Etelä- ja Länsi-Suomen läänin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä- ja Länsi-Suomen läänin"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Vanhustyön keskusliitto s. 2 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri s. 5 SISÄLLÄ Ulla Nord, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten toimintakeskus VAMOS s. 20 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry s. 21 Kaija Jokela HUS Apuvälinekeskus s. 21 Lastensuojelun keskusliitto s. 30 Toukokuu 3/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kati Huoponen Ilmarinen, työhyvinvointi s. 39

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitään Omahoito-ryhmävalmennuksen vaikutuksia muistisairaiden ja heidän puolisoidensa ja elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta 136 pariskuntaa, joiden puolisoista toinen oli saanut tutkimusta edeltävästi muisti-sairausdiagnoosin. Vuosittain yli ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen. Muistisairaus on usein järkytys potilaalle ja läheiselle. Muistisairaus muuttaa potilaan ja lähipiirin arkea ja tulevaisuuden suunnitelmia paljon. Sairauteen liittyvä tiedollinen tuki auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan sairauteen liittyviä tarpeita. Kuitenkin pelkän tiedon jakamisen hyöty omaishoitoperheille tai potilaille on usein Omahoitovalmennuksesta apua muistisairaille ja heidän omaisilleen koettu melko vähäiseksi. Omahoitovalmennustutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko potilasta ja hänen puolisoaan voimaannuttaa kohtaamaan aiempaa paremmin muistisairautta ja sen tuottamia arjen ongelma-tilanteita, vahvistaa heidän ongelmaratkaisutaitojaan ja tukea heidän elämänhallintaansa. Tukeminen yhdessä tiedollisen tuen kanssa parantavat sairastuneen ja läheisen kykyjä selviytyä sairauden ja arjen ongelmien kanssa. Omahoitovalmennustutkimuksessa muistisairaille sekä heidän puolisoilleen järjestettiin saman-aikaisesti teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein. Ryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa 4 tunnin ajan kerran viikossa. Kutakin ryhmää ohjasi kaksi koulutettua ohjaajaa. Ryhmissä hyödynnettiin vertaistukea ja ryhmien sisällöt luotiin osallistujien toiveiden mukaisesti. Tutkimukseen osallistuu 136 pariskuntaa, joista puolet osallistui omahoitovalmennuksen ryhmätoimintaan ja puolet vertailuryhmään. Tutkit-tavilla on seurattu mm. muistitoimintoja ja elämänlaatua. Omahoitovalmennusryhmiin osallistuneet kokivat ryhmätoiminnan hyvin hyödyllisenä itselleen. He sitoutuivat ryhmiin erittäin hyvin. Hanke osoittaa, että omahoitovalmennus paran- Uutta tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksista Ikäihmiset ovat kiinnostuneita mielen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä sen vahvistamisen mahdollisuuksista. Ikäihmisten omat näkemykset arjessa voimaa antavista asioista ja tarkoituksellisuuden kokemusta tuottavista tekijöistä sekä heidän keinonsa sopeutua elämänmuutoksiin ovat avaimia mielen hyvinvoinnin tarkasteluun. Vanhuuteen liittyy yhtäältä muutoksia ja menetyksiä, mutta myös rikas elämänkokemus ja sen tuoma voima. Iäkkäiden ihmisten omien kokemusten tarkastelu ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää vanhuuden erityisyyden tunnistamiseksi. Muutokset ja menetykset heijastuvat mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jääneet katveeseen yleisessä ikääntymistarkastelussa. Esillä ovat vahvemmin olleet ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemisen sekä palveluiden ja hoidon kysymykset. Monesti iäkkäiden ihmisten mielen terveyteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ongelmien ja häiriöiden näkökulmasta ja palvelujärjestelmän kehyksessä. Iäkkäiden ihmisten oma näkökulma tähän teemaan on jäänyt syrjään, eikä heidän välttämättä ole helppoa puhua mielen terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tämän vuoksi on perusteltua kääntää tarkastelukulmaa mielen hyvinvoinnin suuntaan ja tuottaa uutta, positiivista sanastoa puheeksi ottamisen helpottamiseksi. On ajankohtaista nostaa esiin ikäihmisten elämänkokemus voimavarana ja heidän selviytymiskeinonsa muutoksissa ja menetyksissä. Mielen hyvinvointia on mahdollista kokea, vaikka elämäntilanne olisi haasteellinen. Nämä seikat ovat todentuneet Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -tutkimus- ja kehittämishankkeessa (RAY ).!Elämänvoimaa vanhuuteen Ikäinstituutti toimii hyvän vanhenemisen puolesta edistämällä toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Ikäinstituutti tuottaa ja välittää tietoa ikääntymisestä ja ikäihmisten elämästä, kehittää ja juurruttaa hyviä toimintatapoja ikäihmisten hyväksi, antaa asiantuntemusta ikäpolitiikan suunnitteluun ja osallistuu yhteiskunnalliseen ikäkeskusteluun. Ikäinstituutin uuden strategian teemana on Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvo, vanhuuden erityisyyden arvostus, asiantuntijuus ja avoimuus. Ikäinstituutin toiminnan suurin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Anneli ja Eino Tuomela osallistuivat muistisairaille ja heidän omaisilleen järjestettyyn omahoitovalmennukseen. Heidän mielestään valmennus on tarpeellista alkuvaiheessa kaikille perheille, joissa diagnosoidaan muistisairaus. Kuva: Leena Valkonen. - Vanhuuden Mieli -projektin päämääränä on edistää ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvointia. Lähtökohtana on positiivinen näkökulma, jonka valossa kiinnitetään huomio ikääntyneiden ihmisten voimavaroihin ja elämän mielekkyyden kokemusta vahvistaviin tekijöihin, kuvailee Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen. Vanhuuden Mieli -projektin tavoitteina on tuottaa tietoa ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvoinnista, voimavaroista ja elämän tarkoituksellisuutta vahvistavista tekijöistä sekä kehittää välineitä ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. -Vanhuuden Mieli -projektissa nostetaan esiin ikäihmisten omaa ääntä ja heidän omia kokemuksiaan. Ikäihmisiä rohkaistaan tunnistamaan omia voimavarojaan, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta vahvistavia tekijöitä sekä löytämään valmiuksia elämänmuutosten ja arjen haasteiden kohtaamiseen, Heimonen määrittelee. Projektissa mielen hyvinvointia tarkastellaan logoterapeuttisen ajattelutavan valossa - Logoterapeuttinen ajattelu on elämänmyönteinen ja voimavarakeskeinen elämäntaito ja filosofia, jonka ydinteemoina ovat ihmisen arvo ja elämän tarkoituksellisuus. Ajattelutapa korostaa toivoa ja mahdollisuuksia, joilla on keskeinen merkitys myös mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. - Mielen hyvinvoinnin tarkastelu on osoittautunut todella ajankohtaiseksi ja saanut positiivisen vastaanoton. Vanhuuden Mieli -projektissa on kutsuttu ikääntyneitä ihmisiä keskustelemaan mielen hyvinvoinnista, vanhuuden haasteista, selviytymiskeinoista, voimavaroista ja elämän mielekkyyttä tuottavista tekijöistä. Projektin aikana on järjestetty teeman tiimoilta avoimia yleisötilaisuuksia, joihin on kutsuttu ikäihmisiä saamaan tietoa aiheesta sekä kertomaan omia näkemyksiään teemaan liittyen. - Projektin aikana syvennytään myös erityisesti omaishoitajien, muistisairauden alkuvaiheessa olevien sekä elämän tarkoituksettomuutta kokevien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen kehittämällä vertaisryhmätoimintaa ja kouluttamalla vertaisryhmien ohjaajia. Projektissa levitetään ja juurrutetaan logoterapeuttista ajattelua muistisairaan ihmisen hoitoon toteuttamalla kaksi pitkäkestoista koulutusprosessia ja kehittämällä sen pohjalta koulutusmalli. Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa on ilmestynyt kaksi uutta ikäihmisten mielen hyvinvointiin liittyvää julkaisua Suunnittelija Minna Laine on kirjoittanut ikääntyville ihmisille suunnatun oppaan Mielen Voimaa, joka vie si muisti-sairaiden henkilöiden muistitoimintoja verrattuna vertailuryhmään. Lisäksi ryhmätoiminta paransi heidän puolisoidensa elämänlaatua. Vuonna 2014 selvitetään kaikkien tutkimukseen osallistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja selvitetään myös tällaisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus. Tutkimuksen omahoito-valmennus toteutettiin vuosina Omahoitovalmennus tuotti uuden kuntoutusmallin. Sitä voidaan toteuttaa muistisairauden diagnosointivaiheessa, jolloin hätä tulevasta on suurin. Vanhustyön keskusliiton ohella tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Tutkimustyötä vetävät LT, geriatrian el Marja-Liisa lukijan mielen hyvinvoinnin lähteille logoterapeuttisen elämänfilosofian valossa. Opas käsittelee mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksia ja esittelee uusia näkökulmia oman ikääntymisen tarkasteluun. Toinen julkaisu on tutkija Suvi Friedin, toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimosen ja koordinaattori Pirjo Jokisen toimittama ja kirjoittama katsaus Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi, jossa tarkastellaan ikääntymisen ja mielen hyvinvoinnin teemoja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Katsaus on suunnattu ensisijaisesti vanhus- ja seniorityössä toimiville asiantuntijoille, opettajille sekä kehittämistehtävissä toimiville, mutta sisällöt hyödyttävät varmasti laajemminkin vanhustyössä toimivia ammattihenkilöitä. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen korostaa ikäihmisten elämänkokemusta ja mielen hyvinvointia Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen sai äskettäin tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään ikääntymisen psykologian alalla, kun Psykologiliitto nimesi hänet vuoden psykologiksi. Valinnalla haluttiin nostaa esiin ikääntymisen psykologian merkitystä. Ikäinstituutissa Sirkkaliisa Heimosen johtamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on saatu uutta tietoa muun muassa iäkkäiden ihmisten Laakkonen Laakson geriatrian muistipoliklinikalta ja professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Lisätietoja: Tutkimushankkeen johtaja Marja-Liisa Laakkonen, , toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, , viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto , Vuoden psykologiksi nimetty Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Kuvaaja Jani Laukkanen mielen hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksista sekä siitä, miten he itse voivat vahvistaa hyvinvoinnin kokemuksiaan ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat heitä tukea. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen toivoo, että vanhenemisesta ja vanhuudesta puhuttaisiin monipuolisesti ja nostettaisiin esiin ikäihmisten rikas elämänkokemus ja voimavarat sekä tunnistettaisiin niitä tekijöitä, jotka vahvistavat heidän elämänsä mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemusta.

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Vuonna 2005 perustettu Seniortek Oy toteuttaa teknisiä innovaatioita ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden lisäämiseksi. Kulunvalvontaan, hoitajakutsuihin ja hälytyksiin on vuosien mittaan tehty monia parannuksia kokonaan uuden ajattelun kautta. Näin on onnistuttu pääsemään eroon INHIMILLISTÄ TURVALLISUUTTA IKÄÄNTYVÄLLE asukkaita häiritsevistä rannekkeista ja muista kehoon kiinnitettävistä apuvälineistä, mutta lisätty samalla oleellisesti laitteiston toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. Kehitystyö johti InnoSuomi -palkintoon, jonka myönsi presidentti Tarja Halonen vuonna Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat HoivaTurva ja SenioriTurva järjestelmät. Ne molemmat hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, että automaatio ei missään kohdin tunnu vieraannuttavalta tai kylmältä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä. Kotona asuvan HoivaTurva laitteisto tavoittaa kotihoitajan, omaisen tai tarvittaessa pelastuslaitoksen kaukaakin ja tehostaa siten heidän ajankäyttöään ja paikalle tuloaan. Tällä tavalla tilanteeseen voidaan myös reagoida nopeammin jos vanhus kohtaa arjessaan jonkin terveyttään tai hyvinvointiaan uhkaavan ongelmatilanteen. Vastaavasti palvelutaloissa ja niiden kaltaisissa asumismuodoissa käytettävä SenioriTurva järjestelmä takaa laajan henkilökunnan tavoitettavuuden ilman, että asujan tarvitsee itse tehdä kutsua tai hälytystä tekemiseen. Siten hoitajakutsu, hoivakutsu, videovalvonta, sekä asukas- ja dementiavalvonta saavat yhteyden henkilöstöön heti kun tarvetta syntyy. Samalla paranee hoitajien työssä viihtyvyys ja uupuminen vähenee, kun valvontaan tavittavia rutiinikiertoja ei enää tarvita. Yhteen yhteiseen valvontayksikköön voidaan liittää myös viestitysjärjestelmä Dect-puhelimen ja lankapuhelimen välityksellä, sekä paloilmoitus ja kulunvalvonta. Tämä lisää asukkaiden turvallisuutta ja antaa hoitajille enemmän aikaa olla yhdessä heidän kanssaan. Järjestelmä on käytössä useissa palvelutaloissa ympäri Suomea ja nyttemmin se on osa kiinteistön automatiikkaa jo rakennusvaiheessa. Tällä tavoin on erityisryhmien (ikääntyneet, vammaiset, alkoholistit) palvelutaloja toteuttanut mm. Lahden kaupungin urakointiyhtiö Lahden Talot Oy. R

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja arviointia ESiOR Oy on terveystaloustieteen ja vaikuttavuustutkimuksen (HEOR) suomalainen asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluja ja työkaluja vaikuttavuuden arviointiin esimerkiksi sairaaloille ja sairaanhoitopiireille, kunnille, apteekeille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Terveystaloustiede selvittää eri tekijöiden vaikutuksia esimerkiksi kustannuksiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Terveystalousarvioinneissa selvitetään etu- ja jälkikäteen esimerkiksi sitä, mikä teknologia, toimintatapa tai prosessi on mielekkäin, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä valinnoista aiheutuvat kustannukset ja saavutettavat terveyshyödyt. Vaikuttavuus keskiössä Hoitojen vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, hoitoprosessien onnistuminen, hoitoketjut ja hoitojen kohdentuminen todellisessa elämässä puhuttavat. Lisäksi huomiota on kiinnitetty tavoitteiden saavuttamiseen: tehoton prosessi on aina kallis, koska silloin tavoitteet jäävät saavuttamatta kustannuksista huolimatta. ESiOR Oy:n tekemät HEORanalyysit tuottavat hyödynnettävissä olevaa tietoa siitä, mihin ja miten resurssit kannattaa kohdentaa, jotta toiminta on kustannusvaikuttavaa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hyödyn. Tulkinnan tärkeys Erilaiset tietojärjestelmät tuottavat jo valmiiksi valtavan määrän tietoa, joka mahdollistaisi monissa organisaatioissa nykyistä laajemman tietopohjan hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Aineisto on kuitenkin usein hajallaan, aineistoa on liikaa tai se on hankalasti hyödynnettävässä muodossa. Lisäksi aineistosta suoraan tuotetut raportit eivät välttämättä tarjoa lukijalle tarvittavaa tietoa teknologian, toimintatavan tai prosessin vaikuttavuudesta, kliinisestä kohdentumisesta ja terveystaloudellisesta mielekkyydestä esimerkiksi interventioiden kustannusvaikuttavuuden tai prosessien tehokkuuden osalta. - On tärkeää, että palveluitamme käyttävä asiakas ja mahdollinen sidosryhmä ymmärtävät todellisen tilanteen mikään malli ei ole itsearvo, ja mallilla pitää olla käytännön tarve ja tulkinta, toimitusjohtaja Erkki Soini kertoo. Kokemuksen perusteella tarvitaan analyysejä, mallintamista, raportointia ja erityisesti tulkintaa siitä, mitä aineistosta saadut tulokset oikeasti (tieteellisen jargonin ulkopuolella) tarkoittavat. Tietoa päätöksen tueksi ESiOR voi tuottaa aineistosta validein menetelmin malleja ja muita työkaluja, analyysejä, raportteja, tulkintoja tai muuta tietoa, jota tarvitaan päätöksenteon tueksi. Työstämme aineiston päätöksiä ja viestintää tukevaksi informaatioksi, josta rakennetaan tarvittaessa malleja ja tulkintoja jopa eri sidosryhmien kanssa. Käytännössä yleensä suunnittelemme, arvioimme, osoitamme ja viestitämme arviointikohteen vaikuttavuutta, kannattavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja arvoa laajan kokemuksemme kautta syntyneiden kattavien ja monipuolisten arviointityökalujen avulla, Soini kuvailee. ESiORin tuottama terveystalousinformaatio on suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi erilaisten interventioiden, sairaalavalmisteiden, sairaalalaitteiden tai elintarvikkeiden käyttöönotto- tai ostopäätösten ja arvioinnin yhteydessä, lääkkeiden hinta- ja korvattavuushakemuksissa, terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa (HTA ja mini-hta), viestinnässä tai päätettäessä prosessien, hoitoketjujen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavoista tai kohdentamisesta. Aineistosta koottu informaatio voidaan tarvittaessa myös julkaista. ESiORin kotisivuilta on saatavissa runsas julkaisuluettelo, joka on keskeinen kilpailutekijä asiantuntijuuteen perustuvalla terveystalousalalla. HEOR-työkaluja tarpeiden mukaan HEOR vaatii moniammatillista lähestymistapaa, kokemusta, kokonaisvaltaista menetelmien hallintaa ja osuvaa tulkintaa, jotta voidaan rakentaa ja soveltaa HEORtyökaluja erilaisiin ympäristöihin. ESiOR rakentaa työkaluja myös erikoissairaanhoidon ulkopuolelle niin apteekkeihin kuin perusterveydenhuoltoon (esimerkiksi vertailu tuottamismallien kustannusvaikuttavuudesta). Uutuutena apteekeissa voidaan sähköisten ratkaisujen avulla toteuttaa vaikuttavuustutkimusta ja hoidon laadun arviointia luonnollisena osana potilaan hoitoketjua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittyessä tullaan siirtymään tarkemmin kohdennettuihin ratkaisuihin. Kannattaa varautua tulevaisuuteen ja tutustua ESiORin tarjoamiin palveluihin! ESiOR Oy Tulliportinkatu 2 LT KUOPIO Puh Hoitokoti Linnanneito Oy Hoitokoti Linnanneito Oy on Raumalla toimiva yksityinen Hoitokoti, joka tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautista, kodinomaista ja turvallista asumispalvelua sekä hoitoa ja huolenpitoa. Asukkaitten yksilölliset tarpeet huomioidaan hoitotyössä ja heitä ohjataan sellaisiin toimintoihin, jotka heille parhaiten sopivat. Asukkaita aktivoidaan mukaan kodin normaaleihin arkirutiineihin esim. ruoanlaitto, pihatyöt, vaatehuolto jne. Kaikille pyritään löytämään sellaisia askareita, joista he saavat onnistumisen kokemuksia ja joihin he voimavarojensa mukaan haluavat osallistua. Nallenpolku 3, Rauma puh YHTEISTOIMINNALLA TULOKSIIN Variantin monipuoliset SBM-palvelut tukevat organisaation toimintaa ja johtamista. SBM-Lisenssipalvelut Hyvä Työnantaja -palvelulla mittaat organisaatiosi onnistumisen työnantajana TaL-Visual -ryhmämenettelyillä kehität yhteistoimintaa organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä SBM-Tietopalvelut - kun haluat pitää itsesi ja avainhenkilösi ajan tasalla Consulting-palvelut - välineesi palvelujen ja organisaatioiden tutkimukseen ja kehitykseen

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 -Hallitusohjelmassa olemme linjanneet, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Ja vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa näitä sote-alueita, jotka sitten huolehtivat näistä palveluista, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa. -Viime hallituskauden aikana tehtiin Paras-hanke ja siinä saatiin hyvin monille alueille jo eteenpäin näitä sote-palveluita. Mutta valitettavasti on tullut myös monimutkaisia hallintorakenteita ja hoitoketjut eivät aina toimi asiakkaan näkökulmasta sujuvasti, Risikko kertoo. -Kuntauudistuksen tavoite luo mahdollisuuden uudistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, ja yksi tärkeä elementtihän nimenomaan on sote-palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kuntien budjetista jopa 60 %,näin ollen sote ei voi olla irrallinen. Siitä syystä tarvitaan myöskin kuntauudistusta, että saamme vahvemman kantokyvyn ja vahvemman pohjan palvelujen järjestämiselle, Paula Risikko määrittelee. Peruspalvelut ovat kuntien vetovoimatekijöitä -Selvitysten mukaan 80 % kansalaisista asuu sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika. -Jos haluamme pitää yllä kuntapohjaista järjestelmää, niin kuntien pitää olla kantokyvyltään suurimpia. Siinä tavoitteessa sote-palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Tosiasia on, että pienet kunnat eivät pysty suoriutumaan yksin tästä perustehtävästään ja että Suomen kunnista kaksi kolmasosaa kuuluu jo nyt johonkin yhteistoiminta- alueeseen, jossa palveluja tuotetaan kuntayhtymissä tai ostetaan isäntäkunnalta. Ja sitten tärkeää on nimenomaan, että ne lähipalvelut säilytetään. Lähipalvelut ovat niitä kriittisiä pisteitä. Sote-alueiden täytyy olla riittävä kokoisia, että niillä on kantokykyä pitää keskussairaalaa pystyssä. - Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistava valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveyskeskuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät myös asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat, Paula Risikko sanoo. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 25 %tulee yksityiseltä puolelta. Risikko arvioi, että Sote- uudistuksen tullessa voimaan yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien tarve tulee tulevaisuudessakin pysymään samanlaisena. -Ne jotka palveluja järjestävät, on mahdollisuus tuottaa palvelut itse tai ostaa ne joko julkiselta, yksityiseltä tai järjestöltä. Erikoissairaanhoidon autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin -Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on lisättävä. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa on sovittava kuinka sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa terveyskeskusten toimintaa. -Nämä suunnitelmat kannattaa ottaa kunnissa uudelleen arvioitavaksi, vahvistaa yhteistyötä ja edellyttää avun saantia keskussairaaloilta. Ja sitten tietenkin toteuttaa suunnitelmat. -Terveydenhuoltolain sanoma on selvääkin selvempi. Erikoissairaanhoidon on autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin. Vuosien aikana on käynyt niin, että perusterveydenhuolto on heikentynyt ja erikoissairaanhoito vahvistunut. Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan terveyskeskuksiin. Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisääntyneet. Henkilöresurssien kasvussa on epäsuhta. Perusterveydenhuollon lääkärimäärä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on sen sijaan kasvanut 30 %. Kuntien terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista kaksi kolmasosaa menee erikoissairaanhoitoon ja yksi kolmasosa perusterveydenhuoltoon. Kustannuskehitysten kasvukehitystä pitäisi saada hillittyä. Näitä keinoja ovat mm. sairauksien ennaltaehkäisy ja peruspalvelujen vahvistaminen, Risikko määrittelee. Moniosaavan henkilöstön turvaaminen on avainasemassa yhteiskunnan muutosten ja hoitoalan vaatimusten kiristyessä -Muitakin ongelmia on. Henkilöstöä ei ole riittävästi ja terveyskeskukset ovat menettäneet vetovoimaisuuttaan työpaikkana. Poikkeuksiakin toki onneksi on, Risikko toteaa. -Yksi syy on myös vuosien varrella perusterveydenhuollon tehtävien lisääntyminen ilman riittävää resurssien kasvattamista. Uusia tehtäviä ovat esimerkiksi ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todistukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulukyydin järjestämiseen karhujen liikkumisalueilla. -Palvelujen saatavuus ja laatu edellyttävät ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalta poistuu työntekijää ja tarvitaan vielä lisää eli on noin henkilöstön vaihdos, ja siitä syystä tarvitaan myös tällaisia vetovoimaisia vahvoja yksiköitä, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko korostaa. Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Laitilan Terveyskoti kehittää edistyksellisesti neurologisten asiakkaidensa kuntouttamista kävelyrobotilla Neurologisista vammoista ja vaurioista seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat jokaisen sairastuneen kohdalla, mutta yhteistä kaikille on, että alkuvaiheen tehokas kuntoutus on erityisen merkittävää. Varhain aloitettu moniammatillinen kuntoutus takaa parhaan mahdollisen tuloksen. Laitilan Terveyskoti on panostanut entistä enemmän kuntoutuksen uusimpaan teknologiaan ja moniammatillisen kuntoutuksen osaamisen kehittämiseen. Terveyskoti investoi sveitsiläiseen kävelyrobottiin, joka otettiin käyttöön viime vuoden kesäkuussa. Kävelyrobotti on kehitetty erityisesti neurologiseen kuntoutukseen ja robotiikkaa on käytetty Keski- Euroopassa jo toistakymmentä vuotta, Suomessa vasta parin vuoden ajan. Lokomat -kävelyrobotti on auttanut maailmalla jo monia kuntoutumaan, nyt myös Suomessa on asiakkailla mahdollisuus hyödyntää uusinta tekniikka ja tietoa, jota löytyy Laitilan Terveyskodista ja runsaasti. Uusi teknologia avaa aivan uudenlaisia näkymiä Laitilan Terveyskodin tulevaan toimintaan ja täydentää erinomaisesti kuntoutusosaston palveluja, myynti ja kehittämispäällikkö Paulina Iiskala luonnehtii. -Ennen oman robottimme hankintaa tutustuimme Kitinkannuksen robottiin, muutamiin erilaisiin markkinoilla oleviin muihin vaihtoehtoihin ja teimme matkan Keski-Eurooppaan, jossa robotiikka on kuntoutuksen arkipäivää. Tutustuimme Sveitsin ja Itävallan muutamiin klinikoihin ja pääsimme näkemään ja kuulemaan erinäisiä käyttökokemuksia niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin. Vakuutuimme näistä ja hallituksemme teki hankintapäätöksen robotiikan hankinnasta. Lähetimme neurologiseen fysioterapiaan erikoistuneen, sveitsin-saksaa puhuvan fysioterapeuttimme työharjoitteluun yhteen näistä klinikoista. Hankimme samalla yläraajan interaktiivisen painokevennetyn kuntoutuslaitteen ja siihen osaamisen. Aiemmin fysioterapeutti ja toimintaterapeutti koulutettiin Bobath-menetelmään hoitohenkilökunnan lisäksi. -Potilaan kuntouttaminen mahdollisimman nopeasti takaisin toimintakuntoon vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia ratkaisevasti. Ottaen huomioon kuntoutettavien ennusteet todennäköisistä muiden ns. raskaiden palveluiden tarpeesta, ennusteet mahdollisesta työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sekä ennusteet mahdollisista vakuutus ym. muista korvauk sista voisivat olla hyvin erisuuruisia, jos kuntoutettavat saataisiin ensimmäisen vuoden aikana mahdollisimman tehokkaaseen ja intensiiviseen kuntoutukseen. Omatkin tuloksemme tähän asti ovat olleet kävelyrobotin kanssa aivan eri luokkaa mihin perinteisellä kuntoutuksella olemme aiemmin pystyneet ja tämä rohkaisee vahvasti markkinoimaan erityisosaamistamme, fysioterapeutin ja kuntoutuksen YAMK koulutuksen saanut Paulina Iiskala vertaa. - Kuulemiemme käyttökokemusten mukaan jopa 85 prosenttia aivohalvauspotilaista on kuntoutunut kotikuntoiseksi kävelyrobottiterapian avulla. Asiakkaiden kotirintamilta raportoidut hyödyt terapiasta ovat useimmiten helpottava vaikutus siirtymis -ja siirtotilanteisiin ja yleiskunnon nousu. Hoidon avulla stimuloidaan aivoja etsimään uudelleen oikean kävelyn liikemalli Keskushermoston mukautuvuus eli tehtäväkohtainen uudelleenoppiminen tarkoittaa, että neurologiset kuntoutujat voivat opetella ja parantaa arkielämän kaikkia toimintoja pitkillä toistoilla. Robotisoitu Lokomat -terapia täyttää tämän tarpeen ja mahdollistaa intensiivisen kävelykuntoutuksen interaktiivisen palautejärjestelmän kanssa. - Lokomatissa on robotisoiduit alaraajatuet, kehittynyt painokevennysjärjestelmä ja kävelymatto. Tietokoneohjatut, kävelymaton nopeuden kanssa tarkasti synkronoidut alaraajatuet siirtävät kuntoutujan jalkoja oikeaa fysiologista kävelymallia mukaillen. Tietokoneella voidaan säädellä yksilöllisesti mm. askelpituutta, lonkkien- ja polvien nivelkulmia, kävelynopeutta ja mahdollista kehon painokeventämistä, Iiskala kuvailee. - Asiakas kävelee robottivaljaiden, kahvojen, kevennyslaitteiston, juoksumaton ja moottorin avulla. Fysioterapeutin tehtävänä on varmistaa, että kävely on laadukasta ja asiakkaalle asetettujen tavoitteiden mukaista. Terveyskodin oma lääkäri arvioi aina Lokomat-terapian soveltuvuuden. Terapiaa suositellaan halvauspotilaille, selkäydinvammaisille, erilaisia neurologisia sairauksia sairastaville (MS- potilaat, Parkinson -potilaat, CP-vammat) sekä eri tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsiville. Terapian avulla kävelyä voi harjoitella myös kuntoutuja, joka ei muuten pysty hallitsemaan pystyasentoa tai kehonsa painoa, Iiskala määrittelee. Nopea kuntoutus takaa parhaat tulokset Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain suomalaista. Heistä joka neljäs on työikäinen. Nopealla ja tehokkaalla kuntoutuksella säästettäisiin todennäköisimmin huomattavia summia. - Suomessa suurimmalla osasta aivohalvauksen saaneista kyetään säilyttämään henki hyvän akuuttihoidon ja tehokkaan liuotushoidon ansiosta, mutta akuutista sairastumisesta selviytyneistä moni tarvitsee myös tehokasta kuntoutusta sekä tukitoimia päivittäiseen selviytymiseen. Aivohalvauksen ehkäisyn, akuuttihoidon ja kuntoutuksen keinoista on jo olemassa paljon hyvää näyttöön perustuvaa tietoa, mutta yhä kustannustehokkaampia kuntoutusmenetelmiä tarvitaan, sillä väestön ikäennusteiden valossa myös aivohalvausten määrä kasvaa eikä käytettävä rahamäärä varmaankaan kasva samaa tahtia, Iiskala korostaa. - Aivohalvauspotilas tarvitsee moniammatillista kuntoutusta pian akuutin vaiheen jälkeen. Kun verenkierrollinen tila on vakaa, on kävely syytä aloittaa. Olennaista kuntoutukselle on nopea aloitus ja intensiivinen kuntoutus. Iiskala toteaa ja jatkaa. Tärkeää fyysisen toimintakyvyn kannalta on päästä pystyasentoon ja saada jalat liikkeelle. Kävelyä voi robotin avustamana tehdä pitkiäkin matkoja saaden lukemattomia laadukkaita toistoja kanta-askeleelle. Pystyasento ja oikeaoppinen kävely stimuloi lihasten ja hermotuksen lisäksi aivoja. - Saamamme käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Parhaimmat tulokset Lokomat-terapiasta on Iiskalan mukaan saatu aivoinfarktin jälkitilan kuntoutuksessa ja selkäydinvammaisten hoidon osalta. - Vaikka kävelyrobotti on ollut meillä käytössä vasta reilut puoli vuotta, niin olemme saaneet kävelyrobotin avulla jopa kolmen kuukauden laitoskuntoutuksella akuutin aivohalvauksen jälkeen asiakkaan kotiin asumaan sekä palautettua pitkälle asiakkaan oma toimijuus, Paulina Iiskala kertoo. Yhteystiedot: Paulina Iiskala, fysioterapeutti YAMK Myynti- ja kehittämispäällikkö Laitilan Terveyskoti terveyskoti.fi

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot