Etelä- ja Länsi-Suomen läänin

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Vanhustyön keskusliitto s. 2 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri s. 5 SISÄLLÄ Ulla Nord, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten toimintakeskus VAMOS s. 20 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry s. 21 Kaija Jokela HUS Apuvälinekeskus s. 21 Lastensuojelun keskusliitto s. 30 Toukokuu 3/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kati Huoponen Ilmarinen, työhyvinvointi s. 39

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitään Omahoito-ryhmävalmennuksen vaikutuksia muistisairaiden ja heidän puolisoidensa ja elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta 136 pariskuntaa, joiden puolisoista toinen oli saanut tutkimusta edeltävästi muisti-sairausdiagnoosin. Vuosittain yli ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen. Muistisairaus on usein järkytys potilaalle ja läheiselle. Muistisairaus muuttaa potilaan ja lähipiirin arkea ja tulevaisuuden suunnitelmia paljon. Sairauteen liittyvä tiedollinen tuki auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan sairauteen liittyviä tarpeita. Kuitenkin pelkän tiedon jakamisen hyöty omaishoitoperheille tai potilaille on usein Omahoitovalmennuksesta apua muistisairaille ja heidän omaisilleen koettu melko vähäiseksi. Omahoitovalmennustutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko potilasta ja hänen puolisoaan voimaannuttaa kohtaamaan aiempaa paremmin muistisairautta ja sen tuottamia arjen ongelma-tilanteita, vahvistaa heidän ongelmaratkaisutaitojaan ja tukea heidän elämänhallintaansa. Tukeminen yhdessä tiedollisen tuen kanssa parantavat sairastuneen ja läheisen kykyjä selviytyä sairauden ja arjen ongelmien kanssa. Omahoitovalmennustutkimuksessa muistisairaille sekä heidän puolisoilleen järjestettiin saman-aikaisesti teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein. Ryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa 4 tunnin ajan kerran viikossa. Kutakin ryhmää ohjasi kaksi koulutettua ohjaajaa. Ryhmissä hyödynnettiin vertaistukea ja ryhmien sisällöt luotiin osallistujien toiveiden mukaisesti. Tutkimukseen osallistuu 136 pariskuntaa, joista puolet osallistui omahoitovalmennuksen ryhmätoimintaan ja puolet vertailuryhmään. Tutkit-tavilla on seurattu mm. muistitoimintoja ja elämänlaatua. Omahoitovalmennusryhmiin osallistuneet kokivat ryhmätoiminnan hyvin hyödyllisenä itselleen. He sitoutuivat ryhmiin erittäin hyvin. Hanke osoittaa, että omahoitovalmennus paran- Uutta tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksista Ikäihmiset ovat kiinnostuneita mielen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä sen vahvistamisen mahdollisuuksista. Ikäihmisten omat näkemykset arjessa voimaa antavista asioista ja tarkoituksellisuuden kokemusta tuottavista tekijöistä sekä heidän keinonsa sopeutua elämänmuutoksiin ovat avaimia mielen hyvinvoinnin tarkasteluun. Vanhuuteen liittyy yhtäältä muutoksia ja menetyksiä, mutta myös rikas elämänkokemus ja sen tuoma voima. Iäkkäiden ihmisten omien kokemusten tarkastelu ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää vanhuuden erityisyyden tunnistamiseksi. Muutokset ja menetykset heijastuvat mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jääneet katveeseen yleisessä ikääntymistarkastelussa. Esillä ovat vahvemmin olleet ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemisen sekä palveluiden ja hoidon kysymykset. Monesti iäkkäiden ihmisten mielen terveyteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ongelmien ja häiriöiden näkökulmasta ja palvelujärjestelmän kehyksessä. Iäkkäiden ihmisten oma näkökulma tähän teemaan on jäänyt syrjään, eikä heidän välttämättä ole helppoa puhua mielen terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tämän vuoksi on perusteltua kääntää tarkastelukulmaa mielen hyvinvoinnin suuntaan ja tuottaa uutta, positiivista sanastoa puheeksi ottamisen helpottamiseksi. On ajankohtaista nostaa esiin ikäihmisten elämänkokemus voimavarana ja heidän selviytymiskeinonsa muutoksissa ja menetyksissä. Mielen hyvinvointia on mahdollista kokea, vaikka elämäntilanne olisi haasteellinen. Nämä seikat ovat todentuneet Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -tutkimus- ja kehittämishankkeessa (RAY ).!Elämänvoimaa vanhuuteen Ikäinstituutti toimii hyvän vanhenemisen puolesta edistämällä toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Ikäinstituutti tuottaa ja välittää tietoa ikääntymisestä ja ikäihmisten elämästä, kehittää ja juurruttaa hyviä toimintatapoja ikäihmisten hyväksi, antaa asiantuntemusta ikäpolitiikan suunnitteluun ja osallistuu yhteiskunnalliseen ikäkeskusteluun. Ikäinstituutin uuden strategian teemana on Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvo, vanhuuden erityisyyden arvostus, asiantuntijuus ja avoimuus. Ikäinstituutin toiminnan suurin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Anneli ja Eino Tuomela osallistuivat muistisairaille ja heidän omaisilleen järjestettyyn omahoitovalmennukseen. Heidän mielestään valmennus on tarpeellista alkuvaiheessa kaikille perheille, joissa diagnosoidaan muistisairaus. Kuva: Leena Valkonen. - Vanhuuden Mieli -projektin päämääränä on edistää ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvointia. Lähtökohtana on positiivinen näkökulma, jonka valossa kiinnitetään huomio ikääntyneiden ihmisten voimavaroihin ja elämän mielekkyyden kokemusta vahvistaviin tekijöihin, kuvailee Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen. Vanhuuden Mieli -projektin tavoitteina on tuottaa tietoa ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvoinnista, voimavaroista ja elämän tarkoituksellisuutta vahvistavista tekijöistä sekä kehittää välineitä ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. -Vanhuuden Mieli -projektissa nostetaan esiin ikäihmisten omaa ääntä ja heidän omia kokemuksiaan. Ikäihmisiä rohkaistaan tunnistamaan omia voimavarojaan, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta vahvistavia tekijöitä sekä löytämään valmiuksia elämänmuutosten ja arjen haasteiden kohtaamiseen, Heimonen määrittelee. Projektissa mielen hyvinvointia tarkastellaan logoterapeuttisen ajattelutavan valossa - Logoterapeuttinen ajattelu on elämänmyönteinen ja voimavarakeskeinen elämäntaito ja filosofia, jonka ydinteemoina ovat ihmisen arvo ja elämän tarkoituksellisuus. Ajattelutapa korostaa toivoa ja mahdollisuuksia, joilla on keskeinen merkitys myös mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. - Mielen hyvinvoinnin tarkastelu on osoittautunut todella ajankohtaiseksi ja saanut positiivisen vastaanoton. Vanhuuden Mieli -projektissa on kutsuttu ikääntyneitä ihmisiä keskustelemaan mielen hyvinvoinnista, vanhuuden haasteista, selviytymiskeinoista, voimavaroista ja elämän mielekkyyttä tuottavista tekijöistä. Projektin aikana on järjestetty teeman tiimoilta avoimia yleisötilaisuuksia, joihin on kutsuttu ikäihmisiä saamaan tietoa aiheesta sekä kertomaan omia näkemyksiään teemaan liittyen. - Projektin aikana syvennytään myös erityisesti omaishoitajien, muistisairauden alkuvaiheessa olevien sekä elämän tarkoituksettomuutta kokevien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen kehittämällä vertaisryhmätoimintaa ja kouluttamalla vertaisryhmien ohjaajia. Projektissa levitetään ja juurrutetaan logoterapeuttista ajattelua muistisairaan ihmisen hoitoon toteuttamalla kaksi pitkäkestoista koulutusprosessia ja kehittämällä sen pohjalta koulutusmalli. Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa on ilmestynyt kaksi uutta ikäihmisten mielen hyvinvointiin liittyvää julkaisua Suunnittelija Minna Laine on kirjoittanut ikääntyville ihmisille suunnatun oppaan Mielen Voimaa, joka vie si muisti-sairaiden henkilöiden muistitoimintoja verrattuna vertailuryhmään. Lisäksi ryhmätoiminta paransi heidän puolisoidensa elämänlaatua. Vuonna 2014 selvitetään kaikkien tutkimukseen osallistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja selvitetään myös tällaisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus. Tutkimuksen omahoito-valmennus toteutettiin vuosina Omahoitovalmennus tuotti uuden kuntoutusmallin. Sitä voidaan toteuttaa muistisairauden diagnosointivaiheessa, jolloin hätä tulevasta on suurin. Vanhustyön keskusliiton ohella tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Tutkimustyötä vetävät LT, geriatrian el Marja-Liisa lukijan mielen hyvinvoinnin lähteille logoterapeuttisen elämänfilosofian valossa. Opas käsittelee mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksia ja esittelee uusia näkökulmia oman ikääntymisen tarkasteluun. Toinen julkaisu on tutkija Suvi Friedin, toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimosen ja koordinaattori Pirjo Jokisen toimittama ja kirjoittama katsaus Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi, jossa tarkastellaan ikääntymisen ja mielen hyvinvoinnin teemoja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Katsaus on suunnattu ensisijaisesti vanhus- ja seniorityössä toimiville asiantuntijoille, opettajille sekä kehittämistehtävissä toimiville, mutta sisällöt hyödyttävät varmasti laajemminkin vanhustyössä toimivia ammattihenkilöitä. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen korostaa ikäihmisten elämänkokemusta ja mielen hyvinvointia Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen sai äskettäin tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään ikääntymisen psykologian alalla, kun Psykologiliitto nimesi hänet vuoden psykologiksi. Valinnalla haluttiin nostaa esiin ikääntymisen psykologian merkitystä. Ikäinstituutissa Sirkkaliisa Heimosen johtamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on saatu uutta tietoa muun muassa iäkkäiden ihmisten Laakkonen Laakson geriatrian muistipoliklinikalta ja professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Lisätietoja: Tutkimushankkeen johtaja Marja-Liisa Laakkonen, , toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, , viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto , leena.valkonen@vtkl.fi Vuoden psykologiksi nimetty Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Kuvaaja Jani Laukkanen mielen hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksista sekä siitä, miten he itse voivat vahvistaa hyvinvoinnin kokemuksiaan ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat heitä tukea. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen toivoo, että vanhenemisesta ja vanhuudesta puhuttaisiin monipuolisesti ja nostettaisiin esiin ikäihmisten rikas elämänkokemus ja voimavarat sekä tunnistettaisiin niitä tekijöitä, jotka vahvistavat heidän elämänsä mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemusta.

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Vuonna 2005 perustettu Seniortek Oy toteuttaa teknisiä innovaatioita ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden lisäämiseksi. Kulunvalvontaan, hoitajakutsuihin ja hälytyksiin on vuosien mittaan tehty monia parannuksia kokonaan uuden ajattelun kautta. Näin on onnistuttu pääsemään eroon INHIMILLISTÄ TURVALLISUUTTA IKÄÄNTYVÄLLE asukkaita häiritsevistä rannekkeista ja muista kehoon kiinnitettävistä apuvälineistä, mutta lisätty samalla oleellisesti laitteiston toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. Kehitystyö johti InnoSuomi -palkintoon, jonka myönsi presidentti Tarja Halonen vuonna Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat HoivaTurva ja SenioriTurva järjestelmät. Ne molemmat hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, että automaatio ei missään kohdin tunnu vieraannuttavalta tai kylmältä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä. Kotona asuvan HoivaTurva laitteisto tavoittaa kotihoitajan, omaisen tai tarvittaessa pelastuslaitoksen kaukaakin ja tehostaa siten heidän ajankäyttöään ja paikalle tuloaan. Tällä tavalla tilanteeseen voidaan myös reagoida nopeammin jos vanhus kohtaa arjessaan jonkin terveyttään tai hyvinvointiaan uhkaavan ongelmatilanteen. Vastaavasti palvelutaloissa ja niiden kaltaisissa asumismuodoissa käytettävä SenioriTurva järjestelmä takaa laajan henkilökunnan tavoitettavuuden ilman, että asujan tarvitsee itse tehdä kutsua tai hälytystä tekemiseen. Siten hoitajakutsu, hoivakutsu, videovalvonta, sekä asukas- ja dementiavalvonta saavat yhteyden henkilöstöön heti kun tarvetta syntyy. Samalla paranee hoitajien työssä viihtyvyys ja uupuminen vähenee, kun valvontaan tavittavia rutiinikiertoja ei enää tarvita. Yhteen yhteiseen valvontayksikköön voidaan liittää myös viestitysjärjestelmä Dect-puhelimen ja lankapuhelimen välityksellä, sekä paloilmoitus ja kulunvalvonta. Tämä lisää asukkaiden turvallisuutta ja antaa hoitajille enemmän aikaa olla yhdessä heidän kanssaan. Järjestelmä on käytössä useissa palvelutaloissa ympäri Suomea ja nyttemmin se on osa kiinteistön automatiikkaa jo rakennusvaiheessa. Tällä tavoin on erityisryhmien (ikääntyneet, vammaiset, alkoholistit) palvelutaloja toteuttanut mm. Lahden kaupungin urakointiyhtiö Lahden Talot Oy. R

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja arviointia ESiOR Oy on terveystaloustieteen ja vaikuttavuustutkimuksen (HEOR) suomalainen asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluja ja työkaluja vaikuttavuuden arviointiin esimerkiksi sairaaloille ja sairaanhoitopiireille, kunnille, apteekeille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Terveystaloustiede selvittää eri tekijöiden vaikutuksia esimerkiksi kustannuksiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Terveystalousarvioinneissa selvitetään etu- ja jälkikäteen esimerkiksi sitä, mikä teknologia, toimintatapa tai prosessi on mielekkäin, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä valinnoista aiheutuvat kustannukset ja saavutettavat terveyshyödyt. Vaikuttavuus keskiössä Hoitojen vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, hoitoprosessien onnistuminen, hoitoketjut ja hoitojen kohdentuminen todellisessa elämässä puhuttavat. Lisäksi huomiota on kiinnitetty tavoitteiden saavuttamiseen: tehoton prosessi on aina kallis, koska silloin tavoitteet jäävät saavuttamatta kustannuksista huolimatta. ESiOR Oy:n tekemät HEORanalyysit tuottavat hyödynnettävissä olevaa tietoa siitä, mihin ja miten resurssit kannattaa kohdentaa, jotta toiminta on kustannusvaikuttavaa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hyödyn. Tulkinnan tärkeys Erilaiset tietojärjestelmät tuottavat jo valmiiksi valtavan määrän tietoa, joka mahdollistaisi monissa organisaatioissa nykyistä laajemman tietopohjan hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Aineisto on kuitenkin usein hajallaan, aineistoa on liikaa tai se on hankalasti hyödynnettävässä muodossa. Lisäksi aineistosta suoraan tuotetut raportit eivät välttämättä tarjoa lukijalle tarvittavaa tietoa teknologian, toimintatavan tai prosessin vaikuttavuudesta, kliinisestä kohdentumisesta ja terveystaloudellisesta mielekkyydestä esimerkiksi interventioiden kustannusvaikuttavuuden tai prosessien tehokkuuden osalta. - On tärkeää, että palveluitamme käyttävä asiakas ja mahdollinen sidosryhmä ymmärtävät todellisen tilanteen mikään malli ei ole itsearvo, ja mallilla pitää olla käytännön tarve ja tulkinta, toimitusjohtaja Erkki Soini kertoo. Kokemuksen perusteella tarvitaan analyysejä, mallintamista, raportointia ja erityisesti tulkintaa siitä, mitä aineistosta saadut tulokset oikeasti (tieteellisen jargonin ulkopuolella) tarkoittavat. Tietoa päätöksen tueksi ESiOR voi tuottaa aineistosta validein menetelmin malleja ja muita työkaluja, analyysejä, raportteja, tulkintoja tai muuta tietoa, jota tarvitaan päätöksenteon tueksi. Työstämme aineiston päätöksiä ja viestintää tukevaksi informaatioksi, josta rakennetaan tarvittaessa malleja ja tulkintoja jopa eri sidosryhmien kanssa. Käytännössä yleensä suunnittelemme, arvioimme, osoitamme ja viestitämme arviointikohteen vaikuttavuutta, kannattavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja arvoa laajan kokemuksemme kautta syntyneiden kattavien ja monipuolisten arviointityökalujen avulla, Soini kuvailee. ESiORin tuottama terveystalousinformaatio on suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi erilaisten interventioiden, sairaalavalmisteiden, sairaalalaitteiden tai elintarvikkeiden käyttöönotto- tai ostopäätösten ja arvioinnin yhteydessä, lääkkeiden hinta- ja korvattavuushakemuksissa, terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa (HTA ja mini-hta), viestinnässä tai päätettäessä prosessien, hoitoketjujen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavoista tai kohdentamisesta. Aineistosta koottu informaatio voidaan tarvittaessa myös julkaista. ESiORin kotisivuilta on saatavissa runsas julkaisuluettelo, joka on keskeinen kilpailutekijä asiantuntijuuteen perustuvalla terveystalousalalla. HEOR-työkaluja tarpeiden mukaan HEOR vaatii moniammatillista lähestymistapaa, kokemusta, kokonaisvaltaista menetelmien hallintaa ja osuvaa tulkintaa, jotta voidaan rakentaa ja soveltaa HEORtyökaluja erilaisiin ympäristöihin. ESiOR rakentaa työkaluja myös erikoissairaanhoidon ulkopuolelle niin apteekkeihin kuin perusterveydenhuoltoon (esimerkiksi vertailu tuottamismallien kustannusvaikuttavuudesta). Uutuutena apteekeissa voidaan sähköisten ratkaisujen avulla toteuttaa vaikuttavuustutkimusta ja hoidon laadun arviointia luonnollisena osana potilaan hoitoketjua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittyessä tullaan siirtymään tarkemmin kohdennettuihin ratkaisuihin. Kannattaa varautua tulevaisuuteen ja tutustua ESiORin tarjoamiin palveluihin! ESiOR Oy Tulliportinkatu 2 LT KUOPIO Puh info@esior.fi Hoitokoti Linnanneito Oy Hoitokoti Linnanneito Oy on Raumalla toimiva yksityinen Hoitokoti, joka tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautista, kodinomaista ja turvallista asumispalvelua sekä hoitoa ja huolenpitoa. Asukkaitten yksilölliset tarpeet huomioidaan hoitotyössä ja heitä ohjataan sellaisiin toimintoihin, jotka heille parhaiten sopivat. Asukkaita aktivoidaan mukaan kodin normaaleihin arkirutiineihin esim. ruoanlaitto, pihatyöt, vaatehuolto jne. Kaikille pyritään löytämään sellaisia askareita, joista he saavat onnistumisen kokemuksia ja joihin he voimavarojensa mukaan haluavat osallistua. Nallenpolku 3, Rauma puh tiina.karenmaa-virtanen@pp.inet.fi YHTEISTOIMINNALLA TULOKSIIN Variantin monipuoliset SBM-palvelut tukevat organisaation toimintaa ja johtamista. SBM-Lisenssipalvelut Hyvä Työnantaja -palvelulla mittaat organisaatiosi onnistumisen työnantajana TaL-Visual -ryhmämenettelyillä kehität yhteistoimintaa organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä SBM-Tietopalvelut - kun haluat pitää itsesi ja avainhenkilösi ajan tasalla Consulting-palvelut - välineesi palvelujen ja organisaatioiden tutkimukseen ja kehitykseen

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 -Hallitusohjelmassa olemme linjanneet, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Ja vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa näitä sote-alueita, jotka sitten huolehtivat näistä palveluista, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa. -Viime hallituskauden aikana tehtiin Paras-hanke ja siinä saatiin hyvin monille alueille jo eteenpäin näitä sote-palveluita. Mutta valitettavasti on tullut myös monimutkaisia hallintorakenteita ja hoitoketjut eivät aina toimi asiakkaan näkökulmasta sujuvasti, Risikko kertoo. -Kuntauudistuksen tavoite luo mahdollisuuden uudistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, ja yksi tärkeä elementtihän nimenomaan on sote-palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kuntien budjetista jopa 60 %,näin ollen sote ei voi olla irrallinen. Siitä syystä tarvitaan myöskin kuntauudistusta, että saamme vahvemman kantokyvyn ja vahvemman pohjan palvelujen järjestämiselle, Paula Risikko määrittelee. Peruspalvelut ovat kuntien vetovoimatekijöitä -Selvitysten mukaan 80 % kansalaisista asuu sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika. -Jos haluamme pitää yllä kuntapohjaista järjestelmää, niin kuntien pitää olla kantokyvyltään suurimpia. Siinä tavoitteessa sote-palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Tosiasia on, että pienet kunnat eivät pysty suoriutumaan yksin tästä perustehtävästään ja että Suomen kunnista kaksi kolmasosaa kuuluu jo nyt johonkin yhteistoiminta- alueeseen, jossa palveluja tuotetaan kuntayhtymissä tai ostetaan isäntäkunnalta. Ja sitten tärkeää on nimenomaan, että ne lähipalvelut säilytetään. Lähipalvelut ovat niitä kriittisiä pisteitä. Sote-alueiden täytyy olla riittävä kokoisia, että niillä on kantokykyä pitää keskussairaalaa pystyssä. - Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistava valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveyskeskuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät myös asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat, Paula Risikko sanoo. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 25 %tulee yksityiseltä puolelta. Risikko arvioi, että Sote- uudistuksen tullessa voimaan yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien tarve tulee tulevaisuudessakin pysymään samanlaisena. -Ne jotka palveluja järjestävät, on mahdollisuus tuottaa palvelut itse tai ostaa ne joko julkiselta, yksityiseltä tai järjestöltä. Erikoissairaanhoidon autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin -Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on lisättävä. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa on sovittava kuinka sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa terveyskeskusten toimintaa. -Nämä suunnitelmat kannattaa ottaa kunnissa uudelleen arvioitavaksi, vahvistaa yhteistyötä ja edellyttää avun saantia keskussairaaloilta. Ja sitten tietenkin toteuttaa suunnitelmat. -Terveydenhuoltolain sanoma on selvääkin selvempi. Erikoissairaanhoidon on autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin. Vuosien aikana on käynyt niin, että perusterveydenhuolto on heikentynyt ja erikoissairaanhoito vahvistunut. Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan terveyskeskuksiin. Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisääntyneet. Henkilöresurssien kasvussa on epäsuhta. Perusterveydenhuollon lääkärimäärä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on sen sijaan kasvanut 30 %. Kuntien terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista kaksi kolmasosaa menee erikoissairaanhoitoon ja yksi kolmasosa perusterveydenhuoltoon. Kustannuskehitysten kasvukehitystä pitäisi saada hillittyä. Näitä keinoja ovat mm. sairauksien ennaltaehkäisy ja peruspalvelujen vahvistaminen, Risikko määrittelee. Moniosaavan henkilöstön turvaaminen on avainasemassa yhteiskunnan muutosten ja hoitoalan vaatimusten kiristyessä -Muitakin ongelmia on. Henkilöstöä ei ole riittävästi ja terveyskeskukset ovat menettäneet vetovoimaisuuttaan työpaikkana. Poikkeuksiakin toki onneksi on, Risikko toteaa. -Yksi syy on myös vuosien varrella perusterveydenhuollon tehtävien lisääntyminen ilman riittävää resurssien kasvattamista. Uusia tehtäviä ovat esimerkiksi ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todistukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulukyydin järjestämiseen karhujen liikkumisalueilla. -Palvelujen saatavuus ja laatu edellyttävät ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalta poistuu työntekijää ja tarvitaan vielä lisää eli on noin henkilöstön vaihdos, ja siitä syystä tarvitaan myös tällaisia vetovoimaisia vahvoja yksiköitä, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko korostaa. Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Laitilan Terveyskoti kehittää edistyksellisesti neurologisten asiakkaidensa kuntouttamista kävelyrobotilla Neurologisista vammoista ja vaurioista seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat jokaisen sairastuneen kohdalla, mutta yhteistä kaikille on, että alkuvaiheen tehokas kuntoutus on erityisen merkittävää. Varhain aloitettu moniammatillinen kuntoutus takaa parhaan mahdollisen tuloksen. Laitilan Terveyskoti on panostanut entistä enemmän kuntoutuksen uusimpaan teknologiaan ja moniammatillisen kuntoutuksen osaamisen kehittämiseen. Terveyskoti investoi sveitsiläiseen kävelyrobottiin, joka otettiin käyttöön viime vuoden kesäkuussa. Kävelyrobotti on kehitetty erityisesti neurologiseen kuntoutukseen ja robotiikkaa on käytetty Keski- Euroopassa jo toistakymmentä vuotta, Suomessa vasta parin vuoden ajan. Lokomat -kävelyrobotti on auttanut maailmalla jo monia kuntoutumaan, nyt myös Suomessa on asiakkailla mahdollisuus hyödyntää uusinta tekniikka ja tietoa, jota löytyy Laitilan Terveyskodista ja runsaasti. Uusi teknologia avaa aivan uudenlaisia näkymiä Laitilan Terveyskodin tulevaan toimintaan ja täydentää erinomaisesti kuntoutusosaston palveluja, myynti ja kehittämispäällikkö Paulina Iiskala luonnehtii. -Ennen oman robottimme hankintaa tutustuimme Kitinkannuksen robottiin, muutamiin erilaisiin markkinoilla oleviin muihin vaihtoehtoihin ja teimme matkan Keski-Eurooppaan, jossa robotiikka on kuntoutuksen arkipäivää. Tutustuimme Sveitsin ja Itävallan muutamiin klinikoihin ja pääsimme näkemään ja kuulemaan erinäisiä käyttökokemuksia niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin. Vakuutuimme näistä ja hallituksemme teki hankintapäätöksen robotiikan hankinnasta. Lähetimme neurologiseen fysioterapiaan erikoistuneen, sveitsin-saksaa puhuvan fysioterapeuttimme työharjoitteluun yhteen näistä klinikoista. Hankimme samalla yläraajan interaktiivisen painokevennetyn kuntoutuslaitteen ja siihen osaamisen. Aiemmin fysioterapeutti ja toimintaterapeutti koulutettiin Bobath-menetelmään hoitohenkilökunnan lisäksi. -Potilaan kuntouttaminen mahdollisimman nopeasti takaisin toimintakuntoon vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia ratkaisevasti. Ottaen huomioon kuntoutettavien ennusteet todennäköisistä muiden ns. raskaiden palveluiden tarpeesta, ennusteet mahdollisesta työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sekä ennusteet mahdollisista vakuutus ym. muista korvauk sista voisivat olla hyvin erisuuruisia, jos kuntoutettavat saataisiin ensimmäisen vuoden aikana mahdollisimman tehokkaaseen ja intensiiviseen kuntoutukseen. Omatkin tuloksemme tähän asti ovat olleet kävelyrobotin kanssa aivan eri luokkaa mihin perinteisellä kuntoutuksella olemme aiemmin pystyneet ja tämä rohkaisee vahvasti markkinoimaan erityisosaamistamme, fysioterapeutin ja kuntoutuksen YAMK koulutuksen saanut Paulina Iiskala vertaa. - Kuulemiemme käyttökokemusten mukaan jopa 85 prosenttia aivohalvauspotilaista on kuntoutunut kotikuntoiseksi kävelyrobottiterapian avulla. Asiakkaiden kotirintamilta raportoidut hyödyt terapiasta ovat useimmiten helpottava vaikutus siirtymis -ja siirtotilanteisiin ja yleiskunnon nousu. Hoidon avulla stimuloidaan aivoja etsimään uudelleen oikean kävelyn liikemalli Keskushermoston mukautuvuus eli tehtäväkohtainen uudelleenoppiminen tarkoittaa, että neurologiset kuntoutujat voivat opetella ja parantaa arkielämän kaikkia toimintoja pitkillä toistoilla. Robotisoitu Lokomat -terapia täyttää tämän tarpeen ja mahdollistaa intensiivisen kävelykuntoutuksen interaktiivisen palautejärjestelmän kanssa. - Lokomatissa on robotisoiduit alaraajatuet, kehittynyt painokevennysjärjestelmä ja kävelymatto. Tietokoneohjatut, kävelymaton nopeuden kanssa tarkasti synkronoidut alaraajatuet siirtävät kuntoutujan jalkoja oikeaa fysiologista kävelymallia mukaillen. Tietokoneella voidaan säädellä yksilöllisesti mm. askelpituutta, lonkkien- ja polvien nivelkulmia, kävelynopeutta ja mahdollista kehon painokeventämistä, Iiskala kuvailee. - Asiakas kävelee robottivaljaiden, kahvojen, kevennyslaitteiston, juoksumaton ja moottorin avulla. Fysioterapeutin tehtävänä on varmistaa, että kävely on laadukasta ja asiakkaalle asetettujen tavoitteiden mukaista. Terveyskodin oma lääkäri arvioi aina Lokomat-terapian soveltuvuuden. Terapiaa suositellaan halvauspotilaille, selkäydinvammaisille, erilaisia neurologisia sairauksia sairastaville (MS- potilaat, Parkinson -potilaat, CP-vammat) sekä eri tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsiville. Terapian avulla kävelyä voi harjoitella myös kuntoutuja, joka ei muuten pysty hallitsemaan pystyasentoa tai kehonsa painoa, Iiskala määrittelee. Nopea kuntoutus takaa parhaat tulokset Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain suomalaista. Heistä joka neljäs on työikäinen. Nopealla ja tehokkaalla kuntoutuksella säästettäisiin todennäköisimmin huomattavia summia. - Suomessa suurimmalla osasta aivohalvauksen saaneista kyetään säilyttämään henki hyvän akuuttihoidon ja tehokkaan liuotushoidon ansiosta, mutta akuutista sairastumisesta selviytyneistä moni tarvitsee myös tehokasta kuntoutusta sekä tukitoimia päivittäiseen selviytymiseen. Aivohalvauksen ehkäisyn, akuuttihoidon ja kuntoutuksen keinoista on jo olemassa paljon hyvää näyttöön perustuvaa tietoa, mutta yhä kustannustehokkaampia kuntoutusmenetelmiä tarvitaan, sillä väestön ikäennusteiden valossa myös aivohalvausten määrä kasvaa eikä käytettävä rahamäärä varmaankaan kasva samaa tahtia, Iiskala korostaa. - Aivohalvauspotilas tarvitsee moniammatillista kuntoutusta pian akuutin vaiheen jälkeen. Kun verenkierrollinen tila on vakaa, on kävely syytä aloittaa. Olennaista kuntoutukselle on nopea aloitus ja intensiivinen kuntoutus. Iiskala toteaa ja jatkaa. Tärkeää fyysisen toimintakyvyn kannalta on päästä pystyasentoon ja saada jalat liikkeelle. Kävelyä voi robotin avustamana tehdä pitkiäkin matkoja saaden lukemattomia laadukkaita toistoja kanta-askeleelle. Pystyasento ja oikeaoppinen kävely stimuloi lihasten ja hermotuksen lisäksi aivoja. - Saamamme käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Parhaimmat tulokset Lokomat-terapiasta on Iiskalan mukaan saatu aivoinfarktin jälkitilan kuntoutuksessa ja selkäydinvammaisten hoidon osalta. - Vaikka kävelyrobotti on ollut meillä käytössä vasta reilut puoli vuotta, niin olemme saaneet kävelyrobotin avulla jopa kolmen kuukauden laitoskuntoutuksella akuutin aivohalvauksen jälkeen asiakkaan kotiin asumaan sekä palautettua pitkälle asiakkaan oma toimijuus, Paulina Iiskala kertoo. Yhteystiedot: Paulina Iiskala, fysioterapeutti YAMK Myynti- ja kehittämispäällikkö Laitilan Terveyskoti paulina.iiskala@ terveyskoti.fi