Etelä- ja Länsi-Suomen läänin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä- ja Länsi-Suomen läänin"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Vanhustyön keskusliitto s. 2 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri s. 5 SISÄLLÄ Ulla Nord, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten toimintakeskus VAMOS s. 20 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry s. 21 Kaija Jokela HUS Apuvälinekeskus s. 21 Lastensuojelun keskusliitto s. 30 Toukokuu 3/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kati Huoponen Ilmarinen, työhyvinvointi s. 39

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitään Omahoito-ryhmävalmennuksen vaikutuksia muistisairaiden ja heidän puolisoidensa ja elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta 136 pariskuntaa, joiden puolisoista toinen oli saanut tutkimusta edeltävästi muisti-sairausdiagnoosin. Vuosittain yli ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen. Muistisairaus on usein järkytys potilaalle ja läheiselle. Muistisairaus muuttaa potilaan ja lähipiirin arkea ja tulevaisuuden suunnitelmia paljon. Sairauteen liittyvä tiedollinen tuki auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan sairauteen liittyviä tarpeita. Kuitenkin pelkän tiedon jakamisen hyöty omaishoitoperheille tai potilaille on usein Omahoitovalmennuksesta apua muistisairaille ja heidän omaisilleen koettu melko vähäiseksi. Omahoitovalmennustutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko potilasta ja hänen puolisoaan voimaannuttaa kohtaamaan aiempaa paremmin muistisairautta ja sen tuottamia arjen ongelma-tilanteita, vahvistaa heidän ongelmaratkaisutaitojaan ja tukea heidän elämänhallintaansa. Tukeminen yhdessä tiedollisen tuen kanssa parantavat sairastuneen ja läheisen kykyjä selviytyä sairauden ja arjen ongelmien kanssa. Omahoitovalmennustutkimuksessa muistisairaille sekä heidän puolisoilleen järjestettiin saman-aikaisesti teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein. Ryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa 4 tunnin ajan kerran viikossa. Kutakin ryhmää ohjasi kaksi koulutettua ohjaajaa. Ryhmissä hyödynnettiin vertaistukea ja ryhmien sisällöt luotiin osallistujien toiveiden mukaisesti. Tutkimukseen osallistuu 136 pariskuntaa, joista puolet osallistui omahoitovalmennuksen ryhmätoimintaan ja puolet vertailuryhmään. Tutkit-tavilla on seurattu mm. muistitoimintoja ja elämänlaatua. Omahoitovalmennusryhmiin osallistuneet kokivat ryhmätoiminnan hyvin hyödyllisenä itselleen. He sitoutuivat ryhmiin erittäin hyvin. Hanke osoittaa, että omahoitovalmennus paran- Uutta tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksista Ikäihmiset ovat kiinnostuneita mielen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä sen vahvistamisen mahdollisuuksista. Ikäihmisten omat näkemykset arjessa voimaa antavista asioista ja tarkoituksellisuuden kokemusta tuottavista tekijöistä sekä heidän keinonsa sopeutua elämänmuutoksiin ovat avaimia mielen hyvinvoinnin tarkasteluun. Vanhuuteen liittyy yhtäältä muutoksia ja menetyksiä, mutta myös rikas elämänkokemus ja sen tuoma voima. Iäkkäiden ihmisten omien kokemusten tarkastelu ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää vanhuuden erityisyyden tunnistamiseksi. Muutokset ja menetykset heijastuvat mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jääneet katveeseen yleisessä ikääntymistarkastelussa. Esillä ovat vahvemmin olleet ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemisen sekä palveluiden ja hoidon kysymykset. Monesti iäkkäiden ihmisten mielen terveyteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ongelmien ja häiriöiden näkökulmasta ja palvelujärjestelmän kehyksessä. Iäkkäiden ihmisten oma näkökulma tähän teemaan on jäänyt syrjään, eikä heidän välttämättä ole helppoa puhua mielen terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tämän vuoksi on perusteltua kääntää tarkastelukulmaa mielen hyvinvoinnin suuntaan ja tuottaa uutta, positiivista sanastoa puheeksi ottamisen helpottamiseksi. On ajankohtaista nostaa esiin ikäihmisten elämänkokemus voimavarana ja heidän selviytymiskeinonsa muutoksissa ja menetyksissä. Mielen hyvinvointia on mahdollista kokea, vaikka elämäntilanne olisi haasteellinen. Nämä seikat ovat todentuneet Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -tutkimus- ja kehittämishankkeessa (RAY ).!Elämänvoimaa vanhuuteen Ikäinstituutti toimii hyvän vanhenemisen puolesta edistämällä toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Ikäinstituutti tuottaa ja välittää tietoa ikääntymisestä ja ikäihmisten elämästä, kehittää ja juurruttaa hyviä toimintatapoja ikäihmisten hyväksi, antaa asiantuntemusta ikäpolitiikan suunnitteluun ja osallistuu yhteiskunnalliseen ikäkeskusteluun. Ikäinstituutin uuden strategian teemana on Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvo, vanhuuden erityisyyden arvostus, asiantuntijuus ja avoimuus. Ikäinstituutin toiminnan suurin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Anneli ja Eino Tuomela osallistuivat muistisairaille ja heidän omaisilleen järjestettyyn omahoitovalmennukseen. Heidän mielestään valmennus on tarpeellista alkuvaiheessa kaikille perheille, joissa diagnosoidaan muistisairaus. Kuva: Leena Valkonen. - Vanhuuden Mieli -projektin päämääränä on edistää ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvointia. Lähtökohtana on positiivinen näkökulma, jonka valossa kiinnitetään huomio ikääntyneiden ihmisten voimavaroihin ja elämän mielekkyyden kokemusta vahvistaviin tekijöihin, kuvailee Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen. Vanhuuden Mieli -projektin tavoitteina on tuottaa tietoa ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvoinnista, voimavaroista ja elämän tarkoituksellisuutta vahvistavista tekijöistä sekä kehittää välineitä ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. -Vanhuuden Mieli -projektissa nostetaan esiin ikäihmisten omaa ääntä ja heidän omia kokemuksiaan. Ikäihmisiä rohkaistaan tunnistamaan omia voimavarojaan, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta vahvistavia tekijöitä sekä löytämään valmiuksia elämänmuutosten ja arjen haasteiden kohtaamiseen, Heimonen määrittelee. Projektissa mielen hyvinvointia tarkastellaan logoterapeuttisen ajattelutavan valossa - Logoterapeuttinen ajattelu on elämänmyönteinen ja voimavarakeskeinen elämäntaito ja filosofia, jonka ydinteemoina ovat ihmisen arvo ja elämän tarkoituksellisuus. Ajattelutapa korostaa toivoa ja mahdollisuuksia, joilla on keskeinen merkitys myös mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. - Mielen hyvinvoinnin tarkastelu on osoittautunut todella ajankohtaiseksi ja saanut positiivisen vastaanoton. Vanhuuden Mieli -projektissa on kutsuttu ikääntyneitä ihmisiä keskustelemaan mielen hyvinvoinnista, vanhuuden haasteista, selviytymiskeinoista, voimavaroista ja elämän mielekkyyttä tuottavista tekijöistä. Projektin aikana on järjestetty teeman tiimoilta avoimia yleisötilaisuuksia, joihin on kutsuttu ikäihmisiä saamaan tietoa aiheesta sekä kertomaan omia näkemyksiään teemaan liittyen. - Projektin aikana syvennytään myös erityisesti omaishoitajien, muistisairauden alkuvaiheessa olevien sekä elämän tarkoituksettomuutta kokevien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen kehittämällä vertaisryhmätoimintaa ja kouluttamalla vertaisryhmien ohjaajia. Projektissa levitetään ja juurrutetaan logoterapeuttista ajattelua muistisairaan ihmisen hoitoon toteuttamalla kaksi pitkäkestoista koulutusprosessia ja kehittämällä sen pohjalta koulutusmalli. Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa on ilmestynyt kaksi uutta ikäihmisten mielen hyvinvointiin liittyvää julkaisua Suunnittelija Minna Laine on kirjoittanut ikääntyville ihmisille suunnatun oppaan Mielen Voimaa, joka vie si muisti-sairaiden henkilöiden muistitoimintoja verrattuna vertailuryhmään. Lisäksi ryhmätoiminta paransi heidän puolisoidensa elämänlaatua. Vuonna 2014 selvitetään kaikkien tutkimukseen osallistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja selvitetään myös tällaisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus. Tutkimuksen omahoito-valmennus toteutettiin vuosina Omahoitovalmennus tuotti uuden kuntoutusmallin. Sitä voidaan toteuttaa muistisairauden diagnosointivaiheessa, jolloin hätä tulevasta on suurin. Vanhustyön keskusliiton ohella tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Tutkimustyötä vetävät LT, geriatrian el Marja-Liisa lukijan mielen hyvinvoinnin lähteille logoterapeuttisen elämänfilosofian valossa. Opas käsittelee mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksia ja esittelee uusia näkökulmia oman ikääntymisen tarkasteluun. Toinen julkaisu on tutkija Suvi Friedin, toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimosen ja koordinaattori Pirjo Jokisen toimittama ja kirjoittama katsaus Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi, jossa tarkastellaan ikääntymisen ja mielen hyvinvoinnin teemoja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Katsaus on suunnattu ensisijaisesti vanhus- ja seniorityössä toimiville asiantuntijoille, opettajille sekä kehittämistehtävissä toimiville, mutta sisällöt hyödyttävät varmasti laajemminkin vanhustyössä toimivia ammattihenkilöitä. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen korostaa ikäihmisten elämänkokemusta ja mielen hyvinvointia Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen sai äskettäin tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään ikääntymisen psykologian alalla, kun Psykologiliitto nimesi hänet vuoden psykologiksi. Valinnalla haluttiin nostaa esiin ikääntymisen psykologian merkitystä. Ikäinstituutissa Sirkkaliisa Heimosen johtamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on saatu uutta tietoa muun muassa iäkkäiden ihmisten Laakkonen Laakson geriatrian muistipoliklinikalta ja professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Lisätietoja: Tutkimushankkeen johtaja Marja-Liisa Laakkonen, , toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, , viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto , Vuoden psykologiksi nimetty Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Kuvaaja Jani Laukkanen mielen hyvinvoinnista ja osallisuuden kokemuksista sekä siitä, miten he itse voivat vahvistaa hyvinvoinnin kokemuksiaan ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat heitä tukea. Vuoden psykologi Sirkkaliisa Heimonen toivoo, että vanhenemisesta ja vanhuudesta puhuttaisiin monipuolisesti ja nostettaisiin esiin ikäihmisten rikas elämänkokemus ja voimavarat sekä tunnistettaisiin niitä tekijöitä, jotka vahvistavat heidän elämänsä mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemusta.

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Vuonna 2005 perustettu Seniortek Oy toteuttaa teknisiä innovaatioita ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden lisäämiseksi. Kulunvalvontaan, hoitajakutsuihin ja hälytyksiin on vuosien mittaan tehty monia parannuksia kokonaan uuden ajattelun kautta. Näin on onnistuttu pääsemään eroon INHIMILLISTÄ TURVALLISUUTTA IKÄÄNTYVÄLLE asukkaita häiritsevistä rannekkeista ja muista kehoon kiinnitettävistä apuvälineistä, mutta lisätty samalla oleellisesti laitteiston toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. Kehitystyö johti InnoSuomi -palkintoon, jonka myönsi presidentti Tarja Halonen vuonna Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat HoivaTurva ja SenioriTurva järjestelmät. Ne molemmat hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, että automaatio ei missään kohdin tunnu vieraannuttavalta tai kylmältä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä. Kotona asuvan HoivaTurva laitteisto tavoittaa kotihoitajan, omaisen tai tarvittaessa pelastuslaitoksen kaukaakin ja tehostaa siten heidän ajankäyttöään ja paikalle tuloaan. Tällä tavalla tilanteeseen voidaan myös reagoida nopeammin jos vanhus kohtaa arjessaan jonkin terveyttään tai hyvinvointiaan uhkaavan ongelmatilanteen. Vastaavasti palvelutaloissa ja niiden kaltaisissa asumismuodoissa käytettävä SenioriTurva järjestelmä takaa laajan henkilökunnan tavoitettavuuden ilman, että asujan tarvitsee itse tehdä kutsua tai hälytystä tekemiseen. Siten hoitajakutsu, hoivakutsu, videovalvonta, sekä asukas- ja dementiavalvonta saavat yhteyden henkilöstöön heti kun tarvetta syntyy. Samalla paranee hoitajien työssä viihtyvyys ja uupuminen vähenee, kun valvontaan tavittavia rutiinikiertoja ei enää tarvita. Yhteen yhteiseen valvontayksikköön voidaan liittää myös viestitysjärjestelmä Dect-puhelimen ja lankapuhelimen välityksellä, sekä paloilmoitus ja kulunvalvonta. Tämä lisää asukkaiden turvallisuutta ja antaa hoitajille enemmän aikaa olla yhdessä heidän kanssaan. Järjestelmä on käytössä useissa palvelutaloissa ympäri Suomea ja nyttemmin se on osa kiinteistön automatiikkaa jo rakennusvaiheessa. Tällä tavoin on erityisryhmien (ikääntyneet, vammaiset, alkoholistit) palvelutaloja toteuttanut mm. Lahden kaupungin urakointiyhtiö Lahden Talot Oy. R

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja arviointia ESiOR Oy on terveystaloustieteen ja vaikuttavuustutkimuksen (HEOR) suomalainen asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluja ja työkaluja vaikuttavuuden arviointiin esimerkiksi sairaaloille ja sairaanhoitopiireille, kunnille, apteekeille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Terveystaloustiede selvittää eri tekijöiden vaikutuksia esimerkiksi kustannuksiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Terveystalousarvioinneissa selvitetään etu- ja jälkikäteen esimerkiksi sitä, mikä teknologia, toimintatapa tai prosessi on mielekkäin, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä valinnoista aiheutuvat kustannukset ja saavutettavat terveyshyödyt. Vaikuttavuus keskiössä Hoitojen vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, hoitoprosessien onnistuminen, hoitoketjut ja hoitojen kohdentuminen todellisessa elämässä puhuttavat. Lisäksi huomiota on kiinnitetty tavoitteiden saavuttamiseen: tehoton prosessi on aina kallis, koska silloin tavoitteet jäävät saavuttamatta kustannuksista huolimatta. ESiOR Oy:n tekemät HEORanalyysit tuottavat hyödynnettävissä olevaa tietoa siitä, mihin ja miten resurssit kannattaa kohdentaa, jotta toiminta on kustannusvaikuttavaa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hyödyn. Tulkinnan tärkeys Erilaiset tietojärjestelmät tuottavat jo valmiiksi valtavan määrän tietoa, joka mahdollistaisi monissa organisaatioissa nykyistä laajemman tietopohjan hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Aineisto on kuitenkin usein hajallaan, aineistoa on liikaa tai se on hankalasti hyödynnettävässä muodossa. Lisäksi aineistosta suoraan tuotetut raportit eivät välttämättä tarjoa lukijalle tarvittavaa tietoa teknologian, toimintatavan tai prosessin vaikuttavuudesta, kliinisestä kohdentumisesta ja terveystaloudellisesta mielekkyydestä esimerkiksi interventioiden kustannusvaikuttavuuden tai prosessien tehokkuuden osalta. - On tärkeää, että palveluitamme käyttävä asiakas ja mahdollinen sidosryhmä ymmärtävät todellisen tilanteen mikään malli ei ole itsearvo, ja mallilla pitää olla käytännön tarve ja tulkinta, toimitusjohtaja Erkki Soini kertoo. Kokemuksen perusteella tarvitaan analyysejä, mallintamista, raportointia ja erityisesti tulkintaa siitä, mitä aineistosta saadut tulokset oikeasti (tieteellisen jargonin ulkopuolella) tarkoittavat. Tietoa päätöksen tueksi ESiOR voi tuottaa aineistosta validein menetelmin malleja ja muita työkaluja, analyysejä, raportteja, tulkintoja tai muuta tietoa, jota tarvitaan päätöksenteon tueksi. Työstämme aineiston päätöksiä ja viestintää tukevaksi informaatioksi, josta rakennetaan tarvittaessa malleja ja tulkintoja jopa eri sidosryhmien kanssa. Käytännössä yleensä suunnittelemme, arvioimme, osoitamme ja viestitämme arviointikohteen vaikuttavuutta, kannattavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja arvoa laajan kokemuksemme kautta syntyneiden kattavien ja monipuolisten arviointityökalujen avulla, Soini kuvailee. ESiORin tuottama terveystalousinformaatio on suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi erilaisten interventioiden, sairaalavalmisteiden, sairaalalaitteiden tai elintarvikkeiden käyttöönotto- tai ostopäätösten ja arvioinnin yhteydessä, lääkkeiden hinta- ja korvattavuushakemuksissa, terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa (HTA ja mini-hta), viestinnässä tai päätettäessä prosessien, hoitoketjujen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavoista tai kohdentamisesta. Aineistosta koottu informaatio voidaan tarvittaessa myös julkaista. ESiORin kotisivuilta on saatavissa runsas julkaisuluettelo, joka on keskeinen kilpailutekijä asiantuntijuuteen perustuvalla terveystalousalalla. HEOR-työkaluja tarpeiden mukaan HEOR vaatii moniammatillista lähestymistapaa, kokemusta, kokonaisvaltaista menetelmien hallintaa ja osuvaa tulkintaa, jotta voidaan rakentaa ja soveltaa HEORtyökaluja erilaisiin ympäristöihin. ESiOR rakentaa työkaluja myös erikoissairaanhoidon ulkopuolelle niin apteekkeihin kuin perusterveydenhuoltoon (esimerkiksi vertailu tuottamismallien kustannusvaikuttavuudesta). Uutuutena apteekeissa voidaan sähköisten ratkaisujen avulla toteuttaa vaikuttavuustutkimusta ja hoidon laadun arviointia luonnollisena osana potilaan hoitoketjua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittyessä tullaan siirtymään tarkemmin kohdennettuihin ratkaisuihin. Kannattaa varautua tulevaisuuteen ja tutustua ESiORin tarjoamiin palveluihin! ESiOR Oy Tulliportinkatu 2 LT KUOPIO Puh Hoitokoti Linnanneito Oy Hoitokoti Linnanneito Oy on Raumalla toimiva yksityinen Hoitokoti, joka tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautista, kodinomaista ja turvallista asumispalvelua sekä hoitoa ja huolenpitoa. Asukkaitten yksilölliset tarpeet huomioidaan hoitotyössä ja heitä ohjataan sellaisiin toimintoihin, jotka heille parhaiten sopivat. Asukkaita aktivoidaan mukaan kodin normaaleihin arkirutiineihin esim. ruoanlaitto, pihatyöt, vaatehuolto jne. Kaikille pyritään löytämään sellaisia askareita, joista he saavat onnistumisen kokemuksia ja joihin he voimavarojensa mukaan haluavat osallistua. Nallenpolku 3, Rauma puh YHTEISTOIMINNALLA TULOKSIIN Variantin monipuoliset SBM-palvelut tukevat organisaation toimintaa ja johtamista. SBM-Lisenssipalvelut Hyvä Työnantaja -palvelulla mittaat organisaatiosi onnistumisen työnantajana TaL-Visual -ryhmämenettelyillä kehität yhteistoimintaa organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä SBM-Tietopalvelut - kun haluat pitää itsesi ja avainhenkilösi ajan tasalla Consulting-palvelut - välineesi palvelujen ja organisaatioiden tutkimukseen ja kehitykseen

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 -Hallitusohjelmassa olemme linjanneet, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Ja vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa näitä sote-alueita, jotka sitten huolehtivat näistä palveluista, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa. -Viime hallituskauden aikana tehtiin Paras-hanke ja siinä saatiin hyvin monille alueille jo eteenpäin näitä sote-palveluita. Mutta valitettavasti on tullut myös monimutkaisia hallintorakenteita ja hoitoketjut eivät aina toimi asiakkaan näkökulmasta sujuvasti, Risikko kertoo. -Kuntauudistuksen tavoite luo mahdollisuuden uudistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, ja yksi tärkeä elementtihän nimenomaan on sote-palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kuntien budjetista jopa 60 %,näin ollen sote ei voi olla irrallinen. Siitä syystä tarvitaan myöskin kuntauudistusta, että saamme vahvemman kantokyvyn ja vahvemman pohjan palvelujen järjestämiselle, Paula Risikko määrittelee. Peruspalvelut ovat kuntien vetovoimatekijöitä -Selvitysten mukaan 80 % kansalaisista asuu sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika. -Jos haluamme pitää yllä kuntapohjaista järjestelmää, niin kuntien pitää olla kantokyvyltään suurimpia. Siinä tavoitteessa sote-palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Tosiasia on, että pienet kunnat eivät pysty suoriutumaan yksin tästä perustehtävästään ja että Suomen kunnista kaksi kolmasosaa kuuluu jo nyt johonkin yhteistoiminta- alueeseen, jossa palveluja tuotetaan kuntayhtymissä tai ostetaan isäntäkunnalta. Ja sitten tärkeää on nimenomaan, että ne lähipalvelut säilytetään. Lähipalvelut ovat niitä kriittisiä pisteitä. Sote-alueiden täytyy olla riittävä kokoisia, että niillä on kantokykyä pitää keskussairaalaa pystyssä. - Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistava valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveyskeskuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät myös asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat, Paula Risikko sanoo. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 25 %tulee yksityiseltä puolelta. Risikko arvioi, että Sote- uudistuksen tullessa voimaan yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien tarve tulee tulevaisuudessakin pysymään samanlaisena. -Ne jotka palveluja järjestävät, on mahdollisuus tuottaa palvelut itse tai ostaa ne joko julkiselta, yksityiseltä tai järjestöltä. Erikoissairaanhoidon autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin -Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on lisättävä. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa on sovittava kuinka sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa terveyskeskusten toimintaa. -Nämä suunnitelmat kannattaa ottaa kunnissa uudelleen arvioitavaksi, vahvistaa yhteistyötä ja edellyttää avun saantia keskussairaaloilta. Ja sitten tietenkin toteuttaa suunnitelmat. -Terveydenhuoltolain sanoma on selvääkin selvempi. Erikoissairaanhoidon on autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin. Vuosien aikana on käynyt niin, että perusterveydenhuolto on heikentynyt ja erikoissairaanhoito vahvistunut. Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan terveyskeskuksiin. Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisääntyneet. Henkilöresurssien kasvussa on epäsuhta. Perusterveydenhuollon lääkärimäärä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on sen sijaan kasvanut 30 %. Kuntien terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista kaksi kolmasosaa menee erikoissairaanhoitoon ja yksi kolmasosa perusterveydenhuoltoon. Kustannuskehitysten kasvukehitystä pitäisi saada hillittyä. Näitä keinoja ovat mm. sairauksien ennaltaehkäisy ja peruspalvelujen vahvistaminen, Risikko määrittelee. Moniosaavan henkilöstön turvaaminen on avainasemassa yhteiskunnan muutosten ja hoitoalan vaatimusten kiristyessä -Muitakin ongelmia on. Henkilöstöä ei ole riittävästi ja terveyskeskukset ovat menettäneet vetovoimaisuuttaan työpaikkana. Poikkeuksiakin toki onneksi on, Risikko toteaa. -Yksi syy on myös vuosien varrella perusterveydenhuollon tehtävien lisääntyminen ilman riittävää resurssien kasvattamista. Uusia tehtäviä ovat esimerkiksi ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todistukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulukyydin järjestämiseen karhujen liikkumisalueilla. -Palvelujen saatavuus ja laatu edellyttävät ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalta poistuu työntekijää ja tarvitaan vielä lisää eli on noin henkilöstön vaihdos, ja siitä syystä tarvitaan myös tällaisia vetovoimaisia vahvoja yksiköitä, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko korostaa. Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Laitilan Terveyskoti kehittää edistyksellisesti neurologisten asiakkaidensa kuntouttamista kävelyrobotilla Neurologisista vammoista ja vaurioista seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat jokaisen sairastuneen kohdalla, mutta yhteistä kaikille on, että alkuvaiheen tehokas kuntoutus on erityisen merkittävää. Varhain aloitettu moniammatillinen kuntoutus takaa parhaan mahdollisen tuloksen. Laitilan Terveyskoti on panostanut entistä enemmän kuntoutuksen uusimpaan teknologiaan ja moniammatillisen kuntoutuksen osaamisen kehittämiseen. Terveyskoti investoi sveitsiläiseen kävelyrobottiin, joka otettiin käyttöön viime vuoden kesäkuussa. Kävelyrobotti on kehitetty erityisesti neurologiseen kuntoutukseen ja robotiikkaa on käytetty Keski- Euroopassa jo toistakymmentä vuotta, Suomessa vasta parin vuoden ajan. Lokomat -kävelyrobotti on auttanut maailmalla jo monia kuntoutumaan, nyt myös Suomessa on asiakkailla mahdollisuus hyödyntää uusinta tekniikka ja tietoa, jota löytyy Laitilan Terveyskodista ja runsaasti. Uusi teknologia avaa aivan uudenlaisia näkymiä Laitilan Terveyskodin tulevaan toimintaan ja täydentää erinomaisesti kuntoutusosaston palveluja, myynti ja kehittämispäällikkö Paulina Iiskala luonnehtii. -Ennen oman robottimme hankintaa tutustuimme Kitinkannuksen robottiin, muutamiin erilaisiin markkinoilla oleviin muihin vaihtoehtoihin ja teimme matkan Keski-Eurooppaan, jossa robotiikka on kuntoutuksen arkipäivää. Tutustuimme Sveitsin ja Itävallan muutamiin klinikoihin ja pääsimme näkemään ja kuulemaan erinäisiä käyttökokemuksia niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin. Vakuutuimme näistä ja hallituksemme teki hankintapäätöksen robotiikan hankinnasta. Lähetimme neurologiseen fysioterapiaan erikoistuneen, sveitsin-saksaa puhuvan fysioterapeuttimme työharjoitteluun yhteen näistä klinikoista. Hankimme samalla yläraajan interaktiivisen painokevennetyn kuntoutuslaitteen ja siihen osaamisen. Aiemmin fysioterapeutti ja toimintaterapeutti koulutettiin Bobath-menetelmään hoitohenkilökunnan lisäksi. -Potilaan kuntouttaminen mahdollisimman nopeasti takaisin toimintakuntoon vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia ratkaisevasti. Ottaen huomioon kuntoutettavien ennusteet todennäköisistä muiden ns. raskaiden palveluiden tarpeesta, ennusteet mahdollisesta työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sekä ennusteet mahdollisista vakuutus ym. muista korvauk sista voisivat olla hyvin erisuuruisia, jos kuntoutettavat saataisiin ensimmäisen vuoden aikana mahdollisimman tehokkaaseen ja intensiiviseen kuntoutukseen. Omatkin tuloksemme tähän asti ovat olleet kävelyrobotin kanssa aivan eri luokkaa mihin perinteisellä kuntoutuksella olemme aiemmin pystyneet ja tämä rohkaisee vahvasti markkinoimaan erityisosaamistamme, fysioterapeutin ja kuntoutuksen YAMK koulutuksen saanut Paulina Iiskala vertaa. - Kuulemiemme käyttökokemusten mukaan jopa 85 prosenttia aivohalvauspotilaista on kuntoutunut kotikuntoiseksi kävelyrobottiterapian avulla. Asiakkaiden kotirintamilta raportoidut hyödyt terapiasta ovat useimmiten helpottava vaikutus siirtymis -ja siirtotilanteisiin ja yleiskunnon nousu. Hoidon avulla stimuloidaan aivoja etsimään uudelleen oikean kävelyn liikemalli Keskushermoston mukautuvuus eli tehtäväkohtainen uudelleenoppiminen tarkoittaa, että neurologiset kuntoutujat voivat opetella ja parantaa arkielämän kaikkia toimintoja pitkillä toistoilla. Robotisoitu Lokomat -terapia täyttää tämän tarpeen ja mahdollistaa intensiivisen kävelykuntoutuksen interaktiivisen palautejärjestelmän kanssa. - Lokomatissa on robotisoiduit alaraajatuet, kehittynyt painokevennysjärjestelmä ja kävelymatto. Tietokoneohjatut, kävelymaton nopeuden kanssa tarkasti synkronoidut alaraajatuet siirtävät kuntoutujan jalkoja oikeaa fysiologista kävelymallia mukaillen. Tietokoneella voidaan säädellä yksilöllisesti mm. askelpituutta, lonkkien- ja polvien nivelkulmia, kävelynopeutta ja mahdollista kehon painokeventämistä, Iiskala kuvailee. - Asiakas kävelee robottivaljaiden, kahvojen, kevennyslaitteiston, juoksumaton ja moottorin avulla. Fysioterapeutin tehtävänä on varmistaa, että kävely on laadukasta ja asiakkaalle asetettujen tavoitteiden mukaista. Terveyskodin oma lääkäri arvioi aina Lokomat-terapian soveltuvuuden. Terapiaa suositellaan halvauspotilaille, selkäydinvammaisille, erilaisia neurologisia sairauksia sairastaville (MS- potilaat, Parkinson -potilaat, CP-vammat) sekä eri tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsiville. Terapian avulla kävelyä voi harjoitella myös kuntoutuja, joka ei muuten pysty hallitsemaan pystyasentoa tai kehonsa painoa, Iiskala määrittelee. Nopea kuntoutus takaa parhaat tulokset Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain suomalaista. Heistä joka neljäs on työikäinen. Nopealla ja tehokkaalla kuntoutuksella säästettäisiin todennäköisimmin huomattavia summia. - Suomessa suurimmalla osasta aivohalvauksen saaneista kyetään säilyttämään henki hyvän akuuttihoidon ja tehokkaan liuotushoidon ansiosta, mutta akuutista sairastumisesta selviytyneistä moni tarvitsee myös tehokasta kuntoutusta sekä tukitoimia päivittäiseen selviytymiseen. Aivohalvauksen ehkäisyn, akuuttihoidon ja kuntoutuksen keinoista on jo olemassa paljon hyvää näyttöön perustuvaa tietoa, mutta yhä kustannustehokkaampia kuntoutusmenetelmiä tarvitaan, sillä väestön ikäennusteiden valossa myös aivohalvausten määrä kasvaa eikä käytettävä rahamäärä varmaankaan kasva samaa tahtia, Iiskala korostaa. - Aivohalvauspotilas tarvitsee moniammatillista kuntoutusta pian akuutin vaiheen jälkeen. Kun verenkierrollinen tila on vakaa, on kävely syytä aloittaa. Olennaista kuntoutukselle on nopea aloitus ja intensiivinen kuntoutus. Iiskala toteaa ja jatkaa. Tärkeää fyysisen toimintakyvyn kannalta on päästä pystyasentoon ja saada jalat liikkeelle. Kävelyä voi robotin avustamana tehdä pitkiäkin matkoja saaden lukemattomia laadukkaita toistoja kanta-askeleelle. Pystyasento ja oikeaoppinen kävely stimuloi lihasten ja hermotuksen lisäksi aivoja. - Saamamme käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Parhaimmat tulokset Lokomat-terapiasta on Iiskalan mukaan saatu aivoinfarktin jälkitilan kuntoutuksessa ja selkäydinvammaisten hoidon osalta. - Vaikka kävelyrobotti on ollut meillä käytössä vasta reilut puoli vuotta, niin olemme saaneet kävelyrobotin avulla jopa kolmen kuukauden laitoskuntoutuksella akuutin aivohalvauksen jälkeen asiakkaan kotiin asumaan sekä palautettua pitkälle asiakkaan oma toimijuus, Paulina Iiskala kertoo. Yhteystiedot: Paulina Iiskala, fysioterapeutti YAMK Myynti- ja kehittämispäällikkö Laitilan Terveyskoti terveyskoti.fi

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4"H#!!#"$!&

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4H#!!#$!& !"#$$%!&#$$!&#$$%!&#&$!&#&$%!'#!'!'#!'%!'#'$!'#'$%!(#$$ )#$$%*#$$ *#$$%*#"' *#"'%*#+$ *#+$%!$#$$!$#$$%!$#+$!$#+$%!$#'$!$#'$%!!#$$!!#$$%!"#$$!"#$%&'($&(&%)*'!(&+$%),-!.-!%&)(-''&%),-!"#$%&'($&(&%)*'!#-,%&((-#&&)!!"#$%&'($&(&%)*'!%*/,((01,)23$)*)),(!.-!4/(*,)(45!!6*%'$+$7,-!-#$%&'($&(&%)*))-,-./-

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot