Saksan pinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on kilometriä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saksan pinta-ala on 357 022 km 2, josta maata on 348 672km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on 2 389 kilometriä."

Transkriptio

1 Saksa sijaitsee Euroopan sydämessä eli lähes keskellä Eurooppaa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mannerlaatalla. Se sijoittuu leveyspiirien 47,5-55 N ja pituuspiirien 6-15 E välille. Naapurivaltioita Saksalla on monia, ja ne kaikki valtiot ovat myös Saksan rajanaapureita. Pohjoisessa Saksan naapurivaltiona on Tanska, länsipuolella Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Ranska. Etelänaapureina sijaitsevat Sveitsi ja Itävalta ja idässä vastaan tulevat Tshekki ja Puola. Saksan pinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on kilometriä. Saksan sijainti on Euraasian mannerlaatalla, mutta Afrikan laatta on erittäin lähellä Saksaa, mistä johtuu poimuvuoristo, Alpit, ja monet muut pinnanmuotojen vaihtelut Saksassa ja muualla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Saksa sijaitsee suurimmaksi osaksi Alppien pohjoispuolella. Saksan lähimeret ovat Pohjanmeri ja Itämeri, jotka Tanska erottaa toisistaan.

2 Saksan kartta, jossa on kuvattuna pinnanmuodot.

3 Saksa on pinnanmuodoiltaan erittäin monipuolinen, sillä meren läheisyydessä on paljon alankoa, joka vaihtuu etelänpään mentäessä ylängöksi ja aivan eteläisessä Saksassa on Alppien vuoristoa, joskaan ei kovinkaan suurta aluetta. Alanko ulottuu korkeimmillaan 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan aluetta, joka on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta alle 1000 metrin korkeudella merenpinnasta ja vuoristo on yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjois-Saksassa on laajaa alankoaluetta, jotka ovat tasaista, ja siellä maatalous on suurta. Saksan alankoalueilla on kasvanut laajalti runsaita lehtimetsiä, mutta ne ovat juuri maatalouden tieltä pois raivattu. Alankoa on Pohjois-Saksassa luultavammin siksi, koska se on Itämeren ja Pohjanmeren rannikkoa. Pinnanmuodot eivät juurikaan suuresti vaihtele pohjoisosissa. Siellä asutus on runsainta, koska rakentaminen, liikkuminen ja asuminen ovat helpointa. Saksan keskiosa on lähinnä ylänköä, jossa asutus on hieman harvempaa kuin alankoalueilla, sekä maanviljely ei ole niin runsasta pinnanmuotojen vaihtelun takia. Keski- Saksassa sijaitsevat muun muassa Harz ja Schwarzwald, jotka ovat lohkovuoristoja. Lohkovuoristot ovat syntyneet maanjäristysten aikana, kun kallioperään on tullut halkeamia. Mannerlaattojen törmäyksessä kallioperään on muodostunut suuria jännitystiloja, jotka ovat siis synnyttäneet halkeamat, kun jännitys ja puristus ovat käyneet niin suuriksi, että ne purkautuvat. Kun kallioperään on syntynyt halkeamia, suuria kalliolohkoja joutuu paineen takia nousemaan hitaasti ylöspäin. Näin siis syntyvät lohkovuoret tai jopa kokonaiset lohkovuoristot. Lohkovuoret tai vuoristot tunnistaa helposti tasaisista huipuista ja kumpuilevista muodoista. Kallioperä on muodostunut erilaisista kivilajeista.

4 Tässä kuvassa on kaunis näkymä Schwardzwaldin lohkovuoristosta. Saksan aivan eteläosissa kohoavat Alpit ovat poimuvuoristo, joka on myöskin saanut alkunsa mannerlaattojen yhteentörmäyksessä, kun Afrikan laatta on törmännyt Euraasian mannerlaattaan. Alpit ovat nuori poimuvuoristo, eli sen poimuttuminen jatkuu vielä, kun Afrikan laatta työntyy edelleen kohti pohjoista. Poimuvuoriston poimuttuminen on siis alkanut kun mannerlaatat ovat törmänneet ja niiden reunat ovat poimuttuneet ja kohonneet korkeaksi vuoristoksi. Saksan korkein kohta on Zugspitze vuoren huipulla ja se sijaitsee 2962 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kuuluu Alppeihin ja sijaitsee aivan Saksan ja Itävallan rajan tuntumassa.

5

6 Saksassa on paljon suuria jokia, vaikka siellä ei juurikaan ole järviä. Jokien vesi on makeaa ja se on peräisin sateesta ja mahdollisesti sulavista vuoristojäätiköistä. Jokien vettä kutsutaan makeaksi, koska joissa suolapitoisuus on niin alhainen, ettei ihminen kykene sitä havaitsemaan. Saksan lävitse virtaavat joet laskevat pinnanmuodoista johtuen Pohjanmereen, poikkeuksena kuitenkin on Tonava, joka virtaa Mustaanmereen. Oder- joki kulkee pitkin Puolan ja Saksan rajaa, ja toimii siis näiden kahden maan erottajana. Suurimmat Saksan joet ovat Elbe ja Rein ja ne virtaavat Pohjanmereen. Rein sijaitsee Lounais-Saksassa, ja sen ja sen sivujokien laaksot ovat tarpeeksi hyviä viinirypäleiden kasvatukseen. Kuva on otettu Elbe- joen rannalta. Saksan pohjoisrannikko sijaitsee Itämeren ja Pohjanmeren rannalla. Muita merenrantoja Saksalla ei olekaan, koska muualta se on muiden valtioiden ympäröimä. Saksan Pohjanmeren rannikkoalueilla esiintyy vuorovesi-ilmiö, joka siis tarkoittaa sitä, että vedenpinta laskee ja nousee säännöllisesti. Ilmiötä kutsutaan siis vuorovedeksi, koska vedenpinnan taso vaihtelee. Nousuvesi eli vuoksi vedenpinnan korkein vaihe ja vastaavasti laskuvesi eli luode on matalin vaihe vedenpinnan vaihtelussa. Vuorovesiilmiön aiheuttaa Maan, Kuun ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutus, joka saa merenpinnan kohoamaan ja laskemaan.

7 Merien vesi on suolaista, koska kallio- ja maaperästä on pitkien aikojen kuluessa liuennut suoloja ja ne ovat päätyneet mereen jokivesien mukana. Suolapitoisuus vaihtelee Euroopan merissä. Pohjanmeren suolapitoisuus on noin suurin piirtein 35 promillea. Tämä tarkoittaa sitä, että litrassa vettä on 35 grammaa suolaa. Toisin kuin Pohjanmeressä, Itämeressä suolapitoisuus on huomattavasti pienempi. Tämä johtuu siitä, että Itämeri sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, jossa sataa paljon. Vettä ei myöskään siis haihdu kovin paljoa, koska ilmasto on viileämpää. Myös makean veden tuleminen jokien mukana vähentää Itämeren suolapitoisuutta. Itämeren vesi onkin makean ja suolaisen veden sekoitusta eli lyhyemmin sanottuna murtovettä. Saksassa joet ovat suuria ja niitä käytetään hyödyksi, kuten myös muita jokia. Koska jokien vesi on makeaa, sitä käytetään juomavetenä ja kasteluvetenä pelloilla. Jokien vettä voidaan käyttää myös teollisuudessa ja esimerkiksi joista saadaan tuotettua energiaa ja sähköä vesivoiman avulla. Jokia pitkin pääsee myös kulkemaan ja suurimmat niistä ovatkin erittäin tärkeitä kulkureittejä ihmisille ja tavaroille. Joitakin jokia pitkin pääsee myös mereltä pitkälle sisämaahan. Joet ovat myös hyviä virkistymisen lähteitä. Ihmiset voivat esimerkiksi käydä uimassa puhtaissa joissa, sekä kalastaa tai käydä soutelemassa omaksi ilokseen. Vaikka joista on hyötyä, niistä on myös haittaa. Mutta haitat ovat tavallaan ihmisen itse aiheuttamia, sillä jokilaaksot ovat tiheään asuttuja ja pinnat on päällystetty esimerkiksi asfaltilla ja betonilla. Ne ovat vettä läpäisettömiä pintoja, jotka estävät sadeveden imeytymisen maaperään. Tällöin sadevesien on pakko virrata jokiin. Kun vettä sataa pitkäaikaisesti ja runsaasti, myös jokiin päätyy runsaasti vettä ja joet täyttyvät. Ja yksinkertaisesti, kun joet tulevat liian täyteen vettä, ne tulvivat. Tulviminen tarkoittaa lyhyesti sanottuna siis sitä, että vesi nousee yli joen reunojen. Saksassa esimerkiksi Rein tulvii lähes vuosittain. Tulvien seurauksena sadevesiviemärit täyttyvät ja näin vettä tulvii myös asuntoihin. Myös viemärijätettä, teollisuuden ja maatalouden kemikaaleja sekoittuu tulvaveteen, kuten myös tulvassa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Ne voivat helposti vahingoittaa ympäristöä. Liikenneyhteydet ja sähkönjakelukin voi keskeytyä tulvien takia, koska liian syvässä vedessä autot eivät pysty liikkumaan, ja tulvavesien virtaukset voivat esimerkiksi kaataa sähköpylväitä, jolloin sähkölangat mahdollisesti katkeavat. Tulvia pyritään toki myös ehkäisemään. Jokilaaksojen kasvillisuutta pyritään palauttamaan takaisin luonnontilaan, mutta myös patoja rakennetaan estämään veden tulvimista. Saksa sijaitsee kokonaan lauhkean lämpövyöhykkeen alueella. Lauhkealla lämpövyöhykkeellä ilmasto on pääosin lauhkeaa. Saksassa esiintyy kahta ilmastotyyppiä: meri-ilmastoa ja väli-ilmastoa. Suurin osa Saksasta sijaitsee kuitenkin väli-ilmastoisella alueella. Saksan Pohjanmeren rannikkoalueella on kuitenkin selvästi meri-ilmastoa. Väli-ilmasto on ilmastotyyppi, joka on tavallaan meri-ilmaston ja mannerilmaston välimuoto, ja väli-ilmastoa esiintyykin näiden kahden ilmastotyyppien välisellä alueella.

8 Väli-ilmastossa talvet ovat usein leutoja ja kesät lämpimiä, tietysti riippuen siitä kuinka pohjoisessa, etelässä tai kaukana merestä ollaan. Meri-ilmastoa sijaitsee rannikoilla ja merien läheisyydessä. Ilmasto on lauhkeaa ja sateista. Meriveden takia talvet ovat hieman lämpimämpiä kuin sisämaassa, koska merivesi sitoo kesän aikana lämpöä ja se puolestaan lämmittää rannikoita pitkälle syksyyn ja talveenkin. Tosin vastaavasti merivesi lämpenee talven jäljiltä erittäin hitaasti. Tämän takia keväisin ja alkukesästä rannikoilla on hieman viileämpää kuin sisämaassa ja vasta kun vesi on lämmintä, ilmakin alkaa lämmetä. Saksan rannikkoalueita lämmittää lämmin Golfvirta, joka kuljettaa lämmintä vettä päiväntasaajalta kohti pohjoista. Golfvirta on siis lämmin merivirta. Sen kuljettama lämmin merivesi lämmittää myös sen päällä olevaa ilmaa, jota länsi- ja lounaistuulet kuljettavat mantereille. Mutta lämmin ilma on myös kosteaa ja rannikoilla se siis tiivistyy sateiksi. Lämmin merivirta lisää sateita etenkin rannikoilla. Saksan eteläosissa, Alppien läheisyydessä sateen määrä saattaa vaihdella vallitsevien tuulensuuntien mukaan. Saksan lämpötiloihin ja sademääriin eli ilmastoon vaikuttavat siis nämä tekijät: Sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla eli päiväntasaajan pohjoispuolella. Tämä vaikuttaa lämpötiloihin, koska mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään, sitä viistommin auringon säteet tulevat maanpintaan ja näin ollen ne lämmittävät vähemmän. Golf-virta ja länsi- ja lounaistuulet, jotka kuljettavat lämmintä ilmaa päiväntasaajalta pohjoiseen. Sijaitsee rannikolla ja sisämaassa ja näin siis ilmastotyypit: meri-ilmasto ja väliilmasto. Ilmastonmuutos on vakava ongelma ja sitä on jokseenkin vaikea hidastaa, koska on olemassa ihmisiä, jotka eivät tajua ilmastonmuutoksen vakavuutta. Luonnollinen ilmaston muutos ei ole vakavaa, sillä se tapahtuu luonnollisesti, mutta ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos ei ole kovin hyvä asia. Ilmastonmuutos on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttanut tekijä on ilmakehän kaasut, eli kasvihuonekaasut, jotka päästävät auringon lämpösäteilyä maan pinnalle, mutta estävät osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen. Näin ilmakehän kaasut säätelevät maapallon lämpötilaa. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Mutta, kun ilmakehän kaasut ilmakehässä lisääntyvät, ne estävät suuremman osan lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen kuin ennen, ja näin siis keskilämpötila alkaa pikkuhiljaa kohota. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Ihminen lisää ilmakehän kaasuja päästöillään, kuten tuottamalla ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidia syntyy muun muassa autoissa ja muissa kulkuvälineissä, joissa

9 käytetään fossiilisia polttoaineita moottorin toimintaan. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi hiili, maakaasu ja maaöljy. Niitä kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet erittäin kauan sitten kuolleista eliöistä. Hiilidioksidin lisäksi fossiilisten polttoaineiden polttaminen päästää ilmaan myös rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat ympäristöä vahingoittavia happamia sateita. Lyhyesti sanottuna siis ihmisen toiminta, esimerkiksi teollisuus, liikenne ja asuminen ovat suurimpia syitä ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen takia Euroopan ja koko muunkin maailman ilmasto lämpenee. Euroopassa keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana yhden asteen verran, mutta koko maapallon keskilämpötila 0,7 celsiusasteen verran. Lämpeneminen aiheuttaa sen, että eläinlajit joutuvat sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä sen muuttuessa tai sitten niiden täytyy lähteä etsimään aluetta, jossa on niille sopiva elinympäristö. Eläinten muuttoliike taas vaikuttaa siihen, että ne vievät alueen entisiltä alkuperäislajeilta niiden elintilaa ja kilpailevat siis niiden kanssa samasta elinympäristöstä. Tosin pohjoisimmilla alueilla elävät eläimet eivät pysty enää vaihtamaan elinympäristöään ja siis jos ne eivät pysty sopeutumaan uuteen ilmastoon ja elinympäristöön, ne kuolevat ikävä kyllä sukupuuttoon. Elinympäristön muuttumista on esimerkiksi, että jäätiköt pienenevät, kun ne sulavat koko ajan. Myös muut lumialueet saattavat pienentyä ja lopulta hävitä kokonaan. Ja tietysti kasvillisuus muuttuu ilmaston muuttuessa. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös sen, että kuivuus lisääntyy, mikä on ongelmallista ja vakavaa jo valmiiksi kuivilla alueilla. Myös kaikki ääri-ilmiöt alkavat lisääntyä. Niitä ovat esimerkiksi tulvat ja suurten myrskyjen lisääntyminen. Vakavia asioita ovat myös trooppisten tautien leviäminen, puhtaan veden pula, merenpinnannousu ja kehitysmaiden ongelmien syventyminen, jotka johtuvat myös tavalla tai toisella ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutosta voitaisiin hiljentää käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja uusiutumattomien sijasta. Saksa on onneksi hyödyntänyt tuulivoimaa erinomaisesti ja olisi erittäin hyvä asia eri valtioilta, jos ne ottaisivat mallia Saksan tuulienergiasta. Toki muissakin valtioissa on tuulienergiaa, mutta Saksalla sitä on kaksi kertaa niin paljon kuin toiseksi eniten tuulienergiaa tuottavilla Espanjalla ja Yhdysvalloilla. Tietysti on myös muitakin uusiutuvia luonnonvaroja, joita pystyy hyödyntämään. Esimerkiksi aurinkoenergia voisi olla hyvä ratkaisu varsinkin sellaisiin valtioihin, joissa auringon säteily on runsasta. Saksa on ollut kierrätyksen kehittäjänä edelläkävijä ja koska Saksa on suuri valtio, sen vaikutus ympäristöön on suuri. Siispä Saksa haluaa kantaa vastuunsa hiilidioksidipäästöistään ja onkin onnistunut vähentämään niitä erittäin hyvin. Saksa on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jopa nopeammin kuin ilmastokokouksissa on sovittu. Se ei ole lainkaan huono asia. Saksassa näitä hiilidioksidipäästöjä on pienennetty esimerkiksi ottamalla tehokkaasti talteen käytöstä poistettavien tuotteiden raaka-aineet. Saksassa pyritään kehittämään uusiutuvia luonnonvaroja, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Uusia työpaikkoja ja yrityksiäkin syntyy energia- ja ympäristöalan uusien keksintöjen ja sovellusten johdosta. Saksassa uskotaan ympäristöteknologian nousevan maan suurimmaksi teollisuudenalaksi vuoteen 2020 mennessä. Se siis nousisi perinteisen autoja koneteollisuuden ylitse. Saksassa on keksitty myös joihinkin kaupunkeihin mahtava idea katuvalojen turhaan palamisen ehkäisemiseksi, nimittäin katuvalot voi tarvittaessa sytyttää

10 kännykällä, joissakin saksalaisissa kaupungeissa ja näin ne eivät siis pala turhaan. Ja silloin kun valot eivät pala turhaan, ei synny ylimääräistä valosaastetta sekä se säästää sähköä ja energiaa. Jokainen yksittäinenkin ihminen ja talous voisivat omalta osaltaan yrittää mahdollisuuksiensa mukaan hidastaa ilmastonmuutosta, vaikka sillä ei ole kovin suurta vaikutusta. Mutta mitä useammat taloudet ryhtyvät hidastamaan ilmastonmuutosta, sitä paremmat mahdollisuudet on hidastaa ilmastonmuutosta. Yksittäiset ihmiset voisivat ehkäistä ilmastonmuutosta vaikkapa näin: säästää sähköä mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi sammuttamalla turhat valot ja koneet ei tuhlaa lämmintä vettä, eikä vettä muutenkaan, vaan ottaa mieluummin pikasuihkuja kuin yli 10 minuutin suihkuja vähentää lihansyöntiä, koska muun muassa nautakarjan kasvattaminen tuottaa paljon kaasuja ilmakehään kulkee mahdollisimman paljon pyörällä tai kävellen, sekä käyttää ennemmin joukkoliikennettä, kuin omaa ajoneuvoa. kierrättämällä ja lajittelemalla roskat ei osta turhia ja tarpeettomia tavaroita, vaan ne mitä todella tarvitsee suosimalla lähiruokaa ei heitä ruokaa pois, vaan tekee sen verran ruokaa mitä kuluttaa valitsee mieluummin elintarvikkeita, joiden pakkaukset voi kierrättää, kuin sellaisia, joissa on vaikkapa muovipakkaus Saksan suurin kasvillisuusvyöhyke on lehtimetsävyöhyke. Hieman eteläisemmän Saksan itäosissa on kuitenkin havaittavissa myös havumetsävyöhykkeitä. Lehtimetsävyöhykkeellä kasvaa kesävihantia puita, eli ne pudottavat lehtensä aina talveksi. Tällaisia puita ovat esimerkiksi lehmus, vaahtera, pyökki ja koivu. Lehtimetsävyöhykkeen vaihtuessa havumetsävyöhykkeeseen, välissä on sekametsää eli havumetsän joukossa kasvaa niiden lisäksi myös lehtipuita. Saksassa on pääosin lehtimetsää, koska sen ilmasto on niin leutoa, että se on hyvin suotuisa lehtimetsälle. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa tietysti havupuita. Tyypillisiä havumetsässä tavattavia lajeja ovat esimerkiksi mänty, kuusi ja lehtikuusi. Saksassa havumetsää kasvaa Alppien ja muiden vuoristojen alueilla, koska ilmasto alkaa olla kylmempää, kun mennään kauemmas merenpinnasta.

11 Saksan lehtimetsässä asustaa erilaisia eläinlajeja. Niitä ovat esimerkiksi villisiat ja saksanhirvet. Nämä lajit viihtyvät juuri lehtimetsissä ja siksi niitä elääkin Saksassa. Valitettavasti suuret pedot ja riistaeläimet ovat kuolleet Saksassa sukupuuttoon. Siellä elää kuitenkin myös esimerkiksi kettuja, pieniä jyrsijöitä ja peuroja. Kuvassa saksanhirvi. Saksassa elää yli 82,3 miljoonaa asukasta. Saksa on siis väestöllisesti suurin Euroopan valtio, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Siellä asuu siis todella paljon ihmisiä. Suuri asukasluku tarkoittaa myös sitä, että Saksassa on paljon suuria kaupunkeja. Saksan väestöstä lähes joka kymmenes on maahanmuuttaja ja heistä yli viidesosa on turkkilaisia. Maahanmuuttajien suuri määrä johtuu jokseenkin toisen maailmansodan jälkeisestä työvoimapulasta. Tuolloin työvoimaa tarvittiin paljon, kun Saksan oli rakennettava talouttaan uudelleen kasvuun hävityn sodan jälkeen. Länsi-Saksan nopeaa teollistumista,

12 eli Saksan talousihmettä, olivat rakentamassa monet siirtotyöläiset. Heitä kutsuttiin Gastarbeitereiksi eli vierastyöläisiksi. Siirtotyöläiset ovat maahanmuuttajia ja he ovat siirtyneet toiseen valtioon kotimaastaan työn perässä. Nykyäänkin Euroopassa on siirtotyöläisiä, ja he ovat esimerkiksi ammattiurheilijoita, jotka pelaavat sarjoissa, jotka ovat kotimaan ulkopuolella. Merkitys on siis hieman eri. Saksan syntyvyys on laskenut, mikä siis johtaa siihen, että väestönkasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun. Saksassa syntyvyys on tällä hetkellä noin 8,33 syntynyttä tuhatta ihmistä kohden. Keskimäärin jokainen nainen synnyttää 1,41 lasta. Tilannetta helpottaa toisaalta maahanmuuttajat, joita muuttaa edelleen Saksaan. Siispä maahanmuuttajien osuus Saksan väestössä kasvaa edelleen. Nykyään Saksassa asuu jo yli 7 miljoonaa muualta muuttanutta asukasta ja heistä suurin osa on turkkilaisia. Turkkilaiset ovat kehittäneet pikaruoan, jossa on lampaanlihaa, kasviksia ja kastiketta leivän sisällä. Siitä on tullut erittäin suosittua Saksassa varsinkin nuorten keskuudessa. Saksassa, kuten muissakin Euroopan maissa, on tulevaisuudessa odotettavissa työvoimapula. Tämä johtuu siitä, että väestön kasvu on kääntynyt laskuun ja työikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä lisääntyy. Väestön kasvun laskemiseen vaikuttavat myös kuolemat. Kuolleisuus Saksassa on tällä hetkellä noin 11,04 kuollutta tuhatta ihmistä kohden. Siirtolaiset ovat helpottamassa työvoimapulaa, koska maahanmuuttajaperheisiin syntyy yleensä enemmän lapsia, kuin Eurooppalaisiin perheisiin keskimäärin. Siirtolaisia on nykyäänkin töissä esimerkiksi terveydenhoidon ja puhtaanapidon tehtävissä, mutta tulevaisuudessa heitä tullaan tarvitsemaan myös muihin työtehtäviin, esimerkiksi korkean teknologian ammatteihin, joita ovat muun muassa lääketeollisuus ja bio- ja nanoteknologia. Saksassa elää eniten vuotiaita ihmisiä ja vähiten nuoria ja lapsia, eli 0-15-vuotiaita. Saksassa yli 65-vuotiaita on 20,6 % väestöstä, ja naisia on tässä ikäryhmässä enemmän kuin miehiä vuotiaat ovat Saksan suurin ikäryhmä, ja heitä on Saksan väestöstä 66,1 %, kun taas 0-15-vuotiaita on vain 13,3 % väestöstä. Näissä kahdessa ikäryhmässä miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Kaikkien Saksassa tällä hetkellä elävien keski-ikä on 44,9 vuotta. Eli siis voisi sanoa, että noin vuotiaita on Saksassa eniten verrattuna muun ikäisiin. Naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten, koska naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän kuin nuoremmissa. Naiset siis elävät pidempään kuin miehet. Tämä saattaisi johtua siitä, että naiset ajattelevat ja elävät useammin terveellisemmin kuin miehet. Naisilla on myös pidempi eliniän odote kuin miehillä. Naisten eliniän odote on Saksassa tällä hetkellä 82,58 vuotta ja miehillä 77,93 vuotta. Nykyään Saksassa syntyy noin 1,06 miestä jokaista naista kohti, ja tämän takia siis nuoria miehiä ja poikia on enemmän kuin saman ikäisiä naisia ja tyttöjä. Alle 15-vuotiaita poikia

13 on 1,05 jokaista sen ikäistä tyttöä kohti vuotiaita miehiä on 1,02 yhtä siihen ikäryhmään kuuluvaa naista kohti, kun taas yli 65-vuotiaita miehiä on vain 0,76 jokaista sen ikäistä naista kohti. Yhteensä miehiä on siis keskimäärin 0,97 jokaista naista kohti, vaikka joissakin ikäryhmissä miehiä on enemmän. Saksassa elintaso on korkealla. Se ei kuitenkaan ole Euroopassa harvinaista, koska onhan Eurooppa hyvinvoiva maanosa, ja monet Euroopan valtiot kuuluvat maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon bruttokansantuotteella mitattuna. Bruttokansantuotteella (BKT) ilmoitetaan jossakin valtiossa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo. Sillä kuvataan myös valtion vaurautta ja se ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina jokaista asukasta kohti. Saksa kuuluu maailman kahdenkymmenen hyvinvoivimman valtion joukkoon, kuten myös 13 muuta Euroopan valtiota. Monet asiat voivat vaikuttaa valtioiden hyvinvointiin. Suurimpia hyvinvointiin vaikuttajia ovat esimerkiksi koulutus, turvallisuus tai vapaaehtoistyöhön osallistuminen. Saksassa koulutus on oikein tehokasta, ja Saksassa asuvista ihmisistä lähes kaikki osaavat lukea, tarkemmin sanottuna 99 % saksalaisista osaa lukea. Saksassa on hiukan uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten kivihiiltä, ruskohiiltä ja maakaasua. Ne ovat myös fossiilisia polttoaineita. Uusiutumattomat luonnonvarat eivät nimensä mukaisesti uusiudu, tai no kyllähän ne uusiutuvat, mutta niin hitaasti, että nykyisen kulutuksen jatkuessa ne loppuvat ennen kuin uusia ehtii syntyä. Niiden uusiutuminen kestää miljoonia vuosia. Uusiutumattomia luonnonvaroja on vain rajallinen määrä, joten niitä kannattaa kierrättää eli käyttää uudelleen, jos vain pystyy. Fossiilisia polttoaineita kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten kuolleista eliöistä. Fossiiliset polttoaineet eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, koska niiden polttaminen tuottaa erittäin paljon hiilidioksidia ilmaan, joka puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin lisäksi ilmaan pääsee myös rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat happamia sateita. Happamat sateet vaurioittavat ympäristöä esimerkiksi vahingoittamalla puita ja järvien eliöstöä. Lisäksi ne voivat syövyttää kaupunkien patsaita ja muita rakenteita. Kivihiili on syntynyt noin 350 miljoonaa vuotta sitten trooppisista saniaismetsistä. Se on niin vanhaa, että siksi se on jo puristunut erittäin tiiviiksi ja tiheäksi, joten sen hiilipitoisuus on todella suuri, jopa lähemmäs sataa prosenttia. Ruskohiili on jonkin verran nuorempaa hiiltä kuin kivihiili. Se ei siis ole puristunut vielä hirveän tiheäksi. Ruskohiilikin on syntynyt saniais- ja kortemetsistä. Niistä hiili on muodostunut siten, kun välillä napajäätiköt sulivat miljoonaa vuotta sitten, saniaisja kortemetsät peittyivät veden alle ja samalla myös maakerrosten alle. Koska

14 maakerrosten alla oli erittäin hapettomat olot, ne eivät joutuneet hajottajien hajottamiksi. Paksu maakerros puristi saniais- ja kortemetsiä kasaan ja niistä syntyi pitkien aikojen kuluessa hiiltä. Saksassa hiilikaivoksia on aivan Saksan itäisimmissä ja läntisimmissä osissa. Saksasta löytyy myös maakaasua. Maakaasu on syntynyt noin 150 miljoonaa vuotta sitten merenpohjan kuolleista planktoneliöistä. Maakaasu on syntynyt siten, kun kuolleita planktoneliöitä ja kaikenlaisia kasvien ja eläinten jäänteitä vajoaa merten vähähappisiin syvänteisiin ja ne hautautuvat maakerrosten alle. Maakerrosten alla kuumuus ja paine muuttavat eliöiden jäänteet muuntuvat miljoonien vuosien aikana hiilivedyiksi. Ja näin niistä on muodostunut kaasumaista maakaasua, mutta myös nestemäistä maaöljyä. Euroopassa hiiltä on poltettu jo kauan energianlähteenä, mutta nyt monet kaivokset ovat jo ehtyneet. Yksi Saksan tärkeimmistä energianlähteistä on myös tuulivoima, jota Saksassa esiintyy erittäin paljon. Toistaiseksi tuulivoima on uusiutumattomia energianlähteitä kalliimpi, mutta tulevaisuudessa se tulee halvemmaksi, kun sen ja muidenkin uusiutuvien luonnonvarojen kehittelyyn ja teknisiin ratkaisuihin panostetaan. Tuulivoimassa hyvä puoli on tietenkin, että se ei saastuta luontoa, ja se ei lopu. Tosin tuulivoima tuottaa energiaa epätasaisesti, sillä eihän aina voi tuulla. Uusiutuvia luonnonvaroja, kuten viljelykasveja ja vesivoimaa ja tuulta, syntyy koko ajan lisää eikä se siis lopu. Siksi olisi erittäin järkevää suosia niitä uusiutumattomien luonnonvarojen sijaan. Luonnonvaroja on myös aineettomia. Niitä ovat esimerkiksi maiseman kauneus ja puhtaus, hiljaisuus sekä luonnon monimuotoisuus. Ne ovat aika ainutlaatuisia, eikä niitä voi määritellä rahassa tai lastata kuorma-autoon. Elinkeinoista suurin on Saksassa tällä hetkellä auto- ja koneteollisuus. Sen parissa työskentelee joka seitsemäs saksalainen. Autoteollisuus on syystäkin Saksassa suurin elinkeino, sillä onhan ensimmäisen nykyaikaisen auton keksinytkin saksalainen Karl Benz yhdessä toisen saksalaisen, Gottlieb Daimlerin kanssa. Saksan länsi- ja lounaisosat kuuluvat Euroopan teollistuneimpaan alueeseen. Auto- ja koneteollisuuden lisäksi elinkeinoina on maatalous. Maataloustyyppeinä Saksassa on maidontuotanto ja viljely pohjoisosissa ja rannikolla, viljanviljelyä on runsaasti keskiosissa ja muualla on karjanhoitoa ja viljelyä. Aivan Saksan eteläosissa Alppien läheisyydessä on myös metsätaloutta, laidunmaata ja vähäistä maataloutta. Elinkeino on ihmisen tapa hankkia elantoa. Niitä on kolme ryhmää: alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maatalous, metsätalous, kalastus ja kaivostoiminta. Alkutuotannossa tuotetaan raaka-aineita, joita teollisuus jalostaa. Teollisuuden eri alat ja rakennustoiminta ovat jalostusta. Myös palvelut ovat tärkeä elinkeino niin Saksassa, kuin muuallakin Euroopassa. Palveluelinkeinoja ovat esimerkiksi liikenne, kauppa, hotelli- ja ravintolapalvelut, sosiaalipalvelut, opetus ja terveydenhuolto.

15 Saksa on Euroopan jättiläinen asukasluvun, mutta myös muiden asioiden takia. Muun muassa Saksan viennin arvo on maailman suurin ja Saksassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteen laskettu arvo on erittäin suuri. Se on yhtä suuri kuin Kiinalla ja edelle menevät vain Japani ja Yhdysvallat. Ja, koska Saksa on väkiluvultaan suuri valtio, siellä on suuremmat markkinat oman valtion sisällä maatalouden ja teollisuuden tuotteilla kuin missään muualla yksittäisessä Euroopan valtiossa. Saksan virallinen kieli on saksa. Toki Saksassa kuulee puhuttavan muitakin kieliä, mutta saksa on se virallisin ja yleisin kieli. Saksaa puhutaan myös paljon muualla Euroopassa, esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Euroopassa yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa ja saksa siis onkin Euroopan puhutuin äidinkieli. Saksan kaksi suurinta uskontoryhmää ovat katoliset ja protestantit. Molempia uskonnollisia ryhmiä on 34 % kaikista Saksan uskonnoista. Muita uskontoja on siis loput 32 %. Saksan suosituin pikaruoka on turkkilaisten siirtotyöläisten kehittämä Dönerkebab. Saksassa on jouluisin tapana järjestää suuria ja monenlaisia joulutoreja, joissa myydään paljon jouluun liittyviä tarvikkeita ja asioita. Myös jouluruoat on helppo ostaa toreilta. Tällaiset joulutorit ovat myös hyvin perinteisiä muualla saksankielisissä valtioissa. Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu myös hyvin vahvasti olut, jota nautitaan ja tehdään Saksassa hyvin paljon ja sitä tarjoillaan erittäin suurissa kaljatuopeissa. On väärin kuitenkin ajatella, että kaikki saksalaiset joisivat hirveästi olutta, sillä näin ei tietenkään ole ja se on hyvä muistaa.

16 Perinteinen saksalainen pretzel, joka on tehty pullataikinasta, jonka päälle on laitettu suolakiteitä. Sitä syödään alkupalaksi tai oluen kanssa. Saksa on pinta-alaltaan hyvin keskikokoinen valtio. Sen pinta-ala on km². Saksa on siis Suomeen verrattuna hyvin samankokoinen valtio, tosin Suomi on pienempi. Asukastiheydestä kertoo jo hyvin se, että vaikka Suomi on hyvin samankokoinen valtio kuin Saksa, siellä on vain noin 5,3 miljoonaa asukasta, kun taas Saksassa asukkaita on noin 82,3 miljoonaa. Saksa on lähes koko valtion alueelta hyvin tiheästi asuttua. Harvimmin asuttua aluetta Saksassa on Saksan koillisosassa lähellä rannikkoa. Tällä alueella asukastiheys on 8 49 asukasta per neliökilometri. Tiheimmin asuttuja alueita on muun muassa suurien kaupunkien, kuten Berliinin, Münchenin, Kölnin ja Hampurin, alueilla. Tämä johtuu siitä, että suuret kaupungit ovat useimmiten sijoitettu jokien varsille, koska ne ovat hyviä kulkuväyliä ja niitä pitkin on hyvä kuljettaa teollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Nykyään Saksan tiheimmin asutut seudut ovat olleet vanhoja teollisuusalueita, koska siellä missä oli raaka-aineita, sinne myös perustettiin teollisuusalueita. Saksassa, kuten muuallakin Euroopassa suurin osa asukkaista asuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla.

17 Saksassa kannattaa käydä tutustumassa historiallisiin nähtävyyksiin ja kohteisiin. Keski- Euroopassa on paljon vanhoja linnoja, jotka ovat erittäin upeita, joten niihin kannattaa ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan käydä tutustumassa. Yksi Saksan tunnetuimmista linnoista ja suosituimmista turistikohteista on Neuschwansteinin linna, joka sijaitsee Saksan Baijerissa. Se on ollut esikuvana muun muassa Walt Disneyn piirroselokuvassa prinsessa Ruususen linnalle. Saksan yksi suosituimmista nähtävyyksistä, Neuschwansteinin linna. Berliinin muuri on myös yksi erittäin mielenkiintoisista kohteista, johon kannattaa käydä tutustumassa. Berliinin muuri erotti muinoin Länsi- ja Itä-Saksan toisistaan. Berliinin muuri purettiin vuonna 1989, jolloin Saksat yhdistyivät. Nykyisin Berliinin muuri on yksi maailman suurimmista ulkoilmagallerioista, ja suurin osa sen taideteoksista liittyy jollain tapaa Berliinin muuriin, esimerkiksi jotkin teokset kertovat mitä mieltä saksalaiset olivat muurista.

18 Kuva Berliinin muurista, jossa kuvataan muurin purkamista. Saksassa on myös taideteos, joka on tehty juutalaisten muistoksi, jotka joutuivat kärsimään ja kuolemaan Hitlerin aikana. Kuvassa on muistoteos juutalaisten kärsimyksistä ja kuolemista Hitlerin aikana.

19 Myös Münchenin olympiastadionilla on varmasti erittäin mielenkiintoista käydä. Kuvissa olympiastadion saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta sitä se ei ole. Münchenin olympiastadionilla pelataan muun muassa erittäin paljon tärkeitä ja suuria jalkapallootteluita. Saksasta löytyy monenlaisia nähtävyyksiä edellä mainittujen lisäksi. Niitä ovat esimerkiksi suihkulähteet, monet linnat, sekä muita vanhoja rakennuksia. Kuvassa Münchenin olympiastadion. Saksassa vanhoja ja kauniita rakennuksia on muun muassa oopperatalo ja monet kirkot. Myös tv-tornit ovat mielenkiintoisia nähtävyyksiä esimerkiksi Münchenissä.

20 Münchenin tv-torni.

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa HETA HAPPONEN / WWF WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 000500 HELSINKI Vaihde: (09) 7740 100 wwf.fi 1. Tämä esitys on WWF:n tekemä. WWF eli maailman luonnonsäätiö on ympäristönsuojelujärjestö, joka toimii yli

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Zirc. Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015. Unkari

Zirc. Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015. Unkari Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015 Unkari Unkari on sisämaavaltio jonka pinta-ala on noin 93 000 km². Maan asukasluku on noin 10 miljoonaa. Unkarin pääkaupungissa Budapestissä asuu noin 1,7 miljoonaa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin 1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 55 minuuttia. Naiset lukevat pidempään kuin miehet.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot