Saksan pinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on kilometriä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saksan pinta-ala on 357 022 km 2, josta maata on 348 672km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on 2 389 kilometriä."

Transkriptio

1 Saksa sijaitsee Euroopan sydämessä eli lähes keskellä Eurooppaa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mannerlaatalla. Se sijoittuu leveyspiirien 47,5-55 N ja pituuspiirien 6-15 E välille. Naapurivaltioita Saksalla on monia, ja ne kaikki valtiot ovat myös Saksan rajanaapureita. Pohjoisessa Saksan naapurivaltiona on Tanska, länsipuolella Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Ranska. Etelänaapureina sijaitsevat Sveitsi ja Itävalta ja idässä vastaan tulevat Tshekki ja Puola. Saksan pinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vesistöjä 8 350km 2. Rantaviivaa Saksalla on kilometriä. Saksan sijainti on Euraasian mannerlaatalla, mutta Afrikan laatta on erittäin lähellä Saksaa, mistä johtuu poimuvuoristo, Alpit, ja monet muut pinnanmuotojen vaihtelut Saksassa ja muualla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Saksa sijaitsee suurimmaksi osaksi Alppien pohjoispuolella. Saksan lähimeret ovat Pohjanmeri ja Itämeri, jotka Tanska erottaa toisistaan.

2 Saksan kartta, jossa on kuvattuna pinnanmuodot.

3 Saksa on pinnanmuodoiltaan erittäin monipuolinen, sillä meren läheisyydessä on paljon alankoa, joka vaihtuu etelänpään mentäessä ylängöksi ja aivan eteläisessä Saksassa on Alppien vuoristoa, joskaan ei kovinkaan suurta aluetta. Alanko ulottuu korkeimmillaan 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan aluetta, joka on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta alle 1000 metrin korkeudella merenpinnasta ja vuoristo on yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjois-Saksassa on laajaa alankoaluetta, jotka ovat tasaista, ja siellä maatalous on suurta. Saksan alankoalueilla on kasvanut laajalti runsaita lehtimetsiä, mutta ne ovat juuri maatalouden tieltä pois raivattu. Alankoa on Pohjois-Saksassa luultavammin siksi, koska se on Itämeren ja Pohjanmeren rannikkoa. Pinnanmuodot eivät juurikaan suuresti vaihtele pohjoisosissa. Siellä asutus on runsainta, koska rakentaminen, liikkuminen ja asuminen ovat helpointa. Saksan keskiosa on lähinnä ylänköä, jossa asutus on hieman harvempaa kuin alankoalueilla, sekä maanviljely ei ole niin runsasta pinnanmuotojen vaihtelun takia. Keski- Saksassa sijaitsevat muun muassa Harz ja Schwarzwald, jotka ovat lohkovuoristoja. Lohkovuoristot ovat syntyneet maanjäristysten aikana, kun kallioperään on tullut halkeamia. Mannerlaattojen törmäyksessä kallioperään on muodostunut suuria jännitystiloja, jotka ovat siis synnyttäneet halkeamat, kun jännitys ja puristus ovat käyneet niin suuriksi, että ne purkautuvat. Kun kallioperään on syntynyt halkeamia, suuria kalliolohkoja joutuu paineen takia nousemaan hitaasti ylöspäin. Näin siis syntyvät lohkovuoret tai jopa kokonaiset lohkovuoristot. Lohkovuoret tai vuoristot tunnistaa helposti tasaisista huipuista ja kumpuilevista muodoista. Kallioperä on muodostunut erilaisista kivilajeista.

4 Tässä kuvassa on kaunis näkymä Schwardzwaldin lohkovuoristosta. Saksan aivan eteläosissa kohoavat Alpit ovat poimuvuoristo, joka on myöskin saanut alkunsa mannerlaattojen yhteentörmäyksessä, kun Afrikan laatta on törmännyt Euraasian mannerlaattaan. Alpit ovat nuori poimuvuoristo, eli sen poimuttuminen jatkuu vielä, kun Afrikan laatta työntyy edelleen kohti pohjoista. Poimuvuoriston poimuttuminen on siis alkanut kun mannerlaatat ovat törmänneet ja niiden reunat ovat poimuttuneet ja kohonneet korkeaksi vuoristoksi. Saksan korkein kohta on Zugspitze vuoren huipulla ja se sijaitsee 2962 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kuuluu Alppeihin ja sijaitsee aivan Saksan ja Itävallan rajan tuntumassa.

5

6 Saksassa on paljon suuria jokia, vaikka siellä ei juurikaan ole järviä. Jokien vesi on makeaa ja se on peräisin sateesta ja mahdollisesti sulavista vuoristojäätiköistä. Jokien vettä kutsutaan makeaksi, koska joissa suolapitoisuus on niin alhainen, ettei ihminen kykene sitä havaitsemaan. Saksan lävitse virtaavat joet laskevat pinnanmuodoista johtuen Pohjanmereen, poikkeuksena kuitenkin on Tonava, joka virtaa Mustaanmereen. Oder- joki kulkee pitkin Puolan ja Saksan rajaa, ja toimii siis näiden kahden maan erottajana. Suurimmat Saksan joet ovat Elbe ja Rein ja ne virtaavat Pohjanmereen. Rein sijaitsee Lounais-Saksassa, ja sen ja sen sivujokien laaksot ovat tarpeeksi hyviä viinirypäleiden kasvatukseen. Kuva on otettu Elbe- joen rannalta. Saksan pohjoisrannikko sijaitsee Itämeren ja Pohjanmeren rannalla. Muita merenrantoja Saksalla ei olekaan, koska muualta se on muiden valtioiden ympäröimä. Saksan Pohjanmeren rannikkoalueilla esiintyy vuorovesi-ilmiö, joka siis tarkoittaa sitä, että vedenpinta laskee ja nousee säännöllisesti. Ilmiötä kutsutaan siis vuorovedeksi, koska vedenpinnan taso vaihtelee. Nousuvesi eli vuoksi vedenpinnan korkein vaihe ja vastaavasti laskuvesi eli luode on matalin vaihe vedenpinnan vaihtelussa. Vuorovesiilmiön aiheuttaa Maan, Kuun ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutus, joka saa merenpinnan kohoamaan ja laskemaan.

7 Merien vesi on suolaista, koska kallio- ja maaperästä on pitkien aikojen kuluessa liuennut suoloja ja ne ovat päätyneet mereen jokivesien mukana. Suolapitoisuus vaihtelee Euroopan merissä. Pohjanmeren suolapitoisuus on noin suurin piirtein 35 promillea. Tämä tarkoittaa sitä, että litrassa vettä on 35 grammaa suolaa. Toisin kuin Pohjanmeressä, Itämeressä suolapitoisuus on huomattavasti pienempi. Tämä johtuu siitä, että Itämeri sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, jossa sataa paljon. Vettä ei myöskään siis haihdu kovin paljoa, koska ilmasto on viileämpää. Myös makean veden tuleminen jokien mukana vähentää Itämeren suolapitoisuutta. Itämeren vesi onkin makean ja suolaisen veden sekoitusta eli lyhyemmin sanottuna murtovettä. Saksassa joet ovat suuria ja niitä käytetään hyödyksi, kuten myös muita jokia. Koska jokien vesi on makeaa, sitä käytetään juomavetenä ja kasteluvetenä pelloilla. Jokien vettä voidaan käyttää myös teollisuudessa ja esimerkiksi joista saadaan tuotettua energiaa ja sähköä vesivoiman avulla. Jokia pitkin pääsee myös kulkemaan ja suurimmat niistä ovatkin erittäin tärkeitä kulkureittejä ihmisille ja tavaroille. Joitakin jokia pitkin pääsee myös mereltä pitkälle sisämaahan. Joet ovat myös hyviä virkistymisen lähteitä. Ihmiset voivat esimerkiksi käydä uimassa puhtaissa joissa, sekä kalastaa tai käydä soutelemassa omaksi ilokseen. Vaikka joista on hyötyä, niistä on myös haittaa. Mutta haitat ovat tavallaan ihmisen itse aiheuttamia, sillä jokilaaksot ovat tiheään asuttuja ja pinnat on päällystetty esimerkiksi asfaltilla ja betonilla. Ne ovat vettä läpäisettömiä pintoja, jotka estävät sadeveden imeytymisen maaperään. Tällöin sadevesien on pakko virrata jokiin. Kun vettä sataa pitkäaikaisesti ja runsaasti, myös jokiin päätyy runsaasti vettä ja joet täyttyvät. Ja yksinkertaisesti, kun joet tulevat liian täyteen vettä, ne tulvivat. Tulviminen tarkoittaa lyhyesti sanottuna siis sitä, että vesi nousee yli joen reunojen. Saksassa esimerkiksi Rein tulvii lähes vuosittain. Tulvien seurauksena sadevesiviemärit täyttyvät ja näin vettä tulvii myös asuntoihin. Myös viemärijätettä, teollisuuden ja maatalouden kemikaaleja sekoittuu tulvaveteen, kuten myös tulvassa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Ne voivat helposti vahingoittaa ympäristöä. Liikenneyhteydet ja sähkönjakelukin voi keskeytyä tulvien takia, koska liian syvässä vedessä autot eivät pysty liikkumaan, ja tulvavesien virtaukset voivat esimerkiksi kaataa sähköpylväitä, jolloin sähkölangat mahdollisesti katkeavat. Tulvia pyritään toki myös ehkäisemään. Jokilaaksojen kasvillisuutta pyritään palauttamaan takaisin luonnontilaan, mutta myös patoja rakennetaan estämään veden tulvimista. Saksa sijaitsee kokonaan lauhkean lämpövyöhykkeen alueella. Lauhkealla lämpövyöhykkeellä ilmasto on pääosin lauhkeaa. Saksassa esiintyy kahta ilmastotyyppiä: meri-ilmastoa ja väli-ilmastoa. Suurin osa Saksasta sijaitsee kuitenkin väli-ilmastoisella alueella. Saksan Pohjanmeren rannikkoalueella on kuitenkin selvästi meri-ilmastoa. Väli-ilmasto on ilmastotyyppi, joka on tavallaan meri-ilmaston ja mannerilmaston välimuoto, ja väli-ilmastoa esiintyykin näiden kahden ilmastotyyppien välisellä alueella.

8 Väli-ilmastossa talvet ovat usein leutoja ja kesät lämpimiä, tietysti riippuen siitä kuinka pohjoisessa, etelässä tai kaukana merestä ollaan. Meri-ilmastoa sijaitsee rannikoilla ja merien läheisyydessä. Ilmasto on lauhkeaa ja sateista. Meriveden takia talvet ovat hieman lämpimämpiä kuin sisämaassa, koska merivesi sitoo kesän aikana lämpöä ja se puolestaan lämmittää rannikoita pitkälle syksyyn ja talveenkin. Tosin vastaavasti merivesi lämpenee talven jäljiltä erittäin hitaasti. Tämän takia keväisin ja alkukesästä rannikoilla on hieman viileämpää kuin sisämaassa ja vasta kun vesi on lämmintä, ilmakin alkaa lämmetä. Saksan rannikkoalueita lämmittää lämmin Golfvirta, joka kuljettaa lämmintä vettä päiväntasaajalta kohti pohjoista. Golfvirta on siis lämmin merivirta. Sen kuljettama lämmin merivesi lämmittää myös sen päällä olevaa ilmaa, jota länsi- ja lounaistuulet kuljettavat mantereille. Mutta lämmin ilma on myös kosteaa ja rannikoilla se siis tiivistyy sateiksi. Lämmin merivirta lisää sateita etenkin rannikoilla. Saksan eteläosissa, Alppien läheisyydessä sateen määrä saattaa vaihdella vallitsevien tuulensuuntien mukaan. Saksan lämpötiloihin ja sademääriin eli ilmastoon vaikuttavat siis nämä tekijät: Sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla eli päiväntasaajan pohjoispuolella. Tämä vaikuttaa lämpötiloihin, koska mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään, sitä viistommin auringon säteet tulevat maanpintaan ja näin ollen ne lämmittävät vähemmän. Golf-virta ja länsi- ja lounaistuulet, jotka kuljettavat lämmintä ilmaa päiväntasaajalta pohjoiseen. Sijaitsee rannikolla ja sisämaassa ja näin siis ilmastotyypit: meri-ilmasto ja väliilmasto. Ilmastonmuutos on vakava ongelma ja sitä on jokseenkin vaikea hidastaa, koska on olemassa ihmisiä, jotka eivät tajua ilmastonmuutoksen vakavuutta. Luonnollinen ilmaston muutos ei ole vakavaa, sillä se tapahtuu luonnollisesti, mutta ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos ei ole kovin hyvä asia. Ilmastonmuutos on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttanut tekijä on ilmakehän kaasut, eli kasvihuonekaasut, jotka päästävät auringon lämpösäteilyä maan pinnalle, mutta estävät osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen. Näin ilmakehän kaasut säätelevät maapallon lämpötilaa. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Mutta, kun ilmakehän kaasut ilmakehässä lisääntyvät, ne estävät suuremman osan lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen kuin ennen, ja näin siis keskilämpötila alkaa pikkuhiljaa kohota. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Ihminen lisää ilmakehän kaasuja päästöillään, kuten tuottamalla ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidia syntyy muun muassa autoissa ja muissa kulkuvälineissä, joissa

9 käytetään fossiilisia polttoaineita moottorin toimintaan. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi hiili, maakaasu ja maaöljy. Niitä kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet erittäin kauan sitten kuolleista eliöistä. Hiilidioksidin lisäksi fossiilisten polttoaineiden polttaminen päästää ilmaan myös rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat ympäristöä vahingoittavia happamia sateita. Lyhyesti sanottuna siis ihmisen toiminta, esimerkiksi teollisuus, liikenne ja asuminen ovat suurimpia syitä ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen takia Euroopan ja koko muunkin maailman ilmasto lämpenee. Euroopassa keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana yhden asteen verran, mutta koko maapallon keskilämpötila 0,7 celsiusasteen verran. Lämpeneminen aiheuttaa sen, että eläinlajit joutuvat sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä sen muuttuessa tai sitten niiden täytyy lähteä etsimään aluetta, jossa on niille sopiva elinympäristö. Eläinten muuttoliike taas vaikuttaa siihen, että ne vievät alueen entisiltä alkuperäislajeilta niiden elintilaa ja kilpailevat siis niiden kanssa samasta elinympäristöstä. Tosin pohjoisimmilla alueilla elävät eläimet eivät pysty enää vaihtamaan elinympäristöään ja siis jos ne eivät pysty sopeutumaan uuteen ilmastoon ja elinympäristöön, ne kuolevat ikävä kyllä sukupuuttoon. Elinympäristön muuttumista on esimerkiksi, että jäätiköt pienenevät, kun ne sulavat koko ajan. Myös muut lumialueet saattavat pienentyä ja lopulta hävitä kokonaan. Ja tietysti kasvillisuus muuttuu ilmaston muuttuessa. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös sen, että kuivuus lisääntyy, mikä on ongelmallista ja vakavaa jo valmiiksi kuivilla alueilla. Myös kaikki ääri-ilmiöt alkavat lisääntyä. Niitä ovat esimerkiksi tulvat ja suurten myrskyjen lisääntyminen. Vakavia asioita ovat myös trooppisten tautien leviäminen, puhtaan veden pula, merenpinnannousu ja kehitysmaiden ongelmien syventyminen, jotka johtuvat myös tavalla tai toisella ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutosta voitaisiin hiljentää käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja uusiutumattomien sijasta. Saksa on onneksi hyödyntänyt tuulivoimaa erinomaisesti ja olisi erittäin hyvä asia eri valtioilta, jos ne ottaisivat mallia Saksan tuulienergiasta. Toki muissakin valtioissa on tuulienergiaa, mutta Saksalla sitä on kaksi kertaa niin paljon kuin toiseksi eniten tuulienergiaa tuottavilla Espanjalla ja Yhdysvalloilla. Tietysti on myös muitakin uusiutuvia luonnonvaroja, joita pystyy hyödyntämään. Esimerkiksi aurinkoenergia voisi olla hyvä ratkaisu varsinkin sellaisiin valtioihin, joissa auringon säteily on runsasta. Saksa on ollut kierrätyksen kehittäjänä edelläkävijä ja koska Saksa on suuri valtio, sen vaikutus ympäristöön on suuri. Siispä Saksa haluaa kantaa vastuunsa hiilidioksidipäästöistään ja onkin onnistunut vähentämään niitä erittäin hyvin. Saksa on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jopa nopeammin kuin ilmastokokouksissa on sovittu. Se ei ole lainkaan huono asia. Saksassa näitä hiilidioksidipäästöjä on pienennetty esimerkiksi ottamalla tehokkaasti talteen käytöstä poistettavien tuotteiden raaka-aineet. Saksassa pyritään kehittämään uusiutuvia luonnonvaroja, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Uusia työpaikkoja ja yrityksiäkin syntyy energia- ja ympäristöalan uusien keksintöjen ja sovellusten johdosta. Saksassa uskotaan ympäristöteknologian nousevan maan suurimmaksi teollisuudenalaksi vuoteen 2020 mennessä. Se siis nousisi perinteisen autoja koneteollisuuden ylitse. Saksassa on keksitty myös joihinkin kaupunkeihin mahtava idea katuvalojen turhaan palamisen ehkäisemiseksi, nimittäin katuvalot voi tarvittaessa sytyttää

10 kännykällä, joissakin saksalaisissa kaupungeissa ja näin ne eivät siis pala turhaan. Ja silloin kun valot eivät pala turhaan, ei synny ylimääräistä valosaastetta sekä se säästää sähköä ja energiaa. Jokainen yksittäinenkin ihminen ja talous voisivat omalta osaltaan yrittää mahdollisuuksiensa mukaan hidastaa ilmastonmuutosta, vaikka sillä ei ole kovin suurta vaikutusta. Mutta mitä useammat taloudet ryhtyvät hidastamaan ilmastonmuutosta, sitä paremmat mahdollisuudet on hidastaa ilmastonmuutosta. Yksittäiset ihmiset voisivat ehkäistä ilmastonmuutosta vaikkapa näin: säästää sähköä mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi sammuttamalla turhat valot ja koneet ei tuhlaa lämmintä vettä, eikä vettä muutenkaan, vaan ottaa mieluummin pikasuihkuja kuin yli 10 minuutin suihkuja vähentää lihansyöntiä, koska muun muassa nautakarjan kasvattaminen tuottaa paljon kaasuja ilmakehään kulkee mahdollisimman paljon pyörällä tai kävellen, sekä käyttää ennemmin joukkoliikennettä, kuin omaa ajoneuvoa. kierrättämällä ja lajittelemalla roskat ei osta turhia ja tarpeettomia tavaroita, vaan ne mitä todella tarvitsee suosimalla lähiruokaa ei heitä ruokaa pois, vaan tekee sen verran ruokaa mitä kuluttaa valitsee mieluummin elintarvikkeita, joiden pakkaukset voi kierrättää, kuin sellaisia, joissa on vaikkapa muovipakkaus Saksan suurin kasvillisuusvyöhyke on lehtimetsävyöhyke. Hieman eteläisemmän Saksan itäosissa on kuitenkin havaittavissa myös havumetsävyöhykkeitä. Lehtimetsävyöhykkeellä kasvaa kesävihantia puita, eli ne pudottavat lehtensä aina talveksi. Tällaisia puita ovat esimerkiksi lehmus, vaahtera, pyökki ja koivu. Lehtimetsävyöhykkeen vaihtuessa havumetsävyöhykkeeseen, välissä on sekametsää eli havumetsän joukossa kasvaa niiden lisäksi myös lehtipuita. Saksassa on pääosin lehtimetsää, koska sen ilmasto on niin leutoa, että se on hyvin suotuisa lehtimetsälle. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa tietysti havupuita. Tyypillisiä havumetsässä tavattavia lajeja ovat esimerkiksi mänty, kuusi ja lehtikuusi. Saksassa havumetsää kasvaa Alppien ja muiden vuoristojen alueilla, koska ilmasto alkaa olla kylmempää, kun mennään kauemmas merenpinnasta.

11 Saksan lehtimetsässä asustaa erilaisia eläinlajeja. Niitä ovat esimerkiksi villisiat ja saksanhirvet. Nämä lajit viihtyvät juuri lehtimetsissä ja siksi niitä elääkin Saksassa. Valitettavasti suuret pedot ja riistaeläimet ovat kuolleet Saksassa sukupuuttoon. Siellä elää kuitenkin myös esimerkiksi kettuja, pieniä jyrsijöitä ja peuroja. Kuvassa saksanhirvi. Saksassa elää yli 82,3 miljoonaa asukasta. Saksa on siis väestöllisesti suurin Euroopan valtio, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Siellä asuu siis todella paljon ihmisiä. Suuri asukasluku tarkoittaa myös sitä, että Saksassa on paljon suuria kaupunkeja. Saksan väestöstä lähes joka kymmenes on maahanmuuttaja ja heistä yli viidesosa on turkkilaisia. Maahanmuuttajien suuri määrä johtuu jokseenkin toisen maailmansodan jälkeisestä työvoimapulasta. Tuolloin työvoimaa tarvittiin paljon, kun Saksan oli rakennettava talouttaan uudelleen kasvuun hävityn sodan jälkeen. Länsi-Saksan nopeaa teollistumista,

12 eli Saksan talousihmettä, olivat rakentamassa monet siirtotyöläiset. Heitä kutsuttiin Gastarbeitereiksi eli vierastyöläisiksi. Siirtotyöläiset ovat maahanmuuttajia ja he ovat siirtyneet toiseen valtioon kotimaastaan työn perässä. Nykyäänkin Euroopassa on siirtotyöläisiä, ja he ovat esimerkiksi ammattiurheilijoita, jotka pelaavat sarjoissa, jotka ovat kotimaan ulkopuolella. Merkitys on siis hieman eri. Saksan syntyvyys on laskenut, mikä siis johtaa siihen, että väestönkasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun. Saksassa syntyvyys on tällä hetkellä noin 8,33 syntynyttä tuhatta ihmistä kohden. Keskimäärin jokainen nainen synnyttää 1,41 lasta. Tilannetta helpottaa toisaalta maahanmuuttajat, joita muuttaa edelleen Saksaan. Siispä maahanmuuttajien osuus Saksan väestössä kasvaa edelleen. Nykyään Saksassa asuu jo yli 7 miljoonaa muualta muuttanutta asukasta ja heistä suurin osa on turkkilaisia. Turkkilaiset ovat kehittäneet pikaruoan, jossa on lampaanlihaa, kasviksia ja kastiketta leivän sisällä. Siitä on tullut erittäin suosittua Saksassa varsinkin nuorten keskuudessa. Saksassa, kuten muissakin Euroopan maissa, on tulevaisuudessa odotettavissa työvoimapula. Tämä johtuu siitä, että väestön kasvu on kääntynyt laskuun ja työikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä lisääntyy. Väestön kasvun laskemiseen vaikuttavat myös kuolemat. Kuolleisuus Saksassa on tällä hetkellä noin 11,04 kuollutta tuhatta ihmistä kohden. Siirtolaiset ovat helpottamassa työvoimapulaa, koska maahanmuuttajaperheisiin syntyy yleensä enemmän lapsia, kuin Eurooppalaisiin perheisiin keskimäärin. Siirtolaisia on nykyäänkin töissä esimerkiksi terveydenhoidon ja puhtaanapidon tehtävissä, mutta tulevaisuudessa heitä tullaan tarvitsemaan myös muihin työtehtäviin, esimerkiksi korkean teknologian ammatteihin, joita ovat muun muassa lääketeollisuus ja bio- ja nanoteknologia. Saksassa elää eniten vuotiaita ihmisiä ja vähiten nuoria ja lapsia, eli 0-15-vuotiaita. Saksassa yli 65-vuotiaita on 20,6 % väestöstä, ja naisia on tässä ikäryhmässä enemmän kuin miehiä vuotiaat ovat Saksan suurin ikäryhmä, ja heitä on Saksan väestöstä 66,1 %, kun taas 0-15-vuotiaita on vain 13,3 % väestöstä. Näissä kahdessa ikäryhmässä miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Kaikkien Saksassa tällä hetkellä elävien keski-ikä on 44,9 vuotta. Eli siis voisi sanoa, että noin vuotiaita on Saksassa eniten verrattuna muun ikäisiin. Naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten, koska naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän kuin nuoremmissa. Naiset siis elävät pidempään kuin miehet. Tämä saattaisi johtua siitä, että naiset ajattelevat ja elävät useammin terveellisemmin kuin miehet. Naisilla on myös pidempi eliniän odote kuin miehillä. Naisten eliniän odote on Saksassa tällä hetkellä 82,58 vuotta ja miehillä 77,93 vuotta. Nykyään Saksassa syntyy noin 1,06 miestä jokaista naista kohti, ja tämän takia siis nuoria miehiä ja poikia on enemmän kuin saman ikäisiä naisia ja tyttöjä. Alle 15-vuotiaita poikia

13 on 1,05 jokaista sen ikäistä tyttöä kohti vuotiaita miehiä on 1,02 yhtä siihen ikäryhmään kuuluvaa naista kohti, kun taas yli 65-vuotiaita miehiä on vain 0,76 jokaista sen ikäistä naista kohti. Yhteensä miehiä on siis keskimäärin 0,97 jokaista naista kohti, vaikka joissakin ikäryhmissä miehiä on enemmän. Saksassa elintaso on korkealla. Se ei kuitenkaan ole Euroopassa harvinaista, koska onhan Eurooppa hyvinvoiva maanosa, ja monet Euroopan valtiot kuuluvat maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon bruttokansantuotteella mitattuna. Bruttokansantuotteella (BKT) ilmoitetaan jossakin valtiossa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo. Sillä kuvataan myös valtion vaurautta ja se ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina jokaista asukasta kohti. Saksa kuuluu maailman kahdenkymmenen hyvinvoivimman valtion joukkoon, kuten myös 13 muuta Euroopan valtiota. Monet asiat voivat vaikuttaa valtioiden hyvinvointiin. Suurimpia hyvinvointiin vaikuttajia ovat esimerkiksi koulutus, turvallisuus tai vapaaehtoistyöhön osallistuminen. Saksassa koulutus on oikein tehokasta, ja Saksassa asuvista ihmisistä lähes kaikki osaavat lukea, tarkemmin sanottuna 99 % saksalaisista osaa lukea. Saksassa on hiukan uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten kivihiiltä, ruskohiiltä ja maakaasua. Ne ovat myös fossiilisia polttoaineita. Uusiutumattomat luonnonvarat eivät nimensä mukaisesti uusiudu, tai no kyllähän ne uusiutuvat, mutta niin hitaasti, että nykyisen kulutuksen jatkuessa ne loppuvat ennen kuin uusia ehtii syntyä. Niiden uusiutuminen kestää miljoonia vuosia. Uusiutumattomia luonnonvaroja on vain rajallinen määrä, joten niitä kannattaa kierrättää eli käyttää uudelleen, jos vain pystyy. Fossiilisia polttoaineita kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten kuolleista eliöistä. Fossiiliset polttoaineet eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, koska niiden polttaminen tuottaa erittäin paljon hiilidioksidia ilmaan, joka puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin lisäksi ilmaan pääsee myös rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat happamia sateita. Happamat sateet vaurioittavat ympäristöä esimerkiksi vahingoittamalla puita ja järvien eliöstöä. Lisäksi ne voivat syövyttää kaupunkien patsaita ja muita rakenteita. Kivihiili on syntynyt noin 350 miljoonaa vuotta sitten trooppisista saniaismetsistä. Se on niin vanhaa, että siksi se on jo puristunut erittäin tiiviiksi ja tiheäksi, joten sen hiilipitoisuus on todella suuri, jopa lähemmäs sataa prosenttia. Ruskohiili on jonkin verran nuorempaa hiiltä kuin kivihiili. Se ei siis ole puristunut vielä hirveän tiheäksi. Ruskohiilikin on syntynyt saniais- ja kortemetsistä. Niistä hiili on muodostunut siten, kun välillä napajäätiköt sulivat miljoonaa vuotta sitten, saniaisja kortemetsät peittyivät veden alle ja samalla myös maakerrosten alle. Koska

14 maakerrosten alla oli erittäin hapettomat olot, ne eivät joutuneet hajottajien hajottamiksi. Paksu maakerros puristi saniais- ja kortemetsiä kasaan ja niistä syntyi pitkien aikojen kuluessa hiiltä. Saksassa hiilikaivoksia on aivan Saksan itäisimmissä ja läntisimmissä osissa. Saksasta löytyy myös maakaasua. Maakaasu on syntynyt noin 150 miljoonaa vuotta sitten merenpohjan kuolleista planktoneliöistä. Maakaasu on syntynyt siten, kun kuolleita planktoneliöitä ja kaikenlaisia kasvien ja eläinten jäänteitä vajoaa merten vähähappisiin syvänteisiin ja ne hautautuvat maakerrosten alle. Maakerrosten alla kuumuus ja paine muuttavat eliöiden jäänteet muuntuvat miljoonien vuosien aikana hiilivedyiksi. Ja näin niistä on muodostunut kaasumaista maakaasua, mutta myös nestemäistä maaöljyä. Euroopassa hiiltä on poltettu jo kauan energianlähteenä, mutta nyt monet kaivokset ovat jo ehtyneet. Yksi Saksan tärkeimmistä energianlähteistä on myös tuulivoima, jota Saksassa esiintyy erittäin paljon. Toistaiseksi tuulivoima on uusiutumattomia energianlähteitä kalliimpi, mutta tulevaisuudessa se tulee halvemmaksi, kun sen ja muidenkin uusiutuvien luonnonvarojen kehittelyyn ja teknisiin ratkaisuihin panostetaan. Tuulivoimassa hyvä puoli on tietenkin, että se ei saastuta luontoa, ja se ei lopu. Tosin tuulivoima tuottaa energiaa epätasaisesti, sillä eihän aina voi tuulla. Uusiutuvia luonnonvaroja, kuten viljelykasveja ja vesivoimaa ja tuulta, syntyy koko ajan lisää eikä se siis lopu. Siksi olisi erittäin järkevää suosia niitä uusiutumattomien luonnonvarojen sijaan. Luonnonvaroja on myös aineettomia. Niitä ovat esimerkiksi maiseman kauneus ja puhtaus, hiljaisuus sekä luonnon monimuotoisuus. Ne ovat aika ainutlaatuisia, eikä niitä voi määritellä rahassa tai lastata kuorma-autoon. Elinkeinoista suurin on Saksassa tällä hetkellä auto- ja koneteollisuus. Sen parissa työskentelee joka seitsemäs saksalainen. Autoteollisuus on syystäkin Saksassa suurin elinkeino, sillä onhan ensimmäisen nykyaikaisen auton keksinytkin saksalainen Karl Benz yhdessä toisen saksalaisen, Gottlieb Daimlerin kanssa. Saksan länsi- ja lounaisosat kuuluvat Euroopan teollistuneimpaan alueeseen. Auto- ja koneteollisuuden lisäksi elinkeinoina on maatalous. Maataloustyyppeinä Saksassa on maidontuotanto ja viljely pohjoisosissa ja rannikolla, viljanviljelyä on runsaasti keskiosissa ja muualla on karjanhoitoa ja viljelyä. Aivan Saksan eteläosissa Alppien läheisyydessä on myös metsätaloutta, laidunmaata ja vähäistä maataloutta. Elinkeino on ihmisen tapa hankkia elantoa. Niitä on kolme ryhmää: alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maatalous, metsätalous, kalastus ja kaivostoiminta. Alkutuotannossa tuotetaan raaka-aineita, joita teollisuus jalostaa. Teollisuuden eri alat ja rakennustoiminta ovat jalostusta. Myös palvelut ovat tärkeä elinkeino niin Saksassa, kuin muuallakin Euroopassa. Palveluelinkeinoja ovat esimerkiksi liikenne, kauppa, hotelli- ja ravintolapalvelut, sosiaalipalvelut, opetus ja terveydenhuolto.

15 Saksa on Euroopan jättiläinen asukasluvun, mutta myös muiden asioiden takia. Muun muassa Saksan viennin arvo on maailman suurin ja Saksassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteen laskettu arvo on erittäin suuri. Se on yhtä suuri kuin Kiinalla ja edelle menevät vain Japani ja Yhdysvallat. Ja, koska Saksa on väkiluvultaan suuri valtio, siellä on suuremmat markkinat oman valtion sisällä maatalouden ja teollisuuden tuotteilla kuin missään muualla yksittäisessä Euroopan valtiossa. Saksan virallinen kieli on saksa. Toki Saksassa kuulee puhuttavan muitakin kieliä, mutta saksa on se virallisin ja yleisin kieli. Saksaa puhutaan myös paljon muualla Euroopassa, esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Euroopassa yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa ja saksa siis onkin Euroopan puhutuin äidinkieli. Saksan kaksi suurinta uskontoryhmää ovat katoliset ja protestantit. Molempia uskonnollisia ryhmiä on 34 % kaikista Saksan uskonnoista. Muita uskontoja on siis loput 32 %. Saksan suosituin pikaruoka on turkkilaisten siirtotyöläisten kehittämä Dönerkebab. Saksassa on jouluisin tapana järjestää suuria ja monenlaisia joulutoreja, joissa myydään paljon jouluun liittyviä tarvikkeita ja asioita. Myös jouluruoat on helppo ostaa toreilta. Tällaiset joulutorit ovat myös hyvin perinteisiä muualla saksankielisissä valtioissa. Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu myös hyvin vahvasti olut, jota nautitaan ja tehdään Saksassa hyvin paljon ja sitä tarjoillaan erittäin suurissa kaljatuopeissa. On väärin kuitenkin ajatella, että kaikki saksalaiset joisivat hirveästi olutta, sillä näin ei tietenkään ole ja se on hyvä muistaa.

16 Perinteinen saksalainen pretzel, joka on tehty pullataikinasta, jonka päälle on laitettu suolakiteitä. Sitä syödään alkupalaksi tai oluen kanssa. Saksa on pinta-alaltaan hyvin keskikokoinen valtio. Sen pinta-ala on km². Saksa on siis Suomeen verrattuna hyvin samankokoinen valtio, tosin Suomi on pienempi. Asukastiheydestä kertoo jo hyvin se, että vaikka Suomi on hyvin samankokoinen valtio kuin Saksa, siellä on vain noin 5,3 miljoonaa asukasta, kun taas Saksassa asukkaita on noin 82,3 miljoonaa. Saksa on lähes koko valtion alueelta hyvin tiheästi asuttua. Harvimmin asuttua aluetta Saksassa on Saksan koillisosassa lähellä rannikkoa. Tällä alueella asukastiheys on 8 49 asukasta per neliökilometri. Tiheimmin asuttuja alueita on muun muassa suurien kaupunkien, kuten Berliinin, Münchenin, Kölnin ja Hampurin, alueilla. Tämä johtuu siitä, että suuret kaupungit ovat useimmiten sijoitettu jokien varsille, koska ne ovat hyviä kulkuväyliä ja niitä pitkin on hyvä kuljettaa teollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Nykyään Saksan tiheimmin asutut seudut ovat olleet vanhoja teollisuusalueita, koska siellä missä oli raaka-aineita, sinne myös perustettiin teollisuusalueita. Saksassa, kuten muuallakin Euroopassa suurin osa asukkaista asuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla.

17 Saksassa kannattaa käydä tutustumassa historiallisiin nähtävyyksiin ja kohteisiin. Keski- Euroopassa on paljon vanhoja linnoja, jotka ovat erittäin upeita, joten niihin kannattaa ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan käydä tutustumassa. Yksi Saksan tunnetuimmista linnoista ja suosituimmista turistikohteista on Neuschwansteinin linna, joka sijaitsee Saksan Baijerissa. Se on ollut esikuvana muun muassa Walt Disneyn piirroselokuvassa prinsessa Ruususen linnalle. Saksan yksi suosituimmista nähtävyyksistä, Neuschwansteinin linna. Berliinin muuri on myös yksi erittäin mielenkiintoisista kohteista, johon kannattaa käydä tutustumassa. Berliinin muuri erotti muinoin Länsi- ja Itä-Saksan toisistaan. Berliinin muuri purettiin vuonna 1989, jolloin Saksat yhdistyivät. Nykyisin Berliinin muuri on yksi maailman suurimmista ulkoilmagallerioista, ja suurin osa sen taideteoksista liittyy jollain tapaa Berliinin muuriin, esimerkiksi jotkin teokset kertovat mitä mieltä saksalaiset olivat muurista.

18 Kuva Berliinin muurista, jossa kuvataan muurin purkamista. Saksassa on myös taideteos, joka on tehty juutalaisten muistoksi, jotka joutuivat kärsimään ja kuolemaan Hitlerin aikana. Kuvassa on muistoteos juutalaisten kärsimyksistä ja kuolemista Hitlerin aikana.

19 Myös Münchenin olympiastadionilla on varmasti erittäin mielenkiintoista käydä. Kuvissa olympiastadion saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta sitä se ei ole. Münchenin olympiastadionilla pelataan muun muassa erittäin paljon tärkeitä ja suuria jalkapallootteluita. Saksasta löytyy monenlaisia nähtävyyksiä edellä mainittujen lisäksi. Niitä ovat esimerkiksi suihkulähteet, monet linnat, sekä muita vanhoja rakennuksia. Kuvassa Münchenin olympiastadion. Saksassa vanhoja ja kauniita rakennuksia on muun muassa oopperatalo ja monet kirkot. Myös tv-tornit ovat mielenkiintoisia nähtävyyksiä esimerkiksi Münchenissä.

20 Münchenin tv-torni.

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot