TILINPÄÄTÖS Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 2014. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014 1"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus 4 Yleinen ja kuntasektorin taloudellinen kehitys 5 Lappeenrannan toiminnan ja talouden kehitys ja olennaiset muutokset 6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 7 Lappeenrannan kaupungin henkilöstö 8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 8 Ympäristötekijät 11 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 Tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Tase ja sen tunnusluvut 20 Kaupungin kokonaistulot ja -menot 22 Tilikauden tuloksen käsittely 23 Lappeenrannan kaupunkiorganisaatio 24 Lappeenrannan kaupungin luottamuselinorganisaatio 25 Lappeenranta -konserni Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 27 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 30 Konsernrahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 31 Konsernitase ja sen tunnusluvut 32 TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalousosa 34 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 37 Tuloslaskelmaosa 72 Investointiosa 73 Rahoitusosa 76 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 78 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 80 Rahoituslaskelma 81 Tase 82 Konsernituloslaskelma 84 Konsernirahoituslaskelma 85 Konsernitase 86 2 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 88 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 88 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 89 Tasetta koskevat liitetiedot 92 Kunnan vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 99 Konsernin vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 102 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 130 TASEYKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET Etelä-Karjalan pelastuslaitos 105 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 108 Tilakeskus 112 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT 115 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy 117 Lappeenrannan Energia Oy -konserni 123 Lappeenrannan liiketoiminnat -konserni 128 Lappeenrannan liiketoiminnat Oy 132 Lappeenrannan Yritystila -konserni 136 Lappeenranna Yritystila Oy 140 Wirma Lappeenranta Oy 152 Williparkki Oy 156 Etelä-Karjalan jätehuolto Oy 161 Kiinteistö Oy Seniori Saimaa 167 Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy 171 Saimaan Tukipalvelut Oy 175 Etelä-Karjalan Työkunto Oy 180 Saimaan talous ja tieto Oy 184 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 189 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 194 Etelä-Karjalan liitto 199 LUETTELOT JA SELVITYKSET 205 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 207 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lappeenrannan kaupungin tulos vuodelta 2014 on odotettua parempi. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 2,4 miljoonaa euroa, missä on huomattava parannus talousarvion 1,3 milj.euron alijäämään. Vuosikate nousi 26 miljoonaan euroon ja on hieman parempi kuin edellisvuonna. Tulos selittyy verotulojen ennakoitua hieman paremmalla kertymällä ja toimialojen budjettialituksilla. Kaupungin toimialat kantoivat tiukassa taloustilanteessa vastuunsa erinomaisen hyvin ja pysyivät alkuperäisissä talousarvioissaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt valtuustokauden mittaisesta talousohjelmasta, ja sen mukaisesti toimialat voivat suunnitella ja toteuttaa myös seuraavien vuosien toimintaansa varsin itsenäisesti. Yhdessä on myös sovittu, että mahdollista vuosittaista budjettialitusta voi käyttää seuraavana vuonna, kun taas vastaavasti ylitys on korvattava tulevassa toiminnassa. Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tulos, joka on ylijäämäinen vuodelta 2014 ja kattaa edellisten vuosien alijäämiä hiukan etupainotteisestikin kuntien kanssa sovitun talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Vuodelle 2014 päätetty kunnallisveroprosentin korotus mahdollisti panostamisen korjausvelan pienentämiseen ja Eksoten alijäämien kattamiseen. Vaikka tasapainoinen tilinpäätös antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää jatkuvaa menojen tarkkailua jo tehdyn veronkorotuksen lisäksi. Kisapuiston harjoitusjäähalli 1,0 miljoonaa euroa, Korvenkylän lähipalvelupiste 1,0 miljoonaa euroa, Kehruuhuone 0,9 miljoonaa euroa, Joutsenon keskustaajaman päiväkoti 0,8 miljoonaa euroa, Kesämäen koulun kakkosrakennus 0,7 miljoonaa euroa, Pallon päiväkoti 0,6 miljoonaa euroa. Lappeenrannan elinkeinopoliittisena tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen ja siihen perustuva asukasluvun kasvu. Asukasluvun kasvaessa ja palvelujen kysynnän lisääntyessä keskuskaupungin talouden tasapainottaminen on haasteellista, mutta pitkän aikavälin ennusteissa Lappeenrannan seudun kehitys näyttää positiiviselta. Aikavälillä Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 1020 henkilöllä, kun taas samaan aikaan koko Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku väheni 1421 henkilöllä. Vuonna 2013 päätetty Lappeenrannan kaupungin talouden tasapainotusohjelma on purrut hyvin. Tällä tiellä pystymme jatkamaan kaupungin palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Pitkän aikavälin taloussuunnittelulla pystymme luomaan kantavan pohjan Lappeenrannan tulevaisuudelle. Kiitän kaikkia suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilöstöä hyvin ja tavoitteellisesti sujuneesta vuodesta Kimmo Jarva kaupunginjohtaja Kaupungin palvelut järjestettiin lähes 60 henkilötyövuotta pienemmän henkilöstön voimin. Kaupungin hallinto keskitettiin tiimeihin ja uusin toimintatavoin resursseja saadaan kohdistetuksi lähes kolmen miljoonan euron verran hallinnosta varsinaisiin kuntapalveluihin tällä valtuustokaudella. Investointien määrä pieneni huomattavasti pariin edellisvuoteen verrattuna. Mittava teatteri-investointi ei kuitenkaan näy kaupungin investointiluvuissa. Investointitarpeet ovat kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa korkeat, mutta tilanne on kuitenkin tasaantunut. Alemmasta investointitasosta johtuen kaupunki ei velkaantunut lisää vuonna Suurimmat investointikohteet olivat: Ikean tontti 3,5 miljoonaa euroa, 4 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

5 YLEINEN JA KUNTASEKTORIN TALOUDELLINEN KEHITYS Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Talouspolitiikan päähaaste on talouskasvun saaminen kestävästi viime vuosia paremmalle uralle. Tämä edellyttää parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan. Julkisen talouden velan suhde kokonaistuotantoon uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee edelleen myös ensi vuonna. Lokakuussa 2014 yli vuoden yhtä -jaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan yli Arvioidun hitaan kasvun oloissa julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän suuruusluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa. Valtiontalouden palauttamisen lähelle tasapainoa arvioidaan edellyttävän 4 miljardin euron sopeutustoimia. Sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen rakennetta voi kuitenkin kehittää työtä ja kasvua suosivammaksi. Kuntatalouteen sopeutustoimista kohdistuisi 2 miljardia euroa. Tämä voidaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä. Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi tarvitaan pitkään jatkuvaa palkkamalttia. Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia. Erilaisten etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa. Valtionvarainministeriö korostaa, että kustannuspaineen hillitsemiseksi sote-ratkaisuista pitäisi sopia heti hallituskauden aluksi. Sote-budjettikehyksen toteuttaminen ei saa jäädä odottamaan laajempaa uudistusta. Ilman sotebudjettikehystä ei voida olettaa, että tulevan vaalikauden aikana voidaan merkittävästi hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia v Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan kuntasektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Kehitys on ollut todella huolestuttava jo koko 2000-luvun ja näin ei voi jatkua. Nykyisen hallituksen kuntaohjelmassa kuntatalouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino arvioitiin kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 2017 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, minkä lisäksi loppuosa oli tarkoitus kattaa kuntien omin toimin muun muassa veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla. Ohjelmassa sovitut valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi jäivät valtion arvion mukaan vain noin 350 miljoonaan euroon eli noin kolmasosaan tavoitelluista miljardin euron säästöistä. Ohjelma käynnisti huomattavan määrän kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tähtääviä uudistuksia, mutta vain hyvin pieni osa ehdotetuista toimista saatiin hyväksyttyä ja laitettua käytäntöön. Tehtävien määrä on kuitenkin ohjelman julkistamisen jälkeen todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Työtä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on jatkettava. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 mrd. euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,4 mrd. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, joka on edellisvuoden kanssa samalla tasolla. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä. Kuntien vuosikate riitti kattamaan poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä tilinpäätösarvioiden mukaan 73 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 16,6 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 7 %. Keskimääräinen lainamäärä/asukas oli euroa tilinpäätösarvioiden mukaan. Valtionosuudet pienenivät kunnissa yhteensä 110 milj. euroa vuonna Valtionosuusleikkaus kokonaisuudessaan oli 362 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli hyvin maltillista, alle 0,5 %. Vaikka tilanne parani edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

6 LAPPEENRANNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 160 henkilöllä asukasluvun ollessa vuoden lopulla noin asukasta. Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut hidasta. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty asetetuista tavoitteista luvulla työttömyyden kehitys oli Lappeenrannassa koko maata suotuisampaa ja työllisyysaste kohosi yhdellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 63 %:iin vuotiaista. Vuonna 2014 lähestyttiin kuitenkin koko maan keskimääräistä työttömyyden kasvuvauhtia. Lappeenrannan vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 14,3 %, kun se vuonna 2013 oli 12,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut työttömään, jossa kasvua edellisvuodesta 300 työtöntä. Nuorisotyöttömiä oli joulukuussa 857 (12/2013: 720). Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään useita suurinvestointeja kuten Iso-Kristiinan laajennus sekä Citykorttelin ja keskustan pysäköintitilojen rakentaminen. Keskustan yleiskaavan valmistelun myötä haetaan alueita, joissa kaupan ja liiketilan rakentamista voidaan merkittävästi kaupungissa edelleen lisätä. Matkailu Venäjältä on ruplan arvon alenemisen johdosta eritoten loppuvuodesta 2014 kääntynyt laskuun. Nuijamaalla rajanylitysten määrä vuonna 2014 supistui edellisvuodesta 20 %. Venäläisten rahankäyttö Lappeenrannassa väheni tätäkin enemmän ja on johtanut tilanteeseen, jossa venäläisasiakkaista eniten riippuvaisia liikkeitä on joutunut sulkemaan ovensa tai supistamaan toimintaansa. Myös yritysten vienti Venäjälle on vähentynyt. WWF nimesi Lappeenrannan maailman 14 johtavan Earth Hour 2014 ilmastokaupungin joukkoon. Kaupunki on kyennyt viimeisten vuosien aikana vähentämään hiilidioksidipäästöjä asetettuja tavoitteitakin nopeammassa tahdissa. Aurinkovoiman käyttöönotossa LUT ja kaupungin asukkaat etenevät koko maan eturivissä. UPM:n Kaukaan tehdasalueella rakentama uusi biodiesellaitos vihittiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Wirma Lappeenranta Oy:n neuvontapalvelujen avulla perustettiin 65 yritystä ja muiden elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tuloksena luotiin edellytykset 15 uuden yrityksen syntymiselle. Wirman ja Technopoliksen yhteistyönä käynnistyi Start Up Mill-yrityshautomotoiminta. EU- ja elinkeinohankkeiden tuloksista 2014 on valmisteltu erillinen julkaisunsa. Vuonna 2014 toteutettiin koko maakunnan kattava VN:n asettama erityinen kuntajakoselvitys, joka osoittaa välttämättömäksi uudistaa kuntarakenteita Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan ympäristökuntien valtuustot päättivät kuitenkin jatkaa itsenäisinä kuntina. Perustuslakivaliokunta hylkäsi esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista. Lainsäädäntöhanke jatkuu eduskuntavaalien jälkeen. Imatra on käynyt neuvotteluita liittymisestä Eksoten täysjäseneksi vuoden 2016 alusta. Asukkaiden kuulemisesta ja osallistamisesta Asukkaiden Lappeenranta - työ sai tunnustuksena valtakunnallisen demokratiapalkinnon. Lappeenrannan kaupungin omat toimialat pystyivät vuonna 2014 noudattamaan hyvin alkuperäisiä talousarvioitaan. Henkilöstökulut laskivat 0,9 % ja henkilöstömäärä väheni 58 henkilötyövuodella. Toimialojen nettomenot pienentyivät tilakustannukset pois lukien 2,2 %. Vuosikatetta kertyi 26 miljoonaa euroa, mikä oli 8,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kaupungin investoinnit olivat edellisvuosia alhaisemmat eli 26,6 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioiden 23,9 milj. euroa. Vuosikatteella pystyttiin pitkästä aikaa kattamaan nettoinvestoinnit kokonaisuudessaan ja näin ollen kaupunki ei velkaantunut lisää. Investoinnit kohdistettiin peruspalveluihin, kunnossapitoon sekä elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin. Vuosikate/ poistot oli 134 prosenttia. Asukaskohtainen lainamäärä jäi vuoden 2013 tasolle euroon asukasta kohti. Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) 11,7 miljoonaa ylijäämäinen tulos, joka tulee osaltaan parantamaan kaupungin konsernitilinpäätöstä. Kaupungin tilinpäätös sisältää Eksoten vanhojen alijäämien maksamista 7,5 miljoonaa. Eksote-analyysi on tilinpäätöksessä omana kokonaisuutenaan konserniosuudessa. Veronkorotuksen vaikutus on ollut noin 18 miljoonaa euroa. Valtionosuusleikkaus, Eksoten alijäämät ja korjausvelan pysäyttämiseksi nostettu poistotaso tekevät jo yhteensä 20 miljoonaa euroa. Myös konsernitilinpäätöksen tulos on positiivinen, sillä yksikään tilinpäätökseen keskeisesti vaikuttavista kaupungin konserniyhtiöistä tai kuntayhtymistä ei ole tehnyt tappiollista tilinpäätöstä. Vaikka tasapainoinen tilinpäätös antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Investointitarpeet ovat kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa korkeat. Työllisyysnäkymien heikentyessä veropohjassa on tapahtunut selkeä notkahdus eli 6 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

7 kuntalaisten yhteenlasketut verotettavat ansiot ovat aiempaan verrattuna vähentyneet. Lainakehitys on kuitenkin taloussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti tasaantunut. Kaupungin taseen loppusumma on 583 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste 46,7 prosenttia (48,9 % ilman konsernitiliä), suhteellinen velkaantuneisuus 70,8 prosenttia (64,7 % ilman konsernitiliä) ja oma pääoma 269,5 miljoonaa euroa. Vapaata omaa pääomaa on alijäämiin käytettävissä 52,2 miljoonaa euroa. Tase parani hiukan, mutta velkaantuneisuuden ja omavaraisuuden tunnusluvut osoittavat, että talouden tasapainottamistalkoiden täytyy jatkua. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus edellyttää tasapainottamistoimia koko konsernissa. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2015 osalta on edelleen odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista. Valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta kunnissa edelleen noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan jatkuvan samalla alhaisella tasolla eli kasvuksi ennakoidaan n. 2,1 % tänä vuonna. Lappeenranta korotti kunnallisveroprosentin 21:een vuoden 2014 alusta. Olisi erittäin toivottavaa, että veropohjan laajeneminen ja menokehitys mahdollistaisivat veroprosentin laskemisen tulevina vuosina. Kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen pitemmällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista ainoastaan tasapainossa olevan talouden avulla. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimus muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on (22 kk) ja toinen jakso (13 kk). Sopimuskorotus oli keskimäärin 0,4 prosenttia. Tämän tason palkkaratkaisut mahdollistavat alhaisen menokehityksen. Vuoden 2014 tuloksista huolimatta kunnat ovat edelleen vakavien tosiasioiden edessä. Työvoimasta poistuu enemmän kuin saadaan tilalle, epävarmuus talouskehityksestä kasvaa ja velkaantuminen lisääntyy. Kuntasektorin tulee vastata haasteisiin ja valtakunnan tason rakenneuudistusten on edettävä. Velkaantumiskehitys on Suomen julkissektorilla sitä luokkaa, että käänteen on pakko tapahtua. Haasteet ovat Lappeenrannassa pitkälti samat. Kaupungin velan kasvu on saatu taitetuksi, mutta velkamäärä tulee saada laskuun omavaraisuusasteen parantamiseksi. Tulevasta lainsäädännöstä riippumatta kaupungin on jatkettava ja entisestäänkin tehostettava menojen hillintää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Myös verotulopohjaan vaikuttamisessa siinä määrin kuin se on kaupungin omissa käsissä, täytyy olla aktiivinen. Kaupungin talouden hallinnassa on erityisen suuri merkitys Eksoten menokehityksellä. Eksote on toiminut viime vuoden ajan sovitun ohjelman mukaan ja sen noudattamista tulee jatkaa. Piirin on pystyttävä järjestämään palvelut kilpailukykyisellä tavalla siten, että kustannustason nousu jää maan vastaavan toiminnan keskiarvon alapuolelle. Valtakunnalliset rakennemuutokset toivottavasti tukevat myös Eksoten kokonaisvaltaista toimintaa. Korot ovat olleet jo pitkään ennätyksellisen matalalla ja lievää nousua on ennustettu jo pitkään. Strategia 2028:n talous- ja palvelurakenneohjelmalla on nivottu yhteen mm. hyvinvointi-, kaupunkirakenne- ja elinkeino -ohjelmat ja luotu pohja toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoiselle Lappeenrannan kuntapalveluiden järjestämiselle. Talousohjelma valtuustokaudelle on pitänyt hyvin ja sen mukaisesti jatketaan. Seuraavan valtuustokauden haasteet ovat kuitenkin vielä nykyistä suuremmat. Kuntasektorin näkymät vuodelle 2015 ovat verotulojen hyvin pientä kasvua, valtionosuuksien pienenemistä, toimintamenojen pysymistä paikallaan ja silti lisävelkaantumista. Kertaluonteiset tuloerät alkavat ehtyä ja nykyisellä veropohjalla ei pystytä tarjoamaan nykyistä palvelutasoa. Lappeenranta on saanut velkaantumiskehityksen taittumaan. Investointipaineita kuitenkin on ja sopeuttamistoimien on jatkuttava. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstö väheni 58 henkilötyövuodella ja määräaikaisia vakinaistettiin etenkin kasvatus- ja opetustoimessa. Henkilöstöön liittyviä asioita tarkastellaan erillisessä henkilöstökertomuksessa vuodelta ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHIT- TYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Lappeenrannan kaupungin riskienhallintaohjelman mukaan riskienhallinnan päämääränä on kaupunkikonsernin omaisuuden ja tavoitteellisen toiminnan turvaaminen tapahtumilta, joissa niitä voisi kohdata huomattava menetys tai tavoitteiden taikka lakisääteisten velvoitteiden saavuttamisen estyminen kuitenkin niin, että vahinkojen haittavaikutusten torjunnasta ja riskienhallinnasta aiheutuvien kustannusten summa minimoituu. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista esitetään kaupungin riskiluokituksen mukaisesti: Rahoitusriskit Kaupungin rahoitusriskit jakautuvat likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Rahoitusriskien hallinnalla tähdätään ennen kaikkea oleellisten riskien tunnistamiseen, riskirajojen määrittelyyn sekä ennakoitavuuden parantamiseen. Tavoitteena on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen sekä pitkällä aikavälillä kaupungin rahoituksellisen tuloksen optimointi. Likviditeettiriski Maksuvalmiusriskiä hallitaan perusteellisella maksuvalmiussuunnittelulla ja kassan optimoinnilla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen kaupungilla on käytössään konsernitilien luottolimiitit sekä kuntatodistusohjelma. Kuntatodistusmarkkinoiden sulkeutumiseen on varauduttu laatimalla erillinen toimintasuunnitelma. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla kaupungin lainojen maturiteetteja sekä hyödyntämällä monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Luottoriski Suurimmat luottoriskit kohdistuvat lähinnä kaupungin myöntämiin takauksiin ja antolainasaamisiin, joista lähes kaikki ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin ja takauksiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Markkinariski Kaupunki suojautuu korkovirtariskiltä hajauttamalla lainasalkkua eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Lainasalkkua suojataan myös koronvaihtosopimuksilla muuttamalla vaihtuvaa korkoa kiinteäksi koroksi. Kuten lainat, myös koronvaihtosopimukset hajautetaan eri ajankohtiin ja maturiteetteihin. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaamiseen ja korkovirtariskin hallintaan. Kassavaroja ei sijoiteta osakkeisiin tai osakerahastoihin. Kaupungin kassanhallinta on järjestetty niin, ettei toimintoihin sitoudu tarpeettomasti pääomaa. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. henkilöihin kohdistuviin riskeihin, omaisuusvahinkoihin, keskeytyksiin, vastuisiin sekä ympäristövahinkoihin ja onnettomuuksiin. Näihin riskeihin on varauduttu vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Vapaaehtoisten vahin- 8 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

9 kovakuutusten osalta kaupungin sopimuskumppani on IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta LähiTapiola. Vuonna 2014 ei toteutunut merkittäviä korvattavia vahinkoja. Henkilöriskit Toimitilan epäkelpoisuudesta aiheutuva riski käyttäjälle Erittäin merkittävä yksittäinen ongelma on lukuisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen huono sisäilma ja kunto. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on jo usean vuoden ajan erityisesti investoinut koulujen ja päiväkotien uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Lukuisia väliaikaisjärjestelyjä tilojen suhteen on jouduttu tekemään myös vuonna 2014, esimerkiksi Mäntylän päiväkoti siirto väistötiloihin, Muukonniemen koulun toiminnan siirto Joutsenon koululle sekä Lauritsalan alakoulun toiminnan siirto yläkoululle ja Armilan koululle. Sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä riskejä henkilökunnan terveydelle sekä kaupungin taloudelliselle kantokyvylle. Työturvallisuusriskejä ehkäistään työpaikkojen sekä työsuojeluhenkilöstön kiinteällä yhteistoiminnalla. Sisäilmaongelmien lisäksi ei ole havaittu muita merkittäviä työturvallisuusriskejä. Kaupungin henkilöstöä eläköityy jatkuvasti huomattavan paljon. Vaihtuvuus sinänsä on riski. Osaamista häviää ja toisaalta henkilökunnan määrää pyritään samalla vähentämään. Uusien henkilöiden rekrytoinneissa on onnistuttu, mutta myös epäonnistumisen riski on olemassa. Lappeenrannan kaupunki on ainakin toistaiseksi ollut houkutteleva työantaja, jonka avoimiin tehtäviin on ollut sopivasti hakijoita. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti työhyvinvointikyselyillä, joiden tuloksissa ei ole ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia. Henkilöstön osaamisen näkökulmasta yksi merkittävä muutos oli konsernipalvelut-yksikön muodostaminen, jolloin hallintohenkilöstöä keskitettiin yhteen yksikköön ja muodostettiin eri toimintoihin useamman henkilön käsittäviä tiimejä. Näin mahdollistetaan henkilöstön monipuolinen käyttö ja ennen kaikkea sijaisjärjestelyt, jolloin mikään tehtävä ei ole yhden henkilön takana. Omaisuusriskit Rakentamiseen liittyviä teknisiä riskejä ja toiminnan keskeytysriskejä pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turva- ja automatiikkajärjestelyillä. Esimerkiksi vesivuotoja on alettu ehkäistä asentamalla vesivuotovahteja. Toiminnan keskeytysriskien minimoimiseksi asennetaan paloilmoitinjärjestelmiä myös rakennuksiin, joihin viranomaisvaatimukset eivät niitä edellytä. Myös keskitetyllä kiinteistövalvonnalla, radontutkimuksilla, rakenteellisilla kuntotutkimuksilla vähennetään riskejä tai ainakin niiden toteutumista pystytään ennakoimaan. Sisäilmaongelmien lisäksi kaupungin omaisuuteen ei ole kohdistunut merkittäviä vahinkoja. Toiminnalliset riskit Palveluiden tuottaminen Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä rakentamalla länsialueelle uusi paloasema. Muut henkilöstöön kohdistuvat riskit Tietohallinnon toimivuus ICT-palveluihin kohdistuvia riskejä ovat mm. ulkoiset uhkat kuten verkkohyökkäykset, tietojen kalastelu ja haittaohjelmat sekä sisäisen toiminnan aiheuttamat riskitilanteet. ICTpalveluiden käyttäjille on tuotettu tietoturvaa ja hyvää tiedonhallintatapaan ohjeistus keskeisimmistä asioista. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä vastuita on myös täsmennetty konsernihallinnon toimintasäännöissä. Saimaan talous ja tieto Oy on päivittänyt omat tietoturvapolitiikkansa, tietoturvaohjeistuksen sekä tietoturvaan liittyvän organisoitumisen. Fyysisen tietoturvan osalta on tehty merkittäviä parannuksia konesalipalveluiden saatavuuteen ja turvallisuuteen. Suhdannevaihtelut Merkittävimpinä toiminnallisina riskeinä ja epävarmuustekijöinä ovat olleet mm. taloudellinen taantuma Suomessa, työllisyystilanteen heikentyminen sekä Venäjän taloudellisen tilanteen heikentyminen. Tämän lisäksi Venäjän taloudellisen tilanteen heikentyminen sekä yleinen epävarmuus Venäjällä ovat aikaansaaneet mm. matkustajavirran ja matkailijoiden käyttämän rahamäärän vähenemistä sekä vientiyritysten toimintaedellytyksien heikentymistä. Tämä vaikuttaa Lappeenrannan kaupungin talouskehitykseen heikentävästi. Uusiutuva lainsäädäntö Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

10 Sosiaali- ja terveystoimeen kaavailtiin merkittäviä lakimuutoksia, joiden kustannusvaikutukset sisälsivät merkittäviä epävarmuustekijöitä. Työmarkkinatukiuudistuksen mukanaan tuoma kuntien taloudellisen vastuun lisääminen työmarkkinatukea saaneiden tuesta kasvattaa kuntien kustannuksia. Sopimukset Tekninen toimi laatii ja ylläpitää listaa merkittävien sopimusten ja tärkeiden hankkeiden mahdollisista riskeistä. Nykyinen lista sisältää Ikea-Ikanon, City-korttelin, Energian kytkinkentän, Teatterin tontin ja vaihekaavan. Sopimustoimintaan liittyen vuonna 2014 tapahtui Tyysterniemen kiinteistökaupan purkaminen. Muut riskit Tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä Maankäyttö Kaupungin maankäytön suunnitteluun liittyvät olennaisena kaavariskit. Yleis- ja asemakaavojen etenemiseen suunnitellussa aikataulussa vaikuttavat merkittävästi mahdolliset valitukset. Esimerkiksi Lauritsalan alakoulun asemakaavan muutoksesta on jätetty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Tietoisuus kohteista, joissa on pilaantuneita maa-aineksia, on lisääntynyt viime vuosina johtuen osin parantuneista tutkimusmenetelmistä. Pilaantuneiden maiden aiheuttamaan riskiin varaudutaan tarkoilla ennakkotutkimuksilla, joiden perusteella tehdään puhdistamisen kustannusarvio. Vuonna 2014 Ojala-Tuomela II:n alueella puhdistettiin maa-alue tulevaa asuinaluetta varten. Arviota tulevasta kehityksestä Taloudellisen taantuman, työllisyystilanteen heikentymisen sekä Venäjän epävarman kehityksen jatkumisen vaikutukset näyttävät jatkuvan myös vuonna 2015 jopa entisestään vaikeutuen. Sosiaali- ja terveystoimen lakiuudistus näyttää kuitenkin lykkäytyvän ja Etelä-Karjalassa toimitaan toistaiseksi Eksoten puitteissa. Eksoten menokehityksellä on erityisen ratkaiseva merkitys myös kaupungin taloudelle. Kaupungin omat investointitarpeet pysyvät jatkossakin korkeina. Toisaalta kaupan ja matkailun aloilla on meneillään merkittäviä suurinvestointeja, jotka osaltaan mahdollistavat positiivista talouskehitystä. Lappeenranta on nimetty maailman johtavien ilmastokaupunkien joukkoon. LUT:n aurinkovoimahankkeet sekä UPM:n biodiesellaitos antavat Lappeenrannalle vähintään positiivista imagoa sekä myös työpaikkoja. Lappeenrannan kaupunki on useiden muiden kuntien ja kaupunkien tapaan kantajana ns. asfalttikartelliasiassa, joka on Lemminkäinen Oyj:n valituksen johdosta tällä hetkellä Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä. Samoin Lappeenrannan kaupunki on useiden muiden kuntien ja kaupunkien tapaan kantajana Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa ns. raakapuukartelliasiassa. Kaupunki on myötäpuolena Eksotea vastaan nostetussa potilaskuljetuksia koskevassa riita-asiassa. Kaupunki on kantajana myös joissakin tavanomaisissa lähinnä vahingonkorvaus- ja velkomuskannejutuissa. Maineen menettäminen Toimihenkilön, viranhaltijan tai toimielimen toiminnasta/ päätöksestä aiheutuvia maineen menettämiseen liittyviä tilanteita ei esiintynyt tilinpäätösvuonna. 10 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

11 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ilmasto-ohjelman toteuttaminen Lappeenrannan kaupunki sijoittui maailman 14 parhaan kaupungin joukkoon maailman laajuisessa WWF:n Earth Hour City Challenge kilpailussa v Kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen tähtäävän ilmasto-ohjelman toimenpiteiden valmistelu on jatkunut edelleen. Kaukaan Voima Oy:n biopolttoaineiden osuus on kasvanut edelleen laskien Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön ominaispäästöjä. Lappeenrannan kaupungin tilakeskus on jatkanut Kuntien Energiasäästösopimuksen toimenpiteitä ja toiminta on edellä aikataulustaan. Etelä-Karjalan Energianeuvontahanke on jatkunut 2014 vuoden loppuun. Joukkoliikenteen muutos on toteutetttu v Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta ovat alhaisemmat verrattuna useisiin saman kokoisiin kaupunkeihin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin korkeita. Näiden kasvun taittumiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Vesistöjen kunnostus Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteet olivat merkittävässä vauhdissa. V toteutettiin haja-asutuksen jätevesineuvontaa, PISA hanketta ja hoitokalastusta. Kivisalmen pumppaamon rakentamistyöt saatiin päätökseen, mutta pumpun asennus siirtyi vuoteen Kosteikkoja rakennettiin edelleen paljon. Yhteensä kosteikkoja on rakennettu 31 kpl vuosien aikana. Haapajärven kunnostamista on jatkettu lisäveden johtamisen avulla. Luonnonsuojelu Uusia kaupungin omistamia kohteita ei ole perustettu v aikana, mutta METSO-suojelu-ohjelman valmistelu on ollut käynnissä. Muuten luonnonsuojelua on toteutettu varauksina maankäytön suunnittelun yhteydessä. Pilaantuneet maa-alueet Uusia pilaantuneen maaperän kohteita on edelleen ilmaantunut. Pilaantuneita maa-alueita on myös kunnostettu v mm. tulevan IKEA-IKANO:n tontin alueella. Lampikankaan taimitarhan alueelle on tehty maaperän riskiarvio sekä määritelty kunnostusmenetelmä. Lampikankaan alueella ei ole todettu olevan terveysriskiä. Pilaantuminen aiheuttaa kunnostustarvetta, joka realisoituu v Vastuukysymykset ovat vielä avoimia. Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu Lappeenrannan kaupungin valtuusto päätti, että kaupungin jätevesien purkuvesistöksi tulee Rakkolanjoki. Ratkaisu edellyttää Suomen parhaan puhdistamon rakentamista. Luparatkaisu saadaan aikaisintaan v Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

12 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyydestä ja luotettavuudesta, toiminnan lain- ja päätöstenmukaisuudesta sekä omaisuuden ja resurssien turvaamisesta. Lappeenrannan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö, riskienhallintaohjelma sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Sisäinen valvonta koostuu viidestä toisiinsa vaikuttavasta osaalueesta: valvontaympäristö (mm. säännöt, ohjeet), riskienarviointi (tunnistus, analysointi, hallinta), valvontatoimenpiteet (mm. erilaiset kontrollit), informaatio ja kommunikaatio (tiedonvälitys, raportointi) ja seuranta (sis.arviointi). Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu toimialojen laatimiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Toimialoja pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla: hyvä/tyydyttävä /ei hyväksyttävä. Lisäksi toimialoja pyydettiin ilmoittamaan onko merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita todettu sekä parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Toimialojen selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat mm. tulostavoitteiden saavuttamisen palkitsemista, kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia sekä Eksoten osalta toiminnallisten tavoitteiden seurannan kehittämistä ja aikatauluttamista suhteessa kaupungin tavoitteisiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Lappeenrannan kaupunkia vastaan on ollut vireillä kanne, jossa yksittäinen määräaikainen työntekijä on vaatinut työsuhteensa katsomista toistaiseksi voimassa olevaksi. Kouvolan hovioikeus on antamassaan tuomiossa todennut, että työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana lukien. Asialla on ollut kaupungin kannalta suuri periaatteellinen merkitys. Tuomion antamisen jälkeen asiasta on neuvoteltu ja työsopimusta koskenut riita-asia sovittiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Vuoden 2014 lopulla kaupunki on maksanut sovintosopimuksen mukaisen korvauksen eräässä työsopimusta koskeneessa riita-asiassa, joka oli käynnistynyt vuonna Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta 2014 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kuntalain 71 :n mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa. Tavoitteiden ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle/valtuustolle puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille Valtuusto on asettanut toimialoille sitovat menoraamit vuosiksi Toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämistyötä tulee jatkaa edelleen. Kuluvan vuoden aikana konserniohjausta on edelleen vahvistettu ja Eksote kuntayhtymän kanssa on kehitetty yhteistyötä, raportointia ja samoin Lappeenrannan kaupungin omistajaohjausta. Eksoten jo kertynyt alijäämä on laskettu kuntien vuosien maksuosuuksien sisälle. Eksoten osalta omistajaohjaus ja talouden seuranta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, mutta niiden edelleen terävöittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaupungin konsernijaosto on hyväksynyt kaupunkikonsernin tytär- ja osakkuusyhtiöitä koskevan taloushallinnon ohjekokoelman ja päättänyt esittää päivitetyn ohjekokoelman kaupungin konserniyhtiöiden ja soveltuvin osin myös kaupungin osakkuusyhteisöjen hyväksyttäväksi. Kaupungin hallintosääntö on päivitetty valtuustossa Kaupungin taloussäännön ja matkustamista koskevan ohjeen sekä kaupunkikonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen päivitykset ovat työn alla. 12 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

13 Selonteko kaupungin konsernivalvonnan järjestämisestä on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Vastuullinen tilintarkastaja on tilintarkastuksen toteutumisen loppuraportissaan edellyttänyt, että arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on syytä nostaa omaksi kappaleekseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen vaatimusten mukaisesti, joten arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Riskienhallinnan periaatteet ja menettelytavat on määritelty yleisellä tasolla kaupunginvaltuuston hyväksymässä riskienhallintaohjelmassa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja vastuut. Kaupunginjohtaja on asettanut vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät on määritelty konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia. Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuutusturva on järjestetty ja vakuutukset on kilpailutettu. Tietoturvallisuudessa toimitaan kaupunginhallituksen hyväksymän tietoturvapolitiikan mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja palvelujärjestelmään liittyvien riskien osalta vastuu on lukien siirtynyt Eksotelle ja Eksoten tulee omalta osaltaan toteuttaa oma riskienhallintaohjelmansa. Riskien hallinta tulee toteuttaa palvelusopimuksessa ja sen seurannassa ja arvioinnissa. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan säännöllisyydessä, systemaattisuudessa ja raportoinnissa on parannettavaa. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan menettelytavat ja niiden jalkauttaminen käytännön toimintaan ovat riskienhallinnan kehittämiskohteita jatkossa. Taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita koskevien riskien arviointi tulisi olla kiinteämmin osana strategia- ja taloussuunnitteluprosessia. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä riskienhallintaohjelmassa on mm. maininta, että strategisesti merkittäviin toimielintai viranhaltijapäätöksiin liitetään arvio päätöksen sisältämistä riskeistä. Teknisessä toimessa on käynnissä lukuisia erittäin merkittäviä rakentamis- ja kaavahankkeita, joiden sisältämiä riskejä toimiala on konkreettisesti ja realistisesti arvioinut. käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimialan tai toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Sopimusseurannan varmistamiseksi kaikki sopimukset tulee tallentaa Dynastyn sopimushallinnan järjestelmään. Sopimusrekisterin käyttöä tulee tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Lappeenrannan kaupungin omaisuutta ja toimintoja on siirretty ja siirretään konserniyhtiöiden hoidettavaksi, joten myös konserniyhtiöiden tulisi ottaa käyttöön sopimusrekisteri ja näin koko kaupunkikonsernin kattava sopimusrekisteri lisäisi läpinäkyvyyttä, parantaisi sopimusten sisällön ja voimassaolon hallintaa sekä helpottaisi myös laskujen oikeellisuuden varmistamista. Kaupungilla ei ole tehty sellaista ohjetta, joka sisältäisi sopimuksille asetettavat sisältö- ja laatuvaatimukset, joten kaupunkikonsernille tulee laatia erillinen sopimustoiminnan ohje. Sopimusten elinkaaren hallinta on osa riskienhallintaa ja sen merkitys kasvaa ostopalvelujen lisääntyessä. Kaupungin henkilöstöltä edellytetään yhä enemmän sopimusosaamista, joten osaamisen varmistamiseksi henkilöstölle tulee järjestää tarvittava määrä koulutusta kaupungin sopimusohjauksesta. Ostopalvelujen taloudellisuuden, laadun ja tehokkuuden arviointia sekä myös kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia tulee kehittää. Sopimustoimintaan liittyen kaupunginhallitus hyväksyi Tyysterniemen koulun kiinteistökaupan purkamista koskevan sopimuksen (4,1 Meur). Kaupungin (myyjä) ja ostajan välillä allekirjoitetun kauppakirjan mukaan Osapuolilla on oikeus purkaa kauppa, mikäli kaupan kohteena olevalle kilpailualueelle laadittava asemakaava ei saavuta lainvoimaa mennessä. Kaupunki palauttaa myös ostajan maksaman etukäteismaksun ( euroa) korkoineen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja on osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus on Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

14 määritelty olennaiseksi osaksi hyvää hallintotapaa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti. Lappeenrannan kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintasääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset. Sisäinen tarkastus valmisteli yhdessä toimialojen kanssa kaupungin sisäisen valvonnan selonteko-osion toimintakertomukseen. Sisäinen tarkastus on hoitanut tarkastuslautakunnan valmistelu- ja sihteeritehtävät. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastuspäällikkö. Heidän työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv ulkoisen tarkastuksen tehtäviin eli tarkastuslautakunnan tehtäviin ja tilintarkastajan avustamiseen. Lappeenrannassa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on yhteistä. tulee julkaista esityslistalla siinä aikataulussa, että ottooikeuden käyttämisen määräaika ei ole umpeutunut. Väliraportissa tilikauden 2014 tilintarkastuksen työohjelman toteutumisesta on mm. todettu, että kaupungin viranhaltijapäätöksistä ei kaikista käynyt ilmi ratkaisuvallan perustetta/ sovellettua säännöstä. Päätösvalta perustuu aina johtosääntöön tai toimintasääntöön taikka muutoin annettuun valtuutukseen. Hallintolain 45 :n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Viranhaltijan päätöspöytäkirjassa tulee ilmoittaa myös muutoksenhakuohjeet. Kaupungilla ei ole käytössä yhtenäistä mallipohjaa viranhaltijapäätösten tekoon, joten sisäinen tarkastus suositteleekin, että kaupungissa otettaisiin käyttöön yhtenäinen lomakepohja/-malli viranhaltijan päätöspöytäkirjan tekoon. Yhtenäisen lomakepohjan käytöllä varmistettaisiin viranhaltijapäätökselle asetetut sisältövaatimukset. Sisäinen tarkastus on osallistunut tehtäväalueensa kehittämistyöhön mm. ohjeiden ja sääntöjen valmistelutyöhön sekä konsultointiavun antamiseen. Maakunnallista tarkastustoimen yhteistyötä tehdään Eksoten ja Imatran kaupungin sisäisten tarkastusten kanssa. Vuonna 2014 tarkastukset kohdistuivat muun muassa päätöksentekoprosessiin sekä hankinta- ja hanketoiminnan, ostopalvelujen, yksityistieavustusten, saatavien poistojen, kaupunginhallituksen alaisten toimikuntien, kaupunkikonsernin ostolaskujen (mukaan lukien luottokorttiostot ja edustuskulut) sekä Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n talouden ja toiminnan tarkastamiseen. Maakunnallinen tarkastustoimen yhteistyö kohdistui Saimaan Tukipalvelut Oy:n toiminnan arviointiin ja tarkastamiseen. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tehtyjen tarkastusten ja selvitysten yhteydessä havaittiin yhdessä kohteessa selkeä puute sisäisen valvonnan osalta. Muilta osin edellä mainituissa tarkastuksissa merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei havaittu. Säännöllinen raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle. Tarkastuslautakunnalle tehdään vuosittain kirjallinen yhteenvetoraportti sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman toteutumisesta. Vuoden 2015 alusta kaupunki on ohjeistanut toimielimiä viranhaltijapäätösten julkistamisesta päätösluettelomuodossa verkkosivuilla osana toimielinten esityslistaa, mikä on hyvä asia hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Uuden toimintamallin käyttöönotto liittyy kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen. Viranhaltijapäätösluettelot 14 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

15 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 prosenttia. Lappeenrannan kaupungin verotulot ylittivät talousarvion 2,7 miljoonalla eurolla. Kasvu johtuu pääosin kunnallisveroprosentin 1,5 %-yksikön nostosta vuodelle Ilman veroprosentin nostoa kasvua olisi ollut 2,6 %. Korotuksen tuotto oli 17,6 miljoonaa euroa. Milj Kunnallisvero 217,6 230,4 247,0 Kiinteistövero 16,6 17,9 23,2 Yhteisövero 13,2 17,2 19,7 Yhteensä 247,4 265,5 289,9 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

16 Valtionosuudet vähenivät 1,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja olivat 0,6 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmät. Valtionosuuksia leikattiin valtion budjetissa vuodelle 2014 kaikkiaan 362 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdentui kuntiin asukasluvun suhteessa, joten valtionosuusleikkauksen vaikutus Lappeenrannalle oli 4,9 miljoonaa euroa. Ilman valtionosuusleikkausta Lappeenrannan valtionosuudet olisivat kasvaneet 3,7 % edelliseen vuoteen nähden. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 4,1 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden myyntituottoja. Tästä summasta 1,5 miljoonaa euroa on investointien rahoitukseen sidottujen kohteiden myyntituottoja, joista olennaisin on kaupungintalon viereisen tontin kaupasta saatu 1,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen myyntituottoja ei ole kertynyt odotetusti, mikä siirtää painetta tuottotavoitteen saavuttamiseksi vuosille 2015 ja Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntumisen vuoksi tilinpäätöksessä on 3,9 miljoonan euron satunnainen kulu. Poistosuunnitelma päivitettiin lähtien ja uudet suunnitelman mukaiset poistot ovat noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Eräiden rakennusten osalta on tehty lisäksi poistosuunnitelman muutos niiden arvon saamiseksi oikealle tasolle, minkä johdosta vuonna 2014 kirjattiin lisäksi poistoja 2,0 miljoonaa euroa. Vastaava lisäpoisto oli 4,9 miljoonaa euroa vuonna Poistot yhteensä vuonna 2014 olivat 19,4 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Toimintatuotot vähenivät 7,2 % johtuen lähinnä edellisvuotta pienemmistä omaisuuden myyntituotoista. Toimintamenojen kasvu oli 1,9 %. Ilman Eksoten maksuosuuteen sisältyvää kertyneen alijäämän kattamista menojen kasvu olisi ollut vain 0,5 %. Kun Eksoten maksuosuus kokonaisuutena jätetään huomioimatta, pienenivät kaupungin menot edellisvuoteen nähden 4,9 %. Palkkamenot pienenivät 0,7 prosenttia. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli viime vuodelle noin 0,4 %, joten reaalisesti palkkamenojen alentuminen oli noin 1,1 %. Kaupungin henkilöstö on vähentynyt liki 60 työntekijällä, mikä näkyy etenkin määräaikaisen henkilöstön palkkamenojen vähentymisenä. Erillinen henkilöstökertomus analysoi henkilöstömenojen kokonaisuutta tarkemmin. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut eli maksuosuus Eksoten palveluista kasvoi 8,6 prosenttia. Kaupungin muut palvelujen ostot pienenivät 7,0 prosenttia. Tarvikeostoja toteutui myös 7,0 % vähemmän. Kaupungin maksamia avustuksia leikattiin vuonna 2014 ja avustusmenossa oli 18,4 %:n vähennys vuoteen 2013 nähden. Muut toimintakulut pienenivät 21,4 % lähinnä siksi, että vuodelle 2013 kirjautui kertaluonteisia eriä. Kaupungin menorakenne painottuu organisaatiomuutoksista johtuen henkilöstömenojen sijasta ostopalveluihin. Toimialat pysyivät hyvin budjeteissaan, eikä lisätalousarvioita tarvittu. Toimialojen talousarvioiden toimintakate alittui yhteensä 4,9 miljoonalla eurolla. 16 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

17 Eksoten maksuosuutta lukuun ottamatta kaupungin menot pienenivät kaikilta osin edelliseen vuoteen nähden. Tämä kehitys alkoi jo vuonna Kun lisäksi kaikki toimialat alittivat omat budjettinsa, on talouden tiukkuus tiedostettu laajasti. Menojen supistaminen on jatkossa entistä vaikeampaa. Tällöin huolestuttavaa on, että tulopohja uhkaa kuitenkin heikentyä edelleen. Korkotaso oli poikkeuksellisen matala edelleen koko vuoden ja 2014 korkokulut olivat samansuuruiset kuin edellisenä vuonna, 4 milj. euroa. Korkosuojauksiin käytettiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna eli rahoituksen kokonaiskustannukset kasvoivat n. 0,5 milj. euroa, mutta jäivät kuitenkin huomattavasti alle talousarvion. Muissa rahoitustuotoissa on Lappeenrannan Energian kaupungille maksamaa osinkoa 4 milj. euroa. Kaupungin vuosikate oli 26 miljoonaa euroa ja sillä pystyttiin pitkästä aikaa rahoittamaan kokonaisuudessaan nettoinvestoinnit, jotka olivat viime vuonna 23,9 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet olivat Ikea (työt tontilla) 3,5 miljoonaa euroa, Kisapuiston harjoitusjäähalli 1,0 miljoonaa euroa, Korvenkylän lähipalvelupiste 1,0 miljoonaa euroa, Kehruuhuone (peruskorjaus) 0,9 miljoonaa euroa, Joutsenon keskustaajaman päiväkoti 0,8 miljoonaa euroa, Kesämäen koulun kakkosrakennus (peruskorjaus) 0,7 miljoonaa euroa ja Pallon päiväkoti 0,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden vaihteessa 219,3 milj. euroa eli euroa/asukas eli edellisvuoden tasolla. Kaupungin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta vain 0,5 miljoonaa euroa. Velkaantuminen on siis saatu taitetuksi. Suomen keskisuurten kaupunkien lainakanta/asukas on ennakkotietojen mukaan noin euroa/asukas ja kokonaislainakanta niissä kasvoi n. 250 euroa/asukas vuonna Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma on käynnistynyt hyvin, mutta toiminnan on jatkuttava samalla uralla määrätietoisesti koko taloussuunnitelmakaudella ja strategiakaudella. Kaupungilla ei ole mitään muuta keinoa pysyä taloudellisesti kestävän kehityksen uralla kuin elää tulojensa mukaan. Kuntarakenne- ja sote-uudistus eivät loppujen lopuksi edenneet valitettavasti lainkaan vuoden aikana. Lappeenranta jatkaa oman organisaationsa uudelleen järjestelyjä. Hallinnon keskittäminen ja tehostaminen saatiin hyvää vauhtiin vuonna 2014 ja vuoden 2015 puolella jatkuu rakennuttamisen, rakentamisen ja kunnossapidon uudelleen organisointi. Ostamisosaamista siis tarvitaan. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

18 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toimintatuotot 45,8 49,4 Valmistus omaan käyttöön 22,1 32,0 Toimintakulut 441,8 433,8 Toimintakate -373,9-352,4 Verotulot 289,8 265,5 Valtionosuudet 102,0 103,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8,4 8,5 Muut rahoitustuotot 4,8 4,7 Korkokulut 4,0 4,0 Muut rahoituskulut 1,1 0,6 Vuosikate 26,0 24,8 Poistot ja arvonalentumiset 19,4 21,9 Satunnaiset erät 3,9 Tilikauden tulos 2,7 2,9 Poistoeron muutos -0,4-0,1 Varausten muutos 0,1-0,5 Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2,4 2,3 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 10,9 12,3 Vuosikate/poistot, % 133,9 113,3 Vuosikate, euroa/asukas 357,3 341 Asukasmäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 26,0 24,7 Satunnaiset erät -3,9 Tulorahoituksen korjauserät -4,3-5,5 Toiminta yhteensä 17,8 19,2 Investointien rahavirta Investointimenot -26,6-54,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,7 2,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5,0 18,4-18,9-33,5 Toiminnan ja investointien rahavirta -1,1-14,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,3-1,9 Antolainasaamisten vähennykset 0,4 1,9 0,1 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20,0 40,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26,1-27,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,8-0,8 9,7 12,1 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,2 Saamisten muutos 0,6-0,4 Korottomien velkojen muutos 1,7-0,6 2,3-0,8 Rahoituksen rahavirta 12,1 11,3 Rahavarojen muutos 11,0-3,0 Rahavarat ,5 19,5 Rahavarat ,5 22,5 11,0-3,0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT ilman kon- ilman konsernitiliä sernitiliä Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä 5 v -73,9-96,8 Investointien tulorahoitus, % 108,9 47,7 Lainanhoitokate 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

20 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA milj. milj. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2,0 2,7 Aineettomat oikeudet 0,3 0,4 Muut pitkävaikutteiset menot 1,7 2,3 Aineelliset hyödykkeet 294,6 291,4 Maa- ja vesialueet 59,2 52,3 Rakennukset 158,4 155,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet 72,0 72,0 Koneet ja kalusto 3,6 4,6 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1,3 6,8 Sijoitukset 227,7 226,9 Osakkeet ja osuudet 108,1 107,2 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,1 Muut lainasaamiset 119,6 119,6 Muut saamiset 0,2 0,2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,3 0,3 Valtion toimeksiannot 0,2 0,2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,1 0,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0,9 1,0 Aineet ja tarvikkeet 0,9 1,0 Ennakkomaksut Saamiset 27,0 27,4 Pitkäaikaiset saamiset 3,1 10,3 Lainasaamiset 3,1 6,6 Muut saamiset 3,7 Lyhytaikaiset saamiset 23,9 17,1 Myyntisaamiset 5,7 6,5 Lainasaamiset 9,9 0,1 Muut saamiset 6,7 8,6 Siirtosaamiset 1,6 1,9 Rahat ja pankkisaamiset 30,5 19,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 583,0 569,2 20 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

21 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA milj. milj. OMA PÄÄOMA 269,5 267,1 Peruspääoma 217,3 217,3 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 49,8 47,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,4 2,3 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2,5 2,3 Poistoero 1,6 1,3 Vapaaehtoiset varaukset 0,9 1,0 PAKOLLISET VARAUKSET 0,5 0,7 Eläkevaraukset 0,4 0,2 Muut pakolliset varaukset 0,1 0,5 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,6 0,6 Valtion toimeksiannot 0,2 0,2 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,4 0,4 VIERAS PÄÄOMA 309,9 298,5 Pitkäaikainen 193,5 214,0 Joukkovelkakirjalainat 20,0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 142,2 182,7 Muut pitkäaikaiset velat 31,3 31,3 Lyhytaikainen 116,4 84,5 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 57,1 36,1 Lainat muilta luotonantajilta 27,0 17,8 Saadut ennakot 0,1 0,1 Ostovelat 10,0 10,3 Muut lyhytaikaiset velat 4,7 4,6 Siirtovelat 17,5 15,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 583,0 569,2 TASEEN TUNNUSLUVUT ilman kon- ilman konsernitiliä sernitiliä Omavaraisuusaste, % 46,7 48,9 47,3 48,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 70,8 64,7 71,4 67,2 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 52,1 49,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat, euroa/asukas Lainakanta , milj. 246,3 219,3 236,6 218,8 Lainasaamiset , milj. 119,6 119,7 Asukasmäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

22 KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT v.2014 v TULOT m % m % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 45,8 9,6 49,4 10,1 Verotulot 289,9 61,0 265,5 54,5 Valtionosuudet 102,0 21,5 103,1 21,1 Korkotuotot 8,5 1,8 8,5 1,7 Muut rahoitustuotot 4,8 1,0 4,7 1,0 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien luovutusvoitot -4,1-0,9-6,3-1,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,7 0,6 2,5 0,5 Pysyvien vastaavien myyntitulot 5,0 1,1 18,4 3,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,1 1,9 0,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20,0 4,2 40,0 8,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 Oman pääoman lisäys 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 475,0 100,0 487,6 100,0 MENOT m % m % Varsinainen toiminta Toimintakulut 441,8 94,7 433,8 88,6 - Valmistus omaan käyttöön -22,1-4,7-32,0-6,5 Korkokulut 4,1 0,9 4,0 0,8 Muut rahoituskulut 1,1 0,2 0,6 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 3,9 0,8 - Pakollisten varausten muutos 0,2 0,0-0,4-0,1 - Pysyvien vastaavien luovutustappiot 0,0-0,3-0,1 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 26,6 5,7 54,4 11,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,4 0,1 1,9 0,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 26,1 5,6 27,1 5,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -15,8-3,4 0,8 0,2 Kokonaismenot yhteensä 466,3 100,0 489,8 100,0 22 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

23 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 69 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä seka talouden tasapainoittamista koskeviksi toimenpiteiksi. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,69 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä ,60 euroa kirjataan varausten muutos ,82 euroa Lappeenrannan kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2014 jää edellä mainittujen kirjausten jälkeen ,91 euroa, joka siirretään edellisten vuosien ylijäämään. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

24 LAPPEENRANNAN KAUPUNKIORGANISAATIO Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSELINORGANISAATIO Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

26 LAPPEENRANTA-KONSERNI Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

27 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Yleistä Konserniohjaus jaetaan omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Tytäryhtiöiden valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kunnan omille toimielimille ja viranhaltijoille. Lisäksi kaupunki antaa teknisluonteista ohjeistusta tytäryhteisöille sovituissa konsernin toiminnoissa kuten tilinpäätösraportoinnissa tai rahoituksen taikka hankintojen järjestämisessä. Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Lisäksi olosuhteiden muuttuessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään riittävissä määrin. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Normipohja Lappeenrannan kaupungin konserniohje (kohta 5) määrittää kaupunginvaltuuston ja konsernijohdon toimivallan ja vastuunjaon konserniohjauksessa seuraavasti: Kaupunginvaltuusto: hyväksyy Lappeenranta -strategian, johon sisältyy myös tytäryhteisöjen strategiat, päättää kaupunkikonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto siten kuin kaupunginhallituksen johtosäännössä tarkemmin määrätään: valitsee kaupungin edustajat suorassa omistuksessaan oleviin tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kaupungin edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin. Niiden yhtiöiden tai yhteisöjen hallituksiin, jotka kaupunkikonserni omistaa kokonaan, ei nimetä kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. käyttää omistajapuhevaltaa tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä, säätiöissä ja kaupungin osakkuus- sekä yhteisyhteisöissä sekä antaa ohjeet kaupunkia näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunkikonsernia kaupunginhallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kaupunginhallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Erikseen nimetyt viranhaltijat Kaupunginsihteeri, strategia- ja rahoitusjohtaja, tekninen johtaja, kasvatus- ja opetustoimen johtaja sekä henkilöstöjohtaja vastaavat kaupunginjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimenkuvissa tarkemmin määritellyn tehtäväjaon mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimi-alaansa kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Sama koskee kaupunginjohtajan tarvittaessa erikseen määräämää kaupungin keskushallinnon viranhaltijaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 :n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata omistajaohjauksesta. Johtosäännön 5 :n mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin edustajain nimeämistä toimikaudekseen osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin, hallituksiin ja tarvittaessa muihin kokouksiin, toimielimiin ja tilaisuuksiin. Johtosäännön 15 :n mukaan konsernijaoston yleisenä tehtävänä on valmistella kaupunginhallituksen käsittelyä varten kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen liittyvät kaupungin ja kaupunkikonsernin kannalta merkittävät ja laajakantoiset strategiset asiat. Lisäksi konsernijaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

28 puolesta kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymiä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen vastata seuraavista kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen liittyvistä tehtävistä: 1. valmistella esitykset kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten kaupungin omistajapolitiikan linjauksista ja tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista, 2. ohjata, että ne yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupungin -hallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia osaltaan konsernivalvonnan toteuttamisesta, 3. valmistella kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten tytäryhteisöjen talousarviota ja - suunnitelmaa, puolivuotiskatsausta, tulosennustetta, tilinpäätöstä ja tulosten arviointia koskevat asiat sekä muutoinkin seurata tytäryhteisöjen toimintaa, 4. antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, 5. tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi, 6. päättää konserniohjeessa tarkoitetun ennakkohyväksynnän antamisesta tytäryhteisölle muissa kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, 7. tehdä esityksiä yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä yhtiöiden ja yhteisöjen osakkeiden ja osuuksien ostamista ja myymistä koskevista asioista, 8. tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin omistajaohjauksen kehittämisestä ja 9. hoitaa muut kaupunginhallituksen sille määräämät kaupungin omistajaohjaukseen kuuluvat tehtävät. Kaupunginhallitus voi määrätä ja konsernijaosto voi saattaa asian, joka konsernijaostolla on 2 momentin mukaan oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto voi päätöksellään siirtää päätös- tai muuta toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Lappeenrannan kaupungin konserniohjeen (kohta 11) mukaan tytäryhteisön tulee saada kaupunginhallituksen konsernijaoston tai kaupunginhallituksen ennakkohyväksyntä seuraaviin toimenpiteisiin: tytäryhteisön perustaminen ja tytäryhteisörakenteen muuttaminen, yhteisön toiminta-ajatuksen tai omistajarakenteen muuttaminen, yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntaan, yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen, pääomarakenteen merkittävä muuttaminen, toimintaan nähden merkittävät investoinnit, yrityskaupat ja toimintaan nähden merkittävät kiinteistökaupat osakkeiden merkintä, toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien, mukaan lukien immateriaalioikeuksien, hankkiminen, myyminen, vuokraaminen tai panttaaminen. merkittävä lainanotto- ja anto sekä vakuuksien, takauksien taikka muiden yhteisöjä sitovien merkittävien rahavelvoitteiden antaminen taikka niiden ehtojen olennainen muuttaminen, periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset, merkittävät henkilöstöpoliittisen ratkaisut, toimitusjohtajan tai vastaavan valinta ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja muutokset ja yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen. Konsernijohto voi erikseen antaa täydentäviä määräyksiä toimenpiteiden saattamisesta ennakolta kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyttäväksi. Viranhaltijoiden toimenkuvissa määritellään konserniohjauksen toteuttamisesta seuraavan tehtäväjaon mukaisesti: Kaupunginjohtaja Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy Lappeenrannan Yritystila Oy Lappeenranta Free Zone Oy Ltd Lappeenrannan Laivat Oy Kiinteistö Oy Sammontori Williparkki Oy Wirma Lappeenranta Oy Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa Etelä-Karjalan liitto Henkilöstöjohtaja Etelä-Karjalan Työkunto Oy Kaupunginsihteeri Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan talous ja tieto Oy Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (EKKY) Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 28 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

29 Strategia -ja rahoitusjohtaja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni Lappeenrannan Energia Oy konserni Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote) Tekninen johtaja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattaman kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Hankinnoissa käytetään pääasiassa keskitettyä hankintatointa. Ongelmallisissa lakiasioissa käytetään kaupungin lakiyksikön palveluita. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tavoitteiden toteutumista sekä yksiköiden taloudellista kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Raportointi kaupunginhallitukselle/ valtuustolle tapahtuu puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tavoitteiden toteutumista sekä kuntayhtymien taloudellista kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Sosiaalija terveyspalveluita tuottavan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osalta seurantaa toteutetaan neljä kertaa vuodessa pidettävien seurantapalaverien muodossa. Kaikki kuntayhtymät raportoivat kaupunginhallitukselle/ valtuustolle taloudestaan ja toiminnastaan puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymän ohjauksesta vastaava viranhaltija tuo aina tarvittaessa keskeiset omistajaohjauskysymykset konsernijaoston ja/tai kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin uusi riskienhallintaohjelma. Päivityksellä varmistettiin, että kaupungin riskienhallintaohjeistus vastaa kuntalain muutoksen ( /325) asettamia vaatimuksia. Lain tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan järjestämistä ohjaa vuonna 2013 päivitetty riskienhallintaohjelma. Riskienhallinnassa paneudutaan erityisesti kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseen. Kehitystyön käytännön varmistamiseksi kaupunginjohtaja asetti vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

30 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. milj. Toimintatuotot 321,7 310,4 Toimintakulut - 646,8-636,6 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta 0,3 0,3 Toimintakate - 324,8-325,9 Verotulot 289,9 265,5 Valtionosuudet 117,8 119,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,8 0,4 Muut rahoitustuotot 0,4 1,2 Korkokulut - 9,7-10,7 Muut rahoituskulut - 1,2-0,7 Vuosikate 73,2 49,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 47,7-46,6 Arvonalentumiset - 0,6-4,9 Satunnaiset erät - 3,9-2,3 Tilikauden tulos 21,0-4,6 Tilinpäätössiirrot - 5,9 2,8 Vähemmistöosuudet - 0,5-0,4 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 14,6-2,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 49,74 48,76 Vuosikate/poistot, % 153,5 105,5 Vuosikate, euroa/asukas 1005,07 677,8 Asukasmäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

31 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 73,2 49,2 Satunnaiset erät -3,9-2,3 Tulorahoituksen korjauserät -3,4-3,4 65,9 43,5 Investointien rahavirta Investointimenot -81,5-104,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,8 3,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10,3 22,1-68,4-79,1 Toiminnan ja investointien rahavirta -2,5-35,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,3 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 59,1 90,7 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58,2-46,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7,1-4,6 8,0 39,7 Oman pääoman muutokset 0,0 1,9 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,0 0,0 Vaihto-omaisuuden muutos 0,0 0,3 Saamisten muutos 4,8-0,4 Korottomien velkojen muutos 5,3-6,9 10,1-7,0 Rahoituksen rahavirta 18,2 34,6 Rahavarojen muutos 15,7-1,0 Rahavarojen muutos Kassavarat ,4 30,7 Kassavarat ,7 31,7 15,7-1,0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta milj. -208,6-266,5 Investointien tulorahoitus, % 93,1 48,6 Lainanhoitokate 1,2 1,1 Kassan riittävyys, pv Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

32 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA milj. milj. PYSYVÄT VASTAAVAT 865,7 836,3 Aineettomat hyödykkeet 25,4 27,3 Aineettomat oikeudet 18,4 18,7 Muut pitkävaikutteiset menot 6,0 7,0 Ennakkomaksut 1,0 1,6 Aineelliset hyödykkeet 775,9 749,7 Maa- ja vesialueet 74,7 67,5 Rakennukset 422,3 402,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 224,3 220,4 Koneet ja kalusto 34,8 35,2 Muut aineelliset hyödykkeet 3,4 2,9 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 16,4 21,5 Sijoitukset 64,4 59,3 Osakkuusyhteisöosuudet 34,7 36,6 Osakkeet ja osuudet 27,2 20,5 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,1 Muut lainasaamiset 0,4 0,4 Muut saamiset 2,1 1,7 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 6,4 14,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT 107,1 102,4 Vaihto-omaisuus 6,4 6,4 Saamiset 54,3 65,3 Pitkäaikaiset saamiset 3,5 7,8 Lyhyaikaiset saamiset 50,8 57,5 Rahoitusomaisuusarvopaperit 1,2 1,2 Rahat ja pankkisaamiset 45,2 29,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 979,2 952,9 32 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

33 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA milj. milj. OMA PÄÄOMA 210,9 190,4 Peruspääoma 217,3 217,3 Arvonkorotusrahasto 1,0 1,0 Muut omat rahastot 3,5 3,1 Edellisten tilikausien yli-alijäämä -25,5-28,8 Tilikauden yli-/alijäämä 14,6-2,2 VÄHEMMISTÖOSUUDET 8,5 8,0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 38,1 31,4 Poistoero 30,8 24,5 Vapaaehtoiset varaukset 7,3 6,9 PAKOLLISET VARAUKSET 6,8 6,1 Eläkevaraukset 0,4 0,3 Muut pakolliset varaukset 6,4 5,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 7,2 15,0 VIERAS PÄÄOMA 707,7 702,0 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 446,8 463,9 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 70,0 69,6 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 95,6 73,9 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 95,3 94,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 979,2 952,9 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 25,5 23,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 96,7 100,7 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -11,0-30,9 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -150,7-426,6 Lainakanta , milj. 542,4 537,8 Lainakanta , /asukas 7 446, ,9 Lainasaamiset, milj. 0,3 0,5 Asukasmäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

34 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Vuoden 2014 käyttötalousosaan sisältyy bruttomääräisesti tavanomaista enemmän muutoksia. Valtuuston vahvistamassa talousarviossa toimialojen raameihin ei ollut vielä kohdennettuna sisäisten vuokrien korotusta eikä tietotekniikan määrärahojen keskittämistä konsernihallinnon tietohallintoon. Näiden erien kohdentaminen toimialojen raameihin ei vaikuta koko kaupungin toimintakatteeseen, vaan ne netottuvat toimialojen kesken. Hallinnon säästövelvoite oli alkuperäisessä talousarviossa kohdennettu kokonaisuudessaan konsernihallintoon. Säästövelvoitetta on kohdennettu talousarviomuutoksilla toimialojen raameihin sekä jaksotettu vuosille 2015 ja 2016 toteutettujen säästötoimenpiteiden mukaan. Kuluvan valtuustokauden kattavassa taloussuunnitelmassa pidetään lähtökohtana, että kukin toimiala kattaa tilinpäätöksen osoittaman talousarvioylityksen jäljellä olevien vuosien aikana. Vastaavasti talousarvioalituksen saa lisämäärärahaksi tuleville vuosille. Vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella toimialojen vuoden 2014 käyttötalouden raameihin lisättiin euroa. Kiinteistöjen myyntituottotavoitta kasvatettiin vuoden 2013 tavoitteen alittumista vastaavasti eurolla, joten nettomääräisesti käyttötalouden siirrot vaikuttivat toimintakatteeseen vain euroa. Vuoden 2015 talousarviossa kiinteistöjen myynnin tuottotavoitetta kohdennettiin uudelleen painottaen vuosia 2015 ja 2016, koska vuodelle 2014 ei toteutunut kauppoja odotetusti. Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntuminen kirjattiin satunnaiseksi kuluksi. Vastaava tuottotavoite on lisätty vuosille 2015 ja Edellä mainittujen muutosten lisäksi talousarvioon tehtiin vuoden aikana siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä. Alkuperäiseen talousarvioon nähden tuloarviota on kaikkiaan pienennetty euroa ja menomäärärahaa on lisätty euroa. Vaikutus toimintakatteeseen on euroa. Toimintakate alittui alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7 miljoonaa euroa ja talousarviomuutosten jälkeen 4,9 miljoonaa euroa. Kaikki varsinaiset toimialat alittivat talousarvionsa. Ainoastaan kiinteistöjen myynnin talousarviokohta ei päässyt tavoitteeseensa. Maakunnallisen palvelutoiminnan maksuosuuksiin sisältyy investointien rahoitusosuutta 0,9 miljoonaa euroa. Toimialojen vuoden 2014 talousarvion poikkeamaa vastaava summa siirtyy toimialojen vuosien 2015 ja 2016 raameihin. Valtuusto on päättänyt eräiden kiinteistöjen osalta, että niistä saatava myyntituotto käytetään nimettyjen investointien rahoitukseen. Nämä kohteet esitetään toteutumisvertailussa selvyyden vuoksi erikseen. Maankäyttösopimuksilla saatavat korvaukset ovat aiempina vuosina sisältyneet teknisen toimen toimintatuottoihin. Korvaukset sidotaan sopimuksissa nimettyihin investointeihin. Selvyyden vuoksi esittämistapaa on muutettu siten, että maankäyttösopimusten perusteella tuloutetut korvaukset ovat omana kohtanaan. Toteutuneita tuottoja vastaavat summat lisätään kohteiden investointimäärärahaan. 34 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

35 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimialojen toimintakatteet Alkup TA 2014 Vuokrat, ICT Muut TAmuutokset KS 2014 TP 2014 Ero KS-TP 2014 Ero % Ero AP-TP Konsernijohto ja -hallinto Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot ,0 23 Toimintakulut ,0 41 Toimintakate ,0 64 Kotikuntakorvaukset Toimintatuotot ,5-38 Toimintakulut ,1 30 Toimintakate ,3-7 Kasvatus- ja opetustoimi Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Kulttuuritoimi Toimintatuotot ,8-165 Toimintakulut ,7-97 Toimintakate ,5-261 Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimintatuotot ,9 78 Toimintakulut , Toimintakate , Tekninen toimi ilman tilakeskusta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,5 451 Tilakeskus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Työllistämisvaraus Toimintatuotot ,1 368 Toimintakulut ,4-87 Toimintakate ,2 281 Maakunnall.palv.toim. maksuosuudet Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Maakunnallinen palvelutoiminta Toimintatuotot , Toimintakulut ,2-617 Toimintakate ,0 869 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

36 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Alkup TA 2014 Vuokrat, ICT Muut TAmuutokset KS 2014 TP 2014 Ero KS-TP 2014 Ero % Ero AP-TP Kiinteistöjen myynti Toimintatuotot , Toimintakulut Toimintakate , Käyttötalous Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Talousarvion käyttötalousosan ulkopuoliset Kiinteistöjen myynti, tuotto varattu investointeihin Toimintatuotot ,6 Toimintakulut Toimintakate ,6 Maankäyttösopimukset, tuotto sopimuksen mukaisiin investointeihin Toimintatuotot ,0 Toimintakulut Toimintakate ,0 Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,6 36 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

37 KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon valittiin 59 jäsentä. Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävän luottamushenkilöelimen kokoonpano oli vuoden 2014 lopussa seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP 14 Kansallinen Kokoomus KOK 13 Suomen Keskusta KESK 12 Perussuomalaiset 9 Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista 5 Suomen Kristillisdemokraatit KD 3 Vihreä Liitto VIHR 3 Yhteensä 59 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Heikki Järvenpää, I varapuheenjohtajana yrittäjä Juha Turkia ja II varapuheenjohtajana opistoupseeri evp Tapio Arola. Valtuusto piti kertomusvuonna 8 kokousta, joista kirjattiin yhteensä 125 pykälää. KAUPUNGINHALLITUS JA JAOSTOT Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen 11 jäsentä kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, joilla on kokouksissa puheoikeus, voivat myös osallistua hallituksen kokouksiin. Vuonna 2014 kaupunginhallitus kokoontui 44 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano puolueittain oli vuonna 2014 seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP 3 Kansallinen Kokoomus KOK 2 Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi varastonhoitaja Risto Kakkola, I varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä ja II varapuheenjohtajana kansanedustaja Ari Torniainen. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kolme jaostoa, joiden jäsenet ovat kaupunginhallituksen varsinaisia tai varajäseniä. 7-jäsenisen hallinto- ja henkilöstöjaoston puheenjohtajana toimi kertomusvuonna asiantuntija, elinkeinopolitiikka, DI Tuomas Telkkä ja varapuheenjohtajana pakolaisohjaaja/ liikkeenharjoittaja Juha Härkönen. Hallinto- ja henkilöstöjaosto kokoontui 13 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä pykälää. Tulevaisuusjaostoon kuuluu 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kertomusvuonna perhekodin kasvattaja Harri Ilijn ja varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Tulevaisuusjaostolla oli 6 kokousta, joista kirjattiin yhteensä 44 pykälää. Konsernijaoston jaoston jäsenmäärä on 6 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Ari Torniainen ja varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Konsernijaoston pitämistä 9 kokouksesta kirjattiin pykälää. Kaupunginhallitus ja sen jaostot vastaavat omalta osaltaan mm. merkittävien ja laajakantoisten strategisten asioiden valmistelusta, järjestöjen ja tapahtumien taloudellisesta tukemisesta sekä tiedotuksesta. KONSERNIHALLINTO Kaupungin hallinnolle asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi toimialojen hallinto keskitettiin konsernihallintoon, joka tuottaa palvelut toimialoille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konsernihallinnon johtosääntömuutoksen. Uusi konsernihallinto jakautuu kahteen toimintatasoon: strategisen ohjauksen ja operatiivisen toiminnan tasoihin. Uusi organisaatio käynnistettiin vaiheittain syyskuun alusta alkaen. Valtuustokauden loppuun mennessä tullaan saavuttamaan hallinnolle asetettu 2,8 miljoonan euron säästövelvoite. Suomen Keskusta KESK 2 Perussuomalaiset 1 Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista 1 Suomen Kristillisdemokraatit KD 1 Vihreä Liitto VIHR 1 Yhteensä 11 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

38 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Toteutetaan hallinnon rakenne- ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Konsernihallinnon uudistunut organisaatio aloitti toimintansa elokuussa Prosesseja hiotaan yhdessä toimialojen kanssa. Säästöjä on vielä löytämättä 0,5 Meur vuoden 2016 loppuun. Toimenpiteet tähän löydetään vuoden 2015 aikana. Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. Elinkeino- ja Venäjä-ohjelmien toimeenpano Työttömyys alenee 12/2012 tilanteesta. T. Aron muutos- ja kehitysdynamiikan vertailussa Lappeenrannan suhteellinen muutos pohjalaiskaupunkien jälkeen 26 suuren kaupungin joukossa maan 4. paras. Vuoden 2014 osalta tilanne kuitenkin heikentynyt, ja kesäkuun loppuun 2014 mennessä työpaikkojen määrä supistunut 700:lla. Työttömyys kasvanut n. 2 %-yksikköä, mikä samaa tasoa valtakunnallisen kehityksen kanssa. Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta- brändiä. Strategian mukaisen viestinnän ja markkinoinnin toteuttaminen hyödyntäen kaupungilla käytössä olevia välineitä ja yhteistyötä muiden avaintoimijoiden kanssa. Toteutettu LiveLappeenranta-kampanja WWF-Green Lappeenranta kampanja Uudet nuoret PR-lähettiläät valittu Joukkoliikennekampanja aktiivinen tiedotus ja mediayhteistyö kotimaassa ja ulkomailla Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin. Rajalla jonotus vähentynyt myös rajanylitysmäärien supistuessa 20 %. VT 6 Lranta-Luumäen rakentuminen 2015 alkaen voitiin varmistaa. Nuijamaalla lisätty tarkastuspisteitä ja uudet kaistat otettu käyttöön. Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. Asukastilaisuuksia järjestetty alueittain / aiheittain. Asukasosallistujia 2014 runsaat asukasta. Toteutettu asukaskyselyjä. Aktiivinen ja avoin tiedottaminen. Kaupunki palkittiin vuoden 2014 demokratiatunnustuksella. 38 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

39 KONSERNIJOHTO YHTEENSÄ Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KONSERNIN YHTEISET KUSTANNUKSET YHT Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO YHTEENSÄ (koko toimiala) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

40 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Perussopimuksen 2 mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote on järjestänyt erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, kansanterveystyön ja sosiaalihuollon sekä ehkäisevän työn lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja kaupungin omistajaohjaus ovat vuonna 2014 perustuneet kaupunginhallituksen vahvistamaan kuntakohtaiseen palvelusopimukseen. Perussopimuksen 22 mukaisesti Eksote rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Eksoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta toimintatapoja, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Lappeenrannan maksuosuus vuonna 2014 on palvelusopimuksen mukaan euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi Eksoten johto raportoi neljännesvuosittain Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja puolivuosittain kaupunginvaltuustolle suunnitelman etenemisestä. Raportointi on toteutunut sovitusti. Eksoten toimintakertomus valmistuu helmikuussa Toiminta on toteutunut lainsäädännön ja palvelusopimuksen mukaisesti. Eksoten vuoden 2014 tulosennuste on 3.1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi ja toteutunut vuoden tulos on 11.7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. myönnetyt avustukset ovat toteutuneet ennakoidusti Eksoten jälkipuintityön (vapaaehtoiskeskuksen) laskutusta lukuun ottamatta. Järjestöavustuksia jaettiin euroa. Tuloja on tullut odotettua enemmän. Ely-keskuksen tuloja ei ole budjetintekovaiheessa pystytty ennakoimaan. Hyvinvointisuunnittelijan työpanosta on myyty Taipalsaaren kunnalle Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan tekemän palvelusopimuksen mukaisesti. Taipalsaaren palvelusopimusyhteistyö on päättyi vuoden 2014 lopulla. Sosiaali- ja terveystoimikunta kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on ollut: kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista. Toimiala on pysynyt kehyksessään. Eksote on sitoutunut maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokykyyn, jonka mukaan jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Eksote pyrkii reagoimaan nopeasti talousarviopoikkeamiin ja on sitoutunut tasapainottamistoimenpiteiden tekemiseen. Sosiaali- ja terveystoimen omaan toimintaan ei kohdistus kustannuspaineita. Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti vuosina Kaupungin valtuusto on päättänyt siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä nuorisotoimen kehykseen Nuorten palvelun toimintaan. Eksoten palvelusopimuksessa huomioi ko. siirrot. Vuonna 2014 Sosiaali- ja terveystoimen omana toimintana 40 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

41 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Eksoten tuottavuusohjelma vuosina lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten on sovitusti toimittanut kaupunginhallitukselle suunnitelma, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden tasapainoon saattamiseksi. Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen (%) Eksote on sitoutunut 5-vuoden talousraamiin. Eksoten vuoden 2014 tulosennuste on 3.1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi ja toteutunut vuoden tulos on 11.7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Eksote seuraa tarkasti taloutta ja etsii aktiivisesti keinoja talousraamissa pysymiseksi. Raportointi ja talouden seuranta on toteutunut suunnitellusti palvelusopimukseen kirjatun mukaisesti. Eksoten tavoitetaso hoito- ja palvelutakuun toteutumiselle on 100%. Toiminta on toteutunut säädösten mukaisissa rajoissa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen (%) Hoitoonpääsy / sairaala (<180vrk) 99,6 % Hoidon tarpeen arviointi / sairaala (<90vrk) 100,0 % Lähetteen käsittely (<21vrk) 99,7 % Jäsenkuntien oman alueen hoitoon pääsy (<180vrk) 99,5 % Yleisimpiin leikkauksiin pääsy (<180vrk) 98,5 Yleisimpiin leikkauksiin pääsy, toteutuneet (<180vrk) 95,5 % Hoitoon pääsy / Lasten ja nuorten psykiatria (<90vrk) 100,0 % Hoidon tarpeen arviointi / Lasten ja nuorten psykiatria (<6vko) 100,0 % Hoitoon pääsy / terveysasema (<3kk) 100,0 % Toimeentulotuki, päätös (<7vrk) 97,5 % Vammaispalvelu, päätös (<90vrk) 98,2 % Vammaispalvelu, vireilletulo (<7vrk) 74,2 % Lastensuojelu, päätös (<90vrk) 99,1 Lastensuojelu, vireilletulo (<7vrk) 97,1 % Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

42 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön 9,7 % (=1077 paikkaa / hlöä Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus Eksoten nettotoimintamenoista (%).Lähtötaso vuonna 2011 oli 35,3%. Matalankynnyksen palvelupisteiden lisääminen Tavoitteena on, että ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä pienenee vuosittain. Laskua edellisvuoden tilanteeseen on tullut 1,2 prosenttiyksikköä. Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön pl. Imatra oli vuonna ,6% (=1071 paikkaa / hlöä). Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus Eksoten nettotoimintamenoista oli 28,8 %. Palvelurakenteen kehittämistä on linjannut vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoon liittyvä laatusuositus. Valtakunnallisesti tavoitteena on siirtää painopistettä kotona asumista tukevaksi ja vähentää laitoshoitoa. Eksoten pitkäaikaista laitoshoitoa on purettu ja kotona asumista tukevaa toimintaa sekä kuntoutusta vahvistettu. Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus laskee 27 %:iin vuonna 2014 Matalankynnyksen palveluita on lisätty mm. IsoApu palvelukeskus ja kuntoutussairaala aloittanut toiminnan. Hyvinvointiohjelman valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Ikäihmiset aktiivisena toimijana toimenpide kokonaisuus Ikäihmiset on huomioitu palvelujärjestelmän kehittämisessä. Hyvinvointiasemilla ja Iso apu palvelukeskuksessa on itsehoitopisteitä ja mahdollisuus opastettuun Hyvis.fi sivuston käyttöön. Palveluohjaajat ja vertaisohjaajat opastavat ja neuvovat asiakkaita. Vertaisohjaajien koulutus aloitettu. Omaishoitajien etuuksia ja jaksamista tukevia palveluita on kehitetty. Omaishoidonkriteerien säilyttäminen ennallaan. Päivätoiminnan ja vapaapäivien viettomahdollisuuksien tehostaminen. Kotikuntoutuksen toimintamalli on rakennettu ja sitä edelleen kehitetään käytöstä saatujen kokemusten perusteella: Tehokotiimi (tehostettu kotikuntoutus, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja lähihoitaja). Senioriväestön onnellisuus (ATH): Vuonna 2013 itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus oli 54 % yli 75 vuotiaista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 48 % (ATHtutkimus 2012 ja 2013) Yli 75 vuotiaista Lappeenrantalaisista 92.2 % asui kotoa vuonna Vuonna 2012 vastaava luku oli 89.9 %. Senioreille ohjattuja liikuntaryhmiä. Annettu henkilökohtaista liikuntaneuvontaa kaupunkilaisille sekä eläke- ja vammaisjärjestöille. Aktivoitu kulttuuritapahtumiin osallistumista mm. piristäjätoiminta yhteistyö SPR:n kanssa. 42 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

43 Omistajaohjaus (204) Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Palvelusopimus (200) Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

44 KASVATUS JA OPETUSTOIMI Toiminnassa on keskitytty ensisijaisesti lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen. Päivähoidon kysyntä on jatkanut kasvuaan, kasvu on kuitenkin tasoittunut ja päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli keskimäärin noin 0,5 % edellisvuotta suurempi. Päivähoidon kysyntä vaihtelee vuoden aikana. Kesken toimintakauden erityisesti alle 3- vuotiaiden määrä lisääntynyt, mikä on tarkoittanut alle 3- vuotiaiden ryhmäkokomääräysten vuoksi lisäryhmien perustamista. Kysynnän ja tarjonnan alueellisiin muutoksiin vastaaminen on ollut haasteellista. Perusopetuksen koko oppilasmäärä kasvoi 0,4 %. Kasvua oli erityisesti vuosiluokilla 7-9. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni noin 2 %. Lappeenranta 2028 strategia sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä toimenpideohjelma ovat suunnanneet toimialan työskentelyä. Lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen vähentymiseen tähtäävät mm. ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen. Ratkaisukeskeiseen toimintatapaan on vuoden aikana koulutettu perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstöä. Lasten ja nuorten osallistumista on edistetty vuoden alussa voimaan tulleen perusopetuslain muutosten mukaisesti koulukohtaisella oppilaskuntatoiminnalla. Oppilaskunnan näkemyksiä kuullaan mm. kouluruokailusta sekä lukuvuosi- ja opetussuunnitelmien muutoksista. Toimiala on kerännyt palautetta peruskoulun 5. ja 9. luokkalaisilta sekä lukion toisen vuosikurssin opiskelijoilta hyvinvointiprofiilikyselyjen avulla. Toiminnassa on huomioitu myös Lasten parlamentin sekä Nuorisovaltuuston näkemyksiä. Lasten ajatuksia ja ehdotuksia on kuultu varhaiskasvatuksen ryhmäkohtaisen toiminnan suunnittelussa. Huoltajien näkemyksiä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluista on kysytty asiakastyytyväisyyskyselyllä, mutta huoltajakyselyyn vastaa vain noin viidennes huoltajista. Vuonna 2016 voimaan tulevaan tuntijaon ja opetussuunnitelmien muutokseen on valmistauduttu erityisesti esiopetuksessa ja perusopetuksessa, joissa opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu vuoden lopussa. Perusopetuksen rehtoreille on järjestetty laajamittaista koulutusta opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaisesta toimintakulttuurin muutoksesta sekä opetussuunnitelmaprosessin toteuttamisesta omassa koulussaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on uudistaa merkittävästi koulujen toimintakulttuuria ja pedagogisia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opetuksen tulee tulevaisuudessa olla entistä enemmän toiminnallista, vuorovaikutteista ja oppilaiden omatoimiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn perustuvaa. Tällä hetkellä oppilaan opiskelu on vielä liian usein ulkoapäin ohjattua ja koulunkäynnissä korostuu pulpetissa istuminen. Konkreettisia uusia sisältöjä ovat esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelun aloittaminen jo alakoulussa ja muutoinkin opetusteknologian aikaisempaa laajempi käyttö, liikunnan opetuksen lähtökohtien uudistuminen, toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaminen 6. luokalla jne. Opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen paikallisesti edellyttääkin esimiesten ja opetushenkilöstön laajaa kouluttamista ja ajan varaamista uuden opetussuunnitelman laadintaan. Perusopetuksessa toteutettiin useita kehittämishankkeita. Lappeenrannan kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta kielistrategian laadintaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kielistrategian kesäkuussa Kaikki Lappeenrannan peruskoulut osallistuivat Liikkuva kouluohjelmaan vuoden 2014 aikana. Kaupunki saikin valtakunnallisen Liikkuva koulu-palkinnon oppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen laajamittaisesta edistämisestä. Opetushenkilöstön osaamista edistettiin mentorointia kehittämällä. Kaikki peruskoulut liittyivät syksyllä 2014 valtakunnalliseen, Oulun yliopiston koordinoimaan Lukuinto-ohjelmaan. Koulujen kerhotoiminnan kehittämistä jatkettiin ja syksyllä 2014 Sammonlahden palvelualueella aloitettiin kokeilu, jossa neljä eri urheiluseuraa toteuttaa kerhotoiminnan yhteistyössä neljällä eri koululla siten, että kaikkien koulujen oppilaat pääsevät kokeilemaan eri lajien harrastamista lukuvuoden aikana. Lasten ja nuorten oppimisympäristöjä on laajennettu myös päiväkotien ja koulujen ulkopuolelle. Esioppilaat sekä peruskoululaiset ovat osallistuneet mm. Metkun järjestämään kulttuuripolkutoimintaan. Varhaiskasvatus on mukana Lastentarhanopettajaliiton, Allergiaohjelman väestöviestintähankkeen ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin aloittamassa Luonto lähelle ja terveydeksi hankkeessa, joka kestää vuodet Kaikki peruskoulun 6. luokkalaiset ja osa 5. luokkalaisista osallistuivat Yrityskylätoimintaan. Esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukioissa on hankittu tietoja viestintätekniikan välineistöä sekä koulutettu henkilöstöä hyödyntämään laitteita opetuksessa. Kouluttajina on toiminut Saimaan Mediakeskuksen henkilöstö. Mediakeskus saa pääasiallisen rahoituksensa hankkeista, joita ovat mm Molla, Komeetta, Sormet, Taped ja Memo-hankkeet. Oppilas- 44 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

45 käyttöön on hankittu mobiililaitteita, koska ne voidaan ottaa perinteitä tietotekniikkaa joustavammin käyttöön kulloisessakin oppimistilanteessa. Mobiilitekniikka mahdollistaa ajasta ja etenkin paikasta riippumattomat työtavat. Laitteiden käytön myötä on havaittu myös oppilaiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyneen. Päiväkotien ja koulujen vuosittain tekemä riskien arviointi on tehty sähköisen kyselyohjelman avulla. Valmistava esiopetus on keskitetty Skinnarilan päiväkotiin. Perusopetuksessa ryhmät toimivat Joutsenon ja Sammonlahden palvelualueilla. Varauduttiin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Perusopetuslakiuudistus psykiatrisessa hoidossa olevien oppilaiden osalta tuli voimaan lukuvuoden alussa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään oppilaan tarvitsemat konsultaatiopalvelut ennen psykiatrisen sairaanhoidon alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Kasvatus- ja opetustoimi on sopinut toimintamallista Eksoten kanssa. Opetushenkilöstöä jouduttiin lisäämään sairaalaopetukseen muutoksen johdosta. Henkilöstökustannukset eivät nousseet, sillä mm. avustajatyövoimaa vähennettiin. Elokuun alussa voimaantulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain täytäntöönpano valmisteltiin yhdessä Eksoten kanssa ja toimintatavat kirjattiin opetussuunnitelmiin. Lain tavoitteena on vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista monialaisena yhteistyönä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta. Laki muutti esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilashuoltotyötä siten, että kasvatus- ja opetustoimen yksiköt ovat ensisijaisesti vastuussa moniammatillisesta yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja Eksote puolestaan vastaa yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta ja opiskeluhuollon palveluista, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Kaikille oppilaille säädettiin oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Lakiin sisältyy myös uusia kirjaamisvelvoitteita. Joutsenon ja Lauritsalan lukiot yhdistyivät Kimpisen ja Lappeenrannan Lyseon lukioihin lukuvuoden alusta lukien. Lukiopaikkojen määrä on mitoitettu vastaamaan 50 % Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävien ikäluokasta. Kaikki avoinna olevat lukiopaikat eivät ole viime vuosina täyttyneet, vaikka lukion sisäänpääsyn keskiarvoraja on jäänyt 7,00. Lukioiden keskittämisen myötä opetustarjonta on ollut kaikkien lukiolaisten saavutettavissa, sillä lukioilla on yhteinen kurssitarjotin. Lukioiden yhdistämisestä syntynyttä säästöä on käytetty lukion erityisopetuksen sekä opintoohjauksen lisäämiseen. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverkkoa uudistamalla. Vuoden aikana valmistui Pallon päiväkodin korvaava Keltun päiväkodin osa sekä Joutsenon päiväkoti, johon siirtyi Honkalahden päiväkodin toiminta. Joutsenon päiväkodin valmistumisen myötä lakkautui toiminta sekä päiväkodin tilapäistiloissa Tapiolassa että Tapiolan ja Rantatien ryhmäperhepäiväkodeissa. Varhaiskasvatuksessa tehtiin myös muita toiminnallisia muutoksia mm. Karhuvuoren ja Vainikkalan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkautui ja vuorohoitoa järjesteltiin uudelleen. Myös Korvenkylän lähipalvelupiste, johon sijoittui mm. esiopetus, valmistui Korvenkylän koulun yhteyteen. Vuoden aikana suunniteltiin kaupunginvaltuuston tekemän linjauspäätöksen mukaisesti Myllymäen päiväkodin ja koulun lisätilojen, Pontuksen päiväkodin ja koulun sekä Lauritsalan alakoulun uudisrakennushankkeita. Pontuksen ja Lauritsalan hankkeissa suunnitellaan tiloja yhteiskäyttöön kirjaston ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. Kaupunginvaltuusto myönsi näille hankkeille rahoituksen joulukuun kokouksessaan. Kesämäen koulun peruskorjaus eteni viimeiseen vaiheeseen. Lukioilta vapautuneet tilat täyttyivät peruskoulun oppilaista, sillä sisäilmaongelmien vuoksi korvaavia tiloja tarvitsivat Muukonniemen koulu sekä Lauritsalan koulun 1-6 vuosiluokat. Asianmukaiset koulutilat pystyttiin järjestämään Muukonniemen oppilaille Joutsenon koulukeskuksesta ja Lauritsalan oppilaille Lauritsalan koulukeskuksesta. Sisäilmapulmista johtuvia korjauksia jouduttiin tekemään Mäntylän päiväkodissa, joka oli korjaustöiden aikana väistötiloissa. Aiemmin ostopalveluina hankittu Örebron päiväkodin toiminta siirtyi kaupungille kesällä ja toiminta jatkui Snellmanin päiväkodin Kasarmikadun yksikkönä. Palveluverkkopäätösten myötä määräaikaisesti täytettyjä vakansseja on voitu julistaa haettavaksi vakinaista täyttämistä varten. Keväällä täytettiin varhaiskasvatuksessa 58 tointa, perusopetuksessa 21 ja lukiokoulutuksessa 9 opettajan virkaa. Esiopetukseen päteviä hakijoita ei ollut riittävästi, joten lastentarhanopettajien toimia jäi keväällä täyttämättä. Syksyllä saatiin täyttölupa varhaiskasvatuksen 28 tointa varten, perusopetuksen 32 ja lukiokoulutuksen 1 opettajan virkaa varten. Konsernihallinnon perustamisen myötä hallintotoimisto lakkautui ja hallintotehtäviä siirtyi usealle tiimille. Henkilöstön väheneminen ja uudet toimintatavat ovat aiheuttaneet jonkin verran muutoskitkaa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tutustui elokuussa kasvatus- ja opetustoimen toimintaan ja teki tarkastuskäynnin Sammonlahden kouluun. Tarkastushavaintojen perusteella apulaisoikeusasiamies totesi, ettei Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen tarkastus anna hänelle aihetta jatkotoimenpiteisiin. Apulaisoikeusasiamies totesi muistiossaan, että opetuksen ja oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olisi perusteltua kiinnittää ny- Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

46 kyistä enemmän huomiota tietotekniikan ja atk- laitteiden opetuskäyttöön. Toimialan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä toteutui toimitilojen kuntoon sekä päivähoidon tarpeisiin sopivien tilojen löytämiseen liittyviä uhkia. Myös osa varhaiskasvatuksen opetustehtävätoimista jäi täyttämättä pätevien ja sopivien hakijoiden puuttuessa. Toimialan talous toteutui erinomaisesti. Toimintakate toteutui 2,4 Me talousarviota parempana. Kaikki tulosalueet pysyivät budjetissa. Vuoden 2014 aikana ei toteutunut taloudellisesti olennaisia epäsuotuisia poikkeamia, vaan poikkeamat olivat pääosin positiivisia. Toimialan menoista 60 % muodostavat henkilöstömenot, jotka toteutuivat 1,2 Me talousarviota parempana muun muassa edellisvuotta pienempien sijaismenojen ansiosta. Lisäksi varhaiskasvatuksessa hoitotukimenot jäivät budjetoitua pienemmiksi. Perusopetuksessa saavutettiin säästöä kiinteistömenoissa, kun lakkautetuilta lukioilta vapautuneet tilat pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti Muukonniemen ja Lauritsalan alakoulujen väistötiloina. Kun oppivelvollisuusiän nostoa ja kotihoidon tuen uudistusta ei toteuteta, tulee toimiala pysymään valtuustokauden kokonaiskehyksessään. VARHAISKASVATUS Tavoite talousarviossa Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 90 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Toimenpiteet/ tunnusluku Konsernihallinnon henkilöstötiimin työhyvinvointikysely Toteuma Tavoite saavutettiin - 90 (8,2 %) lapsen päivähoidon aloitusta jouduttiin siirtämään - 6 lapsen päivähoitopaikka jouduttiin osoittamaan perheen kannalta huonosti saavutettavissa olevasta paikasta Kyselyä ei tehty vuonna 2014 Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen Lappeenrannassa toteutettiin ajalla EU-tuella hanke, Kieli kotoutumisen välineenä (Kieko). Hankkeessa työskenteli hankerahoituksella venäjän kotikielen opettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa maahanmuuttajalasten, ja samalla myös heidän vanhempiensa kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankeen aikana tuettiin lasten kielen kehitystä tarjoamalla tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta sekä kotikielen opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta venäjän kielessä. Hankkeen aikana kehitettiin myös työvälineitä, joiden avulla venäjänkielisten lasten mahdollisiin kielen kehityksen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen tuloksena palkattiin venäjänkielisten lasten kotikielen opetusta ja erityistä ja tehostettua tukea varten opettaja, sillä se säästää tulkkipalveluissa ja puheterapiassa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatuskumppanuudessa 46 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014 Koulutuksen järjestäminen Toteutettiin kaksi koulutusta. Kasvatuskumppanuuskoulutuksen saaneita on yhteensä 167.

47 PERUSOPETUS Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa. Ilman päättötodistusta jääneet, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen. Jatko-opintoihin hakeutuminen/ kaikki oppivelvollisuuden suorittaneet. 2 oppilasta/709 oppilaasta ei saanut päättötodistusta eli peruskoulun suoritti 99,7 %. Kaikki hakivat jatkokoulutuspaikkaa. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. Koulun hyvinvointiprofiilin LPR:n tulokset/ kaikkien kyselyyn vastanneiden tulokset LPR:n tulokset/vertailukaupunkien tulokset Kuntaliiton kokoamasta Kouluikkuna-tietokannasta Oppilaiden kokema opettajan kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) Oppilaiden kokema vanhempien kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka Suhdeluku vertailuaineistoon 5. -luokkalaiset 1, luokkalaiset 1,14 Vuoden 2014 vertailulukua ei vielä saatavissa Kouluikkunasta. 5. lk 72/67 ja 9.lk 73/59 5. lk 88/91 ja 9.lk 87/87 Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Koulun pihalla voi pelata ja leikkiä 5. lk Lpr/ vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) 89/81 Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. Opettajat kuuntelevat mielipiteitä Lpr/ vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) Opettajat ja rehtorit kannustavat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä (asiakastyytyväisyyskyselyssä: Koulu on kiinnostunut vanhempien mielipiteistä ja näkemyksistä koulun toimintaan liittyvissä asioissa, vastausten keskiarvo/max) 5. lk 78/70 ja 9. lk 62/55 3,76/5 alakoulu 3,32/5 yläkoulu Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

48 LUKIOKOULUTUS Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten arvosanojen Lpr:n keskiarvo/valtakunnan keskiarvo 0,99 Maakuntakeskuskaupunkien tuloksia ei ole vielä saatavilla. Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta Opinto-ohjauksen lisääminen Vuoden 2013 ja vuoden 2014 tulosten vertailu Henkilöstökoulutus ja kurssitarjonta Opinto-ohjausta ja erityisopetusta on lisätty. On muutettu myös em. henkilöstön työaikajärjestelmää opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen luonteeseen paremmin sopivaksi. Vuonna 2013 vertailuluku oli 61,33, vuonna 2014 vertailuluku oli 64,33, eli tulokset parantuneet On toteutettu keväällä kaksi ja syksyllä kaksi ilmiöpohjaista kurssia. Lisätty edelliseen lukuvuoteen nähden erityisopetusta 1,5 henkilötyövuotta, molemmissa lukioissa on kaksi kokoaikaista opinto-ohjaajaa. Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä (Hyvinvointiprofiili) Samaa mieltä olevat: 65 %, eri mieltä: 9 %. Opettajat rohkaisevat opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteensä (Hyvinvointiprofiili) Samaa mieltä 64 %, eri mieltä 10 %. Hallinto Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tukipalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

49 Avustukset Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Varhaiskasvatus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Perusopetus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lukiokoulutus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KASVATUS- JA OPETUSTOIMI YHTEENSÄ Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KOTIKUNTAKORVAUKSET Kotikuntakorvaukset Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

50 KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimen tulosalueet saavuttivat lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Teatteri jäi jonkin verran tavoitteistaan, ja tulotavoitteiden romahdettua teatterin toimintakatteeseen syntyi noin euron ylitys. Kokonaisuutena kulttuuritoimi pysyi kuitenkin budjettiraamissaan; kirjastotoimi, museotoimi, orkesteritoimi ja yleinen kulttuuritoimi säästivät toimintamenojaan toteuttaakseen säästöillä palvelujaan vuonna KIRJASTOTOIMI Kirjastotoimi ylitti lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Ainoastaan fyysisten kirjastokäyntien lukumäärä jäi tavoitteesta. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kirjastokäynnit: fyysiset käynnit Kirjastokäynnit/fyysiset käynnit , verkkokäynnit Kirjastokäynnit/verkkokäynnit Kokonaislainaus: Kokonaislainaus Kirjaston järjestämät tapahtumat 380 / osallistujat 7500 Tapahtumat Osallistujat MUSEOTOIMI Museo saavutti valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Kaupunginjohtajan asettama uusia kokoelmatiloja selvittävä työryhmä aloitti vuoden lopulla toimintansa. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta asiakaskäynnit näyttelyissä ja tilaisuuksissa verkkokäynnit asiakastilaisuuksien lukumäärä 137 keskim. kävijämäärä/tilaisuus 100 asiakasraadin ja museoklubin kokoukset lkm 8 näyttelyjen kokonaislukumäärä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

51 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa kokoelmanhallintatapahtumat, lukumäärä tietopalveluvastaukset, lukumäärä asiantuntija- ja viranomaislausunnot 64 osallistuminen verkostoihin, lukumäärä : - alueelliset - valtakunnalliset - kansainväliset YLEINEN KULTTUURITOIMI Yleinen kulttuuritoimi saavutti valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Myöntää avustuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideapurahoja Tuottaa tapahtumia ostopalveluina Vastaa Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnasta Kohdeavustuksia haki 37 toimijaa ja myönnetty 21 kpl, Koulutusavustuksia myönnetty 15 seuralle Taideapurahoja ei jaettu Tuotettu ostopalveluna 8 ja osittaisena ostopalveluna 21 tapahtumaa Metku tuotti esi- ja peruskouluille Kulttuuripolkukulttuurikasvatusohjelmaa, ylläpiti Metku-kuorotoimintaa ja järjesti siihen liittyvän Metkuillaansuurkuorokonsertit ja koordinoi maakunnallista Metkatlastenkulttuuriviikkoa. Lisäksi Metku tuotti Maailma on Tilkkutäkkitaidetyöpajoja päivähoitoon, Kulttuuripiha-taideprosesseja ja teemapäiviä yläkouluille ja piti työpajoja Hiekkalinnalla. Avustusmääräraha , josta käytetty Tuotettu ostopalveluna Kalevalanpäivän juhla, Lasten katumaalaustapahtuma, kesäkauden avajaiset, kesäkonserttisarja (85 eri esitystä), Torikaraoke, Linnoituksen uuden isännän valinta, Sataman valot, Ja kitara soi festivaali. Lisäksi osaostopalveluna tuotettiin 21 tapahtumaa. Kävijätilastojen 2014 mukaan Metku työllisti Lpr:ssa 190 kertaa taiteilijan joko tunti-, jaksotai tapahtuma-kohtaisesti. Päivähoitoon Metku tuotti 220 erilaista tapahtumaa/ työpajaa, joissa oli 3296 kävijä-kertaa. Perusopetukseen Metku tuotti (tai sisältötuotti) 1092 työpajaa/ kerhotuntia/tapahtumaa, joissa oi käyntikertaa. Lisäksi muulle yleisölle tarkoitettuja tapahtumia/työpajoja/tapaamisia oli 53, joissa 5239 käyntikertaa. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

52 ORKESTERITOIMI Lappeenrannan kaupunginorkesteri saavutti tavoitteensa niin maakunnan kuin Saimaan alueen ammattiorkesterina suunnitelmien mukaisesti ja taloudellisesti. Syksystä 2014 orkesterin kävijämäärä alkoi selvästi kasvaa. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Laadukkaat klassisen ja viihdemusiikin orkesterikonsertit n. 35 konserttia vuodessa. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettaksi pitkällä tähtäimellä. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka esiintyy ulkomailla ja levyttää. 46 konserttia, joista vierailuja Saimaan alueella 8 ja yksi Unkarissa toteutuivat kuulijamäärä 9395 kuulijaa sekä 450 kuulijaa ulkomailla 5 Saimaa Sinfonietta 4 Saimaa Sinfoniettaa Lpr ja Mli, 1 konserttivierailu Levi Unkarin konserttimatka Unkarin Tokajin Zemplenin festivaalin konsertit (festivaali kattoi kulut) TEATTERITOIMI Teatteri ei täysin saavuttanut valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Suurella näyttämöllä päästiin tavoitteisiin ensi-iltojen määrässä, mutta katsojaluvut ja niiden myötä täyttöasteprosentti jäivät tavoitteesta. Pienellä näyttämöllä toteutui yksi ensi-ilta tavoitetta vähemmän. Vierailuesityksiä pystyttiin ottamaan vastaan arvioitua enemmän. Tämän vuoksi Veeran kammarin täyttöaste toteutui odotettua paremmin. Erityisesti keväällä teatteri kärsi suuresta sairaslomien määrästä ja siitä aiheutuneesta esitysten peruuntumisesta. Tulotavoitteiden romahdettua toimintakatteeseen syntyi noin euron ylitys. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Tuotantokapasiteetti Jukola-salissa ja Veeran kammarissa yhteensä 4 10 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut, katsomoiden täyttöaste Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Omat ensi-illat 7 kpl Jukola-sali 4 kpl Veeran kammari 3 kpl Vierailuesitykset, määrät 7 kpl Jukola-sali 6 kpl Veeran kammari 1 kpl Esitysten määrät 163 kpl Jukola-sali 107 kpl Veeran kammari 56 kpl Katsojaluvut Katsomoiden käyttöaste Jukola 61 % Veeran kammari 58 % Omat ensi-illat 6 kpl Jukola-sali 4 kpl Veeran kammari 2 kpl Vierailuesitykset, määrät 19 kpl Jukola-sali 8 kpl Veeran kammari 11 kpl Esitysten määrät 151 kpl Jukola-sali 87 kpl Veeran kammari 41 kpl Muut tilat 23 kpl Katsojaluvut Katsomoiden täyttöaste Jukola 46 % Veeran kammari 62 % Toimintakate (1 000 ) Toimintakate (1 000 ) Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

53 Kulttuurilautakunta Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Kirjastotoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Museotoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Yleinen kulttuuritoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Orkesteritoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Teatteritoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

54 NUORISO JA LIIKUNTATOIMI Nuoriso- ja liikuntatoimen toimialan toimintakate yhteensä alittui noin eurolla ja toimintatuottoja kertyi noin enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Myös toimintakulut alittuivat noin eurolla. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä kun vielä huomioidaan, samaan aikaan on toteutettu valtuustokauden laajaa ulkoisten menojen säätöohjelmaa. ran kaupungin ja TE- keskuksen kanssa. Nuorisotoimi on suunnannut omia kesätoimintojaan vahvasti nuorten työllistymisen edistämiseen. Vuonna 2014 työllistimme 51 nuorta ja tarjosimme heille ensimmäiset työkokemukset kesätyöleireillä ja kaupunkityöpajoissa (51 nuorta, 355 päivää ja 1775 tuntia) Uutena toimintona olemme tarjonneet myös apuohjaajan tehtäviä erilaisissa nuorisotoimen omien toimintojen toteuttamisessa. Nuorisotoimi Nuorisotoimen vuoden 2014 toimintakate alittui noin eurolla talousarvioraamiin nähden. Tulotavoite ylittyi ja menot ylittyivät vain noin euroa. Ylimääräinen Päiviö aluksen myyntituotto ( ) vaikutti tulotavoitteen ylittymiseen. Vuonna 2014 Nuorten tiedotuspiste Verkko ja Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry yhdistivät toimitilat kauppakeskus Opriin ja nuorisotoimi osti LPR:n Nuorten Palvelu ry:tä huoltopäivystystä ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluita sekä leiritoimintaa. Nuorisotoimi on ollut aktiivinen hankerahoitusten hakija nuorisotoimialan eri kehittämiskohteisiin. Nuorisotoimi on hallinnoinut koko Suomen kattavaa Nuorisotyön Laatu - hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja päivittää nuorisotyön laatukäsikirjaa ja tukea myös järjestökentän laatuasioiden kehittämistyötä. Sammonlahden alueen Oikeesti Nuorten Asialla hanke jatkui koko toimintavuoden. Hankkeen avulla on kehitetty Sammonlahden alueelle yhteisöllisyyttä ja nuorten asukkaiden osuutta koko alueen toimijoina. Etsivä nuorisotyö on edelleen hankerahoituksen piiriin kuuluvaa nuorisotyötä. Valtionhallinnon uudistusten myötä Aluehallintovirasto toimii jatkossa rahoittavana tahona. Kaikkiaan nuorisotoimi sai toimintakaudella 2014 hankerahaa nuorisotyön erilaisiin toimintoihin n Nuorisotakuu ja kuntakokeilu tulivat vahvasti näkyviin nuorisotyön kentälle. Lappeenrannassa lähdettiin mukaan Valtiovarainministeriön kuntakokeiluun. Nuorisotoimi on ollut tiiviisti valmistelemassa nuorisotakuun piiriin kuuluvaa Etelä- Karjalan Ohjaamo hanketta, jonka tavoitteena on perustaa moniammatilliset matalan kynnyksen palvelu- ja ohjauspisteet ohjaamot Lappeenrantaan ja Imatralle. Nuorisotoimi toimii tässä hankkeessa hallinnoijana. Hanke on kolmivuotinen ja siihen on anottu ESR-rahoitusta. Hankkeen päätyttyä ohjaamotoiminta vakinaistetaan pysyväksi toiminnoksi. Lappeenrannan ohjaamo toimipiste on suunniteltu Nuoriso- ja monitoimitalo Monarille. Vuosi 2014 oli tiivistä ohjaamotoiminnan suunnittelua koko toimialalla yhdessä Eksoten, Imat- Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti toimivat suunnitellusti vuonna Nuorisovaltuustolta pyydettiin 5 lausuntoa ja Lasten Parlamentilta 2 lausuntoa. Vaikuttamispäivä tapahtuma uudistettiin onnistuneesti siten, että syksyllä 2014 järjestettiin kaikkien yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaskuntien sekä päättäjien yhteinen vaikuttamispäivä tilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa. Päättäjät ja nuoret pelasivat ensin yhdessä Dignityland-osallisuuspeliä ja tämän jälkeen virkamiehet ja luottamushenkilöt vastasivat nuorten valmistelemiin kysymyksiin. Liikuntatoimi Liikuntatoimen osalla laitettiin täytäntöön nuoriso- ja liikuntalautakunnassa päätetyt ja kaupunginvaltuuston vahvistamat säätöpäätökset ja liikuntapaikkahinnaston tarkistukset. Valtuustokauden loppuun saakka ulottuvalla säästöohjelmalla tavoitellaan noin 1,0 miljoonan euron ulkoisten menojen karsintaa ja lisätuloja noin 1,0 miljoonaa euroa vuosien aikana. Säästöt kohdentuvat liikuntapaikkojen kunnossapitoon, määrään ja avustuksiin. Liikuntatoimi ei lähivuosina voi ottaa mitään uusia liikuntakohteita kunnossapitoon säästöohjelmasta johtuen. Liikuntatoimi on pystynyt toteuttamaan päätettyä säästöohjelmaa ja sen lisäksi liikuntatoimen vuoden 2014 toimintakate alittui noin euroa ja tulotavoite ylittyi noin eurolla. Liikuntapaikkahinnaston korotukset eivät ole aiheuttaneet liikuntapaikkojen käytön vähenemistä. Sen sijaan esim. monet seurat ovat vähentäneet vähemmän tarpeellisten vuorojen varaamista ja sitä kautta uusille ryhmille on löytynyt liikuntapaikoilta tilaa. Tulojen kasvu on ollut merkittävää liikuntatoimen kohdalla, esim. vuonna 2004 tulojen kokonaismäärä oli noin 0,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 jo lähes 2,0 miljoonaa euroa. Lautakunnan ja liikuntatoimen tavoitteena on kuitenkin nyt pysyttää liikuntapaikkamaksut ainakin tämän valtuustokauden loppuun nykytasollaan. Liikunnanohjausyksikön toiminta on säilynyt ennallaan ja 54 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

55 monille erilaisille ryhmille pystytään tarjoamaan ennaltaehkäisevää ohjattua liikuntaa. Lappeenrannan liikuntaneuvontahanke, maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla ja muut liikuntahankkeet lisäävät liikuntatoimen ohjattujen liikuntapalvelujen tarjontaa laajoille asiakasryhmille erityisliikunta mukaan lukien. Kaupungin sisäisiä tilavuokria on korotettu koko kaupungin tasolla. Liikuntatoimessa niiden kasvu v oli noin 1,9 miljoonalla euroa. Tämän vuoksi, vaikka ulkoisia menoja karsitaan merkittävästi vuosittain, toimialan toimintakate on kuitenkin kasvanut. Sisäisten tilavuokrien korotuksen ansiosta liikuntatoimen rakennuksissa on tehty merkittäviä ja tärkeitä korjaustöitä. Vuonna 2014 nuoriso- ja liikuntalautakunta päätti myöntää PePo Lappeenranta ry:lle sen anoman, euron suuruisen harkinnanvaraisen erityisinvestointiavustuksen seuran juniorijalkapalloilun sisähallin, Visma Areenan rakentamiseen. Tämä erityisavustus ja myös teknisen toimen kaavoittama sopiva tontti edistivät oleellisesti osaltaan tämän hallihankkeen toteutumista. Tällaisilla ja muilla erilaisilla uudenlaisilla hankemalleilla tulevaisuudessakin on mahdollista yksityisten, seurojen ja muiden yhteisöjen sekä kaupungin yhteistyönä saada aikaan oleellista parannusta kaupungin liikuntaolosuhteisiin ilman, että kaikki investointi- ja käyttökustannukset tulevat kaupungin vastuulle. Tästä ovat olleet hyviä esimerkkejä jo aiemmin toteutuneet Rauhan areena, Kisapuiston UK Areena jäähallihanke ja Huhtiniemen salibandyhalli- ja tennishallihanke. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukeminen Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla Nuorten työllistymisen edistäminen monialaisen yhteistyön avulla Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa. Syrjäytymisen ehkäisy sosiaalisen nuorisotyön menetelmien avulla Lpr:n urheilutalon ja eräiden koulujen liikuntasalien tuottavuuden parantaminen Ohjattujen liikuntaryhmien säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Harrastetoimintaan saatu valtionosuutta Järjestetty maksuttomia harrastekerhoja nuorisotoimen asiakkaille. Järjestöjä on tuettu heidän harrastetoiminnoissaan. Liikuntaneuvontaan lisätty henkilöstöresurssia. Eritysliikunnan uinti/ kuntosalikortin saantikriteerejä laajennettu. Nuorisotoimi kaksinkertaisti nuorten työllistämisen määrärahat vuodelle Nuorisotoimi edistää omalta osaltaan nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia Lappeenrannassa. Henkilökohtaisesti tuetut asiakkaat ovat sosiaalisen nuorisotyön suurin asiakaskunta. Urheilutalon sähköinen kulunvalvontajärjestelmä. Ryhmien määrä pysynyt edellisten vuosien tasolla Harrastekerhoja on ollut 16, nuoria kerhoissa 724, Nuorisojärjestöjen (20) toimintaa tuettu yleisavustuksella ( ). Järjestöjen toiminnassa mukana on 1377 alle 29-vuotiasta nuorta. Vuonna 2014 yhteensä 274 liikuntaneuvontakäyntiä 12 / 2014 Nuoria työllistettiin vuonna nuorta, 355 päivää ja 1775 tuntia. Työllistämisen muodot; kesätyöleiri, syystyöleiri, kaupunkityöpajat, apuohjaajat. Nuvalta pyydetyt lausunnot: 5, LaPalta pyydetyt lausunnot 2, LaPa;n yleiskokous pidetty keväällä -14 ja esitykset toimitettu asianosaisille. Koulujen oppilaskun- tien ja päättäjien vaikuttamispäivä järjestetty syksyllä Tuettuja asiakkaita 118, ilmoitettuja asiakkaita 151. Nuorista 33 joko ei halunnut tukea tai ei tavoitettu useista yrityksistä huolimatta. Otettu käyttöön 6/2014. Tulokertymä kasvanut noin 50 % edellisvuosiin verrattuna ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Vuonna 2014 ohjattuja ryhmiä yhteensä 238 kpl. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

56 Hallinto Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Nuorisotoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Liikuntatoimi Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI YHTEENSÄ Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

57 TEKNINEN TOIMI Vuonna 2014 sitovien toiminnallisten tavoitteiden osalta on onnistuttu lähes suunnitellulla tavalla. Taloudellisten tavoitteiden osalta toimiala pysyi sille asetetussa käyttötalouden toimintakateraamissa. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Yksityistiet Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Taloudellinen ja kaikkina aikoina toimiva Toteutunut pysyvän asutuksen tieverkosto Sujuvat liikenneyhteydet Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Toteutunut Avustetaan noin 270 yksityistietä, yhteensä noin 600 km ja vastataan noin 200 tiekilometrin aurauksesta työsuorituksena. Yksityisteiden katselmukset toukokuussa. Avustukset yksityisteille heinäkuun alussa. Avustettiin 255 yksityistietä. Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Vastataan tielautakunnan lakisääteisistä toimitus ja neuvontatehtävistä Avustuspolitiikalla saadaan kunnan kannalta taloudellinen ja tiekuntien aktiivisuutta tukeva tienpitojärjestelmä kiinnittämällä huomiota mm. tiekuntien yhdistämiseen. Neuvonta ja toimituksiin liittyviä palveluja tarvittaessa kaikille yksityisteiden käyttäjille ja tienpitäjille. Mahdolliset yksityistietoimitukset. Kehitetään avustusten jakoperusteita ja seurantajärjestelmiä ja hyödynnetään tietotekniikkaa. Tielautakunnan toimituksia 2 kpl ja muuta neuvontapalvelua tiekunnille. Tiekuntien yhdistämisiä 0 kpl. Yksityistieavustusten sähköinen hakupalvelu otettu käyttöön. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

58 Kaavoitus Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Tonttitakuu Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikka-alueiden kaavatuotanto. Asuinalueiden asemakaavoitus Työpaikka-alueiden asemakaavoitus Vahvistuneet asemakaavat: - Ojala-Tuomela II - Rutolan kaavan laajennus - Keskussairaalan 1. kaava - Pontuksen koulu ja pk - Huhtiniemen hotelli - Rauhan Villas kortteli - Armilankadun kaava Teknisen lautakunnan käsittelyyn valmistui asemakaavoja 15 kpl/85ha (TA 25kpl/250ha) Kaavatuotanto on hankkeiden suuren määrän ja resurssien vähäisyyden vuoksi hidastunut merkittävästi. Hyvinvointiohjelma Kaavoitetaan monipuolisia asuinalueita palveluineen. Asuinalueiden asemakaavoitus Yleiskaavoitus Vahvistunut asemakaava: - Simolantien 1. osa Tekeillä olevissa yleiskaavoissa on tavoitteena turvata ja mitoittaa asuinalueiden palvelut kunkin alueen väestöpohjan mukaan. Kaupunkirakenneohjelma Suunnitellaan viihtyisiä kaupunkitiloja vetovoimaiseen kaupunkikeskustaan. Ydinkeskustan ja aluekeskusten kehittämishankkeet Vahvistuneet asemakaavat: - Citykorttelin Koulukatu 15 - Kesko-Rakuuna - Koulukadun tornitalot - Shellin tontti - Luukkaantori Keskusta-alueen osayleiskaavaluonnoksessa on mukana koko kaupunkikeskustan tilallinen, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen karkea tarkastelu. Kaupunkikuvalliset ja liikenteelliset ratkaisut tarkentuvat keskustan kehittämissuunnitelmassa Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

59 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kaupunkirakenneohjelma Tiivistetään kaupunkirakennetta ja vähennetään liikkumistarvetta suunnittelulla. Yleiskaavoitus Asuinalueiden asemakaavoitus Vahvistuneet yleiskaavat: - Tiuru Rauha - Rakuunamäki Keskustaajaman neljä osayleiskaavaluonnosta selvityksineen on viimeistelty. Ne tulevat nähtäville kevään 2015 aikana. Myös Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavaluonnokset valmistuivat. (yhteensä 6kpl/20200ha) Elinkeino-ohjelma/Venäjä -ohjelma Kaavoitetaan kaupan alueita sekä markkinoidaan niitä sijoittajille ja rakentajille. Teknisen lautakunnan käsittelyyn valmistui yleiskaavoja 1kpl/9ha (TA 3kpl/1500ha) Yleiskaavoitus Yleiskaavojen tavoitteiden mukaisesti tullaan vanhoja alueita tiivistämään. Tekeillä olevat yleiskaavat on mitoitettu kaupan alueiden osalta vaihekaavan kasvuennusteiden mukaisesti. Työpaikka-alueiden asemakaavoitus Vahvistunut asemakaava: - Lentokentäntie Talous- ja palvelurakenneohjelma Mitoitetaan ja turvataan yleiskaavoilla eri kaupunginosien palvelut huomioiden liikkumiskustannukset. Yleiskaavoitus Teknisen lautakunnan käsittelyyn valmistui lupalausuntoja 132kpl (TA 90kpl) Kaavataloudellinen tavoite liikkumiskustannusten vähentämiseksi ei ole toteutunut. Tavoite lähipalvelujen sijainnista turvallisen kävelymatkan päässä asunnoista jää saavuttamatta, kun palveluja keskitetään suurempiin yksiköihin. Yhdyskunnan liikkumiskustannukset ja liikennesuorite kasvavat. Liikenne ruuhkautuu koulujen lähellä. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

60 Kiinteistö- ja mittaustoimi Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Tonttitakuu Tonttivarannon ja tonttitakuun turvaamiseksi oikea-aikainen maanhankinta ja kaavoitus sekä kunnallistekniikan rakentaminen. Tonttivarantoa AO 110, AKR 17, teollisuusja liiketontteja 15. Tonttitakuu on toiminut asuintonttien osalta määrällisesti. Maanhankintaa edisti määräaikainen tuloverolain muutos. Jaetut tontit: AO 19, AP 1, AKR 1, T 12. Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat - monipuolinen tonttitarjonta Eri puolilta kaupunkia tontteja tarjolla. Alueellisesti kysyntää on ollut tarjontaa enemmän Myllymäen ja Laihian suunnalla. Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena - taajamametsien suunnitelmallinen hoito Tehokas maankäyttö - tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikka- ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit. Taajamametsäsuunnitelma vuosille hyväksytty 950 ha:lle. Hoitotöistä sopimus 77,5 ha:sta. Teollisuustontteja ollut jaossa. Yksityisten rakentamiskelpoisten asuintonttien listaus olemassa. Korotettu kiinteistövero käytössä. Hoitotöistä toteutettu 65 ha, työ jatkuu. Hakkuukohteita noin 30 ha, hakkuut käynnissä. Puuston hakkuumäärä m 3 + energiapuuta 2500 m 3, bruttotulot Teollisuustontteja on ollut määrällisesti kysyntää vastaavasti. Myllymäestä ei ole tarjontaa. Liiketonttien kysyntä laantunut, mutta tarjontaa ei riittävästi. Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri - ylläpidetään asiakaspalautejärjestelmiä. Kehitetään e-palveluja Eheä ja kustannustehokas kaupunkirakenne - tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa. epalvelujen kehitysprojektiin on osallistuttu elupasovelluksen osalta. Käyttöönotettu uudistettu webmapkarttajärjestelmä. Laserkeilaus ja ortokuvaus karttojen ajantasaistamiseksi. BlomStreet-katukuvausten koekäyttö. Yhteistyö Wirman sijoittautumispalveluiden ja kaavoituksen kanssa. Valmistautuminen yleisten alueiden uudistetun lupasovelluksen käyttöönottoon. Tehostettu ajantasaisen karttatiedon hyödyntäminen. Pitkäaikaiset hankkeet vaativat usean vuoden valmistelun. Maata on hankittu aktiivisesti asemakaava-alueen lähettyviltä. 60 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

61 Asuntotoimi Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Erityisryhmien palveluasuntoja valmistuu (Valtion tuki) Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja valmistuu (Valtion tuki Vuokra-asuntoja peruskorjataan (valtion tuki) Kaupungin välittämät valtion avustukset asuntojen korjaamista varten/asuntoa 20 Patruunakadun kohde (16 as) valmistui. 120 Sirkkelimiehenkatu 6 asunnot (27) valmiit. Rakenteilla 45 asuntoa Luukkaanraitti Teknologianpuistokatu 2 (72 as) valmis. Kesken kahden talon (75as) korjaus asuntoa korjataan. RAKENNUSVALVONTA Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista. Toimintojen tarkastuslistoja kehitetään. E-rakennusluvan laajennusosa otetaan käyttöön kokonaan. Vanhojen keskeneräisten päätösten siirto sähköiselle puolelle aloitetaan. Rakennetun ympäristön valvontaa tehdään hyvin rajoitetusti resurssien mukaan. Resurssien parantamiseksi esitetään pyynnöt perusteluineen kaupunginjohdolle, kaupungin hallitukselle, henkilöstöjaostolle ja rakennuslautakunnalle. Asiakkaiden ohjaus on edistänyt turvallisen ja terveellisen ympäristön rakentumista. Tarkastuslistat on tehty jokaiseen toimintoon E-rakennusvalvonta ei onnistunut ottaa käyttöön kaikilta osin, lausunto-osiossa ja työmaakatselmusosiossa vielä tunnistus- ja teknisiä laiteongelmia. Rakennetun ympäristön valvonta ei toteutunut. Vain hätäapu toteutettu Rakennusvalvonnan resurssien nostaminen vaatimusten tasolle ei ole onnistunut. Aloituskokouksia ja katselmuksia 2900 /a, joista rakennusvalvonnan osuus 2300/a Aloituskokouksia ja katselmuksia on pidetty 2330 kpl, joista rakennusvalvonnan osuus 1807 kpl. Hankkeiden katselmukset olivat tavanomaisia vaativimmissa kohteissa. Lupia myönnetään 900 kpl Lupia myönnettiin 940 kpl Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

62 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa. Rakennuslupien käsittelyaikojen pitäminen kohtuullisina. Lupapäätökset tehdään rakentamista koskevien lakien ja määräysten mukaan. 0/a Rakennuslupien käsittelyaika 35 työpäivää. Neuvontaa ja ohjausta lisätään Toimintoja tehostetaan. Uusia lupavalmistelijoita perehdytetään ja koulutetaan. Luvan hakijoita ohjeistetaan laatimaan lupahakemuksia ilman jälkitoimituksia. Oikaisuvaatimukset ja valitukset ovat olleet aiheettomia. 0/a Tavoite ei ole toteutunut. Rakennuslupien käsittelyaika oli 47 työpäivää. Viive johtui osittain puutteellisten resurssien vuoksi ja osittain rakennuslupien täydennysten toimitusviiveen vuoksi KADUT JA YMPÄRISTÖ Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Keskeneräisten katujen määrän vähentäminen (sisältää vanhat ja uudet kadut) Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteet Alle 65 km Liikenneväylät tulos >3 Puistojen hoito tulos >3 Katuvalaistus tulos >3 55 km Liikenneväylät tulos 3,25 Puistojen hoito tulos 3,42 Katuvalaistus tulos 3,92 Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia ja turvallisia. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä matkalipputuotteita kehittämällä. Edistetään Imatralle, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien paikkakunnallemme suotuisaa kehitystä. Pyöräilysuunnitelma on hyväksytty. 7+7 liikenneturvallisuusraportti vuodelle 2014 valmistunut. Kilpailutettu paikallisliikenne on käynnistetty. Pysäköintilaitosten rakentumista on edistetty. Paikalisliikenteen kilpailuttaminen ja lipputuotteiden kehittäminen. Yhteistyön tekeminen Elykeskuksen kanssa. Helsingin ja Pietarin suuntien osalta vaikutetaan lähinnä liityntäliikenteessä ja edunvalvonnan keinoin. Pyöräilysuunnitelman toteuttaminen on lähes valmis. Liikenneturvallisuuden työkohteiden työohjelma on toteutettu. Paikallisliikenteen uudet lipputuotteet on otettu käyttöön. P-Pormestari on otettu käyttöön. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kasvu noin 10 %. Jatkuva ja hyvä yhteistyö Ely-keskuksen kanssa. On järjestetty liityntäliikennettä ja pyritty suunnittelemaan aikataulut mahdollisimman hyvin liittyvän liikenteen kanssa. 62 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

63 Johto ja tukipalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Maankäyttö ja asuminen Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Kadut ja ympäristö Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama TA- TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

64 TILAKESKUS Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. Rakennusten tekninen nykyarvo > 67% uudisrakennusarvosta Rakennusten tekninen nykyarvo = 71,7% uudisrakennusarvosta Tavoite on ylittynyt. Ylitys johtuu suurten peruskorjauskohteiden valmistumisesta. Kimpisen lukio, Lyseon lukio, Kesämäenrinteen teknisen työn tila ja Kesämäen koulun rakennusta 2 ja 4 peruskorjausten valmistuminen Kiinteistöohjelman toteuttaminen Energiasäästöohjelman toteuttaminen Esteetön rakentaminen Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen Kiinteistöohjelma päivitettiin ja siinä huomioitiin salkutusmuutokset ja uusittiin sisäisen vuokrauksen laskentaperusteet 80% rakennuskannasta oltava katselmoitu 2014 loppuun mennessä Motivan mallin mukaisesti. Energiansäästötavoite Lappeenrannassa on vuoteen 2016 mennessä 15,461GWh vuoden 2009 tasosta Suunnittelussa huomioitiin esteetön liikkuminen, luiskat, hissit ja tukirakenteet Kuntalaisten osallistaminen rakennussuunnittelussa Hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa Rakennuskannasta on nyt katselmoitu 80%. Säästöpotentiaali energiakatselmusten mukaan on 24,326GWh. Energiansäästö on /vuosi ja se saavutetaan :n investoinneilla. Huomioitu uudisrakennus- ja peruskorjauskohteissa. Pontuksen koulu, Lauritsalan koulu, Myllymäen päiväkoti-koulu, Länsialueen paloasema ja Kesämäenkoulun rakennus 2 Kuntalaisille esiteltiin Pontuksen ja Lauritsalan koulujen rakennussuunnitelmat ensimmäisen kerran luonnossuunnitteluvaiheessa ja toisen kerran ennen lopullisten suunnitelmien hyväksymistä. Tilakeskus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

65 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUTOIMI Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Maatilojen lukumäärä 1515 Maatiloja Tilaluku on laskenut ennakoitua vähemmän. Tämä kehityssuunta on positiivinen verrattuna edellisiin vuosiin. Viljelyksessä oleva peltoala Peltoa ha osoittaa, että pellot pysyvät viljelyssä enimmäkseen vuokrauksen kautta vaikka tiloja poistuukin tuotannosta. Maksettu maataloustuki 39,4 milj. Maaseututoimen kautta maksettiin 36,1 milj. Ympäristötuen loppuerä 25% maksetaan v keväällä, jolloin lopullinen tukisumma nousee n. 39 milj. euroon. Maaseututoimi/projektit (kp 640) Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/ Toteuma tunnusluku Rahoitettuja hankkeita (ELY-rahoitus) 2 Elinkeinolliset kehittämis-hankkeet Voimaa Vainik-kalasta Sisua Simolasta ja Salpapolku vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti päät-tyivät. Valmiita suunnitelmia investoinneista ja jatkohankkeista. Uusia vesiosuuskuntia 1 Jänhiälän vesi- ja viemäri-verkosto otettiin käyttöön. Vesikkolan ja Kivisaarentien VOK perustettiin, Hanhijär-ven viemärin rakentaminen varmistui, 3-4 alueella infoa ja hankeselvittelyä LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman kehittäminen, toteutus ja seuranta Suunnitelmallisten tarkastusten toteutuminen yli 50 % Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia vähintään 40 kpl 52 % 50 Pien-Saimaan kunnostaminen Lappeenrannan kaupungin ilmastoohjelman toteuttaminen Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kehittämisohjelma Kosteikkorakentaminen Pumppaamon rakentaminen Hoitokalastus Neuvonta Tutkimus Päästöjen aleneminen Ohjelma Kosteikkoja yhteensä 31 kpl Pumppaamo pumppua vaille valmis Hoitokalastusta jatkettu Jätevesineuvontaa jatkettu Kosteikkojen vaikutusten tutkimista jatkettu ja laajennettu Kaupunki saavutti WWF:n ilmastopääkaupunkitittelin. Liittyminen HINKU verkostoon. Ympäristöohjelman laadinta Ohjelman laadinta on kesken Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

66 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUT Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Etelä-Karjalan hankintapalvelut kehittää ja tuottaa Lappeenrannan kaupungille ja maakunnalle kustannustehokkaita ja tuottavuutta lisääviä hankinta-, varastointi- ja kuljetuspalveluja. Hyödynnetään hankintojen potentiaali paikallisen yritystoiminnan vahvistamisessa ja työllistäjänä. Esikaupallisia hankintamenettelyjä sovelletaan aktiivisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuissa (jätehuolto, vesihuolto, energia jne.). Proaktiivisen sopimisen toimintamallin kehittäminen. Ympäristöasioiden ja elinkaarikustannuksien parempi huomioiminen hankinnoissa. Etelä-Karjalan maakunnallinen hankintatoimikunta määritteli tunnusluvut joilla seurattiin hankintayksikön, logistiikkakeskuksen ja kuljetuskeskuksen toimintaa. Toimittajat on otettu varhaisessa vaiheessa mukaan palvelujen ja tuotteiden määrittelyyn Esikaupallisten hankintamenettelyjen ohjeistus ja neuvonta. Sopimusten hallinnan kehittäminen. Hankintahenkilöstön koulutusta ympäristöasioiden ja elinkaarikustannuksien huomioimiseen kilpailutuksissa Tavoitteet saavutettiin Vaativissa hankinnoissa tarjouspyynnön valmistelu vaiheessa on käytetty infotilaisuuksia ja tietopyyntöjä. EKHP on ollut mukana kahdessa Etelä-Karjalan yrittäjille suunnatussa tilaisuudessa, joissa koulutettiin hankintalakia sekä yhdessä näistä tarjousportaali Cloudian käyttöä. Ohjeistusta ja neuvontaa ei suoritettu, koska esikaupallisia hankintamenettelyn mukaisia hankintoja ei toteutettu Kehittyneempään sopimusten hallintaan liittyvän ekstranetin suunnittelu aloitettiin ja otetaan käyttöön v Henkilöstölle on järjestetty Motivan kurssi elinkaarikustannuksien huomioimisesta hankinnoissa. 66 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

67 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan kuuluu 8 jäsentä. Pelastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Juha Nikku (Lappeenranta), 1.varapuheenjohtajana Esa Pelkonen (Luumäki) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Koponen (Imatra). Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 54. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä toteutetaan Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Tunnusluku: turvallisuuskoulutusta 24 % saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä 20 % Valvonta Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Tunnusluku: Valvontatehtävät suoritetaan 92 % 100 %:sesti Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Tunnusluku: Omavalvonnan suoritta 89 % - neiden osuus omavalvontavelvollisis- ta 75 % Pelastussuunnitelmien laatiminen. Tunnusluku: Pelastussuunnitelman 75 % laatineiden osuus suunnitelmavelvollisista 90 % Nopean avun saanti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa Tunnusluku: 75 %:ssa tehtävistä Pelastustehtävät: Pelastustehtävien määrä Tunnusluku: < 20 / as. I riskialue: 73 % / 77 % (LPR:n länsialue: 0 %) II-riskialue: 87 % / 83 % III-riskialue: 97 % / 97 % 19 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

68 Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Tunnusluku: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. toimintakate Käyttötalous: (ilman lomapalkkavelan muutosta) Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. investoinnit: 6 / asukas Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Tunnusluku: päätoimisen henkilöstön määrä: 73 / as. sopimuspalokuntalaisten määrä: 5 / as. Osaamisen kehittäminen koulutus- suunnitelman mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen Tunnusluku: Koulutus- / harjoitusseuranta Palokuntakatselmukset Työkytestaukset investoinnit: 6 / asukas 72 5 Sitovat toiminnalliset tavoitteet (kaupunginvaltuusto) Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastus- toimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelut ja toiminta on hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaista Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. 68 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

69 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA Etelä-Karjalan maaseututoimi/ kp Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Etelä-Karjalan maaseututoimi/ kp Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Etelä-Karjalan hankintapalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Etelä-Karjalan pelastuslaitos Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Puhelinvaihde Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE MAAKUNNALLINEN PAVLVELUTOIMINTA YHTEENSÄ Tilinpäätös Tilinpäätös Poikkeama TA Talousarvio TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

70 MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUDET Etelä-Karjalan maaseututoimen maksuosuus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan seudun ympäristötoimen maksuosuus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Etelä-Karjalan hankintapalvelut/ maksuosuus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Etelä-Karjalan pelastuslaitos/ maksuosuus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA/ maksuosuudet YHTEENSÄ Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

71 KIINTEISTÖJEN MYYNTI Vuodesta 2014 alkaen kaupungin kiinteistöomaisuuden myynti on siirretty kiinteistöjen myynti toimialalle. Siitä vastaa tekninen lautakunta. Omaisuuden myyntiä valmistelee realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja ja hänen jälkeensä kaupunginsihteeri. Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Vuonna 2014 kiinteistöjen myynnin tuottotavoite oli euroa huomioiden vuodelta 2013 syntynyt alijäämä. Tuottotavoitteesta jäätiin euroa, mikä katetaan vuosien aikana. Vuonna 2014 merkittävimpiä myyntejä olivat Myllymäenkatu 35:n, Pelkolankatu 1-5:n ja Koulukatu 13:n tontit. Tyysterniemen koulun alueen myynnin peruuntumisesta kirjattiin euron satunnainen kulu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Kiinteistöjen myynnin tuottotavoitteeseen eivät sisälly kohteet, joiden tuotto on päätetty käyttää määrättyjen investointikohteiden rahoittamiseen. Vuonna 2014 sidottuja tuottoja oli Kohteet olivat KOy Lappeenrannan Centre ja lentokonehalli. Kiinteistöjen myynti Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA Tilinpäätös TP 1000 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

72 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN TA TA TA TOT ERO TA alkup/ TOT ERO TA lopull/ alkup. muutos lopull TOT 14 milj. milj. milj. milj. milj % milj % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 22,2 0,1 22,3 21,6-0,6-2,9 % -0,7-3,2 % Maksutuotot 10,2 0,6 10,8 11,4 1,2 10,3 % 0,6 5,0 % Tuet ja avustukset 3,5-0,6 2,9 5,4 1,9 35,6 % 2,5 47,0 % Muut toimintatuotot 36,7 3,4 40,0 42,0 5,3 12,6 % 1,9 4,6 % Toimintatuotot yhteensä 72,6 3,4 76,0 80,4 7,8 9,7 % 4,4 5,4 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -79,3-0,1-79,2-78,8 0,6-0,7 % 0,4-0,6 % Eläkekulut -20,3 0,0-20,2-20,6-0,3 1,6 % -0,3 1,7 % Muut henkilösivukulut -4,5 0,0-4,5-4,4 0,2-3,6 % 0,2-3,5 % Henkilösivukulut -24,8 0,0-24,8-24,9-0,2 0,7 % -0,2 0,8 % Henkilöstökulut -104,1-0,1-104,0-103,7 0,4-0,4 % 0,3-0,2 % Palvelujen ostot -305,8-4,5-301,2-300,3 5,5-1,8 % 0,9-0,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14,5 0,3-14,7-14,4 0,0-0,3 % 0,3-2,1 % Avustukset -8,5 0,0-8,5-8,9-0,4 4,4 % -0,4 4,4 % Muut toimintakulut -18,5 9,0-27,6-27,0-8,5 31,3 % 0,6-2,1 % Toimintakulut yhteensä -451,4 4,6-456,0-454,3-3,0 0,7 % 1,7-0,4 % TOIMINTAKATE -378,7 1,2-380,0-373,9 4,8-1,3 % 6,0-1,6 % Verotulot 287,2 0,0 287,2 289,9 2,7 0,9 % 2,7 0,9 % Valtionosuudet 102,6 0,0 102,6 102,0-0,6-0,6 % -0,6-0,6 % Korkotuotot 8,4 0,0 8,4 8,5 0,1 0,8 % 0,1 1,1 % Muut rahoitustuotot 6,6 0,0 6,6 4,8-1,8-38,1 % -1,8-38,4 % Korkokulut -6,5 0,0-6,5-4,0 2,5-60,8 % 2,5-60,8 % Muut rahoituskulut -0,9 0,0-0,9-1,1-0,2 19,7 % -0,3 23,7 % Rahoitustuotot- ja -kulut 7,6 0,0 7,6 8,1 0,5 6,0 % 0,5 5,6 % VUOSIKATE 18,7-1,2 17,4 26,0 7,4 28,3 % 8,6 33,0 % Suunnitelman mukaiset poistot -20,0 0,0-20,0-19,3 0,7-3,7 % 0,7-3,7 % Arvonalentumiset 0,0 0,0 0,0-0,1-0,1 100,0 % -0,1 100,0 % Poistot ja arvonalentumiset -20,0 0,0-20,0-19,4 0,6-2,9 % 0,6-2,9 % Satunnaiset kulut 0,0-3,9-3,9-3,9-3,9 100,0 % 0,0 0,0 % Satunnaiset erät 0,0-3,9-3,9-3,9-3,9 100,0 % 0,0 0,0 % TILIKAUDEN TULOS -1,3-5,1-6,5 2,7 4,0 150,6 % 9,1 344,5 % Poistoeron lisäys tai vähennys 0,0 0,0 0,0-0,4-0,4-0,4 Varausten lisäys tai vähennys 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ -1,3-5,1-6,5 2,4 3,7 156,5 % 8,9 373,1 % 72 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

73 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN AINEETON OMAISUUS Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama Menot , , , , ,28 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,28 KIINTEÄ OMAISUUS Menot , , , , ,16 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,16 TALONRAKENNUS/TILAKESKUS Konsernihallinto/rakennukset Menot , , , , ,43 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,43 Nuoriso- ja liikuntatoimi rakennukset Menot 0, , , , ,94 Tulot 0, , , , ,00 Netto 0, , , , ,94 Sosiaali- ja terveystoimi, rakennukset Menot 0, , , , ,25 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0, , , , ,25 Kasvatus- ja opetustoimi/rakennukset Menot , , , , ,29 Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,29 Kulttuuritoimi/rakennukset Menot 0, , , , ,25 Tulot 0, , ,50 Netto 0, , , , ,75 Tekninen toimi/rakennukset Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pääomavuokrahankkeet/kaupunki Menot , , , , ,03 Tulot 0, , ,00 Netto , , , ,03-0,03 Pääomavuokrahankkeet/Eksote Menot 0, , , ,41-0,41 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0, , , ,41-0,41 TALONRAKENNUS YHTEENSÄ Menot , , , , ,72 Tulot 0, , , , ,50 Netto , , , , ,22 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

74 Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Menot , , , , ,67 Tulot , , , , ,26 Netto , , , , ,41 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN Menot 0, , , , ,74 Tulot 0, , , , ,00 Netto 0, , , , ,74 KADUT JA YMPÄRISTÖ Menot , , , , ,00 Tulot ,00 0, , , ,05 Netto , , , , ,05 JOUTSENON ENERGIA OY:N ARVOON LIITTYVÄ INV.OHJELMA Menot , , , , ,93 Tulot , , ,00 0, ,00 Netto 0, , , , ,93 IRTAIN OMAISUUS Konsernihallinto Menot 0, , , , ,84 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto 0, , , , ,84 Kasvatus- ja opetustoimi Menot , , , , ,24 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,24 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Menot 0, , , , ,52 Tulot 0, , ,00 Netto 0, , , , ,52 Tekninen toimi Menot , , , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Netto , , , , ,00 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ Menot , , , , ,12 Tulot 0,00 0,00 0, , ,00 Netto , , , , ,12 EU-HANKKEET Menot , , ,00 0, ,00 Tulot , , ,00 0, ,00 Netto , , ,00 0, ,00 74 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

75 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Talousarvio Ta-muutokset Ed.yhteensä Toteutuma Poikkeama Menot , , , , ,72 Tulot , , , , ,99 Netto , , , , ,27 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Tulot 0,00 0, , ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , , , ,16 Tulot , , , , ,72 Netto , , , , ,44 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

76 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TA 14 TOT 14 ERO milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 18,7 26,0 7,3 Satunnaiset erät -3,9-3,9 Tulorahoituksen korjauserät -4,3-4,3 Toiminta yhteensä 18,7 17,8-0,9 Investointien rahavirta Investointimenot -31,5-26,6 4,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,3 2,7-0,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5,0 5,0 Investoinnit, netto -28,2-18,9 9,3 Toiminnan ja investointien rahavirta -9,5-1,1 8,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,3-0,3 Antolainasaamisten vähennykset *) 0,2 0,4 0,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35,4 20,0-15,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26,1-26,1 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,8 15,8 9,3 9,7 0,4 Vaikutus maksuvalmiuteen 0,0 8,7 8,7 *) tot sisältyy saamisiin 76 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

77 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

78 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sito- Määrärahat 1000 vuus 1) N/B Alkup. talousarvio TA:n muutok-set TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernijohto ja -hallinto N Sosiaali- ja terveyspalvelut N Kotikuntakorvaukset N Kasvatus- ja opetustoimi N Kulttuuritoimi N Nuoriso- ja liikuntatoimi N Tekninen toimi ilman tilakeskusta N Tilakeskus N Maakunnall.palv.toim.maksuosuudet N Maakunnallinen palvelutoiminta N Kiinteistöjen myynti N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Rahoitustuotot ja -kulut N Satunnaiset erät N INVESTOINTIOSA Aineeton omaisuus N Kiinteä omaisuus N Talonrakennus N Lpr seudun ympäristötoimi N Liikuntapaikkarakentaminen N Kadut ja ympäristö N Joutsenon Energian inv.ohjelma N Irtain omaisuus N EU-hankkeet N Etelä-Karjalan pelastuslaitos N Käyttöomaisuuden myynti N RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen B YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio 78 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

79 Tuloarviot Alkup. talousarvio TA muut:n jälkeen TA:n muutokset Toteutuma Poikkeama Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

80 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös Toimintuotot Myyntituotot , ,08 Maksutuotot , ,76 Tuet ja avustukset , ,60 Muut toimintatuotot , ,05 Toimintatuotot yhteensä , ,49 Valmistus omaan käyttöön , ,79 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,47 Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut , ,93 Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , ,61 Palvelujen ostot , ,89 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,81 Avustukset , ,23 Muut toimintakulut , ,92 Toimintakulut yhteensä , ,32 Toimintakate , ,04 Verotulot , ,43 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,13 Muut rahoitustuotot , ,72 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , ,29 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,53 Vuosikate , ,92 Poistot ja arvonalentumiset , ,43 Suunnitelman mukaiset poistot , ,49 Arvonalentumiset , ,94 Satunnaiset erät ,47 Tilikauden tulos , ,49 Poistoeron muutos , ,75 Varausten muutos , ,97 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,77

81 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,92 Satunnaiset erät ,47 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,36 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,69 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,82 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,46 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,40 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,03 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,59 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,54 Vaihto-omaisuuden muutos , ,24 Saamisten muutos , ,45 Korottomien velkojen muutos , , , ,21 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,08 Rahavarojen muutos Kassavarat , ,67 Kassavarat , , , ,08 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

82 TASE VASTAAVAA TASE TASE PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,29 Aineettomat oikeudet , ,73 Muut pitkävaikutteiset menot , ,56 Aineelliset hyödykkeet , ,08 Maa- ja vesialueet , ,07 Rakennukset , ,95 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 Koneet ja kalusto , ,21 Muut aineelliset hyödykkeet , ,03 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,40 Sijoitukset , ,91 Osakkeet ja osuudet , ,36 Joukkovelkakirjalainasamiset ,00 Muut lainasaamiset , ,55 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,38 Valtion toimeksiannot , ,36 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,57 Aineet ja tarvikkeet , ,57 Ennakkomaksut Saamiset , ,01 Pitkäaikaiset saamiset , ,14 Lainasaamiset , ,14 Muut saamiset ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,87 Myyntisaamiset , ,51 Lainasaamiset , ,44 Muut saamiset , ,05 Siirtosaamiset , ,87 Rahat ja pankkisaamiset , ,67 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,91 82 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

83 TASE VASTATTAVAA TASE TASE OMA PÄÄOMA , ,07 Peruspääoma , ,75 Muut omat rahastot , ,38 Ed. kausien yli/alijäämä , ,17 Tilikauden yli/alijäämä , ,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,88 Poistoerot , ,21 Vapaaehtoiset varaukset , ,67 PAKOLLISET VARAUKSET , ,92 Eläkevaraukset , ,92 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,86 Valtion toimeksiannot , ,46 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,56 Muut toimeksiantojen pääomat 206, ,84 VIERAS PÄÄOMA , ,18 Pitkäaikainen , ,59 Joukkovelkakirjalainat ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,55 Lainat julkisyhteisöiltä , ,45 Muut pitkäaikaiset velat , ,59 Lyhytaikainen , ,59 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks , ,26 Lainat julkisyhteisöiltä 3 629, ,04 Lainat muilta luotonantajilta , ,06 Saadut ennakot , ,78 Ostovelat , ,64 Muut lyhytaikaiset velat , ,28 Siirtovelat , ,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,91 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

84 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,7 Toimintakulut , ,1 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta 293,5 307,8 Toimintakate , ,6 Verotulot , ,2 Valtionosuudet , ,6 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 786,7 424,1 Muut rahoitustuotot 405, ,6 Korkokulut , ,6 Muut rahoituskulut ,1-667,7 Vuosikate , ,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,0 Arvonalentumiset - 605, ,6 Satunnaiset erät , ,5 Tilikauden tulos , ,5 Tilinpäätössiirrot , ,6 Vähemmistöosuudet - 475,9-405,4 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,3 84 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

85 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,6 Satunnaiset erät , ,5 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,6 Investointien rahavirta Investointimenot , ,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 841, ,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,7 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -341, ,4 Antolainasaamisten vähennykset 424, ,5 82,3-1,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 190, , , ,5 Oman pääoman muutokset 42, ,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -26,6-22,3 Vaihto-omaisuuden muutos -48,8 284,5 Saamisten muutos 4 770,6-444,3 Korottomien velkojen muutos 5 315, , , ,6 Rahoituksen rahavirta , ,8 Rahavarojen muutos , ,3 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,4 Rahavarat , , , ,3 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

86 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,4 Aineettomat hyödykkeet , ,7 Aineettomat oikeudet , ,9 Muut pitkävaikutteiset menot 6 034, ,2 Ennakkomaksut 939, ,6 Aineelliset hyödykkeet , ,6 Maa- ja vesialueet , ,6 Rakennukset , ,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,0 Koneet ja kalusto , ,4 Muut aineelliset hyödykkeet 3 445, ,6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,4 Sijoitukset , ,1 Osakkuusyhteisöosuudet , ,2 Osakkeet ja osuudet , ,4 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 100,0 Muut lainasaamiset 428,0 428,0 Muut saamiset 2 080, ,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 6 439, ,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,6 Vaihto-omaisuus 6 448, ,9 Saamiset , ,3 Pitkäaikaiset saamiset 3 535, ,4 Lyhyaikaiset saamiset , ,9 Rahoitusomaisuusarvopaperit 1 213, ,5 Rahat ja pankkisaamiset , ,9 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,0 86 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

87 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,4 Peruspääoma , ,1 Arvonkorotusrahasto 1 045, ,5 Muut omat rahastot 3 486, ,4 Edellisten tilikausien yli , ,3 Tilikauden yli-/alijäämä , ,3 VÄHEMMISTÖOSUUDET 8 518, ,9 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK , ,5 Poistoero , ,1 Vapaaehtoiset varaukset 7 309, ,5 PAKOLLISET VARAUKSET 6 786, ,9 Eläkevaraukset 427,8 350,5 Muut pakolliset varaukset 6 358, ,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄ , ,0 VIERAS PÄÄOMA , ,3 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,4 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,9 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,5 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,5 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,0 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

88 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai käyttäen hankinnan keskihintaa. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon. RAHOITUSOMAISUUS Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa korkoriskin hallitsemiseksi. Kaupunki on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvaa korkoa koronvaihtosopimuksilla kiinteäksi koroksi. Sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2023 saakka. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt sekä ne, joissa kunta on jäsenenä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat sekä muut keskinäiset liiketapahtumat on eliminoitu, vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaiseksi. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä lukuunottamatta Ylämaan Keskus Oy:tä, koska sen osuus ei ole rahamäärältään olennainen. Yhdistelemättömät osakkuus-yhteisöt esitetään liitetiedoissa ja hankintamenona konsernin taseessa. 88 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

89 Fly Lappeenranta Oy sulautui yritykseen Lappeenrannan liiketoiminnat Oy. Konsernitaseessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Vuoden 2014 konsernitilinpäätöksestä alkaen tilinpäätöstä on oikaistu ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän käyttökustannuksiin saaman valtion täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen osalta. Kuntayhtymä on kirjannut erän myyntituottohin ja konsernitilinpäätöksessä erä on oikaistu valtionosuuksiin. Alakonsernien laskennallinen verovelka on peruutettu konsernitilinpäätökseen. Edellä mainitut muutokset on korjattu vuoden 2013 lukuihin TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TOIMINTATUOTOT Konserni Kunta Konsernijohto ja -hallinto Sosiaali- ja terveystoimi Kasvatus- ja opetustoimi Kotikuntakorvaukset (opetust.) Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Toimitila- ja vuokrauspalvelut Kiinteistöjen myynti Maakunnallinen palvelutoiminta Maakunn.palv.toim.maksuosuudet YHTEENSÄ , VEROTULOJEN ERITTELY Kunnan tulovero , ,35 Kiinteistövero , ,56 Yhteisövero , ,52 Yhteensä , ,43 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 -siitä verotuloihin perustuva valtionosuus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus , , , ,00 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

90 SATUNNAISIIN TUOTTOIHIN JA KULUIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT Konserni Kunta Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Itä-Suomen Päihdehuollon ky/myyntivoitto 0,0 23,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot yhteensä 0,0 23,0 0,0 0,0 Satunnaiset kulut Kauppahinnan alennukset/kaupan peruuntumiset 3 931, , ,0 0,0 Oikeudenkäyntikulut ja muut korvaukset 0,0 138,1 0,0 0,0 Satunnaiset kulut yhteensä 3 931, , ,0 0,0 SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat alkaen: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Tasapoisto 3 vuotta Tasapoisto 3 vuotta Tasapoisto vuotta Tasapoisto vuotta Menojäännöspoisto 15 % Tasapoisto 3 7 vuotta Pienet käyttöomaisuushankinnat (alle euroa) on kirjattu vuosikuluiksi. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUU- DESTA VUOSINA ka Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % -38 Suunnitelman mukaisten poistojen vuosimääräinen taso on n. 20 miljoonaa euroa. Nettomääräinen investointitarve on ollut ja on edelleen vuodesta 2015 eteenpäin huomattavasti tätä korkeampi. Tämä johtuu suurelta osin kasvatus- ja opetustoimen peruskorjaus- ja rakentamistarpeesta sekä liikenneväylä- ja muista infra-investoinneista. Poistosuunnitelma on päivitetty lukien. Nettoinvestoinnit ja poistot pyritään pitämään yhtenevämmällä tasolla tästä lähin. 90 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

91 PAKOLLISET VARAUKSET KONSERNI KUNTA Pakolliset varaukset Eläkevaraus 427,7 350,5 399,7 241,9 E-K Sosiaali- ja terveyspiiri/potilasvahinkovastuuvakuutus 3 253, ,6 Lpr kaupunki/maaperän puhdistustyöt 108,8 500,0 108,8 500,0 Liiketoiminnat/maaperän puhdistustyöt 0,0 70,0 E-K Jätehuolto Oy/maisemointivaraus 2 996, ,8 Pakolliset varaukset yhteensä 6 786, ,9 508,5 741,9 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

92 PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT JA TAPPIOT KONSERNI KUNTA Muut toimintatuotot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Maa- ja vesialueet 3 747, , , ,6 Rakennukset 100,0 514,9 324, ,2 Muut myynitvoitot 17,0 61,0 17,0 60,9 Osakkeet 224,6 438,5 0,0 52,0 Myyntivoitot yhteensä 4 089, , , ,8 Muut toimintakulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot Maa- ja vesialueet 9,2 0,4 9,2 0,4 Rakennukset 31,7 194,6 31,7 101,2 Muut myyntitappiot 0,0 0,4 0,0 0,4 Osakkeet 110,7 226,7 0,0 226,8 Myyntitappiot yhteensä 151,7 422,1 41,0 328,7 MUIHIN RAHOITUSTUOTTOIHIN SISÄLTYVÄT TUOTOT Osinkotuottojen korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,75 Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 0 0 Poistoeron muutokset yhteensä , ,75 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 92 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014 KONSERNI Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Arvo , ,2 Arvonkorotusten purku 0,0-13,4 Arvo , ,8 KONSERNI Maa- ja vesialueet erittely Kiinteistöjen liittymismaksut 1 932, ,2 Muut maa- ja vesialueet , ,4 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,6

93 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkäoikeudet vaik. menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,29 Lisäykset tilikauden aikana , , ,12 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0, , ,09 Siirrot erien välillä 0, , ,68 Tilikauden poisto , , ,85 Poistamaton hankintameno , , ,15 Kirjanpitoarvo , , ,15 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesi- Rakennukset Kiinteät rak. Koneet ja Muut aineelliset Keskeneräiset alueet ja laitteet kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,08 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,87 0, , ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella , , , ,89 0,00 0, ,07 Vähennykset tilikauden aikana , ,73 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Siirrot erien välillä , , ,69 0,00 0, ,60 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,42 0,00 0, ,28 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,73 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,73 Olennaiset lisäpoistot 0, ,59 0,00 0,00 0,00 0, , ,27 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kuntayhtymä- Muut osakkeet Jkv-saamiset Muut laina- Liittymismakkonserniyhtiöt omistusyhteysyr. osuudet ja osuudet Yhteensä muilta saamiset sut, pal.kelp. Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , ,55 Lisäykset ,70 0,00 0, , ,70 0,00 0, , ,01 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Arvonmuutokset 0, ,40 0,00 0, ,40 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , ,66 0, , , ,56 Kirjanpitoarvo , , , , ,66 0, , , ,56 Pysyvien vastavien sijoitukset yhteensä ,22 Pysyvät vastaavat yhteensä ,10 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

94 OMISTUKSIA MUISSA YHTEISÖISSÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Kuntakonsernin osuus/1.000 euroa omasta vieraasta tilikauden voitosta/tappiosta pääomasta pääomasta TYTÄRYHTEISÖT/OSAKEYHTIÖT Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Lappeenranta 100,00 100, Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy Lappeenranta 100,00 100, Lappeenrannan Energia Oy Lappeenranta 100,00 100, Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy Lappeenranta 100,00 100, Kiinteistö Oy Seniori Saimaa Lappeenranta 68,85 68, Saimaan Tukipalvelut Oy Lappeenranta 63,83 63, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Lappeenranta 50,34 50, KUNTAYHTYMÄT Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Lappeenranta 48,62 48, Etelä-Karjalan Liitto -kuntayhtymä Lappeenranta 51,33 51, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Lappeenranta 53,56 53, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Mäntyharju 7,54 7, OSAKKUUSYHTEISÖT (yhdistellyt) Etelä-Karjalan Työkunto Oy Lappeenranta 50,00 50, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Lappeenranta 48,40 48, Tietomaakunta ekarjala Oy Lappeenranta 28,20 28, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Lappeenranta 42,03 42, Saimaan Talous ja Tieto Oy Lappeenranta 43,78 43, Kiinteistö Oy Sammontori Lappeenranta 26,17 26, OSAKKUUSYHTEISÖT (ei yhdistelty) Ylämaan Keskus Oy Lappeenranta 23,40 23, SÄÄTIÖT (ei yhdistelty) Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Lpr teknillisen korkeakoulun tukisäätiö 94 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

95 SAATAVAT KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset Saamiset tytäryhtiöiltä Lainasaamiset Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä Lainasaamiset 17 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Lainasaamiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhtiöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset tytäryhteisöiltä/säätiöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 5 Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 1 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 23 OLENNAISET SIIRTOSAAMISET KONSERNI KUNTA Olennaiset siirtosaamiset Pitkäaikaiset: Laskennall. verosaaminen 16,9 17,0 Muut saamiset 186,5 165,5 Lyhytaikaiset: Avustussaamiset 455, ,0 Energian hankinta 380,6 317,0 Korkosaamiset 0,0 0,0 Korvaukset Kelalta 516,7 499,2 203,4 182,5 0,0 0,0 Vakuutusmaksut/ennakot 16,9 7,2 Muut saamiset 3 771, , , ,6 Valtionapusaamiset 494,6 639,0 Verosaamiset 43,9 42, , , , ,6 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

96 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET KONSERNI KUNTA Oman pääoman muutokset Peruspääoma , , , ,1 Muutokset tilikaudella 0,0 0,0 0,0 0,0 Peruspääoma , , , ,1 Arvonkorotusrahasto , ,9 0,0 0,0 Muutokset tilikaudella 0,0-13,4 0,0 0,0 Arvonkorotusrahasto , ,5 0,0 0,0 Muut omat rahastot , ,5 48,3 48,3 Muutokset tilikaudella 434, ,3 0,0 0,0 Muut omat rahastot , ,2 48,3 48,3 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , , ,1 Kirjaukset omaan pääomaan tilikaudella ,2 712,5 0,0 0,0 Muut muutokset tilikaudella 0, ,5 0,0 0, , , , ,1 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,4 Oma pääoma yhteensä , , , ,9 VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 6 603, ,33 Yhteensä , ,33 ERITTELY LIIKEESEEN LASKETUISTA JOUKKOVELKAKIRJALAINOISTA Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset JVK-laina 2014/ vaihtuvakorkoinen -kertalyhenteinen - - Joukkovelkakirjalainat yhteensä Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

97 PAKOLLISET VARAUKSET KONSERNI KUNTA Pakolliset varaukset Eläkevaraus 427,7 350,5 399,7 241,9 E-K Sosiaali- ja terveyspiiri/ potilasvahinkovastuuvakuutus 3 253, ,6 Lpr kaupunki/maaperän puhdistustyöt 108,8 500,0 108,8 500,0 Liiketoiminnat/maaperän puhdistustyöt 0,0 70,0 E-K Jätehuolto Oy/maisemointivaraus 2 996, ,8 Pakolliset varaukset yhteensä 6 786, ,9 508,5 741,9 KONSERNIN VELKOJEN ERITTELY Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhtiöille Velat tytäryhteisöille/säätiöille Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhtiöille Konsernitilin velka Ostovelat Siirtovelat 27 Velat tytäryhteisöille/säätiöille Ostovelat Siirtovelat Velat osakkuus/yhteisyhteisöille Ostovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat Siirtovelat 306 MUUT PITKÄAIKAISET VELAT KONSERNI KUNTA Muut velat Liittymismaksuvelat , , , ,3 Muut pitkäaikaiset velat 3 780, , , ,5 Muut velat yhteensä , , , ,8 SEKKILIMIITTI Luottollisen sekkitilin sekkilimiitti milj. 15 milj. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

98 OLENNAISET SIIRTOVELAT KONSERNI KUNTA Olennaiset siirtovelat Pitkäaikaiset: Autopaikat/Ennakkomaksut 1 743,7 354,0 Pitkäaikainen laskennall. verovelka 0,0 798,9 Muut pitkäaikaiset siirtovelat 0,0 0, , ,9 0,0 0,0 Lyhytaikaiset: Aluekeskusohjelma 0,0 0,0 172,0 209,0 Energianhankinta 326,4 437,9 Huhmarniemen ympäristövahinko 0,0 29,3 29,0 Korkojen jaksotukset 1 719, ,6 773,0 690,0 Muut lyhytaikaiset siirtovelat 4 983, ,8 143,0 279,0 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus , , , ,0 Potilasvakuutusyhdistys 471,5 485,7 Valtionosuusennakot 1 726, , , ,0 Verovelat 1 370, ,4 Maankäyttösopimukset,hallinta-ajan korv 2 637, ,0 Lemminkäinen Oy, asfalttikartelli 752, , , , ,0 98 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

99 KUNNAN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT LEASINGVASTUUT Seuraava tilikausi Myöhemmät vuodet LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET KIINTEISTÖ- JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖT Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,02 Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö Eri luottolaitokset yhteensä , , , ,56 MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT, JOISTA KUNTA OMISTAA ENEMMÄN KUIN PUOLET Lpr Energia Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,00 Lpr Energiaverkot Oy Etelä-Karjalan Osuuspankki , ,00 Lpr liiketoiminnat Oy Eri luottolaitokset yhteensä 0, ,35 Lpr Lämpövoima Oy/Lpr Energia Oy Ilmarinen , ,45 Lappeenrannan Yritystila Oy Eri luottolaitokset yhteensä , ,25 Williparkki Oy Kuntarahoitus , , , ,05 MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT Aholan alueen vesihuolto-osuuskunta Nordea Pankki Suomi Oyj 9 400, ,00 Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,25 Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto 2 Nordea Pankki Suomi Oyj , ,16 Asunto Oy Joutsenon Lampikankaanpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,43 Asunto Oy Joutsenon Martikanpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,58 Asunto Oy Joutsenon Pihlajapuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,12 Asunto Oy Joutsenon Puistokartano Nordea Pankki Suomi Oyj , ,67 Asunto Oy Joutsenon Pulpinpuisto Nordea Pankki Suomi Oyj , ,83 Asunto Oy Joutsenon Saimaanranta Nordea Pankki Suomi Oyj , ,99 Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry Eri luottolaitokset yhteensä , ,04 Joutsenon Veneseura ry Etelä-Karjalan Osuuspankki , ,00 Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Nordea Pankki Suomi Oyj , , , ,17 Annetut takaukset yhteensä , ,78 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

100 ANNETUT TÄYTETAKAUKSET Asuntolainat: -Lappeen Ikihonka Oy , ,64 -Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö 0, ,00 -Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö , ,03 Hankintalainat/osakkeet: -Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy , ,02 Jätehuoltoalueen rakentamislainat: -Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy 0,00 0, , ,69 VAKUUSTALLETUKSET Talletustodistukset , ,64 Säästötilit Vakuustalletukset, Lpr seudun ympäristötoimi , ,23 Yhteensä , ,87 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista , ,76 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,01 AVL 33 perustuva palautusvastuu Investoinnit v ,9 milj (huom korjaus) Investoinnit v ,6 milj Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Kohde-etuuden arvo (sopimuksen nimellisarvo) ,00 Sopimuksen käypä arvo (markkina-arvo) , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

101 MUUT ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT Maankäyttösopimukset Autotalo maankäyttösopimus ,83 Hotelli Lappee maankäyttösop ,20 Viipurin vaneri maankäyttösop ,53 Iso-Kristiinan kaavamuutos ,58 Kirkkokatu 9 maankäyttösopimus ,00 Tiuruniemi HCR maankäyttösopim ,00 Seniori-Saimaa maankäyttösop ,00 Koulukatu 13 maankäyttösopimus ,00 Armilan funkkoulu maankäyttöso ,00 Koulukatu 15 maankäyttösopimus ,00 Oksasenkatu 4 maankäyttösopimu ,00 Kylpyläntorni maankäyttösopimu ,00 Luukkaanraitti maankäyttösopim ,00 Asvi maankäyttösopimus ,00 EKKS maankäyttösopimus ,00 LOAS Laserk maankäyttösopimus ,00 Caprintie maankäyttösopimus 5 682,00 Allergialiitto maankäyttösop 7 535,00 Yhteensä ,14 Osuus Eksoten alijäämästä 16,78 milj. Lisäselvitys Eksoten analyysissa s. 193 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

102 KONSERNIN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1000 VASTUUT Velat,joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin: Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,2 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,2 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita: Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 2 795, ,7 Pantatut osakkeet yhteensä 2 795, ,7 Sopimusvastuut/Vuokravastuut 2 266,8 276,5 LEASINGVASTUUT Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 906, ,6 Myöhemmin maksettavat 6 151, ,7 Leasingvastuut yhteensä , ,3 MUUT VASTUUSITOUMUKSET Takaukset konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta: , ,3 Takaukset muiden puolesta 3 520, ,4 Takaukset säätiöille , ,1 Takaukset yhdistyksille 5 707, ,0 Takaukset yhteensä , ,8 VAKUUSTALLETUKSET Talletustodistukset 196,00 460,60 Vakuustalletukset/lpr seudun ymp.toimi 2 546, ,29 Pantiksi annetut talletukset 10,75 10,80 Vakuustalletukset yhteensä 2 742, , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

103 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ JA Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt YHTEENSÄ YHT ilman työllistettyjä Toimiala Kasvatus- ja opetustoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Tekninen toimi Konsernihallinto Maakunnallinen palvelutoiminta (ilman EKpelastuslaitosta) Yhteensä ilman Etelä- Karjalan pelastuslaitosta *) **) E-K pelastuslaitos YHTEENSÄ *) sisältää puolivakinaiset 150 henkilöä sekä vpk:laiset 240 henkilöä **) sisältää puolivakinaiset 181 henkilöä sekä vpk:laiset 239 henkilöä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Käyttötalous yhteensä Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin Yhteensä euroa Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

104 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,00 Tilintarkastajan lausunnot 590,00 612,50 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 2 080, ,00 Palkkiot yhteensä , , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

105 TASEYKSIKÖT ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,00 Materiaalit ja palvelut , ,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,37 Palvelujen ostot , ,54 Henkilöstökulut , ,11 Palkat ja palkkiot , ,01 Henkilösivukulut , ,10 Eläkekulut , ,37 Muut henkilösivukulut , ,73 Poistot ja arvonalentumiset , ,40 Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Liiketoiminnan muut kulut , ,72 Liikeyli/alijäämä , ,86 Rahoitustuotot ja -kulut -23,95-0,58 Muut rahoitustuotot 0,57 Korkotuotot Muille maksetut korkokulut -24,52-0,58 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,28 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,28 Poistoeron lisäys/vähennys , ,60 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 3 624, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,68 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

106 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

107 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,05 Aineettomat hyödykkeet 7 499,98 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 7 499,98 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,05 Koneet ja kalusto , ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,40 Saamiset , ,40 Myyntisaamiset , ,43 Muut saamiset , ,74 Yhdystili , ,23 YHTEENSÄ , ,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,42 Peruspääoma , ,68 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,06 Tilikauden yli/alijäämä , ,68 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,62 Poistoero , ,62 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,41 Lyhytaikainen , ,41 Ostovelat , ,58 Muut lyhytaikaiset velat , ,06 Siirtovelat , ,77 YHTEENSÄ , ,45 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

108 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,83 Valmistus omaan käyttöön , ,32 Materiaalit ja palvelut , ,73 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,66 Palvelujen ostot , ,07 Henkilöstökulut , ,18 Palkat ja palkkiot , ,61 Henkilösivukulut , ,57 Eläkekulut , ,37 Muut henkilösivukulut , ,20 Poistot ja arvonalentumiset , ,08 Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Liiketoiminnan muut kulut , ,91 Liikeyli/alijäämä , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut 52,38-67,36 Korkotuotot Muut rahoitustuotot 57,74 Muille maksetut korkokulut -5,36-67,36 Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,89 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia , ,89 Poistoeron lisäys/vähenys , ,62 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

109 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAHOITUSLASKELMA VUODELTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta 2 56 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Liittymismaksut palautuskelpoiset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

110 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,92 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,92 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,74 Koneet ja kalusto , ,18 Sijoitukset Liittymismaksut/palalutuskelp ,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,67 Saamiset , ,58 Myyntisaamiset , ,20 Muut saamiset , ,38 Siirtosaamiset 6 250, ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,09 Pienläinvastaaotto/pankkikortti 350,00 35,00 Yhdystili , ,09 YHTEENSÄ , ,59 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,18 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,88 Tilikauden yli/alijäämä , ,30 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,24 Poistoero , ,57 Vapaaehtoiset varaukset , ,67 VIERAS PÄÄOMA , ,17 Lyhytaikainen , ,17 Ostovelat , ,13 Muut lyhytaikaiset velat , ,90 Siirtovelat , ,14 YHTEENSÄ , , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

111 TILAKESKUS TULOSLASKELMA 2014 Liikevaihto ,18 Valmistus omaan käyttöön ,63 Materiaalit ja palvelut ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,99 Palvelujen ostot ,60 Henkilöstökulut ,44 Palkat ja palkkiot ,27 Henkilösivukulut ,17 Eläkekulut ,61 Muut henkilösivukulut ,56 Poistot ja arvonalentumiset ,52 Suunnitelman mukaiset poistot ,93 Muut lisäpoistot ,59 Liiketoiminnan muut kulut ,11 Liikeyli/alijäämä ,15 Rahoitustuotot ja -kulut ,28 Korkotuotot Muut rahoitustuotot 60,86 Korkokulut ,99 Muut rahoituskulut -266,15 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ,13 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia ,13 Tilikauden yli-/alijäämä ,13 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

112 TILAKESKUS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 196 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 637,531 Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisen muutos -455 Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta -743 Rahavarojen muutos 881 Rahavarat Rahavarat Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

113 TILAKESKUS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,64 Aineettomat hyödykkeet , ,02 Tietokoneohjelmistot 0, ,23 Muut pitkävaikutteiset menot , ,79 Aineelliset hyödykkeet , ,62 Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,63 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,69 Koneet ja kalusto , ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,92 Sijoitukset , ,00 Osakkeet ja osuudet 200,00 200,00 Muut saamiset/liittymismaksut , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,23 0,00 Saamiset ,17 0,00 Myyntisaamiset ,50 0,00 Muut saamiset ,91 0,00 Siirtosaamiset 123,76 0,00 Rahat ja pankkisaamiset ,06 Yhdystili ,06 0,00 YHTEENSÄ , ,64 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,99 Peruspääoma , ,99 Edellisten tilikausien ylijäämä 0,00 0,00 Tilikauden yli/alijäämä ,13 0,00 VIERAS PÄÄOMA , ,65 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,37 Lainat kuntarahoitus Oy:ltä , ,37 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,28 Lainat kuntarahoitus Oy:ltä , ,70 Saadut ennakot , ,05 Ostovelat ,85 0,00 Siirtovelat , ,53 YHTEENSÄ , ,64 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

114 TASE VASTATTAVAA TASE TASE OMA PÄÄOMA , ,07 Peruspääoma , ,75 Muut omat rahastot , ,38 Ed. kausien yli/alijäämä , ,17 Tilikauden yli/alijäämä , ,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,88 Poistoerot , ,21 Vapaaehtoiset varaukset , ,67 PAKOLLISET VARAUKSET , ,92 Eläkevaraukset , ,92 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,86 Valtion toimeksiannot , ,46 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,56 Muut toimeksiantojen pääomat 206, ,84 VIERAS PÄÄOMA , ,18 Pitkäaikainen , ,59 Joukkovelkakirjalainat ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,55 Lainat julkisyhteisöiltä , ,45 Muut pitkäaikaiset velat , ,59 Lyhytaikainen , ,59 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks , ,26 Lainat julkisyhteisöiltä 3 629, ,04 Lainat muilta luotonantajilta , ,06 Saadut ennakot , ,78 Ostovelat , ,64 Muut lyhytaikaiset velat , ,28 Siirtovelat , ,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

115 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT TILINPÄÄTÖS 2014 JA ENNUSTE TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN Tämä raportti sisältää vuonna 2014 kaupunginhallitukselle ja konsernijaokselle raportoivat konserniyhteisöt. Raportissa esitetään kustakin yhteisöstä niiden toimittamien tilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2014 talouden ja toiminnan toteutuminen verrattuna talousarvioon 2014 ja kehittyminen verrattuna edelliseen vuoteen 2013 ottaen kantaa koko taloussuunnitelmakauteen Strategia- ja talousyksikkö on lisäksi laatinut raporttiin yhteisöjen toimittamien tietojen perusteella lyhyen analyysin vuodesta Analyysiosa perustuu tilinpäätösanalyyseissa yleisesti käytettyihin tunnuslukuihin ja niiden tulkintaan. Kunnallisissa osakeyhtiöissä yhtiön olemassaololle voi olla muukin syy kuin voiton tuottaminen omistajalle. Analyysissa on esitetty erikseen kursiivilla, jos kaupungin omistajaintressi vaikuttaa olennaisesti tunnuslukujen taustalla. Tunnuslukujen raja-arvot ovat yleisesti yritysten tilinpäätösanalyyseissa käytettyjä raja-arvoja. Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös

116 HENKILÖSTÖMÄÄRIEN KEHITYS Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu konserniyhteisöiden henkilöstömäärän kehitystä vuosien aikana. Kaikkien konserniyhteisöiden osalta henkilöstömäärät ovat laskeneet vuodesta henkilöllä eli henkilöstömäärä on vähentynyt 0,6 %. Lappeenrannan Liiketoiminnat konsernin ja Wirma Lappeenranta Oy:n henkilöstömäärät vähenivät vuoden 2014 aikana. Wirma Lappeenranta Oy:n henkilöstöluvuissa on huomioitava se, että luvut sisältävät myös kesätyöntekijät. Lappeenrannan Yritystila konsernin henkilöstömäärä nousi hieman. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n henkilöstömäärän nousu prosentteina on suuri, mutta nousu johtuu yhtiön toiminnan käynnistymisen myötä palkatusta toisesta työntekijästä. Lappeenrannan Energia konsernin henkilöstömäärä väheni merkittävästi vuonna 2014 johtuen yhtiön säästötavoitteista. Saimaan talous ja tieto Oy:n henkilöstömäärä on noussut vuonna 2014, koska Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosi- 116 Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA Puh. 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki 3076/00.03.00/2016 TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot