KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSOHJELMA Johdanto Kaavoitusohjelma on Jyväskylän kaavoituksen työohjelma vuosille Sen tavoitteena on asettaa painopistealueet lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle. Kaavoitusohjelma perustuu kaupunkirakennepalveluiden strategioihin ja linjauksiin sekä maankäytön toteutusohjelmaan Kymppi R kaavoitusohjelma esittelee kaupungin merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kaavoitusohjelman ulkopuolella on noin 100 pienempää aluetta koskevaa tai vähemmän merkityksellistä asemakaavamuutosta sekä usein kaupungin omia kaavahankkeita, jotka tulevat vuoden aikana kiireisellä aikataululla. Entiset kuntarajat ylittävä suunnittelu on antanut mahdollisuuksia kokonaisvaltaiselle maankätyön suunnittelulle. Kaupunki kaavoittaa pääasiassa omaa raakamaataan. Tarkoituksenmukaisten kaavoitettavien kokonaisuuksien mahdollistamiseksi on joissakin tapauksissa otettava mukaan yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita. Näiden kohteiden hallitsemiseksi ovat uudet toimintatavat muotoutumassa. 1.1 Kaupungin kehitys Väestö Jyväskylän väkiluku oli vuoden 2010 alussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli asukasta, ja kasvu on ollut vuonna 2010 samaa tasoa. Väestöarvio vuodelle 2020 on asukasta. Väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin kilpailukyvyn varmistamista kaavoittamalla uusia vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita. Elinkeinotoiminta Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on viime vuosina monipuolistunut ja keskeisimmät toimialat ovat metalliteollisuus, rakentaminen sekä palvelut ja kauppa. Jyväskylän työpaikkojen muutos on aikavälillä ollut 17,3 %. Suhteellinen kasvu oli toiseksi ripeintä suurten kaupunkien joukossa. Työllisten määrä kasvoi vuosina ,3 %. Taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän seudulla on noin yritysten toimipaikkaa ja noin työpaikkaa. Työpaikoista on Jyväskylässä noin , joista alkutuotannossa noin 600, jalostuksessa ja palveluissa Talouden taantuma on vaikuttanut myös Jyväskylän ja seudun talouselämän kehitykseen. Kaupungissa työttömyysaste oli syyskuussa ,1 % eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Viidentoista suurimman kaupungin vertailussa työttömyys oli keskitasoa. 2 Tavoitteet ja linjaukset 2.1 Strategiat ja visiot Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt Kaupunkirakennepalveluiden strategian ja sen toteuttamisohjelman. Strategia jakautuu strategiateemoihin, strategisiin tavoitteisiin ja niihin kohdistuviin toimenpiteisiin, joille on nimetty mittarit, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Kaavoitusohjelma toteuttaa osaltaan palvelualueen strategioita ja visioita.

2 Strategiateemat ovat (suluissa niihin kohdistuvat strategiset tavoitteet): 1. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. (Tiiviin ja alueellisesti tasapainoisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen; aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin; ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen; julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen; autoriippumattomuuden edistäminen; energiatehokaan ja ekologisen rakentamisen edistäminen. 2. Kilpailuetua erottautumalla. (Moderni ja vahva kaupunkidesgin; Päijännefantasia; kävelevä kaupunki; puubrändin luominen). 3. Vireä elinkeinoelämä sekä työpaikkojen ja väestömäärän kasvu. (Kilpailukykyisten yritys- ja asuintonttien tarjoaminen; Huippuosaamiseen ja kansainväliseen näkyvyyteen panostaminen). 4. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. (Kuntalaisten osallisuusmuotojen ja suoran demokratian vahvistaminen; asuinalue- ja asukasyhteistyön tehostaminen; vuorovaikutuksen lisääminen sähköisiä kanavia käyttäen). 5. Terve kuntatalous sekä palvelujen sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. (Palvelualue toteuttaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia; palveluiden järjestämisen kustannuksia vastaavat maksut ja taksat; aktiivinen omaisuuden hallinta). 6. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. (Osaamisen hallinta kiinteäksi osaksi johtamista; kilpailukykyisyys työnantajana; hyvinvoivat työyhteisöt; hyvä johtaminen) 2.2 Maankäytön toteutusohjelma Kymppi R Jyväskylän tonttituotannosta huolehditaan vuosittain laadittavalla maankäytön toteutusohjelmalla Kymppi R :llä. Ohjelma sisältää alueiden käyttöönoton ajoituksen seuraavalle kymmenelle vuodelle, joista lähimpiä kolmea ja viittä vuotta tarkastellaan tarkemmin. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylässä: on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kymppi R 2010 ohjelman kokouksessaan. Ohjelma luo mitoitusta ja aikatauluja koskevat tavoitteet alueiden kaavoitukselle ja toteuttamiselle. 3 Arvio tonttivarannosta 3.1 Arvio asumisen tonttivarannosta Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. ( /1441) Vuoden 2008 lopussa oli Jyväskylässä asuntokuntia , keskikoko 2,0 henkilöä, yhden henkilön asuntokuntia oli kpl. Asuntokanta oli vuoden 2009 lopussa kpl, joista ok-taloasuntoja 24%, vuokra-asuntoja 40%. Asuntojen pinta-ala oli keskimäärin huoneistoneliömetreinä 71 h-m 2 ja kerrosneliömetreinä keskimäärin 89 kem 2. Nykyisen Jyväskylän

3 alueelle rakennettiin asuntoa vuosina eli keskimäärin noin 1140 asuntoa/vuosi, josta keskimäärin noin 240 omakotiasuntoa. Kaupunki varautuu turvaamaan riittävän tonttivarannon tulevien vuosien asuntotuotannolle. Tavoitteena on ylläpitää kahden vuoden kaavavarantoa, 400 uutta omakotitonttia ja kerrosneliömetriä muulle asuntotuotannolle. Vuosittain on kaavoitettava uutta noin 200 omakotitalotonttia sekä k-m 2 muulle asuntotuotannolle. Kaupungin maalla olevia omakotitalotontteja on vahvistuneissa asemakaavoissa 730 kpl eli noin 3,5 vuoden varanto (tilanne ). Vuoden kaavoitusohjelmasta saadaan asetetun tavoitteen mukaisesti varantoa eli noin 600 omakotitonttia kaupungin maalle. Uusia laajoja omakotialueita kaavoitetaan Mannisenmäkeen, Matinmäkeen ja Tunnelinmäkeen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttänee myös Valkeamäen asemakaavoituksen käynnistymistä. Lisäksi on huomioitava, että useilla kaavoitettavilla alueilla on kaupungin maanomistuksen lisäksi yksityistä maanomistusta, mikä saattaa hidastaa kaavoitusprosessia. Kaavoituksella mahdollistetaan uusia rakennuspaikkoja kyliin. Kaupungissa on jo hyväksytyissä ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa noin 1050 uutta maaseutualueen rakentamispaikkaa. Periaatteena on, että vireillä on kaksi-kolme kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitus suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palvelujen saavutettavuus). Kerrostaloille asemakaavoitettua varantoa löytyy k-m 2 ja rivitaloille k-m 2 eli yhteensä k-m 2, tämä on melkein 5 vuoden varanto. Kaupungin omistamilla tonteilla on varantoa tarjolla noin k-m 2 (tilanne ). Kaavoitusohjelman kohteista tulee varantoa noin k-m 2 lisää, mikä vastaa asetettua tavoitetta ohjelmakaudelle. Aluekeskusten osalta merkittävin uuden rakennusoikeuden määrä sijoittuu Vaajakosken keskustaan. Keskustan täydennysrakentamiskohteita ovat Hämeenkadun ja Palokunnanmäen alueiden lisäksi Kankaan tehtaan alue, jonka kaavoitus käynnistyy ohjelmakaudella. Muita kerrostalokohteita ovat Mannisenmäki ja Pölkintie Palokassa. 3.2 Arvio työpaikkarakentamisen tonttivarannosta Asemakaavoissa on kaavavarantoa liike- ja toimistorakennuksille noin k-m 2, tästä kaupungin maalla noin k-m2. Lisäksi on teollisuuden tonttimaata noin 85 hehtaaria, tästä kaupungin maalla on noin 48 hehtaaria. Kaupungin tarjolla oleva valmis tonttimaa on sen sijaan vähäisempi: kaupungilla oli tarjolla vapaata teollisuustonttimaata (missä on myös kunnallistekniikka) vajaa 14 hehtaaria eli 12 teollisuustonttia. Lisäksi Kirrinmäessä on kaksi liike-/teollisuustonttia, joilla on yhteensä k-m 2 rakennusoikeutta. Jyväskylän asemakaavoitettua työpaikka-aluevarantoa parannetaan tulevalla ohjelmakaudella. Tavoitteena on mahdollistaa isojen tonttien käyttöönotto Palokärjen alueella. Myös Sulunperän ja Kanavuoren asemakaavojen laajennukset käynnistyvät. Läntisen Palokärjen asemakaavoitus jatkuu mahdollistaen ohjelmakaudella noin k- m 2 tonttivarannon (Innoroad-hanke) kaupungin maalla. Alueelle sijoittuu logististen toimintojen lisäksi myös tuotannollista toimintaa ja vähäisessä määrin pääkäyttötarkoitusta tukevia kaupallisia palveluja. Keskustassa kaupallisissa ydinkortteleissa varaudutaan täydennysrakentamiseen Forumin korttelissa 9 sekä Väinönkadun varrella ns. Kauppakulman korttelissa.

4 Jyväskylän kaavoitusohjelman kohteet vuosille KAAVOITUSOHJELMA esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. (Tavoiteaikataulu on arvioitu kaavoitusprosessin kesto ohjelmakaudella ) YLEISKAAVOITUS Maankäytön rakennemalli 20X0 (Rossi) Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli on seudun seitsemän kunnan yhteinen vastaus siihen, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista edistetään. Vaihtoehdot (Eheytyvä kasvuakseli, Raidebanaani ja Tähtimalli) olivat nähtävillä alkuvuonna Vaihtoehdoista työstetty valittu malli valmistuu kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa Rakennemallissa seutu ymmärretään viidestä erityyppisestä, elämäntapoihin ja liikennekäyttäytymiseen pohjautuvasta vyöhykkeestä koostuvaksi kokonaisuudeksi, jossa jokaisella paikalla on oma merkityksensä. Lähtökohtana on hyvin toimiva, bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikennekaupunki, jonka ympärille rakentuu tiivis, hyvän asumisen vyöhyke (FLOW). Osaamisen, palvelujen, kaupan ja työpaikkojen keskittymät muodostavat tihentymiä, jonne on hyvät kevyen kevyt liikenteen yhteydet (KNOW). Tapahtumia täynnä oleva, sykkivä ja elävä palvelujen alue muodostaa urbaanin kävelykeskustan (SHOW). Tiivistyvän asumisen myötä nykyiset kuntakeskukset ja pääliikenneväylien varsien taajamat vahvistuvat palvelukeskittyminä (GROW). Jyväskylän seudun aluerakenne täydentyy elävien ja maaseutumaisen tiiviiden palvelukylien verkostosta (SLOW). Rakennemallia tukee kuntien yhteinen 20X0-sopimus kehittämisperiaatteineen. Konsulttina toimii Airix Oy ja projektipäällikkönä on Kimmo Vähäjylkkä. Jyväskylän kaupungin yleiskaava (Rossi) Kaupunginvaltuusto on päättänyt käynnistää Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen. Yleiskaavaprosessi rakentuu paikallisia lähtökohtia ja tarpeita palvelevaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa yleiskaavan etenemiselle puitteet. Yleiskaavan esiselvityksen johtopäätöksenä esitettiin yleiskaavan viisi pääteesiä: 1. Uusi kunta tarvitsee uuden sukupolven yleiskaavan 2. Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden 3. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu 4. Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti 5. Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen. Jyväskylän yleiskaava jakaantuu viiteen päävaiheeseen, jotka ovat 1. Esiselvitysvaihe, Raamivaihe, kevät Luonnosvaihe, kevät Ehdotusvaihe, kevät Hyväksymisvaihe, loppuvuosi 2013 Liikenteen osalta yleiskaava perustuu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja sen taustaaineistoihin. Koko kaupungin alueelle on lisäksi laadittu kaupan palveluverkkoselvitys, valuma-alueselvitys ja virkistysreittiselvitys. Muita yleiskaavallisia selvityksiä ovat taajamien lähialueselvitys, jossa selvitetään eri puolille kaupunkialuetta vähitellen syntyneiden asutustiivistymien nykytilaa ja tulevan maankäytön ohjaustarvetta, työpaikka-alueselvitys ja viherteeman selvitykset (luonto-, maisema- ja viheralueselvitykset) Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan yleiskaavassa tarkemmin kolmen eri kehän avulla: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä painopisteenä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävien tukeminen ja alue- ja lähikeskusten vahvistaminen. Tarkastelun pohjaksi tehdään seuraavia selvityksiä: Kaupan palveluverkkoselvitys, valmistunut 2010, Viherteeman selvitykset (luonto-, maisema- ja viheralueselvitykset), Säilytettävät pientaloalueet eli SÄILYKE-selvitys.

5 Laajenevan kaupunkirakenteen kehällä painopistealueita ovat pohjoisten kehäväylien elinkeinovaltainen maankäyttö välillä Sulunperä-Seppälänkangas-Palokka, läntisen ohitustien linjaus ja vaikutus maankäyttöön Majanorosta Taka-Keljon ja Ruokkeen kautta Lintukankaalle sekä Nelostien uudelleenlinjauksen vaikutus maankäyttöön Kanavuoressa sekä Kirrin ja Tikkakosken lentoaseman risteyksen välisellä alueella. Maaseutuelinkeinojen kehällä Maaseutualueiden maankäyttöselvitys (MASSU) luo painopisteet ja perustelut lähivuosien kyläkaavoitukselle. Raspionjärven maaseutumaisia rakennuspaikkoja tutkitaan Raspion-Iloniemen osayleiskaavassa. OSAYLEISKAAVAT Kauramäki-Eteläkeskus (A) (Leena Rossi) Kaavan tavoitteena on rakentaa keskisuomalaiseen mäkimetsämaisemaan sijoittuva joukkoliikennepohjainen asuinalue ja uusi, seudullisesti merkittävä eteläinen asiointikeskus. Samalla tutkitaan Eteläportin tulevaa maankäyttöä. Luonnosvaihe ajoittuu syksyyn Raspio-Iloniemi (B) (Julia Virtanen) Kaavassa tarkastellaan Korpilahden keskustan laajenemismahdollisuuksia Päijänteen rannoille, 9-tien varren työpaikka-alueita sekä Raspion ja Maatianjärven maaseutumaista miljöötä. Oravasaaren kyläkaava (C) (Vesa Rajaniemi) Tavoitteena on maaseutumaisten Oravasaaren ja Ilmopohjan kylien maankäytön selkeyttäminen ja järjesteleminen ns. kyläkaavana. Kaavalla, joka pohjautuu Nelostien linjauksen siirtämiseen uuteen paikkaan, käsitellään samalla oikeusvaikutteisesti rakennuspaikkatarkkuudella suunnittelualueeseen kuuluvien Päijänteen ja Leppäveden järvien rannanosien maankäyttö. Kaava etenee valtuustoon alkuvuodesta Korpilahden Saakoski-Saalahti (D) (Julia Virtanen) Korpilahden eteläisten kylien yleiskaavoitusta valmistelevat työt Tampereentien suunnan molemmin puolin jatkuvat Saakoskella ja Saalahdella. Kankaan osayleiskaava (E) (Sandelin, Heinänen) Kaupungin omistukseen siirtyvän Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa alueen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Alueen suunnittelu käynnistyy yleiskaavatasoisin selvityksin ja vuonna 2011 järjestettävällä arkkitehtikilpailulla.

6 ASEMAKAAVOITUS ALUEKESKUSTAT 1. Korpilahden keskusta (Solin/Virtanen) Vuonna 2008 laaditun keskustasuunnitelman periaatteiden pohjalta asemakaavoitus etenee vaiheittain. Tavoitteena on kaupallisten ja julkisten palveluiden sekä asumisen mahdollisuuksien lisääminen Korpilahden keskustassa Vaajakosken keskusta (Solin/Sievänen) Vaajakosken keskustan kaavarunkotyö käynnistyy vuonna 2010 käydyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Kilpailun tavoitteena oli lisätä Vaajakosken vetovoimaisuutta täydennysrakentamisen keinoin niin asumisen kuin palvelujen osalta. Alueen asemakaavoitus alkaa kaavarunkovaiheen jälkeen kohteittain Säynätsalon keskusta Säynätsalon keskustan kehittäminen käynnistyy vuonna 2011 alueen lähtötietojen kartoituksella ja selvityksillä. Työn pohjana ovat Säynätsalon asukasfoorumin ajatukset vuodelta Valtakunnalliset merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön ja Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon lähiympäristön kehittäminen vaatii erityisen herkkää kaupunkikuvallista otetta. 4. Palokan keskusta (Solin/Pentti) Palokan keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan liikekeskustan ympäristössä. Alueen ideointi on käynnistynyt jo kesällä 2009 kansainvälisen IFHP-Summer Schoolin arkkitehtiopiskelijoiden työllä. Esiselvitystyötä on tehty Palokan koulukeskuksen asemakaavan yhteydessä syksyllä ASUMINEN Kerros- ja rivitalot 5. Hämeenkadun alue (Pentti) Hämeenkadun alueelle vanhan juomatehtaan johtajan talon ympäristöön suunnitellaan laadukasta asuin-, liikeja toimistorakentamista ympäristön kulttuuriarvot huomioiden. Vuonna 2010 on käyty suunnittelukilpailu Sisääntulo Jyväskylään Hämeenkadun ideakilpailu, jonka pohjalta asemakaava etenee Palokunnanmäki Vesangantien varrella sijaitseva paloaseman tontti vapautuu asuinrakentamiselle Pelastuslaitoksen toimintojen siirtyessä Ristonmaalle, Sulunperään ja Seppälään. Alueelle suunnitellaan monimuotoista asuinkerrostalorakentamista noin k-m Kangas (Heinänen) Kaupungin omistukseen siirtyvän Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa alueen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Alueen maankäytönsuunnittelu käynnistyy vuonna 2011 järjestettävällä arkkitehtikilpailulla. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain. Tavoiteaikataulu: aloitus Kolikkorinne Kolikkorinteen päiväkodin tontti Holstissa vapautuu asuinkäyttöön ja alueelle suunnitellaan pienimuotoista asuinrakentamista

7 9. Vaajakoskentie 9 Suunnittelualueella sijaitsee vanhoja rakennuksia, joista v rakennetulla vanhalla koulurakennuksella on suojeluarvoja. Sijainti Vaajakoskentien varrella mahdollistaa asumista sekä pienimuotoista toimitilarakentamista, molempia vaihtoehtoja tutkitaan kaavoitusprosessin aikana. 10. Kuokkalan louhimo (Sievänen) Kivilouhimon julkisen rakentamisen alue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, johon tulee rakennusoikeutta yhteensä noin k-m2. Asuinrakentaminen täydentää Kuokkalan keskustan rakennetta ja luo tärkeän näkymän Siltakadun päätteeksi. Alueelle voidaan sijoittaa myös seniori- ja palveluasumista. 11. Väinölänranta Äijälänsalmen rannalla oleva Väinölänranta kuuluu Väinölän kehittämisalueeseen. Aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, joka on merkittävä sisääntulonäkymä Päijänteeltä kaupungin keskustaan Karpalokuja (Heinänen) Varikon purettavan päiväkodin tontille ja sen ympäristöön suunnitellaan rivitaloalue, joka sopeutuu olevassa olevaan rakentamiseen ja maisemaan. 13. Mannisenmäki Mannisenmäen aluetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena entisen kuntarajan molemmin puolin. Asemakaava sisältää kerros-, rivi- ja pientaloasumista. Alue on merkittävä täydennysrakentamisalue kaupungin keskustan ja Palokan välissä. Alueella on tehty tarkennettuja luontoselvityksiä Kauramäki 1/Eteläportin pohjoisosa Eteläportin pohjoisosan asemakaavoitus käynnistyy Eteläväylän ja Kauramäentien risteysalueen ympäristössä asuinkerrostalorakentamisella. Alue muodostuu tulevaisuudessa osaksi Kauramäen asuntoaluetta, josta on laadittu ideasuunnitelma vuoden 2010 aikana. 15. Säynätsalon kouluranta Säynätsalon koulun vanha tontti pääsaaren pohjoisosassa muutetaan asumiskäyttöön. Päijänteen rantaan sijoittuvalle alueelle tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa energiatehokkaita korttelialueita Pölkintie Palokankeskuksen eteläpuolelle Pölkintien varrelle suunnitellaan tiivis kerros- ja rivitalopainotteinen asumisen aluekokonaisuus. Pientalot 17. Keskuskeittiön tontti Mäki-Matin alueella sijaitsevan Keskuskeittiön tontille suunnitellaan ympäristöön sopivaa kaupunkipientalo- tai rivitaloasumista. 18. Tuohimutkanrinne Tuohimutkanrinne on täydennysrakentamisen osayleiskaavan mukainen pieni asumisen kohde Latvatien takana rinteessä. Suunnittelualueelle tulee noin uutta pientalotonttia.

8 19. Tikanranta I Monimuotoinen pieni asumisen täydennysrakentamiskohde Pohjanlahden pohjukassa täydentää olemassa olevaa pientalomaista rakennetta. 20. Korteniityn kortteli 146 Korteniityntien varrella sijaitsevan korttelin 146 kaavamääräykset tarkistetaan siten, että alueelle on mahdollista toteuttaa nykyistä asemakaavaa monipuolisempaa asuntotuotantoa. Tavoiteaikataulu: aloitus Ruoke (Pentti) Ruokkeen alueen asemakaavoitus käynnistyy tauon jälkeen aiemmin laaditun kaavaluonnoksen pohjalta. Kaava tulee mahdollistamaan alueelle uusia omakotitonttia yksityiselle ja kaupungin maalle. 22. Matinmäki I (Pentti) Puuppolan ja Palokan väliin sijoittuva Matinmäen alueen kaavoitus käynnistyy vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitetaan Alvajärven pohjoisosaan Matinmäki I. Alueelle syntyy jo olevan pientaloasutuksen lisäksi uusia omakotitontteja yksityiselle ja kaupungin maalle alueen luontoarvot huomioiden Savulahti I Ruokkeentien ja Tuomiojärven väliselle alueelle Palokassa asemakaavoitetaan uusi pientalovaltainen asuinalue. Savulahti I täydentää Tuomiojärven ympäristön erinomaisia asumisalueita kuten Haukkalanrantaa. Alueen suunnittelussa huomioidaan Tuomiojärven ympäri suunniteltava virkistysreitistö. Tavoiteaikataulu: Savulahti II Savulahti II:n alue on voimakkaasti kehittyvän pohjoisen Tuomiojärven omaleimainen asuinalue. Tarkoitus on kaavoittaa osin jyrkkään rinnemaastoon kerrostalo- ja pientaloasutusta. Tavoiteaikataulu: aloitus Jyskä Vaajakoskentien pohjoispuolisen Jyskän alueen rakennuskanta inventoidaan ja alueen vanhentunut asemakaava ajanmukaistetaan. Alueen asemakaavassa huomioidaan sen ominaispiirteet laatimalla parhaiten säilyville osa-alueille suojeluhenkinen asemakaava. Tavoiteaikataulu: aloitus Kaunisharjun Koskenniska (Pentti) Kaunisharjussa Koskenniskan alue suunnitellaan matkailupalveluille, asumiselle ja virkistyskäyttöön. Uudisrakentamiselle osoitetut alueet ovat luonteeltaan olemassa olevaa rakennetta täydentäviä. Alueelle syntyy jo olevan pientaloasutuksen lisäksi uusia omakotitontteja yksityiselle ja kaupungin maalle Hupelin uittokämppä (Strömberg/Räinä) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen nykyinen liiketoiminnallinen käyttötarkoitus asumiselle ja toimistorakentamiselle. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoista puurakentamista maisemallisesti ja historiallisesti merkittävälle paikalle. Asemakaavamuutoksessa huomioidaan alueen ympäristön tärkeät maisema- ja luontoarvot. Lisärakentamisen suunnittelu ja peruskorjaus laaditaan vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen. Tavoiteaikataulu: Tunnelinmäki III Tikkakosken Tunnelinmäen asemakaavoitusta jatketaan. Tavoitteena on perinteinen omakotitaloalue Tunnelinmäki I ja II alueiden eteläpuolelle.

9 29. Pajukanta Säynätsalossa Muuratsalon itärannalla sijaitsevan Pajukannan alueen kaavoittaminen on käynnistymässä. Alueella on tehty luontoselvitys kesällä 2006 ja asemakaavoituksen pohjaksi on laadittu kaavarunko syksyn 2007 aikana. Tavoitteena on täydentää Pajukannan keskeisen alueen rakentumista pientaloalueeksi siten, että siinä otetaan huomioon Päijänteen läheisyys, alueen ominaispiirteet, nykyinen asutus ja alueen virkistyskäyttö sekä maasto- ja luonto-olosuhteet. Tavoiteaikataulu: aloitus Kirkkolahti (Sassi) Kirkkolahden rantojen suunnittelussa pyritään mahdollistamaan uudenlainen matala-tiivis asuminen korpilahtelaisittain sekä turvaamaan lahden ympäri kulkeva virkistysalue ja -reitti. Suunnittelualueelle on tulossa omarantaisia tontteja. 31. Ikolanmäki (Virtanen) Ikolanmäen alue on Korpilahden keskustan alueella laajin ja parhaiten säilynyt esimerkki jälleenrakennuskauden taajamarakentamisesta. Alueen rakennuskanta on inventoitu kesällä 2008 ja asemakaava tarkistetaan alueen ominaispiirteet ja suojeluarvot huomioiden. Tavoiteaikataulu: 2013 TYÖPAIKKA-, YLEISET ALUEET JA MUUT MAANKÄYTTÖALUEET 32. Hannikaisenkatu 11 (Sassi) Hannikaisenkadun ja Gummeruksenkadun kulmauksen kaavamuutoksessa ajanmukaistetaan ns. lääkäritalon kaavamääräykset ja selvitetään tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Gummeruksenkadun puolelle mahdollistetaan Hallintokorttelissa olevan suojeltavan puutalon siirto. Tavoiteaikataulu: Kortteli 9 (Sassi) Valtiontaloa, sen viereistä rakentamatonta tontin kulmaa sekä koko korttelia suunnitellaan vetovoimaisen keskustan kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on keskittää huoltoliikennettä, parantaa korttelin sisäisiä jalankulkureittejä ja mahdollistaa korttelin uudistuminen ja täydennysrakentaminen. 34. Väinönkatu/Kortteli 47 (Sassi) Väinönkadun varrella sijaitsevien kortteleiden kaavamuutoksen tavoitteena on turvata suojeluarvoja, mahdollistaa täydennysrakentaminen sekä selkeyttää korttelin sisäisiä toimintoja ja liikennejärjestelyjä yhteisen huoltoväylän toteuttamiseksi. 35. Lutakon aukio ja toimistokortteli (Sassi) Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa yleisen pysäköinnin sijoittaminen aukion alle. Samalla toimistokorttelin pysäköintitalo poistuu mikä parantaa ympäristön kaupunkikuvaa, helpottaa pysäköinnin hallintaa tapahtumien yhteydessä sekä vähentää Lutakon tonttikatujen liikennettä. 36. Rautpohja (Puustinen) Rautpohjan teollisuusalueen asemakaava sisältää myös valtakunnallisesti merkittävän asuinkerrostaloalueen ja siihen liittyvät isännöitsijän rakennukset sekä saunan. Asuintoiminnat erotetaan teollisuustoiminnasta. Teollisuuden pysäköinti tulee järjestää joko tontilla tai osittain Hippoksen alueella Yliopiston suojelukaava (Puustinen) Yliopiston kampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jolle laaditaan suojelukaava. Kaavassa ratkaistaan viherympäristö, suojelumääräykset, pysäköinti ja mahdollinen täydennysrakentaminen.

10 38. Seppälän keskuskortteli (Heinänen) Seppälän keskuskortteliin (Ahjokatuun, Alasinkatuun, Vasarakatuun ja Seppäläntiehen rajoittuvalle alueelle) tehdään Seppälän osayleiskaavan tavoitteiden mukainen asemakaava, jossa mahdollistetaan alueen kaupallinen kehittyminen. Tavoiteajankohta: Ainola Ainolan tanssilavan tontin asemakaava päivitetään suojelumääräysten ja mahdollisen lisärakentamisen osalta. Samalla pohditaan tontin käyttömahdollisuuksia eri näkökulmista Laajavuori (Pentti) Laajavuoren aluetta kehitetään seudullisesti vetovoimaiseksi matkailun ja ulkoilun keskukseksi alueen luonnonarvot ja virkistyskäyttö turvaten. Alueen luonto- ja maisemaselvitykset ovat valmistuneet Keltinmäen päiväkoti (Heinänen) Tarkoituksena on kaavoittaa Keltinmäen alueelle uusi päiväkoti. Kaavamuutoksessa tutkitaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. 42. Kuokkalan yhtenäiskoulu Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan yläkoulu yhdistetään Kuokkalan yhtenäiskouluksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan koulurakennusten yhdistäminen uudella rakennuksella muuttamalla korttelialueen rajoja sekä tarkistamalla rakennusoikeutta. Asemakaavan yhteydessä tarkastellaan myös lähiympäristön virkistysalueita ja reittejä. Tavoiteaikataulu: Varassaari-moottoritie (Sievänen) Vaajakoskella Varassaaren asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on varata alueita uudelle moottoritielinjaukselle ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella valitun vaihtoehdon pohjalta, osoittaa vanhoille teollisuusalueille uusi käyttötarkoitus, turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevarauksia ja reitistöjä virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita teollisuudelle, kaupallisille ja julkisille palveluille. Tavoitteena on säilyttää nykyinen asuinrakennuskanta. Kaavatyö on käynnistynyt uudelleen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi aiemmin laaditun kaavan Läntinen Palokärki (Viinikainen) Läntisen Palokärjen asemakaava-alue on osa valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää logistiikkakeskusta (Innoroad-hanke). Alue rajoittuu lännessä Karhuvuoren osayleiskaavaan, pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan ja idässä Laukaantiehen. Alueeseen kuuluu myös Kaakkovuorentien eteläpuoli käsittäen nykyisten maa-ainesten varastointialueen. Logististen toimintojen lisäksi alueelle sijoittuu myös tuotannollista toimintaa ja niitä palvelevia yrityksiä. 45. Laukaantien itäpuoli/ Palokangas (Viinikainen) Alue on osa Innoroad-hanketta ja sijaitsee Laukaantien itäpuolella rajoittuen pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan, idässä Ankeriasjärveen ja etelässä pohjoisen kehäväylän (Vaajakoski-Palokanorsi) linjaukseen. Asemakaavaa koskevilta osin ratkaistaan myös tulevan kehätien sijainti. Alueelle tulisi sijoittumaan myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalitoimintoja. Tavoiteaikataulu: aloitus Ysitie/Kanavuori-Ruokosaaren pohjoisosa (Solin) Alue sijaitsee Ysitien pohjoispuolella rajoittuen pohjoisessa rakenteilla olevaan terminaalialueeseen ja lännessä Kanavuoren asemakaava-alueeseen. Alueelle kaavoitetaan kortteleita työpaikkarakentamiselle ja kaupallisille palveluille

11 47. Sulunperän teollisuusalueen laajennus pohjoiseen (Solin) Asemakaavoituksella ratkaistaan teollisuuskortteleiden lisäksi myös Sulunperäntien jatke osana pohjoista kehäväylää (Vaajakoski-Palokanorsi). Asemakaavan taustalle tehdään tarvittavat selvitykset mm. vesihuollon ja hulevesien osalta. Tavoiteaikataulu: aloitus Huovilan yritysalue (Virtanen) Korpilahdelle, Ysitien varrelle asemakaavoitetaan työpaikkatontteja nykyisten ja tulevaisuuden liikenneratkaisujen pohjalta monipuolistamaan alueen työpaikkatonttitarjontaa. Tavoiteaikataulu: Eteläportin asemakaavahankkeet Asemakaavoitus on käynnistynyt yleiskaavaehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on kehittää Eteläporttia kauppaja työpaikka-alueena. Tavoiteajankohta: Ranta-asemakaavat Kaupungin alueella on vireillä kaksi ranta-asemakaavahanketta. MRL:n 74 :n mukaan maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle sekä niiden kustannuksista. Kaupunki huolehtii ranta-asemakaavojen käsittelystä ja valvoo niiden sisältövaatimuksia.