asuminen unioni ii maassa t o i s e s s a E u ro opa n Tiedotusohjelma Euroopan unionin kansalaisille

Transkriptio

1 asuminen t o i s e s s a E u ro opa n unioni ii maassa Tiedotusohjelma Euroopan unionin kansalaisille

2 Kansalaisena Euroopassa Tämä opas on yksi Euroopan unionin "Kansalaisena Euroopassa " -hankkeeseen liittyvistä julkaisuista. Tämä "Kansalaisena Euroopassa" -tiedotushanke yhdessä "Rakennetaan Eurooppaa yhdessä"ja "Euro yksi raha Euroopalle" tiedotushankkeiden kanssa on osa Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tiedotusohjelmaa Euroopan unionin kansalaisille. Oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva unionin jäsenvaltion kansalaisen oikeuksista hänen asuessaan tai halutessaan asua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Oppaassa ei voida tuoda esiin kaikkia tarjolla olevia henkilökohtaiseen tilanteeseen ja perhesuhteisiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteisön oikeutta voidaan käsitellä vain yleispiirteittäin. Sen vuoksi on korostettava, että vain viralliset säädökset (sopimukset, asetukset, direktiivit, päätökset jne.) ovat oikeudellisesti sitovia. Saatavissa ovat myös oppaat: "Työskentely toisessa Euroopan unionin maassa" sekä "Opiskelu, koulutus ja tutkimuksen tekeminen toisessa Euroopan unionin maassa". Seuraavassa vaiheessa Kansalaisena Euroopassa -hankkeessa käsitellään kuluttajaa kiinnostavia asioita - esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ostamista toisesta jäsenvaltiosta sekä rahoituspalveluja yhteismarkkinoilla. Lisäksi paneudutaan sosiaalikysymyksiin, muun muassa työsuojeluun ja tasa-arvoon. Euroopan unionin kansalaisuuteen sisältyvistä eduista toiset tunnetaan hyvin, toiset huonommin. On hyvä tietää, että EU-kansalaisella on mm. mahdollisuus opiskella, työskennellä tai viettää eläkepäiviään toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa 1 ja nauttia samoista oikeuksista kuin oleskelumaansa kansalaiset. Tässä Euroopan komission julkaisemassa opassarjassa annetaan yleiskuva jäsenvaltion kansalaisten oikeuksista ja siitä, miten ne ovat parhaiten hyödynnettävissä. Kaikkia oikeuksia ja jokaista yksittäistä tilannetta ei voida käsitellä kokonaan - niin paljon ja niin monenlaisia niitä on. Lisätietoja on helposti saatavissa esim. niiltä lukuisilta viranomaisilta, joiden yhteystietoja on koottu tämän oppaan viime sivuille. Käytännön tietoja jäsenvaltion kansalaisen oikeuksista löytyy myös takakannessa mainituilta tietosivuilta. Maakohtaisesti laaditut tietosivut opastavat kansalaista saamaan oikeuksistaan täyden hyödyn. Esim. Oleskeluoikeus" -tietosivu selostaa, mitä tulee tehdä oleskeluoikeuden saamiseksi siinä maassa, jossa aikoo asua. Haluttaessa tilata näitä tietosivuja tarvitsee vain soittaa tämän oppaan lopussa mainittuun maksuttomaan suomenkieliseen palvelunumeroon.

3 OLESKELU JA ASUMINEN TOISESSA EUROOPAN UNIONIN MAASSA Tässä oppaassa käsitellään seuraavia aiheita: I OLESKELUOIKEUS Kenellä on oleskeluoikeus? Mitä muodollisuuksia oleskeluoikeuteen liittyy? Oleskelulupa Poikkeukset oleskeluoikeudesta II JÄSENVALTIOSSA OLESKELEVAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle Kunnallisvaalit Euroopan parlamentin vaalit Täytettävät muodollisuudet Jäsenvaltioon sijoittautumiseen liittyvät oikeudet Henkilökohtainen omaisuus muutossa Ajoneuvot: tyyppihyväksyntä, rekisteröinti ja verot Ajokortti Verotus III KEINOT OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISEKSI IV HYÖDYLLISIÄ OSOITTEITA V TIETOSIVUJEN TILAAMINEN t 1. Tässä oppaassa käytetään ilmaisuja "maa", "valtio" ja "jäsenvaltio viitattaessa Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Nämä ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Muita maita tai valtioita kutsutaan "kolmansiksi maiksi". Euroopan talousalueen (ETA) johdosta melkein kaikki tässä oppaassa selostetut oikeudet ovat voimassa myös Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa. Esiteltyjä oikeuksia voidaan vastaavasti soveltaa näiden kolmansien maiden kansalaisiin silloin, kun he oleskelevat unionin jäsenvaltiossa.

4 Oleskeluoikeus KENELLÄ ON OLESKELUOIKEUS? Jokaisella Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisella on oikeus oleskella minkä hyvänsä EU-maan alueella ammatistaan sekä yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Tähän oikeuteen liittyy kuitenkin eräitä edellytyksiä ja rajoituksia. Henkilöllä, joka on toisessa jäsenvaltiossa lomalla. lähetettynä työntekijänä tai tarjotakseen siellä satunnaisesti palvelujaan, on maassa väliaikainen oleskeluoikeus. Pysyvä oleskeluoikeus toisessa jäsenvaltiossa myönnetään henkilölle, joka toimii palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Oleskeluluvan saa myös opiskelija, eläkeläinen - halutessaan asua muussa kuin siinä maassa, jossa on työskennellyt - tai henkilö, joka on poissa työelämästä. Näissä tapauksissa on kuitenkin täytettävä tietyt varoja ja sairausvakuutusta koskevat edellytykset. Tällä pyritään varmistamaan se, että muuttaja ei joudu turvautumaan oleskelumaan sosiaaliturvajärjestelmään. Näitä varallisuus- ja sairausvakuutusedellytyksiä ei sovelleta henkilöön, joka siirtyy eläkkeelle siinä maassa, jossa on toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. -'.:.-'..- Työttömällä on oikeus oleskella toisessa jäsenvaltiossa "kohtuullinen aika" hakeakseen työtä. Tämän ajan pituutta ei ole määritelty yhteisötason säännöksin. Suurin osa jäsenvaltioista käyttää ennimäiskestona kuutta kuukautta, vaikka eräissä jäsenvaltioissa ennimäiskestona on yhä kolme kuukautta. Työnhakijan on suositeltavaa varmistua vallitsevasta käytännöstä ottamalla yhteyttä sen maan viranomaisiin, jossa hänen on tarkoitus oleskella työnhaussa. Riippumatta kussakin jäsenmaassa noudatettavista oleskelun määräajoista työtöntä ei voida ohjata poistumaan maasta, jos hän voi esittää todisteita, että hän jatkaa työnhakua ja että hänellä on todellisia mahdollisuuksia saada työtä (esim. sovittuja haastatteluja tai kokeita).

5 Työttömän oikeus saada työttömyyskorvausta maasta, jossa hän on vakuutettuna, jatkuu tietyin edellytyksin kolmen kuukauden ajan siitä lukien, kun hän on lähtenyt työnhakuun toiseen maahan. Saadakseen korvauksen hänen on tehtävä hakemus työttömyyskorvauksen maksavalle viranomaiselle, joka tarvittaessa antaa tietoa myös käytännön yksityiskohdista. Muuttajan perheenjäsenet voivat kansallisuudestaan riippumatta seurata mukana toiseen jäsenvaltioon ja saada siellä oleskeluoikeuden. Tämä oikeus koskee muuttajan puolisoa ja lasta, joka on alle 21 vuotias tai huollettava. Myös muuttajan ja hänen puolisonsa huollettavana oleville vanhemmille ja isovanhemmille myönnetään oleskeluoikeus. Opiskelijalle myönnettävä oleskeluoikeus koskee vain tämän puolisoa ja huollettavia lapsia. Jos muuttajan perheenjäsenet eivät ole minkään Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisia, uusi oleskelumaa saattaa edellyttää heiltä viisumia riippuen siitä, minkä maan kansalaisia he ovat. Asianomaisen konsuliviranomaisen tulee tällaisessa tapauksessa huolehtia viisumin myöntämisestä maksutta ja ilman tarpeettomia muodollisuuksia. MITÄ MUODOLLISUUKSIA OLESKELUOIKEUTEEN LIITTYY? Muodollisuudet vaihtelevat suunnitellun oleskelun pituuden mukaan. opiskelu, opettaminen kurssilla, hoidonsaanti tai tilapäistyö) hänellä on oltava voimassa oleva henkilökortti tai passi, mutta viisumia tai oleskelulupaa ei edellytetä. Suomalaiset tarvitsevat toistaiseksi passin lähtiessään Pohjoismaiden ulkopuolelle, mutta tulevaisuudessa pelkkä henkilökortti riittää kaikkiin EU maihin matkustettaessa. Eräissä maissa voidaan lisäksi vaatia ilmoitusta oleskelupaikasta. Ilmoituksen voi useimmiten tehdä esimerkiksi hotelliin kirjoittauduttaessa tai vuokrasopimusta allekirjoitettaessa. > Jäsenvaltion kansalaisen halutessa tarjota palveluitaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai hänen halutessaan työskennellä toisessa jäsenvaltiossa väliaikaisesti yli kolme kuukautta mutta alle vuoden, hänelle myönnetään oleskelulupa kyseiseksi ajaksi. Jäsenvaltion kansalaisen aikoessa oleskella toisessa jäsenvaltiossa enintään kolme kuukautta (oleskeluperusteena esimerkiksi loma, ι Kaikissa muissa tapauksissa oleskeluoikeuden saamiseksi on haettava oleskelulupaa EU:n kansalaisuuden perusteella.

6 OLESKELULUPA Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa on erityislupa, joka poikkeaa useimmiten kolmansien maiden kansalaisille myönnettävästä oleskeluluvasta. Oleskelulupaa haluavan on jätettävä hakemus asianomaiselle hallintoviranomaiselle (esimerkiksi poliisilaitokselle). Viranomaisen on annettava oleskelulupapäätös määräajassa, joka voi olla enintään kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä lukien. Tätä määräaikaa on noudatettava siinäkin tapauksessa, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaaminen edellyttäisi tarkistusten suorittamista. Jäsenvaltion kansalaisella on kuitenkin oikeus aloittaa työskentely palkattuna työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä jo ennen kuin hänelle on myönnetty oleskelulupa. Oleskelulupa ei siis ole edellytys oleskeluoikeudelle vaan yksinomaan todistusasiakirja. Oleskelulupaa haettaessa on esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Hakijalta voidaan tilanteen mukaan vaatia seuraavia todistuksia: Jos hakija on palkkatyössä, hänen on esitettävä todistus työssäolostaan. Jos hakija on itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä, hänen on kyettävä todistamaan tämä asianmukaisella tavalla. Jos hakija on opiskelija, hänen on oltava kirjoilla hyväksytyssä oppilaitoksessa. Hänen on myös osoitettava, että hänellä on asianmukainen sairausvakuutus sekä annettava vakuutus siitä, että hänen varansa ovat riittävät. Osoituksen sairausvakuutuksen voimassaolosta ja vakuutuksen varojen riittävyydestä on katettava myös mukana seuraavat perheenjäsenet. Jos hakija on eläkkeellä tai poissa työelämästä, hänen on kyettävä osoittamaan sekä omalta kohdaltaan että mukana seuraavien perheenjäsenten puolesta asianmukaisen sairausvakuutuksen voimassaolo samoin kuin varojen riittävyys. Kukin jäsenmaa voi määritellä, mitä riittävillä varoilla tarkoitetaan. Eläke maksetaan siihen maahan, jossa hakija oleskelee. Jos hakijan eläketurva kattaa myös terveydenhuoltopalvelut, hän on oleskelumaassaan oikeutettu samoihin terveyspalveluihin kuin tämän maan omat eläkkeensaajat. Sen vuoksi muuttajan on syytä muistaa ilmoittaa muutostaan lähtömaan eläkeviranomaisille sekä pyytää sairausvakuutuslaitokseltaan E 121 kaavake ja toimittaa se uuden oleskelumaan sairausvakuutuskassaan Käsitellessään oleskeluluvan myöntämistä muuttajan perheenjäsenille uuden oleskelumaan viranomaiset voivat vaatia sukulaisuussuhteen todistamista.

7 Jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa: on voimassa kaikkialla uuden asuinmaan alueella vähintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen luvan voimassaolo on uudistettavissa automaattisesti. Opiskelijalle myönnetyn oleskeluluvan voimassaoloaika on yksi vuosi, ja myös se on automaattisesti uusittavissa; pysyy voimassa silloinkin, kun luvanhaltija on poissa uuden asuinmaansa alueelta yhtäjaksoisesti alle kuusi kuukautta tai kun hän on lähtömaassaan suorittamassa asepalvelusta; on maksuton tai maksaa korkeintaan saman verran kuin uuden asuinmaan kansalaisille myönnettävä henkilökortti. Jos muuttajan perheenjäsenet ovat jonkin muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalaisia, heille myönnetään EU:n eritylsoleskeluluvan sijasta tavanomainen oleskelulupa, joka on voimassa samoin kuin muuttajan lupa. POIKKEUKSET OLESKELUOIKEUDESTA Jos muuttajan käytös muodostaa vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle, oleskelumaalla on oikeus kieltäytyä myöntämästä tai uusimasta hänen oleskelulupaansa tai tarpeen vaatiessa poistaa hänet maasta. Aikaisemmat mahdolliset tuomiot eivät kuitenkaan yksinomaan riitä perusteluksi tällaisille toimenpiteille. Ensimmäinen oleskelulupa voidaan eräiden tarkasti määriteltyjen sairauksien osalta evätä myös kansanterveydellisin perustein. Jotkin maat ovatkin asettaneet lääkärintarkastuksen oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi. Oleskelulupa-asiaa käsittelevän viranomaisen on kaikissa tapauksissa sekä annettava yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen tai kansanterveydellisiin näkökohtiin perustuvat päätöksensä tiedoksi hakijalle sekä varattava tälle riittävä aika puolustuksensa valmisteluun. Lisätietoja on saatavissa "Oleskeluoikeus"- tietosivulta sekä oppaista "Työskentely toisessa Euroopan unionin maassa" ja "Opiskelu, koulutus ja tutkimus toisessa Euroopan unionin maassa".

8 jäsenvaltiossa oleskelevan oikeudet ja velvollisuudet Vakituiseen oleskeluun toisessa jäsenvaltiossa liittyy tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tässä oppaassa ei ole mahdollista esitellä toisessa jäsenvaltiossa oleskelevan kaikkia oikeuksia. Seuraavassa käsitellään ne seikat, jotka keskeisimmin vaikuttavat toiseen jäsenvaltioon asettuvan Euroopan unionin kansalaisen asemaan. ÄÄNIOIKEUS JA VAALIKELPOISUUS Sopimuksessa Euroopan unionista määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus osallistua asuinmaassaan kunnallisvaaleihin ja Euroopan parlamentin jäsenten vaaleihin sekä äänestäjänä että ehdokkaana samoin kuin tuon jäsenvaltion omilla kansalaisilla. Kunnallisvaalit Paikallisten viranomaisten päätökset vaikuttavat usein välittömästi asukkaisiin, esimerkiksi koulujen ja teiden rakentaminen. Asukkaalle onkin varattu tilaisuus ilmaista mielipiteensä niistä asioista, jotka häntä koskettavat. Tätä mahdollisuuttaan hän voi käyttää äänestämällä ja asettumalla ehdolle kunnallisvaaleissa samoin edellytyksin kuin asuinmaan omat kansalaiset.

9 1 Eräissä maissa edellytetään asukkaiden äänestävän ensisijaisessa tai tavanomaisessa asuinpaikassaan. Jos maassa kuitenkin sallitaan äänestäminen myös toissijaisessa asuinpaikassa, tämä oikeus koskee myös kaikkia maassa asuvia toisten jäsenvaltioiden kansalaisia. Kun kansalainen äänestää vakituisessa asuinvaltiossaan, hän ei menetä automaattisesti äänioikeuttaan lähtömaan kunnallisvaaleissa. Kansalaisen äänioikeuteen voidaankin soveltaa vain sellaisia vähimmäis- tai ennakkovaatimuksia, jotka koskevat myös asuinvaltion kansalaisia. Muista jäsenvaltioista poiketen Luxemburg ja Belgia saattavat poikkeuksellisesti ja tietyissä rajoissa esittää tällaisia vaatimuksia. (Ks. tietosivu Oikeus äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa".) Euroopan parlamentin vaalit Henkilö, joka äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa uudessa asuinvaltiossaan, menettää oikeuden äänestää lähtömaassa. Sitä, että samalla henkilöllä olisi yksissä Euroopan parlamentin vaaleissa kaksi ääntä on luonnollisesti pidettävä epäoikeudenmukaisena. (Ks. tietosivu Oikeus äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa".) Täytettävät muodollisuudet Joissakin maissa vakituisesti oleskelevan toisen jäsenvaltion kansalaisen on ilmoittauduttava itse äänestysluetteloon, vaikka asuinvaltion kansalaisille ilmoitus äänioikeudesta postitetaan kotiosoitteella. Tämä menettely suojelee muuttajaa äänioikeuteen eräissä maissa liittyviltä velvoitteilta. Äänestäjää voidaan uudessa asuinvaltiossaan kehottaa esittämään henkilöllisyystodistuksensa ja ilmoittamaan viimeisin osoitteensa lähtömaassa. Tällä voidaan varmistua siitä, että äänestäjä on todella unionin kansalainen. Euroopan parlamentin vaaleissa äänestävä saattaa joutua osoittamaan, että hän ei ole menettänyt äänioikeuttaan lähtömaassa. Henkilöä, joka asettuu vaaleissa ehdolle, voidaan puolestaan vaatia todistamaan, että lähtömaa ei ole evännyt hänen vaalikelpoisuuttaan.

10 i Ajoneuvot Tyyppihyväksyntä toisessa jäsenvaltiossa Jäsenvaltiosta toiseen siirtyvän henkilön oikeudet ja velvollisuudet saattavat vaihdella hänen käytössään olevan moottoriajoneuvon tyypin ja iän mukaan. Esimerkiksi: Jos muuttajalla on uusi toisesta jäsenvaltiosta hankittu moottoriajoneuvo, jolla on EYtyyppihyväksyntätodistus (pakollinen uusille moottoriajoneuvotyypeille alkaen), häneltä ei voida vaatia minkäänlaista ajoneuvon teknisiin ominaisuuksiin liittyvää muuta todistusta tai katsastusta tyyppihyväksynnän saamiseksi uudessa asuinmaassaan. JÄSENVALTIOON ASETTUMISEEN LIITTYVÄT OIKEUDET Henkilökohtainen omaisuus muutossa Jäsenvaltion kansalaisen siirtyessä oleskelemaan vakituisesti toiseen jäsenvaltioon hän voi ottaa mukaansa henkilökohtaisen omaisuutensa tullitta, verotta ja rajoituksetta. Uuden oleskelumaan viranomaiset voivat kuitenkin kantaa veroa ajoneuvosta tai asettaa rajoituksia tietyille tuotteille, kuten aseille ja ammuksille. Jos muuttajalla on toisesta jäsenvaltiosta ostettu käytetty moottoriajonevo, uuden asuinmaan viranomaiset voivat vaatia sen katsastamista, mutta ainoastaan, jos vastaava katsastus vaaditaan myös kohdemaasta ostetuilta käytetyiltä moottoriajoneuvoilta (esimerkiksi moottoriajoneuvon iän tai uuden rekisteröinnin takia). Muuttaja voi halutessaan tarkistaa tietosivulta 'Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä ja rekisteröinti", mitä sääntöjä hänen ajoneuvoonsa sovelletaan.

11 Rekisteröinti ja verot Yleisperiaate: Jäsenvaltion kansalaisen on yleensä rekisteröitävä moottoriajoneuvonsa ja maksettava siitä verot siinä maassa, jossa on hänen vakinainen asuinpaikkansa. Myös uuden moottoriajoneuvon (alle kuusi kuukautta vanha moottoriajoneuvo tai moottoriajoneuvo, jolla on ajettu vähemmän kuin kilometriä) arvonlisävero maksetaan maassa, jossa ajoneuvo rekisteröidään. Käytetyn ajoneuvon (yli kuusi kuukautta vuotta vanha moottoriajoneuvo, jolla on ajettu enemmän kuin kilometriä) arvonlisävero taas maksetaan ostomaassa. Useimmissa jäsenvaltioissa kannetaan myös rekisteröintiveroa, jonka rakenne ja määrä vaihtelevat huomattavasti. Vapautus verosta voidaan kuitenkin eräissä tapauksissa myöntää asuinvaltion vaihtamisen yhteydessä. Tällöin vapautus riippuu tavallisesti siitä, miten kauan muuttaja on omistanut auton ennen ja jälkeen muuttonsa. Asuinpaikan vaihto tai ajoneuvon käyttötarkoituksen muuttuminen eivät aiheuta muutoksia arvonlisäveroon. Henkilö, joka käy työssä muussa kuin siinä maassa jossa asuu, voi käyttää ajoneuvoaan työmatkoihinsa joutumatta maksamaan mitään veroa siihen maahan, jossa työpaikka sijaitsee. Myös opiskelija voi käyttää ensisijaisessa asuinmaassaan rekisteröityä ajoneuvoa opiskelumaan alueella veroa maksamatta. (Lisätietoja tietosivuilta "Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä ja rekisteröinti" ja "Ajoneuvojen verotus"). Väliaikainen käyttö: Jäsenvaltion kansalainen voi käyttää asuinmaassaan rekisteröityä ajoneuvoa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä hänen vakituinen asuinpaikkansa on, joutumatta suorittamaan ajoneuvoveroja. Verosta vapautuksen edellytyksenä on, että ajoneuvoa käytetään siellä enintään kuusi kuukautta (yhtäjaksoisesti tai yhteenlaskettuna) kahdentoista kuukauden aikana. Vapautus koskee sekä yksityisessä että ammattimaisessa käytössä olevaa ajoneuvoa, lukuun ottamatta matkustajien tai tavaroiden kuljetusta. Kun kulkuneuvoa käytetään tilapäisesti toisessa maassa, sitä ei periaatteessa saa myydä, vuokrata eikä lainata siinä maassa. Kaikilla jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus soveltaa myös väljempiä sääntöjä. (Lisätietoja tietosivulta "Ajoneuvojen verotus")

12 Verotus Muuttajan on syytä selvittää, tulkitaanko uusi asuinmaa hänen verotuspaikakseen. Määräykset verotuspaikasta vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Muuttajan tulee tältä osin noudattaa vakituisen asuinpaikan lainsäädäntöä. Verovelvollisen on pääsääntöisesti ilmoitettava kaikki tulonsa siihen maahan, jossa hänen verotuspaikkansa on; verotuksessa puhutaankin maailmanlaajuisesta tulosta. Tähän maahan hän voi joutua maksamaan myös muita veroja, mm. perintö- ja varallisuusveroa. Ajokortti Ennen alkuperäinen ajokortti oli aina muuton yhteydessä vaihdettava uuden oleskelumaan viranomaisten myöntämään vastaavaan ajokorttiin. Tämä menettely on kumottu mainitusta päivämäärästä alkaen ja muuttaja voi käyttää voimassaolevaa lähtömaan ajokorttia toisessa jäsenmaassa. Uuden oleskelumaan viranomaiset voivat kuitenkin soveltaa kansallisia säännöksiä, jotka koskevat ajokortin voimassaoloa, lääkärintarkastuksia, veroja ja maksuja, sekä tehdä muuttajan ajokorttiin tarpeellisia lisämerkintöjä. (Lisätietoja tietosivulta "Ajokortti") Hyvä neuvo: Muuttajan on syytä tarkistaa ajokorttinsa viimeinen voimassaolopäivä ehtiäkseen hakea ajoissa ajokorttinsa uusimista uude oleskelumaansa viranomaisilta. Verotusta koskevissa kysymyksissä muuttajan kannattaa kääntyä tulevan asuinmaansa veroviranomaisten tai muiden asiantuntijoiden puoleen. Lähtömaan veroviranomaisiin on hyvä niin ikään ottaa yhteyttä, sillä myös maasta pois muutettaessa voi olla syytä huolehtia tietyistä muodollisuuksista. Varsinaisia tuloveroja ja eräitä muita veroja, esimerkiksi perintö- ja varallisuusveroa, ei ole Euroopan unionin sisällä yhdenmukaistettu, joten niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti veroprosentti, voivat vaihdella huomattavastikin. Unionin jäsenvaltiot ovat kuitenkin tehneet keskenään verosopimuksia, joiden tarkoituksena on estää kaksinkertainen verotus henkilöiden osalta, joilla on eri maista peräisin olevia tuloja. Lisätietoja on saatavissa oppaasta "Työskentely toisessa Euroopan unionin maassa" ja tietosivulta "Verot" tai suoraan asianomaisten jäsenvaltioiden veroviranomaisilta. Muuttajan on hyvä varmistaa, että kaikki hänen henkilökohtaiseen ja perhetilanteeseensa liittyvät yksityiskohdat tulevat huomioon otetuiksi.

13

14 Keinot oikeuksien toteuttamiseksi Henkilöllä, joka katsoo, että kansallinen tai alueellinen taikka paikallinen viranomainen ei ole asianmukaisesti tulkinnut tai soveltanut hänen oikeuksiaan tai on syrjinyt häntä tai hänen perheenjäsentään, on käytössään useita keinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi. Kansallisella tasolla henkilö voi pyytää oikaisua asianomaiselta viranomaiselta. Mikäli tämä ei johda tyydyttävään tulokseen, on olemassa myös muita muutoksenhakukeinoja. Yhteisön tasolla virheellisestä menettelystä voi myös valittaa suoraan Euroopan komissiolle. Jos valitus katsotaan perustelluksi, komissio voi pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta selitystä ja vaatia, että yhteisön oikeuden rikkominen lopetetaan. Katsoessaan, ettei se ole saanut tyydyttävää vastausta, komissio voi aloittaa asianomaista jäsenmaata vastaan rikkomusmenettelyn, joka voi johtaa kanteen nostamiseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Asianomaisella on myös oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille tai kääntyä Euroopan parlamentin jäsenen puoleen; tämä voi osoittaa kysymyksen komissiolle tai neuvostolle, vastaukset näihin kysymyksiin ovat julkisia. On suositeltavaa käyttää ensisijaisesti kansallisia muutoksenhakukeinoja ; niitä on käytettävissä laajemmin ja niiden puitteissa voidaan, tilanteesta riippuen, määrätä korvauksia. Kansalliset tuomioistuimet ovat velvollisia varmistamaan, että yhteisön oikeuden velvoitteita noudatetaan ja ettei sovelleta sen kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä tai toimenpiteitä. Euroopan parlamentin oikeusasiamiehelle (osoite kts. jäljempänä) voi myös kannella, jos valitusperusteena on epäkohta unionin toimielinten - esimerkiksi parlamentin, ministerineuvoston tai komission - tai jonkin Euroopan yhteisöjen laitoksen - esimerkiksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen - hallintomenettelyssä. Yleensä, joskaan ei välttämättä, tällaisella epäkohdalla tarkoitetaan hallintotoimessa ilmennyttä puutetta tai kohtuuttomuutta, esimerkiksi epätäsmällisyyttä tai laiminlyöntiä. On syytä huomata, että Euroopan parlamentin oikeusasiamiehenä ei ole toimivaltaa paikallisten tai kansallisten viranomaisten hallintotoimiin liittyvissä kysymyksissä.

15 Hyödyllisiä osoitteita EUROOPAN KOMISSIO Suomen edustusto Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 31, 4. krs Helsinki Postiosoite: PL Helsinki Puh: Fax: EUROOPAN PARLAMENTTI Suomen tiedotustoimisto Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 31, 3. krs Helsinki Postiosoite: PL Helsinki Puh: Fax: EUROOPAN PARLAMENTIN OIKEUSASIAMIES Jacob Söderman 1, avenue du President Robert Schuman BP 403 F Strasbourg cedex Ranska Puh: Fax: EFTA Λ Jr% Kaikki oikeuksia koskevat kysymykset niissä ΕΤΆvaltioissa, jotka eivät ole EU:n jäseniä (Islanti, Liechtenstein ja Norja) tulee osoittaa EFTA:n sihteeristölle: EFTA secrétariat 74, rue de Treves B 1040 Bruxelles Belgia Puh: Fax: O KANSALLISET VIRANOMAISET Tietoa oleskelulupa asioista: Paikalliset poliisiviranomaiset ja Ulkomaalaisvirasto Siltasaarenkatu 12 PL Helsinki Puh: Fax: /5819 Tietoa sosiaaliturvasta: KELA Paikallistoimistot Tietoa verotuksesta: Verotoimistot ja Verohallitus Haapaniemenkatu 7 9 Β Helsinki Puh: Fax: Tietoa ajoneuvoista: Ajoneuvohallintokeskus Pitkänsillanranta 3 A PL Helsinki Puh: Fax: Tietoa vaaliasioista: Oikeusministeriö Eteläesplanadi 10 PL Helsinki Puh: Fax:

16 O Tietosivujen tilaaminen Haluttaessa tilata tässä oppaassa mainittuja tietosivuja tarvitsee vain soittaa maksuttomaan palvelunumeroon Puheluun vastataan suomeksi ja soittajalle selvitetään, kuinka hän saa vastauksen kysymyksiinsä tässä oppaassa käsitellyistä asioista. CD -J t CD ω O SS g en a L_ x> <m "ξ oi O 3 O α> -Ώ gg Is ï? -, en a en o o Tähän oppaaseen liittyvät tietosivut käsittelevät seuraavia kysymyksiä:. oleskeluoikeus äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa verotus. ajokortti ajoneuvojen tyyppihyväksyntä ja rekisteröinti. ajoneuvojen verotus Tietosivut ja oppaat ovat myös internetissä osoitteessa \ *** EUROOPAN YHTEISÖJEN *jft* VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO * * * L-2985 Luxembourg