LBT-sopimusten vaikutukset Taustatietoa Kaliningradin ja Puolan pohjoisten maakuntien välillä, Sekä Norjan ja

Transkriptio

1 LBT-sopimusten vaikutukset Taustatietoa Kaliningradin ja Puolan pohjoisten maakuntien välillä, Sekä Norjan ja Venäjän pohjoisosien välillä voimassaolevasta vapaan rajaliikenteen sopimuksen vaikutuksista Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO LBT-Sopimusten vaikutukset... 1 Yhteenveto... 1 Taustaa... 3 Viisumit ja matkat... 4 Venäjän ja Puolan LBT-sopimuksen piiriin kuuluvat alueet... 5 Viisumivapaa matkustaminen... 7 Arviot ennen sopimuksen voimaantuloa... 8 Vaikutusten arviointi... 9 Johtopäätöksiä Norjan ja Venäjän välinen viisumivapaa rajavyöhyke Rajanylitysten kehitys Raja-asemat ja tulevaisuuden suunnitelmat... 18

3 1 LBT-SOPIMUSTEN VAIKUTUKSET Tässä liiteraportissa tarkastellaan Kaliningradin oblastin ja Puolan pohjoisten maakuntien alueella vuonna 2012 voimaantullutta viisumivapaan liikkumisen mahdollistamaa LBT-sopimusta sekä vastaavaa Venäjän ja Norjan välillä voimassaolevaa sopimusta, niistä tehtyjä ennakkoarvioita sekä niiden vaikutuksia. YHTEENVETO Venäjän ja Puolan LBT-sopimus LBT-sopimuksen syntyminen Venäjän ja Puolan välillä on ollut ennen kaikkea päätös, jossa molemmat osapuolet ovat nähneet merkittäviä poliittisia ja taloudellisia hyötyvaikutuksia. Venäjälle kyse on esimerkistä, jonka maan poliittinen johto toivoo vaikuttavan myönteisesti Venäjän ja EU:n välisen viisumivapausprosessin edistymiseen. Puolalle kyse on ollut EU-puheenjohtajuuskauden saavutuksissa ja siinä on nähty olevan taloudellisia hyötyvaikutuksia erityisesti Puolan pohjoisille maakunnille. LBT-sopimuksen mahdollistama viisumivapaa liikkuminen ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana herättänyt Kaliningradilaisissa niin suurta kiinnostusta, kuin esimerkiksi ennen sopimuksen voimaantuloa tehty mielipidekysely olisi antanut ymmärtää: vuonna 2011 tehdyn kyselyn perusteella yli puolet Kaliningradin asukkaista ( as. vuonna 2012) kertoi halukkuudestaan hankkia viisumivapaan matkustamisen oikeuttava LBTP-lupa. Vuoden 2013 loppuun mennessä luvan hankkineiden kaliningradilaisten määrän arvioidaan kuitenkin jäävän noin :een. Suurin osa Puolaan matkustavista Kaliningradilaisista matkustaa edelleen Schengen-viisumilla. LBT-sopimuksen myötä lisääntyneen rajaliikenteen ennakkoon kartoitetuista riskeistä vain osa on toteutunut. Vaikka riskien toteutumista ei ole vielä ehditty täysivaltaisesti tarkastella, eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan esimerkiksi rajat ylittävän rikollisuuden kasvu ei ole ollut huomattavaa, vaikkakin esimerkiksi salakuljetusten määrä (erityisesti polttoaineen ja savukkeiden osalta) on lisääntynyt. Rajaliikenteen vapautuminen on myös lisännyt selvästi erityisesti Puolasta Kaliningradiin suuntautuvaa bensarallia, joka on osaltaan aiheuttanut myös rajojen ruuhkautumista. Puolan viranomaiset ovatkin tästä syystä harkinneet rajoituksia polttoaineentuonnille. Puolalaiset osapuolet ovat arvioineet LBT-sopimuksen myötä lisääntyneen rajaliikenteen taloudellisia vaikutuksia myönteisesti. Sen sijaan kaliningradilaiset vähittäiskaupan toimijat, erityisesti elintarvikekaupat, ovat kritisoineet Puolaan suuntautuneen ostosmatkailun lisääntymistä siitä, että se on aiheuttanut haasteita vähittäiskaupalle Kaliningradissa. Kritiikki on osittain kohdistunut myös Venäjän elinkeinoveropolitiikkaan. Ainakaan tässä vaiheessa mitään virallisia rajoituksia kulutustuotteiden matkustajatuonnille Puolasta Kaliningradiin ei kuitenkaan ole esitetty.

4 2 Myös Puolan lehdistössä on esitetty jonkin verran kriittisiä arvioita LBT-sopimuksen vaikutuksista. Useissa tapauksissa tämä kritiikki on kuitenkin suunnattu yleisemmin presidentti Bronisław Komorowskin toteuttamaa konsensushakuista venäjä-politiikkaa vastaan. Venäjän ja Norjan LBT-sopimus Selvityksessä vertailtiin myös Venäjän ja Norjan välillä solmitun LBT-sopimuksen taustoja ja vaikutuksia. Kaliningradin ja Puolan ja Petsamon ja Norjan rajaalueiden viisumivapaan liikkumisen vaikutuksia tarkasteltaessa voidaan havaita useita yhtymäkohtia näiden alueiden osalta. Viisumivapaaseen liikkumiseen oikeuttava matkustuslupa ei olennaisesti ole lisännyt venäläisten rajanylitysten kasvua - matkojen määrät ovat olleet kasvussa jo ennen matkustuslupakäytännön voimaantuloa. Ennen käytäntöjen voimaantuloa tehdyissä kyselyissä kiinnostus viisumivapaata liikkumista kohtaan on ollut voimakasta, mutta se ei ole venäläisten osalta heijastunut toteutuneisiin rajanylitysten määriin. Ainakin alkuvaiheessa sekä puolalaiset että norjalaiset ovat hakeneet matkustuslupia venäläisiä innokkaammin. Venäläisiä rajanylittäjiä houkuttelevat ostokset puolalaisia ja norjalaisia tankkaus. Kasvaneet liikennemäärät ovat aiheuttaneet rajojen ruuhkautumista sekä Puolan että Norjan rajoilla. Kummassakaan tapauksessa Poliisi ei ole havainnut viisumivapaalla liikkumisella olleen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Yhtymäkohdista voidaan tehdä joitain oletuksia viisumivapaudesta Suomen ja Venäjän välillä: Innostus viisumivapaata matkustamista kohtaan ei ole ollut venäläisten osalta niin suurta kuin ehkä joissain alustavissa arvioissa on esitetty. LBT-sopimuksen rajojen liikkumisessa tätä selittänee osittain se, että vaikka viisumia ei teoriassa tarvita, viisumivapaata liikkumista varten on siitä huolimatta hankittava viisumivapaaseen rajanylitykseen oikeuttava lupa. Molemmissa tapauksissa venäläismatkustajia ovat houkutelleet ostosmatkat puolalaisia ja norjalaisia matkustajia tankkausmatkat. Venäjän ja Suomen tapauksessa tämän perusteella olisi odotettavissa bensarallin lisääntymistä. Tämä olisi osaltaan aiheuttamassa rajanylityspaikkojen ruuhkautumista.

5 3 TAUSTAA Venäjään kuuluvan Kaliningradin eksklaavin ja Puolan kahden maakunnan välinen ja alueella pysyvästi asuvien asukkaiden viisumivapaan matkustamisen mahdollistava sopimus astui voimaan 27. heinäkuuta vuonna Sopimuksen mahdollisti Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston vuonna 2006 hyväksymä sopimus paikallisesta rajaliikenteestä (Local Border Traffic, LBT). Puolan ja Venäjän välillä asia nostettiin asialistalle kymmenennessä EU-Venäjä - huippukokouksessa, joka järjestettiin Kaliningradissa toukokuussa Kaksi vuotta myöhemmin Puolan toimiessa EU:n puheenjohtajamaana, maan aloitteesta allekirjoitettiin sopimus paikallisesta rajaliikenteestä Puolan ja Venäjän välillä. Voidaan esittää arvio, että yksi sopimuksen syntymiseen johtaneista osatekijöistä oli se, että aiemmin 2000-luvulla tulehtuneiksi ajautuneet maiden väliset poliittiset suhteet alkoivat lientyä vuoden 2010 jälkeen. Sopimus paikallisesta rajaliikenteestä kattaa tavallisesti alueet 30 kilometrin (poikkeustapauksissa 50 kilometriä) etäisyydellä rajasta. Puolan ja Kaliningradin tapauksessa sopimuksen piiriin haluttiin kuitenkin saada koko Kaliningradin oblast, joten sopimuksen kattava alue ulottuu keskimäärin kilometrin etäisyydelle rajasta niin Puolan kuin Venäjänkin puolella. Sopimus kattaa koko Kaliningradin oblastin sekä Puolan puolella Warminsko-mazurskin ja Pomorin alueet. Sopimus tekee mahdolliseksi paikallisten asukkaiden viisumivapaan rajanylityksen 20 euroa maksavalla erityisluvalla, joita myöntävät Venäjän konsulaatit Varsovassa ja Gdanskissa sekä Puolan konsulaatti ja viisumikeskukset Kaliningradissa ja Kaliningradin oblastissa. Rajanylityslupa mahdollistaa normaalin vapaa-ajanmatkustamisen, muttei anna oikeutta esimerkiksi liikematkailuun tai työskentelemiseen kohdevaltiossa. EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välille on solmittu LBT-sopimuksia myös aiemmin: esimerkiksi Unkarin ja Ukrainan (2008), Slovakian ja Ukrainan (2008), Puolan ja Ukrainan (2009) sekä Romanian ja Moldovan välille (2010). Erityisesti Puolan ja Ukrainan välillä toimivasta LBT-sopimuksesta saadut myönteiset kokemukset olivat osaltaan siivittämässä myös Puolan ja Kaliningradin alueen välisen sopimuksen syntymistä. Joissain yhteyksissä Venäjä on ilmoittanut Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden tavoiteajankohdaksi vuoden 2018, jolloin maassa järjestetään Jalkapallon MM-kisat. Osa kisojen karsintapeleistä järjestetään myös Kaliningradissa, joten siinä mielessä Kaliningradin ja Puolan välinen viisumivapauskokeilu voidaan nähdä eräänlaiseksi koekentäksi MM-kisoja ajatellen. Venäjälle viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä on ollut yksi EU-politiikan prioriteeteista jo 2000-luvun alkupuolelta saakka ja eräs viisumivapauskeskustelun käynnistäneistä argumenteista on ollut nimenomaisesti Kaliningradin eksklaavin tilanne.

6 Määrä 4 VIISUMIT JA MATKAT Vuonna 2009 Puolan konsulaateissa Venäjällä myönnettiin kerta- tai monikertaviisumia venäläisille. Kahdessa vuodessa myönnettyjen viisumien määrä lähes kaksinkertaistui ja oli vuonna 2011 jo viisumia. Viisumien epäämisprosentti vuonna 2011 vaihteli Puolan eniten viisumeja myöntäneissä konsulaateissa 0,1 ja 0,6 prosentin välillä. Vuonna 2011 yli puolet kaikista venäläisille myönnetyistä viisumeista ( ) myönnettiin Puolan Kaliningradin konsulaatissa. Vuonna 2011 eurooppalaiset valtiot myönsivät venäläisille yhteensä noin 5,5 miljoonaa viisumia. Venäläisten tekemien matkojen määrä Puolaan on luvulla ollut suurimmillaan vuonna 2000, jolloin Puolaan tehtiin Venäjältä yhteensä lähes 1,1 miljoonaa matkaa luvun aikana matkojen määrä kääntyi kuitenkin laskuun (oletettavasti myyntiin tuotaviin hyödykkeisiin liittyvän matkustamisen vähennyttyä ja maiden välisen poliittisen tilanteen kiristyttyä) ja oli pienimmillään vuonna 2009, jolloin Puolaan tehtiin vuoden aikana yhteensä enää vain 0,35 miljoonaa matkaa. Vuodesta 2009 lähtien Puolaan suuntautuva matkustaminen on kuitenkin kääntynyt taas kasvuun ja vuonna 2012 Puolaan tehtiin yhteensä jo yli miljoona matkaa. Samana vuonna venäläiset tekivät yhteensä 47,8 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joista 5,1 miljoonaa matkaa suuntautui Suomeen. Vuoden 2013 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, eli LBT-sopimuksen voimaantulon jälkeen, venäläisten tekemien matkojen määrä Puolaan kasvoi 50 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ( > ). Venäjän Puolan konsulin mukaan kaliningradilaiset tekivät vuonna ,95 miljoonaa matkaa, joten siitä päätellen kaliningradilaisten osuus kaikista venäläisten matkoista on yli 95% Venäläisten matkat Puolaan Lähde: Rosstat

7 5 Kaliningradilainen tutkimuslaitos teki joulukuussa 2011 alueen asukkaiden keskuudessa kyselyn, jossa selviteltiin asukkaiden kiinnostusta viisumivapaata matkustamista kohtaan. Tuolloin kyselyyn vastanneista noin puolet kertoi hankkivansa itselleen suurella varmuudella matkustusluvan Puolaan suuntautuvia matkoja varten. 15,2 % kertoi hankkivansa luvan melko todennäköisesti ja 12,5 % vastanneista kertoi, ettei aio hyödyntää tätä mahdollisuutta. Lähes 10 prosenttia vastanneista kertoi, että haluaisi ensin saada lisätietoa siitä, minkälainen luvan hankkimisprosessi tulee lopulta olemaan. Kyselytutkimuksessa ilmeni myös, että kaliningradilaiset pitäisivät jopa vielä tärkeämpänä vastaavanlaisen viisumivapaan matkustamisen mahdollistamista Kaliningradin oblastin ja Liettuan välillä. Kyselytutkimuksen mukaan 59 % pitäisi tätä asiaa erittäin tärkeänä ja melko tärkeänä sitä pitäisi 20 %. VENÄJÄN JA PUOLAN LBT-SOPIMUKSEN PIIRIIN KUULUVAT ALUEET Kaliningradin alue (Калининградская область) - Asukasluku: as. - Pinta-ala: km2 - Asukastiheys: 63,13 as/km2 - Suurimmat kaupungit: Kaliningrad ( ), - Sovetsk (41 700), Tshernjahovsk (40 400) - Maaraja Puolan kanssa: 212 km - Ulkomaanpassin omaavien asukkaiden määrä: Schengen-viisumin omaavien asukkaiden määrä: n Puola: Warminsko-mazurskin alue (Województwo warmińsko-mazurskie) - Asukasluku: as. - Pinta-ala: km2 - Asukastiheys: 60 as. / km2 - Suurimmat kaupungit: Olsztyn ( ), Elbląg ( ), Ełk (59 400) - Maaraja Kaliningradin kanssa: 212 km Pomorin alue (Województwo pomorskie) - Asukasluku: as. - Pinta-ala: km2 - Asukastiheys: 125 as. / km2 - Suurimmat kaupungit: Gdansk ( ), Gdynia ( ) Slupsk (95 000) - Ei maarajaa Kaliningradin kanssa

8 6 Matkaetäisyydet ja -ajat Kaliningradista suurimpiin sopimuksen piirissä olevien puolalaiskaupunkeihin: Kaliningrad Gdansk <-> 160 km / 1h 50 min Kaliningrad Elblag <-> 102 km / 1h 00 min Kaliningrad Olsztyn <-> 130 km / 1h 30 min Kaliningrad on sopimuksessa mukana koko maantieteelliseltä alueeltaan, mutta Puolan maakunnista vain osa maakuntien kunnista kuuluu sopimuksen piiriin. Sopimuksen piiriin kuuluvat puolalaiset kunnat on esitetty viereisessä kartassa vihreällä värillä. Kaliningradin ja Puolan välillä on neljä ympäri vuorokauden toimivaa maantie-rajanylityspaikkaa. Näiden lisäksi toimii myös kolme rautatieliikenteen rajanylityspaikkaa. Kaliningradin alueella ei ole maantieteellisiä rajoja emämaan kanssa, vaan sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Liettua ja etelässä Puola. Matkustettaessa Venäjän ja Kaliningradin oblastin välillä maanteitse tai junilla, matkustaja joutuu aina matkustamaan kahden valtion, Valko-Venäjän ja Puolan; Valko-Venäjän ja Liettuan, tai Latvian ja Liettuan kautta. Valko-Venäjällä ja Venäjällä on sopimus viisumivapaasta matkustamisesta ja maiden asukkaat voivat matkustaa maihin myös ilman ulkomaanpassia. Latvia, Liettua ja Puola ovat sen sijaan Schengen-sopimuksen piiriin vuodesta 2004 kuuluvia EU-jäsenvaltioita, joiden alueelle matkustaminen vaatii venäläisiltä viisumin ja ulkomaanpassin. Kaliningradin alueen asukkaista noin kahdella kolmesta on ulkomaanpassi.

9 7 VIISUMIVAPAA MATKUSTAMINEN Viisumivapaata matkustamista varten kaliningradilaisten on haettava erillinen lupa (Local Border Traffic Permit, LBTP). Lupahakemuksen voi täyttää esimerkiksi sähköisessä muodossa Puolan konsulaatin kotisivuilla. Lupia voi hakea Kaliningradin alueella myös Puolan Kaliningradin konsulaatissa tai VFS Global yhtiön operoimissa viisumikeskuksissa Sovetskin ja Tshernjahovskin kaupungeissa. Viisumikeskukset avattiin vuoden 2012 toisella puoliskolla. Tällä hetkellä Puolan Kaliningradin alueella toimivat konsulaatti ja viisumikeskukset pystyvät eri arvioiden mukaan käsittelemään noin 1500 viisumi- tai LBTP-hakemusta vuorokaudessa. Hakemusta varten on annettava seuraavat tiedot: - Nimi, syntymä-aika ja paikka - Ulkomaanpassin numero - Aika, jonka on asunut Kaliningradin alueella (vähimmäisaika: 3 vuotta) - Kotiosoite - Sähköpostiosoite - Matkustamisen syy Hakemuksen tulostamisen jälkeen hakemus on toimitettava valokuvalla varustettuna konsulaattiin tai viisumikeskukseen. Luvan hankkimista varten on esitettävä myös ulkomaan- ja kotimaan passit sekä otettava niistä kopiot. Luvan hankintahinta on 20 euroa ja konsulaatti tai viisumikeskus ottaa siitä lisäksi 3-10 euron komission. Maksusta ovat vapautettuja alle 16-vuotiaat, yli 65-vuotiaat ja invalidit. Puolalaisviranomaisten myöntämä lupa on korttimuotoinen ja venäläisviranomaisten myöntämä lupa on passiin kiinnitettävä tarra. Ensimmäisellä kerralla lupa myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi ja seuraavalla kerralla sitä on mahdollista (mikäli ei edellisen luvan voimassaolon aikana ole syyllistynyt rikkeisiin) anoa viideksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään ulkomaanpassin voimassaolon ajaksi. Kun matkustuslupa on myönnetty, luvanhaltijat voivat matkustaa rajan yli ilman viisumia pelkästään matkustuslupaa ja ulkomaanpassia esittämällä. Viisumivapaaseen matkustamiseen pätevät samat rajoitukset kuin Schengen-viisumiin: kohdemaassa voi oleskella kerralla korkeintaan 30 päivää ja puolen vuoden aikana yhteensä enintään 90 päivää. Samalla matkalla ei voi yhdistää matkustuslupaa ja Schengen viisumia. Matkustusluvalla matkustavia venäläisiä koskevat samat tuontirajoitukset kuin normaalissa tulliliiton ulkopuolelta kotimaahan suuntautuvassa matkustamisessa. Omaan käyttöön on mahdollista tuoda tuotteita enintään 1500 euron ja enintään 50 kilogramman painon edestä. Elintarvikkeita saa tuoda enintään viisi kilogrammaa, alkoholijuomia enintään kolme litraa ja tupakkavalmisteita enintään 200 kappaletta. Käteistä rahaa saa tuona enintään yhdysvaltain dollarin arvosta. LBTP-luvan edut Schengen-viisumiin nähden ovat venäläisten kannalta edullisempi hankintahinta sekä nopeampi käsittelyaika. Lisäksi luvalla rajaa ylittävien rajamuodollisuudet sujuvat tiettävästi viisumimatkailijoita nopeammin.

10 8 ARVIOT ENNEN SOPIMUKSEN VOIMAANTULOA Ennen Kaliningradin ja Puolan välisen LBT-sopimuksen astumista voimaan viisumivapaan matkustamisen seurauksista esitettiin useita eri arvioita. Politiikan korkeimpien toimijoiden retoriikassa kokeilu nähtiin alusta alkaen myönteisenä asiana. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piti sopimusta tärkeänä, koska se on ensimmäinen askel kohti Venäjän ja EU:n välistä vapaata kauppaa ja viisumivapautta. Lavrovin mukaan sopimus avasi uusia laajoja mahdollisuuksia kulttuurinvaihdolle, turismille ja kaupankäynnille. Puolan ulkoministeri Radoslav Sikorski puolestaan korosti sitä, että sopimus saatiin aikaiseksi Puolan EUpuheenjohtajuuskaudella. Jo aiemmin Sikorski oli perustellut viisumivapauden hyötyä myös Venäjän demokratiaprosessien tukemisessa. Toisaalla esitettiin myös kriittisempiä arvioita. Esimerkiksi Kaliningradin alueen rajavalvonnasta vastaavan FSB:n osaston varajohtaja Juri Radionov arvioi tiedotusvälineissä, että viisumivapaus lisäisi merkittävästi ostosmatkaramppaamista ja kontrolloimatonta rajanylitystä. Radionovin mukaan matkustajamäärät kasvaisivat jyrkästi, mikä tulisi aiheuttamaan rajanylityspaikkojen ruuhkautumista. Samalla hän arvioi, että erityisesti tupakka- ja alkoholituotteiden sekä polttoaineiden laiton katukauppa tulisi lisääntymään. Lisäksi hän luetteli uhkakuviksi myös salakuljetuksen lisääntymisen, matkustusluvan rajoitusten rikkomisen sekä ekologisen kuormituksen lisääntymisen raja-alueilla. Radionovin arvioiden mukaan viisumivapaasta ostosmatkailusta ei koituisi Kaliningradille taloudellisesti mitään hyötyä, koska esimerkiksi peruselintarvikkeet ovat Puolassa huomattavasti edullisempia kuin Kaliningradin alueella. Samankaltaisista arvioista kerrottiin myös vuonna 2013 julkaistussa Euroopan Parlamentin teettämässä Russia and the common space on freedom, security and justice selvityksessä: Nevertheless, the Agreement was criticised even before it came into force. Experts cast doubt about the smooth functioning of the new regime, pointing out shortcomings at checkpoints, which were not ready to cope with the increased number of crossings. One needs to remember that differences in prices have always motivated and stimulated border crossings (chelnok business). LBT has triggered an increase in the prospects of petty traders, who bring cheap fuel and cigarettes from Kaliningrad and spirits back from Poland. Their activities cannot be qualified as smuggling, if they carry their goods in permitted quantities. But the increasing scale of chelnok trade raises concerns among the Kaliningrad business community; moreover, sometimes people need to wait for seven hours to cross the border. + Vapaan liikkuvuuden, kulttuurivaihdon, kaupan ja matkailun tukeminen Piristysruiske Puolan pohjoisosille Venäjän demokratiakehityksen tukeminen - Kontrolloimaton rajanylitys, salakuljetus, laiton katukauppa, bensaralli Rajojen ruuhkautuminen Kaliningradille ei taloudellista hyötyä

11 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Politiikan korkeimpien päättäjien puheenvuoroissa sopimus on tähän mennessä arvioitu onnistuneeksi. Esimerkiksi Puolan ulkoministeri Radoslav Sikorsky kannatti EU:n, Venäjän, Ukrainan, Georgian ja Moldovan välistä viisumivapautta Euroopan parlamentille pitämässään puheessaan vuoden 2013 maaliskuussa. Perusteena viisumivapaudelle Sikorsky käytti esimerkkinä mm. Puolan ja Kaliningradin viisumivapaasta matkustamisesta saatuja myönteisiä kokemuksia. Puolan poliittinen johto uusi kannatuksensa myös vuoden 2013 kesäkuussa pidetyssä Itämerenmaiden ministerineuvoston kokouksessa. Vuoden 2012 elokuussa lähes 3700 puolalaista oli hankkinut rajanylitykseen oikeuttavan luvan. Kaliningradin puolella luvan hankkineiden määrä oli vielä elokuussa puolalaisia vähäisempi, mutta jo lokakuussa 2012 kulkuluvan oli hankkinut itselleen noin 6000 Kaliningradin alueen asukasta. Vuoden 2012 loppuun mennessä Puolan konsulaatti oli myöntänyt kaliningradilaisille yhteensä matkustuslupaa ja vuoden 2013 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana lupia myönnettiin noin Tämän perusteella voidaan siis arvioida, että ensimmäinen vuoden aikana kaliningradilaisille myönnetään yhteensä noin matkustuslupaa Puolaan. Puolan konsulaatti arvio myöntävänsä vuoden 2013 aikana yhteensä LBTP-lupaa ja näiden lisäksi Schengen-viisumia. Puolan konsulaatin arvioiden mukaan matkustuslupia on myönnetty enemmän puolalaisille kuin kaliningradilaisille. Tähän on olemassa loogiset perusteet. Kaliningradin maantieteellisestä sijainnista johtuen suurella osalla kaliningradilaisista on Schengen-maihin matkustamiseen oikeuttava viisumi, eikä LBTPluvan hankkiminen tuo heille merkittävää lisäarvoa. Mikäli kaliningradilainen matkustaa Puolan pohjoisosien lisäksi myös Puolan muihin osiin tai muihin Schengen-maihin, kannattaa hänen hankkia LBTP-luvan sijasta Schengen-viisumi. Sen sijaan sellaisten puolalaisten (esimerkiksi tankkaajat), jotka matkustavat ainoastaan Kaliningradiin, eivätkä muualle Venäjälle, kannattaa hankkia LBTPlupa, jonka hankkiminen on edullisempaa ja nopeampaa kuin Venäjän viisumin hankkiminen. LBT-sopimus on näkynyt selkeästi rajanylitystilastoissa. Tilastovirasto Rossatin kokoamien valtakunnallisten matkojen määriä kuvaavien tilastojen mukaan Venäjän ja Puolan välillä tehtiin vuoden 2012 aikana yhteensä 2,2 miljoonaa matkaa (venäläiset ja puolalaiset). Vuonna 2011 matkoja tehtiin yhteensä 1,39 miljoonaa, eli kasvua oli vuodessa lähes 60 %. Vuonna 2013 matkojen määrän arvioidaan kasvavan jo kolmeen miljoonaan. Koska tähän mennessä ei ole julkaistu kattavia tietoja siitä, kuinka suuri merkitys LBT-sopimuksella on ollut rajaliikenteen kasvussa ja kuinka suuri osa Kaliningradin ja Puolan välisestä henkilöliikenteestä toteutetaan LBTP-luvilla, LBT-sopimuksen merkitystä rajaliikenteen kasvun osalta on haasteellista arvioida. Selvää kuitenkin näyttää olevan ainakin se, että sopimus on lisännyt erityisesti puolalaisten polttoainehakijoiden bensarallia Kaliningradiin. Karkean arvion mukaan noin 5 % venäläisten ja noin 53 % puolalaisten tammikuussa tekemistä rajanylityksistä toteutettiin LBTP-luvilla.

12 Matkojen määrä %muutos edellisen vuoden neljännekseen 10 Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu venäläisten ja puolalaisten välisten rajanylitysten kokonaismääriä vuosineljänneksittäin. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna voidaan todeta, että venäläisten matkat ovat kasvaneet vuodesta noin % ja kasvu on ajoittunut erityisesti toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle. Venäläisten osalta ei voida todeta, että LBT-sopimuksen voimaan astuminen olisi merkittävästi lisännyt matkojen määrän kasvua alkuvaiheessa. Sen sijaan puolalaisten osalta matkat Kaliningradiin kasvoivat sopimuksen voimaantultua %. Kaliningradilaisten tekemien matkojen osuuden arvioidaan olevan noin 95 % kaikista venäläisten Puolaan tekemistä matkoista Venäläisten ja puolalaisten tekemät maiden väliset matkat Venäläisten matkat Puolaan Puolalaisten matkat Venäjälle Ven. muutos ed. vuoteen Puol. muutos ed. vuoteen Lähde: Rosstat

13 11 Venäläisiä kiinnostaa ostosmatkailu puolalaisia polttoaineet Rajamatkailun lisääntyminen on näkynyt puolalaisten automarkettien ympäristössä: ostosmatkailijoita kuljettavia venäläisbusseja seisoo markettien pihoissa yhä enemmän. Meno-paluumatka kaliningradilaisella bussilla Kaliningradista Gdanskiin ja takaisin maksaa noin 800 ruplaa, eli 20 euroa. Puolalaisten lehtiartikkeleiden perusteella (esimerkiksi Gazeta Wyborcza ) venäläisiä ostosmatkailijoita tuntuvat kiinnostavan samat tuotteet kuin Suomessa, eli; elintarvikkeet, vaatteet, elektroniikka sekä kodintavarat ja kalusteet. Gdanskilaisten liikkeiden myyjiltä kysyttyjen arvioiden mukaan suurimpien ostoskeskusten kävijöistä noin 5 15 prosenttia muodostavat kaliningradilaiset ostosmatkailijat. Verkkolehti Gazeta.pl:n tekemän arvion mukaan kaliningradilaiset ostosmatkailijat jättivät Puolan LBT-sopimuksen piiriin kuuluvalle alueelle vuoden 2012 toisella puoliskolla yhteensä lähes kuusi miljoonaa euroa. Venäläismatkailijoiden lisääntyessä Gdanskissa on alettukin keskustella tarpeesta kääntää opasteita myös venäjän kielelle. Gdanskin kaupungin matkailusivuston venäjänkielisessä osiossa vieraili keväällä 2012 päivittäin noin kävijää. Venäläismatkailijoiden määrä Gdanskin alueella on kasvanut ja vuonna 2013 venäläismatkailijat ohittavat lukumääräisesti aiemmin suurimman matkailijaryhmän: saksalaiset. On kuitenkin huomattava, että venäläismatkailun kasvua ei selity pelkästään LBT-sopimuksella: puolalaisarvioiden mukaan nimittäin esimerkiksi Gdanskiin saapuvat venäläiset tulevat maahan pääosin Schengen-viisumillaan. Viisumi mahdollistaa matkustamisen myös Puolan muihin osiin ja muihin Schengen-valtioihin. Arviot ostosmatkailun lisääntymisestä Jo ennen sopimuksen voimaantuloa Kaliningradissa tehtiin arvioita sopimuksen vaikutuksista ostosmatkailuun. Elintarvikekorien välillä tehdyissä vertailuissa ilmeni, että Puolan puolella (Biedronka-kauppa) elintarvikekori oli yli puolet halvempi kuin vastaavanlainen elintarvikekori Kaliningradissa (Viktorija-kauppa). Vastaavansisältöisen elintarvikekorin hinta Puolassa oli noin 1700 ruplaa (40 ), kun sen hinta Kaliningradissa oli 3700 ruplaa (88 ). Samanlaisia hintaeroja löydettiin myös muun muassa kosmetiikkatuotteissa sekä terveydenhuoltopalveluissa. Sen sijaan polttoaineet ovat Venäjällä edullisempia kuin Puolassa. Puolassa arvioitiinkin, että ainakin alkuvaiheessa suurimman matkustajaryhmän muodostaisivat noin ruplaa kuukaudessa (alueen arvioitu keskiansiotaso) ansaitsevat kaliningradilaiset, joita Puolaan houkuttelisivat edulliset elintarvikkeet ja palvelut. Korkeimpiin toimeentuloluokkiin kuuluvia kaliningradilaisia Puolan lähialueiden ei sen sijaan uskottu houkuttelevan. Kaliningradissa asuu noin Schengen-viisumin omaavaa asukasta ja heidän ostosmatkailunsa on suuntautunut tavallisesti Euroopan muihin osiin. Tästä huolimatta viisumivapaan liikkumisen uskottiin hyödyntävän taloudellisesti Puolan pohjoisosia.

14 12 Ostosmatkailun vilkastumisesta kertovat myös alustavat arviot venäläisten tax-free ostosten volyymeistä Puolassa. Vuoden 2013 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana venäläiset tekivät Puolassa tax-free -ostoksia lähes 15 miljoonan euron arvosta. Koko viime vuoden aikana tax-free ostoksia tehtiin 13 miljoonan euron edestä, joten tax-free ostosten määrän voidaan arvioida vuonna 2013 yli kaksinkertaistuvan. Transit-matkustaminen Ostosmatkailun lisääntymisen lisäksi Gdanskissa on huomattu myös transit-matkailun lisääntymistä. Vuonna 2012 remontoitu Gdanskin kansainvälinen lentokenttä on alkanut houkutella aiempaa enemmän myös venäläisiä läpikulkumatkailijoita. Transit-matkailun suosiota selittävät Gdanskin lentokentän laajempi kohdetarjonta sekä edullisimmat lentohinnat. Esimerkiksi lentolipun Berliiniin voi hankkia Gdanskista noin 30 eurolla. Vertailun vuoksi lentolippu Kaliningradista Moskovaan maksaa keskimäärin noin 140 euroa. Suomalaisittain mielenkiintoista on se, että Gdanskista operoiva halpalentoyhtiö Wizz Air lentää myös Turkuun. Bensaralli Puolasta Venäjälle Eräs näkymimmistä LBT-sopimuksen seurauksista on ollut puolalaisten polttoaineenhakumatkojen merkittävä lisääntyminen Kaliningradiin. Tämä on näkynyt mm. puolalaisten tekemien rajanylitysten merkittävällä vilkastumisella, sekä siinä, että puolalaiset ovat anoneet LBTP-lupia ensimmäisen vuoden aikana venäläisiä enemmän. Esimerkiksi Bbagrationovsk-Bezledyn rajanylityspaikan ylittää päivittäin keskimäärin noin 2500 puolalaista autoa, joista suurin osa käy tankkaamassa läheisillä huoltoasemilla. Karkeiden arvioiden mukaan noin % henkilöautoliikenteestä Kaliningradiin muodostuu polttoeineenhakijoista. Samojen arvioiden mukaan noin 90 % puolalaisista automatkailijoista viettää Kaliningradin alueella keskimäärin vain 2-3 tuntia. Polttoaineen hinnat (95 okt., elokuu 2013) Gdansk 1,3 Kaliningrad 0,73 Erotus -43,8 % Lappeenranta 1,67 Viipuri 0,71 Erotus - 57,5 % Bensaturismin myötä myös lieveilmiöt ovat lisääntyneet: bensiiniä viedään Puolaan myös laittomaan myyntiin ja tuontirajoituksia on yritetty kiertää esimerkiksi rakentamalla autoihin suurempia bensatankkeja. Jos käytössä on sadan litran tankilla varustettu auto (esimerkiksi Audi 100), voi yhden tankkausmatkan aikana hankitulla ja Puolassa jälleenmyydyllä polttoaineella tehdä noin euron voiton. Kuukausitasolla tämä tarkoittaisi noin euron verottomia tienestejä, mikä on enemmän kuin Kaliningradilaisten tai Puolan pohjoisissa maakunnissa asuvien puolalaisten keskipalkka. Asiantuntijoiden mukaan puolalaisen bensarallin myötä Kaliningradista viedään Puolaan jälleenmyyntiin tarkoitettua polttoainetta noin 160 miljoonaa litraa vuodessa. Arvioiden mukaan Puolan talous menettää tämän takia vuositasolla noin 76 miljoonaa euroa perimättömien polttoaineverojen muodossa. Tilanteesta johtuen puolalaiset viranomaiset ovat alkaneet viime kuukausina etsiä keinoja bensarallin hillitsemiseksi. Erääksi keinoksi on esitetty polttoaineveron perimistä useimmin, kuin kymmenen kertaa kuukauden aikana rajan ylittäviltä autoilijoita.

15 13 Alkoholin ja savukkeiden salakuljetus Alkoholin laiton salakuljetus Kaliningradista Puolaan on viime vuosina vähentynyt. Esimerkiksi Puolan puoleisen Olstynin tulli takavarikoi vuoden 2012 aikana litraa Puolaan laittomasti tuotua alkoholia. Vuonna 2011 alkoholia takavarikoitiin litraa ja vuonna 2010 noin litraa. Väheneminen selittyy alkoholin hinnaneron kaventumisella Venäjän ja Puolan välillä: nykyhinnoissa alkoholijuomien hinta Kaliningradin alueella on suunnilleen sama kuin Puolassa. Vielä 12 vuotta sitten alkoholi maksoi Kaliningradissa vain noin kolmanneksen siitä, mitä se maksoi Puolassa. Vuonna 2001 Olstynin tulli takavarikoi rajalla litraa alkoholia. Alkoholin hinta jatkaa Venäjällä nousuaan ja Puolan tullin arvion mukaan laittomasti salakuljetettua, Kaliningradista laillisesti ostettua alkoholia ei pian edes kannata yrittää myydä Puolassa. Salakuljetus onkin koskenut viime aikoina yhä enemmän Kaliningradissa laittomasti hankittua alkoholia, joka hankintahinta voi edelleen olla alhaisempi kuin sen myyntihinta Puolassa. Viime aikoina tulli onkin alkanut havaita vastakkaista liikettä alkoholin tuonnissa: kaliningradilaiset ovat alkaneet yhä useammin tuoda alkoholia Puolasta Kaliningradiin. Erityisesti tämä koskee kalliita alkoholimerkkejä. Sen sijaan savukkeiden, joiden hinta on edelleen pienempi Kaliningradissa, salakuljetus näyttää lisääntyneet vilkastuneen venäläisten ja puolalaisten matkailun vaikutuksesta. Vuoden 2013 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Puolan tulli takavarikoi Kaliningradin ja Puolan raja-asemilla yhteensä kartonkia savukkeita, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Liikennerikkomukset Suomen poliisin mukaan eri rikostyypeistä venäläiset matkailijat syyllistyvät Suomessa useimmin liikennerikkomuksiin. Puolan liikennepoliisin mukaan venäläisten kasvanut rajaliikenne ei kuitenkaan ole heijastunut merkittävästi liikennerikkomuksien lisääntymiseen Puolan pohjoisissa maakunnissa. Puolan poliisi arvioi tämän johtuvan siitä, että venäläisten ja puolalaisten ajokulttuuri on lähellä toisiaan. Liikennemäärien kasvusta huolimatta, esimerkiksi Gdanskin alueella venäläisten liikennerikkomustan määrät eivät ole kasvaneet. Venäläisten yleisimpiä liikennerikkomuksia ovat lievät rikkeet, kuten esimerkiksi turvavöiden käyttämättömyys tai lasten kuljettaminen ilman turvaistuinta. Sen sijaan esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisina ajavia venäläisiä tavataan liikennepoliisin mukaan harvoin. Poliisi arvioi tämän johtuvan Venäjän Puolaan nähden alhaisemmasta promillerajasta. Vuonna 2012 venäläiset olivat osallisina yhteensä kahdessa vakavassa kolarissa ja 47 lievemmässä peltikolarissa ja luku oli suunnilleen sama vuonna Vertailun vuoksi, esimerkiksi saksalaiset olivat vuonna 2012 osallisina kahdeksassa vakavassa kolarissa ja 73 lievemmässä peltikolarissa.

16 14 Muu rikollisuus Vaikka asiasta ei vielä ole tehty kattavia selvityksiä, erilaisissa viranomaisarvioissa niin Puolan kuin Kaliningradinkin osalta on todettu, että LBT-sopimuksen voimaantulo ei ole merkittävästi lisännyt rikollisuuden kasvua raja-alueilla. Esimerkiksi Gdanskin alueen kansainvälisten suhteiden osaston johtaja Kristina Wrublewska totesi (Newsbalt.ru, ), että asian johdosta on järjestetty viranomaistapaamisia rajavartioston ja poliisin edustajien kanssa ja näissä tapaamisissa mitään erityisiä huolenaiheita ei rikollisuuden kasvun osalta ole ilmennyt. Muut arviot Tarkemmat arviot Kaliningradin ja Puolan välisen viisumivapaan matkustamisen seurauksena tehtäneen vasta ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen. Tässä vaiheessa kattavia arvioita sopimuksen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ei ole vielä tehty. Arvioita sopimusten vaikutuksista on esitetty lähinnä median julkaisemissa yksittäisissä päättäjien ja virkamiesten lausunnoissa. Esimerkiksi puolalaistutkija Marta Jaroszewicz on arvioinut, että ainakin jotkut ennen sopimuksen voimaantuloa esitetyistä uhkakuvista ovat jääneet tässä vaiheessa toteutumatta. The example of the local border traffic regime between Poland and Russian Kaliningrad oblast and Poland, Slovakia, Hungary and Ukraine evidently shows that, in general, Eastern European citizens are bona fide tourists who do not break the rules of stay of the visiting states and leave a lot of money in the neighbouring EU countries. Examples of the rather poor Polish eastern regions who got a bump as a result of the tourists spending may be recalled. Ainakin alkuvaiheessa kaliningradilaisten matkustuksen lisääntyminen Puolaan on johtunut erityisesti ostosmatkailun kasvusta. Tätä mieltä oli esimerkiksi Puolan Kaliningradin pääkonsuli Marek Golkovsky. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että myös kiinnostus lomamatkailua kohtaan on ollut kasvussa. Vuonna 2011 tehtyjen arvioiden mukaan noin kolmasosa Kaliningradin ja Puolan välisestä matkustajaliikenteestä tulisi tulevaisuudessa olemaan lomamatkailua. Julkisuudessa on ollut informaatiota joitain myös joistain lupaprosessiin liittyvistä ongelmista, mutta ne ovat olleet pääosin teknisluontoisia ja liittyneet VFS Global yhtiön ongelmiin käsitellä kasvanutta hakemusmäärää. Kesällä 2013 Puolan konsulaatilla ja viisumikeskuksilla on ollut riittävästi resursseja käsitellä kasvaneita viisumi- ja LBTP-lupahakemusmääriä. Maantieliikenteen rajanylityspaikoilla on ajoittain muodostunut ruuhkia, joista tosin osa on selittynyt rajanylityspaikoilla tehtävillä remonttitöillä. Rajoja on ruuhkauttanut erityisesti bensaralli. Rajanylityspaikkojen ruuhkautumisen ongelma on nostettu esille myös poliittisella tasolla: esimerkiksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvioi Itämerenmaiden ministerineuvoston kokouksessa kesäkuun alussa Kaliningradin ja Puolan välistä LBT-sopimusta myönteiseen sävyyn, mutta myönsi samalla rajanylityspaikkojen jonojen muodostavan tällä hetkellä suurimman ongelman.

17 15 Puolan ja Kaliningradin välisestä LBT-sopimuksesta saatujen myönteisten kokemuksen pohjalta Venäjän ulkoministeriö on ehdottanut vastaavanlaisen sopimuksen solmimista myös Kaliningradin alueen ja Liettuan välille. Liettuan viranomaiset ovat kuitenkin suhtautuneet melko varovasti erityisesti ehdotukseen LBT-sopimuksen maantieteellisen alueen laajentamisesta 30 kilometrin rajaa pitemmälle. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Julkisuudessa Kaliningradin ja Puolan välisen LBT-sopimuksen vaikutuksia on arvioitu voittopuoleisesti myönteiseen sävyyn. Pahimmat etukäteisarvioissa esitetyt uhkakuvat ovat jääneet toteutumatta ja esimerkiksi kansalaisten turvallisuutta vaarantavien ilmiöiden kasvua raja-alueilla ei ainakaan alustavissa arvioissa ole huomattu. Tehdessä päätelmiä Suomen ja Venäjän väliseen viisumivapaasta liikkumisesta, on kuitenkin otettava huomioon, että Kaliningradin ja Puolan välinen elintasokuilu on huomattavasti kapeampi kuin Suomen ja Venäjän puolisten lähialueiden elintasokuilu. Venäläisten ostosmatkailu Puolaan on ollut kasvussa, mutta ei välttämättä LBT-sopimuksen ansioista, sillä suurella osalla kaliningradilaisista (noin ) oli rajanylitykseen oikeuttava Schengen-viisumi jo ennen sopimuksen voimaantuloa. Tältä osin arvioitaessa esimerkiksi pietarilaisten matkailua Suomeen, on otettava huomioon, että Pietarissa on huomattavasti pienempi osuus Schengen-viisumin haltioita Kaliningradiin verrattuna. Tähän mennessä suurimmaksi ongelmaksi on näyttänyt nousseen Puolan ja Kaliningradin välinen bensaralli, joka näyttää kiihtyneen LBT-sopimuksen myötä. Bensaralli on aiheuttanut myös rajanylityspaikkojen ruuhkautumista, mikä on osaltaan saattanut hillitä kaliningradilaisten ostosmatkailun kasvua Puolaan. Taloudellisten vaikutusten osalta Puolassa kasvanut venäläisten ostosmatkailu on nähty myönteisenä, varsinkin aikana, kun EU:n ja Puolan talous on osoittanut hiipumisen merkkejä. Ostosmatkailun myötä esimerkiksi venäläisten Puolassa tekemät tax-free ostokset ovat kasvaneet. Kaliningradin osalta taloudelliset vaikutukset ovat olleet pikemminkin päinvastaisia: jos bensa-asemien kasvanutta myyntiä oteta huomioon, Kaliningradin elinkeinoelämä on pitänyt Puolaan kasvanutta ostosmatkailua itselleen pikemmin haitallisena. Toisaalta Venäjän hyötyjen LBT-sopimuksesta voidaan nähdä olevan pääosin poliittisia.

18 16 NORJAN JA VENÄJÄN VÄLINEN VIISUMIVAPAA RAJAVYÖHYKE Tässä osiossa tarkastellaan Norjan ja Venäjän rajavyöhykkeillä voimassa olevaa viisumivapaan liikkumisen mahdollistavan sopimuksen vaikutuksia. Sopimuksen taustaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Støre allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Norjan ja Venäjän rajaalueella asuvilla on mahdollisuus viisumivapaaseen matkustamiseen raja-alueella. Sopimuksen voimaan saattamisen ennakoitiin vievän vuoden, mutta ensimmäiset raja-asukastodistukset myönnettiin vasta Rajavyöhyke ei noudata täysin kuntarajoja. Sen sisällä asuu Norjassa noin ihmistä Etelä-Varangin kunnassa. Venäjällä raja-asukastodistusta voi hakea henkilöä, jotka asuvat Zapoljarnyin, Nikkelin ja Petsamon kaupungeissa sekä Korzunovon kunnassa. Venäjän puoleiset alueet muodostavat Petsamon piirin. Syntynyt viisumivapaa vyöhyke koskee korkeintaan 30 kilometrin päässä rajasta asuvia ja sen puitteissa saa liikkua naapurimaassa 30 kilometriä leveällä rajavyöhykkeellä. Norjan ja Venäjän maarajalla on vain yksi rajanylityspiste. Norjan puoleinen raja-asema on nimeltään Storskog. Raja-asema on samalla Norjan ainoa maayhteys muuhun kuin Schengen-maahan. Storskogin raja-asema sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kirkkoniemestä. Suomen ja Norjan väliselle Näätämön rajaasemalle on matkaa Storskogista noin 60 kilometriä. Venäjän puolella raja-aseman nimi on Borisoglebsk. Tietä pitkin Petsamoon on 74 kilometriä, mistä huolimatta Petsamon kaupunki sijaitsee rajavyöhykkeen sisällä. Murmanskiin on noin 210 kilometriä. Raja-asukastodistus Raja-asukastodistus on voimassa korkeintaan kolme vuotta tai passin voimassaoloajan jos se on lyhempi. Raja-asukastodistus korvaa viisumin, mutta ei passia. Se mahdollistaa maksimissaan 15 päivän oleskelun. Matkustuskertoja ei ole rajoitettu. Fyysisesti asiakirja on luottokorttia tai Euroopan unionin ajokorttia muistuttava. Kortissa olevat tiedot ovat nimi, syntymäaika, kansalaisuus, passin numero, kotiosoite, valokuva ja allekirjoitus. Lisäksi siruun tallennettuna on valokuva ja sormenjälki. Rajaliikennelupa maksaa 20 euroa. Se on ilmainen alle 18- vuotiaille, kokopäiväisille opiskelijoille ja yli 60-vuotiaille. Korttia haetaan konsulaateista Kirkkoniemeltä tai Murmanskista.

19 17 RAJANYLITYSTEN KEHITYS Vuodesta 2010 alkaen Norja on myöntänyt ns. pomor-viisumeja Murmanskin ja Arkangelin alueiden sekä Nenetsien autonomisen piirikunnan asukkaille. Pomor-viisumilla on mahdollista matkustaa Norjaan ja muihin Schengen-maihin. Viisumi myönnetään ensimmäisen kerran yhdelle matkalle, tämän jälkeen monikertaviisumina ensin vuodeksi, sitten kahdeksi, kolmeksi ja viimein enimmillään viideksi vuodeksi. Tämän seurauksena yksittäisen venäläisen rajanylittäjän käyntikerrat ovat nousseet huomattavasti. Vuonna 2011 yli puolet Murmanskista myönnetyistä viisumeista oli monikertaviisumeja. Toisin kuin Suomen kohdalla, viisumihakijoiden tulee saapua henkilökohtaisesti konsulaattiin tarvittavien asiapapereiden kanssa. Norjan ja Venäjän välinen maarajaliikenne on ollut voimakkaassa kasvussa viisumiuudistuksen myötä. Vuonna 2009 rajanylittäjiä oli kun vuonna 2010 määrä oli Näistä noin oli norjalaisia. Vuonna 2012 rajanylittäjiä oli jo Vuodelle 2014 on ennustettu peräti rajanylitystä. Kasvu on seurausta pääosin venäläisten lisääntyneen matkustusaktiivisuuden vuoksi. Norjalaisten määrä on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla pitemmän aikaa. Venäläisillä pää-asiallinen motiivi matkustamiselle on ostokset. Palveluiden käyttöä rajoittaa Norjan korkea hintataso. Muista syitä ovat liiketoiminta, lomailu, vierailut ystävien ja sukulaisten luona sekä matkustaminen muualle Kirkkoniemen lentokentän kautta. Norjalaiset käyvät ostamassa bensaa Venäjän puolella. Barents Reviewin (2011) teettämän tutkimuksen mukaan peräti 78 prosenttia Petsamon piirin asukkaista, jotka eivät olleet käyneet Norjassa, ilmoitti olevansa kiinnostunut matkustamaan sinne, mikäli viisumia ei tarvita. Ainoastaan 28 prosenttia asukkaista oli käynyt aikaisemmin. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana venäläisten tekemien rajanylitysten määrä kuitenkin oli vain Oletettavasti moni raja-asukastodistuksen hankkinut on tehnyt useita matkoja. On kuitenkin huomioitava, että raja-asukastodistuksia myönnetään Murmanskissa, jonne esimerkiksi Petsamon kaupungista on matkaa noin 140 kilometriä. Raja-asukastodistusten määrää kasvanee jatkossa. Toisaalta osa Petsamon piirin asukkaista on sotilaita, joiden matkustamista ulkomaille rajoitetaan. Raja-asukastodistusten hakeminen alkoi kesällä 2012 varsin verkkaisesti. Syksyn 2012 aikana norjalaisten raja-asukastodistuksella rajan ylittäneiden määrä oli suurempi kuin venäläisten, välillä jopa kaksinkertainen. Myöhemmin venäläisten osuus on kasvanut jonkin verran, mutta tilastoituna ajankohtana norjalaiset ovat hyödyntäneet viisumivapaata liikkumista useammin. Norjalaisilla päämotiivi on ollut bensiinin ostaminen, mikä näkynee norjalaisten bensiiniasemien myynnissä. Venäläiset ylittävät rajan pääasiassa ostosten takia. Kirkkoniemen kaupat ovat ilmoittaneet venäläisten ostoksilla kävijöiden lisääntyneen voimakkaasti. Jotkin kaupoista uskovat jopa 60 prosentin asiakkaista olevan venäläisiä. Oletettavasti venäläisille suunnattuihin kauppoihin ollaan investoimassa lähiaikoina.

20 18 Rajanylitykset Storskog tammikuu Helmikuu /11 02/11 03/11 04/11 05/11 06/11 07/11 08/11 09/11 10/11 11/11 12/11 01/12 02/12 03/12 04/12 05/12 06/12 07/12 08/12 09/12 10/12 11/12 12/12 01/13 02/13 Norjalaiset matkustuslupa Venäläiset matkustuslupa Rajanylitykset muu RAJA-ASEMAT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Ongelmaksi rajaliikenteelle on muodostunut ruuhkat raja-asemalla. Norjan ja Venäjän välillä on vain yksi virallinen raja-asema Storskog-Borisoglebsk. Ruuhkista huolimatta Norjan hallitus ei ole myöntänyt rahoitusta Storskogin raja-aseman uudistamiselle, joskin sitä on useamman kerran luvattu. Tällä hetkellä uudistuksen oletetaan käynnistyvän aikaisintaan vuonna 2015 ja olevan valmis Myös Borisoglebskin raja-asema on alimitoitettu nykyiselle liikenteelle. Raja-asemat ovat toiminnassa päivittäin kello 07:00-21:00 välisenä aikana, mutta Norjan hallituksen ulkomaanasioiden ja puolustuksen komitea ehdotti niiden avaamista ympärivuorokautiselle liikenteelle. Kirkkoniemen poliisi kuitenkin torjui ehdotuksen. Perusteena oli, että kyse on henkilöliikenteestä eikä alueella ole kysyntää rajanylityksille yöaikaan.