Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS

2 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 2 Sisällysluettelo: A. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus (kunta ja vesilaitos yhteensä) Tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimet Tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamistoimia koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Tasapainottamistoimenpiteet B. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Kunnan johtaminen, yleishallinto, elinkeinotoimi ja maaseututoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala... 57

3 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala Vesihuoltolaitos Käyttötalouden toteutuminen Kunta Vesilaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen talousarviossa Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä, sisäiset erät mukana Tuloslaskelmaosan toteumavertailu (kunta ja vesihuoltolaitos sisäisin ja ulkoisin erin) Verotulot ja valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Investointiosan toteutuminen talousarviossa Kunnan johtaminen ja yleishallinto Asunto-osakkeen myynti As Oy Joronhelmestä ei toteutunut. 4.2 Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala Tekninen toimiala Vesilaitos Rahoituslaskelmaosan toteutuminen talousarviossa C. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernin tilinpäätöslaskelmat D. LIITETIEDOT E. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Joroisten Vesihuoltolaitos G. LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 4 A. TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi toteutui 0,056 milj. euroa alijäämäisenä, joka on merkittävästi parempi tulos kuin mitä talousarviovaiheessa arvioitiin (-0,745 milj. euroa). Merkittävin positiivisesti tilikauden tulokseen vaikuttanut tekijä oli verotulojen odotettua parempi kehitys, jotka ylittivät talousarviotason 0,584 milj. eurolla (TA15 16,632 milj. euroa, TP15 17,216 milj. euroa). Verotulot kasvoivat edelliseen tilikauteen (TP14 16,652 milj. euroa) verrattuna yhteensä 0,564 milj. euroa (+3,4 %). Erityisesti osuus yhteisöverojen tuotosta kasvoi odotuksia enemmän ollen 0,282 milj. euroa edellisvuotta korkeammalla tasolla (TP14 1,088 milj. euroa, TP15 1,370 milj. euroa), jossa kasvua 25,9 %. Myös tuloverokertymä parani 0,127 milj. euroa (TP14 14,557 milj. euroa, TP 15 14,684 milj. euroa), jossa kasvua 0,9 %. Kiinteistöverot jatkoivat kasvuaan ja niitä kertyi 0,155 milj. euroa edellisvuotta enemmän (TP14 1,007 milj. euroa, TP15 1,161 milj. euroa.), jossa kasvua 15.4 %. Valtionosuudet pysyivät talousarviovuoden aikana ennakoidusti lähes edellisen vuoden tasolla (TP14 12,109 milj. euroa, TP15 12,068 milj. euroa). Valtionosuusjärjestelmään tehdyt muutokset ja kunnan väkäluvun lasku selittävät valtionosuuden hienoista laskua (-0,3 %). Valtionosuustaso tulee nousemaan ainakin hetkellisesti vuodelle 2016 johtuen verotusjärjestelmän uudistuksesta. Tämä ei kuitenkaan lisää kunnan tulorahoitusta, vaan valtionosuuden korotuksella ainoastaan kompensoidaan kunnille verotusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvaa tulojen menetystä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna trendi valtionosuuksissa Joroisten osalta tullee olemaan laskeva. Alhaisen korkotason ansiosta kunnan rahoituskulut pysyivät maltillisina. Vastaavasti matala korkotaso puolestaan piti energialaitoksen myynnistä saatujen varojen sijoitustuoton pienenä. Energialaitoksen myynnistä saaduille varoille on valmisteilla erillinen markkinatilanteen huomioiva sijoitusstrategia, jonka on määrä valmistua tilikauden 2016 aikana. Vuosikate oli 0,929 milj. euroa, joka on merkittävästi edellisvuotta alhaisempi (TP14 1,92 milj. euroa). Vuosikatteen lasku selittyy kuitenkin Energialaitoksen myynnillä. Ilman kertaluontoisia poistoja, joita tehtiin tilikaudella 0,274 milj. euron edestä, vuosikate olisi riittänyt kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, joita oli 0,758 milj. euroa. Kertaluontoisten poistojen kohteina olivat käytöstä poistettu Kolman koulu, vanha virastotalo, vanha palotalo sekä osa energialaitoksen talosta. Tulokseen kirjautui myös satunnaisia tuottoja 0,186 milj. euron edestä. Hallintokunnittain tarkasteltuna erityisesti tekninen toimi paransi edellisestä vuodesta. Teknisen toimen vuoden tulos oli -1,034 milj. euroa, joka on merkittävästi edellistä tilikautta parempi (TP14-1,526 milj. euroa). Edellisvuotta parempi tulos muodostui erityisesti toimintakulujen laskusta, jotka olivat 0,417 milj. euroa edellisvuotta pienemmät (TP14-4,451 milj. euroa, TP15-4,034 milj. euroa). Myös sivistystoimen toiminta toteutui talousarviossa arvioitua positiivisemmin alittaen talousarvion 0,378 milj. eurolla. Sivistystoimen tilikauden tulos -8,273 milj. euroa oli hieman edellisvuotta (TP14-8,324 milj. euroa) parempi. Perusturvan toimialan osalta menojen kasvu jatkui voimakkaana. Peruturvan toimialan tulos oli -17,885 milj. euroa, jossa on 1,065 milj. euroa kasvua (+6,33 %) edelliseen tilinpäätökseen verrattuna (TP14 16,820 milj. euroa). Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat, ollen yhteensä 7,131 milj. euroa (TP14 6,313 milj. euroa.), jossa kasvua 0,819 milj. euroa (+13 %). Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja palvelutarjonnan turvaamiseksi Varkauden kaupunki kilpailutti päiväkirurgiset toimenpiteet, jonka tuloksena Varkauden kaupunki solmi Terveystalo Oy:n kanssa hankintasopimuksen päiväkirurgisten toimenpiteiden toteuttamisesta Varkauden sairaalassa. Myös Joroislaiset asiakkaat ovat soteyhteistoimintasopimuksen nojalla oikeutettuja käyttämään tätä palvelua.

5 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 5 Kunnan toimintaympäristön näkökulmasta vuosi jatkui aikaisempien vuosien tapaan hyvin epävarmassa tilassa. Kataisen ja Stubbin hallituksien ajama tuotantoalueperusteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin keväällä. Eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen sote-uudistusta on viety Sipilän hallituksen toimesta eteenpäin yhdessä maakunta/alueuudistuksen kanssa. Mallissa sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnista pois. Samalla myös kuntien rahoituspohja uudistettaisiin niin valtionosuuksien kuin verojärjestelmänkin osalta. Uudistuksen sisältö on kuitenkin vielä tarkentumaton ja esimerkiksi uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia palveluihin tai rahoitukseen ei vielä ole tiedossa. Myös muutoin kuntien toimintaan vaikuttaa lukuisat uudistukset ja kuntien muutos- ja uudistumiskyky onkin koetuksella. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Joroisten kunnan toiminnassa on menty määrätietoisesti eteenpäin ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kunnan työntekijöiden sekä kuntalaisten kesken. Kesällä hyväksytty uusi kuntastrategia antaa hyvät eväät kunnan palveluiden kehittämiseen ja sitoutuminen strategian toteuttamiseen on ollut kiitettävän hyvää. Työtä strategian tavoitteiden toteuttamiseksi on vielä paljon tehtävänä, mutta vuosi osoittaa että hyvällä yhteistyöllä nämä tavoitteet on saavutettavissa. Haluankin kiittää kaikkia kunnan eteen työtä tehneitä, niin luottamushenkilöitä, työntekijöitä kuin kuntalaisiakin hyvästä yhteistyöstä ja positiivisesta asenteesta kunnan kehittämistä kohtaan! Joonas Hänninen Kunnanjohtaja

6 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Valtuustopaikat puolueittain ja vaaliliitoittain vaalikaudella Suomen Keskustan ja Suomen Kristillisdemokraattien vaaliliitto 10 paikkaa Joroisten Sitoutumattomat ry:n yhteislista 8 paikkaa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 paikkaa Kansallinen Kokoomus 1 paikkaa Vasemmistoliitto 1 paikka Perussuomalaiset 1 paikka Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Juutilainen Sari Intke Juha Tervonen Paavo, saakka Hakala Anita, alkaen 27 valtuutettua Hakala Anita, SIT Hytönen Sirpa, KESK Intke Juha, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Janhunen Rauni, KESK Juutilainen Sari, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kautto Jani, KESK Keinänen Risto, PS Kotivuori Esko, SIT Kuitunen Niilo, SDP Kuivalainen Jaana; SIT Kuronen Jaakko, saakka Kettunen Elisa, SIT, alkaen Lahti Mari, SIT Lantto Pekka, KESK Leväinen Saara, KESK Leväinen Virva, KESK Oksiala Leea, SDP Pentikäinen Matti, SIT Pärnänen Eero, VAS Räisänen Pauli, SIT Taskinen Sabine, KESK Tervonen Paavo, SIT Toroi Jari, KOK Viirimaa Hannu, SDP Viljakainen Pekka, KESK Kunnanhallitus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Kuronen Jaakko saakka Tervonen Paavo alkaen Isoniemi Ari-Pekka Jaakkola Antero Björn Irma, PS Hytönen Sirpa, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kautto Jani, KESK Kotivuori Esko, SIT Kuronen Jaakko, SIT, saakka Tervonen Paavo, SIT, alkaen Lahti Mari, SIT

7 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 7 Elinkeinojaosto Kuronen Jaakko, pj., saakka Tervonen Paavo, pj., alkaen Isoniemi Ari-Pekka, vpj Björn Irma Henkilöstöjaosto Janhunen Rauni, pj Kansanoja Maija-Riitta, vpj Kakriainen Sakari Lautakunnat Tarkastuslautakunta Lantto Pekka, pj Hakala Anita, vpj Holopainen Eero Otranen Kari Pehkonen Mervi Ympäristölautakunta Kaukonen Timo, pj Lampinen Lea, vpj Leväinen Saara Pentikäinen Matti Viirimaa Hannu Sivistyslautakunta Leväinen Virva, pj Kuivalainen Jaana, vpj Holopainen Pekka Hytönen Juha Kuronen Jorma Tekninen lautakunta Räisänen Pauli, pj Viljakainen Pekka, vpj Kuitunen Niilo Kuivalainen Jaana Taskinen Sabine Yhteislautakunnat Keskusvaalilautakunta Salkinoja Raimo, pj Pulliainen Marjo, vpj Otranen Kari Hotarinen Riitta Aimasmäki Janne Muut Varkauden perusturvalautakunta Lantto Pekka, vpj. Janhunen Rauni Oksiala Leea Tervonen Paavo, saakka Häyrinen Mikko, alkaen Hakala Anita Keski-Savon ympäristölautakunta Pirkkalainen Matti Puurula Petra Rantasalmen maaseutulautakunta Honkapuro Outi Ikonen Pekka Etelä-Savon sairaanhoitopiiri kyn valtuusto Itä-Suomen päihdehuollon ky:n valtuusto Kuronen Jaakko, saakka Lahti Mari, alkaen Lantto Pekka Huttunen Juha

8 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 8 Vaalijalan ky:n kuntayhtymäedustajat Hämäläinen Pirkko Metsälä Jouko Etelä-Savon maakuntavaltuusto Intke Juha Kansanoja Maija-Riitta Toroi Jari Keski-Savon jätehuollon liikelaitoskuntayhtymä Hytönen Hilkka Kuutti Väinö Poliisipiirin neuvottelukunta Jaakkola Antero Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Hakala Anita Leväinen Sirpa Maarit Metsälä Jouko Pentikäinen Matti Taskinen Eero Änkiläinen Petri Vanhusneuvosto Häyrinen Mikko Kaukonen Timo Käräjäoikeuden lautamiehet Kaukonen Timo Virtanen Rita Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Varkauden kaupungille alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Kunnat ovat muutoin säilyttäneet itsenäisen asemansa ja Joroisten kunta vastaa taloudellisesti itse kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa sekä tammikuussa tehtävin vuosisopimuksin.

9 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Vuoden tiedot olivat parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan täksi vuodeksi maltillisesti, osoittavat kuntien toimivan vastuullisesti, Kuntaliitosta arvioidaan. Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää Kuntaliiton ekonomistien mukaan kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Kuntaliiton arvion mukaan kuntatalous olisi lähivuosina tasapainossa ilman valtionosuusleikkauksia. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntatyönantajan kilpailukyvyn kannalta tärkeätä on, että kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan samalla tavalla muiden työnantajien kanssa kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Sen lisäksi tarvitaan niin valtion kuin kuntienkin toimenpiteitä sekä maakuntauudistusta siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan. Etelä-Savon kuntien ennakkotietojen mukaan toimintakulut kasvoivat 1,5 % vuoteen 2014 verrattuna. Koko maassa kustannuskehitys oli hieman alhaisempaa. Etelä-Savon maakunnan kuntien tilinpäätökset ovat ennakkotietojen mukaan kuitenkin budjetoitua parempia. Maakunnan kunnat olivat budjetoineet vuodelle alijäämää reilut 11 miljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan alijäämää on kertymässä noin 6,5 miljoonaa euroa. Etelä-Savon vuosikate heikkeni vuoteen 2014 verrattuna: vuonna 2014 vuosikate oli 283 euroa asukasta kohden, kun se vuonna ennakkotietojen mukaan on 241 euroa. Maakunnan kuntien vuosikatteet ovat kuitenkin kaikissa kunnissa vielä plussalla. Kuntien investointitaso laski edelleen vuonna. Etelä- Savossa lainakannan kasvu oli hieman maan keskiarvoa suurempaa. Lainakanta kasvoi maassa keskimäärin reilut noin 4 %, kun Etelä-Savossa kasvu oli noin 5 %. Kuntien korkotaso on laskenut merkittävästi ja keventänyt lainarasitusta. Kuntien henkilöstömenot ovat pysyneet vakaina maltillisten palkkaratkaisujen ansiosta. Juuri neuvoteltu kilpailukykysopimus toteutuessaan neuvottelutuloksen mukaisesti vakauttaa kuntien toimintaympäristöä. (Lähteet: Kuntaliitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto).

10 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 10 Investoinnit Varkauden talousalueella ovat lisänneet uskoa talouden kohenemiseen, vaikkakin työttömyys on korkeampaa kuin vuosi aikaisemmin. Talousalueen myönteiset uutiset näkyvät myös alueen kuntien rahoituksessa erityisesti positiivisena verotulojen kehityksenä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toiminnassa tapahtuneita olennaisia muutoksia on kuvattu kunnanjohtajan katsauksessa. Kunnan asukasmäärän ja työllisyyden muutokset Asukasluku Muutos Työttömyysaste 12,0 % 11,2 % 10,1 % 11,0 % 13,4 % 12,5 % 13,1 % 12,9 % 14,2 % 13,7 % 15,7 % keskim kk 10,9 % 10,3 % 9,0 % 8,7 % 11,4 % 11,4 % 13,0 % 10,9 % 12,1 % 12,4 % 12,4 % 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Joroisten kunnan kesällä päivitetyn kuntastrategian mukaisesti Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä osana talousarviota. Kunnan käyttötaloudessa ollutta noin miljoonan euron suuruista vuosittaista alijäämää on pystytty pienentämään toimintaa tehostamalla. Alijäämää on pienentänyt myös verotulojen ennakoitua positiivisempi kehitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu aiheuttaa kuitenkin edelleen paineita sekä veroasteeseen tarkistamiseen että toiminnan tehostamiseen. Kaikkien hallintokuntien osalla on varauduttava menojen ja tulojen tarkistuksiin ja jopa palveluiden karsimiseen tai supistamiseen. Kunnan toimintakyvyn ja vetovoimaisuuden turvaamiseksi muutokset tulee kuitenkin tehdä harkiten ja pitkäjänteisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee olemaan suurin yksittäinen muutos kunnan toimintaan ja talouteen tulevina vuosina. Myös esimerkiksi sosiaalihuoltolakiin, perustoimeentulotukeen, toisen asteen koulutukseen sekä työllisyyden hoitoon liittyvät muutokset vaikuttavat suuresti kuntien toimintaan. Näiden uudistuksen toteutuessa kuntien palvelunjärjestämisen rooli muuttuu voimakkaasti, joka vaatii kunnilta nopeaa reagointia ja oman toimintansa uudelleen järjestelyä. Myös Joroisten kunnan osalta toimintaa tulee tarkastella kriittisesti suhteessa meneillään oleviin tai suunniteltuihin uudistuksiin Kunnan henkilöstö Vuoden lopussa kunnan palveluksessa oli 205 henkilöä. Tässä luvussa on mukana vakinaiset että määräaikaiset.vakinaisten määrä koko henkilöstöstä oli 80,97 % (vuonna ,16%). Määräaikaisten määrä koko henkilöstöstä on 19,02 % (vuonna ,83%). Henkilöstön jakauma 2014 Vakituisen kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Määräaikaiset osa-aikaiset Yhteensä

11 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 11 Henkilöstö toimialoittain Naiset Miehet Yhteensä Kunnan johto yht Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala yht Ympäristötoimen toimiala yht Tekninen toimiala yht Yhteensä Sukupuoli Ka Lkm Naiset , Miehet ,42 33 Kaikki , Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , , , , , ,17 Henkilösivukulut , , , , , ,65 Henkilöstömenot yhteensä , , , , , ,82 Muutos-% edellisestä vuodesta 1,02-0,96-12,52-1,88-11,72 Palkat ja palkkiot 0,82-0,68-12,22-1,29-12,10 Henkilösivukulut 1,56-1,73-13,33-3,49-10,64 Henkilöstömenot yhteensä 2,38-2,41-25,55-4,78-22,74 Tarkemmat tiedot esitellään henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain, palkka- ja henkilöstöhallinnon atk-ohjelma sisältää sitä koskevan osion Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit 1) Lainsäädäntö Kuntien toimintaa haittaa epävarmuus tulevaisuudesta, koska merkittäviä lainsäädäntötoimia on kesken. Näitä ovat mm. sosiaali- ja terveystoimen järjestämislain uudistus ja toisen asteen opetuksen järjestämislain uudistus. Lisäksi kuntien lakisääteisten velvoitteiden luvattu vähentäminen ei ole edennyt. 2)Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Suurimmat riskit henkilöstön suhteen ovat erityisosaamisen kuten lääkäreiden, psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja puheterapeuttien saatavuus. Näiden ryhmien henkilöstövajaukset tai epäpätevät henkilöt saattavat aiheuttaa kunnalle suuria ylimääräisiä menoja. Pääosin päteviä opettajia on hyvin saatavana joitain kielten opettajia ja erityisopettajia lukuun ottamatta. Riskien vähentämiseksi huomiota on kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin tuottavuusvaatimusten lisääntyessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on välttämätöntä ja sille on luotava edellytykset. Vuosittain laaditaan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma. 3) Tietojärjestelmät Kunnan palvelinympäristö on ulkoistettu Mikkelin Puhelin Oyj:n konesaliin. Riskit kohdistuvat tietoverkon ja palvelinten ylläpitoon. Kunnanviraston varavoiman puute aiheuttaa ongelmia tietoverkon käyttämiselle. Kunnan tietohallintostrategian valmistumisen myötä kunnan kiinteistöjen sisäverkkoja on parannettu, työ-

12 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 12 asemat uusittu oheislaitteineen ja etätuen antaminen mahdollistettu Team Viewerin avulla. Tietohallinnon osalta osaaminen on varmistettu Varkauden kaupungin tietohallinto-osaston ja ICT päällikön palveluiden ostamisesta laaditun sopimuksen avulla. Kriittisimpien ohjelmistojen (kartoitettu ESA 2013 sähkö- ja kyberuhkaharjoituksen yhteydessä) osalta on laadittava toipumissuunnitelmat. 4) Suhdannevaihtelut Ansioverotulojen hidas kehittyminen on muodostunut taloudelliseksi epävarmuustekijäksi koko Keski-Savon seudulle, mutta myös Joroisille. Viime vuosien positiiviset investointipäätökset ovat kuitenkin vaikuttaneet positiivisesti myös kuntien verotulokertymiin. Rahoitus- ja sijoitusriskit Joroisten kunnalla ei ole riskikeskittymiä luotto- eikä sijoitustoiminnassa. Valuuttamääräisiä luottoja kunnalla ei ole. Merkittäviä takausriskejäkään ei ole, koska annetut takaukset ovat pääasiassa kunnan tytäryhtiöille myönnettyjä. Sijoitustoiminnan perusteet on päivitetty Sijoitustoiminnan perusteissa määritellään, että sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen ja sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvien kulujen kattaminen. Sijoitustoiminnan tuottoa arvioitaessa johtopäätöksiä ei tule tehdä yhden vuoden perusteella, vaan sijoitushorisontti tulee ulottaa pidemmälle ajanjaksolle. Tällöin markkinoiden heilunnan vaikutus sijoitustoiminnan tuloksiin voidaan paremmin huomioida. Sijoitustoimintaa on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan ja että sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta. Sijoitusten rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialasijoituksissa. Kassavarojen sijoituskohteet ja -palvelut on kilpailutettava silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus. Sijoituskohteen toimiala ja toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kunnan tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sijoitettavien varojen määrää arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnan perustoimintojen asettamiin vaatimuksiin. Hyväksytyn investointisuunnitelman ja perustoimintojen tarvitseman rahoituksen on oltava turvattu. Sijoitusstrategia on valmistelussa. Sijoituspäätöksiä kunnalla ei ole, vaan sijoitustoiminta on tällä hetkellä määräaikaista talletusta. Kunnan lainakanta on (n. 17,02 M ) on vaihtuvakorkoista, sidottu joko 6 kk tai 12 kk euribor-korkoon. Lainojen korkosuojauksiin on varauduttu ja suojautumisen asiantuntija-avusta on tehty sopimus. Kunnan konsernin ulkopuoliset takausvastuut ovat n. 1,37 M eli suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi kokonaislainakantaan. Takaukset jakaantuvat myös suhteellisen pieniin takauksiin, joten yksittäistä suurta takausvastuun realisoitumista ei ole pelättävissä. Vahinkoriskit Kunnan henkilöstö on vakuutettu lakisääteisesti ja kunnan toiminta ja omaisuus on vakuutettu tiettyihin rajoihin saakka. Kunta on käyttänyt keskeytysvakuutuksia mm. teollisuushalleissa sekä merkittävissä kunnan palvelutuotantoa harjoittavissa yksiköissä. Vesilaitoksen ja puhdistamoiden vahingoittuminen saattavat aiheuttaa vahinkoja asiakkaille ja ympäristölle. Infraan kohdistuviin uhkiin on varauduttu jatkossa mm. hankkimalla vesi- ja viemärilaitosta varten aggregaatteja ja varautumistoimintaa kehittämällä. Oikeustoimia kuntaa vastaan ei ole käynnissä eikä viranomaisten taholta ole odotettavissa yllätyksiä tai hankaluuksia normaaliin toimintaan nähden. Suurimpia riskejä ovat kiinteistöjen hallitsemattomat sisäilmaongelmat sekä talotekniikan vanhenemisen aiheuttamat äkilliset korjaustyöt.

13 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Ympäristötekijät Joroisten kunnan alueella sijaitsee runsaasti vesistöjä. Koillisosa rajoittuu Saimaan vesistöön, keskellä kuntaa sijaitsee kaakko-luode suuntainen harjujono pohjavesiesiintymineen ja muualla kunnan alueella on lukuisia suurempia ja pienempiä järviä sekä lampia. Sekä pinta-, että pohjavesien tilaa seurataan jatkuvasti. Joroisten seudun vesissä tyydyttävän tilan osuus on viime vuosina pinta-alallisesti kasvanut (mm. Haapaselkä sekä Sysmäjärvi). Varkauden alapuolinen osa Haukivettä on edelleen tyydyttävässä tilassa, mutta tyydyttävän tilan osuus on pienentynyt vesistön tilan paranemisesta johtuen. Etelä-Savon ELY-keskus toimii alueella ns. yhteen sovittavana viranomaisena ja vastaa vesienhoitoalueen toiminnan koordinoinnista. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoidon kehittämistä varten on Joroisten kuntaan perustettu sekä pinta- että pohjavesien suojelutyöryhmä. Kunnan molempien taajamien jäteveden puhdistamot laskevat puhdistetut jätevetensä Saimaan vesistöön. Molemmat puhdistamot saavuttivat v. kaikki ympäristöluvissa ja Valtioneuvoston asetuksessa (VnA 888/2006) esitetyt puhdistusvaatimukset. Kesäkuussa kuntaan palkattiin uusi ympäristösihteeri, joka toimii puoliksi Leppävirran kunnassa ja puolet ajastaan Joroisten kunnassa. Ympäristösihteeri valmistelee mm. maa-ainesluvat. Maa-aineslupien myöntämisperusteita ja lupaehtoja yhtenäistettiin Varkauden ja Pieksämäen kanssa Tervaruukinsalon pohjavesialuetta koskien. Tervaruukinsalon pohjavesialue sijaitsee sekä Pieksämäen että Joroisten kunnan alueella ja lisäksi alueella sijaitsee Varkauden kaupungin vedenottamo. Savon Voiman uusi 3 MW:n pellettilämpölaitos valmistui marraskuussa Joroisten kirkonkylään olemassa olevan biolämpölaitoksen viereen. Uusi laitos ei vaatinut ympäristölupaa, vaan ympäristönsuojelulain mukaisen rekisteröinti-ilmoituksen tekemisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Joroisten kunnan alueella jätehuollosta vastaa Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yhtiö on osakkaana Riikinvoima Oy:ssa, joka rakentaa jätteenpolttolaitosta Leppävirran Riikinnevan jätelaitoksen viereen. Laitos valmistuu vuonna 2016 ja siinä tullaan polttamaan myös Joroisissa tuotettua jätettä yhteensä tonnia vuodessa. Laitos tulee tuottamaan jätteenpoltolla kaukolämpöä sekä sähköä. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on kunnan organisaation omaehtoista toimintaa, jonka tarkoituksena on taloudellisuuden ja tehokkuuden edistäminen, riskien hallinta, omaisuuden ja varojen säilyttäminen ja virheiden sekä väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen. Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2014 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet osana uutta johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallia. Sisäisen valvonnan tavoitteet voidaan jaotella seuraavasti: Vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Valvonnalla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, tuotteiden ja palvelujen laatua sekä toimintojen taloudellisuutta ja tuottavuutta. Raportointi ja tiedon oikeellisuus. Valvonnalla johto ja esimiehet huolehtivat siitä, että heidän vastuualueellaan tuotetaan ja ylläpidetään luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Tiedot tulee raportoida oikein ja ajantasaisesti. Toiminnan laillisuus ja johdon ohjeiden noudattaminen. Valvonta turvaa lakien ja asetusten sekä päätösten, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen. Resurssien ja omaisuuden turvaaminen. Valvonnalla varmistetaan, että kunnan resursseja käytetään järkevästi ja taloudellisesti kunnan hyväksi ja että resurssit turvataan menetyksiltä, jotka aiheutuvat virheistä, huonosta hoidosta, tuhlauksesta, väärinkäytöksistä, petoksista tai muusta sääntöjen ja ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Sisäinen valvonta on riittävää, kun toiminta on organisoitu siten, että se tuottaa kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta. Valvontatoimenpiteiden on oltava taloudellisia ja tehokkaita. Sisäinen valvonta

14 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 14 kattaa kunnan oman toiminnan sekä toiminnan, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla. Sisäinen valvonta jakautuminen Sisäinen valvonta jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: 1. sisäiseen tarkkailuun 2. seurantaan ja 3. sisäiseen tarkastukseen Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvien työvaiheiden tai erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Se kuuluu luonnollisena osana palvelujen järjestämiseen. Sisäisestä tarkkailusta vastaa kukin esimies oman vastuualueensa osalta. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille ja toimielimille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat tavoitteiden ja velvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, järjestelmällistä ja avointa toimintaa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena kohteena ovat toimintalinjaukset, toimintaperiaatteet, toimintaresurssien käyttö ja tavoitteiden toteuttaminen. Sisäisen valvonnan kokonaisuudesta sisäinen tarkastus on vasta toissijaista. Tarkastusjärjestelmä koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1. Tarkastuslautakunta 2. Tilintarkastajat 3. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonta ohjeistetaan säännöillä ja toimintaohjeilla. Keskeiset ohjeet ovat: valtuuston työjärjestys hallintosääntö johtosääntö taloussääntö tarkastussääntö sisäisen valvonnan ohjeet konserniohje Sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntakonsernissa vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tehtäväalueiden päälliköiden ja kunnan tytäryhtiöiden johtajien vastuualueelle kuuluu varmistaa omalla toimialallaan sisäisen valvonnan asianmukaisuus annettujen ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan menettelytapoja Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Viranhaltijapäätökset dokumentoidaan Dynasty-ohjelmaan ja viedään tiedoksi kuukausittain sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksentekijä on. Toimielin voi käyttää otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin, mutta se on poikkeuksellista.

15 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 15 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan talousarvion toteutumisraportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Raportit käsitellään lautakunnissa ja kunnanhallituksessa ja viedään tiedoksi valtuustolle. Varkauden kanssa tehdyssä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevassa yhteistoimintasopimuksessa edellytetään, että perusturvalautakunta tekee esityksen määrärahojen tarkistamiseksi osavuosikatsauksen 1-8 kk yhteydessä, mikäli Joroisten kunnan talousarvion mukaiset määrärahat ylittyvät tai alittuvat +/- 5 %. Laskujen hyväksyjät päätetään vuosittain tai toistaiseksi ao. lautakunnissa tai kunnanhallituksessa. Pää- ja osakirjanpidot täsmäytetään ja täsmäytykset dokumentoidaan kuukausittain. Laskentatoimen vaaralliset työyhdistelmät on kartoitettu ja dokumentoitu. Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessit on kuvattu menetelmäkuvauksissa. Kassoista on annettu ohje, jossa on määritelty kassan vastuuhenkilöt, pohjakassan määrä ja ohjeistettu tilitysten tekeminen. Kassoja on tällä hetkellä vain yksi. Kirjastolla, urheilutalolla ja työpajalla on maksujenkeräyspisteet, jotka tilitetään kuukausittain pankkiin. Riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen mukaan riskejä on kartoitettu ja arvioitu ja toimialat ovat antaneet selontekonsa tilinpäätöstä varten. Arviointia tehdään normaaliin toimintaan kuuluvana. Myös talousarvioon sisällytettyjen tavoitteiden toteutumiseen liittyviä riskejä kartoitetaan. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Johtoryhmä koordinoi riskienhallintatyötä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Vuoden 2013 alusta hankintayhteistyötä on tehty Savonlinnan kaupungin kanssa. Vuonna päätettiin liittyä IS-hankinnan jäseneksi. Luovutukset ja hoidon valvonta on kunkin toimivalan omalla vastuulla. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Dynasty- asianhallintaohjelmaan on viety kaikki uudet sopimukset ja entisiä, voimassa olevia sopimuksia on tallennettu järjestelmään. Järjestelmä antaa mahdollisuuden sopimusten voimassaolon seurantaan ja antaa muistutuksen määräaikojen umpeutuessa. Sopimusten seuranta on vastuutettu. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanjohtaja voi tarvittaessa päättää erikseen sisäisen tarkastuksen suorittamisesta. Vuoden aikana ei ole tehty sisäistä tarkastusta kunnan omasta toiminnasta. ESSHP:n toimintaa koskien toteutettiin lähetteiden tarkastus, joka kohdistettiin aikavälille tammikuu-kesäkuu. Tarkastuksessa ei huomattu virheitä.

16 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus (kunta ja vesilaitos yhteensä) 3.1. Tulos TULOSLASKELMA 2014 Muutos Toimintatuotot , ,79-50,2 % Valmistus omaan käyttöön , ,03-76,7 % Toimintakulut , ,20-8,4 % Toimintakate , ,38 5,7 % Verotulot , ,50 3,4 % Valtionosuudet , ,00-0,3 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,06 200,3% Muut rahoitustuotot , ,70-43,4 % Korkokulut , ,60-3,3 % Muut rahoituskulut , ,51-86,3 % Vuosikate , ,77-51,5 % Poistot ja arvonalentumiset , ,97-43,6 % Satunnaiset erät , ,16-95,4 % Tilikauden tulos , ,96-98,0 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,89-3,1 % Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,76-149,1 % Tilikauden yli-/alijäämä , ,61-101,2 % Tuloslaskelmassa toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Tilikaudella on tehty kertaluontoisia poistoja ,98, jotka on huomioitu laskettaessa tunnuslukua Vuosikate/Poistot; %. Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ovat olleet ,62. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasluku Tilikauden tulos 1000 euroa -692,1-685,5 176,7 4162,8-56,05 - ilman energialaitosta, * myyty ,6-501,3 802,3 4443,7 * Toimintatuotot/Toimintakulut, % 40,7 41,3 27,8 24,3 13,11 - ilman energialaitosta, myyty ,3 34,4 18,6 14,0 * 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate 1000 euroa 237,7 674,0 1203,9 1915,6 928,0 - ilman energialaitosta 22,7 319,6 1251,6 1493,3 * Vuosikate, eur/asukas 44,50 127,34 230,86 369,52 181,18 - ilman energialaitosta 4,26 60,38 240,00 288,06 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset, % 19,6 49,6 84,7 104,7 89,97 - ilman energialaitosta 3,1 38,9 148,4 132,6 * Suunnitelmapoistot 1000 euroa 1214,3 1359,6 1421,5 1490,0 1032,0 - ilman energialaitosta 738,8 820,9 843,6 786,8 * Toimintatuotot/toimintakulut % -tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: Jos tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen riittäessä kattamaan poistot, on talous tasapainossa.

17 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirrat ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirrat. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen erotus osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA 2014 Muutos Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,77-51,5 % Satunnaiset erät , ,16-95,4 % Tulorahoituksen korjauserät , ,27-97,1 % Investointien rahavirta Investointimenot , ,16 70,2 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0,00 100,0 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,34-97,7 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84-87,6 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00-100,0 % Antolainasaamisten vähennykset 4 000, , ,8 % Muiden saamisten muutos 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00-25,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00-16,9 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,80-53,5 % Rahoituksen rahavirta , ,20 75,4 % Rahavarojen muutos , ,04-88,2 % Rahavarat , ,72 Rahavarat , , , ,04 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta/vuosi -3,338-2,084 0,160 11, ,9 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta M -9,055-8,802 3,471 3,044 Investointien tulorahoitus, % 6,4 23,3 64,8 194,5 56,1 - ilman energialaitosta 1,1 20,9 131,8 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=kom.investoinnit - rahoitusosuudet) Lainanhoitokate 0,2 0,4 0,6 0,7 0,4 - ilman energialaitosta 0,1 0,2 0,5 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 0,74 1,16 2,38 14,85 16,31 - ilman energialaitosta 0,69 0,79 2,25 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) ilman energialaitosta pv *Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella

18 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 18 Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Jos tunnusluku on negatiivinen, menoja joudutaan kattamaan joko vähentämällä olemassa olevia kassavaroja tai lainanottoa lisäämällä. Investointien tulorahoituksen tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos kunnan tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä raha- ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksut kootaan tuloslaskelman eristä Toimintakulut valmistus omaan käyttöön, Korkokulut ja Muut rahoituskulut sekä rahoituslaskelman eristä Investointimenot, Antolainojen lisäys ja Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset).

19 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TASE VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA 2014 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto 0 Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto 0 Ennakkomaksut 0 0 Muut omat rahastot 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT. Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset 0 0 Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahj.rahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 Saadut ennakot 0 0 Keskeneräiset tuotteet 0 Ostovelat 0 0 Valmiit tuotteet/tavarat 0 Liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat 0 0 Ennakkomaksut 0 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 Saamiset Lainat rah- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 Myyntisaamiset 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 Lainasaamiset 0 Saadut ennakot Muut saamiset 0 Ostovelat Siirtosaamiset 0 Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 20 Taseen tunnusluvuilla kuvataan kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,94 47,65 44,29 44,95 54,59 52,3 - ilman energialaitosta 52,73 46,09 41,07 39,05 100*(oma pääoma+poistoero+vapaaehtoiset varaukset)/ (koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% 33,29 45,48 49,78 56,49 48,69 60,06 - ilman energialaitosta 35,40 38,73 41,57 47,24 100*(vieras pääoma-saadut ennakot) /käyttötulo (käyttötulot=toim.tuotot,verotulot, valtionosuudet) Lainat euroa/asukas ilman energialaitosta 1488,3 1976,9 2191,8 2224,6 Lainakanta , milj. euroa 8,03 10,56 12,42 13,50 15,64 17,02 - ilman energialaitosta 8,03 10,56 11,60 12,65 vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat+ liittymismaksut) Lainasaamiset , milj. euroa 0,60 0,42 0,32 0,31 0,31 0,32 - ilman energialaitosta 0,60 0,42 0,32 0,31 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ,2 2195,6 1542,5 1751,7 6293,1 6237,0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas 529,34 411,01 291,42 335, , ,0 Asukasluku (apuluku laskentaan) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

21 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 21

22 1000 euroa Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 22 Tilikauden yli-/alijäämä , , , , ,00 0, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 11,28-659,64-653,10 209, ,36-56,05

23 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 23

24 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS 24

25 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot 1000 eur TULOT MENOT Varsinainen toiminta % Varsinainen toiminta % Toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,9 % Verotulot ,9 % - valmistus omaan käyttöön -61-0,2 % Valtionosuudet ,2 % 0 Korkotuotot 24 0,1 % Korkokulut 232 0,6 % Muut rahoitustuotot 31 0,1 % Muut rahoituskulut 2 0,0 % Satunnaiset tuotot 186 0,5 % Satunnaiset kulut 0 0,0 % Tulorahoituksen korj.erät 0 Tulorahoituksen korj. erät 0 - käyttöom. myyntivoitot ,4 % +/- Pakollisten var. muutos 16 0,0 % Investoinnit 0 0,0 % - käyttöom. myyntitappiot ym ,1 % Rah.osuudet investointeihin 22 0,1 % Investoinnit 0 Käyttöom. myyntitulot 247 0,7 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,6 % Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten vähennys 4 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 % Pitkäaik. lainojen lisäys ,6 % Pitkäaik. lainojen vähennys ,1 % Lyhytaik. lainojen lisäys 0 0,0 % Lyhytaik. lainojen vähennys 0 0,0 % Oman pääoman lisäykset 0 0,0 % Oman pääoman vähennykset 0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulo ja meno-käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

26 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous 6.1. Yhdistelmä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistöyhtiöt 2 Asuntoyhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 1 Yht Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohjaus ja valvonta perustuvat kuntalakiin, kunnan hallintosääntöön sekä konserniohjeeseen. Uusi kuntalaki tuli voimaan vuonna. Uudessa kuntalaissa on konsernitilinpäätöksen merkitystä vahvistettu. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää muun muassa kuntakonserniin kertyneen alijäämän perusteella. Tästä syystä pieniä kuntakonserneja koskevat helpotukset poistettiin ja käytännössä kaikki kunnat laativat konsernitilinpäätöksen. Kunnan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai liikelaitoskuntayhtymässä, tulee uuden kuntalain 114 :n 3 momentin mukaan sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaavat tiedot. Konsernitilinpäätökseen sisältyy konsernituloslaskelma, -tase ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa Ohjeessa on määritelty mm. vastuut ja raportointivelvollisuudet. Lisäksi tilinpäätöstä varten konserniyhteisöille annetaan tarkemmat ohjeet aikatauluineen Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Kunta päätti erota Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä. Ero astuu voimaan Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mahdolliset riskit konsernin tulevassa toiminnassa liittyvät pääosin Kiinteistö Oy Honkauran ja Kiinteistö Oy kunnantalon toimintaan. Vuokra-asuntopuolella vuokrausasteet ovat säilyneet kohtuullisina, mutta merkittävää laskuvaraa vuokrausasteissa ei ole. Kunnan konsernirakennetta tulee tarkastella erityisesti vuokraasuntotoimintaa tarjoavien yhtiöiden osalta. Kunnan tavoitteena on selvittää yhtiöiden yhdistämistä ja toiminnan tehostamista. Kiinteistö Oy kunnantalon osalta toiminnan tulevaisuus on epävarma virastotoimintojen tulevan sijoituspaikan ollessa vielä avoin. Kunnantalon kiinteistöstä on tehtyjen tutkimusten ja selvitysten jälkeen havaittu useita sisäilmaongelmia aiheuttavia tai muutoin rakennuksen kuntoon liittyviä ja korjausta vaativia kohteita. Alustavien kustannusarvioiden mukaan korjaus ja investointikustannuksen liikkuvat 1,4 2,2 milj. euron välillä. Kunnanvaltuusto on käsitellyt asiaa tammikuussa 2016, jossa päätökseksi tuli toimintojen siirtäminen pois nykyisestä kunnantalon kiinteistöstä. Päätös vaadittiin kuitenkin kuntalain mukaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Asian uudelleen käsittely on tarkoitus tehdä kesäkuussa 2016, jolloin virastotalon toimintojen sijoitus ratkennee.