TILINPÄÄTÖS Valtuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012 Valtuusto

2 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo: A. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulos Rahoitus Rahoitusasema Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimet Tilikauden tuloksen käsittely Tasapainottamistoimenpiteet B. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Kunnan johtaminen, yleishallinto, elinkeinotoimi ja maaseututoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan toteutuma talousarviossa Investointiosan toteutuminen talousarviossa

3 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoituslaskelmaosan toteutuma talousarviossa C. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernin tilinpäätöslaskelmat D. LIITETIEDOT E. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Joroisten Energialaitos Joroisten Vesihuoltolaitos F. TILINPÄÄTÖS 2012 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT G. LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS A. TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnan verotulojen kehitys muodostui ennätyksellisen heikoksi vuonna Verotulot yhteenlaskettuna alenivat lähes 2 % vuoden 2011 tasosta. Ansioverotulot olivat suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mikä on sekin varsin huolestuttavaa. Yhteisöverojen aleneminen n. 30 % edellisvuodesta on erityisen ikävää todettavaa. Kiinteistöverot olivat entisellä tasolla. Tässä yhteydessä on myönteistä todeta, että toimintakate parani n. 1,5 %. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossa toimintakatteen vakiintumista nykyiselle tasolle tai sen pienentymistä. Erityisen myönteinen tieto oli erikoissairaanhoidon menojen alittuminen n niille varatuista määrärahoista. Tulevaisuuden kannalta on erittäin merkittävää, että nyt saavutettu taso säilyy ja sen vuoksi on haettava mm. Varkauden aluesairaalan kanssa lisääntyvää yhteistyötä. Valtionosuudet kasvoivat n. 3,6 %, mutta näidenkään suhteen ei ole lupa odottaa hyvää päinvastoin. Vasta päättynyt valtioneuvoston kehysriihi ennakoi kunnille alenevia valtionosuuksia. Myöskään valtionosuusuudistus ei näytä parantavan Joroisten kaltaisten kuntien tulopohjaa. Vuoden 2011 ja 2012 alijäämät n sekä kuluvan vuoden talousarvion ennakoitu alijäämä n osoittavat kunnan vääjäämättä siirtyneen alijäämätalouteen. Puskurit hupenevat nopeasti ilman toimenpiteitä. Jatkossa on edessä sekä veroasteen kiristäminen että palveluiden supistaminen. Valtioneuvosto määritteli kriteerit kuntarakenteen uudistamiseksi ja näihin liittyvä kartta julkaistiin. Tästä alkanut suorastaan kaoottinen keskustelu kuntauudistuksesta jatkuu edelleen. Valtioneuvosto pyysi kunnilta marraskuussa 2012 lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta, jonka Joroisten kuntakin sitten antoi maaliskuussa kuluvana vuonna. Epäselvä tilanne kunnissa on jatkunut pitkään ja on johtunut suurelta osin siitä, että valtiovallan ohjaus kunta- ja sosiaali- sekä terveydenhuollon rakenteista on ollut eriaikaista ja suuntaista. Vuoden 2012 loppuun päättyi JJR kuntien yhteistyö. Uuden yhteistyön ja siihen liittyvän sopimuksen laatiminen Varkauden kaupungin kanssa sosiaali- ja terveystoimen osalta oli varsin kirjavaa vaihetta. Valtuusto oli päättänyt PARAS hankkeen edellytysten mukaisesti kesäkuussa 2011, että kunta muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Varkauden ja Heinäveden kuntien kanssa. Yhteistyösopimuksen tullessa kunnissa käsittelyyn helmi/maaliskuussa 2012, vetäytyikin Heinäveden kunta yhteistyöstä. Pieksämäki oli sen tehnyt jo aiemmin. Sopimus laadittiin sitten Joroisten ja Varkauden kesken. Valtuuston maaliskuisesta päätöksestä kuitenkin valitettiin päätöksen teknisen virheen vuoksi. Kuopion hallinto-oikeus hyväksyi valituksen, koska yhteistyösopimuksen liitteeksi mainittua henkilöstön siirtosopimusta ei ollut asiakirjan liitteen. Valtuusto hyväksyi yhteistyösopimuksen lokakuussa Yhteistyösopimuksen mukaan Joroisten kunta antoi ns. järjestämisvastuunsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Varkauden kaupungille. Tätä ei mm. allekirjoittanut pitänyt hyvänä, koska katsoi, että päätös on ristiriidassa perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa Heinäveden jäätyä pois yhteistyöstä. Muut toiminnot palautettiin pääosin kuntaan takaisin ja uusitun hallintosäännön mukaisesti perustettiin omia lautakuntia. Kirjasto- ja maaseutuyhteistyö jatkuivat JJR kuntien kesken uusituin sopimuksin. Syksy 2012 oli varsin kiivasta valmisteluaikaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä mm. tietoteknisten, organisaatioiden uudelleenjärjestelyjen, hallinto- ja toimintasääntöjen uusimisen ym. tehtävien vuoksi. Henkilöstö suoriutui kuitenkin paineen alaisenakin hyvin tehtävästään siitä suuri kiitos.

5 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tätä kirjoitettaessa sekamelska ja ristiriitaiset käsitykset sekä valtiovallan epämääräinen ohjaus jatkuvat ja edelleen joudutaan arvioimaan, kuinka kunnat ratkaisevat SOTE asioidensa hoitamisen mm. Keski-Savossa ja kuinka kuntarakenteen muutoksiin suhtaudutaan. Elinkeinoelämässä tapahtui varsin toivottu edistyminen Liikenneasema Jari-Pekan valmistuttua. Liikennemäärät Joroisten risteyksessä kasvoivat melkoisesti ja se näkyy myös kirkonseudun taajaman katukuvassa erityisesti kesäisin. Jari-Pekan myötä odotetaan myös muita uusia investointeja risteysalueelle. Kunnassa toimivat yritykset menestyivät pääosin hyvin vaikeista ajoista huolimatta eikä esim. yhtään suurta menetystä metalliteollisuuden piirissä tapahtunut. Uusi elinkeinoasiamies aloitti toiminnan elokuussa ja kunnan keskushallinnon organisaatiota palautettiin entiseen muotoonsa jakamalla hallinto-, elinkeino- ja taloustoiminnot kaikki suoraan kunnanjohtajan alaisuuteen. Ongelmia sen sijaan koettiin melkoisesti golfalueen kehittämisessä. Asemakaava saatiin sinne pitkän työn jälkeen, mutta vielä kaavan vahvistumisen jälkeen rannan ruoppausta suunniteltaessa tuli vastoinkäymisiä viitasammakon muodossa. Se on direktiivilaji ja vaikka se on Suomessa varsin yleinen, ei ruoppaustoimenpiteitä saanut aloittaa. Alueen tonttien markkinoiminen keskeytyi ja nyt odotellaan, kuinka alueen infrastruktuuria; kunnallistekniikkaa ja rantaa voidaan toteuttaa. Omalta osaltani kiitän sekä luottamushenkilöstöä että palkattua väkeä varsin vaiherikkaan vuoden 2012 aktiivisesta työstä. Tenho Hotarinen Kunnanjohtaja

6 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Valtuustopaikat puolueittain ja vaaliliitoittain vaalikaudella : Joroisten Sitoutumattomat ry:n yhteislista 10 paikkaa Suomen Keskustan ja Suomen Kristillisdemokraattien vaaliliitto (KESK 8 ja KD 1) 9 paikkaa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 5 paikkaa Kansallinen Kokoomus 2 paikkaa Vasemmistoliitto 1 paikka Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Sari Juutilainen Juha Intke Paavo Tervonen 27 valtuutettua Haapalainen Ansa, SIT Hakala Anita, SIT Hytönen Sirpa, KESK Häyrinen Mikko, SIT Immonen Eero, KESK Intke Juha, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Juutilainen Sari, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kettunen Elisa, SIT Kinnunen Kaarlo, KESK Kotivuori Esko, SIT Kuronen Jaakko, SIT Kuutti Väinö, SIT Leppänen Jaana, KESK Pehkonen Tauno, KD Pulliainen Veli, SDP Pärnänen Eero, VAS Pöntinen Johanna, SIT Räisänen Pauli, SIT Räisänen Tuomo, KOK Tervonen Paavo, SIT Toroi Jari, KOK Valkonen Mimmi, KESK Viirimaa Hannu, SDP Viljakainen Pekka, KESK

7 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Pauli Räisänen Kaarlo Kinnunen Antero Jaakkola 9 jäsentä Haapalainen Ansa, SIT Hakala Anita, SIT Hytönen Hilkka, KD Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kinnunen Kaarlo, KESK Räisänen Pauli, SIT Toroi Jari, KOK Henkilöstöjaosto, 3 jäsentä Hakala Anita, SIT, jaoston pj. Hytönen Hilkka, KD Jaakkola Antero, SDP Elinkeinojaosto, 3 jäsentä Hytönen Hilkka, KD Jaakkola Antero, SDP Räisänen Pauli, SIT, jaoston pj. Lautakunnat Tarkastuslautakunta, 4 jäsentä Kettunen Elisa, SIT, pj Metsälä Jouko SDP Pehkonen Tauno, KD, vpj Virkki-Damski Ani, KOK Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä Heiskanen Asta, VAS Kuitunen Niilo, SDP Nummi Vesa, KESK, vpj. Salkinoja Raimo, SIT, pj. Virkki-Damski Ani, KOK Energialaitoksen johtokunta, 5 jäsentä Haapalainen Ansa, SIT, pj Holma Anneli, SDP Kuronen Jaakko, SIT Pulliainen Jarmo, KESK, vpj. Räisänen Tuomo, KOK

8 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Sivistystoimen yhteislautakunta, 15 jäsentä Joroinen Rantasalmi Intke Juha, KESK, pj. Häkkinen Reino, SDP Kotivuori Esko, SIT Issakainen Pia-Riitta, SDP Loponen Pirjo, KOK Sistonen Eero, KESK Pulliainen Veli, SDP Suhonen Leena, KESK Pöntinen Johanna, SIT Uosukainen Leena, KOK Juva Asikainen Ilkka, KESK, vpj. Liukkonen Heikki, KOK Pesonen Markku, KESK Rajala Veera-Maija, KD Tuovinen Katja, SDP Yhteislautakuntien joroislaiset edustajat Maaseutulautakunta (yhteislautakunta) Immonen Pirjetta, SIT Leväinen Antti-Pekka, KESK saakka Nummi Vesa KESK alkaen Metsälä Jouko, SDP Rautanen Heikki, SIT Valkonen Mimmi, KESK Perusturvan yhteislautakunta Heikinheimo-Tenhunen Ilona, SIT Häyrinen Mikko, SIT Immonen Eero, KESK Leppänen Jaana, KESK Viirimaa Hannu, SDP Tekninen lautakunta (yhteisltk) Hotarinen Riitta, KOK Leväinen Virva, KESK Liikanen Hannu, SDP Pirkkalainen Matti, SIT Viljakainen Pekka, KESK Ympäristölautakunta (yhteislautakunta) Heikkinen Matti, KESK Heikkinen Satu-Amalia, SIT Kuutti Väinö, SIT Mustonen Eira, SDP Särkkä Lauri, VAS JJR-ohjausryhmä Jaakkola Antero, SDP Kinnunen Kaarlo, KESK Pehkonen Tauno, KD Räisänen Pauli, SIT Keski-Savon ympäristölautakunta (Leppävirta) Puurula Petra, KESK Hakala Anitta, SIT

9 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Vuonna 2008 kunnan hallinnossa tapahtui suurin muutos, mitä koko kunnan itsenäisyyden aikaan on tapahtunut. JJR- allianssikuntien yhteistyösopimus astui voimaan täysimääräisenä ja sen mukaan kuntien henkilöstö siirtyi isäntäkuntien palvelukseen. Kunnissa toteutui työnjako oheisen kaavion mukaisesti. Joroisista tuli sivistyksestä ja vapaa-ajasta vastaava kunta. JJR-yhteistyö purkaantuu vuoden 2012 lopussa. JJR-ALLIANSSIKUNNAT - TYÖNJAKO JOROINEN JUVA RANTASALMI SIVISTYSLTK - peruskouluopetus - liikuntatoimi - lukio-opetus - kulttuuritoimi - kirjastotoimi - nuorisotoimi VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. TIETOKARTANO OY (yhteinen yhtiö) * Päivähoitopalveluiden sijoittuminen sivistys- tai perusturvalautakunnan alaisuuteen ratkaistaan myöhemmin sitä varten perustettavan työryhmän esitysten perusteella. PERUSTURVALTK - perusterveydenhuolto - hoiva- ja asumispalvelut ( = vanhuspalvelut) - päivähoito* - sosiaalihuolto VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. KAAVOITUSPALVELU TUKIPALVELUT - kuljetukset LEADER - toimisto HASAMÄKI OY (yhteinen yhtiö) YMPÄRISTÖLTK TEKNINEN LTK - rakennusvalvonta - hallinto - ympäristönsuojelu - kuntatekniikka - maa-ainesluvat - kiinteistöpalvelut - yksityistieasiat - rakennuttaminen - vesihuolto VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. MAASEUTULAUTAKUNTA -maaseutuhallinto -lomitushallinto TUKIPALVELUT - talous- ja kirjanpitopalvelut - henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta - puhelinvaihde - ruokahuolto RAJUPUSU monitoimihalli Oy Kaavio 1. Isäntäkunta- ja työnjako JJR allianssikunnissa. Yhteistyösopimuksessa on sovittu tuotannon järjestelyistä. Peruskunnan valtuusto ja hallitus ovat tilaajia ja isäntäkunnan yhteislautakunta henkilöstöineen tuottaa vuosisopimuksessa mainitut palvelut. Palvelut ovat pääosin tuotteistettuja ja tilaus sekä laskutus tapahtuvat tuotemäärien ja tuotehintojen perusteella. Palveluita tuottavat yksiköt ovat nettobudjetoituja yksiköitä. Osa toiminnasta perustuu aiemman käytännön mukaisiin tuotteistamattomiin määrärahoihin tai erillismäärärahoihin. Järjestelmän tarkoituksena on ollut läpinäkyvyys, jossa kukin kunta vastaa omista kustannusrakenteistaan ja päättää mitä palveluita, kuinka paljon ja missä kuntalaisille tarjotaan. Tuotteistuksen periaatteena on saada kaikki kustannukset; niin välittömät kuin välillisetkin, kohdistettua konkreettisille tuotteille. Tuotteita ovat esim. palvelutunti, vastaanottotunti, hoitopäivä, opetustunti, aukiolotunti jne.

10 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Seuraavassa kaaviossa esitetään JJR allianssikuntien välinen tilausjärjestelmä: Tilausjärjestelmä (tukipalvelut ja ulkoiset palvelut) tukipalveluyksikkö esim. kiint.hoito talousarvio tuoteja hintalistat tuotantobudjetti --tuotanto --kuukausilaskutus lasku ulkoinen palveluyksikkö esim. päiväkoti talousarvio tilaus tuote- ja hintalista tuotantobudjetti --tuotanto --laskut lasku tilaaja(kunnat) kunta talousarvio vuositilaus Kaavio 2. JJR-kuntien tilausjärjestelmä 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia.

11 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 154 kuntayhtymältä tammikuussa 2013 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto Tilastokeskus Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toiminnassa tapahtuneita olennaisia muutoksia on kuvattu kunnanjohtajan katsauksessa. Kunnan asukasmäärän ja työllisyyden muutokset Asukasluku Muutos Työttömyysaste keskim kk 12,6 % 12,7 % 12,0 % 11,2 % 10,1 % 11,0 % 13,4 % 12,5 % 13,1 % 12,9 10,5 % 11,1 % 10,9 % 10,3 % 9,0 % 8,7 % 11,4 11,4 % 13,0 10, Kunnan henkilöstö Kuntien henkilöstöt siirrettiin vuoden 2008 alussa isäntäkuntien palvelukseen. Henkilöstösiirroissa sovellettiin liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Poikkeuksen muodosti koulutoimi: lukion opettajat tulee olla sen kunnan palveluksessa, jolla on lukion opetuksen järjestämislupa. Koska yläasteella ja lukiolla on yhteisiä opettajia, ei yläasteiden opettajiakaan voinut siirtää, joten ainoastaan ala-asteiden opettajat siirrettiin. Henkilöstön kokonaismäärä Palkat ja palkkiot (tuloslaskelmasta) ,82 M 7,5 M 8,2 M 8,7M 8,7 M Vuodesta 2010 lähtien myös Energialaitos näkyy luvuissa. Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain, palkka- ja henkilöstöhallinnon atk-ohjelma sisältää sitä koskevan osion.

12 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit 1) Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Suurimmat riskit henkilöstön suhteen ovat erityisosaamisen kuten lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus. Näiden ryhmien henkilöstövajaukset tai epäpätevät henkilöt saattavat aiheuttaa kunnalle suuria ylimääräisiä menoja. Pääosin päteviä opettajia on hyvin saatavana joitain kielten opettajia ja erityisopettajia lukuun ottamatta. Myöskään ylin johto ei nykyisin kiinnosta päteviä hakijoita. Riskien vähentämiseksi huomiota on kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin tuottavuusvaatimusten lisääntyessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on välttämätöntä ja sille on luotava edellytykset. 2) Tietojärjestelmät Kunnan palvelinympäristö on ulkoistettu Mikkelin Puhelin Oyj:n konesaliin. Riskit kohdistuvat tietoverkon ja palvelinten ylläpitoon. Kunnanviraston varavoiman puute aiheuttaa ongelmia tietoverkon käyttämiselle. Kunnan tietohallintostrategian valmistumisen myötä kunnan kiinteistöjen sisäverkkoja on parannettu, työasemat uusittu oheislaitteineen ja etätuen antaminen mahdollistettu Team Wiewerin avulla. Tietohallinnon osalta osaaminen on varmistettu Varkauden kaupungin tietohallinto-osaston ja ICT päällikön palveluiden ostamisesta laaditun sopimuksen avuin. 3) Suhdannevaihtelut Ansioverotulojen kehittyminen on muodostunut taloudelliseksi uhkaksi koko Varkauden seudulle, ellei korvaavia työpaikkoja saada syntymään. Kyseessä on vaara koko Varkauden seudun kilpailukyvyn heikkenemisestä investointeja päätettäessä. Alueen markkina-arvoa ja kysyntää olisikin saatava yhteistyössä parannettua. 4) Lainsäädäntö Kuntien toimintaa haittaa epävarmuus tulevaisuudesta, koska merkittäviä lainsäädäntötoimia on kesken. Näitä ovat mm. kuntauudistus, sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistus, valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus. Rahoitusriskit Kunnan varovaisuus sijoitustoiminnassa vaikuttaa siihen, että merkittäviä korko- ja luottoriskejä ei ole pelättävissä. Myöskään valuuttariskejä ei ole. Likviditeettiriski on sen sijaan olemassa, mikäli esim. verotulokertymä merkittävästi alenee ja investointeja tehdään suunnitelmien mukaan. Kassavaikeuksia on ilmennyt toistuvasti nykyään ja vaarassa on, että lyhytaikaista rahantarvetta paikataan pitkäaikaisella velalla. Kunnan koko lainakanta (n. 12,4 M ) on vaihtuvakorkoista, sidottu joko 6 kk tai 12 kk euriborkorkoon tai rahoittajan prime-korkoon. Lainoihin ei ole tehty korkosuojauksia, mutta kuluvan kevään aikana tätäkin selvitetään, koska uhkana on Euroopan laajuinen pankkijärjestelmän kaatuminen ja tätä seuraava korkojen voimakas kasvu.

13 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnan konsernin ulkopuoliset takausvastuut ovat n. 1,94 M eli suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi kokonaislainakantaan. Takaukset jakaantuvat myös suhteellisen pieniin takauksiin, joten yksittäistä suurta takausvastuun realisoitumista ei ole pelättävissä. Vahinkoriskit Kunnan henkilöstö on vakuutettu lakisääteisesti ja kunnan toiminta ja omaisuus on vakuutettu tiettyihin rajoihin saakka. Kunta on käyttänyt keskeytysvakuutuksia mm. teollisuushalleissa sekä merkittävissä kunnan palvelutuotantoa harjoittavissa yksiköissä. Vahinko- tai toiminnallisia riskejä saattaa aiheutua esim. vesivoimalaitoksissa tai päämuuntajan äkillisessä ja arvaamattomassa vahingoittumisessa. Myös vesilaitoksen ja puhdistamoiden vahingoittuminen saattavat aiheuttaa vahinkoja asiakkaille ja ympäristölle. Infraan kohdistuviin uhkiin on varauduttu jatkossa mm. hankkimalla vesi- ja viemärilaitosta varten aggregaatteja ja varautumistoimintaa kehittämällä. Sähköverkkoa parannetaan nykyään vuosittain. Oikeustoimia kuntaa vastaan ei ole käynnissä eikä viranomaisten taholta ole odotettavissa yllätyksiä tai hankaluuksia normaaliin toimintaan nähden. Virastotalon sisäilmaongelma on edelleen selvitysten alla ja useita korjaustoimia on tehty, mm. ilmakanavien puhdistus ja eristeiden uusiminen, elementtisaumojen tiivistystä, salaojien aukaisu, väestönsuojan lattian kuivatus ja pinnan uusiminen sekä kaikkien lattiamattojen uusiminen. Tutkimuksia ja mittauksia jatketaan edelleen Ympäristötekijät Joroisten kunta on myöntänyt ,91 :n takauksen Pohjois-Savon Ympäristökeskukselle Riikinnevan jätehuoltolaitoksen lopettamis- ja jälkihoitovelvoitteiden varmistamiseksi. Varkauden kaupunki on antanut vastaavan suuruisen vastatakauksen Joroisten kunnalle. Varkauden Huruslahden alueelta pohjasedimentistä löytyi vuonna 2008 korkeita tributyylitina (TBT) pitoisuuksia. Myös alapuolisen Haukiveden alueelta löytyi kohonneita pitoisuuksia. Huruslahden puhdistamista arvioidaan parhaillaan. Muilla alueilla TBT:n aiheuttama terveysriski on erittäin vähäinen eikä puhdistustoimia tarvita. Asia on kuitenkin huomioitava vesialueilla tehtävissä toimenpiteissä, mm. ruoppauksissa. Golf-alueen kaavoittamisen yhteydessä on selvitetty alueen pohjavesivaroja ja Likolamminharjusta on löydetty potentiaalinen esiintymä, joka on kaavoituksessa väylästösuunnittelussa otettu huomioon. Kotkatharju-Valvatus alueen osayleiskaavatyön yhteydessä mallinnetaan Kotkatharjun pohjavesivirtauksia ja maa-ainesten ottamisen yleissuunnitelma tarkistetaan pohjavesiolosuhteet huomioiden. Golfalueen potentiaalinen hyödyntäminen on vaarassa viitasammakkoesiintymän vuoksi. Laji on direktiivilaji, mikä saattaa estää alueen rannan ruoppauksen ja sitä kautta koko tämän vahvan elinkeinopoliittisen mahdollisuuden hyödyntämisen.

14 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on kunnan organisaation omaehtoista toimintaa, jonka tarkoituksena on taloudellisuuden ja tehokkuuden edistäminen, riskien hallinta, omaisuuden ja varojen säilyttäminen ja virheiden sekä väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje yhtenäistettiin JJR-kunnissa ja hyväksyttiin vuoden 2012 alussa kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanjohtaja kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan ohella muut tilivelvolliset johtavat viranhaltijat vastaavat tavoitteiden toteutuksesta, palveluiden järjestämisestä, organisaation toiminnasta, asioiden valmistelusta, henkilöstöpolitiikasta luottamushenkilöjohdon asettamien raamien puitteissa, tiedottamisesta, kuntalaisten kuulemisesta, tulosten seurannasta ja valvonnan järjestämisestä. Koko henkilöstö osallistuu sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Sisäinen tarkkailu on organisaatioon rakennettu, toimintaohjeista ja vastaavista koostuva, jatkuvasti kehitettävä järjestelmä, jonka olemassaolosta kunnan palveluksessa olevat ovat tietoisia ja jota jokaisen osaltaan tulee toteuttaa ja kehittää. Sisäisen seurannan toteuttamiseksi kunnassa on asetettu raportointivelvoitteet ja raportoinnin toteutumisesta vastaavat kunnan toimielimet ja esimiehet. Erillinen sisäinen tarkastus järjestetään vuoden 2013 alusta lukien tarvittaessa kunnanjohtajan erillisen päätöksen perusteella. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Viranhaltijapäätökset dokumentoidaan Dynasty-ohjelmaan ja viedään tiedoksi kuukausittain sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksentekijä on. Toimielin voi käyttää otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin, mutta se on poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan talousarvion toteutumisraportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Raportit käsitellään lautakunnissa ja kunnanhallituksessa ja viedään tiedoksi valtuustolle. Määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on vuosisopimuksessa sovittu, että mikäli tuotanto tai määrärahat poikkeavat suunnitellusta 5 % suuntaan tai toiseen, se aiheuttaa toimenpiteet (tilauksen muutoksen tai vähintään neuvottelun tilaajan ja tuottajan edustajien välillä tilanteesta). Laskujen hyväksyjät päätetään vuosittain tai toistaiseksi. Laskutus- ja perintäohjeet on uusittu yhtenäisiksi JJR-kunnissa. Väärinkäytöksiä ei tullut esille tilivuonna. Pää- ja osakirjanpidot täsmäytetään ja täsmäytykset dokumentoidaan kuukausittain. Laskentatoimen vaaralliset työyhdistelmät on kartoitettu ja dokumentoitu. Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessit on kuvattu menetelmäkuvauksissa. Kassoista on annettu ohje, jossa on määritelty kassan vastuuhenkilöt, pohjakassan määrä ja ohjeistettu tilitysten tekeminen. Kassoja on tällä hetkellä vain kaksi: valtuustoaloitteen perusteella terveyskeskuksen jo lopetettu käteiskassa perustettiin uudelleen. Kirjastolla, urheilutalolla ja työpajalla on maksujenkeräyspisteet.

15 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen mukaan riskejä on kartoitettu ja arvioitu vuoden 2012 aikana ja toimialat ovat antaneet selontekonsa tilinpäätöstä varten. Arviointia tehdään normaaliin toimintaan kuuluvana. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Johtoryhmä koordinoi riskienhallintatyötä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta JJR- kunnat ovat kuuluneet vuodesta 2008 Savonlinnan hankintarenkaaseen. Vuoden 2013 alusta hankintayhteistyötä tehdään Savonlinnan kaupungin kanssa, koska hankintarenkaan organisointi on muuttunut. Luovutukset ja hoidon valvonta on kunkin toimivalan omalla vastuulla. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Dynasty- asianhallintaohjelmaan on viety kaikki uudet, vuoden 2012 aikana tehdyt sopimukset ja entisiä, voimassa olevia sopimuksia on tallennettu järjestelmään. Järjestelmä antaa mahdollisuuden sopimusten voimassaolon seurantaan ja antaa muistutuksen määräaikojen umpeutuessa. Sopimusten seuranta on vastuutettu. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäistä tarkastusta ovat tehneet kunnanhallituksen toimikaudekseen valitsemat sisäiset luottamushenkilötarkastajat, jotka ovat päättäneet kulloinkin tarkastettavista asioista ja raportoineet kunnanhallitukselle. Vuosina sisäisinä luottamushenkilötarkastajina toimivat Eero Immonen ja Paavo Heiskanen. Vuoden 2013 alusta lukien sisäisiä luottamushenkilötarkastajia ei enää valita, vaan kunnanjohtaja voi tarvittaessa päättää erikseen sisäisen tarkastuksen suorittamisesta. Yhteenveto Tavoitteiden määrittelyssä, raportoinnissa ja seurannassa on kehitettävää. Tietoisuus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarpeellisuudesta on toimialoilla lisääntynyt uuden ohjeen tultua käyttöön. Valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty ja selkeytetty. Toiminta on asianmukaista, mutta organisaation rakenteesta ja koosta johtuen siihen liittyy tietty haavoittuvuus. Valvonnan suorittamiseksi tulee edelleen kehittää konkreettisia toimenpiteitä ja luoda järjestelmä, jolla suoritetut valvontatoimenpiteet konkretisoidaan ja dokumentoidaan.

16 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tulos TULOSLASKELMA Muutos Toimintatuotot , ,74 0,88 % Valmistus omaan käyttöön , ,53 23,95 % Toimintakulut , ,14-0,32 % Toimintakate , ,87-1,51 % Verotulot , ,05-1,97 % Valtionosuudet , ,00 3,60 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,22-7,43 % Muut rahoitustuotot , ,11-26,51 % Korkokulut , ,92 24,15 % Muut rahoituskulut , ,72 38,65 % Vuosikate , ,87 183,54 % Poistot ja arvonalentumiset , ,39 11,97 % Satunnaiset erät 0, ,39-100,00 % Tilikauden tulos , ,13-0,94 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,89 0,00 % Tilikauden alijäämä , ,24-0,99 % Tuloslaskelmassa toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasluku Tilikauden tulos 1000 euroa 888,5 12,9-363,4-692,1-685,5 - ilman energialaitosta 358,3-38,1 164,7-581,6-501,3 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,8 40,5 41,3 40,7 41,3 - ilman energialaitosta 34,8 33,6 35,3 34,3 34,4 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate 1000 euroa 2260,6 1519,9 1181,5 237,7 674,0 - ilman energialaitosta 1329,4 1060,8 1286,1 22,7 319,6 Vuosikate, eur/asukas 412,83 280,26 219,00 44,50 127,34 - ilman energialaitosta 242,78 195,61 238,40 4,26 60,38 Vuosikate/Poistot, % 142,9 100,9 76,5 19,6 49,6 - ilman energialaitosta 112,6 96,5 114,7 3,1 38,9 Suunnitelmapoistot 1000 euroa 1581,8 1507,0 1544,9 1214,3 1359,6 - ilman energialaitosta 1180,8 1098,9 1121,5 738,8 820,9 Toimintatuotot/toimintakulut % -tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: Jos tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen riittäessä kattamaan poistot, on talous tasapainossa.

17 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoitus Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirrat ja rahoituksen eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirrat. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen erotus osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA Muutos Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,88 183,5 % Satunnaiset erät 0, ,39-100,0 % Tulorahoituksen korjauserät , ,13-82,4 % Investointien rahavirta Investointimenot , ,32-21,6 % Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00-6,3 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,50 182,6 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,68-37,6 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,0 % Antolainasaamisten vähennykset , ,01-45,9 % Muiden saamisten muutos 0,00 0,00 0,0 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 131,3 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,36 10,8 % Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00-175,0 % Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,99 40,1 % Rahoituksen rahavirta , ,64-19,4 % Rahavarojen muutos , ,04-274,9 % Rahavarat , ,27 Rahavarat , , , ,04

18 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62,8 61,4 30,2 6,4 23,3 - ilman energialaitosta 49,3 91,8 75,0 1,1 20,9 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=investointimenot - rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,1 27,8 23,5 4,5 14,2 - ilman energialaitosta 36,2 24,2 41,2 0,6 9,4 100*Vuosikate/(Inv.omahankintameno+Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,6 0,5 0,9 0,2 0,4 - ilman energialaitosta 1,05 0,38 1,0 0,1 0,2 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 3,52 3,91 0,98 0,74 1,16 - ilman energialaitosta 0,88 1,54 0,85 0,69 0,79 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) ilman energialaitosta pv *Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella Investointien tulorahoituksen tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosentuaalisen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos kunnan tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä raha- ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.

19 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoitusasema Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Muut omat rahastot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT. Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset 0 0 Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahj.rahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet 0 0 Ostovelat Valmiit tuotteet/tavarat 0 0 Liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Saamiset Lainat rah- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lainasaamiset 0 0 Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset 0 0 Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Taseen tunnusluvuilla kuvataan kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 51,52 51,02 50,94 47,65 44,29 - ilman energialaitosta 47,43 49,38 52,73 46,09 41,07 100*(oma pääoma+poistoero+vapaaehtoiset varaukset)/ (koko pääoma-saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus, milj. euroa -5,72-6,37-8,92-12,20-14,18 - ilman energialaitosta -8,60-8,82-9,23-12,49-14,09 (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma-saadut ennakot-liittymismaksut) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas ilman energialaitosta Suhteellinen velkaantuneisuus-% 35,52 35,78 33,29 45,48 49,78 - ilman energialaitosta 38,5 37,32 35,40 38,73 41,57 100*(vieras pääoma-saadut ennakot) /käyttötulo (käyttötulot=toim.tuotot,verotulot, valtionosuudet) Lainat euroa/asukas ilman energialaitosta 1476,8 1454,8 1488,3 1976,9 2191,8 Lainakanta , milj. euroa 8,09 7,89 8,03 10,56 12,42 - ilman energialaitosta 8,09 7,89 8,03 10,56 11,60 vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat+ liittymismaksut) Lainasaamiset , milj. euroa 0,87 0,74 0,60 0,42 0,32 - ilman energialaitosta 0,87 0,74 0,60 0,42 0,32 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Korollisen ostovelan osuus lainakannassa Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ,7 2844,0 2855,2 2195,6 1542,5 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas 506,15 524,43 529,34 411,01 291,42 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus /asukas osittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

21 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelman tunnusluvut Asuka sluku Vuosika te 1000 euroa 2260,6 1519,9 1181,5 237,7 674,0 Suunnitelmapoistot 1000 euroa ,8 1507,0 1544,9 1214,3 1359, , , , ,00 Toimintakate , , , , ,00 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Toimintakate , , , , , , ,00 Vuosikate , ,00 500,00 0,00 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Vuosikate , , ,49 237,72 674,03

22 Euroa/asukas % 1000 euroa Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden yli-/alijäämä , ,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00-200,00-400,00-600,00-800,00 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tilikauden yli-/alijäämä ,53 72,30 11,28-659,64-653,1 Rahoituslaskelman tunnuslukuja 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Investointien tulorahoitus, % 62,8 61,4 30,2 6,4 23,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,1 27,8 23,5 4,5 14,2 Lainat ja kertynyt ylijäämä /asukas Lainat /asukas Kertynyt ylijäämä/alijäämä /asukas 0 506,15 524,43 529,34 411,7 291,42

23 % Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus, % Omavaraisuusaste, % 51,52 51,02 50,94 47,65 44,29 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,52 35,78 33,29 45,48 49,78

24 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot 1000 eur TULOT MENOT Varsinainen toiminta % Varsinainen toiminta % Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,8 % Verotulot ,4 % - valmistus omaan käyttöön ,0 % Valtionosuudet ,5 % Korkokulut 226 0,5 % Korkotuotot 18 0,0 % Muut rahoituskulut 9 0,0 % Muut rahoitustuotot 48 0,1 % Satunnaiset kulut 0 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % Tulorahoituksen korj. erät Tulorahoituksen korj.erät +/- Pakollisten var. muutos 0 0,0 % - käyttöom. myyntivoitot -96-0,2 % - käyttöom. myyntitappiot ym ,1 % Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet investointeihin 33 0,1 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,8 % Käyttöom. myyntitulot 170 0,3 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 99 0,2 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 % Pitkäaik. lainojen lisäys ,7 % Pitkäaik. lainojen vähennys ,9 % Lyhytaik. lainojen lisäys 0 0,0 % Lyhytaik. lainojen vähennys ,0 % Oman pääoman lisäykset 0 0,0 % Oman pääoman vähennykset 0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulo ja meno-käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Verorahoituksen ja toimintatuottojen osuudet Valtionosuudet 26 % Verotulot 33 % Myyntituotot 32 % Maksutuotot 3 % Tuet ja avustukset 2 % Muut toimintatuotot 4 %

25 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous 6.1. Yhdistelmä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistöyhtiöt 4 1 Asuntoyhtiöt 4 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 1 Yht Konsernin toiminnan ohjaus Kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa Ohjeessa on määritelty mm. vastuut ja raportointivelvollisuudet. Lisäksi tilinpäätöstä varten konserniyhteisöille annetaan tarkemmat ohjeet aikatauluineen Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Keski-Savon Oppimiskeskuksen kuntayhtymä ei laatinut tilinpäätöstä tilivuodelta, koska yhtymän toiminta tulee lakkaamaan vuoden 2013 aikana. Konsernitilinpäätöstä varten kuntayhtymä toimitti tulos- ja tasetiedot. Myös Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän toiminta tullaan lakkauttamaan kuluvan vuoden aikana Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa kuntakonsernin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus, päätöksenteon perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus sekä se, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen määräyksiä sovelletaan myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen valvonnassa. Varsinaista valvontaa ei ole kunnan taholta erityisesti järjestetty, joten konsernivalvonta ja raportointi on ollut puutteellista. Konserniohje tullaan päivittämään taloussuunnittelukaudella ja jalkauttamaan niin kunnan edustajille tytäryhteisöissä kuin tytäryhteisöjen toimijoillekin. Konsernin tavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnan konserniyhteisöihin valitsemat edustajat ovat omassa toiminnassaan velvollisia valvomaan kunnan etua ao. konserniyhteisön toiminnassa.

26 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,71 Toimintakulut , ,62 Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) ,01-942,65 TOIMINTAKATE , ,56 Verotulot , ,61 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,13 Muut rahoitustuotot , ,67 Korkokulut , ,21 Muut rahoituskulut , ,57 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,98 VUOSIKATE , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin väh. Suunnitelman mukaiset poistot , ,79 Arvonalentumiset 0, ,76 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,03 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 1 185, ,39 Satunnaiset kulut ,09 0,00 Satunnaiset erät yhteensä , ,39 TILIKAUDEN TULOS , ,57 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,34 Vähemmistöosuudet (-/+) , ,84 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,07 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,3 51,2 = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut- Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 36,9 42,0 Vuosikate, eur/asukas 124,35 133,66 Asukasmäärä

27 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,08 Satunnaiset erät , ,39 Tulorahoituksen korjauserät , ,19 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,28 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investiontimenoihin , ,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,22 Investointien rahavirta yhteensä , ,31 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,03 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 9 901, ,35 Antolainasaamisten vähennykset , ,57 Antolainauksen muutokset , ,92 Lainakannan muutokset Pa-lainojen lisäys , ,39 Pa-lainojen vähennys , ,10 Lyh.aik.lainojen muutos , ,30 Lainakannan muutokset , ,59 Oman pääoman muutos 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 218, ,72 Vaihto-omaisuuden muutos 4 154, ,06 Saamisten muutos , ,11 Korottomien velkojen muutos , ,56 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,40 Rahavarojen muutos , ,63 + Rahavarat , ,55 - Rahavarat , , , ,63

28 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 20,1 18,1 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=kom.investoinnit - rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus, % 11,0 10,9 100*Vuosikate/(Inv.omahankintameno+Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,1 0,1 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 2,16 1,60 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) pv *Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella

29 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus ky:ien opon lisäyksestä 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Liittymismaksurahasto 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken- VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Lahj.rahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen varat VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus Joukkovelkakirjalainat Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Keskeneräiset tuotteet 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muu vaihto-omaisuus 0 0 Saadut ennakot Ennakkomaksut 0 0 Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Saamiset Siirtovelat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0 0 Joukkovelkakirjalainat 0 Lainasaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset 3 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 0 0 Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ