Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019. Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 8.12.2014"

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO 2015 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 10 Toimintaympäristön muutokset 10 Kansantalouden kehitys 17 Hyvinkään taloudelliset näkymät 21 Talousarvion 2015 laadinnan lähtökohdat 22 Toimialojen esitykset talousarviovuodelle Yhteenveto henkilöstömuutoksista 30 Kaupunginjohtajan esitys 31 Kaupunginhallituksen esitys 32 Kaupunginvaltuuston päätös 32 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 34 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 36 Talousarvion 2015 sitovuudet 37 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 41 Talousarvion seuranta ja raportointi 43 II TULOSLASKELMAOSA 44 Tuloslaskelma III RAHOITUSOSA 47 Rahoituslaskelma IV KÄYTTÖTALOUSOSA 50 Keskushallinto 51 Tarkastuslautakunta 51 Keskusvaalilautakunta 53 Kaupunginhallitus 54 Henkilöstöjaosto 56 Konserni- ja tukipalvelujaosto 57 Sivistystoimi 61 Opetuslautakunta 62 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 74 Tekniikka ja ympäristö 77 Tekninen lautakunta 78 Ympäristölautakunta 86 Sosiaali- ja terveystoimi 89 Sosiaali- ja terveyslautakunta 89 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 107 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 112 V INVESTOINTIOSA 115 Investointisuunnitelma VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 119 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 125 Tuloslaskelma 126 Rahoituslaskelma 127 Ulkoinen tuloslaskelma 128 VIII TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET 129 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET 134 X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 139 XI LAUTAKUNTIEN TAVOITTEET 148 XII TILASTO- JA VERTAILUTIETOA 181

3 I YLEISPERUSTELUOSA 1

4 I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia strategia on valmistunut vuonna Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin visiona vuonna 2017 on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Vuoden 2015 talousarviossa strategian toteutumista seurataan koko kaupunkiorganisaation yhteisen tuloskortin avulla. Tuloskortissa kaupunkistrategian päämäärät on purettu auki johtamisnäkökulmittain strategisiksi tavoitteiksi, kriittisiksi menestystekijöiksi ja toimenpiteiksi sekä niiden todentamisen mittareiksi. 2

5 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TULOSKORTIT VUODELLE 2015 Hyvinkään kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman lähtökohtina esitettiin investointitason laskemista ( ) 73 milj. eurosta 53 milj. euroon investointien mitoitusta niin, että suunnitelmakauden rahoituslaskelman nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa kiinteistöverotukseen taloussuunnitelman mukainen n. 3 milj. euron tasokorotus tavoitelaskelmissa talouden tervehdyttäminen suunnitelmavuosina (ilman kunnallisveron veronkorotusta), tavoitteena 2017 nollatulos toimintakatteen jäädyttämistä vuosina kokonaan vuoden 2014 TA tasolle talouden tasapainotus/säästöohjelman toimenpiteiden riittävyyden ja priorisointien jatkuvaa arvioimista tuloskorttien avulla (ajantasainen tieto, mitä pitää muuttaa ja kehittää ja mistä luopua kokonaan) toimintakatteen jäädyttäminen vaatisi vuodeksi 2015 noin 9 milj. euron säästöohjelman toteuttamisen + samansuuruisen lisäohjelman vuodelle tavoitelaskelman toteuttaminen edellyttää laajaa toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleenarviointia ja varsinaisen säästöohjelman laatimista. Vuonna 2015 säästöohjelma jää noin 2,5 milj. euroa tavoiteltua pienemmäksi, joten vuosille kohdistuu noin 11 milj. euron säästöpaineet. Tämä tarkoittaa, että säästöohjelman on katettava koko taloussuunnittelukausi. Tasapainotetut tuloskortit kaupunki- ja toimialatasolla TA2015 laadinnassa kaupungin johdon tavoitteena on strategisten tavoitteiden ja budjetoinnin kytkeminen yhteen ja kaupunkikonsernin ohjauksen tehostaminen. Suoristuskyvyn mittaamisen työkaluksi on valittu tasapainoinen tuloskortti. Kaupunkitason strategiset päämäärät on tuloskortissa purettu johtamisnäkökulmittain auki konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi, niiden saavuttamiseksi tarvittaviksi kriittisiksi menestystekijöiksi, toimenpiteiksi ja todentamisen mittareiksi. Tavoitteet esitetään, viestitään ja raportoidaan tasapainotettujen tuloskorttien avulla. Tuloskorttien avulla tuetaan ja mitataan kaupungin strategisen tahtotilan ja tavoitteiden toteutumista. Johtamisnäkökulmat ovat asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous ja resurssit, prosessit ja rakenteet sekä henkilöstön kehittäminen ja osaaminen. Tuloskorttien tasapainoisuudella tavoitellaan tasapainoa taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden, tulosmittareiden ja ennakoivien mittareiden, pitkän ja lyhyen aikavälin sekä ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä. Tuloskorttien strategiset tavoitteet on johdettu kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymästä kaupunkistrategiasta valintoineen ja päämäärineen. Tavoitteita asetettaessa on kuitenkin otettu huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja meneillään olevat muutokset ja valtion strategisen ohjauksen linjaukset ja niiden vaikutukset ja vaatimukset kaupunkiorganisaation kykyyn säilyttää elinvoimaisuutensa ja taloutensa tasapainoisuus. Kaupungin talouden tasapainottamisvaatimukset näkyvät esimerkiksi palvelujen uudistamisen ja kehittämisen päämäärään liittyvien tavoitteiden osalta palvelujen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen, resurssien tehokkaan käytön tavoitteina ja mittareina. Talousnäkökulmassa korostuu nollatulostavoitteeseen pääseminen, pitkän aikavälin taloussuunnittelu ja investointien tiukka priorisointi. Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkään kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat päämäärät: 3

6 Hyvinkää lisää asiakastyytyväisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa päätöksenteossa Palveluja uudistetaan ja kehitetään Kaupungin viihtyisyyttä ja asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kehitetään vetovoimatekijä Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojensa kehittymistä Hyvinkään kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy Näihin strategian mukaisiin päämääriin pääsemiseksi on konkretisoitu tuloskorttien kaupunkitasoiset tavoitteet. Kaupunkitason tavoitteet, toimenpiteet ja onnistumista mittaavat mittarit puolestaan täsmentyvät keskushallinnon ja toimialojen tuloskorteissa. KAUPUNKISTRATEGIA - perustehtävä - visio - strategiset valinnat - päämäärät KAUPUNKITASON TULOSKOR- TIT - kaupunkitason strategiset tavoitteet - kriittiset menestystekijät - toimenpiteet - vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot KESKUSHALLINNON JA TOIMIALOJEN TULOSKORTIT - keskushallinnon tai toimialan strategiset tavoitteet/ kriittiset menestystekijät - vuositavoite - toimenpiteet ja vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot 4

7 ASIAKASVAIKUTTAVUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS (palvelujen tuottaminen taloudellisesti, peruspalvelut, palveluverkot, järjestämistavat) Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Toimenpiteet ja vastuuhenkilö Mittarit Mittareiden tavoitetasot (+osallistujat) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ( ) asetetut tavoitteet palvelutarjonnalle ja moniammatilliselle, toimialarajat ylittävälle yhteistyölle Onnistutaan toteuttamaan hyvät, kaikille kohdentuvat perus- ja ehkäisevät palvelut, varhainen tuki ja korjaavat palvelut Hyödynnetään hyvinvointikertomusta tietoa tuottavana raportointi- ja seurantajärjestelmänä Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmaan vuodelle 2015 määritellyt toimenpiteet. vastuutahot: hyvinvointityöryhmä ja -ohjausryhmä, kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus kuntalaisten näkemykset lasten ja nuorten hyvinvoinnista (webropol-kysely, asteikko 1 5, tyytymätön tyytyväinen) lasten ja nuorten näkemykset (kysely, asteikko 1 5) tavoitetaso yleisarvosana 3,5 Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy (päämäärä kaupunki kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta) Vuosikasvutavoitetaso väestömäärälle 0,8 % (päämäärä Hyvinkää Pohjois-Uudenmaan kasvava keskus) 24 turvallista tuntia toiminnan tavoite: positiivisen turvallisuusajattelun ja ennaltaehkäisevän turvallisuustyön edistäminen Asukkaiden saaminen valppaiksi turvallisuusasioissa, tunnistamaan ja ymmärtämään riskit sekä toimimaan aktiivisesti vaaratekijöiden poistamiseksi Ajantasainen yleiskaava Riittävä asunto- ja yritystonttitarjonta MAL- aiesopimuksen velvoitteet Houkuttelevuudessa onnistuminen, palvelutarjonnasta viestimisessä onnistuminen, erottautumisessa onnistuminen Onnistuttava konkreettisissa toimenpiteissä, joilla parannetaan kaupunkilaisten turvallisuutta Onnistuttava parantamaan kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan vaikuttavuutta ja laatua Säilytetään asemakaavoissa 5 vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaava kaavavaranto, edistetään keskustan täydennysrakentamista uudistamalla asemakaavoja, huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttitarjonnasta vastuuhenkilöt: tekninen johtaja, kaavoituspäällikkö, kaupungin geodeetti Toimivat peruspalvelut markkinointi, imago, houkuttelevuus, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialajohto Vuosisuunnitelmassa 2015 listatut toimenpiteet (mukaan lukien tapaturmakehityksen seurannan pohjalta tehtävän toimenpideohjelman laatiminen) Turvallisuuskysely kaupunkilaisille 2015 vastuutaho: Asemakaavoihin sisältyvä asuntokerrosala Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotonttien luovutusmäärä Luovutetaan yritystontteja kysyntää vastaavasti väestömäärä kaupunkilaisten näkemykset turvallisuuskyselyssä (edellinen 2012) tapaturmakehityksen pohjalta tehty toimenpideohjelma ja ohjelman toimeenpanon seurantamittaristo laadittu opinnäytetyönä (Laurea turvallisuusala)/ ei laadittu asemakaavojen asuntokerrosalan määrän tavoitetaso: kem / vuosi (kolmen vuoden liukuva keskiarvo) kahden vuoden asuntotuotantoa vastaava luovutuskelpoisten tonttien määrä tonttien luovutustavoite: 50 omakotitonttia, 4 yhtiömuotoista tonttia ja 3 yritystonttia tavoitetaso: vuonna 2030 (vuosikasvutavoite 0,8 %) tavoitetaso näkemyksille, yleisarvosana 3,5 toimenpideohjelma laadittu 5

8 TALOUS JA RESURSSIT (investoinnit, yksikkökustannukset, tuottavuus, rahoitus, resurssien oikea kohdentaminen) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Talouden tasapainotus (0-tuloksen saavuttaminen 2017) Investointien mitoituksen (tason laskun) tavoitteet osana talouden tasapainotusta kaudella lasketaan 73 milj. eurosta 53 milj. euroon Kustannustehokkaat, tuotteistetut palvelut (päämäärä palveluja uudistetaan ja kehitetään) Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Onnistuttava talouden tasapainotus-, säästöohjelmien toteuttamisessa vuonna 2015 säästöjä 6 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 2017 lisäsäästöjä 3 milj. euroa Investoinnit priorisoidaan vain niihin kohteisiin, joilla suurin vaikutus palvelurakenteen tehokkuuteen Tuotteistamissuunnitelman tekemisessä onnistuminen Oman toiminnan kustannustason selvittäminen, seuranta ja hallinta Tehokkuuden kasvu, yksikkökustannusten vähentäminen Sivistystoimen säästöohjelman toteutus sekä koulu- ja päiväkotiverkon tiivistäminen Perusturvan virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toteutuksessa onnistuminen Toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon säästöohjelmien keinot: laaja toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleen arviointi ja säästöjen toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, johtoryhmät Investointien priorisointi, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tuotteistamissuunnitelman tekeminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialojen johtoryhmät Sivistystoimen toimenpiteet palveluverkon kehittämisessä ja säästöohjelman toteutuksessa, vastuutaho: Sivistystoimen johto Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toimenpiteet, vastuutaho: Perusturvan johto euro/toimintakate euroa/asukas euroa investointeihin suunnitelma tehty/ ei tehty opetus- ja kulttuuritoimen nettomenot euroa / asukas sosiaali- ja terveystoimen nettomenot euroa/asukas tavoitetaso: (Hyvinkään Vesi liikelaitos poislukien) tavoitetaso: suunnitelmakauden nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa tavoitetaso: suunnitelma tehty menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon 6

9 PROSESSIT JA RAKENTEET (virtaviivaistaminen, toimintatapojen uudistaminen, tilojen käytön tehokkuus, mihin ydinosaamiseen panostetaan, organisaatiorakenne, prosessien tehokkuus, avainprosessien suorituskyky: tunnuslukujen ja tulosmittareiden kokonaisuus) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kaupunkistrategian uudistaminen Tehokkaat palveluverkot Tilojen käytön tehostaminen palveluverkkosuunnittelun ja palvelujen järjestämistapojen valintojen pohjalta Palveluprosessien tehostaminen (Perusturva) Palveluja uudistetaan ja kehitetään Nuorten itsenäinen selviytyminen vahvistuu (Palveluprosessien tehostaminen) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Otettava huomioon toimintaympäristön muutosvoimat Palvelujen järjestäminen (perustehtävissä onnistuminen) käytettävissä olevilla resursseilla pitkällä aikavälillä Palvelujen järjestäminen mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti Palveluverkon tiivistämisessä ja tehostamisessa onnistuminen Onnistuttava vähentämään tiloja, optimoimaan tilankäytön tehokkuutta Tilakustannustietoisuuden parantaminen toimialoilla, tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Palvelujen ja toimintojen keskittäminen omiin toimitiloihin ja suurempiin yksikköihin Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen kautta toteutettavien toimintamallien onnistuminen (asukaslähtöinen kehittäminen palvelujen järjestämisessä, otetaan huomioon kustannustehokkuus) Palvelujen järjestämisessä otettava huomioon toiminnan kustannustehokkuus Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Strategiaprosessin suunnittelu ja toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Kaupunkitasoinen palveluverkko (kaikki toimialat yhteensä), vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Sosiaali- ja terveystoimen palvelupisteiden karsiminen 5 6 paikkaa Teknisen toimialan sisäiset järjestelyt mm. varikon ja asiakaspalvelupisteiden suhteen Sivistystoimen palveluverkkouudistuksen toteutus vastuutahot: kt-jaosto, tilapalvelut ja toimialat Kotihoidon palveluprosessi ja käytännön toimintatavat uudistetaan, teknologian käyttöä lisätään, vastuutaho: Perusturvan johto Monialainen tuki nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyyn, arjen hallintaan ja kuntoutumiseen, vastuutaho: Perusturvan johto Mittarit strategia tehty / ei tehty Kaupunkitason palveluverkko suunnittelu tehty / ei tehty yleiset tilatehokkuuden mittarit esim. hum2/työpiste Opetus- ja varhaiskasvatusryhmien koot ja lukumäärät/toimipiste Tilojen ylläpitokustannukset Ulos maksettavat vuokrat/sisäiset vuokrat kotihoidon vuosikustannukset euroa (alenemistavoite %) toimeentulotukea saavien nuorten määrä Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: strategia tehty 2015 Palveluverkko olemassa tilojen käytön optimointi, henkilöstövoimavarojen optimointi tilatehokkuuden ja tilakustannusten tilastolliset tavoite- ja vertailutasot vastaavan kokoisiin kuntiin tilojen ylläpitokustannukset euroa/neliö, eivät saa nousta vuoden 2014 tasosta toimistotilojen neliömäärä ei saa nousta vuoden 2014 tasosta tavoitetaso: vuosikustannukset alenevat 10 % vuoden 2014 tasoon nähden vuonna 2015 tavoitetaso määrälle tavoite 5 päivää 2015 (2013 ollut 6 pv) 7

10 Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Työttömyyden kasvun hillitseminen (Palveluprosessien tehostaminen) Hyvinkään houkuttelevuus kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan lisääminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Kuntayhteistyö on tuloksellista ja hyödyttää hyvinkääläisiä Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen Työttömyyden kokonaiskasvu taittuu kaupunkitasolla Yritykset valitsevat Hyvinkään sijoituspaikkakunnakseen ja työntekijämäärä kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan suunnitelman tekeminen Aktiivinen osallistuminen kuntaliitosselvitysprosessiin (Keski-Uudenmaan selvitysalue) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Pitkäaikaistyöttömille tarjotaan tukea kuntoutumiseen ja työmarkkinoille pääsyyn Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää nostetaan (ryhmien lisääminen suunnitellusti 2015) Tehostetaan kaupungin tasolla uusien työpaikkojen saamista yrityksiin vastuutaho: Perusturvan johto jatkuva markkinointi ja yrittäjyysimagon luominen, neuvottelut yritysten kanssa tonttitarjonta elinkeinopoliittisen ohjelman päivittäminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, liiketoimintajohtaja, viestintäpäällikkö, Tekniikan ja ympäristön toimialan johto suunnitelman tekeminen vastuutahot: tietohallintopäällikkö, tietohallintotyöryhmä, kaupunginjohtaja, johtoryhmä selvitysprosessin mukaiset toimenpiteet annetussa aikataulussa (lausunnot, päätökset, mahdollinen kansanäänestys) Mittarit lkm aktivointitoimenpiteissä olevat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet aktivointiaste työpaikkaomavaraisuus suunnitelma valmis on/ei toimenpiteet sovitussa aikataulussa tehty/ei tehty Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: osuus yli 32 % (300 pv) aktivointiaste ollut 2013: 29,3 % tavoitetaso työpaikkaomavaraisuudelle 92,1 suunnitelma valmis toimenpiteet tehty 8

11 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Henkilöstön saatavuuden ja Henkilöstön pysyvyys /vaihtuvuus pysyvyyden turvaaminen Onnistuttava saamaan vaihtuvuus-% tasolle, jossa vaihtuvuus ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia Työnantajamaine Henkilöstöresurssien optimointi, tehokas käyttö Henkilöstökulujen hallinta ja kasvun hillintä Onnistuttava vähentämään henkilöstöresurssien tarvetta, prosessien tehostaminen ja ydintehtäviin keskittyminen, eläköitymisen hyödyntäminen Henkilöstöresurssien tehokkaassa käyttämisessä onnistuminen Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Sähköisen lähtöhaastattelukäytännön kehittäminen ja käyttöönotto (vakituinen henkilöstö) Toimialojen rekrytointisuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen, vastuutahot: toimialojen johto, henkilöstöjohtaja henkilöstökeskuksen ja toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon toimenpiteet vastuutahot: kaupungin johto kokonaisuudessaan eri organisaatiotasoilla Henkilöstökulujen hallinta ja seuranta vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Mittarit Mittareiden tavoitetasot vaihtuvuusmittari (%) Vaihtuvuus% oli v ,5%, v peräti 14,1% tavoite ,5% henkilötyövuosimittari euroa Kaupungin henkilöstömäärä laskee 50 henkilötyövuodella vuodesta Peruskaupungin henkilöstökulut vuonna 2015 ovat budjetin mukaiset. Henkilöstöstä huolehtiminen muutostilanteessa Suunnitelmallinen johtamisen kehittäminen ja toiminnan sopeuttaminen Henkilöstön osaamisen ylläpito ja vahvistaminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä onnistuminen Reagointi, korjaavissa toimenpiteissä onnistuminen Osaamisen kehittämisessä onnistuminen muutostilanteessa Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen johdon ja esimiesten jatkuva reagointi ja toimenpiteet kaikilla eri organisaatiotasoilla, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä, henkilöstöjohtaja koulutukset, valmennukset, kehittävän vuoropuhelun menetelmän käytön laajentaminen vastuutahot: henkilöstöjohtaja työhyvinvoinnin mittarit ja indikaattorit työhyvinvoinnin tila ja tavoitetaso, osaaminen ja työn sisältö, johtaminen ja esimiestyö työhyvinvointikysely tutka (toteutetaan intrassa, webropol x2/v) koulutuspäivien lkm/tehokkuus esimiesvalmennusten lkm (osallistujien lkm) mittareiden tavoitetaso työhyvinvoinnille (henkilöstön näkemykset muutostilanteessa) yleisarvosana ka Tavoite keskiarvo 3,5 esimiesvalmennusten lkm tavoitetaso 17 valmennusta 9

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Hyvinkään kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla joka vuosi, vaikkakin vuosina väestönkasvu oli erittäin maltillista. Vuonna 2013 väestönkasvu kääntyi jyrkkään kasvuun, sillä vuosi oli väestönkasvun osalta paras sitten vuoden Vuoden 2013 poikkeuksellisen voimakas väestönkasvu koostui suurelta osin muista Suomen kunnista saadusta muuttovoitosta (+446 asukasta). Vuoden 2014 aikana väestönkasvu näyttäisi tasaantuneen, sillä kahdeksan ensimmäisen kuukauden väestönkasvu oli +157 asukasta. Kasvutahti on kuitenkin edelleen suhteellisen pirteää Hyvinkään väkiluvun kehitys 1/2010-VIII/ I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII Useisiin lähikuntiin nähden Hyvinkään väestönkasvu on vahvasti riippuvainen muuttovoitosta, sillä luonnollinen väestönlisäys on kaupungissa suhteellisen vähäistä. Tähän vaikuttaa kaupungin ikärakenteesta johtuva naapurikuntia suurempi kuolleisuus, mutta myös syntyneiden määrä on laskenut kaupungissa selvästi. Esimerkiksi vuosina Hyvinkäälle syntyi vuosittain yli 500 lasta, mutta vuosina 2012 ja 2013 jäätiin vain noin 450 syntyneeseen, eikä vuosi 2014 näytä tekevän muutosta trendiin. Toisaalta kuolleisuus ei juuri ole kasvanut, vaan keskimääräinen elinikä on noussut. Mikäli syntyneiden määrä pysyy matalana tulevaisuudessakin, vaikuttaa se osaltaan myös väestönkasvutahtiin. Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keski-ikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2013 keski-iäksi muodostui 41,7 vuotta. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 10

13 11 Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa 53,7, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa vuotiasta kohden n. 54 ei-työikäistä henkilöä. Koko Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2013 lopussa 55,8, kun taas Uudenmaan maakunnan alueella väestöllinen huoltosuhde oli 48,3. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Hyvinkään kokonaisväkiluvun kehitys ja kaupungin väestötavoitteen pohjalta tehty laskelma 2 lähivuosien väestönkehityksestä on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuodet ovat toteutuneita lukuja ja vuodesta 2014 eteenpäin luvut perustuvat syksyllä 2014 palveluverkkoselvitystä varten laadittuun väestösuunnitteeseen. Väestösuunnite on laadittu kaupungin uuden väestöennustetyökalu Vennin avulla. Suunnitteen pohjana on vuosien väestömuutostilastojen pohjalta laskettu trendiennuste. Trendiennustetta on muokattu siten, että väestönkasvu on saatu kokonaisuudessa vastaamaan vuoden 2009 väestötavoitetta. Tämä tarkoittaa, että kaupungin väestömäärä kasvaisi lähivuosina noin 0,7 %:n vuositahdilla. Näin on saatu ikärakenteen osalta realistinen väestösuunnite, joka on myös viety rakennusennusteen kautta osaaluetasolle. Tällä tavoin palvelujen mitoitus ja suunnittelu pystytään laatimaan aiempaan luotettavammin. 2 Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 11

14 Ikärakenne ja väestösuunnite vuoteen Koko väestö Hyvinkään kaupungin väestötavoite ennakoi huomattavasti suurempaa väestönkasvua kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 julkaisema väestöennuste. Tilastokeskuksen puhtaasti vuotta 2012 edeltävien vuosien kehitykseen pohjautuva laskelma arvioi, että kaupungissa olisi vuonna 2018 yhteensä asukasta, eli noin 700 asukasta väestösuunnitteen arviota vähemmän. Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa, suuret ikäluokat sisältyvät vuotiaiden ryhmään ja eliniän piteneminen puolestaan lisää yli 85-vuotiaiden lukumäärää Eri ikäryhmien muutos väestösuunnitteessa Muutos Muutos Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien toimintaan, sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on laskettu keskimääräisesti peruspalvelujen kysynnän muutok- 12

15 sia ikätekijöiden vaikutuksesta. Palvelutarpeen kasvu vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kustannusten kasvuun. Seuraavassa on esitetty peruspalveluohjelman mukaiset keskimääräiset vuosittaiset reaalikustannusten muutokset vuosina eri palvelusektoreilla 3 : Lasten päivähoito ja esiopetus 0,3 % Perusopetus 0,6 % Lukiokoulutus -1,1 % Erikoissairaanhoito 1,0 % Perusterveydenhuolto 1,6 % Vanhainkodit 3,2 % Kotipalvelut 2,6 % Palveluasuminen 2,9 % Rakentaminen Vuonna 2013 asuntotuotanto Hyvinkäällä oli vilkkaampaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Erityisesti keskustaan nousseiden asuinkerrostalojen johdosta Hyvinkäällä saatiin vuoden aikana valmiiksi peräti 363 asuntoa. Hyvinkäällä siis saavutettiin asuntotuotannolle tavoitteeksi asetettu 300 asunnon vuosituotanto. Vuoden aikana valmistuneista asunnoista peräti 69 % sijaitsee kerrostaloissa. Valmistuneiden pientalojen määrä on puolestaan pysynyt viime vuosina tasaisesti hieman yli 80 talossa / vuosi. Vuonna 2014 asuntorakentaminen ei ole ollut yhtä aktiivista kuin vuotta aiemmin, mutta asuntoja on silti valmistunut kohtuullisesti. Vuoden 2014 kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana Hyvinkäällä valmistui 129 asuntoa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista erillisiä pientaloja on 51, rivija ketjutaloasuntoja 4 ja kerrostaloasuntoja Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin vuosina valmistuneita asuntoja (kpl) Kerrostalo Rivitalo Pientalo * 2013 * Vuoden 2012 määrä tarkentunut TP2012 jälkeen Rakennuslupia vuonna 2013 myönnettiin hieman edeltäviä vuosia vähemmän. Vuoden 2013 aikana myönnettiin lupa yhteensä 195 asunnon rakentamiseen; luvista 121 (62 %) on kerrostaloasun- 3 Peruspalveluohjelma , valtiovarainministeriö

16 toihin, 15 (8 %) rivi- tai ketjutaloihin ja 59 (30 %) erillisiin pientaloihin. Vuonna 2012 rakennuslupa myönnettiin 254 asunnolle, joten myönnettyjen lupien määrä laski noin 23 %. Vuonna 2014 rakennuslupia on myönnetty runsaasti. Tammi-elokuussa lupa myönnettiin peräti 333 asunnolle. Vuotta aiemmin rakennuslupia myönnettiin samalla aikavälillä 163 kappaletta. Vuonna 2014 myönnetyistä luvista valtaosa (72 %) koskee kerrostaloasuntoja. Asuntorakentaminen tullee siis lähitulevaisuudessakin olemaan kohtuullisen pirteää. Seuraavassa luvussa on kuvailtu tarkemmin Hyvinkään yhdysrakenteen ja rakennetun ympäristön kehitystä lähitulevaisuudessa. Yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön kehitys Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Visiona on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus, joka erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja jolla on vahva ja tunnistettava identiteetti. Perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö luovat edellytykset kaupunkistrategian toteuttamiselle: yritystoiminnalle, palvelujen järjestämismahdollisuuksille ja asumisen laadulle. Niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus: Rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan muodostaa lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta, minkä lisäksi yhdyskuntarakenteella ja liikenteellä on huomattavat taloudelliset ja ilmastovaikutukset. Yhdyskuntarakenne rakennuksineen, katuineen ja muine rakenteineen luo kuntalaisten arkielämälle ja yritysten toiminnalle puitteet, joiden suunnittelusta ja rakentamisesta merkittävä osa on kunnan vastuulla. Esimerkiksi uudet asuinalueet vaativat kaupungilta etupainotteisesti suuria investointeja ennen kuin uudet asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle. Rakennettua ympäristöä tulee myös huoltaa, ylläpitää ja korjata, jotta rakenteisiin sidotuille pääomille saadaan mahdollisimman pitkäaikaista tuottoa. Toisaalta kaupunkiympäristön toimivuus, saavutettavuus ja elinympäristön laatu ovat vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Hyvinkäätä on pitkäjänteisesti kehitetty tiiviinä radanvarsikaupunkina, jossa matkat kaupungin sisällä ovat lyhyitä ja hoidettavissa mm. pyöräillen. Hyvinkää on myös kokoluokassaan hyvä joukkoliikennekaupunki. Maankäytön suunnittelulla on pyritty huolehtimaan siitä, että kaupallisille ja julkisille palveluille on riittävästi tilaa sekä ydinkeskustassa että asuntoalueiden alakeskuksissa, jolloin ne ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Yhteiskunnassa, yritysten toiminnassa ja kuntataloudessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat aika ajoin tarvetta arvioida palvelurakennetta kokonaisuutena. Kaupunkirakenne ja väestön sijoittuminen kaupungin alueella nyt ja tulevina vuosina vaikuttavat ratkaisevasti palvelujen järjestämisen mahdollisuuksiin, saavutettavuuteen ja taloudellisuuteen. Tuore keskustaajaman yleiskaava ja väestöarvion alueellistaminen maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ovat pohjana yksityisen ja julkisen palveluverkon kehittämiselle. Metropolialueen seudullisena ongelmana on kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittämättömyys seudun väestömäärän kasvaessa. Hyvinkää osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön yhteistyöhön ja on sitoutunut noudattamaan kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL-sopimus). Sopimuksen tavoitteena on noin asunnon vuosittainen tuotanto, josta Hyvinkään osuus on ollut 300 asuntoa. Sopimuksessa on määritelty myös vuosittaiset asuntokaavoitustavoitteet, joiden mukaan Hyvinkäällä tulisi kaavoittaa vuosittain noin kerrosneliömetriä uutta asuntotuotantoa varten. Pitkäjänteisen maapolitiikan ja maankäytön 14

17 suunnittelun ansiosta kaavoitustavoitteiden toteuttaminen Hyvinkäällä on mahdollista, mutta asuntotuotantotavoitteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla markkinatilanne ja rakentajien kiinnostus. Vuosittain laadittavan asuntoalueiden maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelman mukaan asuntorakentamisen painopiste on lähivuosina Metsäkaltevassa, Martin vielä toteuttamattomilla alueilla ja keskustassa Tehtaankulman alueella luvulla rakentamisen painopiste siirtyy keskustassa Hangonsillan alueelle. Näille alueille kohdistuu myös merkittävin väestönkasvu lähitulevaisuudessa. Tehtaankulman ja Hangonsillan alueiden rakentamisen jälkeen keskustaajaman alueella on merkittävää asuinkerrostalojen uudisrakentamispotentiaalia ainoastaan pääradan varrella ns. Koritsoonin alueella ja Konepajan lähellä Marjamäenkadun alueella. Nummenmäen pientalovaltaisen alueen toteutuminen riippuu tonttikysynnästä. Tulevaisuudessa keskustaajaman täydennysrakentaminen tulee painottumaan entistä enemmän tontti- tai korttelikohtaiseen kehitykseen. Hyvinkää laajenee Metsäkaltevan rakentumisen jälkeen 2030-luvulla pääradan suuntaisesti kohti etelää. Palopuron asemanseutu on osoitettu asumisen reservialueena keskustaajaman osayleiskaavassa ja sitä tutkitaan myös vireillä olevissa seudullisissa suunnitelmissa: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja Helsingin seudun kuntien yhteisessä maankäyttösuunnitelmassa. Maanhankinnan edellytysten luomiseksi kaupunki on käynnistänyt Palopuron osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavoituksessa asemanseudun sijainti, mitoitus ja toiminnot sovitetaan yhteen seudullisten suunnitelmien kanssa. Uuden rautatieaseman perustaminen pääradan varteen edellyttää riittävää, noin asukkaan väestöpohjaa aseman vaikutusalueella. Viime vuosien keskustan kehittämishankkeet ovat parantaneet oleellisesti yritysten toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa. Koritsoonin ja Hangonsillan asemakaavoihin tulee alueita yritystoimintaa varten ja Kalevankadun varren asemakaavoja uudistetaan myös Hiiltomon puolella. Asemakaavoitettua yritystonttivarantoa on tällä hetkellä Sveitsinportaalissa, Antinsaaressa ja Kytäjänkadun varrella. VT 3:n varressa yritysalueiden asemakaavoitus jatkuu myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan saatua lainvoiman asemakaavoitus voi edetä Kallionopon alueella ja VT 25:n varressa. Metsäkallion yritysalueen asemakaavoitus Metsäkaltevassa on jo aloitettu. Kapulan alueella asemakaavoitusta jatketaan Kapulan osayleiskaavan mukaisesti. Sonnimäen ja Sairaalanmäen asemakaavoituksessa otetaan huomioon Hyvinkään aluesairaalan kehittämismahdollisuudet. Maaseutualueilla rakentaminen tapahtuu oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen pohjalta pääasiassa yksittäisinä hankkeina. Tavoitteena on kylämäisen asutuksen tukeminen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten tukeminen. Kytäjällä laaditaan maanomistajan ja kaupungin yhteistyönä myös asemakaavoja osayleiskaavan asettaminen reunaehtojen mukaisesti. Palopuron suunnalla on voimassa rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi. Tarkempaa tietoa Hyvinkään ajankohtaisista kaavoitushankkeista löytää mm. kaavoituskatsauksesta. Vuoden 2015 kaavoituskatsaus valmistuu joulukuussa 2014 ja kaavoitusohjelma käsitellään teknisessä lautakunnassa käyttösuunnitelman yhteydessä. Työllisyys 4 Vuosien 2013 ja 2014 myönteisen väestökehityksen vastapainoksi Hyvinkään työllisyystilanne oli elokuun 2014 lopussa erittäin haasteellinen. Työttömyysaste (10,7 %) on viimeksi ollut elokuussa 4 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014, Uudenmaan ELY-keskus 15

18 yhtä korkea vuonna ,7 %:n työttömyysaste tarkoittaa, että Hyvinkäällä oli elokuun 2014 lopussa peräti työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 197 suurempi kuin vuotta aiemmin. 12,0 Työttömyysaste Hyvinkäällä /2014 (12 kk:n liukuva keskiarvo) 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Muihin KUUMA-kuntiin nähden Hyvinkään työttömyysaste oli elokuussa edelleen suurin. Työttömyysasteella mitattuna toiseksi heikoin työllisyystilanne oli Vihdissä (9,8 %) ja Keravalla (9,6 %). Sipoossa työttömyysaste (6,0 %) oli puolestaan KUUMA-kuntien pienin. Huomionarvoista on, että sekä Helsingin (11,4 %) että Vantaan (10,8 %) työttömyysaste oli elokuussa suurempi kuin Hyvinkään. Helsingin seutukunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,3 %. Koko maan työttömyysaste oli TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan 12,2 %. Vaikka Hyvinkään työttömyystilanne on haastava, on kehitys vuonna 2014 ollut kaupungissa myönteisempää kuin monissa muissa seudun kunnissa. Hyvinkään työttömyysaste on tammikuun lopun tilanteeseen nähden pienentynyt hieman (0,4 prosenttiyksikköä), kun taas koko seutukunnan työttömyysaste on samalla aikavälillä kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä Työttömyys eri väestöryhmissä (12 kk:n liukuva keskiarvo) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Yli vuoden työttömänä 16

19 Heikko työllisyystilanne näkyy erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suurissa määrissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä on kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta 23 %. Nuorisotyöttömien määrä puolestaan oli elokuun 2014 lopussa 21 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli yhteensä 402 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. Avoimia työpaikkoja on kuluvana vuonna ollut tarjolla Hyvinkäällä hieman vähemmän kuin tammielokuussa vuonna 2013, mutta kuitenkin enemmän kuin vuosina Keskimäärin Hyvinkäällä on vuonna 2014 ollut joka kuukausi avoinna 377 työpaikkaa. Tammi-elokuussa 2013 työpaikkoja oli kuukausittain avoinna keskimäärin 388, mutta vuosina avoimien työpaikkojen keskiarvo jäi selvästi alle 300 työpaikan / kuukausi. Kansantalouden kehitys 5 Euroalueella on saatu vuonna 2014 selviä merkkejä talouskasvun elpymisestä. Euroalueen kasvuksi arvioidaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kuluvana vuonna noin prosentin luokkaa, ja seuraavina kahtena vuonna kasvun arvioidaan olevan noin puolentoista prosentin tasoa. Yhdysvaltain talouskasvun arvioidaan olevan vuosina 2014 ja 2015 noin kolme prosenttia, ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan vielä voimistuvan. Euroalueen taloustilanne on kuitenkin tällä hetkellä erittäin herkkä, ja riskejä liittyy esimerkiksi pankkisektoriin ja suuriin eroihin jäsenmaiden välillä. Euroalue toipuu edelleen velkakriisin vaikutuksista, ja kasvua hidastaa useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky. Oman vaikutuksensa Euroalueen ja Suomen talouskehitykseen tuo käynnissä oleva Ukrainan kriisi. EU:n asettamilla pakotteilla ja Venäjän vastapakotteilla ei arvioida olevan merkittäviä suoria vaikutuksia Suomen talouteen, mutta kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset voivat nousta hyvinkin merkittäviksi. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Merkittävää on, että tavaroiden ja palvelujen viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 %, mutta tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja valtiovarainministeriön mukaan merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Tuonnin vähäisyyttä selittää osittain vaatimaton ostovoiman kehitys, joka estää kulutuksen kasvua. Vuosi 2014 on Suomelle vaikea, sillä valtiovarainministeriön mukaan yksityiset investoinnit laskevat, teollisuustuotannon alamäki jatkuu ja työttömyys heikkenee edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan tuottavuuden kasvu on vähäistä. Vuonna 2015 Suomen talouden arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun (+ 1,2 %) ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Maailmankaupan kasvun arvioidaan vetävän perässään myös Suomen viennin 4 %:n kasvuun. Valtiovarainministeriön mukaan viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi, mikä tarkoittaa markkinaosuuksien menettämistä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän hieman ja työllisyystilanteen ennakoidaan liikahtavan hieman parempaan suuntaan. Työllisyystilannetta rasittaa edelleen työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ja rakenteellinen työttömyys on suuri rasite. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna 1,5 %. Välillisten verojen (mm. ajoneuvovero) korotusten arvioidaan nostavan hintoja vuonna 2015 noin 0,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2016 noin 0,3 prosenttiyksikköä. 5 Taloudellisen katsauksen tiivistelmä, Valtionvarainministeriö, syyskuu

20 Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja laskee alle 8,5 prosenttiin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Julkinen talous on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta, eikä julkisen talouden ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Aiemmin eriteltyjen syiden lisäksi väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta selvästi. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää viimeistään ensi vuonna 60 prosentin rajan, mikä ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Kansantalouden tunnuslukuja : Lähde Valtionvarainministeriö BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa BKT, määrän muutos, % -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 1,9 1,9 1,5 2,6 2,2 18

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman 2016-18 laadintaan Juha Metso 14.4.2015 Aikataulu 6.5.2015 2 Taloussuunnittelu 2016-18 - käsittelyt lautakunnassa Maalis Huhti Touko Kesä Heinä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle Valtuuston talousseminaari

Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle Valtuuston talousseminaari Iisalmen kaupungin talousarvioesitys vuodelle 2015 29.9.2014 Valtuuston talousseminaari Talousjohtaja Marja Leena Martikainen 15.10.2014 1 Tilinpäätösennuste 2014 Tilinpäätösennuste valmistuu lokakuussa

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot