Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019. Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 8.12.2014"

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO 2015 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 10 Toimintaympäristön muutokset 10 Kansantalouden kehitys 17 Hyvinkään taloudelliset näkymät 21 Talousarvion 2015 laadinnan lähtökohdat 22 Toimialojen esitykset talousarviovuodelle Yhteenveto henkilöstömuutoksista 30 Kaupunginjohtajan esitys 31 Kaupunginhallituksen esitys 32 Kaupunginvaltuuston päätös 32 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 34 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 36 Talousarvion 2015 sitovuudet 37 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 41 Talousarvion seuranta ja raportointi 43 II TULOSLASKELMAOSA 44 Tuloslaskelma III RAHOITUSOSA 47 Rahoituslaskelma IV KÄYTTÖTALOUSOSA 50 Keskushallinto 51 Tarkastuslautakunta 51 Keskusvaalilautakunta 53 Kaupunginhallitus 54 Henkilöstöjaosto 56 Konserni- ja tukipalvelujaosto 57 Sivistystoimi 61 Opetuslautakunta 62 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 74 Tekniikka ja ympäristö 77 Tekninen lautakunta 78 Ympäristölautakunta 86 Sosiaali- ja terveystoimi 89 Sosiaali- ja terveyslautakunta 89 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 107 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 112 V INVESTOINTIOSA 115 Investointisuunnitelma VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 119 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 125 Tuloslaskelma 126 Rahoituslaskelma 127 Ulkoinen tuloslaskelma 128 VIII TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET 129 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET 134 X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 139 XI LAUTAKUNTIEN TAVOITTEET 148 XII TILASTO- JA VERTAILUTIETOA 181

3 I YLEISPERUSTELUOSA 1

4 I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia strategia on valmistunut vuonna Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin visiona vuonna 2017 on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Vuoden 2015 talousarviossa strategian toteutumista seurataan koko kaupunkiorganisaation yhteisen tuloskortin avulla. Tuloskortissa kaupunkistrategian päämäärät on purettu auki johtamisnäkökulmittain strategisiksi tavoitteiksi, kriittisiksi menestystekijöiksi ja toimenpiteiksi sekä niiden todentamisen mittareiksi. 2

5 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TULOSKORTIT VUODELLE 2015 Hyvinkään kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman lähtökohtina esitettiin investointitason laskemista ( ) 73 milj. eurosta 53 milj. euroon investointien mitoitusta niin, että suunnitelmakauden rahoituslaskelman nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa kiinteistöverotukseen taloussuunnitelman mukainen n. 3 milj. euron tasokorotus tavoitelaskelmissa talouden tervehdyttäminen suunnitelmavuosina (ilman kunnallisveron veronkorotusta), tavoitteena 2017 nollatulos toimintakatteen jäädyttämistä vuosina kokonaan vuoden 2014 TA tasolle talouden tasapainotus/säästöohjelman toimenpiteiden riittävyyden ja priorisointien jatkuvaa arvioimista tuloskorttien avulla (ajantasainen tieto, mitä pitää muuttaa ja kehittää ja mistä luopua kokonaan) toimintakatteen jäädyttäminen vaatisi vuodeksi 2015 noin 9 milj. euron säästöohjelman toteuttamisen + samansuuruisen lisäohjelman vuodelle tavoitelaskelman toteuttaminen edellyttää laajaa toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleenarviointia ja varsinaisen säästöohjelman laatimista. Vuonna 2015 säästöohjelma jää noin 2,5 milj. euroa tavoiteltua pienemmäksi, joten vuosille kohdistuu noin 11 milj. euron säästöpaineet. Tämä tarkoittaa, että säästöohjelman on katettava koko taloussuunnittelukausi. Tasapainotetut tuloskortit kaupunki- ja toimialatasolla TA2015 laadinnassa kaupungin johdon tavoitteena on strategisten tavoitteiden ja budjetoinnin kytkeminen yhteen ja kaupunkikonsernin ohjauksen tehostaminen. Suoristuskyvyn mittaamisen työkaluksi on valittu tasapainoinen tuloskortti. Kaupunkitason strategiset päämäärät on tuloskortissa purettu johtamisnäkökulmittain auki konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi, niiden saavuttamiseksi tarvittaviksi kriittisiksi menestystekijöiksi, toimenpiteiksi ja todentamisen mittareiksi. Tavoitteet esitetään, viestitään ja raportoidaan tasapainotettujen tuloskorttien avulla. Tuloskorttien avulla tuetaan ja mitataan kaupungin strategisen tahtotilan ja tavoitteiden toteutumista. Johtamisnäkökulmat ovat asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous ja resurssit, prosessit ja rakenteet sekä henkilöstön kehittäminen ja osaaminen. Tuloskorttien tasapainoisuudella tavoitellaan tasapainoa taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden, tulosmittareiden ja ennakoivien mittareiden, pitkän ja lyhyen aikavälin sekä ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä. Tuloskorttien strategiset tavoitteet on johdettu kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymästä kaupunkistrategiasta valintoineen ja päämäärineen. Tavoitteita asetettaessa on kuitenkin otettu huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja meneillään olevat muutokset ja valtion strategisen ohjauksen linjaukset ja niiden vaikutukset ja vaatimukset kaupunkiorganisaation kykyyn säilyttää elinvoimaisuutensa ja taloutensa tasapainoisuus. Kaupungin talouden tasapainottamisvaatimukset näkyvät esimerkiksi palvelujen uudistamisen ja kehittämisen päämäärään liittyvien tavoitteiden osalta palvelujen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen, resurssien tehokkaan käytön tavoitteina ja mittareina. Talousnäkökulmassa korostuu nollatulostavoitteeseen pääseminen, pitkän aikavälin taloussuunnittelu ja investointien tiukka priorisointi. Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkään kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat päämäärät: 3

6 Hyvinkää lisää asiakastyytyväisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa päätöksenteossa Palveluja uudistetaan ja kehitetään Kaupungin viihtyisyyttä ja asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kehitetään vetovoimatekijä Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojensa kehittymistä Hyvinkään kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy Näihin strategian mukaisiin päämääriin pääsemiseksi on konkretisoitu tuloskorttien kaupunkitasoiset tavoitteet. Kaupunkitason tavoitteet, toimenpiteet ja onnistumista mittaavat mittarit puolestaan täsmentyvät keskushallinnon ja toimialojen tuloskorteissa. KAUPUNKISTRATEGIA - perustehtävä - visio - strategiset valinnat - päämäärät KAUPUNKITASON TULOSKOR- TIT - kaupunkitason strategiset tavoitteet - kriittiset menestystekijät - toimenpiteet - vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot KESKUSHALLINNON JA TOIMIALOJEN TULOSKORTIT - keskushallinnon tai toimialan strategiset tavoitteet/ kriittiset menestystekijät - vuositavoite - toimenpiteet ja vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot 4

7 ASIAKASVAIKUTTAVUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS (palvelujen tuottaminen taloudellisesti, peruspalvelut, palveluverkot, järjestämistavat) Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Toimenpiteet ja vastuuhenkilö Mittarit Mittareiden tavoitetasot (+osallistujat) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ( ) asetetut tavoitteet palvelutarjonnalle ja moniammatilliselle, toimialarajat ylittävälle yhteistyölle Onnistutaan toteuttamaan hyvät, kaikille kohdentuvat perus- ja ehkäisevät palvelut, varhainen tuki ja korjaavat palvelut Hyödynnetään hyvinvointikertomusta tietoa tuottavana raportointi- ja seurantajärjestelmänä Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmaan vuodelle 2015 määritellyt toimenpiteet. vastuutahot: hyvinvointityöryhmä ja -ohjausryhmä, kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus kuntalaisten näkemykset lasten ja nuorten hyvinvoinnista (webropol-kysely, asteikko 1 5, tyytymätön tyytyväinen) lasten ja nuorten näkemykset (kysely, asteikko 1 5) tavoitetaso yleisarvosana 3,5 Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy (päämäärä kaupunki kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta) Vuosikasvutavoitetaso väestömäärälle 0,8 % (päämäärä Hyvinkää Pohjois-Uudenmaan kasvava keskus) 24 turvallista tuntia toiminnan tavoite: positiivisen turvallisuusajattelun ja ennaltaehkäisevän turvallisuustyön edistäminen Asukkaiden saaminen valppaiksi turvallisuusasioissa, tunnistamaan ja ymmärtämään riskit sekä toimimaan aktiivisesti vaaratekijöiden poistamiseksi Ajantasainen yleiskaava Riittävä asunto- ja yritystonttitarjonta MAL- aiesopimuksen velvoitteet Houkuttelevuudessa onnistuminen, palvelutarjonnasta viestimisessä onnistuminen, erottautumisessa onnistuminen Onnistuttava konkreettisissa toimenpiteissä, joilla parannetaan kaupunkilaisten turvallisuutta Onnistuttava parantamaan kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan vaikuttavuutta ja laatua Säilytetään asemakaavoissa 5 vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaava kaavavaranto, edistetään keskustan täydennysrakentamista uudistamalla asemakaavoja, huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttitarjonnasta vastuuhenkilöt: tekninen johtaja, kaavoituspäällikkö, kaupungin geodeetti Toimivat peruspalvelut markkinointi, imago, houkuttelevuus, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialajohto Vuosisuunnitelmassa 2015 listatut toimenpiteet (mukaan lukien tapaturmakehityksen seurannan pohjalta tehtävän toimenpideohjelman laatiminen) Turvallisuuskysely kaupunkilaisille 2015 vastuutaho: Asemakaavoihin sisältyvä asuntokerrosala Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotonttien luovutusmäärä Luovutetaan yritystontteja kysyntää vastaavasti väestömäärä kaupunkilaisten näkemykset turvallisuuskyselyssä (edellinen 2012) tapaturmakehityksen pohjalta tehty toimenpideohjelma ja ohjelman toimeenpanon seurantamittaristo laadittu opinnäytetyönä (Laurea turvallisuusala)/ ei laadittu asemakaavojen asuntokerrosalan määrän tavoitetaso: kem / vuosi (kolmen vuoden liukuva keskiarvo) kahden vuoden asuntotuotantoa vastaava luovutuskelpoisten tonttien määrä tonttien luovutustavoite: 50 omakotitonttia, 4 yhtiömuotoista tonttia ja 3 yritystonttia tavoitetaso: vuonna 2030 (vuosikasvutavoite 0,8 %) tavoitetaso näkemyksille, yleisarvosana 3,5 toimenpideohjelma laadittu 5

8 TALOUS JA RESURSSIT (investoinnit, yksikkökustannukset, tuottavuus, rahoitus, resurssien oikea kohdentaminen) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Talouden tasapainotus (0-tuloksen saavuttaminen 2017) Investointien mitoituksen (tason laskun) tavoitteet osana talouden tasapainotusta kaudella lasketaan 73 milj. eurosta 53 milj. euroon Kustannustehokkaat, tuotteistetut palvelut (päämäärä palveluja uudistetaan ja kehitetään) Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Onnistuttava talouden tasapainotus-, säästöohjelmien toteuttamisessa vuonna 2015 säästöjä 6 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 2017 lisäsäästöjä 3 milj. euroa Investoinnit priorisoidaan vain niihin kohteisiin, joilla suurin vaikutus palvelurakenteen tehokkuuteen Tuotteistamissuunnitelman tekemisessä onnistuminen Oman toiminnan kustannustason selvittäminen, seuranta ja hallinta Tehokkuuden kasvu, yksikkökustannusten vähentäminen Sivistystoimen säästöohjelman toteutus sekä koulu- ja päiväkotiverkon tiivistäminen Perusturvan virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toteutuksessa onnistuminen Toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon säästöohjelmien keinot: laaja toimintojen tason ja toimintatapojen uudelleen arviointi ja säästöjen toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, johtoryhmät Investointien priorisointi, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tuotteistamissuunnitelman tekeminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialojen johtoryhmät Sivistystoimen toimenpiteet palveluverkon kehittämisessä ja säästöohjelman toteutuksessa, vastuutaho: Sivistystoimen johto Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen toimenpiteet, vastuutaho: Perusturvan johto euro/toimintakate euroa/asukas euroa investointeihin suunnitelma tehty/ ei tehty opetus- ja kulttuuritoimen nettomenot euroa / asukas sosiaali- ja terveystoimen nettomenot euroa/asukas tavoitetaso: (Hyvinkään Vesi liikelaitos poislukien) tavoitetaso: suunnitelmakauden nettoinvestoinnit eivät ylitä 18 milj. euroa vuodessa tavoitetaso: suunnitelma tehty menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon menot laskevat vuodesta 2013 ja suhteessa KUU- MA-kuntien keskiarvoon 6

9 PROSESSIT JA RAKENTEET (virtaviivaistaminen, toimintatapojen uudistaminen, tilojen käytön tehokkuus, mihin ydinosaamiseen panostetaan, organisaatiorakenne, prosessien tehokkuus, avainprosessien suorituskyky: tunnuslukujen ja tulosmittareiden kokonaisuus) Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Kaupunkistrategian uudistaminen Tehokkaat palveluverkot Tilojen käytön tehostaminen palveluverkkosuunnittelun ja palvelujen järjestämistapojen valintojen pohjalta Palveluprosessien tehostaminen (Perusturva) Palveluja uudistetaan ja kehitetään Nuorten itsenäinen selviytyminen vahvistuu (Palveluprosessien tehostaminen) Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Otettava huomioon toimintaympäristön muutosvoimat Palvelujen järjestäminen (perustehtävissä onnistuminen) käytettävissä olevilla resursseilla pitkällä aikavälillä Palvelujen järjestäminen mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti Palveluverkon tiivistämisessä ja tehostamisessa onnistuminen Onnistuttava vähentämään tiloja, optimoimaan tilankäytön tehokkuutta Tilakustannustietoisuuden parantaminen toimialoilla, tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Palvelujen ja toimintojen keskittäminen omiin toimitiloihin ja suurempiin yksikköihin Virtaviivaistamisen kehittämishankkeen kautta toteutettavien toimintamallien onnistuminen (asukaslähtöinen kehittäminen palvelujen järjestämisessä, otetaan huomioon kustannustehokkuus) Palvelujen järjestämisessä otettava huomioon toiminnan kustannustehokkuus Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Strategiaprosessin suunnittelu ja toteuttaminen, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Kaupunkitasoinen palveluverkko (kaikki toimialat yhteensä), vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Tilojen ja toimintojen uudelleen järjestely sekä ylimääräisistä tiloista luopuminen Sosiaali- ja terveystoimen palvelupisteiden karsiminen 5 6 paikkaa Teknisen toimialan sisäiset järjestelyt mm. varikon ja asiakaspalvelupisteiden suhteen Sivistystoimen palveluverkkouudistuksen toteutus vastuutahot: kt-jaosto, tilapalvelut ja toimialat Kotihoidon palveluprosessi ja käytännön toimintatavat uudistetaan, teknologian käyttöä lisätään, vastuutaho: Perusturvan johto Monialainen tuki nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyyn, arjen hallintaan ja kuntoutumiseen, vastuutaho: Perusturvan johto Mittarit strategia tehty / ei tehty Kaupunkitason palveluverkko suunnittelu tehty / ei tehty yleiset tilatehokkuuden mittarit esim. hum2/työpiste Opetus- ja varhaiskasvatusryhmien koot ja lukumäärät/toimipiste Tilojen ylläpitokustannukset Ulos maksettavat vuokrat/sisäiset vuokrat kotihoidon vuosikustannukset euroa (alenemistavoite %) toimeentulotukea saavien nuorten määrä Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: strategia tehty 2015 Palveluverkko olemassa tilojen käytön optimointi, henkilöstövoimavarojen optimointi tilatehokkuuden ja tilakustannusten tilastolliset tavoite- ja vertailutasot vastaavan kokoisiin kuntiin tilojen ylläpitokustannukset euroa/neliö, eivät saa nousta vuoden 2014 tasosta toimistotilojen neliömäärä ei saa nousta vuoden 2014 tasosta tavoitetaso: vuosikustannukset alenevat 10 % vuoden 2014 tasoon nähden vuonna 2015 tavoitetaso määrälle tavoite 5 päivää 2015 (2013 ollut 6 pv) 7

10 Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Työttömyyden kasvun hillitseminen (Palveluprosessien tehostaminen) Hyvinkään houkuttelevuus kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan lisääminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Kuntayhteistyö on tuloksellista ja hyödyttää hyvinkääläisiä Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen Työttömyyden kokonaiskasvu taittuu kaupunkitasolla Yritykset valitsevat Hyvinkään sijoituspaikkakunnakseen ja työntekijämäärä kasvaa Sähköisten palvelujen tarjonnan suunnitelman tekeminen Aktiivinen osallistuminen kuntaliitosselvitysprosessiin (Keski-Uudenmaan selvitysalue) Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Pitkäaikaistyöttömille tarjotaan tukea kuntoutumiseen ja työmarkkinoille pääsyyn Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää nostetaan (ryhmien lisääminen suunnitellusti 2015) Tehostetaan kaupungin tasolla uusien työpaikkojen saamista yrityksiin vastuutaho: Perusturvan johto jatkuva markkinointi ja yrittäjyysimagon luominen, neuvottelut yritysten kanssa tonttitarjonta elinkeinopoliittisen ohjelman päivittäminen, vastuutahot: kaupunginjohtaja, liiketoimintajohtaja, viestintäpäällikkö, Tekniikan ja ympäristön toimialan johto suunnitelman tekeminen vastuutahot: tietohallintopäällikkö, tietohallintotyöryhmä, kaupunginjohtaja, johtoryhmä selvitysprosessin mukaiset toimenpiteet annetussa aikataulussa (lausunnot, päätökset, mahdollinen kansanäänestys) Mittarit lkm aktivointitoimenpiteissä olevat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet aktivointiaste työpaikkaomavaraisuus suunnitelma valmis on/ei toimenpiteet sovitussa aikataulussa tehty/ei tehty Mittareiden tavoitetasot tavoitetaso: osuus yli 32 % (300 pv) aktivointiaste ollut 2013: 29,3 % tavoitetaso työpaikkaomavaraisuudelle 92,1 suunnitelma valmis toimenpiteet tehty 8

11 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet (kaupunkitasotaso) Kriittiset menestystekijät (kaupunki- Henkilöstön saatavuuden ja Henkilöstön pysyvyys /vaihtuvuus pysyvyyden turvaaminen Onnistuttava saamaan vaihtuvuus-% tasolle, jossa vaihtuvuus ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia Työnantajamaine Henkilöstöresurssien optimointi, tehokas käyttö Henkilöstökulujen hallinta ja kasvun hillintä Onnistuttava vähentämään henkilöstöresurssien tarvetta, prosessien tehostaminen ja ydintehtäviin keskittyminen, eläköitymisen hyödyntäminen Henkilöstöresurssien tehokkaassa käyttämisessä onnistuminen Toimenpiteet ja vastuuhenkilö (+osallistujat) Sähköisen lähtöhaastattelukäytännön kehittäminen ja käyttöönotto (vakituinen henkilöstö) Toimialojen rekrytointisuunnitelmien laadinta ja toteuttaminen, vastuutahot: toimialojen johto, henkilöstöjohtaja henkilöstökeskuksen ja toimialojen, KT-palvelujen ja hallinnon toimenpiteet vastuutahot: kaupungin johto kokonaisuudessaan eri organisaatiotasoilla Henkilöstökulujen hallinta ja seuranta vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä Mittarit Mittareiden tavoitetasot vaihtuvuusmittari (%) Vaihtuvuus% oli v ,5%, v peräti 14,1% tavoite ,5% henkilötyövuosimittari euroa Kaupungin henkilöstömäärä laskee 50 henkilötyövuodella vuodesta Peruskaupungin henkilöstökulut vuonna 2015 ovat budjetin mukaiset. Henkilöstöstä huolehtiminen muutostilanteessa Suunnitelmallinen johtamisen kehittäminen ja toiminnan sopeuttaminen Henkilöstön osaamisen ylläpito ja vahvistaminen (palveluja uudistetaan ja kehitetään) Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä onnistuminen Reagointi, korjaavissa toimenpiteissä onnistuminen Osaamisen kehittämisessä onnistuminen muutostilanteessa Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen johdon ja esimiesten jatkuva reagointi ja toimenpiteet kaikilla eri organisaatiotasoilla, vastuutahot: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, johtoryhmä, henkilöstöjohtaja koulutukset, valmennukset, kehittävän vuoropuhelun menetelmän käytön laajentaminen vastuutahot: henkilöstöjohtaja työhyvinvoinnin mittarit ja indikaattorit työhyvinvoinnin tila ja tavoitetaso, osaaminen ja työn sisältö, johtaminen ja esimiestyö työhyvinvointikysely tutka (toteutetaan intrassa, webropol x2/v) koulutuspäivien lkm/tehokkuus esimiesvalmennusten lkm (osallistujien lkm) mittareiden tavoitetaso työhyvinvoinnille (henkilöstön näkemykset muutostilanteessa) yleisarvosana ka Tavoite keskiarvo 3,5 esimiesvalmennusten lkm tavoitetaso 17 valmennusta 9

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Hyvinkään kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla joka vuosi, vaikkakin vuosina väestönkasvu oli erittäin maltillista. Vuonna 2013 väestönkasvu kääntyi jyrkkään kasvuun, sillä vuosi oli väestönkasvun osalta paras sitten vuoden Vuoden 2013 poikkeuksellisen voimakas väestönkasvu koostui suurelta osin muista Suomen kunnista saadusta muuttovoitosta (+446 asukasta). Vuoden 2014 aikana väestönkasvu näyttäisi tasaantuneen, sillä kahdeksan ensimmäisen kuukauden väestönkasvu oli +157 asukasta. Kasvutahti on kuitenkin edelleen suhteellisen pirteää Hyvinkään väkiluvun kehitys 1/2010-VIII/ I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I II III IV VVI VII VIII Useisiin lähikuntiin nähden Hyvinkään väestönkasvu on vahvasti riippuvainen muuttovoitosta, sillä luonnollinen väestönlisäys on kaupungissa suhteellisen vähäistä. Tähän vaikuttaa kaupungin ikärakenteesta johtuva naapurikuntia suurempi kuolleisuus, mutta myös syntyneiden määrä on laskenut kaupungissa selvästi. Esimerkiksi vuosina Hyvinkäälle syntyi vuosittain yli 500 lasta, mutta vuosina 2012 ja 2013 jäätiin vain noin 450 syntyneeseen, eikä vuosi 2014 näytä tekevän muutosta trendiin. Toisaalta kuolleisuus ei juuri ole kasvanut, vaan keskimääräinen elinikä on noussut. Mikäli syntyneiden määrä pysyy matalana tulevaisuudessakin, vaikuttaa se osaltaan myös väestönkasvutahtiin. Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keski-ikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2013 keski-iäksi muodostui 41,7 vuotta. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 10

13 11 Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2013 lopussa 53,7, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa vuotiasta kohden n. 54 ei-työikäistä henkilöä. Koko Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2013 lopussa 55,8, kun taas Uudenmaan maakunnan alueella väestöllinen huoltosuhde oli 48,3. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Hyvinkään kokonaisväkiluvun kehitys ja kaupungin väestötavoitteen pohjalta tehty laskelma 2 lähivuosien väestönkehityksestä on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuodet ovat toteutuneita lukuja ja vuodesta 2014 eteenpäin luvut perustuvat syksyllä 2014 palveluverkkoselvitystä varten laadittuun väestösuunnitteeseen. Väestösuunnite on laadittu kaupungin uuden väestöennustetyökalu Vennin avulla. Suunnitteen pohjana on vuosien väestömuutostilastojen pohjalta laskettu trendiennuste. Trendiennustetta on muokattu siten, että väestönkasvu on saatu kokonaisuudessa vastaamaan vuoden 2009 väestötavoitetta. Tämä tarkoittaa, että kaupungin väestömäärä kasvaisi lähivuosina noin 0,7 %:n vuositahdilla. Näin on saatu ikärakenteen osalta realistinen väestösuunnite, joka on myös viety rakennusennusteen kautta osaaluetasolle. Tällä tavoin palvelujen mitoitus ja suunnittelu pystytään laatimaan aiempaan luotettavammin. 2 Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 11

14 Ikärakenne ja väestösuunnite vuoteen Koko väestö Hyvinkään kaupungin väestötavoite ennakoi huomattavasti suurempaa väestönkasvua kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 julkaisema väestöennuste. Tilastokeskuksen puhtaasti vuotta 2012 edeltävien vuosien kehitykseen pohjautuva laskelma arvioi, että kaupungissa olisi vuonna 2018 yhteensä asukasta, eli noin 700 asukasta väestösuunnitteen arviota vähemmän. Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa, suuret ikäluokat sisältyvät vuotiaiden ryhmään ja eliniän piteneminen puolestaan lisää yli 85-vuotiaiden lukumäärää Eri ikäryhmien muutos väestösuunnitteessa Muutos Muutos Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien toimintaan, sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on laskettu keskimääräisesti peruspalvelujen kysynnän muutok- 12

15 sia ikätekijöiden vaikutuksesta. Palvelutarpeen kasvu vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kustannusten kasvuun. Seuraavassa on esitetty peruspalveluohjelman mukaiset keskimääräiset vuosittaiset reaalikustannusten muutokset vuosina eri palvelusektoreilla 3 : Lasten päivähoito ja esiopetus 0,3 % Perusopetus 0,6 % Lukiokoulutus -1,1 % Erikoissairaanhoito 1,0 % Perusterveydenhuolto 1,6 % Vanhainkodit 3,2 % Kotipalvelut 2,6 % Palveluasuminen 2,9 % Rakentaminen Vuonna 2013 asuntotuotanto Hyvinkäällä oli vilkkaampaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Erityisesti keskustaan nousseiden asuinkerrostalojen johdosta Hyvinkäällä saatiin vuoden aikana valmiiksi peräti 363 asuntoa. Hyvinkäällä siis saavutettiin asuntotuotannolle tavoitteeksi asetettu 300 asunnon vuosituotanto. Vuoden aikana valmistuneista asunnoista peräti 69 % sijaitsee kerrostaloissa. Valmistuneiden pientalojen määrä on puolestaan pysynyt viime vuosina tasaisesti hieman yli 80 talossa / vuosi. Vuonna 2014 asuntorakentaminen ei ole ollut yhtä aktiivista kuin vuotta aiemmin, mutta asuntoja on silti valmistunut kohtuullisesti. Vuoden 2014 kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana Hyvinkäällä valmistui 129 asuntoa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista erillisiä pientaloja on 51, rivija ketjutaloasuntoja 4 ja kerrostaloasuntoja Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin vuosina valmistuneita asuntoja (kpl) Kerrostalo Rivitalo Pientalo * 2013 * Vuoden 2012 määrä tarkentunut TP2012 jälkeen Rakennuslupia vuonna 2013 myönnettiin hieman edeltäviä vuosia vähemmän. Vuoden 2013 aikana myönnettiin lupa yhteensä 195 asunnon rakentamiseen; luvista 121 (62 %) on kerrostaloasun- 3 Peruspalveluohjelma , valtiovarainministeriö

16 toihin, 15 (8 %) rivi- tai ketjutaloihin ja 59 (30 %) erillisiin pientaloihin. Vuonna 2012 rakennuslupa myönnettiin 254 asunnolle, joten myönnettyjen lupien määrä laski noin 23 %. Vuonna 2014 rakennuslupia on myönnetty runsaasti. Tammi-elokuussa lupa myönnettiin peräti 333 asunnolle. Vuotta aiemmin rakennuslupia myönnettiin samalla aikavälillä 163 kappaletta. Vuonna 2014 myönnetyistä luvista valtaosa (72 %) koskee kerrostaloasuntoja. Asuntorakentaminen tullee siis lähitulevaisuudessakin olemaan kohtuullisen pirteää. Seuraavassa luvussa on kuvailtu tarkemmin Hyvinkään yhdysrakenteen ja rakennetun ympäristön kehitystä lähitulevaisuudessa. Yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön kehitys Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Visiona on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus, joka erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja jolla on vahva ja tunnistettava identiteetti. Perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö luovat edellytykset kaupunkistrategian toteuttamiselle: yritystoiminnalle, palvelujen järjestämismahdollisuuksille ja asumisen laadulle. Niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus: Rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan muodostaa lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta, minkä lisäksi yhdyskuntarakenteella ja liikenteellä on huomattavat taloudelliset ja ilmastovaikutukset. Yhdyskuntarakenne rakennuksineen, katuineen ja muine rakenteineen luo kuntalaisten arkielämälle ja yritysten toiminnalle puitteet, joiden suunnittelusta ja rakentamisesta merkittävä osa on kunnan vastuulla. Esimerkiksi uudet asuinalueet vaativat kaupungilta etupainotteisesti suuria investointeja ennen kuin uudet asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle. Rakennettua ympäristöä tulee myös huoltaa, ylläpitää ja korjata, jotta rakenteisiin sidotuille pääomille saadaan mahdollisimman pitkäaikaista tuottoa. Toisaalta kaupunkiympäristön toimivuus, saavutettavuus ja elinympäristön laatu ovat vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Hyvinkäätä on pitkäjänteisesti kehitetty tiiviinä radanvarsikaupunkina, jossa matkat kaupungin sisällä ovat lyhyitä ja hoidettavissa mm. pyöräillen. Hyvinkää on myös kokoluokassaan hyvä joukkoliikennekaupunki. Maankäytön suunnittelulla on pyritty huolehtimaan siitä, että kaupallisille ja julkisille palveluille on riittävästi tilaa sekä ydinkeskustassa että asuntoalueiden alakeskuksissa, jolloin ne ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Yhteiskunnassa, yritysten toiminnassa ja kuntataloudessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat aika ajoin tarvetta arvioida palvelurakennetta kokonaisuutena. Kaupunkirakenne ja väestön sijoittuminen kaupungin alueella nyt ja tulevina vuosina vaikuttavat ratkaisevasti palvelujen järjestämisen mahdollisuuksiin, saavutettavuuteen ja taloudellisuuteen. Tuore keskustaajaman yleiskaava ja väestöarvion alueellistaminen maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ovat pohjana yksityisen ja julkisen palveluverkon kehittämiselle. Metropolialueen seudullisena ongelmana on kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittämättömyys seudun väestömäärän kasvaessa. Hyvinkää osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön yhteistyöhön ja on sitoutunut noudattamaan kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL-sopimus). Sopimuksen tavoitteena on noin asunnon vuosittainen tuotanto, josta Hyvinkään osuus on ollut 300 asuntoa. Sopimuksessa on määritelty myös vuosittaiset asuntokaavoitustavoitteet, joiden mukaan Hyvinkäällä tulisi kaavoittaa vuosittain noin kerrosneliömetriä uutta asuntotuotantoa varten. Pitkäjänteisen maapolitiikan ja maankäytön 14

17 suunnittelun ansiosta kaavoitustavoitteiden toteuttaminen Hyvinkäällä on mahdollista, mutta asuntotuotantotavoitteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla markkinatilanne ja rakentajien kiinnostus. Vuosittain laadittavan asuntoalueiden maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelman mukaan asuntorakentamisen painopiste on lähivuosina Metsäkaltevassa, Martin vielä toteuttamattomilla alueilla ja keskustassa Tehtaankulman alueella luvulla rakentamisen painopiste siirtyy keskustassa Hangonsillan alueelle. Näille alueille kohdistuu myös merkittävin väestönkasvu lähitulevaisuudessa. Tehtaankulman ja Hangonsillan alueiden rakentamisen jälkeen keskustaajaman alueella on merkittävää asuinkerrostalojen uudisrakentamispotentiaalia ainoastaan pääradan varrella ns. Koritsoonin alueella ja Konepajan lähellä Marjamäenkadun alueella. Nummenmäen pientalovaltaisen alueen toteutuminen riippuu tonttikysynnästä. Tulevaisuudessa keskustaajaman täydennysrakentaminen tulee painottumaan entistä enemmän tontti- tai korttelikohtaiseen kehitykseen. Hyvinkää laajenee Metsäkaltevan rakentumisen jälkeen 2030-luvulla pääradan suuntaisesti kohti etelää. Palopuron asemanseutu on osoitettu asumisen reservialueena keskustaajaman osayleiskaavassa ja sitä tutkitaan myös vireillä olevissa seudullisissa suunnitelmissa: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja Helsingin seudun kuntien yhteisessä maankäyttösuunnitelmassa. Maanhankinnan edellytysten luomiseksi kaupunki on käynnistänyt Palopuron osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavoituksessa asemanseudun sijainti, mitoitus ja toiminnot sovitetaan yhteen seudullisten suunnitelmien kanssa. Uuden rautatieaseman perustaminen pääradan varteen edellyttää riittävää, noin asukkaan väestöpohjaa aseman vaikutusalueella. Viime vuosien keskustan kehittämishankkeet ovat parantaneet oleellisesti yritysten toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa. Koritsoonin ja Hangonsillan asemakaavoihin tulee alueita yritystoimintaa varten ja Kalevankadun varren asemakaavoja uudistetaan myös Hiiltomon puolella. Asemakaavoitettua yritystonttivarantoa on tällä hetkellä Sveitsinportaalissa, Antinsaaressa ja Kytäjänkadun varrella. VT 3:n varressa yritysalueiden asemakaavoitus jatkuu myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan saatua lainvoiman asemakaavoitus voi edetä Kallionopon alueella ja VT 25:n varressa. Metsäkallion yritysalueen asemakaavoitus Metsäkaltevassa on jo aloitettu. Kapulan alueella asemakaavoitusta jatketaan Kapulan osayleiskaavan mukaisesti. Sonnimäen ja Sairaalanmäen asemakaavoituksessa otetaan huomioon Hyvinkään aluesairaalan kehittämismahdollisuudet. Maaseutualueilla rakentaminen tapahtuu oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen pohjalta pääasiassa yksittäisinä hankkeina. Tavoitteena on kylämäisen asutuksen tukeminen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten tukeminen. Kytäjällä laaditaan maanomistajan ja kaupungin yhteistyönä myös asemakaavoja osayleiskaavan asettaminen reunaehtojen mukaisesti. Palopuron suunnalla on voimassa rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi. Tarkempaa tietoa Hyvinkään ajankohtaisista kaavoitushankkeista löytää mm. kaavoituskatsauksesta. Vuoden 2015 kaavoituskatsaus valmistuu joulukuussa 2014 ja kaavoitusohjelma käsitellään teknisessä lautakunnassa käyttösuunnitelman yhteydessä. Työllisyys 4 Vuosien 2013 ja 2014 myönteisen väestökehityksen vastapainoksi Hyvinkään työllisyystilanne oli elokuun 2014 lopussa erittäin haasteellinen. Työttömyysaste (10,7 %) on viimeksi ollut elokuussa 4 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014, Uudenmaan ELY-keskus 15

18 yhtä korkea vuonna ,7 %:n työttömyysaste tarkoittaa, että Hyvinkäällä oli elokuun 2014 lopussa peräti työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 197 suurempi kuin vuotta aiemmin. 12,0 Työttömyysaste Hyvinkäällä /2014 (12 kk:n liukuva keskiarvo) 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Muihin KUUMA-kuntiin nähden Hyvinkään työttömyysaste oli elokuussa edelleen suurin. Työttömyysasteella mitattuna toiseksi heikoin työllisyystilanne oli Vihdissä (9,8 %) ja Keravalla (9,6 %). Sipoossa työttömyysaste (6,0 %) oli puolestaan KUUMA-kuntien pienin. Huomionarvoista on, että sekä Helsingin (11,4 %) että Vantaan (10,8 %) työttömyysaste oli elokuussa suurempi kuin Hyvinkään. Helsingin seutukunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,3 %. Koko maan työttömyysaste oli TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan 12,2 %. Vaikka Hyvinkään työttömyystilanne on haastava, on kehitys vuonna 2014 ollut kaupungissa myönteisempää kuin monissa muissa seudun kunnissa. Hyvinkään työttömyysaste on tammikuun lopun tilanteeseen nähden pienentynyt hieman (0,4 prosenttiyksikköä), kun taas koko seutukunnan työttömyysaste on samalla aikavälillä kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä Työttömyys eri väestöryhmissä (12 kk:n liukuva keskiarvo) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Yli vuoden työttömänä 16

19 Heikko työllisyystilanne näkyy erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suurissa määrissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä on kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta 23 %. Nuorisotyöttömien määrä puolestaan oli elokuun 2014 lopussa 21 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli yhteensä 402 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. Avoimia työpaikkoja on kuluvana vuonna ollut tarjolla Hyvinkäällä hieman vähemmän kuin tammielokuussa vuonna 2013, mutta kuitenkin enemmän kuin vuosina Keskimäärin Hyvinkäällä on vuonna 2014 ollut joka kuukausi avoinna 377 työpaikkaa. Tammi-elokuussa 2013 työpaikkoja oli kuukausittain avoinna keskimäärin 388, mutta vuosina avoimien työpaikkojen keskiarvo jäi selvästi alle 300 työpaikan / kuukausi. Kansantalouden kehitys 5 Euroalueella on saatu vuonna 2014 selviä merkkejä talouskasvun elpymisestä. Euroalueen kasvuksi arvioidaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kuluvana vuonna noin prosentin luokkaa, ja seuraavina kahtena vuonna kasvun arvioidaan olevan noin puolentoista prosentin tasoa. Yhdysvaltain talouskasvun arvioidaan olevan vuosina 2014 ja 2015 noin kolme prosenttia, ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan vielä voimistuvan. Euroalueen taloustilanne on kuitenkin tällä hetkellä erittäin herkkä, ja riskejä liittyy esimerkiksi pankkisektoriin ja suuriin eroihin jäsenmaiden välillä. Euroalue toipuu edelleen velkakriisin vaikutuksista, ja kasvua hidastaa useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky. Oman vaikutuksensa Euroalueen ja Suomen talouskehitykseen tuo käynnissä oleva Ukrainan kriisi. EU:n asettamilla pakotteilla ja Venäjän vastapakotteilla ei arvioida olevan merkittäviä suoria vaikutuksia Suomen talouteen, mutta kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset voivat nousta hyvinkin merkittäviksi. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Merkittävää on, että tavaroiden ja palvelujen viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 %, mutta tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja valtiovarainministeriön mukaan merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Tuonnin vähäisyyttä selittää osittain vaatimaton ostovoiman kehitys, joka estää kulutuksen kasvua. Vuosi 2014 on Suomelle vaikea, sillä valtiovarainministeriön mukaan yksityiset investoinnit laskevat, teollisuustuotannon alamäki jatkuu ja työttömyys heikkenee edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan tuottavuuden kasvu on vähäistä. Vuonna 2015 Suomen talouden arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun (+ 1,2 %) ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Maailmankaupan kasvun arvioidaan vetävän perässään myös Suomen viennin 4 %:n kasvuun. Valtiovarainministeriön mukaan viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi, mikä tarkoittaa markkinaosuuksien menettämistä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän hieman ja työllisyystilanteen ennakoidaan liikahtavan hieman parempaan suuntaan. Työllisyystilannetta rasittaa edelleen työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ja rakenteellinen työttömyys on suuri rasite. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,1 % ja ensi vuonna 1,5 %. Välillisten verojen (mm. ajoneuvovero) korotusten arvioidaan nostavan hintoja vuonna 2015 noin 0,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2016 noin 0,3 prosenttiyksikköä. 5 Taloudellisen katsauksen tiivistelmä, Valtionvarainministeriö, syyskuu

20 Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja laskee alle 8,5 prosenttiin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Julkinen talous on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta, eikä julkisen talouden ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Aiemmin eriteltyjen syiden lisäksi väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta selvästi. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää viimeistään ensi vuonna 60 prosentin rajan, mikä ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Kansantalouden tunnuslukuja : Lähde Valtionvarainministeriö BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa BKT, määrän muutos, % -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 1,9 1,9 1,5 2,6 2,2 18

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne

TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 11 Toimintaympäristön muutokset 11 Kansantalouden kehitys 19 Hyvinkään taloudelliset näkymät

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 2/2015

Osavuosikatsaus 2/2015 Hyvinkää Osavuosikatsaus 2/2015 Tammi-elokuu Toteutunut toimintakate toimialoittain, elokuu Hyvinkään vesi Keskushallinto Konserni-ja tukipalvelut Ympäristö Tekniikka Tot 2015 Ta 2015 Tot Tot 2013 Kulttuuri-ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2015

Osavuosikatsaus 1/2015 Hyvinkää Osavuosikatsaus 1/2015 Tammi- huhtikuu Toteutunut toimintakate toimialoittain, huhtikuu Hyvinkään vesi Keskushallinto Konserni-ja tukipalvelu Ympäristö Tekniikka Tot 2015 Ta 2015 Tot Tot 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä ESPOO pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskus Lentokenttä Satama Tieverkosto Rautatie/metro-verkosto 2 Luottamushenkilöorganisaatio Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot