BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET. Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET. Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Raaseporin kaupunki BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET Billnäsin maiseman historian vaiheet, P12684P002 RAPORTTI

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset maankäytölle I P12684P002 Raportti SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn taustaa, menetelmät ja tavoitteet Billnäsin maiseman historian vaiheet Ruukin historiaa Karttatarkastelut Valtakunnalliset rajaukset Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö : Pohjan ruukkiympäristöt. 8 4 Nykytilanne Billnäsin maiseman arvot Luokittelu ja suositukset maankäytölle Luokittelu Ohjeita ja suosituksia maankäytölle Lähdeluettelo...18 Karttaliitteet: 1. Maiseman arvot 2. Suositukset maankäytölle

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 1 (18 ) RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET BILLNÄSIN MAISEMAN HISTORIAN VAIHEET, NYKYTILANNE JA SUOSITUKSET 1 Työn taustaa, menetelmät ja tavoitteet Billnäsin maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset on osa Finnish Consulting Group Oy:ltä tilattuja Billnäsin asemakaavatyöhön liittyviä selvityksiä. Billnäsin asemakaavan laatimisen ja siihen liittyvät selvitykset on tilannut Raaseporin kaupunki, yhteyshenkilönä kaupungilta on toiminut Kukka- Maaria Luukkonen. Asemakaavatyön laadinnasta vastaa arkkitehti Anssi Savisalo (FCG). Maiseman historian vaiheet, nykytilanne ja suositukset selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi (FCG). Maiseman historian vaiheita ja nykytilannetta on käyty läpi pääosin olemassa olevien aiemmin laadittujen selvitysten pohjalta, vanhojen karttojen sekä maastokäyntien avulla. Keskeisenä lähtötietona on käytetty Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelmaa (Pohjan kunta, Pohjan ruukkiteollisuus Oy, Uudenmaan liitto, MA-arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Tiina Valpola ). Työn tavoitteena on tuoda esille ne maiseman arvokkaat ominaispiirteet, jotka tulisi ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja keskeisenä tavoitteena on kirjata suositukset maankäytölle juuri maiseman arvojen näkökulmasta. 2 Billnäsin maiseman historian vaiheet 2.1 Ruukin historiaa Vuorimestari Carl Billsten perusti Billnäsin ruukin vuonna 1641 vanhan myllykosken yhteyteen Lohjan Ojamon malmia hyödyntämään. Ruukki oli maamme neljän rautaruukki. Ruukki on Karjaan- eli Mustionjoen laaksossa, kapeassa ja jyrkkäreunaisessa kallion murroslaaksossa. Joessa on kalliopohjan tasoeron synnyttämä koski, jonka voimaa ruukki ja myöhemmin voimalaitos ovat hyödyntäneet. Kosken tasoero on noin 6,5metriä. Ojamon malmi ei kuitenkaan riittänyt kannattavan ruukin ylläpitämiseen ja Billnäsiinkin ryhdyttiin tuomaan malmia Ruotsista. Malmi tuotiin Pohjankurun satamaan, mutta sen kuljetus oli hankalaa Åminneforsin kosken vuoksi. Masuunin toiminta siirrettiinkin jo 1600-luvun puolivälissä liikenteellisesti paremmalle paikalle Fagervikiin. Billnäs kuului Fagervikin ja Skogbyn kanssa samaan ruukkiyhtiöön aina vuoteen 1883 asti. Isonvihan aikana Billnäsin ruukki hävitettiin kokonaan.vuonna 1728 kankivasarapaja rakennettiin uudelleen ja 1738 rakennettiin joen vastarannalle toinen kankivasarapaja. Joen yli rakennettiin silta. Vuodesta 1761 ruukkiyhtiön johdossa oli Johan Hising, aateloituna Hisinger, joka rakensi ja kehitti ruukkia uutterasti. Rakentamisen lisäksi Hisinger tehosti myös maanviljelyä ja perusti rakennusten yhteyteen puutarhoja. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001)

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 2 (18 ) 1. Ote kuninkaankartastosta (Lähde: Kuninkaan kartasto Suomesta ) 2.2 Karttatarkastelut Kuninkaankartta on mitattu vuonna Pellot on kartassa kuvattu harmaalla viivoituksella, metsät vihreinä, niityt vihreinä, vaakasuorilla pilkkuviivoilla merkittyinä alueina. Rakennukset on piirretty punaisella. Kartassa erottuu selkeästi kapea murroslaakso, jossa Karjaan- eli Mustionjoki virtaa. Billnäsin ruukin kohdalla laakso on hyvin kapea. Laakson pohjoisreunalla kulkeva tie on osa Turusta Viipuriin kulkevaa Suurta Rantatietä. Billnäsin ruukin kohdalla tiestä erkanee etelään Raaseporiin jatkuva haara. Ruukkia ympäröivässä laaksossa on peltoja, joita tarvittiin väestön ruokkimiseen. Metsäalueiden puuta ja siitä poltettua hiiltä käytettiin ruukin polttoaineena. Puuta kuljetettiin ruukkiin joen yläjuoksun metsävaltaisilta alueilta myös jokea myöten ja myöhemmin ruukin yhteyteen syntyi saha. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001)

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 3 (18 ) Ote kartasta (Kansallisarkisto) 1700-luvun loppupuolella rakentaminen on keskittynyt pääosin Mustionjoen (eli Karjaanjoen) rantamille, molemmin puolin jokea. Kosken eteläpuolella on sijainnut Forsbyn kylä peltoineen ja niittyineen. Ruukinkartano (Billnäs Gård) on sijainnut kartan keskelle sijoittuvan sillan koillispuolella. Kosken suvannon molemmilla rannoilla on ollut mm. vasaraseppien talot. Nykyisen Villa Billnäsin paikalla on jo ollut rakennus/tila (Hemgården). Billnäsin puistotie erottuu linjaukseltaan joen pohjoispuolella, samoin kuin Vasarasepäntie ja Leipurintie. Korkeimmat ja jyrkimmät kalliot on jo 1700-luvun lopun karttaan kuvattu, mm. Lippukallio Ruukin kartanon itäpuolella.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 4 (18 ) Ote 1890-kartasta (Kansallisarkisto) 1800-luvun lopulla rakentaminen ja viljely on laajentunut mm. joen pohjoisrantaa pohjoiseen päin. Nykyisten ratsastustallien talli eli entinen navetta erottuu pohjoisrannalla sekä Villa Billnäs kaartuvine puutarhakäytävineen. F,. Hisiger rakennutti Villa Billnäsin laajan puiston vuonna Forsbyn kylä on siirtynyt nykyisen Forsbyntien varrelle. Karttaan on jo hahmoteltu Turun radan linjausta. Ruukkimaiseman siluetissa erottuvat Hagbergin kalliot on esitetty kartalla havainnollisesti. Aiemmat niittyalueet on raivattu pääosin pelloiksi ja viljelyalueet ovat muutenkin laajentuneet.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 5 (18 ) 1900-luvun alun panoraamakuvat (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Panoraamakuvat 1900-luvun alusta molemmilta puolilta jokea kertovat havainnollisesti Billnäsin ruukkialueen maisemasta ja rakennetusta ympäristöstä. Maisemassa erottuu hienosti jokilaakso sitä reunustavine mäkineen ja kallioineen. Samoin Suuren Rantatien eli Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien puukujanteet ovat jo tuolloin kasvussa. Maiseman ja virkistyskäytön kannalta kiinnostavaa on padon yläjuoksun pohjoisrannan rantapolku. Maisema on laajemman viljelyn ja laiduntamisen sekä puuston pienuuden vuoksi avoimempaa kuin nykyisin. Ruukin kukoistuskaudella alueella on myöskin työskennellyt puutarhureita ja tilanhoitajia, jotka ovat huolehtineet mm. puutarhan ja puuston hoidosta.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 6 (18 ) 1950-luku (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Billnäsiä ja sen lähiympäristöä kuvaavassa kartassa 1950-luvulta voidaan edelleen hahmottaa perusmaisemarakenne; solamainen jokilaakso, jota kallioalueet rajaavat molemmin puolin. Viljelyalueet sijoittuvat kallion murroslaakson kaakkois- ja länsi-luoteispuolille. Rakentaminen sijoittuu nauhamaisesti teiden varsille sekä metsien reunavyöhykkeille luvun alkupuolella rakennettuja maamerkkejä ovat mm. Puutarhakoulun päärakennus, jossa toimii nykyisin taimisto, Hammarborg, Seurojentalo ja Billnäs Lågstadium. Hagbergetin pohjoispuolelle on rakentunut työväenasuntoja. Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien pohjoispuolelle on rakennettu asuintaloja.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 7 (18 ) 3 Valtakunnalliset rajaukset 3.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat Billnäsin ruukkialue ja jokilaakso on rajattu valtakunnallisesti arvokkaaseen Mustionjokilaakson kulttuurimaisemaan. (Lähde: Osa selvitysalueesta kuuluu Mustionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (valtioneuvoston päätös 1995). Mustionjokilaakso muodostaa monpuolisen, arvokkaan luonnon ja värikkään historian sävyttämän kokonaisuuden. Jokilaakso on vanhaa maa- ja metsätalousaluetta, mutta se on myös Suomen ruukkiteollisuuden synnyinseutua. Mustion ja Billnäsin ruukit ympäristöineen muodostavat vielä nykyäänkin tärkeät yhtenäiset maisemakokonaisuudet. Niitä leimaavat vanhat teollisuusrakennukset ja työväenasunnot sekä rehevä puistomainen jalopuusto. Mustionjoki ja sen neljä sivuhaaraa ovat Natura-aluetta. Luontodirektiivin lajeista alueella esiintyy jokihelmisimpukoita ja vuollejokisimpukoita. Alueella on useita merkittäviä lehtoja ja kalkkipaljastumia. Pitkän asutushistorian seurauksena alueella kasvaa monia kulttuuriseurannaiskasvilajeja. Mustionjokilaakso on ollut pronssikaudelta lähtien merkittävä vesireitti sisämaahan. Asuinpaikat sijaitsivat vesireittien varrella. Mustionjokilaaksoa alettiin viljelemään rautakauden alussa. Ensimmäiset viljelykset olivat pieniä ja sijaitsivat asumusten läheisyydessä. Keskiajan lopussa viljely muodostui alueen pääelinkeinoksi. Mustionjoki oli houkuttelevaa seutua suurvalta-ajan ensimmäsille teollisuushankkeille. Jokilaakson ja samalla koko Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos oli Mustion rautaruukki (v. 1560). 35 vuotta Mustion toiminnan käynnistämisen jälkeen aloitti toimintansa Billnäsin ensimmäinen ruukki. (Lähde:

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 8 (18 ) 3.2 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö : Pohjan ruukkiympäristöt Billnäsin ruukkialue on yksi Pohjan ruukkiympäristöistä, jotka on arvotettu valtakunnallisesti arvokkkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. (Lähde:Museovirasto 2009, Kolme maamme vanhinta ruukkia, Antskog, Billnäs ja Fiskars, kuuluvat luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta nykypäiviin. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella. Billnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. Billnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. (Lähde:Museovirasto 2009,

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 9 (18 ) 4 Nykytilanne Näkymäkuvia Lippukalliolta Ruukkiin ja Billnäsin puistotien suuntaan (Kuvat EE)

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 10 (18 ) Ruukin ydinalueen maisemakokonaisuus on säilyttänyt edelleen luonteensa, mitään maisemasta tai rakennetusta kulttuuriympäristöstä erityisesti nousevaa ristiriitaa ei ole havaittavissa, kokonaisuus on harmoninen ja kerroksellinen. Vanhoja tienvarsirakennuksia tosin uhkaa tien korottamiset, joita on tapahtunut useita kertoja teiden parannusten yhteydessä. Myös liittymät tonteille mm. Billnäsin puistotieltä ovat jyrkkiä. Uudisrakentaminen on laajentunut Vasarasepäntien pohjois- ja eteläpuolelle sekä Forsbyntien länsipuolelle. Näillä ei ole kuitenkaan suurta vaikutusta itse ydinalueeseen. Korkeaksi kasvanut puusto sulkee osittain maisemaa, mutta jalopuut ovat merkittävä elementti Billnäsissä. Ratsastustallit hevosineen sekä taimisto elävöittävät ja hoitavat maisemaa sekä tuovat tarpeellista käyttöä arvokkaille rakennuksille. Samoin erilainen käsityöläis- ja yrittäjätoiminta-alueella ylläpitää toiminnallaan rakennuskantaa, kuten Rakennusapteekki. Billnäsin puistotien ja Vasarasepäntien jalopuut ovat historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä (kuvat EE)

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 11 (18 ) 5 Billnäsin maiseman arvot Billnäsin maiseman arvoja (kts. liitekartta 1.) ovat maisemarakenne eli kalliosolassa kulkeva jokilaakso jokinäkymineen, avokallioalueet ja jyrkänteet, kuten Lippukallio sekä Hagberget. Maisemarakennetta korostavat avoimet viljelymaisemat solan kaakkois- ja luoteispuolella. Ruukintieltä Billnäs Lågstadietin suunnalta avautuva näkymä länteen ja luoteeseen peltojen yli on tärkeä. Se muodostaa sisääntulomaiseman ruukkialueelle etelästä saavuttaessa. Toinen tärkeä näkymä on Vasarasepäntieltä padon ja voimalan suuntaan. Muutenkin Vasarasepäntieltä sekä Billnäsin puistotieltä avautuvat näkymät ovat keskeisiä, mm. avoimet näkymät jokirantaan. Lippukallio on tärkeä näköalapaikka, josta avautuu upeita panoraamoja ruukkialueelle. Keskeiset sisääntulomaisemat avautuvat Ruukintieltä ja Vasarasepäntieltä Billnäsiin saavuttaessa (kuvat EE)

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 12 (18 ) Muita keskeisiä arvoja ovat puukujanteet Billnäsin puistotiellä, Vasarasepäntiellä sekä Ruukintiellä. Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyen maisemallisesti arvokkaita ovat Villa Billnäs puutarhoineen, Puutarhakoulu taimistoineen ja ranta-alueineen, Ratsastustallit laidunalueineen, erityisesti ketomaiset laidunalueet Billnäsin puistotien pohjoispuolella. Jokivarren rannat ovat maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja niissä on myös luontoarvoja. Tärkeä kehitettävä yhteys on koululta etelärantaa pitkin ja Karjaanjoen yli ja siitä pohjoisrantaa pitkin luoteeseen. Maisemallisia ja toiminnallisia solmukohtia ovat joen ylittävät sillat. Jalopuut ja puukujanteet ovat tyypillisiä Billnäsin ruukin alueella ja niitä tulisi hoitaa ja uudistaa säännöllisesti.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 13 (18 ) 6 Luokittelu ja suositukset maankäytölle 6.1 Luokittelu Selvitysalue on jaoteltu kolmeen luokkaan (kts. liitekartta 2.) seuraavasti: Luokka 1 / Muutoksille herkkä alue Luokka 2 / Jonkin verran muutoksia sietävä alue Luokka 3 / Muutoksia sietävä alue Luokkaan 1 kuuluvat alueet, jotka ovat herkkiä muutokselle. Tällaiset alueet voivat olla maisemaltaan, luonnon arvoiltaan tai esim. rakennetun ympäristön arvoiltaan herkkiä muutoksille, kuten uudisrakentamiselle. Suositeltavaa on esim. että ruukin ydinalueella ei osoitettaisi uudisrakentamista, vaan pyrittäisiin mahdollisimman pitkälle hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa uusiin toimintoihin. Jos vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan, tilalle rakennettavan mahdollisen uudisrakennukseen tulisi sopia teollisuusympäristöön mm. massoittelultaan ja materiaaleiltaan. Luokkaan 2 kuuluvat alueet, jotka sietävät jonkin verran muutoksia, Tällaisilla alueilla on reunaehtoja, esim. mahdolliselle uudisrakentamiselle, kuten rakentamisen rajaaminen avotilasta istutettavin kerroksellisin reunavyöhykkein, arvokkaan rakennuskannan ja rakennustavan huomioon ottaminen aluetta täydennettäessä ja mahdollisen uudisrakentamisen kerroskorkeus, niin ettei rakentaminen erotu liiaksi nykyisestä ympäristöstä ja maiseman siluetista. Luokkaan 3 on rajattu alueita, jotka sietävät muutosta. Niillä ei ole erityisiä suurmaisemallisia reunaehtoja, mutta rakentamistapa tulisi olla sellainen, että se ottaa ympäristön rakentamisen ja pihapiirit sekä olemassa olevan puuston huomioon. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin pyrkiä säilyttämään olemassa olevaa puustoa pehmentämässä maiseman muutoksia. 6.2 Ohjeita ja suosituksia maankäytölle Kallioalueet tulisi jättää rakentamatta maisemarakenteen ja niiden muodostaman siluetin vuoksi. Ruukintieltä, Billnäsin Lågstadiumilta länteen ja luoteeseen avautuvat peltoalueet tulisi jättää rakentamatta, koska pellot ovat olleet viljelyssä jo 1700-luvun loppupuolella ja ne korostavat avoimuudellaan historiallista maisemarakennetta ja ne muodostavat Billnäsin ruukin sisääntulomaiseman etelästä saavuttaessa. Avoimille pelloille ei suositella laajoja, asfaltoituja pysäköintikenttiä. Pysäköintialueet on mahdollista toteuttaa pienialaisina ja istutuksin rajattuina esim. entisen ratapenkan yhteyteen. Muutaman kerran vuodessa tarvittavia laajempia tapahtumia varten voidaan kehittää vahvistettu nurmi- tai niittyalue, jonne pysäköimistä voidaan väliaikaisesti ohjata. Vasarasepäntien varteen voidaan kehittää myös pienialaista istutuksin tai olemassa olevan kasvillisuuden suojassa olevaa paikoitusaluetta sekä lisäksi avointa varapaikoitusaluetta (esim. vahvistettu niitty tai nurmi), joka voi toimia myös tarpeen tullen tapahtumakenttänä väliaikaisille toiminnoille. Billnäsin puistotien, Vasarasepäntien sekä Ruukintien puukujanteet tulee säilyttää tie- ja ruukkimaiseman keskeisinä historiallisina elementteinä. Puukujanteet tulee merkitä asemakaavaan siten että niiden hoito ja uusiminen kuuluvat maanomistajalle. Suositeltavaa olisi, että puukujanteet uusittaisiin kokonaisuuksina, jolloin katutilan yhtenäinen ilme säilyisi. Puukujanteiden uusimisessa tulee käyttää jalopuita, kuten tammea, lehmusta ja vaahteraa. Alueen toimintoja, jotka tukevat rakennusten ja maiseman ylläpitoa ja hoitoa tu-

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 14 (18 ) lee tukea ja suosia. Toimijoiden tarpeet, kuten esim. ratsastusreitit ja laidunalueet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Billnäsin rantatien, Vasarasepäntien sekä Ruukintien tienpinnan korkoja tulisi alentaa. Samalla niitä voisi kaventaa ja pohtia jalankulun rajaamista ajoväylästä. Eteläinen Ruukintie 1900-luvun alussa, Ruukin portin kohdalla. (Lähde: Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma, 2001) Vanhassa valokuvassa eteläiseltä Ruukintieltä voidaan havaita puurivi, mukulakiveys sekä hieman ajotiestä korotettu polku (trotuaari) jalankulkua varten. Samalla tyylillä voitaisiin hoitaa historialliset tieosuudet ruukin alueella ja näin saataisiin ajotietä kaventamalla autoliikennettä hidastettua ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja turvallisuutta parannettua. Nykyinen kevyenliikenteensilta ja mahdollinen reitin jatke pohjoisrannan niityllä. Pohjoisrannan niitylle ei tulisi osoittaa uudisrakentamista, etteivät sisääntulomaiseman näkymät ruukille sulkeutuisi. (kuvat EE) Kevyenliikenteen yhteyksiä tulee parantaa mm. koululta (Billnäs Lågstadium) joen etelärantaa pitkin ja joen yli, josta uusi yhteys voisi jatkua pohjoisrantaa pitkin aina voimalan ohi maantiesillalle saakka. Kevyenliikenteen reitin voisi toteuttaa sora/hiekkapintaisena ja paikoin jyrkillä rantapenkereillä, joissa täyttöjä ei suositella, esim. puurakenteisina siltoina. Jos voimalaitoksen koillispuolitse suunnitellut kalaportaat toteutuvat, tulisi niiden yhteyteen rakentaa kevyenliikenteen reitti. Maisemallisesti kalaportaiden toteuttaminen on erittäin

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 15 (18 ) haastavaa, sillä voimalaitoksen ja Vasarasepäntien väli on kapea ja jyrkkä. Toteuttaminen edellyttää massiivisia betonitukimuurirakenteita, jotka vaikuttavat maisemaan. Hanke edellyttää tiivistä vuorovaikutusta museoviraston asiantuntijoiden kanssa. Vas. Kuva kalaportaiden suunnitelmarajauksesta (Lähde:Mustionjoen voimalaitosten ohitusuomatarkastelu, Jukka Jormola SYKE ) ja oik. jyrkkä rinne voimalaitoksen ja tien välissä. Kuvassa Villa Billnäsin aiempi päärakennus, joka on palanut vuonna Oikella näkymä portilta vuonna 1917 rakennetulle päärakennukselle. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan, joka modernisoitiin v Sven Hermelinin suunnitelmien pohjalta. (kuva vas: taimiston päärakennuksen näyttelystä, kuva oik:ee) Villa Billnäs tulee merkitä puutarhoineen arvokkaaksi ja ympäristöltään säilytettäväksi kokonaisuudeksi aina jokirantaan saakka. Samoin puutarhakoulun ympäristö ranta-alueineen on säilytettävä kokonaisuus, jossa tulisi mahdollistaa puutarhakulttuurin säilyminen ja taimiston toimintamahdollisuudet.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 16 (18 ) Ylhäällä vasemmalla entinen puutarhakoulu eli nykyinen taimisto, ylhäällä oikealla näkymä taimiston rantatasanteen perennapenkkiin ja joenrannalle. Alhaalla vasemmalla entinen navetta, joka toimii nykyisin tallina sekä oikealla ratsastustallien aitauksia ja laitumia. (Kuvat EE) Ratsastustallit ympäröivine rakennuksineen ja laitumineen muodostavat maisemallisen kokonaisuuden, jossa uudisrakentamista tulee tarkoin ohjata esim. rakentamistapa- ohjein ja lähiympäristösuunnitelmin. Laitumia tulee säilyttää tallien lähiympäristössä, jotta toiminta voi jatkua. Maiseman kannalta uudisrakentamiseen sopivia alueita ovat mm. Hagbackan ympäristö sekä Jyrkkäkalliontien-Hisingerintien ympäristöt. Mahdollinen uudisrakentamispaikka on myös vanha Turun ratapenkka, johon on jo siirretty Rakennusapteekin rakennuksia. Tälle paikalle ei saisi kuitenkaan rakentaa liian korkeaa rakentamista, ettei se riko pohjoisrannalta avautuvaa näkymää ja sen siluettia. Muita uudisrakentamiselle mahdollisesti soveltuvia alueita ovat Billnäsin puistotien ja Turuntien väliset alueet, jotka sijoittuvat lähemmäksi Turuntietä. Näillä alueilla tulee ottaa luontoarvot (erilliset selvitykset laadittu luontoarvoista) sekä kalliomäet huomioon.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, Eeva Eitsi (18 ) Hagsbackan työväenasuntoja kunnostetaan. Aluetta voisi täydentää uudisrakentamisella, joka ottaa huomioon nykyisen rakennustavan ja sen ominaispiirteet. (Kuva HT) Jyrkkäkalliontiellä ja Hisingerintiellä on jo jonkin verran uudisrakentamista. Välissä on myös vanhempia työväenasuntoja. Aluetta voidaan täydentää hienovaraisesti. (Kuva EE) FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Eeva Eitsi maisema-arkkitehti MARK

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin maiseman historian vaiheet, 18 (18 ) 7 Lähdeluettelo Alanen, T., Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seura Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Pitäjänkartasto ja Senaatinkartasto. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY2000-tietokanta. Kansallisarkiston karttakokoelmat ja Kansallisarkiston digitaaliarkisto: Pro Billnäs Oy. Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhakoulun asemakaava kyläläisten toiveita ja tarpeita. Koottu kyläillassa Pohjan kunta, Pohjan ruukkiteollisuus Oy, Uudenmaan liitto, MA-arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Tiina Valpola. Billnäsin ruukin ydinosan kulttuuriympäristöohjelma Raaseporin kaupunki. Kaavoitusyksikkö. Billnäsin Ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhakoulun alueen asemakaava Raaseporin kaupunki. Opaskartta. Karjaa, Fiskars, Billnäs, Pohja ja Mustio. Raaseporin kaupunki. Pinjaisten luontoselvitys. Silvestris luontoselvitys Oy Raaseporin kaupunki. Pinjaisten luontoselvitys täydennys Silvestris luontoselvitys Oy Salokorpi, Asko. Suomen rautaruukit Suomen ympäristökeskus. Mustionjoen voimalaitosten ohitusuomatarkastelu. Jukka Jormola Uudenmaanliitto:Maakuntakaava. Ympäristöministeriö - Ympäristönsuojeluosasto. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöhallinto:Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Määrlahden historiallinen käyttö

Määrlahden historiallinen käyttö Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 13 ) LIITE 3: rakennushistorialliset kohteet Rakennushistorialliset kohteet LIITE 3

FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 13 ) LIITE 3: rakennushistorialliset kohteet Rakennushistorialliset kohteet LIITE 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 1 ( 13 ) Rakennushistorialliset kohteet LIITE 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavaselostus 2 ( 13 ) Kohteen nimi, kuvaus ja suojeluperuste. Kohdenumero

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta

Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta Pro Billnäs ry/rf 9.6.2011 1 SISÄLTÖ Kaavan tavoitteet... 1 Selvitykset... 3 Teollisuusarkeologisesta

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu... Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa

Lisätiedot

3. YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET 31 3.0 KEITÄ TÄMÄ TYÖ PALVELEE 31 3.1 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEILLE 31

3. YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET 31 3.0 KEITÄ TÄMÄ TYÖ PALVELEE 31 3.1 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEILLE 31 BILLNÄSIN RUUKIN YDINOSAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA POHJAN KUNTA POHJAN RUUKKITEOLLISUUS OY UUDENMAAN LIITTO MA-ARKKITEHDIT ARKKITEHTITOIMISTO TIINA VALPOLA 31.12.2001 1 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 0 JOHDANTO 4

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

SISÄLTÖ ESIPUHE 3 2.3 ALUEEN KEHITTÄMISVALINNAT 30 1.2 MUUTOS TEOLLISUUSPERINTÖKOHTEEKSI 22 2.2 RAKENNUSTEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET JA HOITO-

SISÄLTÖ ESIPUHE 3 2.3 ALUEEN KEHITTÄMISVALINNAT 30 1.2 MUUTOS TEOLLISUUSPERINTÖKOHTEEKSI 22 2.2 RAKENNUSTEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET JA HOITO- BILLNÄSIN RUUKIN YDINOSAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA POHJAN KUNTA POHJAN RUUKKITEOLLISUUS OY UUDENMAAN LIITTO MA-ARKKITEHDIT ARKKITEHTITOIMISTO TIINA VALPOLA 31.12.2001 1 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 0 JOHDANTO 4

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA

Lisätiedot

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa

Lisätiedot

SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Rantasalmen kunta SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Vastineet / luonnosvaihe P14011 30.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Vastineet / luonnosvaihe

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET

BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy Raaseporin kaupunki BILLNÄSIN ASEMAKAAVAN SELVITYKSET P12684P002 31.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Billnäsin asemakaavahanke I 1.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Kuva H. Näkymä Ruotsin puolelta Bäckestasta kohti Reväsvaaraa. Kuvassa esitettyjen tuulivoimaloiden napakorkeus on 150

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LIITE 1. Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelmatyöryhmän. sekä Aholan että Paatelan pysäköintialueiden

LIITE 1. Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelmatyöryhmän. sekä Aholan että Paatelan pysäköintialueiden LIITE 1 Sibeliuksenväylän yleissuunnitelmassa esitettyihin Poikki tien risteysalueen järjestelyihin liittyvä Juhani Kolehmaisen lausunto Tielaitos ja Järvenpään kaupunki ovat laatineet yleissuunnitelman

Lisätiedot

Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta

Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta LAUSUNTO UUDELY/309/07.01/2011 21.6.2012 Raaseporin kaupunki Rakennusvalvontatoimisto Torikatu 8 10300 Karjaa 7.5.2012 lausuntopyyntö Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

BILLNÄSIN RUUKIN YMPÄRISTÖN RAKENNUSINVEN- TOINTI

BILLNÄSIN RUUKIN YMPÄRISTÖN RAKENNUSINVEN- TOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Raasepori BILLNÄSIN RUUKIN YMPÄRISTÖN RAKENNUSINVEN- TOINTI -12684 30.01.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Kannen kuva: Billnäsin kirje- ja lomakepaperin mainoskuva.

Lisätiedot

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 1 Raaseporin kaupunki Yhdyskuntatekninen lautakunta Torikatu 8 10300 Karjaa 7.6.2011 Viite: Lausuntopyyntönne, saapunut 11.4.2011 Asia: Lausunto luonnoksesta Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutokseksi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet. LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava Kaava-alueen rakentumisen vaiheet

Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava Kaava-alueen rakentumisen vaiheet Kolmenkulma työpaikka-alueen Asemakaava 8183 Kaava-alueen rakentumisen vaiheet Alueen maankäytön vaiheet karttatarkasteluna 1770 Pohjois-Pirkkala Daniel Hall Keski-Suomen maakunta-arkisto Daniel Hallin

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 24.5.2012 Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Ympäristökeskuksen kannanotto Munkkiniemen tontin 30008/22,

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot