Ulkoasiainministeriö

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö Syyria Helmikuussa alkanut tulitauko on ollut vakavasti uhattuna väkivaltaisuuksien lisäännyttyä viimeisen kuukauden aikana. Samanaikaisesti Genevessä käytävät rauhanneuvottelut Syyrian hallinnon ja opposition välillä eivät ole edenneet. YK:n välittämässä rauhanprosessissa on kolme toisiaan tukevaa raidetta: 1) tulitauko, 2) humanitaarinen apu, ja 3) poliittiset neuvottelut siirtymähallinnosta. Kansainvälinen Syyrian tukiryhmä kokoontui Wienissä Kokouksen jälkeen annetussa julkilausumassa toistetaan jo aikaisemmin todetut vaatimukset tulitauon kunnioittamisesta, humanitaarisen avun pääsystä ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisesta. Suomen tuki Syyrian konfliktin uhrien hyväksi ja pakolaisia vastaanottaville naapurimaille on tänä vuonna vähintään 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja 10 miljoonaa euroa kehitysyhteistyötukea. Konfliktin ajankohtainen tilanne Syyriassa alkanut tulitauko on ollut kevään aikana vakavasti uhattuna taisteluiden kiihdyttyä erityisesti Aleppon ja Idlibin maakunnissa. Siviilit ja siviilikohteet kuten sairaalat ovat toistuvasti olleet iskujen kohteena. Väkivaltaisuuksien seurauksena kymmenettuhannet ovat joutuneet pakenemaan Turkin rajan tuntumassa sijaitseville, jo ennestään ääriään myöten täysille leireille. Esteettömän humanitaarisen avun perille pääsyn neuvotteleminen niin hallinnon kuin muiden osapuolten kanssa vaatii jatkuvia ponnisteluja. Humanitaarisen avun toimittamista seuraavat Kansainvälisen Syyrian tukiryhmän (International Syria Support Group, ISSG) humanitaarinen työryhmä ja YK:n turvallisuusneuvosto. Tulitauko ei koske YK:n määrittelemiin terroristijärjestöihin, kuten ISILiin/Daeshiin kohdistuvia sotilastoimia. ISSG:n tulitaukotyöryhmä valvoo tulitaukosopimuksen kunnioittamista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat Yhdysvallat ja Venäjä. Tulitauon valvominen on vaikeaa, koska monilla alueilla oppositiotoimijoiden välillä ei ole selkeitä rajalinjoja, ja oppositiotoimijat tekevät ajoittain yhteistyötä myös terroristilistattujen toimijoiden, kuten Al-Qaidaan kuuluvan Jabhat al-nusraan, kanssa. Iskut oppositiokohteisiin voidaan siten legitimoida terrorismin vastaisen taistelun verukkeella. Geneven rauhanneuvottelut Syyrian rauhanprosessin etenemisen määrittelee joulukuussa 2015 hyväksytty YKTNpäätöslauselma 2254, joka saavutettiin ISSG:n työn pohjalta. Se käsittää kolme toisiaan tukevaa raidetta: 1) tulitauko, 2) humanitaarinen apu ja 3) poliittiset neuvottelut siirtymähallinnosta. Tavoitteena on aikaansaada maanlaajuinen tulitauko (PL2268) ja muodostaa siirtymähallinto kuuden kuukauden kuluessa ( mennessä) sekä sopia

2 aikataulusta ja prosessista uuden perustuslain valmistelemiseksi. YK:n valvomat vaalit on määrä järjestää 18 kuukauden sisällä. YK:n välittämät rauhanneuvottelut Syyrian hallinnon ja opposition välillä alkoivat tammikuussa Oppositiokoalitiota edustava High Negotiations Committee (HNC) vetäytyi neuvotteluista kolmannella kierroksella johtuen Syyrian hallinnon jatkuvista tulitaukorikkomuksista. Odotukset neuvottelujen onnistumiselle olivat jo lähtökohtaisesti matalalla. Osapuolten neuvotteluasemat eivät ole juurikaan muuttuneet sitten vuoden 2012, jolloin Genevessä käytiin ensimmäiset rauhanneuvottelut. Syyrian oppositiotoimijat edellyttävät Syyrian presidentti Bashar al-assadin hallinnon vaihtamista heti siirtymän alkaessa. Al-Assadin hallinto on puolestaan valmis vain pieniin kosmeettisiin myönnytyksiin. Syyrian hallintoa tukevat tahot (Venäjä ja Iran) tai oppositiotoimijoita tukevat tahot (Turkki, Saudi-Arabia, USA, UK ja Ranska) eivät myöskään ole muuttaneet peruskantaansa al-assadin suhteen Rauhanneuvottelujen jatkolle ei ole asetettu uutta päivämäärää. Neuvotteluja välittävän YK:n Syyria erityislähettiläs Staffan de Misturan mukaan ensin on varmistettava avustusten perillepääsy ja aselevon kestäminen ennen kuin voidaan puhua neuvotteluiden jatkamisesta. Kansainvälisen Syyrian tukiryhmän kokous Wienissä ISSG kokoontui Wienissä keskustelemaan Syyrian tilanteen vakauttamisesta. Neuvotteluiden etukäteistunnelmat olivat synkät. Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset erimielisyydet näkyivät kokouksessa lähinnä suhtautumisessa al-assadin hallintoon. Yhdysvallat kritisoi hallintoa tulitaukorikkomuksista sekä humanitaarisen avun perillepääsyn estämisestä. Venäjä totesi, että kyse on taistelusta terrorismia vastaan. Periaatteessa oltiin kuitenkin yhtä mieltä tulitauon kontrolloimisen tiukentamisesta. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini toivoi kokouksen tuovan lisäsysäyksen neuvotteluihin ja takaavan humanitaarisen avun perille saamisen. Kokouksen jälkeen haluttiin viestiä yhteistä tahtotilaa viedä asioita eteenpäin, ja myös de Mistura halusi esiintyä mediassa optimistisesti. Hänen mukaansa vuosi sitten ajatus aselevosta olisi ollut täysin mahdoton ja nyt se on voimassa jo 50 %:ssa maasta. Kokouksen julkilausumassa toistetaan jo aikaisemmin todetut vaatimukset tulitauon kunnioittamisesta, humanitaarisen avun pääsystä ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisesta. Uutena toimena apua luvataan toimitettavan 1.6. alkaen ilmapudotuksin kaikille saarretuille alueille, mikäli pääsy alueille muuten evätään. Julkilausumassa todetaan, että Geneven neuvottelujen tulee saavuttaa tuloksia elokuun alkuun mennessä, jonka jälkeen siirtymähallinto aloittaisi toimenkuvassaan.

3 ALI-10 /Nummelin Suomen kehitysyhteistyö Syyrian konfliktin uhrien hyväksi Suomen tuki Syyrian konfliktin uhrien hyväksi on Lontoon apulupauskonferenssissa luvattu 25 MEUR (15 humanitaarista apua ja 10 kehitysyhteistyötä). Vuonna 2015 tukemme oli lähes 34 miljoonaa euroa (hum. 18,9 MEUR ja kyt 14,8 MEUR). Oxfamin Fair Share -analyysissä Suomen tuen BKT:hen suhteutettuna tulisi olla noin 24,7 MEUR. Suomen kokonaistuki vuodesta 2011 lähtien nousee yhteensä noin 107 miljoonaan euroon (68 hum ja 39 kyt). Mittavien apulupausten (yli 10 Mrd. EUR lahja- ja 40 Mrd EUR lainarahoitusta) lisäksi Lontoon konferenssissa otettiin merkittäviä askeleita poliittisesti: Turkin, Jordanian ja Libanonin kanssa sovittiin maiden merkittävistä helpotuksista pakolaisten kotoutumiseen, erityisesti lasten kouluun pääsyn ja työlupien osalta. Syyrian naapurimaissa on jo yli 4,8 miljoonaa pakolaista, maan sisällä 13,5 miljoonaa avun humanitaarisen avun tarpeessa ja 6,5 kotinsa jättänyttä. Tukea sekä Syyrian että sen naapurimaiden kantokyvylle (resilience) on merkittävästi lisättävä: olennaista on tukea olemassa olevia rakenteita palveluiden ja työmahdollisuuksien tuottamiseksi paikoin kaksinkertaistuneelle väestölle, tuoda mukaan yksityisen sektorin osaamista ja innovaatioita (ml. suomalaiset yritykset), kehittää uusia kehitysrahoituslaitosten rahoitusmalleja sekä tukea suoraan alueen valtioiden omia suunnitelmia käyttää siis kaikkia olemassa olevia resursseja koordinoidusti. Suomen kehitysyhteistyö jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) Poliittisen prosessin, sekä rankaisemattomuuden edistäminen; 2) Jälleenrakennus ja peruspalvelut Syyrian sisällä; sekä 3) Tuki syyrialaispakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvylle (resilience). Prioriteettimme ovat lapset ja nuoret, naiset, opetus ja elinkeinot. Syyrian lähes viisi vuotta jatkunut sota on paitsi aikamme suurin humanitaarinen katastrofi, myös valtava alueellinen kehityskriisi. Konflikti ruokkii radikalismia ja on edesauttanut ISILin muodostumista globaaliksi uhaksi. Konflikti vaikuttaa suoraan Euroopan ja myös Suomen turvallisuuteen. Inhimillisen kehityksen kannalta Syyria on menettänyt vuosikymmeniä. Sen infrastruktuuri on laajalti tuhoutunut ja yhteiskunta jakautunut. Naapurimaissa (erityisesti Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa) on jo lähes 4,8 miljoonaa pakolaista, joista suuri osa ei pysty palaamaan vielä vuosiin, vaikka poliittinen ratkaisu saataisiinkin aikaan. Naapurimaiden sietokyky on äärimmillään ja yhteiskunnalliset jännitteet kasvavat erityisesti Libanonissa ja Jordaniassa. Syyrian konfliktia ei tulekaan käsitellä vain humanitaarisena katastrofina vaan myös alueellisena yhä pahenevana kehityskriisinä, jonka uhrien auttaminen pelkästään humanitaarisin varoin on käytännössä mahdotonta ja ennen kaikkea kestämätöntä. Pakolais- ja paikallisyhteisöjen kantokyvyn lisäämiseen (resilienssi) ja omavaraisuuteen pyrkiviä toimia ja naapurimaiden hallitusten omistajuutta merkittävästi lisättävä niin Syyriassa kuin naapurimaissakin. YK on vastannut tarpeeseen humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhdistävillä kokonaisvaltaisilla suunnitelmilla jo vuonna Vuoden 2016 apuvetoomus Syyriaan (Humanitarian Response Plan HRP) on suuruudeltaan 3,2 mrd. USD ja alueellinen vetoomus (Regional Refugee & Resilience Plan, 3RP) ennätykselliset 4,6 mrd. Kehityspoliittisessa mielessä on syytä puhua merkittävästä paradigman muutoksesta ja maiden. Käytännössä on tuettava olemassa olevia rakenteita palveluiden ja työmahdollisuuksien tuottamiseksi paikoin kaksinkertaistuneelle väestölle, tuoda mukaan yksityisen sektorin osaamista ja innovaatioita (ml. suomalaiset yritykset), kehittää uusia kehitysrahoituslaitosten rahoitusmalleja sekä tukea suoraan alueen valtioiden omia suunnitelmia käyttää siis kaikkia olemassa olevia resursseja koordinoidusti. Lontoossa järjestettiin Syyrian apulupauskonferenssi hallituksen päämies-tasolla: PMI Sipilä osallistui. Suomen apulupaus vuodelle 2016 oli 25 MEUR (15 hum ja 10 kyt) eli lähellä EU:n toteutunutta tavoitetta kaksinkertaistaa apunsa Kuwaitin konferenssista. Vuoden 2015 toteutunut luku oli lähes 34 MEUR (lupauksen ollessa 15 MEUR). Oxfamin julkaisemassa Fair Share -analyysissä Suomen BKT-painotetun osuuden YK-vetoomuksista on laskettu olevan noin 24,7 MEUR. Suomen tuki Syyrian konfliktin uhrien hy-

4 väksi nousee aina vuodesta 2011 lähtien yhteensä noin 107 miljoonaan euroon. Tästä 78 Meur on humanitaarista apua ja 39 Meur kehitysyhteistyötä. Mittavien apulupausten (yli 10 Mrd. EUR lahja- ja 40 Mrd EUR lainarahoitusta) lisäksi Lontoon konferenssissa otettiin merkittäviä askeleita poliittisesti: Turkin, Jordanian ja Libanonin kanssa sovittiin maiden merkittävistä helpotuksista pakolaisten kotoutumiseen, erityisesti lasten kouluun pääsyn ja työlupien osalta. Sopimusten implementointi on alkanut ja esim. sekä Turkki että Jordania ovat alkaneet myöntää työlupia pakolaisille. Keskeiset kv. kehitysrahoituslaitokset ovat siirtäneet fokustaan pakolaistilanteen saamiin muutoksiin alueella ja investoinnit niin infrastruktuuriin kuin työllisyyteenkin ovat keskiössä. Suomen kehitysyhteistyö jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) Poliittisen prosessin, sekä rankaisemattomuuden edistäminen; 2) Jälleenrakennus ja peruspalvelut Syyrian sisällä; sekä 3) Tuki syyrialaispakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvyn lisäämiseksi (resilience). Prioriteettimme ovat lapset ja nuoret, naiset, opetus ja elinkeinot. 1. Poliittisen prosessin sekä rankaisemattomuuden edistäminen Suomen Lähetysseuran ja sen paikallisen kumppanin kautta tuemme Syria Initiative - rauhanrakennushanketta Syyrian sisällä (uusin vaihe yhteensä 3,75 Meur ). Hanke tukee rakenteita Syyrian rauhan saavuttamiseksi niin maan sisällä paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Käytännössä tämä tapahtuu olemassa olevia rauhanverkostoja, paikallisia toimijoita ja aloitteita tukemalla, eri raiteiden dialogiprosesseja dokumentoimalla ja fasilitoimalla sekä kv. ja paikallisen vaikuttamistyön myötä todellista, laajapohjaista rauhan allianssia rakentamalla. Hanke on tämän hetken rahallisesti suurin UM:n tukema operatiivinen rauhanrakennushanke. Euroopan rauhaninstituutin (European Institute of Peace, EIP) Syrian Voices -hanke ( eur) edistää Syyrian rauhanponnisteluja 1) kartoittamalla positioita sekä fasilitoimalla 1.5-raiteen (virallisia tahoja lähellä olevien henkilöiden) dialogia keskeisten alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden sekä syyrialaisten osapuolien välillä; 2) koordinoimalla eri track 2 -toimijoiden (järjestöjen) työtä ja tukemalla keskeisiä naisrauhanvälittäjiä; sekä 3) syöttää näiden kahden raiteen tietoja YK-tason prosessiin ja siten tukea YK:n Syyria-erityisedustaja Staffan de Misturan työtä. Syrian Justice & Accountability Centren (Suomen ydinrahoitus järjestölle EUR, ) tavoitteena on dokumentoida Syyrian sodan kaikkien osapuolten kokemat ihmisoikeusloukkaukset ja tuoda analysoitu, luokiteltu ja järjestetty aineisto eri toimijoiden (oikeudelliset, rankaisemattomuus, tilivelvollisuus) käytettäväksi osana Syyrian laajaa rauhan- ja kansallisen sovinnon prosessia. 2. Jälleenrakennus ja peruspalvelut Syyrian sisällä Syyrian yli viisi vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut suuren osan maan infrastruktuuria ja jälleenrakennustarve on aikanaan mittaluokaltaan valtava. Maan sisäisiä pakolaisia on noin 6,5 miljoonaa ja avun tarpeessa lasketaan olevan 13,5 miljoonaa ihmistä. Maassa on mahdollista tukea pienimuotoista jälleenrakennusta ja yhteisöjen kantokykyä. Lontoon konferenssin jäljiltä myös tulevan vakauttamistyön valmistelu on noussut tärkeäksi myös Suomen agendalla. Suomen tuki Syyrian jälleenrakennuksen osalta: Syrian Recovery Trust Fund (3+3 Meur) toteuttaa infrastruktuurin jälleenrakennusprojekteja (noin 0,5 4 Meur/projekti) Syyrian oppositiokoalition hallinnoimilla alueilla peruspalvelujen (ruoka, vesi, energia, terveydenhuolto) ylläpitämiseksi ja jälleenrakentamiseksi niiltä osin kuin se on mahdollista. Tuki ei kohdistu itse koalition toimintaan, vaan hyödynsaajina voivat olla syyrialaisten siviilien muodostamat paikallisneuvostot, peruspalveluita tuottavat tahot ja kansalaisjärjestöt. Rahaston toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin, mutta poliittinen ja sotilaallinen riski toiminnalle on suuri. Suomi on myöntänyt lisäpääoman 3 MEUR vuoden 2015 lopulla. Pohjoismailla (FI, DK, SE) yhteinen kiertävä johtokuntapaikka yhteensä yli 10 Meur sijoituksellaan. Rahastoa hallinnoi Saksan kehityspankki KfW. YK:n Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomission (UN-ESCWA, eur, ) hanke on keskittynyt Syyrian sisällissodan aiheuttamien tuhojen arvioimiseen ja sodan rintamalinjat ylittävän yhteisen jälleenrakennussuunnitelman luomiseen (National Agenda for the Future of Syria Project). Lopputuotteena on

5 kattava valikoima politiikkavaihtoehtoja kansallisen sovinnon, demokratian ja talouden jälleenrakennuksen edistämiseksi. Hanke tullee aikanaan syöttämään vakautus- ja jälleenrakennussuunnitteluun. Osa Suomen tuesta alueelliselle UNDP:n aavikoitumisentorjuntaohjelmalle kanavoituu Syyriaan ( eur). 3. Tuki syyrialaispakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvylle (resilience). Lähes 4,8 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaiseksi Syyriasta ja kuorma naapurimaille (Libanon, Turkki, Jordania, Irak, Egypti) on valtava. Suurin osa Suomen tuesta kohdistuu nimenomaan pakolaisongelman kanssa kamppaileville naapurimaille erityisimmin Libanonille, mutta kasvavasti myös Jordanialle. Suomen tukikohteita ovat: UNDP:n alueellinen Resilience -ohjelma (4 Meur), jonka tarkoituksena on ensisijaisesti auttaa Syyriaa ja sen naapurivaltioita tuottamaan peruspalveluita sekä luoda elinkeinoja ja työpaikkoja niin pakolaisille (ja IDP:ille) kuin paikallisyhteisöjen asukkaillekin. Suomen tuen fokus on naisten taloudellisessa voimaannuttamisessa. Rahoituksemme kanavoituu Jordaniaan ja Syyrian (noin 1,5 MEUR molemmat). Merkittävä osa tuesta (0,8 MEUR) on kohdistettu UNDP:n alueellisen Syria Response Facilityn toiminnalle Jordanian Ammanissa ja tukee siten resilience-konseptiin liittyvää analyysi-, suunnittelu ja vaikuttamistyötä. EU:n alueellisen Syyria-rahaston ( Madad -rahasto, 3 MEUR) tarkoituksena on toimia koherenttina eurooppalaisena rahoituskanavana alueellisesti Syyrian konfliktin uhrien auttamiseksi, erityisesti pakolaisia vastaanottavien naapurimaiden kantokyvyn tukemiseksi. Rahaston koko on jo yli 730 MEUR ja pääoman suurin osa allokoidaan suurten eurooppalaisten kansalaisjärjestökonsortioiden, EU-maiden kehitystoimijoiden sekä YK-järjestöjen kautta. Keskeiset toimialueet ovat 1) opetus ja koulutus; 2) elinkeinot ja työpaikat; 3) terveys; 4) vesi ja sanitaatio. Suomalaiset järjestöt ovat hakemassa kansallisena konsortiona rahoitusta rahastosta. No Lost Generation - alueellinen aloite, jonka tarkoituksena on tarjota yli 6 miljoonalle peruskoulu- tai alle kouluikäiselle syyrialais- tai köyhälle paikallisyhteisön lapselle pääsy laadukkaan opetuksen pariin, parantaa lastensuojelua sekä kouluttaa elämän- ja vaikuttamistaitoja. Hankkeen takana ovat UNICEF, UNHCR, Save the Children, World Vision ja konsortio pienempiä järjestöjä. Suomen tuki on kanavoitu UNICEFin kautta Libanoniin (5 Meur), jossa julkinen koululaitos on jo valmiiksi heikko yksityiskoulusektorin ollessa puolestaan vahva, sekä Turkkiin (2,5 Meur). Kohderyhmänä ovat erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret. UNICEF myös vahvistaa Libanonin opetus- ja korkeakouluministeriön (Ministry of Education and Higher Education, MEHE) toimintavalmiuksia. Suomi lisää tukeaan aloitteelle vuonna Libanonissa Maailmanpankin Libanon-rahasto (Lebanon Syria Crisis Trust Fund, 3 MEUR, 2014 alkaen ), jonka tavoitteena on tukea Libanonin julkisten palvelujen tarjontaa ja kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa, sekä Geneva Callin hanke ( eur), jonka pitkän ajan vaikutustavoite on edistää siviiliväestön suojelua (mahdollisessa) aseellisessa konfliktissa, työskentelemällä libanonilaisten aseellisten ja uskonnollisten ryhmittymien ja niiden tukiryhmien kanssa ja lisäämällä niiden tietämystä ja sitoutumista kv. humanitaarisiin normeihin ja tukea poliittista sovintoprosessia. Pakolaisleireillä Suomi tukee UN-Womenin ( Meur) hanketta Jordaniassa ja UNESCOa ( Eur) Jordaniassa ja Libanonissa. UN Womenin hankkeessa pyritään pakolaisnaisten taloudellisen toimeentulon parantamiseen sekä yhteistyöhankkeiden tukemiseen paitsi pakolaisnaisten kesken, myös paikallisyhteisön naisryhmien kanssa. UNESCON hankkeessa päätavoitteena on edistää ilmaisunvapauden toteutumista sekä luoda paremmat edellytykset riippumattomalle medialle perustamalla sekä Jordaniaan että Libanoniin pakolaisnuorille tarkoitetut informaatiokeskukset, joissa on tietokoneluokka ja kirjasto. UN Womenin hankkeeseen suunnitellaan lisärahoitusta 1,5 MEUR vuosille Seuraavalla sivulla koottu vielä taulukkoon ja graafeihin Suomen maakohtainen vahvistettu tuki niin humanitaarisen avun kuin kehitysyhteistyön/kantokyvyn osalta. Tämän lisäksi alueen maat hyötyvät eri alueellisista ohjelmistamme, Finnfundin sijoituksista ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeista. Irakin luvut ovat mukana vain siltä osin, kun ne liittyvät suoraan Syyrian konfliktin alueelliseen vasteeseen. Vuoden 2016 kehitysyhteistyörahoitusta ei ole vielä allokoitu maittain, sillä 10 MEURon apulupausta ohjelmoidaan vielä. Humanitaarisen avun osalta päätökset ja maksatukset on tehty.

6 Suomen tuki Syyrian konfliktiin Maa Humanitaarinen apu Kantokyky/resilience Yhteensä maittain Libanon Jordania Irak Turkki Syyria Vuoden 2016 Kohdistamaton, 3RP kehitysyhteistyö osana kohdistamatonta. Yhteensä Suomen tuki Syyrian konfliktiin Humanitaarinen apu Kantokyky/resilience Yhteensä / vuosi Yht