ULKOASIAINMINISTERIÖ
|
|
- Sinikka Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN RAUHANVÄLITYSTOIMINTA JA SEN TAVOITTEET Rauhanvälitys ulkopoliittisena prioriteettina Suomi on kansainvälisesti tunnettu ja luotettava toimija rauhanvälityskentällä. Profiiliamme ovat vahvistaneet aktiivinen toimintamme rauhan edistämiseksi eri tasoilla sekä ne suomalaiset, jotka ovat palvelleet YK:n tai alueellisten järjestöjen välitys- ja asiantuntijatehtävissä eri puolilla maailmaa. Rauhanvälitykseen alettiin panostaa systemaattisesti pääministeri Vanhasen toisella hallituskaudella ( ) ja pääministeri Kiviniemen hallituskaudella ( ). Suomi perusti Turkin kanssa YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmän syyskuussa 2010 ja lanseerasi Ruotsin kanssa aloitteen, josta syntyi myöhemmin Euroopan rauhaninstituutti (EIP). Joulukuussa 2011 julkaistiin kansallinen rauhanvälityksen toimintaohjelma, joka määritti Suomen rauhanvälitystoiminnalle suuntaviivat ja prioriteetit. Vuonna 2014 perustettiin Etyjin ja Euroopan Unionin rauhanvälityksen ystäväryhmät, joiden kanssapuheenjohtajana Suomi toimii yhdessä Sveitsin ja Turkin (Etyj) ja Espanjan (EU) kanssa. Rauhanvälitys on säilynyt ulkopoliittisena prioriteettina myös nykyisellä hallituskaudella. Hallitusohjelmassa korostetaan sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 huomioimista (Naiset, rauha ja turvallisuus). Valtioneuvoston kesäkuussa julkaisema ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toteaa rauhanvälityksen olevan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuva painopiste ja huomioi diplomatian ja dialogien kasvavan merkityksen konfliktien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi se toteaa, että Suomi kehittää ja vahvistaa kansallisen dialogi- ja rauhanvälityskapasiteetin rakentamista. Hallitusohjelma, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, kansallinen rauhanvälityksen toimintaohjelma ja ulkoasiainhallinnon YK-strategia muodostavat tavoitteelliset kehykset Suomen rauhanvälitysprofiilin edelleen vahvistamiselle. Ulkoasiainministeriö vie hallituksen prioriteettia johdonmukaisesti eteenpäin neljän toiminnallisen alatavoitteen kautta: rauhanvälitykseen liittyvien dialogien tukeminen, käynnissä olevien konfliktien ratkaisemisen tukeminen, rauhanvälityksen ja rauhanvälityskapasiteetin vahvistaminen kansainvälisesti sekä kansallisen rauhanvälityskapasiteetin ja osaamisen vahvistaminen. Alla kuvataan, kuinka näitä tavoitteita on toimeenpantu nykyisellä hallituskaudella. 1
2 Rauhanvälitykseen liittyvien dialogien tukeminen Rauhanvälitys on moniraiteinen ponnistus, jossa virallisten neuvottelujen rinnalle etsitään joustavampia toimintatapoja. Suomi panostaa rauhanprosessien etenemiseen samanaikaisesti eri raiteilla. Merkittävä osa Suomen panoksesta rauhanvälitykseen kanavoituu järjestöille, jotka edistävät virallisen rauhanneuvotteluraiteen ohessa käytäviä epävirallisia keskusteluja. Nämä ns. toisen tai kolmannen raiteen hankkeet avaavat rauhanprosessia kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja tähtäävät siten kestäviin ratkaisuihin. Esimerkkinä panostuksesta epävirallisille raiteille mainittakoon tukemme Syyrian rauhanprosessille. Suomen lähetysseuran hanke, jossa tuetaan Syyrian sisällä paikallisia dialogiprosesseja ja toimijoita on suurin ulkoasiainministeriön rahoittama operatiivinen rauhanrakennushanke (3,75 milj. euroa vuosille ). Niin ikään Suomen tukema EIP:n Syrian Voices hanke fasilitoi säännöllisiä neuvotteluja keskeisten kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden sekä syyrialaisten osapuolien välillä. Lisäksi olemme vuonna 2016 sekondeeranneet UN Womenin palvelukseen suomalaisen asiantuntijan, joka tukee kansalaisyhteiskunnan, ml. syyrialaisten naisten neuvoa-antavan johtokunnan, osallistumista Genevessä käytäviin neuvotteluihin. Ulkoasiainministeriö on järjestänyt yhdessä neljän kansalaisjärjestön kanssa Helsingissä kaksi kansainvälistä National Dialogue and Mediation Processes konferenssia huhtikuussa 2014 ja marraskuussa Konferenssit ovat tarjonneet kansallisille sidosryhmille, rauhanvälittäjille ja asiantuntijoille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan epävirallisista neuvotteluprosesseista ja kansallisista dialogeista erityisesti hauraissa valtioissa ja haurailla alueilla. Kolmas vastaava konferenssi järjestetään Helsingissä huhtikuussa Sen fokusmaiksi on tällä kertaa valittu Myanmar ja Keski- Afrikan tasavalta sekä Lähi-Itä alueellisena kokonaisuutena. Suomi on vuodesta 2014 fasilitoinut Helsinki Policy Forum (HPF) -dialogiprosessia, joka on vakiinnuttanut asemaansa Euroopan ja Gulf-MENA -alueen epävirallisena dialogifoorumina. Sen puitteissa tarkastellaan alueen ajankohtaisia haasteita ja haetaan yhteisiä ratkaisuja alueen jännitteiden lieventämiseksi. Vuoden 2016 HPF-kokous järjestettiin Helsingissä ministeritasolla. Vuoden aikana on vahvistunut tarkastelu mahdollisuuksista luoda edellytyksiä laajemman alueellisen turvallisuusaloitteen edistämiseksi. Tavoitteena on järjestää vuoden 2017 alkupuoliskon aikana Helsingissä ulkoministeritason tapaamiset Saudi Arabian ja Turkin kanssa. Suomella on entistä vahvempi profiili uskonnot ja kulttuurit lähestymisnäkökulmaksi ottavassa vuoropuhelussa ja konfliktinratkaisussa. Olemme olleet aktiivisesti mukana uskontojen välisessä vuoropuhelussa ja tarkkailijana uskontojen sisäisissä keskusteluissa. Suomi on maailmanlaajuisen uskonnollisten ja perinteisen johtajien verkoston perustajajäsen ja suurin tukija. Kirkon ulkomaanapu toimii verkoston sihteeristönä. Suomi ja Yhdysvallat ovat tehneet samoin tiivistä yhteistyötä uskontodialogien osalta. Isännöimme laajemman transatlanttisen uskonto ja diplomatia -vuoropuhelun puitteissa keväällä 2017 asianomaisen verkoston kokousta Helsingissä. Olemme myös ottaneet 2
3 aktiivisen roolin Uskonto ja välitystoiminta koulutuksen kumppanina yhteistyössä Sveitsin kanssa samoin kuin YK- yhteyksissä. Käynnissä olevien konfliktin ratkaisun tukeminen Rauhanvälitys on kilpailtu ala, jossa pääneuvottelijaksi kasvetaan vähitellen henkilökohtaisten kykyjen ja suhteiden kautta. Tällä hetkellä Suomi ei maana harjoita suoraa, korkean tason välitystoimintaa, mutta useat suomalaiset toimivat lähellä virallisia neuvotteluraiteita. Esimerkiksi presidentti Ahtisaaren perustamalla Crisis Management Initiative (CMI) on kansainvälisesti tunnettu suomalainen rauhanvälitystoimija, jota ulkoasiainministeriö rahoittaa, joskin järjestö saa tukea myös muilta tahoilta. Rahallisen tuen lisäksi ulkoasiainministeriö tekee vahvaa yhteistyötä CMI:n kanssa mm. pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkoston toiminnassa, järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tukemalla koulutusta, jossa CMI on mukana. Ulkoasiainministeriö on vahvistanut johtotasolla toimivia rauhanvälityksen asiantuntijaresurssejaan. Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Pekka Haavisto tukee konfliktien ratkaisua erityisesti Afrikan alueella. Haavistolla on ollut aktiivinen rooli mm. Eritrean avautumisessa. Rauhanvälityksen johtavana asiantuntijana ministeriössä syyskuussa 2016 aloittanut Sirpa Mäenpää keskittyy Afrikkaan ja Lähi-Idän alueelle. Tämän lisäksi ministeriössä työskentelee kolme muuta rauhanvälitystyöhön liittyvää johtavaa asiantuntijaa, Tiina Jortikka-Laitinen (Helsinki Policy Forum), Pekka Metso (uskontojen ja kulttuurien väliset dialogit) ja Leena-Kaisa Mikkola (Syyria). Suomi tukee konfliktien ratkaisua eri raiteilla, mukaan lukien edellä mainittu dialogityö. Arvio Suomen kokonaistuesta konfliktien ratkaisuun on noin 13 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä sisältää useita instrumenttejä, joista keskeisin on kehitysyhteistyövaroista kanavoitava tuki (mm. edellä mainitut hankkeet Syyriassa sekä Myanmar). Vuonna 2016 käyttöönotettu budjetti-ikkuna "rauhan ja yhteiskunnan rakentamisen neuvontatyö" on mahdollistanut tuen kasvattamisen aiemmista vuosista. Muista kokonaistukeen laskettavista instrumenteista mainittakoon siviilikriisinhallintamäärärahoista rauhanvälitykselle kanavoitava järjestötuki, ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston INGO-tuki, järjestöjen kumppanuusohjelmat (ml. CMI), valtionavut, YK:n poliittisen osaston rauhanvälitystoiminnalle korvamerkitty vuosituki sekä suomalaisten sekondeeraukset kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin. Suomen ulkomaanedustustot tekevät arvokasta työtä, mitä tulee tiedonvälitykseen nousevista ja käynnissä olevista konflikteista, rauhanvälitykseen liittyvien tilanteiden tunnistamiseen sekä toimintamahdollisuuksien kartoittamiseen. Edustustot ovat myös rahoittaneet rauhaa edistäviä hankkeita paikallisen yhteistyön määrärahoistaan. 3
4 Rauhanvälityksen ja rauhanvälityskapasiteetin vahvistaminen kansainvälisesti Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä kansainvälisten järjestöjen rauhanvälitystyön kehittämisessä ja edistämisessä YK:n, Etyjin ja EU:n ystäväryhmien kanssapuheenjohtajana. Tällä työllä on luotu merkittävää normistoa ja edistetty rauhanvälityksen tuomista järjestöjen rauhanoperaatioiden keskiöön. Ystäväryhmätyöllä on myös onnistuttu tuomaan esille Suomelle tärkeitä aiheita mm. paikallinen omistajuus, inklusiivisyys kestävän rauhan edellytyksenä, naisten asema ja rooli rauhanprosesseissa sekä uskontojen välinen dialogi. Suomi toimii YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmän kanssapuheenjohtajana yhdessä Turkin kanssa. Ystäväryhmään kuuluu 52 jäsentä. Suomi ja Turkki ovat fasilitoineet ryhmän sisällä ja YK:n yleiskokouksessa neljän rauhanvälityspäätöslauselman valmisteluja ja niitä koskevia neuvotteluja. Näistä viimeisin hyväksyttiin yleiskokouksessa 9. syyskuuta Ryhmän seitsemäs korkean tason aamiaistilaisuus järjestettiin YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa 22. syyskuuta. Siinä käsiteltiin mm. ryhmän yhteistä sanomaa tulevalle YK:n pääsihteerille siitä, miten rauhanvälitystyötä halutaan tulevaisuudessa viedä YK:ssa eteenpäin. YK:n pääsihteeri Guterres on korostanut diplomatian, riitojen rauhanomaisen ratkaisun ja rauhanvälityksen merkitystä ja on valmis tukemaan näitä hyvillä palveluillaan ja muilla toimilla, ml. suhteen kehittäminen turvallisuusneuvostoon. Ystäväryhmää voidaan hyödyntää hänen tavoitteidensa toteutuksessa. Vuosittaisen YK:n poliittiselle osastolle kanavoitavan tukemme lisäksi olemme vuonna 2016 rahoittaneet YK:n rauhanoperaatioiden analyysi- ja suunnittelukyvyn vahvistamista. Suomi tukee rahallisesti myös alueellisella tasolla Etyjin ja Afrikan unionin rauhanvälitystoimintaa. Vuonna 2009 käynnistyneen Afrikan unionin hankkeen kolmas vaihe kattaa vuodet Suomen tuella lähes 200 unionin virkamiestä on käynyt rauhanvälityskoulutuksen ja unionille on laadittu rauhanvälityksen käsikirja. Tuella on myös vahvistettu AU:n ja Afrikan alueellisten yhteistyöjärjestöjen välistä yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden alalla. Lisäksi hankkeessa on luotu verkostoja ja foorumeita AU:n ja paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteistyön edistämiseksi. Kapasiteetin vahvistamisen myötä Afrikan unioni on kyennyt tarjoamaan operatiivista kenttätukea hyvin tuloksin esim. Keski-Afrikan tasavallan ja Malin tapauksissa. Tuki on vahvistanut Suomen hyvää mainetta tällä saralla Afrikassa. Mitä tulee toimintaamme Euroopan unionissa, olemme ystäväryhmän kanssapuheenjohtajuuden ohella vaikuttaneet onnistuneesti siihen, että rauhanvälitys ja dialogit sekä naisten osallistuminen konfliktinehkäisyyn huomioidaan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa ja ajamme nyt näiden teemojen toimeenpanoa osana globaalistrategiaa. Naisten asema ja rooli ovat poikkileikkaava teema kaikessa Suomen rauhanvälitykseen liittyvässä hanketoiminnassa. Tämän lisäksi tuemme mm. Norjan kanssa YK:n poliittisen osaston, CMI:n sekä norjalaisen PRIOn järjestämää High Level Seminar on Gender and Inclusive Mediation Processes (GIM) ohjelmaa. Se tarjoaa YK:n korkean tason virkamiehille ja muille rauhanvälityksen alalla työskenteleville koulutusta naisten ja gender -ulottuvuuden sisällyttämisestä rauhanprosessin eri vaiheisiin. Lisäksi 4
5 Suomi tukee mm. naiset, rauha- ja luonnonvarat hanketta, jolla kerätään pilottimaissa tehdyn yhteistyön kautta ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä YK:n maatiimien käyttöön. GIM-koulutuksen lisäksi Suomi rahoittaa UNITARin ja Kansainvälisen rauhaninstituutin IPIn vuosittaista Fellowship Programme in Peacemaking and Preventive Diplomacy -koulutusta. Lisäksi meillä on koulutusyhteistyötä Sveitsin kanssa edellä mainitun Uskonto ja välitystoiminta kurssin kautta. Osallistumme myös aktiivisesti kansainvälisiin tai kumppanimaiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Suomi on tukenut vuosina UNEPin Environmental Co-operation for Peacebuilding (ECP)- ohjelmaa 8 miljoonalla eurolla ja ollut tätä kautta keskeisesti vaikuttamassa siihen, että YK huomioi luonnonvarojen roolin rauhanrakennusprosessin eri vaiheissa aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Ohjelman aikana on tehty kenttätyötä konfliktialueilla ja tuettu useita rauhanvälitysprosesseja tarjoamalla luonnonvaroihin liittyvää teknistä tukea. Suomen tuella oli ohjelman onnistumiselle kriittinen merkitys. Kansallisen rauhanvälityskapasiteetin ja osaamisen vahvistaminen Korkean koulutustasomme, tasa-arvoisen yhteiskuntamme ja historian kokemustemme kautta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat toimia kansainvälisissä rauhanvälitystehtävissä. Suomalaisten arvostuksesta kertovat myös vuoden 2016 korkean tason nimitykset kansainvälisiin tehtäviin: Pekka Haavisto Euroopan rauhaninstituutin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi ja Ilkka Kanerva Etyjin parlamentaarisen ulottuvuuden rauhanvälityksen erityisedustajaksi. Suomalaisten valmiuksia ja sijoittumista rauhanvälitystehtäviin vahvistetaan nyt aiempaa systemaattisemmin. Vuoden 2016 aikana Suomi tuki siviilikriisinhallintamäärärahoin ja apulaisasiantuntijavaroin viiden suomalaisen rauhanvälityksen asiantuntijan tehtävää. He työskentelevät Etyjin päämajassa Wienissä, UN Womenin palveluksessa Genevessä, Euroopan ulkoasiainhallinnossa Brysselissä sekä YK:n poliittisen osaston Mediation Support yksikössä New Yorkissa. Ulkoasiainministeriö kehittää parhaillaan järjestelmää, jonka kautta pystyttäisiin paremmin tukemaan suomalaisia ehdokkuutta sekä heidän sijoittumistaan kansainvälisiin tehtäviin. Suomi perusti vuonna 2015 yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa pohjoismaisen naisrauhanvälittäjäverkoston, johon kuuluu seitsemän suomalaista jäsentä. Verkostolla pyritään vahvistamaan sen jäsenten mahdollisuuksia ja kapasiteettia kansainvälisiin välitystehtäviin. Toisaalta sillä halutaan myös tukea muita vastaavia naisverkostoja eri puolilla maailmaa sekä naisten lukumäärän lisäämistä rauhanvälittäjinä ja asiantuntijoina rauhanprosesseissa. Ulkoasiainministeriö ja keskeiset suomalaiset järjestöt osallistuvat koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin, joissa edistetään rauhanvälityksen tunnettavuutta Suomessa. Näistä mainittakoon jokavuotiset Ahtisaari-päivät, jotka sisältävät lukuisia eri tahojen, ml. ministerit, toteuttamia kouluvierailuja. Ulkoasiainministeriö suunnittelee parin päivän pituista vuosittaista rauhanvälityskoulusta yhdessä CMI:n ja mahdollisten muiden kansallisten kumppanien kanssa. Koulutus olisi aluksi avoin sen virkamiehille, 5
6 mutta myöhemmin tarkoitus on kutsua mukaan myös muita suomalaisia rauhanvälityksestä kiinnostuneita tahoja. Lisäksi ulkoasiainministeriö pyrkii tukemaan ja edistämään rauhanvälitystä koskevaa tutkimustoimintaa kansallisen tietopohjan ja osaamisen kasvattamiseksi. Samalla olennaista on tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön rauhanvälitystyön tarpeisiin ja suunnitteluun. Esimerkiksi parhaillaan tuetaan Tampereen yliopiston rauhantutkimusinstituutti TAPRIn toteuttamaa kansallisia dialogeja käsittelevää tutkimusta. Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan ollaan puolestaan perustamassa huippututkimusyksikköä otsakkeella "Uskonto, konflikti ja vuoropuhelu". Tämä tulee osaltaan vahvistamaan ja täydentämään Suomen osaamista uskontojen välisen vuoropuhelun lähtökohdaksi ottavassa rauhanvälityksessä. Rauhanvälitykseen liittyvää tutkimustyötä voidaan edistää myös valtioneuvoston rahoituksen kautta, mistä esimerkkinä vuonna 2016 valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, -arviointi ja selvitystoiminnan (TEAS) osana toteutunut hankehaku otsikolla "Suomen vaikuttavuuden vahvistaminen konfliktien ehkäisyssä ja hallinnassa". Rauhanvälitystä ei tehdä yksin. Kumppanuuksien rakentaminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä myös kansallisella tasolla. Ulkoasiainministeriö koordinoi kansallista rauhanvälitysverkostoa, joka kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tähän osallistuu valtionhallinnon tahoja, tutkimusinstituutteja ja kansalaisjärjestöjä. Lisäksi on tärkeää, että UM:llä on riittävät resurssit hoitaa rauhanvälitystä niin henkilöresurssien (htv) kuin määrärahojenkin osalta. 6
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotMAAILMAN HUONOIN VITSI -VARAINHANKINTAKAMPANJA
Q: Miksi CMI kampanjoi naisten osuuden nostamiseksi rauhanneuvotteluissa? A: Rauhanprosessit tarjoavat mahdollisuuden muuttaa yhteiskunnan suuntaa. Naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin on tasa-arvokysymys,
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotPUBLIC 6134/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. helmikuuta 2016 (OR. en) 6134/16 LIMITE PV/CONS 6 RELEX 111
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. helmikuuta 2016 (OR. en) 6134/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 6 RELEX 111 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3447. istunto (ULKOASIAT), Bryssel,15.
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007
6.6.2008 TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007 KATU 10 VUOTTA KATU täytti 10 vuotta huhtikuussa 2007 ja järjesti juhlavastaanoton toimistollaan 3.4.2008. Vastaanotolle saapui KATUn toiminnassa
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM
Sosiaali ja terveysministeriö MINVA STM201800371 KVY Konttinen Raija(STM) 03.10.2018 JULKINEN Viite Asia EU; Epävirallinen tasaarvoministerikokous 12.10.2018 EUpuheenjohtajamaa Itävalta järjestää epävirallisen
Lisätiedot9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander
ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016
LisätiedotKeitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20
Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7935/17 CULT 34 RELEX 290 DEVGEN 54 COMPET 236 ENFOCUSTOM 92 EDUC 131 COHOM 46 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 13645/1/16 REV 1 SPORT 72 FREMP 170 RELEX 884 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotRauhanvälitys. Suomen suuntaviivoja
Rauhanvälitys Suomen suuntaviivoja Acehin itsenäisyyttä ajanut sissiliike GAM ja Indonesian valtion edustajat saatiin presidentti Martti Ahtisaaren johdolla neuvottelupöytään, ja rauhansopimus allekirjoitettiin
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotSUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008
SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotCMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
LisätiedotUusi tunnus, uusi ilme
Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotPUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),
LisätiedotPUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),
LisätiedotTALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.
LisätiedotTAUSTAPAPERI II. Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen. Ari Kerkkänen
TAUSTAPAPERI II Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen Ari Kerkkänen Sisältö Johdanto 1. Rauhanvälittämisestä 2. Rauhanvälitys perusta rauhanturvaamiselle 3. Suomi rauhanvälittäjänä Viiteluettelo Suomen
LisätiedotKansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille
Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotAKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS
AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS 12. maaliskuuta 2003 AKT-EU/3498-03 5. ISTUNTO Brazzaville (Kongon tasavalta) 31. maaliskuuta 3. huhtikuuta 2003 ESITYSLISTALUONNOS JA TYÖOHJELMA
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotNAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS MYYTINMURTAJAT
NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS MYYTINMURTAJAT YK:n turvallisuusneuvosto on tehnyt runsaasti päätöslauselmia, jotka käsittelevät naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, mutta jäsenmaiden
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00195 ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) 12.02.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Venäjä huippukokous Brysselissä 28.1.2014; tulokset
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK)
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00236 VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) 20.03.2018 Asia Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019; kansallinen puheenjohtajuusohjelma; parlamentaarinen prosessi Kokous
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotEU-hankkeiden onnistumistarinat esille!
EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot
LisätiedotAsiat, joista käydään keskustelu (II) 2. Pohjanmeren suunnitelmaa koskeva asetus Puheenjohtajavaltion tiedonanto kolmikantaneuvottelujen tuloksista
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. marraskuuta 2017 13939/17 OJ CRP1 37 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper I) Justus Lipsius -rakennus, Bryssel 8. ja 10. marraskuuta 2017 (klo 10.00,
LisätiedotRauhanvälitys YK:ssa tie kohti normatiivisuutta? Tutkimus Suomen normiyrittäjyydestä ja kansainvälisestä normimuutoksesta
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Tiia Hytönen Rauhanvälitys YK:ssa tie kohti normatiivisuutta? Tutkimus Suomen normiyrittäjyydestä ja kansainvälisestä normimuutoksesta
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotKerran nuori leijona kysyi minulta minun määritelmääni johtajuudesta ja sen suhteesta Lions Club Internationaliin, johon vastasin:
Unelmoi Valmistaudu Saavuta ME PALVELEMME SALIM MOUSSAN Entinen Kansainvälinen Johtaja Ehdokas Kansainväliseksi Kolmanneksi Varapresidentiksi Milano, Italia 5.-9.7.2019 Kansainvälinen Vuosikokous Lions-ystävät,
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotPELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotPelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille
Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille 2018 2022 TOIMINTASUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo LYHYESTI PELASTUSALAN NAISVERKOSTOSTA... 3 NAISVERKOSTON VISIO... 4 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotPetter Nissinen ja Anisa Doty (toim.) Rauhanvälitys. suomalaisia näkökulmia
Petter Nissinen ja Anisa Doty (toim.) Rauhanvälitys suomalaisia näkökulmia Toimittajat Petter Nissinen ja Anisa Doty Ulkoasu ja taitto Again Design Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU Painopaikka
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.
Lisätiedot10667/16 team/mmy/vb 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10667/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat FSTR 35 FC 29 REGIO 42 SOC 434 AGRISTR
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen
Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama
Lisätiedot8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en) 8688/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 21 AGRI 225 PECHE 194 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (maatalous ja kalastus) 15. huhtikuuta
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotKansalaisten Eurooppa -ohjelma
Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
Lisätiedot