Alueellisen av-laitteistopankkimallin konseptointi

Transkriptio

1 Alueellisen av-laitteistopankkimallin konseptointi Live Herring ry Miia Huttunen Syksy 2015

2 Tiivistelmä Laitteistopankkiprojektin tavoitteena on alueen taiteen ja kulttuurin kentän toimijoiden toimintamahdollisuuksien kehittäminen av-teknologiaa hyödyntävien projektien toteutusmahdollisuuksien parantamisen kautta ja tee-se-itse -tyyppisen, matalan kynnyksen toiminnan helpottaminen. Toiminnan lähtökohtina ovat yleishyödyllisyys sekä alueellisuus ja kohderyhmänä alueen taide- ja kulttuurialan toimijat. Konseptointi on toteutettu Keski-Suomen näkökulmasta, mutta tavoitteena on mallin sovellettavuus valtakunnallisella tasolla. Konseptointiin on sisäänrakennettu kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia: 1) Yhdistyksen perustaminen toiminnan taustalle. Tämä on pitkällä tähtäimellä ainoa mahdollinen toteutusväylä, mikäli jokin alueen toimijoista ei ole halukas sisällyttämään pankkia omaan toimintaansa, sillä toiminnan taustalla on oltava jokin organisaatio. 2) Toiminnan aloittaminen ja mallin testaus toimijakollektiivina joko a) kivijalkalainaamona fyysisissä toimitiloissa tai b) verkkokauppamallisesti. Verkkokauppamalli mahdollistaa toiminnan käynnistämisen ilman palkattua työntekijää tai fyysisiä toimintatiloja. Toimijakollektiivimallin ydinkysymykseksi muodostuu se, kuka tai mikä organisaatio kantaa pääasiallisen vastuun toiminnan pyörittämisestä, sillä toiminnan ylläpito vaatii kuitenkin resursseja. Toimintamallina laitteistopankki voisi vaihtoehtoisesti sopia esimerkiksi osaksi alueellisten elokuvakeskusten tai muiden av-kulttuurin parissa toimivien organisaatioiden toimintaa. Toimintamallin perusajatuksena on alueen toimijoiden olemassa oleva kalusto, joka halutaan sijoittaa pankkiin. Toiminnan lähtökohtana on se, että vastuu lainatusta kalustosta on laina-aikana lainaajalla ja jokainen lainaaja sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja lainaussääntöjä. Taloudellisesti arvokkaampien laitteiden osalta tai useampia laitteita kerralla lainattaessa voidaan tarvittaessa myös velvoittaa lainaaja vakuuttamaan laitteisto, mikäli laitekantaa ei päätetä vakuuttaa pankin puolesta. Toiminnan pilotointiin ja käynnistämiskustannuksiin sekä henkilöstö- ja tilakustannuksiin on mahdollista hakea apurahoja ja avustuksia, mutta laitehankintoihin ei. Julkiseen rahaan turvaaminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Toiminnan kuluerät muodostuvat tila- ja henkilöstökustannuksista, laitteiston ylläpidosta ja päivittämisestä, vakuutuksista, taloushallinnosta ja toimistokuluista sekä toiminnan käynnistämisestä ja varausjärjestelmän kehittämisestä. Toiminnan toteuttaminen taloudellisesti itsenäisenä edellyttää jäsen- ja käyttömaksujen mitoittamista siten, että niillä pystytään kattamaan kulut ja kehittämään toimintaa. Tämä saattaa tarkoittaa toiminnan muodostumista veronalaiseksi, mikäli verottaja katsoo toiminnan asettuvan elinkeinotoiminnan piiriin. Arvonlisäverovelvollisuus yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla alkaa liikevaihdon elinkeinotuottojen osalta ylittäessä tilikaudessa 8500 euroa. Keski-Suomen tapauksessa malli pilotoidaan alueen toimijoiden yhteisprojektina osana Live Herring ry:n toimintaa ja Mediataide kartalle -projektia talvella Pilotointivaiheessa toiminta rajataan kattamaan keskisuomalaisten toimijoiden Keski-Suomen alueella toteuttamat pienimuotoiset projektit. Testausjakson tavoitteena on selvittää mallin toimintaedellytyksiä, todellista käyttötarvetta ja -astetta sekä malliin mahdollisesti liittyviä ongelmakohtia jatkokehittelyä varten ja tätä kautta löytää konkreettisia perusteita tämäntyyppisen toiminnan tarpeellisuudelle ja merkitykselle alueella. Keskustelua Jyväskylän kaupungin kanssa pyritään jatkamaan Keski-Suomen mallin pilotointivaiheessa tavoitteena etsiä kestäviä yhteistyömahdollisuuksia mallin jatkuvuuden takaamiseksi.

3 Sisällys Johdanto... 1 Konseptoinnin tausta ja tavoitteet... 2 Konseptoinnin toteutus... 6 Konseptoinnin sisältö... 7 KUKA?... 8 Taustaorganisaatio... 8 MALLI 1: toiminnan taustalla erikseen perustettava yhdistys MALLI 2: toiminta yhteistyörakenteessa kivijalka- tai verkkokauppana Työntekijät KENELLE? Kohderyhmä ja toimijoiden sitouttaminen MITÄ? Laitekanta, muut palvelut ja tilat MITEN? Sopimusasiat, vastuukysymykset ja vakuutukset RAHOITUS JA HINNOITTELU Pilotointi Keski-Suomessa Jatkokehittelymahdollisuuksia... 28

4 1 Johdanto Alueellisen av-laitteistopankkiprojektin lähtökohtana on ollut kehittää toimintamalli, jossa alueen kulttuuri- ja taidekentän toimijat voisivat toteuttaa laitteistohankinnat yhteishankintoina ja pystyisivät palkkaamaan teknisen asiantuntijan huolehtimaan laitteistopankin toiminnasta sekä vastaamaan neuvontapalveluista ja laitteiston ylläpidosta. Projektin tämän vaiheen tarkoituksena on ollut rakentaa konseptointi mallille yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Ansaintalogiikaltaan mallin toivottiin rakentuvan siten, että toiminta tulisi käynnistysvaiheen jälkeen ylläpitämään itse itseään esimerkiksi eritasoisten vuosi- tai lisenssimaksujen ja kertakorvausten kautta. Alueellinen laitevuokraustarjonta sekä av-teknologia-asiantuntemus ei toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta esimerkiksi Keski-Suomen kohdalla ole pystynyt vastaamaan taiteen ja kulttuurin kentän tarpeisiin. Kaupallisten toimijoiden laitetarjonta ei esimerkiksi sovellu erityisen hyvin taidelähtöisiin projekteihin. Lisäksi, mitä kauemmaksi pääkaupunkiseudusta mennään, sitä hankalammaksi taidekentän tarpeisiin segmentoitujen av-teknologia-, laitevuokra- ja neuvontapalveluiden hyödynnettävyys ja saavutettavuus muodostuu. Esimerkiksi valtakunnallisten yritysten kautta vuokrattavissa oleva laitteisto on suurimmalle osalle alueen taiteilijoista tai pienistä toimijoista saavuttamattomissa kustannussyistä. Vaikka joissakin tilanteissa laitteiston vuokraaminen kaupallisilta toimijoilta esitys- tai näyttelykäyttöön olisi mahdollista tai jopa välttämätöntä, varsinaiseen, usein pitkäkestoiseen, työskentelyprosessiin pienempien, yksittäisten toimijoiden on mahdotonta vuokrata kalustoa listahinnoin. Laitteistopankkiprojektin tavoitteena on kehittää tilannetta siten, että laitteiston saavutettavuus paranee kattamaan myös pienemmät toimijat. Lähtökohtana kehitystyössä on ollut luoda mallista voittoa tavoittelematon. Lisäksi tavoitteena on ollut rakentaa paikallisia resursseja hyödyntävä lähipalvelumalli. Tällä keinoin mahdollistuu toimijoiden asettuminen tasa-arvoisempaan asemaan teknologian saavutettavuuden ja hyödyntämismahdollisuuksien suhteen. Mallista ei näin ollen ole tarkoitus muodostua kilpailijaa alan kaupallisille toimijoille, vaan tarkoituksena olisi edesauttaa alueen taide- ja kulttuuritoimintaa ruohonjuuritasolla. Tästä näkökulmasta myös laitteistopankkimallin tapainen pienimuotoinen toiminta näyttäytyy merkityksellisenä. Laitteistopankin tavoitteena onkin osaltaan mahdollistaa taiteilijoiden sekä muiden pienempien kulttuurialan toimijoiden ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työskentely alueella.

5 2 Mallin kautta pyritään tukemaan varsinaista taiteellista työskentelyä ja alussa olevia projekteja esitysmahdollisuuksien parantamisen lisäksi. Tämä tarjoaa uusillekin tekijöille tilaisuuden kokeilla uudenlaisia projekteja siten, että pankin toiminnan kautta projekteja pystytään tukemaan kokonaisuuksina suunnittelu- ja testausvaiheesta teosten esittämiseen. Parhaimmillaan malli voisi toimia jopa tiedotuskanavana esimerkiksi museoiden ja gallerioiden suuntaan tarjoten viitteitä siitä, mitä kentällä tapahtuu ja minkälaisia kehittelyjä taidesisältöjen suhteen on mahdollisesti syntymässä. Konsepti on toteutettu Keski-Suomen näkökulmasta, mutta malli on kuitenkin pyritty rakentamaan siten, että se on sovellettavissa ja hyödynnettävissä pienin alueelliset erityispiirteet huomioivin muutoksin valtakunnallisella tasolla. Mallin suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta on keskusteltu esimerkiksi myös Tampereen taidemuseon sekä Mäntän Kuvataideviikkojen edustajien kanssa ja keskustelujen pohjalta esiin nousseet alueelliset erityispiirteet on pyritty huomioimaan soveltuvilta osin kommentoimalla niitä tekstin sisässä. Alueelliseen sovellettavuuteen liittyvien seikkojen huomioimisella ja kommentoimisella pyritään mahdollistamaan projektin tulosten tasapuolinen hyödyntäminen ja monistettavuus valtakunnallisella tasolla. Konseptointityö toteutettiin osana Mediataide kartalle -projektia. Vuoden 2015 alusta projektin toteutuksesta on vastannut Live Herring ry. Lisätietoa projektista Live Herring ry:n verkkosivuilla osoitteessa Konseptointi on toteutettu Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK:n CreaDemo -konseptointituella yhteistyössä Jyväskylän taidemuseon kanssa. Konsepti julkaistaan vapaaseen käyttöön osoitteessa Konseptointivaiheen jälkeen projektin nimi päätettiin mallin yleishyödyllisten lähtökohtien vuoksi jatkossa muuttaa toimintaa paremmin kuvaavaksi Laitelainaamoksi. Konseptoinnin tausta ja tavoitteet Toive laitteistopankin kehittämisestä on syntynyt eri toimijaryhmien, kuten museoiden ja taiteilijoiden, yhteisestä intressistä. Sen tavoitteena on edullistaa ja helpottaa erityisesti mediataidetuotantojen toteuttamista ja esittämistä keskittämällä teknisten laitteiden ostoa ja hallinnointia, huoltoa ja ylläpitoon liittyvää tietotaitoa. Teknisten laitteiden hankkiminen näyttelykäyttöön ja laitekannan ylläpitäminen on laajalti tunnettu ongelma, joka on merkittävä osa

6 3 erityisesti av-teknologiaa hyödyntävän sisällön, kuten mediataiteen, esittämisen haasteita. Konseptoinnin keskiössä on näin ollen tämän tyyppisten tuotantojen toteuttamismahdollisuuksien parantaminen. Koska kuitenkin myös monilla muilla alueellisilla taide- ja kulttuurikentän toimijoilla on teknologiaan liittyviä tarpeita, projektissa pyritään huomioimaan myös nämä. Laitteistopankkia ei siis haluta rajoittaa ainoastaan esimerkiksi mediataiteen parissa toimiviin tahoihin, vaan malli halutaan lähtökohtaisesti pitää avoimena muillekin kalustoa tai teknistä asiantuntemusta tarvitseville alueen taide- ja kulttuurikentän toimijoille. Laitteistopankkiajatuksen taustalla on kulttuuri- ja taidekentän toimijoiden ja taiteilijoiden jatkuvasti kasvava tarve erityisesti av-teknologisen laitteiston saatavuudelle, sillä esimerkiksi eri taiteenaloilla ja kulttuurisektorilla toteutettavat festivaalit ja projektit tarvitsevat esitysteknologiaa ja av-laitteita käyttöönsä yhä useammin. Lisäksi teknologian hyödyntäminen on entistä monipuolisempaa ja -muotoisempaa. Laitteet ovat kalliita ostaa ja vuokrata ja niiden ylläpito näyttely- ja esitystilanteissa vaatii tietotaitoa. Usein taiteen ja kulttuurin kentällä toimivat tarvitsisivat myös av-teknologian käyttöön liittyvää konsultointia, neuvontaa ja teknisen toteutuksen suunnittelua, sillä projektit saattavat vaatia haastaviakin teknisiä ratkaisuja, joiden toteuttamiseen toimijoiden oma asiantuntemus ei riitä. Lisäksi yksittäisten toimijoiden laitteiden käyttötarve saattaa kuitenkin olla niin lyhytaikaista ja epäsäännöllistä, että laitteistojen ostaminen tai oman laitekannan ylläpitäminen ja päivittäminen ei ole kannattavaa. Tätä kautta on syntynyt toive taiteen- ja kulttuurin kenttää hyödyttävän alueellisen yhteistyömallin kehittämiselle. Yhtenä ratkaisuna tähän on esitetty alueen toimijoiden yhteisiä hankintoja sekä yhteisesti palkkaamaa teknistä asiantuntijaa. Laitteistopankkimallin työstäminen aloitettiin syystalvella 2014 toteuttamalla esiselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa alueen keskeisten toimijoiden tarpeita projektin suhteen. Esiselvityksen toteutuksesta vastasi Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen toimipiste ja se toteutettiin osana Mediataide kartalle -hanketta, jonka toteuttamisesta Taike vastasi läänintaiteilijatyönä vuonna Esiselvityksen kattava raportointi on julkaistu vapaaseen käyttöön Mediataide kartalle -hankkeen verkkosivuilla osoitteessa

7 4 Selvitys toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetettiin noin 20:lle ennalta valikoidulle projektin kannalta keskeiseksi katsotulle keskisuomalaiselle toimijalle. Vastauksia pyydettiin niin museo- ja taiteilijakentän kuin kolmannen sektorin edustajilta. Vastaus kyselyyn saatiin 11 vastaajalta, jotka edustivat projektin kaikkia keskeisimpiä sidosryhmiä taiteilijoita, museoita ja yhdistyskentän toimijoita. Tämän pohjalta kyselyn tuloksia voitiin pitää melko kattavana koontina alueen toimijoiden näkemyksistä ja näin ollen joitakin alueellisesti yleistettäviä johtopäätöksiä voitiin jatkosuunnitelmia laadittaessa tehdä. Selvityksessä tarkasteltiin toimijoiden tämänhetkistä tilannetta av-esityslaitteiston käytön suhteen (huomioiden mahdollinen lainaus- ja vuokraustoiminta), toimijoiden tarpeita suhteessa laitteistopankki-ideaan, halukkuutta olla mukana projektissa ja projektin merkittävyyttä toimijan oman toiminnan kannalta sekä näkemyksiä laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista ja toiveita projektin painopisteistä. Selvityksen pohjalta ilmeni esimerkiksi, että Vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat itsellään tai edustamallaan yhteisöllä olevan tarvetta alueellisen laitteistopankkimallin perustamiselle ja lähes yhtä suuri osa koki laitteistopankkimallin kehittämisen merkittävänä oman toimintansa kannalta. Tämän pohjalta voitiinkin esittää kentällä selkeästi näkyvän tarpeen mallin jatkokehittelylle. Teknisen neuvonnan puuttuminen oli huomattava ongelma alueen toimijoille. Tarve tapauskohtaiselle, yksilölliselle neuvonnalle tai konsultoinnille oli vastausten perusteella selkeästi olemassa. Suuri osa vastaajista toivoi toiminnassa painottuvan edullisuuden ja pienenpienkin toimijoiden asettumisen taloudellisesti tasa-arvoiseen asemaan mallin hyödynnettävyyden suhteen. Projektin konseptointivaiheen keskeisimpänä yhteistyökumppanina on toiminut Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen alueen aluetaidemuseon roolissa. Jyväskylän taidemuseon yhdeksi alueellisen toiminnan tavoitteeksi vuosille on kirjattu mediataiteen tunnettuuden lisääminen sekä mediataiteen saavutettavuuden parantaminen selvittämällä laitepankin perustamisen mahdollisuuksia yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Taidemuseo on lisäksi osana toimintaansa aloittanut pienimuotoisen teknisen laitteiston lainaustoiminnan yhteistyökumppaneilleen. Taidemuseo pyrkii aktiivisesti etsimään ratkaisuja tämäntyyppisestä

8 5 toimintamallista irtautumiselle ja on ilmaissut kiinnostuksensa laajempaan käyttöön tarkoitetun laitteistopankkimallin kehittämiseen. Tämän vuoksi taidemuseo on sitoutunut yhteistyössä Live Herring ry:n kanssa etsimään ja kehittämään uudenlaista ratkaisua taiteen ja kulttuurin kentän toimijoilta tulevaan laitteiston käyttötarpeeseen ja tekniseen asiantuntemukseen liittyvään kysyntään vastaamiseksi. Jyväskylän taidemuseon lisäksi myös muutamilla muilla alueen toimijoilla on laitekantaa, jota on tähän mennessä vuokrattu tai lainattu lähinnä yhteistyökumppaneille. Monille toimijoista tällainen toiminta on pienimuotoista ja sitä on harjoitettu muun toiminnan ohessa. Lainaus- ja vuokraustoiminta nähdään kuitenkin taakkana, sillä se sitoo resursseja. Tämän vuoksi yksi konseptoinnin keskeisimpiä tavoitteita olikin selvittää, kuinka jo olemassa olevat laitteistoresurssit saataisiin toimijoiden käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti tavalla, joka takaisi laitteiston saavutettavuuden alueen toimijoille tasapuolisesti. Nykyinen käyttötarve Keski-Suomen alueella ei ole näkyvissä, sillä toimijat ovat harjoittaneet keskinäistä lainaustoimintaa, joka on pääosin ollut maksutonta. Tavoitteena olikin ensisijaisesti rakentaa konseptointi tämän toimintamallin pohjalta hyödyntäen jo olemassa olevaa laitekantaa. Laitteistoa ei mallin pilotointivaiheessa hankita varta vasten laitteistopankkimallia ajatellen, vaan tarkoituksena on mahdollistaa valmiin, usein vähällä käytöllä olevan laitekannan hyödyntäminen pienessä mittakaavassa. Jatkossa tavoitteena on kuitenkin kehittää laitekantaa vastaamaan toimijoiden tarpeita. Toiminnan ytimessä on alueen toimijoiden toimintamahdollisuuksien kehittäminen uusien avteknologiaa hyödyntävien projektien toteutusmahdollisuuksien parantamisen kautta. Laitteistopankin toiminnan toivotaan näin madaltavan kynnystä audiovisuaalista teknologiaa hyödyntävien sisältöjen toteuttamiseen ja esittämiseen alueella. Lisäksi laitteistopankkimallin avulla toteutetut projektit saattaisivat pahimmassa tapauksessa taloudellisten resurssien puutteen vuoksi jäädä toteuttamatta ilman pankin olemassaoloa, sillä mallin kohderyhmäksi määritellyt toimijat eivät esiselvityksen pohjalta mitä todennäköisimmin hyödyntäisi kaupallisten toimijoiden palveluja projektiensa toteuttamiseksi. Laitteistopankkiprojektin ytimessä onkin tee-se-itse - tyyppisen, matalan kynnyksen toiminnan helpottaminen. Mallin voidaan kuitenkin nähdä mahdollisesti jopa hyödyttävän kaupallisia toimijoita, koska laitteistopankin välineillä projektinsa

9 6 toteuttanut toimija saattaa haluta toteuttaa projektinsa myöhemmin erikoisemmilla, uudemmilla tai ajantasaisemmilla laitteilla, jotka puolestaan ovat saatavissa kaupallisten toimijoiden kautta. Konseptoinnin tavoitteeksi asetettiin Kehittää rahoituksen ja ansaintalogiikan, sekä projektin jatkuvuuden takaava toimiva ja laaja-alainen yhteistyöverkosto Hakea ratkaisuja laitteistopankin vastuuorganisaatioon Pohtia pankin perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä juridisia kysymyksiä Pohtia laitteiston hankintaan ja ylläpitoon liittyviä, esittämistarpeiden mukaan määrittyviä ajantasaisuuteen sekä säilytykseen ja liikutteluun liittyviä ongelmakohtia Selvittää mahdollisuutta palkata vastuuhenkilö huolehtimaan laitteistokannan ylläpidosta, päivittämisestä jatkossa sekä laitteiston hyödyntämiseen vaadittavasta asiantuntija-avusta Konseptoinnin toteutus Konseptoinnissa siirrettiin esiselvityksessä ilmi käyneet tarpeet ja näkemykset käytännön tasolle alueellisen, ansaintalogiikaltaan kestävän yhteistyöhankemallin rakentamiseksi. Konseptin rakentamista varten koottiin kutsumenettelyllä 7 toimijaa käsittävä kehittämistyöryhmä, jonka osallistui asiantuntijaroolissa konseptin kehittämiseen. Tällä pyrittiin varmistamaan laajan näkökulman ja asiantuntemuksen painottuminen konseptointityössä sekä takaamaan toimijoiden tarpeiden ja toiveiden huomioiminen sekä mallin toimivuus ja hyödynnettävyys käytännössä. Työryhmämallisen työskentelyn tavoitteena oli myös sitouttaa kehitettävä malli alusta asti toimijakenttään. Kehittämistyöryhmään kutsuttiin edustajia projektin kaikista merkittävimmistä sidosryhmistä huomioiden julkisen ja kolmannen sektorin sekä vapaan kentän toimijat alueen taiteilijat mukaan lukien. Kehittämistyöryhmän toiminta toteutettiin työpajamuotoisesti järjestämällä työryhmälle konseptoinnin aikana kaksi työpajaa: 1) ideointi- ja kehittämistyöpaja työn alkuvaiheessa sekä 2) kommentointi- ja arviointityöpaja konseptoinnin loppuvaiheessa.

10 7 Työpajatyöskentelyn lisäksi toimijoille annettiin mahdollisuus osallistua konseptoinnin rakentamiseen kesän 2015 aikana. Tämän lisäksi konseptoinnissa on huomioitu Tampereen taidemuseon edustajien kanssa käydyt kommentointikeskustelut projektin alku- ja loppuvaiheissa. Konseptoinnin sisältö Konseptoinnin sisältö määritettiin aiemmin laaditun esiselvityksen ja kehittämistyöryhmän ensimmäisen työpajan pohjalta. Ennen työpajaa työryhmälle lähetettiin ennakkotehtävä, jossa osallistujia pyydettiin laatimaan pienimuotoinen SWOT-analyysi laitteistopankkiprojektista. Vastausten perusteella määritettiin viisi konseptoinnin kannalta keskeistä osa-aluetta käsiteltäväksi tarkemmin työpajassa. Ennakkotehtävän ja työpajapäivän pohjalta konseptoinnin kannalta merkittävimmiksi keskustelunaiheiksi ja tätä kautta konseptoinnin ydinkysymyksiksi nousivat: 1. Vastuuorganisaatio ja työntekijä(t) 2. Kohderyhmä ja toimijoiden sitouttaminen 3. Laitekanta ja neuvontapalvelut, tilat ja varaukset 4. Sopimusasiat, vastuut, vakuutukset 5. Rahoitus ja hinnoittelu Konseptointi on rakennettu tähän jaotteluun pohjaten. Konseptointiin on sisäänrakennettu kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia, sillä tämä tarjoaa mahdollisuuden mallin soveltamiseen eri alueilla erityyppisten toimijoiden kanssa. Ensimmäisenä vaihtoehtona on esitelty 1) erillisen yhdistyksen perustaminen toiminnan taustalle. Toinen vaihtoehto on 2) toiminnan aloittaminen ja mallin testaus toimijakollektiivina joko a) kivijalkalainaamona fyysisissä toimitiloissa tai b) verkkokauppamallisesti ilman fyysisiä toimitiloja. Vaihtoehdoista ensimmäinen, yhdistysmalli, on kuitenkin pitkällä tähtäimellä ainoa mahdollinen toteutusväylä, mikäli jokin alueen toimijoista ei ole halukas sisällyttämään pankkia omaan toimintaansa, sillä jo taloushallinnollisista ja omistusoikeudellisista syistä toiminnan taustalla on oltava jokin organisaatio.

11 8 Konseptoinnissa ensimmäinen toimintamallivaihtoehto on rakennettu yleishyödyllisen yhdistyksen näkökulmasta voittoa tavoittelemattoman toiminnan lähtökohdista. Toiminnan toteuttaminen voittoa tavoittelemattomalta pohjalta mahdollistuisi esimerkiksi siten, että kertyvät tulot ohjattaisiin takaisin toimintaan esimerkiksi henkilöstö-, tila- ja laitehankintakulujen kautta. On kuitenkin huomioitava, että mikäli toiminta tuottaa tuloa, verottaja saattaa tulkita sen elinkeinotoiminnaksi. Lisäksi kaupallisten toimijoiden kanssa samojen palvelujen tarjoaminen katsotaan lähtökohtaisesti elinkeinotoiminnaksi. Konseptoinnissa on pyritty huomioimaan tähän liittyvät reunaehdot. Keski-Suomen tapauksessa mallia lähdetään testaamaan ja pilotoimaan vaihtoehdon 2a mukaisesti alueen toimijoiden yhteistyöprojektina alvella Pilotointia varten laaditaan konseptoinnin pohjalta erillinen projektisuunnitelma. Testausjakson tavoitteena on selvittää mallin toimintaedellytyksiä, todellista käyttötarvetta ja -astetta sekä malliin mahdollisesti liittyviä ongelmakohtia jatkokehittelyä varten ja tätä kautta löytää konkreettisia perusteita tämäntyyppisen toiminnan tarpeellisuudelle ja merkitykselle alueella. Pilotointimalli on esitelty pääpiirteittäin erillisessä kappaleessa Pilotointi Keski-Suomessa, koska tämä osio on laadittu erityisesti Keski-Suomen alueen mahdollisuuksien sekä toimijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan eikä se näin ollen välttämättä sovellu suoraan siirrettäväksi muille alueille. Pilotointimalliin viitataan kuitenkin soveltuvin osin myös konseptoinnin sisällä tarkasteltaessa toimintamallin mahdollisuuksia yleisemmällä tasolla. KUKA? Taustaorganisaatio Esiselvityksen ja kehittämistyöryhmän ensimmäisen työpajan pohjalta selkeänä haasteena näyttäytyi laitteistopankista vastaavan taustaorganisaation määrittäminen. Laitteistopankin vastuuorganisaation osalta toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kaksi vaihtoehtoa: 1) toiminta osana jotakin julkista tahoa tai jo olemassa olevaa organisaatiota tai vaihtoehtoisesti 2) toiminnan koordinointi erillisen, tarkoitusta varten perustettavan yhdistyksen kautta.

12 9 Ensimmäisen vaihtoehdon osalta pohdittiin mahdollisuutta sijoittua osaksi esimerkiksi kaupungin kulttuuritoimea tai kaupungin taidemuseota. Ongelmina tällaisessa ratkaisussa nähtiin kuitenkin toiminnan itsenäisyyden vaarantuminen sekä hallinnoinnin raskaus. Positiivisina seikkoina puolestaan mainittiin mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita sekä toiminnan jatkuvuuden takaaminen. Käytännössä ongelmaksi kuitenkin muodostuvat juridiset kysymykset, sillä osana kaupungin julkishallintoa toimivan organisaation tuskin on mahdollista harjoittaa toimintaa, joka joiltakin osin saattaisi vääristää kilpailuasetelmaa kentällä tai hoitaa toiminnan rahaliikennettä osana kaupungin taloushallintoa. Toimijat kuitenkin esittivät selkeän toiveen yhteistyöstä kaupungin kanssa ja tämän vuoksi projekti esiteltiin Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtajalle elokuussa Keskustelun pohjalta todettiin kuitenkin, että kaupungin näkökulmasta kaupunki ei voi asettua kilpailevaan asemaan kaupallisten toimijoiden kanssa ja koska alueella harjoitetaan kaupallista toimintaa tällä alalla, kaupunki ei voi ottaa vastuuta tällaisen toiminnan toteuttamisesta. Toimijoiden toiveissa kuitenkin on, että mallin pilotoinnin aikana jatketaan keskustelua yhteistyömahdollisuuksista kaupungin kanssa, sillä mallin ei koeta muodostavan kilpailevaa toimijaa kaupalliselle toiminnalle. Toimijakentän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esiin myös toive selvittää mahdollisuutta kirjastojen hyödyntämisestä mallin käytännön toteutuksessa, sillä kirjastolaitoksella on olemassa oleva, valmis infrastruktuuri lainaustoimintaa varten. Useat kirjastot ovat osana toimintaansa aloittaneet esimerkiksi työkalujen tai liikuntavälineiden lainaamisen. Lisäksi ajateltiin esimerkiksi kirjastoautojen voivan osaltaan ratkaista logistisia ongelmia. Jyväskylän kaupunginkirjaston edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kävi kuitenkin ilmi, että kirjastolla ei ole mahdollisuutta toteuttaa tämän tyyppistä toimintaa. Suurimpana ongelmana näyttäytyi kirjaston lainausmalli, joka ei taivu tämän tyyppisen laitteiston lainaamiseen, sillä esimerkiksi useita pieniä osia sisältävä laite on sekä mahdoton luetteloida että resurssien puolesta haastava tarkistaa jokaisen palautuksen yhteydessä. Lisäksi todettiin, että kirjasto voi ainoastaan olla vastuussa laitteista, jotka ovat kirjaston omaisuutta. Kirjastolla ei myöskään ole mahdollisuutta tekniseen neuvontaan tai laitteiden toimivuuden tarkastamiseen esimerkiksi palautettaessa. Tämä siis edellyttäisi ulkopuolisen henkilön toimimista vastuuhenkilönä. Kirjaston toimintaperiaatteiden mukaisesti palvelut ovat kaikille avoimia, joten laitteistopankin

13 10 käyttäjäkuntaa ei voitaisi rajata. Keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että myös kirjastolla on vähällä käytöllä olevaa laitteistoa sekä toisinaan myös lainaustarvetta. Tämän pohjalta kirjasto olisi mahdollisesti myös kiinnostunut olemaan mukana toiminnassa. Keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista jatketaan kuitenkin toimijoiden toiveiden mukaisesti mallin pilotointivaiheessa. Projektin esiselvitysvaiheessa pohdittiin myös mahdollisuutta toteuttaa toiminta osana jotakin jo olemassa olevaa alueen kulttuuritoimijaa. Toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa kuitenkin kävi ilmi, ettei toimijoilla ole halukkuutta lähteä sitoutumaan toiminnan toteuttamiseen omien organisaatioidensa kautta. Keski-Suomessa konseptointityöhön osallistuneet toimijat esittivät vahvan toiveen mallin pilotoinnista alueella ja tämän vuoksi Live Herring ry sitoutui käynnistämään pilotoinnin pienimutoisena ja tietyin reunaehdoin osana toimintaansa ja Mediataide kartalle -projektia. Tämä ei kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu, vaan tilanne arvioidaan uudelleen pilotointijakson jälkeen. Jatkon kannalta parempana vaihtoehtona pidetään edelleen erikseen perustettavaa kattoorganisaatiotyyppisesti rakentuvaa, voittoa tavoittelemattomista lähtökohdista toimivaa yhdistystä. Keski-Suomen osalta erityispiirteenä näyttäytyy aluetaidemuseon vahva rooli. Tampereen taidemuseon edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tilanne on samantyyppinen Pirkanmaan alueilla. Tämä ei välttämättä kuitenkaan kuvaa kenttää muilla alueilla, mikä osaltaan asettaa vaatimuksia erilaisten ratkaisujen tekemiseen. Keski-Suomessa kollektiivisen päätäntävallan ja demokraattisten toimintaperiaatteiden merkitys näyttäytyi toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella merkittävänä tekijänä laitteistopankkia koordinoivaa ja jäsentävää toimijaa pohdittaessa. Tämän ei kuitenkaan voida olettaa välttämättä olevan yhtä merkittävä tekijä kaikilla alueilla, jonkin olemassa olevan toimijan toiminnan osaksi kiinnittyminen saattaisi toteutua helpommin jollakin muulla alueella. Toimintamalli saattaisi kiinnittyä luontevasti esimerkiksi alueellisten elokuvakeskusten tai muiden av-kulttuurin parissa toimivien organisaatioiden toimintaan.

14 11 MALLI 1: toiminnan taustalla erikseen perustettava yhdistys Tärkeimpänä perusteluna yhdistysmuodon valinnalle näyttäytyi toiminnan jatkuvuuden takaaminen toimijoiden sitoutumisen kautta. Yhdistysmuoto myös mahdollistaa ulkoisen rahoituksen hakemisen sekä toiminnan riippumattomuuden päätöksentekotasolla. Yhdistyksen lähtökohtana olisi toimia useita eri toimijoita yhteen kokoavana, itsenäisesti toimivana organisaationa, jonka jäseniksi voivat liittyä niin yksityishenkilöt kuin organisaatiot. Toiminta olisi tällöin pääosin jäsenyyteen perustuvaa ja toiminnan tavoitteena taiteellisen toiminnan edistäminen alueella. Jäsenetuina jäsenmaksuun sisältyisi esimerkiksi tietty määrä laitelainoja tai neuvontapalveluja vuosittain. Jäsenmaksujen määrittämistä portaittaisena mallina siten, että esimerkiksi yksityishenkilölle, pienelle yhdistykselle ja museolle määritettäisiin eritasoiset jäsenmaksut, pohdittiin myös osana konseptointia. Tätä perusteltiin sekä toimijoiden kokoeroilla talouden näkökulmasta, mutta myös eroilla esimerkiksi vuokraus- ja neuvontatarpeissa. Jäsenmaksujen kautta tasapäistäminen ei välttämättä kuitenkaan toimine. Eritasoisten jäsenmaksujen tapauksessa olisi kyettävä varmistamaan, että isommatkin toimijat, kuten taidemuseo, hyötyvät jäsenyydestä. Tämä mahdollistuisi esimerkiksi sisällyttämällä laitekantaan pieni määrä spesifimpää kalustoa tai tarjoamalla sellaista teknistä tietotaitoa, jota esimerkiksi museo-organisaatioiden sisältä ei välttämättä löydy. Keski-Suomen pilottimallissa toimintaa testataan alkuvaiheessa 50 euron suuruisella osallistumismaksulla. Yhdistysmuoto kuitenkin edellyttää toimijoilta valmiutta ilmaisen työn tekemiseen esimerkiksi hallitustyöskentelyn muodossa. Lisäksi mahdollisesti palkattavan työntekijän vastuualue kasvaisi kattamaan myös yhdistyksen yleisen toiminnan, jolloin vaatimuksena olisi teknisen asiantuntijuuden lisäksi yhdistys- ja taloushallinto-osaaminen. Myös toiminnan ansaintalogiikka ja siihen liittyvät taloudelliset, esimerkiksi verotus-, kysymykset on mietittävä tarkoin. Seuraavassa on käsitelty muutamia mallin kannalta merkityksellisimpiä yleishyödyllisen yhteisön statukseen ja verotukseen liittyviä kysymyksiä, joiden selvittämistä jatketaan tarkemmin projektin edetessä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti yleishyödyllistä yhdistystä määrittävät seuraavat seikat:

15 12 Se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. Toiminnan on oltava ulospäin suuntautuvaa ja yhteisön oltava avoin kaikille tai ainakin suurelle joukolle eikä jäsenyyttä ei saa pyrkiä rajoittamaan. Jäsenyyttä ei kuitenkaan tarvitse avata kaikille, vaan sen voidaan määrittää esimerkiksi tapauskohtaiseen harkintaan perustuvaksi. Se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua. Yhteisön tuottamia palveluita ei saa siirtää sen intressipiiriin kuuluvalle käypää hintatasoa edullisemmin. Jäsenille voidaan kuitenkin tarjota kohtuullisina ja tavanomaisina pidettyjä etuja esimerkiksi jäsenpalveluiden muodossa, mikäli edun antaminen liittyy yhteisön toimintaan. Laitteistopankin tapauksessa voitaisiin siis ajatella laitelainojen antamisen edistävän mallin tavoitteiden mukaisesti taiteellista toimintaa alueella. Tällöin menojen säästyminen ei ole lainaustoiminnan varsinainen tarkoitus, eikä sen näin ollen pitäisi estää yhteisöä olemasta yleishyödyllinen. Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta, joten jos verottaja katsoo laitepankkitoiminnan elinkeinotoiminnaksi, yhdistys on tältä osin verovelvollinen. Lähtökohtaisesti samoilla markkinoilla toimivien elinkeinotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa samojen tuotteiden tai palveluiden tarjoaminen katsotaan elinkeinotoiminnaksi. Toiminnan lukeutuminen elinkeinotoiminnaksi ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Arvonlisäverovelvollisuus yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla alkaa vasta liikevaihdon elinkeinotuottojen osalta ylittäessä tilikaudessa 8500 euroa, joten pienimuotoisempi toiminta saattaa mahtua tämän rajan sisään. MALLI 2: toiminta yhteistyörakenteessa kivijalka- tai verkkokauppana Kevennettynä versiona toimintamalli voidaan käynnistää tai toteuttaa alueen toimijoiden yhteistyöprojektina siten, että pankin kautta välityksessä olevat laitteet säilyvät alkuperäisten omistajiensa omaisuutena, mutta joku toimijoista ottaa vastuulleen pankin ja sen kautta tapahtuvan laitteiden välitystoiminnan ja siihen liittyvän rahaliikenteen. Välitystoiminta voi

16 13 tapahtua joko verkkokauppamallisesti tai laitevarastona toimivan fyysisen tilan kautta. Internetissä verkkokauppamallisesti toimiva laitteistopankki voisi toimia seuraavien periaatteiden mukaisesti: Laitteet toimijoiden hallussa hajautettuna, mikäli yhteisiä tiloja ei ole käytössä Jäsenet omistavat omat laitteensa, jotka ovat sijoitettuna pankkiin Sähköinen varausjärjestelmä, jossa perustiedot laitteista sekä käyttöohjeet Nettisivuilla keskustelufoorumi, joka toimisi neuvontapalveluna Neuvontapalveluita voisi tarjota verkkokauppamallin kautta Tuotoilla esimerkiksi jäsenkoulutuksia, laitehankintoja ja ylläpitoa Verkkokauppamalli yksinkertaistaisi myös sopimuskysymyksiä, sillä uusien tunnuksien luojalta voitaisiin automaattisesti vaatia käyttöehtojen hyväksyminen Toiminnan taustalla on kuitenkin oltava vastuuorganisaatio, joka vastaa pankin kautta tapahtuvasta laitteiden välitystoiminnasta ja sen toteuttamisesta sitoen toimintaan esimerkiksi henkilöstöresursseja Tällaiseen malliin liittyy kuitenkin muutamia ongelmakohtia: 1. Turvallisuus. Laitteistojen sijaintitiedot eivät voi olla julkisia. Käytännössä tiedot tulisi esittää esimerkiksi: Laite X saatavilla paikkakunnalla Y hintaan Z ottamalla yhteyttä numeroon Å. Mikäli palveluun pääsy vaatisi kirjautumisen, tämä ongelma ratkeaisi. 2. Ylläpito. Verkkokauppamalli vaatisi toimijoilta sitoutumista pankin päivittämiseen jokaisella lainaus- ja palautuskerralla sekä valmiutta vastailla vuokrauskyselyihin. 3. Ei ratkaise säilytysongelmia. Osalle toimijoista yksi suurimmista motiiveista mukana ololle on vähentää omaa työtaakkaa siirtämällä vastuu kalustosta huolehtimisesta keskitetysti jollekin muulle taholle. 4. Yhteisesti hankitun laitteiston omistus. Taustalla on oltava jokin organisaatio tai vaihtoehtoisesti joku pankin jäsenistä ottaa päävastuun kustannuksista, jolloin laite on nimellisesti heidän omistuksessaan ja sijoitettuna pankkiin. 5. Laitteiston ylläpito ja huolto. Kenen vastuulla? 6. Vaatii, että joku organisaatio ottaa ylläpidettäväkseen ja hallinnoitavakseen pankin välitystoiminnan 7. Toiminnan määrittyminen elinkeinotoiminnaksi ja mahdollinen veronalaisuus (tulovero)

17 14 Toinen vaihtoehto on samaan yhteistyörakenteeseen perustuva malli sillä erotuksella, että yhteistyöryhmässä mukana olevien toimijoiden laitteet sijoitetaan pankin fyysiseen varastotilaan. Tämä malli on rakentumassa Keski-Suomessa käynnistyvän ensimmäisen pilotoinnin pohjarakenteeksi ja sitä tarkastellaan tarkemmin kappaleessa Pilotointi Keski-Suomessa. Toiminnan käynnistäminen verkkokauppamallisesti saattaa muillakin alueilla olla hyvä keino kartoittaa käyttäjäkunnan kokoa sekä todellista käyttötarvetta niin laitteiston kuin neuvontapalveluiden suhteen. Työntekijät Laitteistopankista vastaavan työntekijän palkkaamiseen liittyvät kysymykset asettuvat keskeiseen asemaan pohdittaessa mahdollisuuksia projektin käynnistämiseen käytännössä. Mikäli työntekijän palkkaaminen on mahdollista, mitä tämä edellyttää? Mitä vaatimuksia osaamiselle voidaan asettaa? Kuten edellä on todettu, yhdistysmuoto edellyttää mahdollisesti palkattavalta työntekijältä teknisen asiantuntemuksen lisäksi osaamista myös muissa yhdistyksen yleiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä. Toiminnan käynnistäminen ilman varsinaisesti laitteistopankin toimintaan palkattua työntekijää on kuitenkin mahdollista esimerkiksi verkkokauppamallin kautta. Tällöin ydinkysymykseksi muodostuu se, kuka tai mikä organisaatio kantaa pääasiallisen vastuun toiminnan pyörittämisestä, sillä esimerkiksi varaus- ja lainaustoiminnan sekä laitteiston ylläpito vaatii kuitenkin henkilöstöresursseja. Unelmatilanteessa työntekijä voitaisiin palkata kokoaikaisesti. Käytännössä tämä kuitenkin lienee ainakin alkuvaiheessa taloudellisista resursseista johtuen mahdotonta, joten on järkevää keskittyä osa-aikaisen työsuhteen mahdollistamiseen. Toisin kuin laitehankintoihin, yhdistyksen yleiseen toimintaan ja henkilöstökuluihin on mahdollista hakea myös ulkoista rahoitusta. Laitteistopankin toiminnan alkuvaiheessa tämä asettuu kriittiseen asemaan, sillä ulkoinen rahoitus lienee ainoa keino toiminnan käynnistymisen takaamiseen. Jatkossa pyrkimyksenä on kuitenkin mallin omavaraisuus, eli toiminta taloudellisesti itsenäisesti toimivana organisaationa. Tällöin suureen rooliin nousevat tavoitettavuuskysymykset, eli se, kuinka taataan osa-aikaisesti työskentelevän vastuuhenkilön olevan tavoitettavissa tarvittaessa. Toiminnan ei kuitenkaan voida olettaa ainakaan aluksi olevan niin vilkasta, että työntekijää olisi taloudellisesti kannattavaa pitää

18 15 jatkuvasti päivystämässä. Toimijoiden kanssa käytyjen keskustelun pohjalta ratkaisuna tähän näyttäytyisi ainakin toiminnan alkuvaiheessa malli, jossa ainoastaan vuokraus- ja asennuspalvelut olisi kiinteästi sidottu yhteen työntekijään. Koska laitteistopankin roolina olisi kuitenkin toimia myös tietopankkina, neuvontaa ja konsultointia voisi puolestaan tarjota kuka tahansa pankin käyttäjäkunnasta. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kysymys-vastaus -mallisella, jäsenistön käyttöön rajatulla keskustelufoorumilla. Tietotaidon ajantasaisuuden takaamiseksi osana pankin toimintaa tulisi järjestää jäsenille yhteisiä koulutuksia tai tapaamisia, jossa jäsenistö voisi yhdessä keskustellen sekä vaihtaa osaamista että opiskella uusia tekniikoita. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tilaamalla esittelytilaisuuksia kaluston myyjiltä tai maahantuojilta. Keski-Suomen tapauksessa laitteistopankin fyysinen toimipiste tulee ainakin pilotointijakson ajan sijaitsemaan Jyväskylässä. Tämä puolestaan vaarantaa toimijoiden välisen tasa-arvon toteutumisen vaikeuttamalla palveluiden saavutettavuutta Jyväskylän ulkopuolella toimiville. Mikäli myös testausvaiheen jälkeen mahdollinen fyysinen toimipiste sijaitsisi Jyväskylässä, ratkaisuna alueelliseen tasa-arvoisuuteen liittyviin kysymyksiin saattaisi toimia esimerkiksi yhteistyöhenkilöiden kouluttaminen muille alueille toimimaan keikkaluontoisesti. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa laitteiston osalta, mikäli kalusto on sijoitettuna Jyväskylään. Mallin testaaminen pilotointijaksolla osana Live Herring ry:n toimintaa valottaa myös todellista tarvetta työntekijälle. Tätä kautta voidaan kokeilla käytännössä kuinka usein työntekijää kaivataan ja minkälaiseksi tämän työnkuva muodostuu. KENELLE? Kohderyhmä ja toimijoiden sitouttaminen Laitteistopankkimallin toiminnan piiriin sisällytettävien toimijoiden rajaaminen asettaa haasteita mallin kehittämiselle. Ongelmakohdaksi saattaa muodostua erityyppisten ja -kokoisten toimijoiden sovittaminen saman toimintamallin piiriin, sillä mallin lähtökohdaksi määritetyn toimijoiden tasaarvoisuuden, niin taloudellisen saavutettavuuden kuin laitteiston ja neuvonnan saatavuuden, suhteen vaarana on pienempien toimijoiden jääminen suurempia heikompaan asemaan. Toiminnan alkuvaiheessa onkin siis ratkaistava, kuinka laitteistopankin kohderyhmä määrittyy. Koska jatkokehittelyjen fokuksena on yleishyödyllisen yhdistyksen statuksella toimivan mallin

19 16 toteutusmahdollisuuksien selvittäminen, jäsenyyteen perustuva ratkaisu on toimivin tapa määritellä toimintaan sisältyvät tahot toimijoiden sitouttamisen kannalta. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän olisi määritellä toimintamalli kattamaan tiettyjen erikseen määritettävien kriteerien mukaisesti ainoastaan pienemmät toimijat esimerkiksi taloudellisten lähtökohtien pohjalta. Näin laitteistopankkimallin toiminta voitaisiin keskittää selkeämmin palvelemaan pienempää kohderyhmää pyrkien mahdollistamaan näiden toimijoiden vaihteleviin tarpeisiin vastaamisen mahdollisimman tehokkaasti ja kattavasti. On kuitenkin pohdittava myös, pystytäänkö mallin kautta kääntämään asetelma siten, että se pystyy palvelemaan myös suuremman kokoluokan toimijoita, esimerkiksi taidemuseota tai kirjastoa. Muuttuuko toiminnan logiikka tai laitteistotarve, jos osa toimijoista on eri asemassa tai eri kokoluokkaa? On kuitenkin selvää, että käynnistämisvaiheessa laitteistoa omistavien tahojen mukanaolo on välttämätöntä ja että nämä toimijat ovat usein kokoluokaltaan suurempia. Alueellisuus on alusta asti ollut mallin suunnittelua määrittävä tekijä. Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin kysymys mahdollisuudesta pohtia yhteistyötä jonkin toisen alueen kanssa. Mikäli toiminnalla tavoitellaan laajempaa alueellista tai jopa valtakunnallista ulottuvuutta aletaan kuitenkin jo kilpailla kaupallisella tasolla. Parempi ratkaisu olisi siis toimia alueellisesti ja tarjota mahdollisuus kopioida malli muille alueille, mikä kuitenkin jättäisi avoimeksi mahdollisuuden alueellisten pankkien keskinäiselle yhteistyölle. Tämän vuoksi konseptointiprosessin aikana onkin vahvistunut ajatus mallin rajaamisesta kattamaan ainoastaan Keski-Suomi. Pääsääntöisesti pankin kautta olisikin saatavissa laitteistoa ja neuvontapalveluita ainoastaan Keski-Suomen alueella toteutettaviin projekteihin. Fokuksena on siis alueellisen, pienimuotoisen toiminnan helpottaminen ja mahdollistaminen, joten kokoluokaltaan suurempi tai alueellisesti laajempi toiminta ohjattaisiin toteuttamaan markkinalähtöisempien palveluntarjoajien kautta. Projektin ensisijainen kohderyhmä kattaa siis näin ollen Keski-Suomen alueen kulttuuri- ja taidekentän toimijat sekä taiteilijat. Toteutuessaan malli tulee kuitenkin olemaan hyödynnettävissä valtakunnallisesti, sillä julkaistava konseptimalli tulee olemaan vapaasti saatavilla. Konseptimalli on rakennettu monistettavuuden näkökulma huomioiden, jolloin projektin vaikutusmahdollisuudet laajenevat valtakunnallisiksi. Av-teknologiaa hyödyntävän sisällön esittämismahdollisuuksien kehittämisen kautta projektin vaikutukset ulottuvat myös kulttuurituotteita kuluttavaan yleisöön taidesisältöjen saavutettavuuden parantamisen kautta.

20 17 Konseptointiprosessia suunniteltaessa alkuperäisenä ajatuksena oli keskittää mallin toiminta avsisältöjen esittämisen parissa työskenteleviin tahoihin. Kehittämistyöryhmän ensimmäisen työpajan ja toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta nousi kuitenkin esiin tarve mallin ulottamisesta kattamaan myös pienimuotoiset (esimerkiksi elokuva-) sisältöjä tuottavat toimijat. Konseptoinnin osana on pohdittu mahdollisuuksia myös yhteistyöhön yksityisen sektorin toimijoiden, kuten av-laitteita myyvien ja vuokraavien tahojen, kanssa esimerkiksi erilaisten sponsorointiyhteistyömallien toteuttamiseksi. Kaupalliset toimijoiden suuntaan keskustelua on ajateltu voitavan avata esimerkiksi neuvottelemalla yhteistyömahdollisuuksista konsultointi- tai asennuspalveluiden ostamiseksi tai laitehankintojen tekemiseksi edullisemmin pankin kautta. Yhteistyö olisi kuitenkin järkevää keskittää kattamaan toiminta myyjien ja asentajien kanssa vuokraustoimijoiden sijaan. Jatkossa voidaan lisäksi pohtia yhteistyötä sellaisten alueen oppilaitosten kanssa, jotka tarjoavat alaan liittyvää koulutusta. Osa alueen toimijoista on tottunut ilmaisiin tai erilaisiin yhteistyömuotoihin perustuviin, taloudellisia kustannuksia aiheuttamattomiin laitelainoihin. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia toimijoiden sitouttamisessa. Mallista ja sen toimintaperiaatteista tiedottaminen asettuukin siis keskeiseen asemaan, jotta toimijoille on selvää, millä periaatteilla malli toimii ja mistä kustannukset syntyvät sekä mihin heiltä perittävä raha menee. Muutamia olennaisia kysymyksiä kohderyhmän osalta on kuitenkin vielä ratkaistava, mutta vastauksia näihin olisi järkevämpää lähteä etsimään mallin käynnistysvaiheessa, esimerkiksi mahdollisen verkkokauppamallitestauksen yhteydessä. Pienten ja isojen toimijoiden tarpeiden sovittaminen yhteen, kuinka taataan tasa-arvoinen asema? Rajaus esimerkiksi voittoa tavoittelemattomuuden kautta? Myös jotkut isot tapahtumat toimivat tältä pohjalta Rajaus jäsenyyden kautta? Halutaanko pitää piiri pienenä, vai avataanko toiminta/ jäsenyys esimerkiksi hakemuspohjaisesti kaikille? Mallin pilotointivaiheessa toiminta on alustavasti päätetty rajata kattamaan ensisijaisesti suunnitteluvaiheessa mukana olleiden katto-organisaatioiden jäsenet. Malli halutaan kuitenkin

21 18 pitää avoimena myös muille, joten osallistuminen on mahdollista myös muille tapauskohtaisesti määritetyin edellytyksin. MITÄ? Laitekanta, muut palvelut ja tilat Mitä laitteita tarvitaan, jotta pankki pystyy palvelemaan kentän tarpeita Keski-Suomessa? Mistä ne saadaan ja miten? Suunnitelmien tässä vaiheessa järkevin ratkaisu on kokeilla käynnistää toiminta pienimuotoisella peruskalustolla, jota voidaan jatkossa lähteä laajentamaan. Useilla mallin suunnittelussa mukana olleella toimijalla on olemassa olevaa kalustoa, joka voitaisiin sijoittaa pankkiin. Liikkeelle olisi siis mahdollista lähteä jopa poistoa lähellä olevalla vanhemmalla kalustolla. Koseptoinnin lähtökohtana päätettiinkin pitää mallia, jossa toiminta käynnistetään alueella olemassa olevan laitekannan pohjalta. Yksi mallin testauksen ensimmäisiä vaiheita on kartoittaa, minkälaista laitekantaa toimijat olisivat valmiita sijoittamaan pankkiin. Tämä tietysti vaihtelee alueittain, joten toiminta saattaisi käynnistyä hyvinkin erityyppisenä eri alueilla. Laitekanta voi alkuvaiheessa sijoittua pankkiin 1) deponoituna tai 2) lahjoitettuna. Ensimmäisen vaihtoehdon tapauksessa kyseessä olisi siis lähinnä laitteiden välitystoiminta. Toiminnan sääntöjä laadittaessa on ratkaistava, haluavatko toimjat osan korvauksesta tuloutettavan itselleen vai käytetäänkö kaikki pankin toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Jatkossa, toimintaa mahdollisesti avattaessa laajemmalle, on pohdittava, miten varmistetaan, että käytetty termistö ei karkota asiakkaita. On siis ratkaistava, mikä olisi sopiva termi kattamaan koko toiminnan. Esimerkiksi av-esitys- ja tuotantoteknologia lienee terminä riittävän kattava. Mikäli verkkokauppamallia päädytään testaamaan muilla alueilla, olisi kuitenkin hyvä huomioida laitteiston monipuolisuus esimerkiksi pitämällä tarjolla laitteistoa eri hintaluokista siten, että myös mahdollisimman edullista laitteistoa olisi saatavilla. Tätä kautta todellinen käyttötarve tulisi paremmin näkyviin. Lisäksi on pohdittava, halutaanko laitteisto pitää myös ulkopuolisten tahojen saatavilla. Myös retrona pidetty laitteisto, esimerkiksi vanhat kuvaputkitelevisiot ja muu mahdollisesti kierrätykseen menossa oleva laitteisto, olisi hyvä saada pankin kautta saataville. Pankissa saatavilla oleva laitteisto voisi olla esillä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

22 19 Laitteisto kategorioittain -> saatavuus -> määrät -> sijainnit ja yhteystiedot -> tekniset speksit -> käyttöohjeet -> kuka tietää enemmän, jos ongelmia -> hinta Jatkossa laitekantaa laajennettaessa on tärkeää huomioida, että erilaiset tilat ja teokset asettavat erilaisia vaatimuksia laitteistolle. Mallin toiminnan käynnistämisen jälkeen hyvä ajatus jatkossa laajennettavan laitekannan kartoittamiseksi olisikin toimijoiden oman tarpeen kartoittamisen lisäksi aloittaa tiedustelemalla esimerkiksi eri museoiden museomestareilta tai muiden mahdollisten esitystilojen teknisiltä vastaavilta suosituksia teosten esityskopioiden toivotusta tiedostomuodosta ja tiedoston koosta. Tämä helpottaisi laitteistotarpeen määrittämistä, sillä tämän myötä voitaisiin kartoittaa toivottavien formaattien esittämiseen vaadittava kalusto sen sijaan, että resursseja käytettäisiin turhan laajan laitteistokannan hankinnan ja ylläpidon suunnitteluun. Neuvontapalveluiden merkitys nousi esiin jo esiselvitysvaiheessa yhtenä toimijoiden keskeisistä tarpeista. Jo laitteiston oikeaoppisen käytön mahdollistaman pidemmän käyttöiän vuoksi pankin asiakkaille olisi hyvä taata vähintäänkin laitteiden käyttöön liittyvien neuvontapalveluiden saatavuus. Jäsenyyden tai lainausmahdollisuuden edellytykseksi voitaisiin myös määrittää osallistuminen laitteiston käyttökoulutukseen, joka varmistaisi käyttäjäkunnalla olevan perustiedot saatavilla olevista laitteista sekä tietoa siitä, mistä tai keneltä voi etsiä neuvoja tai lisätietoja. Olennaista mallin toimintaperiaatteiden kannalta kuitenkin on, että tarkoituksena ei ole tarjota avaimet käteen -palvelua, vaan ratkaisuja laitteiston käyttöön liittyviin ongelmatilanteisiin ja haasteisiin pyritään etsimään yhteisesti. Mikäli toimija kaipaa kokonaisvaltaisempia, suunnittelua, neuvontaa ja ripustusta sisältäviä, palveluita, pankin sijaan kehotetaan kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Verkkokauppatyyppisen laitteistopankkimallin testauksen tapauksessa neuvontapalveluita voitaisiin lähteä kokeilemaan myös keskinäisen tietotaidon vaihtamisen kautta

23 20 keskustelufoorumilla. Erityyppistä osaamista alueelta löytyy paljon, mutta se jää helposti hyödyntämättä. Tällöin toimijat voisivat itse määrittää, milloin apua on saatavilla. Tämän ohella toimijoille voisi tarjota mahdollisuuden erityisosaamista vaativissa tapauksissa tarjota omaa asiantuntemustaan muiden jäsenten käyttöön pankin kautta. Toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa laitekannan ja neuvontapalveluiden lisäksi isoksi teemaksi nousivat tilakysymykset. Toiveissa oli laitevaraston lisäksi laitteiden testaustila, jota voisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös esitystilana. Osa mallin suunnittelussa mukana olleista toimijoista toivoisi mallin kautta tarjoutuvan mahdollisuuden vapauttaa tilaa omista varastoistaan sijoittamalla laitteistoaan pankkiin. Tilakysymyksen ratkaiseminen on toiminnan alkuvaiheessa kuitenkin haastavaa ja suurimmat esteet ovat taloudellisia. Tähän ratkaisuksi voidaan esittää verkkokauppamallista toimintamallia, joka vapauttaisi erillisen tilan tarpeesta. Näin toiminta voitaisiin aloittaa ilman fyysisiä tiloja. Jatkossa tilakustannuksiin olisi mahdollista hakea rahoitusta. Tämä kuitenkin edellyttää mallin toimintakapasiteetin testausta käytännössä, jotta todellinen tilatarve voidaan selvittää. Lisäksi on huomioitava turvallisuuskysymykset, sillä laitevaraston sijaintitietojen ei välttämättä ole hyvä olla julkisia. Keski-Suomen tapauksessa pilotointivaiheen tilakysymykset on ratkaistu sijoittamalla pankin fyysinen toimipiste Live Herring ry:n ja Jyväskylän taidemuseon tarjoamiin tiloihin. Jatkossa tilakysymykset on kuitenkin ratkaistava kestävämmällä tavalla. Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi jatkossa: Tulevaisuuden suunta? o Mihin laitteistokehitys on menossa? o Mikä arvo vanhenevalla laitteistolla on tulevaisuudessa? o Miten laitteita kierrätetään? o Laitteistokannan nopeasyklinen kehitys, uusiutuminen Vanha laitteisto ei välttämättä kiinnosta riittävästi Kuinka isoa laitekantaa kannattaa ylläpitää? Kuinka laitekantaa uusitaan? o Myydäänkö vanhoja? Osalla toimijoista varmasti myös tarvetta vanhemmallekin kalustolle o Kuinka usein? Laitteiston ajantasaisuuden takaaminen