Sisällysluettelo / Innehållsförteckning. Sisällys. Innehåll

Transkriptio

1 Vuosikertomus Årsberättelse 2015

2 Sisällysluettelo / Innehållsförteckning Sisällys 4 Toiminnanjohtajan katsaus 5 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen 7 VTKL jäsenistönsä tukena 8 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria 11 Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta 14 Tulos ja tase 15 Konsernin tuotot ja kulut 16 Talous ja henkilöstö 29 Liitteet Innehåll 18 Verksamhetsledarens översikt 19 Inflytande på äldrepolitiken 21 Centralförbundet hjälper bygga framtiden 22 Ökad delaktighet och ny äldrekultur 25 Nytta av teknik och IT 28 Ekonomin och personal 29 Bilagor Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry ISBN (pdf) Toimitus: Kuvat: Taitto: Viestintä, VTKL Vanhustyön keskusliitto, kuva-arkisto Eloisa Ikä -ohjelma Mainospalvelu Kristasta Oy Krista Jännäri Paino: Kopio Niini Oy,

3 Toiminnan arvot / Organisations värden Tulevaisuutta rakentamaan! Keskusliiton toiminnan päämäärät Vuonna 1949 Vanhainsuojelun keskusliittona toimintansa aloittanut Vanhustyön keskusliitto, VTKL on maan johtava ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyväksi työtä tekevien järjestöjen valtakunnallinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio. Keskusliiton konserniin kuuluu tytäryhtiö VTKL-palvelut Oy. Keskusliiton vanhuuspoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edellytyksiä. Liitto tukee 340 jäsenjärjestöään, kehittää valtakunnallisia toimintamalleja ja luo uutta vanhuuskulttuuria monipuolisen kehittämis- ja tutkimustoimintansa sekä ikääntyneiden ihmisten ohjaus- ja tukitoiminnan avulla. Toimintamuotomme: Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Jäsenjärjestöjen tukeminen Ikääntyneiden ihmisten ohjaus ja tukitoiminta Kehittämis- ja tutkimustoiminta Visiomme Vanhustyön keskusliitto on valtakunnallisesti tunnustettu vanhuuspoliittinen vaikuttaja, aktiivinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio laajenevalle jäsenistölleen sekä vaikuttavien toimintamallien kehittäjänä arvostettu toimija ja kumppani ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Arvomme Työmme lähtee sydämestä. Vaikutamme pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Bygg för framtiden! Förbundets syfte Centralförbundet för de gamlas väl (grundat 1949 som Centralförbundet för de åldrigas väl) är Finlands ledande tak- och intressebevakningsorganisation för föreningar som arbetar för att främja den äldre befolkningens välbefinnande. Till centralförbundets koncern hör dotterbolaget VTKL-palvelut Oy. Centralförbundet har som mål att genom påverkan på finsk äldrepolitik bidra till förutsättningarna för de äldres välmående, funktionsförmåga och sociala trygghet. Förbundet utgör ett stöd för sina 340 medlemsföreningar och utarbetar riksomfattande verksamhetsmodeller. Genom mångsidigt utvecklingsarbete, forskning och olika former av rådgivning och stöd för äldre personer bidrar förbundet till en ny, positiv äldrekultur. Våra verksamhetsformer: Påverkan på äldrepolitik Stöd till medlemsföreningarna Rådgivning och stöd för äldre personer Forskning och utveckling Vår vision Centralförbundet för de gamlas väl är en riksomfattande uppskattad äldre politisk påverkare, en aktiv tak- och intressebevakningsorganisation för sin växande medlemskår samt en uppskattad aktör som utvecklare av effektiva verksamhetsmodeller och en partner för att främja den äldre befolkningens välbefinnande, funktionsförmåga och trygghet. Våra värden Vårt arbete kommer från hjärtat. Vi påverkar genom från de minsta borden till de största salarna. En värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Alltid. Vuosikertomus

4 Toiminnanjohtajan katsaus Lähdettiin rakentamaan tulevaisuutta Vuoden 2015 Vanhustenviikon teemaksi valitsemamme Tulevaisuutta rakentamaan herätti aluksi hämmennystä. Asiaan paneutumisen jälkeen slogan innosti sekä juhlapuhujia että myös ikääntyneitä ihmisiä itseään miettimään yhteiskunnalliseen kehitykseen osallistumisen mahdollisuuksia. Monet pysähtyivät miettimään keinoja ylläpitää sekä omaa että kanssaihmisten toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia. Keväällä julkaistu Suomen hallituksen ohjelma ja tulevaisuuden rakentamisen teemamme osuivat yllättävän hyvin yhteen. Hallitusohjelman linjausten mukaan vanhustenhuollossa lisätään kotihoitoa ja omaehtoisuutta sekä vahvistetaan omaishoitoa mm. kärkihankkeen avulla. Yhteiskunnallinen tilanne suorastaan haastoi ohjeiden jakamiseen ja hyvän ikääntymisen reseptien määrittämiseen. Monestihan kannatamme muiden uudistumista, mutta itse emme ole valmiita muutokseen. Me Vanhustyön keskusliitossa katsoimme myös peiliin. Keskeinen asemamme kasvavalla toimialalla edellytti myös meitä rakentamaan liiton tulevaisuutta. Aloitimme sen laatimalla strategian tietäen sen vaativan pitkäjänteistä työtä ja myös muutosta toimintamme eri osa-alueilla. Hallitus kävi itsearviointikeskustelun ja johto ryhmä käynnisti oman sparrauksensa. Tehtävien hoitamista ja kehittymisen mahdollisuuksia ryhdyttiin miettimään onnistumisen keskustelujen avulla. Yhteisöllisyyttä lähdimme vahvistamaan uudistamalla työympäristöämme. Yhteis ten pelisääntöjen sisällöistä keskustelimme työyhteisön kehittämispäivässä, minkä jälkeen työryhmä kiteytti tuotetut ehdotukset kaikkien nähtäville. Yksittäisten koulutuspäivien lisäksi eläkevakuutusyhtiömme on tukenut sisäistä kehittämistoimintaa. Vuoden lopussa vahvistettiin toimistolle uusi organisaatio, jonka mahdollistamana kehitys jatkuu. Kansallismuseon tiloissa elokuussa järjestetty liittokokous ja liittokokousseminaari saivat kiitosta ajankohtaisuudestaan, mallikkaasti sujuneista järjestelyistään sekä yhteistyön tunnelmaa vahvistaneesta illallistilaisuudesta. Kokouksessa hyväksyttiin uusi kolmivuotissuunnitelma. Yhteiskunnan kehityksen ja toiminnan ennakointi laajan toiminta- ja yhteistyöverkoston kannalta todettiin entistäkin haasteellisemmaksi. Liiton katalysoima ja tukema jäsenistön strateginen kehittämistyö nähtiin vahvuutena ja tärkeänä keinona rakentaa tulevaisuutta alueellisissa yhteistyöverkostoissa. Valtakunnan tasolla vanhuuspoliittinen vaikuttaminen ja jäsenistön edunvalvonta edellyttävät monialaista osaamista, argumentointikykyä ja ripeää reagointihalukkuutta. Liitto on ollut kysytty yhteistyökumppani uudistusten valmistelussa sekä kehittämistoiminnassa. Vaikuttaminen suureen yleisöön median kautta saavutti ennennäkemättömän laajuuden. Satu Helin Toiminnanjohtaja 4

5 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Vanhustyön keskusliitto pyrkii edistämään ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja arvokkaan vanhuuden toteutumista vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnallisiin linjauksiin. Toimintavuoden aikana vaikuttamistyössä keskeisenä oli se, että keskusliitto oli kutsuttuna mukana hallitusohjelmaa toteuttavassa Kehitetään ikäihmisten koti hoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen ohjausryhmässä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä Mielenterveyden edistäminen -hankkeen valmistelussa oli mukana keskusliiton koordinoima RAY:n Eloisa ikä -ohjelma. Vanhustyön keskusliitto ja RAY:n Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio nostivat ikääntyneiden ihmisten osallisuutta ja mielenterveyspalveluita koskevia asioita keskusteluun jo alkuvuodesta järjestämällä tilaisuuden, jossa mukana oli mm. kansanedustajia ja muita päättäjiä. Keskustelun tavoitteena oli edistää ehkäisevää mielenterveystyötä ja levittää hyviä toimintamalleja. Liitto otti vuon- Liittokokouksessa kukitettiin liiton puheenjohtaja Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtaja Markku Lehto. na 2015 kantaa myös valtioneuvoston linjauksiin kokeilukulttuurista sekä strategisen tutkimuksen teemoihin. Kokeilukulttuurin osalta VTKL piti tärkeänä selkeyttää kuntien ja järjestöjen rooleja toiminnassa, jossa edistetään ihmisten hyvinvointia ja ehkäistään vanhenemiseen liittyviä ongelmia. Yksinäisyys oli puheenaiheena säätytalolla pidetyssä valtakunnallisessa Yksinäisyysfoorumissa huhtikuussa. Keskusliiton kehittämää Ystäväpiiri-toimintamallia iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi esiteltiin tilaisuudessa. Vanhustyön keskusliitto haki mukaan Suomi 100 vuotta -ohjelmaan vuodelle 2017 ja sai juhlavuoden statuksen. Liiton edustaja nimettiin myös Suomi 100 vuotta neuvottelukunnan jäseneksi. VTKL kutsuttiin myös Kansallisen turvallisuusstrategian henkistä kriisinkestävyyttä koskevan osion uudistamisryhmän jäseneksi. Jäsenistölle laadittiin kysely, joka tuotti tietoa henkisestä kriisinkestävyydestä kehittämistyötä varten. Kysely sitoutti jäsenistöä vahvistamaan toimintaansa henkisen kriisinkestävyyden edistämiseksi. Toimintavuoden aikana keskusliiton asiantuntijat olivat mukana useissa lainsäädäntöön tai muihin sosiaali- ja terveysalan yleisten linjausten valmisteluun liittyvissä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa. Aiheina olivat mm. turvallisuus, laitos- ja kotihoito, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön kelpoisuus- ja mitoituskysymykset sekä palvelujärjestelmän valvonta. Pyydettynä kantaa otettiin myös valtion 2016 talousarvioon sekä julkisen talouden suunnitelmaan vuosiin liittyviin linjauksiin. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa jätettiin alkuvuodesta vetoomus päivittäistavarakaupan johdolle levähdyspenkkien järjestämiseksi myymälöihin helpottamaan iäkkäiden ihmisten kaupassakäyntiä ja asiointia. Useat iäkkäät ihmiset pitivät vetoomusta tarpeellisena ja kannatettavana. Yhteistyötä Porvoon sarkopeniatutkimuksen sekä Muistisairaan potilaan kuntoutus -hankkeen kanssa jatkettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous oli koolla Helsingissä elokuussa. Kokouksessa valittiin mm. uudet luottamushenkilöt. Vuosikertomus

6 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Monipuolista media- ja yleisövaikuttamista Liiton näkyvyys eri medioissa nousi toimintavuoden aikana yli 300 mediaosumaan. Liitolta kysyttiin yhä enenevästi näkemyksiä ikääntyneiden ihmisten elämää koskeviin asioihin ja liiton asiantuntijoita pyydettiin haastatteluihin eri radio- ja tv-kanaville. Sosiaalisessa mediassa liiton näkyvyys kasvoi. Liitto panosti toiminnan laajentamiseen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Twitterissä sekä YouTubessa tuottamalla mm. videomateriaalia oppimiseen ja osallisuuteen liittyen. Liiton Vanhustyö Seniorarbete -lehteä julkaistiin kuusi teemanumeroa. Lehti on säilyttänyt asemansa sekä vaikuttamistyössä että alan ammattilaisten osaamisen kehittäjänä. Printtilehden ohella lehti on luettavissa sähköisenä Lehtiluukku.fi-palvelussa. Lehden ilmoitusmyynti kehittyi myönteisesti alan tuotteiden ja osaamisen markkinointikanavana. Lausuntoja ja kannanottoja Vanhustyön keskusliitto antoi vuonna 2015 kaikkiaan 24 lausuntoa tai kannanottoa, joista keskeisiä olivat hankintalakiin ja sen uudistami seen liittyvät asiat, kannanotto perhehoitolain ja sopimusomaishoitolain valmisteluun, eri tyisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttaminen, valtion avustukset asuntojen korjaustoimintaan vuodelle 2016, lausunto eläkkeensaajan asumistuesta, lausunto Valviralle valvontaohjelmasta sekä lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle julkinen palvelulupaus -asiakokonaisuuteen. Lausuntojen sisältöihin voi tutustua nettisivuillamme Liite: Listaus lausunnoista s. 33 Sidosryhmille tiedotettiin liiton toiminnasta sähköisin uutiskirjein. Jäsenpalveluissa toimitettiin sähköinen uutiskirje kuukausittain sekä suomeksi että ruotsiksi. Liiton yleinen sidosryhmäuutiskirje toimitettiin neljä kertaa vuoden aikana. Jakelu on suunnattu päättäjille, alan toimijoille ja vanhusneuvostoille. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa järjestetyn iareena ajankohtaisfoorumin aiheena oli 15 vuotta eläkkeellä, miten menee? Teemaan liittyvä kyselytutkimus 80-vuotiaille saavutti merkittävän media huomion. Vuonna 2015 keskusliitto osallistui Vanhustyö-messuille, Sairaanhoitajapäiville, Raksa-messuille, Kuntamarkkinoille ja Apuväline-messuille. Messuilla yleisöä kiinnostavia aiheita ovat olleet mm. korjausrakentaminen, yksinäisyyden lievittämisen suunnattu Ystäväpiiri-toiminta, Vahvike-aineistopankin aineistot sekä SeniorSurf-tietotekniikkaopastus vertaistuen avulla. Tasavallan presidentti suojelijana Vanhustenviikolla Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa teemalla Tulevaisuutta rakentamaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi viikon suojelijana. Liiton toimittama materiaali kiinnosti, julistetta ja lehteä, tilattiin laajasti eri organisaatioihin. Vanhustenviikon paikallisia tapahtumia ja juhlia järjestettiin perinteiseen tapaan tuhansia eri puolilla valtakuntaa. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla kokosi Kajaaniin yli 500 henkisen yleisön. Juhla järjestettiin yhteistyössä Kajaanin kaupungin, vanhusneuvoston ja paikallisten toimijoiden kanssa. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja keskusliiton myöntämä Vuoden vanhusteko -palkinto jaettiin juhlassa. Se myönnettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Eksoten kehittämälle kotikuntoutuksen mallille. Monialaisella kotikuntoutuksella pyritään tukemaan iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Vanhustenviikon tiistaina vietettiin kansallista SeniorSurf -päivää keskusliiton koordinoimana. Aiheeseen liittyviä tapahtumia järjestettiin yli 130 eri puolilla Suomea. Kansainvälistä toimintaa Keskusliiton kansainvälinen toiminta on painottunut eri toimintojen sisällöllisiin kongresseihin, joissa liiton edustajat ovat olleet mukana puhujina tai osallistujina Toimintavuonna liitto oli kutsuttuna mukana Euroopan neuvoston ja Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution järjestämässä kongressissa Helsingissä, jossa aiheena oli tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen. Keskusliitto oli mukana järjestämässä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista Kätketyt äänet -kampanjapäivää, jota vietetään vuosittain The International Network for the Prevention of Elder Abuse -järjestön koordinoimana. Kampanjapäivää vietettiin Suomessa nyt 10. kertaa järjestämällä aiheeseen liittyvä juhlaseminaari Helsingissä hoito- ja hoiva-alan toimijoille. Keskusliitto on eurooppalaisen Age Platform Europe:n jäsen ja välittää mm. järjestön sähköistä materiaalia internetsivuillaan. 6

7 VTKL jäsenistönsä tukena VTKL jäsenistönsä tukena tulevaisuutta rakentamassa Keskusliiton 339 jäsenjärjestöä muodostavat koko maan kattavan verkoston, joka toimii ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Jäsenistö tarjoaa palvelua ja tukea hoivan, hoidon, kuntoutuksen ja asumisen tarpeisiin. Jäsenistö myös orga nisoi vapaaehtoistoimintaa, tarjoaa osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia, neuvoo ja vaikuttaa. Liitto toimi vuoden mittaan jäsenistönsä osaamista monin tavoin tukien sekä verkostoitumiseen ja yhteistyöhön kannustaen. Tietoa ja kokemuksia jaettiin koulutus- ja verkostoitumistapahtumissa, jäsenkirjeillä ja extranet-uuti- Palautetta jäsenistöltä Nyt ryhdyn rohkeampana omiin strategiatoimiin. Vahvistuin siitä, että olemme oikeilla jäljillä. Löysimme uusia yhteistyökumppaneita, vaikka meillä jo onkin laaja verkosto. Aion pitää huolta kilpailukunnostamme ja valmistautua tulevaan. Erityisesti seuraavista sain potkua ajatteluun: miten erotumme joukosta jokaisen kontaktin yhteys markkinointiin! soinnilla sekä neuvonnan, jäsenyhteisövierailujen ja lukuisten keskustelujen avulla. Yhdessä koettiin onnistumisia ja antoisia kohtaamisia. Verkottumis- ja koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 750 henkilöä. Uudistuminen, strategiset valinnat ja yhteistyö olivat keskeisiä teemoja jäsenistön strategisessa tsemppipäivässä, johtajien foorumissa ja liittokokousseminaarissa. Markkinoinnin merkitystä ja keinoja tuotiin esiin Tavallisesta kakusta Sacherkakuksi -koulutuspäivissä, jotka toteutettiin kolmella paikkakunnalla. Uutta säätiölakia tehtiin tutuksi koulutuspäivän ja videoaineiston avulla. Erilaisiin kyselyihin vastaamalla jäsenillä oli mahdollisuus osallistua liiton valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön. Jäsenistölle, kuntien viranhaltijoille, luottamushenkilöille ja muille alueiden sote-ratkaisuja tekeville päätöksentekijöille järjestettiin viisi Vanhustyön aluefoorumia. Näiden vaikuttamistilaisuuksien teemoina olivat hyvät hankintakäytännöt sekä järjestöjen työn huomioiminen kuntien strategioissa ja sote-uudistuksessa. VTKL osallistui yhteistyökumppanina yhdessä kahdeksan muun valtakunnallisen järjestön kanssa Kuolevan hyvä hoito yhteinen vastuumme saattohoitohankkeeseen, jota toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen varoin vuosina Keskusliiton kannanotto hyvän saattohoidon toteuttamiseen laadittiin syksyllä yhteistyössä jäsenistön kanssa. Heiltä koottiin saattohoidon hyviä toimintakäytäntöjä ja kehittämistarpeita. Kannanotto ja toimintamalli Hyvän saattohoidon muistilista julkaistiin joulukuussa. Keskusliitto ja sen jäsenyhteisöjä osallistui valtakunnalliseen saattohoitohankkeeseen. Hyvän saattohoidon muistilista kehitettiin toimintamalliksi kotihoitoon sekä hoivayksiköihin ja palvelutaloille. Vuosikertomus

8 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Eloisa ikä -koordinaatio luo uudenlaista vanhuuskulttuuria RAY:n Eloisa ikä -ohjelmassa käynnistyi kuusi uutta kehittämishanketta vuonna Ohjelma on saattanut yhteen kaikkiaan 31 järjestöjen hanketta parantamaan ikääntyneiden ihmisten arkea. VTKL:n ohjelmakoordinaatio tarjoaa ohjelman hankkeille kehittämisyhteisön ja yhteisiä työpajoja, joissa hanketoimijat verkostoituvat, jakavat osaamistaan ja oppivat toinen toisiltaan. Lisäksi koordinaatio tutkii hankkeisiin osallistuvien ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja arjessa koettuja muutoksia. Tutkimuksesta julkaistiin vuoden aikana välipaloja Eloisa ikä -verkkosivuilla ja twitterissä. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 lopussa. Eloisa ikä -ohjelmassa luodaan uudenlaista vanhuuskulttuuria mm. tuomalla esille monenlaisten ikääntyneiden ihmisten arkea ja kehittämällä ratkaisuja osallisuuden haasteisiin. Ohjelman hanketoiminta ja tulokset olivat näkyvästi esillä Vanhustyö-lehdessä ja muissa alan julkaisuissa. Ohjelman hankkeissa kehitettyjä hyviä toimintamalleja kuvattiin Innokylän verkkosivuille. Iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistäminen Koordinaation toimijat järjestivät eduskuntavaalien alla alkuvuodesta 2015 Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenille ja keskeisille virkamiehille Mielipaja -keskustelutilaisuuden, jossa esitettiin VTKL:n, Ikäinstituutin ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa yhdessä laaditut toimenpide-ehdotukset ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi. Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli käynnistää yhteistyö kansanedustajista muodostuvan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa, ja tämä toteutui alkuvuodesta Vuonna 2015 Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio pääsi mukaan myös sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämään valmistelutyöhön Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä Mielenterveyden edistäminen -hankkeeseen. Yhteistyö kytkeytyy hallitusohjelman kärkihankkeeseen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta ja siihen kirjattuun tavoitteeseen käynnistää kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma. Kärkihanke on sittemmin muuttanut muotoaan ja mielenterveyden edistäminen on yhdistynyt laajempaan terveyden edistämiseen. Moninaisuus ja yhdenvertaisuus VTKL:n koordinaation toimijat nostivat vuonna 2015 esille myös vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä ihmisiä toteuttamalla Eloisa moninaisuus -gallupin. Mielipidekyselyllä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, saamelaisiin ja maahanmuuttajiin kuuluvista ikääntyneistä ihmisistä. Mielipiteitä kysyttiin myös yli 80-vuotiailta ja erityisesti heiltä tuli toive, että vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ihmiset olisivat enemmän esillä yhteiskunnassa ja osallisina palvelujen suunnittelussa. Gallup-tuloksista toteutettiin kahden viikon mittainen tarrakampanja bussien istuinselustoihin viidessä kaupungissa. Ohjelman ihmisoikeusverkoston kanssa järjestetty Moninaisuudella hyvinvointia -seminaari puolestaan tarjosi ammattilaisille työkaluja, joiden avulla voidaan parantaa yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Eloisa ikä -ohjelman etenemistä voi seurata eloisaikä.fi-verkkosivuilta ja Vanhustyö-lehdestä. Yhteistä oppia Olen ollut erittäin tyytyväinen Eloisan koordinaatioon ja se on helpottanut myös omaa työtä, kun on tiedossa, että apua ja tukea työhön on tarjolla. Olette olleet hyvin esillä hankkeisiin päin, niin ainakin itselleni on välittynyt tunne, että teitä on helppo lähestyä ja kysyä välillä tyhmiäkin. Olette kysymyksistä ja haasteista ottaneet kopin ja vastauksen aina selvittäneet. Eloisat päivät ovat olleet mieleeni. Itselleni jo päivä Helsingissä on ollut työhyvinvointia edistävä. Kun siihen lisää hanketason vertais tuen sekä mielenkiintoiset koulutukset on ilo todeta, että on ollut kunnia olla mukana Eloisissa. Hanketyöntekijän palaute 8

9 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Senioritoiminta tukee kotona asu vien osallisuutta Yhdessä oleminen merkittävää Yksin ei tulisi lähdettyä tai osallistuttua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Yhdessä toisten kanssa oleminen on minulle erittäin merkittävää. Saa keskustelukumppaneita, koska kotona olen yksin. Toisten seura virkistää. Joka kerta ryhmästä lähtiessä on hyvä mieli. Joka viikko ilomielin odotan yhteistä kokoontumistamme, joissa voimme määrätyn teeman perusteella keskustella aiheesta ja oppia aina jotain uutta. Ryhmätoiminnasta hyötyä ja iloa Vapaaehtoistoiminta koetaan tärkeäksi ja vaikuttavaksi. Senioritoiminta järjesti pääkaupunkiseudulla vanhuksille ja ikääntyneiden omaishoitajille suunnattua ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa kotona asuvien vanhusten tueksi sekä virkistys- ja tiedotustoimintaa. Valtakunnallisesti Senioritoiminta valmensi ryhmien ohjaajia ryhmätoiminnan menetelmiin ja vapaaehtoistoiminnan organisointiin. Senioritoiminnan kyselyissä ryhmätoiminnan merkittävin anti oli sosiaalinen vuorovaikutus. Ikätovereiden tapaaminen keski-iältään 80-vuotiaille ryhmäläisille toi osallisuuden tunteen ja lisäsi toimintakykyä. 98 % ryhmäläisistä koki ryhmän olevan merkittävänä tukena omassa hyvinvoinnissaan. Monet ryhmäläiset kokivat säännöllisten tapaamisten tuovan mielekästä rytmiä arkeen ja saivat syyn lähteä ulkoilemaan ryhmään kävellen vaikka rollaattorin turvin. Virkistystoiminta tarjosi ikääntyneille ihmisille mahdollisuuksia saada hyvinvointia taiteesta, kulttuurista, erilaisista luonto- ja museoelämyksistä sekä asiatietoa tietoiltapäivissä. Erityisesti kesätoiminta koettiin tarpeellisena, koska silloin muuta ohjattua toimintaa on vähän tarjolla. Virkistystoimintaan osallistuneet kuvailivat palautekyselyissä toimintaa itselleen merkittäväksi, aktivoivaksi, avartavaksi, yksinäisyyttä poistavaksi, turvalliseksi ja elämään vaihtelua tuovaksi. Vapaaehtoistoiminta hyvinvoinnin tukena Vapaaehtoisuudella hyvinvointia Asiakkaat ovat poikkeuksetta olleet aivan ihania ja liikuttavan kiitollisia tästä pienestä avustani eli saattamisesta milloin mihinkin. Hän odottaa tapaamisiamme kovasti ja on erityisen iloinen, että on kanssani päässyt vuosien tauon jälkeen teatteriin, konserttiin ja elokuviin. Vapaaehtoisen apu on tärkeää ulkoi lussa, kun yksin ei uskalla mennä ulos eksymisen takia. (Muistisairas henkilö) Senioritoiminnan vapaaehtoiset toimivat niin kertaluontoisena saattajaapuna kuin säännöllisinä keskustelu- ja ulkoilukaverina. Oltaisiin pulassa, jos ei olisi vapaaehtoisia, kuvaili yhteistyökumppani Helsingin kaupungin kotihoito vapaaehtoistoiminnan merkitystä puhelinkyselyssä. Kotihoito ei voi itse toimia saattaja-apuna iäkkäiden ihmisten erilaisilla lääkäri- ja tutkimuskäynneillä. Vapaaehtoisen apua sai usein iäkäs, jolla oli jo melko paljon toimintakyvyn alenemaa. Yhteensä vuoden aikana vapaaehtoiset tekivät runsaat kaksi ja puoli tuhatta auttamiskäyntiä. Vapaaehtoistoiminnan kursseja järjestettiin kevät- ja syyskaudella. Kurssipalautteiden mukaan osallistujat kertoivat saaneensa selkeät ohjeet vapaaehtoisena toimimiselle, käytännönläheistä tietoa esimerkiksi pyörätuolin kanssa toimimiseen tai muistisairaan kohtaamiseen. Toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille järjestettiin myös erilaisia lisäkoulutuksia. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetusta Green care -illasta sai menetelmiä, kuinka luonnon hyvinvointia voi tuoda ikääntyneen ihmisen kotiin, jos hän ei pääse itse lainkaan ulkoilemaan. Vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuus on noussut palautteissa esiin monella eri tasolla. Ikääntyneet ihmiset kertovat saaneensa mahdollisuuden turvalliseen liikkumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen sekä yksinäisyyden lievittymiseen. Vanhustyön ammattilaiset Vuosikertomus

10 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria kokivat vapaaehtoistoiminnan täydentävän palveluita. Vapaaehtoisena toimivat kertoivat saavansa auttamisesta hyvinvointivaikutuksia elämäänsä ja mielekkään harrastuksen. Senioritoiminnan hyvät käytännöt levitykseen Toiminnanohjaajien kehittämiä ryhmätoiminnan sisältöjä, menetelmiä ja materiaaleja koottiin yleiseen levitykseen nettipohjaisen Vahvike-aineistopankin kautta. Menetelmiä on levitetty käytäntöön ryhmänohjaajien ideointi- ja koulutuspäivissä eri puolilla Suomea. Vuonna 2015 toteutettiin koulutuspäivät Hämeenlinnassa, Turussa, Kuopiossa ja Tampereella. Koulutuksista saatiin paljon positiivista palautetta. Hyvien koulutuskokemusten ja palautteiden pohjalta on kehitetty vuodelle 2016 uusi koulutus Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivä jäsenjärjestöille. Lisäksi jäsenjärjestöille tarjotaan tukea vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja vapaaehtoisten tukemiseen liittyvissä asioissa. Ystäväpiiri-toiminta lievittää yksinäisyyttä Ystäväpiiri-toiminta on vähentänyt iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Toimintaa tarvitaan, sillä yksinäisyys on edelleen yksi yhteiskuntamme merkittävistä vanhusiän haasteista. Yksinäisyys mm. vähentää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä lisää terveyspalvelujen käyttöä. Tiedetään, että noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan ja 5-11 % usein tai aina. Vuodesta 2006 alkaen toteutettu Ystäväpiiri-toiminta perustuu tieteellisessä tutkimuksessa vaikuttavaksi todettuun malliin iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemuksia lievittävästä ryhmätoiminnasta sekä ohjaajien koulutuksesta. Vuonna 2015 koulutettiin yli 80 uutta Ystäväpiiri-ohjaajaa kymmenessä ryhmässä ympäri Suomea. Ystäväpiiri-ryhmätoimintaa pystyttiin alueohjaajien avulla laajentamaan myös harvaan asutuille seuduille, joissa muuta toimintaa iäkkäille ihmisille on verrattain vähän. Osallistujien yksinäisyyden kokemukset ovat saaneet alkunsa monesti uudesta elämäntilanteesta: leskeytymisestä, muutosta palvelutaloon tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Tämän kaltaisiin tilanteisiin Ystäväpiiri-toiminta soveltuu hyvin. Ryhmämalli on tarkoitettu myös niille, jotka haluavat ennaltaehkäistä yksinäisyyden kokemuksia ryhmätoiminnan avulla. Ryhmäläisille tehdyn palautekyselyn perusteella lähes 90 % koki yksinäisyyden lievittyvän ryhmätoiminnassa ja 64 % kertoi jatkavansa omaehtoisia kokoontumisia ohjatun ryhmän jälkeen. Tulokset ovat osoitus ryhmien hyvästä vertaistuesta ja aidosta aktivoitumisesta. Ystäväpiiri-ryhmä auttaa eteenpäin Uudessa elämäntilanteessani Ys täväpiirillä oli tärkeä ja positiivinen vaikutus päästä eteenpäin arkipäivässä. Kahdeksan henkilöä oli hyvä ryhmäkoko. Matalan kynnyksen ilmoitus ryhmän alkamisesta sopi minulle hyvin. Meillä oli hyvät ohjaajat, jotka rohkaisivat jokaista puhumaan itsestään mielipiteitä, kokemuksia ja kertomaan tunteistaan. Ryhmään osallistuminen lisäsi itsetuntoa ja ryhmähenkeä. Ystäväpiiri on antanut vertaistukea, sisältöä elämään ja tietoa ikäihmisten toiminnan mahdollisuuksista. Iso kiitos ohjaajille ja Vanhustyön keskusliitolle! Ystäväpiirin jälkeen omatoimisesti kokoontuvia Ystäväpiiri-ryhmiä tuettiin edelleen Zonta-stipendein. Zontajärjestön lahjoituksesta on jaettu hakemusten perusteella tukea ryhmien sisältöjen järjestämiseen sekä matkakuluihin. Vuodesta 2006 lähtien keskusliitto on kouluttanut 752 Ystäväpiiri-ohjaajaa, jotka toimivat eri puolilla maata. Heidän verkostoitumistaan ja osaamistaan tuettiin alueellisilla lisäkoulutuksilla Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Ohjaajat ovat kokeneet lisäkoulutukset tärkeiksi. Ystäväpiiri-toimintamalli on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja mediaosumia aiheesta oli vuoden aikana yli 30. Toiminta oli esillä mm. YLEssä, Lapin Kansassa, Maaseudun tulevaisuudessa ja monissa alue- ja paikallislehdissä. Toimintaa esiteltiin loppuvuodesta Tanskassa Kööpenhaminan yliopiston kutsumana. Esittelyssä osoitettiin kiinnostusta mallin implementoinnista kansainvälisesti. Lisäksi Ystäväpiiri-toimintaa esiteltiin Dublinissa IAGG kongressissa. Kohtaaminen kahvin äärellä on tärkeä osa Ystäväpiiri-toimintaa. 10

11 Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta Korjausneuvonnan avulla kotona mahdollisimman pitkään Vanhustyön keskusliiton korjausneuvontatoiminta kattaa koko maan. Kaikki apua tarvitsevat iäkkäät ihmiset saavat 15 ammattilaisen verkostolta omalla alueellaan neuvoja asunnon muutostöiden kysymyksissä. Korjausneuvoja kartoittaa asukkaan kanssa tarvittavat muutostyöt, tekee niistä kustannusarvion ja auttaa mahdollisten avustushakemusten tekemisessä. Yhteiskunnassa vallitseva heikko taloudellinen tilanne vaikutti yhteydenottojen ja tehtyjen korjausten määrään jonkin verran alentavasti. Toisaalta vuoden aikana toteutuneita hankkeita oli enemmän kuin edellisvuonna. Vahvempi panostus tiedotukseen lisäsi korjausneuvonnan tunnettuutta valtakunnallisesti. Korjausneuvonta teki myös tiivistä yhteistyötä keskusliitossa aloitetun Kotiturva-hankkeen kanssa. Hankkeen avulla syvennetään korjausneuvojien tietämystä asiakkaan turvallisuuden tunteen lisäämisessä ja edistetään ja testataan teknologian käyttöönottoa kodeissa. Tiedotuksellista yhteistyötä on tehty myös Suomen Omakotiliiton kanssa. Korjausneuvoja tietää mitä tekee! En ollut aikaisemmin miettinytkään remonttiasiaa vielä, mutta fysioterapeutti ehdotteli erilaisia apuneuvoja ja remontteja ja kehotti kääntymään korjausneuvonnan puoleen. Sieltä tulikin nopeasti vastaus. Korjausneuvoja tuli ja tutki onko lahovikoja ja onko laatat kiinni ja muuta ja totesi, että vähän on vikaa. Parempi antaa ammattimiehen tehdä. Hän tiesi mitä teki, minä olin siinä vähän katsomassa. En olisi itse pystynyt sitä teettämään. Kyllä mä tyytyväinen olen. Veteraani Valio Alaranta Korjausneuvonnan avulla kotona pystytään asumaan entistä pidempään. Korjausneuvonta oli mukana ja esillä ympäristöministeriön valtakunnallisessa Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelman viestintäkampanjassa, mikä lisäsi edelleen tietoisuutta korjausneuvontajärjestelmästä. Ministeriölle tehtiin myös selvitys koko maassa maksutonta neuvontaa antavien neuvojien toiminnasta ja sen kehittämistarpeista. Korjausneuvojien lisäksi maassa toimii energianeuvojia, jätevesineuvojia ja rakennusperinteen parissa toimivia neuvojia yhteensä noin 150 henkilöä. Keskusliitto selvitti ja teki ehdotuksia tämän verkoston yhteistyön edistämiseksi. Korjausneuvontatoiminnasta koottavaa palaute- ja arviointijärjestelmää kehitettiin. Palautetta kerättiin suunnitelmallisesti sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Palautteen mukaan tärkeää on se, että autetaan asiakkaita asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotiturva-hanke edistää teknologiamyönteisyyttä Kolmivuotinen Kotiturva-hanke käynnistyi RAY:n rahoittamana keväällä Hankkeen päätavoitteena on luoda ikääntyneiden ihmisten kotona asumista edistävä yhteistyömalli asuntojen korjausneuvontaan, kotihoitoon ja omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen. Keskeistä on myös teknologiamyönteisyyden edistäminen osana uudenlaista vanhuuskulttuuria. Vuonna 2015 koottiin alan tilannekatsausta, rakennettiin yhteistyöverkostoa ja suunniteltiin hankkeen käytännön pilotointia yhdessä Mikkelin kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa. Kotiturva-hanke piti kotona asumisen turvallisuuteen liittyen yhdeksän erilaista kohdennettua ryhmätilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 160 iäkästä ihmistä. Kaikissa näissä tilaisuuksissa nostettiin esiin teknologian mahdollisuudet henkisen ja fyysisen turvallisuuden edistämiseksi. Kotiturva-hanke jatkaa Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisen KÄKÄTE-projektin jalanjäljillä vieden käytäntöön projektin tuloksia. KÄKÄTEeessä kehitettyä matalan teknologian laitteita sisältävää Konstikoppaa esiteltiin Mikkelissä Stellan tähtitorilla ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Kotiturva-hanke järjesti syksyllä keskusliiton korjausneuvojille, Mikkelin alueen kotihoidon työntekijöille, järjestöjen edustajille ja vanhusneuvoston Vuosikertomus

12 Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta jäsenille suunnatun moniammatilliseen ja ikääntyviä ihmisiä osallistavaan yhteistyöhön kannustavan koulutustilaisuuden. Tilaisuudessa pohdittiin kotona asumisen haasteita ja teknologian mahdollisuuksia arjen apuna. Kotiturva-hanke oli mukana järjestämässä Mikkelissä valtakunnallista SeniorSurf-päivää yhteistyössä alueen järjestöjen ja Mikkelin kaupungin kanssa. Kävijöitä yhtenä iltapäivänä oli noin 150. Päivä lisäsi SeniorSurf-toiminnan tunnettuutta ja nosti esiin sen, kuinka tarpeellista ikääntyneiden ihmisten tietotekninen ohjaus on. Ikääntyneet ihmiset olivat erittäin kiinnostuneita tietokoneista, tableteista ja muista yhteydenpitoon liittyvistä laitteista ja niiden käytöstä. Seniorit surffaa nettiopastaja auttaa Tukea tietotekniikan opetteluun iäkkäille ihmisille tarjoaa RAY:n tukema Seniorit surffaa nettiopastaja auttaa -hanke, jossa oli meneillään toinen toimintavuosi. Omien asioiden hoitaminen, ajan Kotikäynneiltä tietoa teknologian arkistamiseen Vuoden 2015 aikana Kotiturvahankkeen työntekijät osallistuivat korjausneuvojien ja kotihoidon mukana noin 30 kotikäynnille seuratakseen teknologian käyttöä ja käyttöönottamista käytännössä iäkkäiden ihmisten arjessa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin erilaisiin Älykoti- ja Toimivakoti-ympäristöihin. Tutustumiskäynneillä nousivat keskusteluun ikääntyneiden ihmisten mahdollisuudet päästä matalan kynnyksen periaatteella tutustumaan älykotien toimintaan. Käynneistä tehtiin artikkeli Tekno logia-teemalla ilmestyneeseen Vanhustyö 6/2015 -lehteen. Artikkelista löytyvät myös yhteystiedot kaikista tutustumiskohteista. tasalla pysyminen ja yhteydenpito ystäviin tapahtuu koko ajan yhä vahvemmin internetin kautta. Iäkäs sukupolvi on kuitenkin pulassa, jos taitoja tietotekniikan käyttämiseen ei ole. Vanhustyön keskusliitto auttaa ikääntyneitä ihmisiä osaksi digitalisoituvaa yhteiskuntaa SeniorSurf-toiminnan kautta. Toimintavuoden aikana työstettiin pilottikohteiden kokemusten pohjalta malli, jonka avulla organisaatioita autetaan käynnistämään nettiopastajatoimintaa vertaistuen avulla. Toimintamalli on koottu oppaan muotoon, joka on luettavissa ja ladattavissa vapaasti käyttöön keskusliiton SeniorSurf-nettisivuilta. Julkaisussa annetaan neuvoja ja vinkkejä nettiopastustoiminnan käynnistämiseksi esimerkiksi palvelutalossa, hyvinvointikeskuksessa tai kirjastossa. Hankkeessa tuotettiin uusia opastusmateriaaleja ja videoita, jotka ovat avuksi niin ryhmässä kuin yksin netin toimintoja opiskeleville. Kaikki opastusmateriaalit löytyvät keskusliiton nettisivuilta Valtakunnallista SeniorSurf-päivää vietettiin keskusliiton koordinoimana Vanhustenviikon tiistaina nyt kolmatta kertaa. Opastustapahtumia ilmoitettiin SeniorSurf-päivän järjestäjältä SeniorSurf-toimintamalli auttaa kouluttamaan vertaisohjaajia ikääntyneiden ihmisten avuksi tietotekniikan opetteluun. Aluksi tuntui, että tapahtuman vieminen kauppakeskukseen ja yhteistyökumppaneiden mukaan pyytäminen on iso homma, mutta ei se oikeastaan ollut. Kaikki olivat innokkaita lähtemään mukaan tapahtumaan. Yhteistyökumppaneilla oli jo valmiiksi omat liiketilat kauppakeskuksessa, joten heille tapahtumaan oli helppo osallistua. Osallistujia oli lopulta noin 400. Tämä on juuri sitä palvelua mitä tarvitaan.olette asian ytimessä. SenioriSurf on parasta mitä kehitelty pitkään aikaan. Kiitos VTKL. Kommentti VTKL:n Facebook-sivulta nettisivuille yli 130, mikä on enemmän kuin edellisvuonna. SeniorSurf-päivä sai mediahuomiota varsinkin paikallis- ja aluelehdissä. SeniorSurfin some-kanavilla Facebookissa ja Twitterissä on ollut vilkasta tiedonvaihtoa läpi vuoden. 12

13 Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta Vahvikkeesta ideoita keskusteluihin ja jutunjuurta muisteluun Vanhustyön keskusliiton viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeesta löytyy ideoita ja toimintamalleja säännöllisesti kokoontuville kerhoille ja ryhmille sekä erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. Vahvike sisältää myös aineistoja ja ideoita toimintaan ja keskusteluaiheeksi esimerkiksi hoivatyötä varten. Vahvike virittää toimimaan Käytän työssäni Vahviketta päivittäin. Päivä aloitetaan asukkaiden kanssa aamiaisella, jolloin kahvinjuonnin lomassa orientoidutaan alkavaan päivään. Siihen kuuluu päivän uutisten lukeminen ja Vahvikkeen vuodenaikoihin liittyvät teemat. Esimerkiksi leipäviikolla katselemme leipäaiheisia kuvia, jotka herättävät muistoja samoin kuin leipäreseptit, jotka löytyvät myös Vahvikkeesta. Kuvat ja tekstit saa helposti tulostettua aamiaispöytään ja koottua kotimme Vahvike-virikekansioon. Poimimme Vahvikkeesta meidän kodille sopivat ja toimivat ideat. Vanhusten tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa työskentelevä lähihoitaja Vahvikkeen kuvapankista löytyy kuvia eri aikakausilta. Toimintavuoden aikana Vahvikkeeseen tuotettiin lisää aineistoa muun muassa kysymyskortteja, pelejä ja kuvia. Aineistopankkiin tuotettiin myös ruotsinkielistä aineistoa. Vahvike kiinnostaa, vuoden aikana sivuilla oli yli käyttäjää ja sivujen katseluja kirjautui yli Vahviketta esiteltiin Vanhustyö 2015 ja Apuväline-messuilla sekä Ystäväpiiriohjaajien koulutuksissa. Messuilla Vahvike herätti isoa kiinnostusta sekä suuren yleisön että ammattilaisten parissa. Useat vanhustyön opettajat kertovat linkittäneensä Vahvikkeen oppilaitosten oppimisalustoihin ja materiaalia hyödynnetään alan opetuksessa. Vahvike-nimi muodostuu sanoista vahvistaa, virittää, kehittää. Aineistopankki on ulkonäöltään lipasto, jonka laatikoista löytyy eri aihepiireihin liittyvää tietoa, toimintaideoita, kirjallisuutta, hankkeiden tuloksia sekä virikemateriaalina mm. laulujen sanoja sekä mittava kuvapankki. Aineistopankki sopii käytettäväksi erilaisessa ryhmätoiminnassa, hoivakodeissa hoitotoimien ohella sekä omana ilona yksilötoiminnassa. Vahvikkeen aineistojen pohjalta voi suunnitella ja toteuttaa monenlaisia toimintahetkiä. Aineistoissa on mm. musiikkia ja laulujen sanoja, joita voi printata käyttöön, erilaisia pelejä, aivojumppaa ja liikuntaa. Materiaalit on jaoteltu myös vuodenaikojen mukaan huomioiden perinteiset juhlapäivät. Kuvat ja tekstit on helppo tulostaa ja koota niistä kansio omaa toimintaa varten. Aineistopankin osoite on Aina, kun en saa yöllä unta, seikkailen Vahvikkeessa. Siellähän on paljon asiaa! Senioritalossa asuva rouva (n. 80 v.), joka toimii kerhonohjaajana Vuosikertomus

14 Tulos ja tase Konsernituloslaskelma Konserni tulos (1 000 ) Toiminnan tuotot Toimintatuotot Muut liiketoiminnan tuotot Ray-avustukset Muut avustukset Toiminnan kulut Varaston muutos Henkilöstökulut Poistot Toimintakulut Siirto toiminnanaloille Tuotto-/kulujäämä Rahoitustuotot ja-kulut Tilikauden yli-/alijäämä Konsernitase Konserni tase (1 000 ) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vastattavaa Oma pääoma Vieras pääoma

15 Konsernin tuotot ja kulut Konsernin tuotot (1000 ) % 46 % 2 % 45 % % 2 % % % ,3 % 1,5 % ,8 % 51,4 % Toimintatuotot Ray-avustus Muut avustukset Muut tuotot 2015 Konsernin kulut (1000 ) 27 % 1 % % % 29 % ,9 % 70 % ,8 % ,3 % Henkilöstö Toimintakulut Muut kulut 2015 Vuosikertomus

16 Talous ja henkilöstö Talous pähkinänkuoressa Vanhustyön keskusliiton talous on vakaa ja tulos ylijäämäinen. Rahoituksesta 77 % tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. RAY:n ohjeellinen suunnitelma keskusliitolle vuoteen 2017 saakka viitoittaa kestävän kehityksen jatkuvan. Keskusliitto saa tukea kolmen muun järjestön kanssa myös Suomen Kansanterveysyhdistykseltä. Liitto osallistuu Kansanterveysyhdistyksen hallitustyöskentelyyn. VTKL:n tehtäväkenttä nykyisellään kattaa useita toimintoja niiden uudistumishaasteisiin ja käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden. Muuttuva toimintaympäristö, liiton strategia ja visio haastavat organisaatiota kehittämään osaamistaan sekä keskittymään toiminnassaan uudistumistavoitteiden saavuttamiseen. Konsernin talous Konsernin kokonaistuotot vähenivät hanketoiminnan muutosten vuoksi vuonna 2015 edellisestä tilikaudesta 180 tuhatta euroa (-3,0 %). Ray-avustukset vähenivät vuonna 2015 edellisvuodesta 113 tuhatta euroa (-3,6 %), mikä selittyy pitkälti viisivuotisen Käkäte-hankkeen päättymisestä tilikauden 2014 lopussa. Toimintatuotot vähenivät 78 tuhatta euroa (-3,2 %) tytäryrityksen liikevaihdosta johtuen. Muut avustukset pysyivät kokonaisuudessaan edellisvuotisella tasolla. Liitto ei saanut merkittäviä lahjoituksia tilikaudella. Suomen Kansanterveysyhdistykseltä saadussa avustuksessa oli kasvua edelliseen verrattuna. Toiminnan kokonaiskulut vähenivät edellisvuodesta 225 tuhatta euroa (-3,7 %). Tilikaudesta 2014 henkilöstökulut vähenivät konsernissa 11 tuhatta euroa (-0,3 %). Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 72,4 % vastaavan luvun ollessa edellisvuonna 70,0 %. Konsernin tilikauden ylijäämä kasvoi ,25 euroon edellisvuoden 3 384,99 eurosta. Taseen loppusumma aleni ,21 euroon edellisvuoden ,99 eurosta. Sekä konsernin että emoyhteisön omavaraisuusasteet ovat tyydyttävällä tasolla. Henkilöstö Vanhustyön keskusliitto on asiantuntijaorganisaatio, jossa henkilöstöllä on vahvaa erityisosaamista omilla vastuualueillaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen nähdään tärkeänä ja siihen panostetaan mm. kouluttautumismahdollisuuksien avulla. Lisäksi on panostettu liiton eri toimintamuotojen keskinäisen yhteistyön lisäämiseen ja osaamisen jakamiseen. Hyvinvointikysely tsemppasi omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen henkilökohtaisen palautetiedon avulla. Kyselyn mukaan hyvinvoinnin kokonaistulos oli hyvä, verrokkiaineistoa korkeammalla tasolla, yhteisöllisyyttä toivottiin vahvistettavan ja esimiestyöltä odotettiin palautetta omasta toiminnasta. Liiton hallituksessa vahvistettiin toimistolle sisäinen organisaatio tavoitteiden saavuttamista edistämään. Henkilöstön yhteisöllisyyttä edistettiin järjestämällä kesäinen virkistyspäivän ja pikkujoulujuhla. Henkilöstölle on tarjolla liikunta/kulttuuriseteleitä. Vanhustyön keskusliitto-konsernin palveluksessa oli tilikaudella 2015 kokoaikaisiksi muutettuna yhteensä 89 työntekijää. Emoyhteisön palveluksessa heistä oli 41 ja tytäryrityksen palveluksessa 48 henkilöä. Toimintavuonna emoyhteisössä työskenteli 34 vakituista sekä 7 määräaikaista työntekijää lähinnä projektitehtävissä. Tytäryrityksessä työskenteli tilikaudella yhteensä 35 vakituista ja 60 määrä- tai osa-aikaista työntekijää. Tytäryhtiö VTKL-palvelut Oy VTKL-kotipalvelut saivat asiakkailtaan ja heidän läheisiltään kiitosta ajasta, jonka henkilöstö viettää iäkkään ihmisen luona käydessään. Kiitosta yhtiön henkilöstö ja johto saivat myös siitä, että yhtiön työntekijät ovat paneutuneet iäkkään ihmisen auttamiseen eivätkä henkilöt vaihdu jatkuvasti. Asiakkaat vertailivat palveluja ja osoittivat tyytyväisyyttä myös siitä, että sama henkilö hoitaa useita tehtäviä iäkkään ihmisen kodissa ja tämä ei kuulu meille -asenne on vieras käsite VTKLpalveluille. Jalkahoito sekä sairauden hoitona että myös lahjakortin avulla hankittuna hemmotteluhoitona säilytti suosionsa. Pitkäaikainen ja myös sairaalahoidon lomajaksojen aikana ympärivuorokautinen läsnäolo ja tuki kotihoidon asiakkaille lisäsi suosiotaan. Uusien asiakkaiden hankinnassa kotihoidon markkinoilla lisääntynyt toimijoiden määrä haastoi hintakilpailuun ja tuotteiden kehittämiseen. 16 Vuosikertomus 2016

17 Årsberättelse 2015

18 Verksamhetsledarens översikt In framtiden för att bygga den! Temat vi valt för De gamlas vecka 2015, Bygg för framtiden, kändes till en början förvirrande för många. När alla väl förstått tankegången kom denna nya slogan att inspirera både talare på fester och de äldre att reflektera kring sina möjligheter att aktivt bidra till samhällets utveckling. Ja, temat gav många chansen att stanna upp och tänka på olika sätt att upprätthålla både den egna och andras funktionsförmåga och skapa välbefinnande för alla. Styrelsens program, som kom ut på våren, och vårt nya framtidsinriktade tema råkade passa överraskande väl ihop. I enlighet med regeringsprogrammet ska både hemvård och aktivitet på egna villkor tillägnas ökad uppmärksamhet inom äldrevården, och dessutom ska anhörigvården stödas bland annat genom ett av regeringens spetsprogram. Den rådande situationen i samhället innebär ett ökat behov av att ge gemensamma instruktioner ökad spridning och klart formulera recept för en god ålderdom. Det är ofta lättare att se förändringsbehov hos andra än inom den egna organisationen, men för att vi ska kunna uppnå våra gemensamma mål finns det skäl för oss alla att ta en titt i spegeln. Det har vi på Centralförbundet för de gamlas väl gjort. Eftersom förbundet har en så central position inom en ständigt växande verksamhet måste vi aktivt forma vår organisations framtid. Vi började med att formulera en strategi, medvetna om att en god strategi ska få kräva både ihärdigt arbete och betydande förändringar inom våra olika verksamhetsområden. Styrelsen genomförde en självskattning i diskussionsform, och ledningsgruppen började likaså ägna sig åt uppbyggande sparring. Hur vi skulle lyckas med våra uppgifter och kunna identifiera möjligheter inom den utveckling som låg framför oss utgjorde utgångspunkten för diskussionerna. Vi stärkte lagandan bland annat genom att piffa upp och förnya själva kontoret. De gemensamma spelreglernas innehåll diskuterades under personalens utvecklingsdag, och de förslag som kommit upp användes av en arbetsgrupp som underlag för framtida fortbildning. Utöver dessa enskilda utbildningsdagar har vårt pensionsförsäkringsbolag understött den fortgående utvecklingsverksamheten. I slutet av 2015 infördes en ny organisationsstruktur på kontoret, vilket bidragit till fortsatt utveckling. Vårt förbundsmöte med tillhörande seminarium, som ordnades på Nationalmuseet i augusti, blev mycket uppskattat för sina aktuella teman, välorganiserade utformning och samarbetsfrämjande middag. Under mötet godkändes en ny treårsplan. Som en allt större utmaning identifierades svårigheten att förutse de förändringar och framväxande behov i samhället som vårt nätverk bör kunna beakta och tillgodose. Det strategiska utvecklingsarbete som medlemsföreningarna ägnar sig åt med centralförbundets stöd betraktades som en viktig resurs för de regionala nätverkens framtidsbygge. För att kunna främja en god äldrepolitik på riksplanet och bevaka medlemsföreningarnas intressen måste förbundets företrädare ha bred expertis inom flera verksamhetsområden, god argumentationsförmåga och en vilja och förmåga att reagera snabbt. Vi har länge varit en uppskattad och efterfrågad samarbetspartner vid utvecklingsarbete och planering av reformer, och under det gångna året har vi dessutom genom ökad synlighet i media nått ut till allmänheten mer än någonsin tidigare. Satu Helin Verksamhetsledare 18

19 1. Inflytande på äldrepolitiken Inflytande på äldrepolitiken Centralförbundet för de gamlas väl vill genom att påverka lagstiftningen och nationella riktlinjer bidra till goda förutsättningar för de äldres välbefinnande och en värdig ålderdom. Under verksamhetsåret har centralförbundet varit med i styrgruppen för regeringens spetsprojekt Hemvård för äldre utvecklas och närståendevården för alla ålderskategorier förbättras, en del av regeringsprogrammet. Detta har varit av stor betydelse för centralförbundets möjligheter att påverka äldrepolitiken. Dessutom har Penningautomatföreningens program Livfullt liv, som koordineras av centralförbundet, varit med om att förbereda social- och hälsovårdsministeriets projekt Välbefinnande och hälsa genom samarbete I början av året ordnade centralförbundet och Livfullt liv ett diskussionsforum som handlade om de äldres delaktighet och mentalvård. Vid mötet närvarade bland annat riksdagsledamöter och andra beslutsfattare. Syftet med diskussionen var att främja förebyggande mentalvård och diskutera erfarenheter av goda verksamhetsformer. Centralförbundet tog under året också ställning till statsrådets riktlinjer om en ny försökskultur och teman med anknytning till strategisk forskning. I fråga om försökskultur lyfte centralförbundet fram betydelsen av att noggrant klargöra kommunernas och föreningarnas respektive roller inom verksamhet som främjar de äldres välbefinnande och förebygger problem som kan uppkomma med åldern. Samarbete i olika forumen Det nationella Ensamhetsforumet ägde rum på ständerhuset i april. Centralförbundet för de gamlas väl presenterade under forumet sin verksamhetsform Vänkretsen, vars syfte är att lindra den ensamhet äldre personer ofta upplever. Centralförbundet för de gamlas väl ansökte om och beviljades jubileumsårsstatus inom programmet Finland 100, som kommer att äga rum En företrädare för centralförbundet utnämndes till medlem av delegationen för programmet. Förbundet blev också ombett att medverka i förnyelsegruppen för den del av statsrådets Säkerhetsstrategi för samhället som berör mental kristålighet. Förbundet skickade ut en enkät till sina medlemsföreningar, dels för att samla in information av betydelse för utvecklingsarbetet kring mental kristålighet, dels för att uppmana medlemmarna att i högre grad än tidigare arbeta för detta mål bland äldre. Under verksamhetsåret har centralförbundets experter ofta blivit inbjudna till diskussioner och höranden med anknytning till lagstiftning och allmänna riktlinjer inom social- och hälsovårdssektorn. Vid dessa behandlades bland annat behörighet för personal inom trygghets-, anstalt- och hemvårds- och social- och hälsovårdssektorn, och dessutom behandlades frågor av betydelse för antalet patienter per anställd och tillsyn av servicesystemet. Förbundet blev också ombett att uttala sig om statsbudgeten för 2016 och riktlinjer angående planen för de offentliga finanserna Tillsammans med ett antal samarbetspartner lämnade centralförbundet in ett förslag till ledningsgrupper för företag inom dagligvaruhandeln om att sätta in bänkar i affärerna för att göra det lättare för äldre personer att handla. Många äldre personer tyckte att förslaget var nödvändigt och viktigt att stöda. Centralförbundets samarbete med sarkopeniforskningen i Borgå och projektet Rehabilitering av patienter med minnesstörningar har under verksamhetsåret fortsatt i enlighet med verksamhetsplanen. Årets äldregärning 2015 gick till Eksote, Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt, för dess hemrehabiliteringsmodell. Årsberättelse

20 Inflytande på äldrepolitiken Mångsidig synlighet i media och ökad kontakt med allmänheten Under 2015 uppmärksammades förbundet i media över 300 gånger, vilket var mer än tidigare år. Förbundet blir allt oftare tillfrågat om sin syn på frågor som berör den äldre befolkningen och dess situation. Förbundets experter blir ofta intervjuade i radio och tv. Förbundets synlighet i sociala medier fortsatte att öka under året genom ökade satsningar på Facebook, Twitter och YouTube. Genom dessa kanaler kunde förbundet bland annat visa upp filmmaterial med anknytning till inlärning och delaktighet. Under verksamhetsåret utkom sex temanummer av förbundets tidning Vanhustyö Seniorarbete. Tidningen har bibehållit sin ställning inom förbundets samhällspåverkan och som källa till fördjupad kunskap för yrkesverksamma inom området. Tidningen ges ut både i Utlåtanden och ställningstaganden Centralförbundet gav under 2015 sammanlagt 24 utlåtanden om aktuella frågor. Till de centrala under året hörde utlåtandet om lagen om offentlig upphandling och den pågående förnyelsen av den, utlåtanden om beredningen av familjevårdslagen och lagen om avtalsbaserad närståendevård, utlåtandet om ändringar i lagen om understöd för förbättring av bostadsförhållandena för grupper med särskilda behov, utlåtandet om statliga bidrag för renovering av bostäder 2016, utlåtandet om bostadsbidrag för pensionstagare, utlåtandet om Valviras tillsynsprogram och utlåtandet om socialoch hälsovårdsministeriets offentliga servicelöfte. Utlåtandena finns på vår webbplats Bilaga: Lista över utlåtanden s. 33 pappersform och elektroniskt på Lehtiluukku.fi. Under verksamhetsåret ökade annonseringen i tidningen, och då annonserna ofta berör produkter och tjänster med relevans för arbete bland äldre stärktes tidningens roll som marknadsföringskanal inom branschen. Intressentgrupperna informerades om centralförbundets verksamhet genom elektroniska nyhetsbrev. Förbundets medlemsservice skickade varje månad ut ett nyhetsbrev per e-post på både finska och svenska. Ett allmänt nyhetsbrev för intressentgrupperna skickades ut fyra gånger under året. Brevet skickades främst till beslutsfattare, aktörer inom branschen och äldreråd i städer och kommuner. Centralförbundet ordnade tillsammans med pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen ett iareena-forum med temat 15 år som pensionär, hur har du det? En enkätundersökning om 80-åringars erfarenheter kring detta väckte stort medieintresse. Under verksamhetsåret deltog centralförbundet i Äldrevårdsmässan, Sjukskötardagarna, bygg- och renoveringsmässan Raksa, Kommunmarknaden och Hjälpmedelsmässan. Besökarna var bland annat intresserade av renoveringsverksamheten, Vänkretsen, materialbanken Vahvike och IT-upplysningsprogrammet SeniorSurf. Republikens president beskyddare för De gamlas vecka De gamlas vecka firades Årets tema var Bygg för framtiden. President Sauli Niinistö var beskyddare för evenemanget. Centralförbundets material väckte stort intresse, och många olika organisationer beställde förbundets affischer och började prenumerera på dess tidning. Lokala evenemang och festligheter med anknytning till De gamlas vecka ägde liksom tidigare år rum på tusentals platser runt om i landet. Huvudevenemanget för De gamlas dag ägde rum i Kajana Över 500 personer deltog i festligheterna. Evenemanget ordnades i samarbete med Kajana stad, dess äldreråd och lokala föreningar. Bland talarna på evenemanget fanns familje- och omsorgsminister Juha Rehula. Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinens och centralförbundets gemensamma utmärkelse Årets äldregärning gick till Eksote, Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt, för dess hemrehabiliteringsmodell. Genom denna form av rehabilitering ökas på flera olika sätt äldre personers funktionsförmåga och möjligheter att klara vardagen. Under De äldres vecka ordnades på tisdagen 6.10 en riksomfattande Senior- Surf-temadag i centralförbundets regi. Drygt 130 lokala evenemang med anknytning till temadagen ordnades runt om i landet. Internationell verksamhet Centralförbundets internationella verksamhet går främst ut på att delta i kongresser med anknytning till förbundets olika verksamhetsområden. Under dessa kongresser har företrädare för förbundet varit med både som deltagare och som talare. Under verksamhetsåret deltog förbundet som en inbjuden gäst i en kongress som ordnades av Europarådet och Finlands nationella människorättsinstitution. Temat för kongressen, som ordnades i Helsingfors, var hur jämlikhet och frihet från diskriminering kan främjas. Centralförbundet var med om att ordna kampanjdagen Dolda röster, vars syfte är att förebygga våld mot och annan kränkande behandling av äldre. Kampanjen koordineras av The International Network for the Prevention of Elder Abuse. Kampanjdagen äger rum 15.6 varje år och ordnades nu för tionde gången i Finland. Denna gång ordnades i Helsingfors ett jubileumsseminarium för organisationer inom vård- och omsorgsbranschen. Centralförbundet för de gamlas väl är medlem i Age Platform Europe och har lagt ut material från denna organisation på sin webbplats. 20