Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaari

Transkriptio

1 Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaari Miksi vertaisohjaaja tarvitsee koulutusta? Anne Viinikka Lapsi- ja perhetoiminnan päällikkö, MLL

2 Miksi vertaisohjaaja tarvitsee koulutusta? Puheenvuoron sisältö: Lyhyesti MLL:sta mikä on kaiken taustalla? MLL:n vertaisryhmätoiminnan lähtökohdat ja toimintakäytännöt MLL:n vertaistuen eri muodot Mihin vanhemmat tarvitsevat tukea? Mihin ja miksi tarvitaan koulutusta? eikö vertainen voi auttaa ilman koulutustakin? MLL:n vertaistoiminnan koulutusohjelmat Vertaisryhmätoiminnan vaikutusten arviointi auttaa suuntamaan myös koulutusta

3 MLL:n järjestörakenne 2009 HENKILÖJÄSENET (92 000) MLL:N PAIKALLISYHDISTYS RY (566) Yhdistyksen kokous Yhdistyksen hallitus MLL:N PIIRIJÄRJESTÖ RY (13) Piirin kokous Piirihallitus MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RY (KESKUSJÄRJESTÖ) Liittokokous Liittovaltuusto Liittohallitus / A.V. MLL kylpy

4 MLL:n arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Inhimillisyys Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus Ilo / A.V. MLL kylpy

5 MLL:n tehtävä Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria

6 MLL:n päämäärät Lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. Jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen kasvuympäristö. Vanhemmuus ja yhteinen kasvatustyö saavat arvostusta ja tukea. Vapaaehtoistyö, toisen auttaminen, välittäminen ja yhteisen vastuun kantaminen ovat yhteiskunnan näkyviä arvoja. Lapsuuden tueksi vahvistuu sukupolvien ketju.

7 MLL:n vapaaehtoisen vertaistuen eri muodot Vertaisryhmät Suljetut teemalliset vanhempainryhmät Erilaiset toiminnalliset ryhmät Eri sukupolvia yhdistävät ryhmät Perhekahvilat Avoin vertaisryhmätoiminta Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Ammatillisesti ohjattua, eri-ikäisten lasten vanhemmille ja odottaville perheille suunnattua vapaaehtoistoimintaa Vanhempainpuhelin ja -netti

8 MLL:n vertaisryhmätoiminnan lähtökohdat MLL:n vertaisryhmätoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa vahvistaa vanhemmuutta ja lisää perheiden omia voimavarjoja kasvattaa perheiden omaa arjen ongelmien asiantuntijuutta ja lisää toisista välittämistä sekä yhteistä kasvatusvastuuta lapsista kasvattaa perheiden sosiaalista pääomaa, epävirallista tukiverkostoa ja vahvistaa asuinalueiden yhteisöllisyyttä lisää perheiden kokemaa hyvinvointia on vapaaehtoistyönä tekijälleen palkitsevaa ja perustuu haluun auttaa ja helpottaa muiden arkea.

9 MLL:n vertaisryhmätoiminnan toimintakäytännöt Vapaaehtoisten vertaisryhmänohjaajakoulutus pilotti v Valtakunnallinen malli vuodesta 2007 Vertaisryhmänohjauksen kouluttajakoulutus v Ammatillista täydennyskoulutusta Vertaisryhmätoiminnan tukimateriaalit Toiminnan ohjausrakenne v Systemaattinen vertaisryhmätoiminnan arviointi Kumppanuus: kunta järjestöt srk MLL:n kolmitahoinen yhteistyö: paikallisyhdistys piiri keskusjärjestö

10 Mihin vanhemmat tarvitsevat vertaistukea? Vastauksia on koottu seuraavista MLL:n aineistoista: MLL:n Vanhempainpuhelin ja netti 2007, vuosiraportti Kannattava keikka, MLL:n vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi, kevät 2008 Mitä kuuluu isä? MLL:n Isäkysely, marraskuu 2008 Aina mieli virkeämpi sieltä lähdettäessä, MLL:n Perhekahvilakysely, maaliskuu 2009

11 Mihin vanhemmat tarvitsevat tukea? Äitien huolenaiheita MLL:n Vanhempainpuhelin ja netti 2007, MLL:n Perhekahvilakysely 2008, Vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi 2008 Huoli omasta jaksamisesta ja omasta henkisestä hyvinvoinnista Ei ole riittävästi sosiaalisia ystävyysja tukiverkostoja Asettuminen uudelle paikkakunnalle Epävarmuus kasvatusasioissa, esim. rajojen asettamisesta Ristiriitaiset käsitykset kasvatusasioissa esim. puolison kanssa Ahdistuneisuus, masentunut mieliala Hermostuminen, ärtyneisyys

12 Mihin vanhemmat tarvitsevat tukea? Mikä isiä askarruttaa? Mitä kuuluu isä? MLL:n Isäkysely 2008 MLL:n vanhempainpuhelin ja netti 2007 Olenko riittävän hyvä isä Lasten kasvatukseen liittyvät asiat / rajojen asettaminen Ajankäyttöön liittyvät pulmat Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus Oma jaksaminen / Puolison jaksaminen Eron uhka / Isien alisteinen asema erotilanteissa äiteihin nähden / huoltajuusriidat Toimivan suhteen säilyttäminen aiemmassa liitossa syntyneisiin lapsiin ja heidän asemansa nykyisessä perheessä Huoli, ettei pysty täyttämään äitien asettamia odotuksia

13 Lapseen liittyvät huolenaiheet Lapseen liittyvät yleisimmät huolenaiheet sukupuolittain (%) tarkasteltuna MLL:n Vanhempainpuhelin 53 Uhmakkuus Keskittymisen pulmat ja/tai levottomuus Psyykkiset ongelmat Kaverisuhteet Päihteiden käyttö ja netti 2007 tyttö 34 poika Takertuvuus Lasta on kiusattu Sovitut säännöt eivät pidä Heikko pettymyksensietokyky Pelokkuus

14 Miksi vapaaehtoiseksi? Halu edistää lapsiperheiden asiaa omalla asuinalueella Halu vastata perheiden huolenaiheisiin Harrastuksen vuoksi Yhteisöllisyyden tarve Sosiaalisen verkoston tarve Seuran tarve / yksinäisyys Halu jakaa omaa osaamistaan muille Halu kasvaa omien lasten kanssa Itsekkäät syyt Itsensä kehittäminen Meriitin kerääminen (erilaiset todistukset)

15 Mihin vapaaehtoinen vertainen tarvitsee / toivoo koulutusta? (MLL:n vertaisryhmänohjaajien koulutuspalautteet ) MLL:n vapaaehtoiset vertaisryhmänohjaajat hakeutuvat koulutukseen koska: koulutustarve nousee vapaaehtoistoimijoilta itseltään. koulutuksessa osallistujat pääsevät keskustellen vaihtamaan kokemuksia käytännön ryhmänohjauksesta. vertaisoppiminen mahdollistuu koulutus tarjoaa teoriapohjaa, neuvoja ja henkilökohtaista ohjausta. koulutuksessa oppii ja saa kokemuksen erilaisista ryhmänohjausmenetelmistä ja rohkaistuu käyttämään niitä itsekin. osallistujat saavat koulutuksessa itselleen laajan materiaalipaketin

16 Mihin vapaaehtoinen / vertainen tarvitsee ja toivoo koulutusta? Osallistujat saavat uusia verkostoitumismahdollisuuksia toisten ohjaajien / ohjaajaksi aikovien kanssa Oman hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tunnistamaan, milloin jollakin ryhmäläisellä on ammattiavun tarve. osaa ohjata tarvittaessa eteenpäin ammattiavun piiriin. Toiminnan suunnitteluun, erilaisten ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, ryhmänohjausmenetelmiin jne. Koulutuksessa saa ohjausta myös paikalliseen perhepalveluverkostoon liittymiseksi. Koulutus motivoi myös vapaaehtoisena toimimiseen.

17 Miksi koulutusta tarvitaan? Vapaaehtoistoimijan näkökulma Laadukkaan koulutusmahdollisuuden järjestäminen / tarjoaminen kertoo vapaaehtoistoimijoiden arvostuksesta Innostava koulutus innostaa eteenpäin / käynnistämään ryhmän. Vapaaehtoisen ja ammatillisen vertaisryhmätoiminnan välisen jännitteen purkamiseen ja selventämiseen (ei terapiaa). Koulutus lisää omaa ammattitaitoa myös työelämässä. hyötyä ja meriittiä itselle myös työelämän tarpeisiin liittyen. Koulutus antaa ohjaajille yhtenäisen kuvan MLL:n vertaisryhmätoiminnasta, MLL:n arvoista ja toimintaperiaatteista. Koulutuksessa osallistuja saa samalla tietoa MLL:n toiminnan laaja-alaisuudesta ja voi ohjata omaan vertaisryhmäänsä osallistuvia vanhempia mukaan myös muihin MLL:n toimintoihin.

18 Miksi koulutusta tarvitaan? Järjestön näkökulma Koulutus pitää yllä ja kehittää järjestön vertaisryhmätoimintaa ja varmistaa että toiminalle asetetut laatutavoitteet täyttyvät. Toiminnan luotettavuus lisääntyy (järjestön brändi pysyy vahvana) Koulutuksen avulla tietoisuus vertaisryhmätoiminnan vaikutuksista perheiden kokemaan hyvinvointiin lisääntyy. Arjen asiantuntijuus lisääntyy koko järjestössä. Koulutuksen kautta MLL:n vertaisryhmätoiminta aktivoituu koko maassa ja kaikissa MLL:n piireissä. MLL:n piireissä ja yhdistyksissä käynnistyy uusia koulutettujen vertaisryhmäohjaajien vetämiä vanhempien vertaisryhmiä Koulutus lisää toiminnan vakuuttavuutta esim. tukea haettaessa

19 Miksi koulutusta tarvitaan? Yhteiskunnallinen näkökulma Vapaaehtoistoimijalle muodostuu käsitys siitä, mikä on (MLL:n) vertaisryhmätoiminnan merkitys ja asema osana peruspalvelujärjestelmää. Yhteistyö julkisen ja kolmannen sektorin välillä tiivistyy. Asunalueiden / paikallinen yhteisöllisyys vahvistuu ja perheiden sosiaalinen pääoma lisääntyy. Perheiden kansalaisaktiivisuus lisääntyy.

20 MLL:n vertaisryhmätoiminnan koulutusmalli 1. Vertaisryhmänohjaajien Kouluttajakoulutus Lähiopetusta 2pv + 1pv + 2pv + 1 pv Orientaatiotehtävä, välitehtäviä Omatoimista kirjallisuuteen tutustumista Käytännön tehtävä / harjoittelu Ryhmänohjaajakoulutuksen käynnistäminen ja kouluttaminen yhdessä työparin kanssa Kirjallinen raportti jokaisesta koulutuskerrasta Alueellinen / seudullinen yhteistyö 2. Vertaisryhmän ohjaajakoulutus Lähiopetusta 2 pv (aloitusviikonloppu) + 1pv + 1pv + 1pv Orientaatiotehtävä, välitehtäviä Omatoimista kirjallisuuteen tutustumista Käytännön tehtävä / harjoittelu Vanhempien vertaisryhmän käynnistäminen ja ohjaus vähintään 5 kertaa Kirjallinen raportti jokaisesta tapaamisesta

21 MLL:n vertaisryhmänohjauksen koulutuskokonaisuus MLL:n keskusjärjestö vastaa vertaisryhmäohjaajien kouluttajakoulutuksista. Tämä on ammatillista lisäkoulutusta. Tavoitteena on, että jokaisen piirin alueella on päteviä vertaisryhmän ohjaajien kouluttajia Piirit vastaavat vertaisryhmänohjaajien koulutuksista Piirit järjestävät koulutuksia alueellisen tarpeen mukaan Keskusjärjestö järjestää valtakunnallisia jatkokoulutuksia / tapaamisia kouluttajille ja ryhmänohjaajille Piirit järjestävät ohjaajille alueellista jatkokoulutusta ja vertaistapaamisia sekä tarjoaa ohjausta ja apua ongelmatilanteissa

22 MLL:n vertaisryhmiä ohjaavat koulutetut ohjaajat MLL:n vertaisryhmän ohjaajaksi voi ryhtyä MLL:n vertaisryhmän ohjaajakoulutuksen käynyt henkilö. Ammatillista pätevyyttä ei edellytetä. Vertaisryhmä käynnistetään yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa. Paikallisyhdistys, piiri- ja keskusjärjestö tukevat vertaisryhmän ohjaajia.

23 Vertaisryhmätoimintaa tukevat materiaalit

24 MLL:n vertaisryhmätoiminnan tukimateriaalit ohjaajille, kouluttajille ja paikallisyhdistyksille Vertaisryhmäohjaajan käsikirja (2006) Vertaisryhmäohjaajan koulutus - Kouluttajan opas (2006) Vertaistuesta vanhemmuuteen -yhdistyksen opas (2006) Kouluttajan käsikirja (2009) Vertaansa vailla keskustelukortit (2007) Hyvän lapsuuden ytimessä -keskusteluaineisto Hyvän lapsuuden ytimessä kalvosarja

25 MLL:n vertaisryhmätoimintaa arvioidaan ja kehitetään Arvioinnin tavoitteena on selvittää vapaaehtoisen osallistumisen vaikutuksia perheiden kokemaan hyvinvointiin. avata vapaaehtoisten roolia selvittää, mikä motivoi vapaaehtoistoimintaan ja koulutuksiin sekä mistä vapaaehtoiset saavat voimia. saada tietoa vapaaehtoisten koulutustarpeista ja toiveista. Tarkoituksena on lisäksi MLL:n kolmitahoisen (paikallisyhdistykset piirit keskusjärjestö) yhteistyön vahvistaminen ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen paikallisyhdistysten vapaaehtoisnäkökulman esille tuominen

26 Vertaisryhmätoiminnan vaikutuksia MLL:n Perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi, Viinikka&Väliaho,2008 Kokemus oman hyvinvoinnin lisääntymisestä on tärkein vaikutus. Vertaisryhmissä jaetut toivon tarinat auttavat oman elämän ja arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Vertaisryhmissä saa tietoa paikkakunnan palveluista Vanhempien yhteisen toiminnan kautta voi vaikuttaa paikallisiin lapsiperheiden palveluihin ja osallistua niiden kehittämiseen

27 Avoimen vertaisryhmätoiminnan vaikutukset MLL:n perhekahvilakävijöihin ja -ohjaajiin Olen saanut lisää ystäviä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut Oloni helpottuu, kun saan puhua toisten vanhempien kanssa Mukanani käyvät lapsi/lapset ovat saaneet lisää ystäviä Oma hyvinvointini on lisääntynyt Olen saanut mielekästä tekemistä Mukanani käyvien lapsen/lasten hyvinvointi on lisääntynyt Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatusta tarjonnasta Olen kotiutunut paikkakunnalle Olen saanut vertaistukea Olen saanut uusia ideoita kasvatustyöhön Olen saanut lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon Olen saanut tukea kasvatustyöhön Itseluottamukseni on lisääntynyt ohjaajat kävijät Perheeni hyvinvointi on lisääntynyt Olen saanut vinkkejä arjen ongelmiin Olen voinut auttaa muita Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä Olen saanut ryhmäläisiltä vastavuoroista apua Uskallan pyytää helpommin apua Olen saanut muuta tukea itselleni Tarve ammattiavun käyttämiseen on vähentynyt Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin kotona Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin asuinalueellani Jokin muu vaikutus Perhekahvilassa käyminen ei ole vaikuttanut Olin arvioinut tarvitsevani ammattiapua, mutta tarvetta ei tullutkaan Olen saanut tukea parisuhteeseen Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin jossain muualla Prosenttia

28 Arvioinnin johtopäätökset: Vapaaehtoisten kouluttaminen vertaisryhmänohjaajiksi kannattaa, koska vertaisryhmätoiminnan avulla Perheiden / vanhempien ryhmätoiminta lisääntyy Perheiden väliset ystävyysverkostot vahvistuvat Perheiden keskinäiset tuki- ja avunantokäytännöt monipuolistuvat Perheiden arjen ongelmat helpottuvat / ammattiavun tarve vähenee Vertaisryhmänohjaajien ryhmänohjaustaidot paranevat Julkisen sektorin ja järjestöjen välinen yhteistyö selkiytyy

29 YK:n yleissopimus lasten oikeuksista täyttää 20 vuotta v Vanhemmuuden tuki edistää lapsen oikeutta hyvään lapsuuteen Työn määränpäänä olkoon että jok ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osan siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi. C.G. Mannerheim