arkkitehtuurikilpailuja

Transkriptio

1 arkkitehtuurikilpailuja Architectural competitions in finland Greater Helsinki Vision 2050

2 Haasteellinen kilpailu toi tuoreita ideoita Helsingin seudun kehittämiseen ARKKITEHTI FINSK ARKITEKTURTIDSKRIFT THE FINNISH ARCHITECTURAL REVIEW Julkaisija / Utgivare / Publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA / Finnish Association of Architects Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor-in-Chief Harri Hautajärvi arkkitehtuurikilpailuja ARKITEKTURTÄVLINGAR ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND Greater Helsinki Vision 2050-ideakilpailun järjestivät Helsingin seudun 14 kaupunkia ja kuntaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Kilpailun tavoitteena oli löytää uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja seudun asumisen, maankäytön ja liikenteen kehittämiseen. Kilpailutehtävä osoittautui haasteelliseksi. Kilpailutöissä nostettiin esiin ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, terveys- ja ympäristötietoisuuden nousu, eettinen kuluttaminen, elämäntapojen moninaistuminen ja yksilöllistyminen, palkkatyön luonteen muutos ja työperäisen liikkuvuuden lisääntyminen. Kiinnostavimpia olivat ehdotukset, joissa ei tyydytty siirtämään valmiita kaupunkisuunnittelun ideaaleja Helsinkiin, vaan kyettiin tuottamaan omaperäisiä, paikalliseen maisemaan, ilmastoon ja elämäntyyleihin sitoutuvia ratkaisuja. Kilpailutulosten perusteella vahvaksi viestiksi nousi se, että metropolialueella tarvitaan uusia avauksia alueen hallinnon sekä maankäytön suunnittelun organisointiin ja käytännön työkaluihin. Alueen tulevaisuudelle nähtiin eduksi, että kuntarajat poistuvat joko kokonaan tai kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään erityisesti maankäytön suunnittelussa. Kansalaisosallisuuden lisäämisen uskottiin tuovan seudulle vetovoimaa, varmistavan kehityksen kestävyyden ja vahvistavan asukkaiden juurtumista. Greater Helsinki Vision 2050-ideakilpailun palkitut ja lunastetut ehdotukset tarjoavat selkeitä näkemyksiä seudun kehittämiseen ja täydentävät toisiaan. Ne tarjoavat monipuolisen alustan tulevalle visio- ja strategiatyölle. Toimitus ja taitto / Redaktion och layout / Edition and Layout Pirjo Pekkarinen-Kanerva, pirjo.pekkarinen@safa.fi Osoite / Adress / Address SAFA Runeberginkatu 5, FI Helsinki, Finland puh. / tel (0) fax +358 (0) Käännös / Översättning / Translation Mikko Moilanen, Trevor Harris Kirjapaino / Tryckeri / Printers Forssan kirjapaino Oy Irtonumero / Lösnummer / Single Copy EUR 5 (sis. alv / inkl moms / inc. VAT 22 %) ISSN Challenging competition brought fresh ideas for developing the Helsinki region The Greater Helsinki Vision 2050 ideas competition was organized by 14 towns and municipalities of the Helsinki region, together with the Finnish Ministry of the Environment. The goal of the competition was to find new and open-minded residential, land use, and transport solutions for developing the region. The competition assignment proved challenging for the participants. The entries gave thought to climate change, ageing population, the rise of environmental and health awareness, ethical consumership, the diversification and individualization of lifestyles, change in the nature of paid labor, and the increase in work-based mobility. The most interesting entries did more than simply applied ready-made urban planning ideals to Helsinki; they were able to produce original solutions committed to the local landscape, climate, and lifestyles. Ilmestyy Arkkitehti-lehden irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift Published with Arkkitehti Finnish Architectural Review On the basis of the competition results, a strong message was the need for new initiatives in the metropolitan area in terms of organizing and providing practical tools for regional governance and planning of land use. It was considered beneficial for the region s future that municipal borders are either completely removed or that inter-municipal cooperation is strengthened, especially regarding the planning of land use. The increasing of citizen participation was believed to increase the region s appeal, ensure sustainable development, and strengthen residential rooting. The awarded and purchased entries of the Greater Helsinki Vision 2050 competition offer clear visions for the development of the region and complement each other. They offer a diverse platform for future visionary and strategic work. Uudenmaan maakuntakaava Regional Land Use Plan Uudenmaan liitto / Uusimaa Regional Council Helka-Liisa Hentilä, Trevor Harris arkkitehtuurikilpailuja

3 Greater Helsinki Vision 2050 kansainvälinen ideakilpailu / International ideas competition kilpailun järjestäjä / competition organizer Pääkaupunkiseudun kunnat / Municipalities of the Metropolitan Area: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti, Sipoo ja ympäristöministeriö valtion edustajana/ and State of Finland (ministry of the environment) kilpailuaika / competition period kilpailun ratkaisu / competition results ehdotusten lukumäärä / number of entries 109, joista hylättiin 23 / 109, of which 23 were disqualified palkintolautakunta / competition jury, appointed by: Pekka Korpinen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja/ mayor for City Planning and Real Estate, Helsinki (puh.johtaja / chairman of the jury) Raimo Sailas, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö / secretary of state, ministry of finance Sirkka Hautojärvi, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö / permanent secretary, ministry of the environment Olavi Louko, teknisen toimen johtaja / director of technical services, Espoo Jukka Peltomäki, apulaiskaupunginjohtaja / deputy mayor, Vantaa Rolf Paqvalin, kaupunginjohtaja / mayor, Kerava Jyrki Mattila, tekninen johtaja / technical director, Hyvinkää Pekka Normo, suunnittelujohtaja / director of planning, Sipoo Aimo Lempinen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto / executive director of Uusimaa regional council Peter Ache, professori, TKK / professor for European metropolitan planning, HUT Suomen Arkkitehtiliitto SAFA / Finnish Association of Architects SAFA Trevor Harris, professori / professor, arkkitehti SAFA RIBA / architect Helka-Liisa Hentilä, prof., TkT / D.Sc., arkkitehti SAFA / architect palkintolautakunnan sihteeri / secretary of the jury Paula Huotelin, kilpailusihteeri, arkkitehti SAFA / secretary for competition affairs, architect palkintolautakunnan pysyvät asiantuntijat / permanent experts of the jury Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri / deputy town clerk, Helsinki Matti Vatilo, yhdyskuntasuunnittelun tulosryhmän päällikkö, ympäristöministeriö / director of urban development, ministry of the environment Markku Lahti, yleiskaavapäällikkö / head of master planning, Helsinki Kari Moilanen, kaupunkisuunn.päällikkö / head of city planning, Espoo Jukka Kullberg, kaupunkisuunnittelujoht./ head of city planning, Vantaa Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti / city architect, Järvenpää Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti / municipal architect, Kirkkonummi muut asiantuntijat / other experts sosiaalinen rakenne / social structure: Marketta Kyttä, johtava tutkija, FT / leading researchers, PhD liikennesuunnittelu / traffic planning: Mauri Heikkonen, rakennusneuvos / building counsellor Pornaisten Mustijoki / Mustijoki river in Pornainen Keravan rautatieasema / Kerava railway station Vihti Palkitut ehdotukset Awarded entries 1. palkinto / 1st prize EUR ehdotus / entry no 38 Emerald tekijät, työryhmä / authors, working team: Juha Eskolin, arkkitehti SAFA / architect Jenni Lautso, arkkitehti SAFA / architect Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA / architect Tuomas Vuorinen, arkkitehti / architect WSP Finland Ltd (Suomi / Finland) maankäyttö / land use: Petri Saarikoski, arkkitehti SAFA / architect maisema / landscape: Hanna Hannula, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Arto Kaituri, maisema-arkkitehti MARK / landscape architect Mirjam Pentti, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture elämäntapavisiot / lifestyle visions: Jani Päivänen, VTM / M.Soc.Sc. Mikko Rikala, teollinen muotoilija TaM / industrial designer MA Pia Salmi, teollinen muotoilija TaK / industrial designer Mari Siikonen, teollinen muotoilija TaM / industrial designer MA liikenne / traffic: Simo Airaksinen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Jouni Ikäheimo, B.Sc. (Civ.Eng.) Risto Jounila, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Lauri Pitkänen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) neuvonantajat / advisors: Susanne Ingo, arkitekt / architect Linda Marend, arkitekt / architect Agneta Persson, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Mikael Wallin, landscape architect WSP Sweden Ltd Matti Mannonen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Veli-Markku Uski, maisema-arkkitehti / landscape architect WSP Finland Ltd avustajat / assistants: Essi Vehkanen, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Meri Leikas, proj.siht./ project secretary Paula Leppänen, GIS coordinator Natalia Martamo, AD Ba jaettu 2. palkinto / shared 2nd prize EUR ehdotus / entry no 15 Boundary Strips tekijä / author: Frank Görge, architect au25 (Saksa / Germany) konsultti / consultant: Carola Görge, civil engineer jaettu 2. palkinto / shared 2nd prize EUR ehdotus / entry no 59 Towards City 2.0 Tuomas Toivonen, arkkit. SAFA / architect Hans Park, arkkit.yo / student of archit. NOW for Architecture and Urbanism (Suomi / Finland) Roope Mokka, tutkija / researcher Aleksi Neuvonen, tutkija / researcher DEMOS Helsinki (Suomi / Finland) avustajat / assistants: Ville Haimala, tait.yo / student of art and design Martti Kalliala, arkkit.yo / student of archit. Dylan Kwok, tait.yo / student of art and design jaettu 2. palkinto / shared 2nd prize EUR ehdotus / entry no 94 Holistic Uniqueness Oliver Seidel, architect Verena Brehm, architect Cityförster, Network for Architecture (Saksa / Germany) sekä / with: Anke Schmidt Steen Hargus lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 8 Metroscape Helsinki Jörg Knieling, professor, Dr.-Ing. Michael Koch, professor, Dr.-Ing. Julian Petrin, Dipl.-Ing. Mario Abel, Dipl.-Ing. Annette Buschermöhle, Dipl.-Ing. Patricia Jacob, Dipl.-Ing. Antje Matern, Dipl.-Geogr. Marc Springer BDes, landscape architect Johannes Bouchain, B.Sc. HCU Urban Future Lab. HafenCity Universität Hamburg (Saksa / Germany) lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 55 Orlando Nina Artioli, architect Paola Fusco, architect Alessandra Glorialanza, architect Daniela Pastore, architect Davide Sacconi, architect TSPOON architecture studio (Italia / Italy) ja / and: Gualtiero Bonvino, architect, urban economist Raffaele Patitucci, landscape architect, photographer lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 70 (R)evolver EDGE laboratory, Tampereen teknillinen yliopisto / Tampere University of Technology TUT (Suomi / Finland): Samuli Alppi, maisema-arkkitehti / landscape architect Anssi Joutsiniemi, arkkitehti / architect Staffan Lodenius, professori / professor, arkkitehti SAFA / architect Arkkitehtistudio M&Y (Suomi / Finland): Antti Moisala, arkkitehti / architect Kimmo Ylä-Anttila, arkkit. SAFA / archit. avustaja / assistant: Markku Lankinen, tutkija / senior researcher (väestömalli / population model) lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 74 Line TM Isabella Pasqualini, project leader Dieter Dietz, professor Daniel Pokora, architect ALICE Atelier de la conception de l espace Ecole Politecnique Féderale Lausanne (Sveitsi / Switzerland) lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 90 Thirdlife Marja Straver-Nevalainen, architect, urban planner Hans Dekker, landscape architect DN Urbland (Hollanti / Netherlands) sekä / with: Francesca Annecchini Richard Breit Hong Cai Gijsje Jacobs Marten Kodde Ard Middeldorp Taylan Polat Dennis Ruijgt Anne-Maija Scholten Jeroen van der Vlist yhteistyössä / in cooperation with: Mari Vaattovaara, prof. Tuuli Toivonen, senior lecturer HY, Maantieteen laitos / University of Helsinki, Department of Geography ja / and: Michiel Brouwer, consultant Beitske Boonstra, consultant TNO Innovation & Environment arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

4 Greater Helsinki Vision kansainvälinen ideakilpailu Kilpailun taustaa Pääkaupunkiseudun 14 kuntaa päättivät järjestää kansainvälisen ideakilpailun voidakseen valottaa seudun tulevaisuutta aina vuoteen 2050 saakka. Tällä hetkellä Suomessa on nähtävillä sekä yhdyskuntarakennetta hajaannuttavia että keskittäviä ilmiöitä. Maailmanlaajuinen kauppa, vahva Helsinki-brandi ja tarve luoda suuria osaamiskeskuksia vahvistavat kaupunkien kasvua. Toisaalta luonnon ja maanläheisen asumisen arvostaminen lisäävät haja-asutusta ja pieniä aluekeskuksia. Suunnittelutilanne on varsin haasteellinen, sillä seuraavien 50 vuoden aikana asumisväljyyden lisääntyminen ja väestönkasvu edellyttävät uudisrakentamista yhteensä noin 70 milj. neliömetriä. Lähivuosikymmenten aikana myös seniorikansalaisten osuus väestöstä tulee kasvamaan rajusti. Informaatioyhteiskunnan aikana kaupungit ovat kasvaneet nopeasti ja niillä on suuri merkitys kansainvälisessä kilpailussa. Pääkaupunkiseudun taloudellinen kehitys on riippuvainen alueen korkeasta teknologiasta ja osaamisesta. Taloudellisen kasvun odotetaan perustuvan pääosin ICT-teollisuuden, palveluiden kasvun sekä korkean koulutuksen ja tutkimuksen varaan. Tärkeä osa aatekilpailun tehtävää olikin pohtia informaatioyhteiskunnan vaikutusta kaupunkiseudun kehitykseen ja rakenteeseen. Myös pääkaupunkiseudun nykyinen rakenne aiheuttaa ongelmia. Helsingin itä- ja länsiosien epätasapaino sekä alueen reunakuntien ja ydinkeskustan väliset suhteet asettavat haasteita kestävien tulevaisuuskuvien luomiseen. Aluekeskusten kasvaessa myös perinteisen ydinkeskustan, Helsingin, asema on muuttumassa. On tärkeää hahmottaa miten uudet elinympäristöt vahvistaisivat alueen kilpailukykyä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Seudun tulevan kehityksen kannalta uusien alueiden sijainti, laatu ja houkuttelevuus ovat avainasemassa. Määrällisiä haasteita Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja se on kaupungistunut melko myöhään. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat kasvaneet jatkuvasti. Viime vuosina maan hinta on noussut rajusti. Sopivien rakennuspaikkojen puute kuntien keskuksissa on johtanut alueen rakenteen hajaantumiseen. Metropolialueella on tällä hetkellä noin 1,3 milj. asukasta. On mahdollista, että alueella asuu 50 vuoden kuluttua lähes 2 milj. ihmistä. Asunnot ovat ahtaita ja suurempien asuntojen tarve kasvaa ja 70-lukujen valtava uusien asuntojen tarve johti kerrostalotuotannon lisääntymiseen. Keskieurooppalaisten kaupunkien väestöntiheydet ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa, jopa aivan Helsingin keskustassa. On tunnettua, että tilastollisesti liikenteen energian kulutus seuraa käänteisesti väestöntiheyttä. Harva asutus merkitsee siten suurta energian kulutusta. Energian hinnat nousevat ja huoli ympäristöasioista kasvaa jatkuvasti. Pääkaupunkiseudun on tulevaisuudessa perustuttava korkealaatuiseen julkiseen liikenteeseen ja tehostettava maankäyttöä. Se miten, missä ja millaisella julkisella liikennejärjestelmällä tämä tulee tapahtumaan, on koko alueen tulevan kehityksen avainkysymys. asutus on sijoittunut maantieteellisistä syistä (meren läheisyyteen) tehottomaan, puoliympyrän muotoisen vyöhykkeeseen. Suurin osa seudun väestöstä asuu esiaupunkialueilla, joten niiden parantaminen ollut kaupunkisuunnittelijoiden kiireisimpiä tehtäviä viime vuosina. Uusista ratkaisuista, kuten puutarhakaupungeista ja ekologisista vaihtoehdoista on kyllä keskusteltu, mutta niitä ei ole vielä toteutettu alueella kovin laajasti. Helsinki on vihreä pääkaupunki, ainutlaatuinen yhdistelmä merta ja viheralueita. Ympäristön laatu on yksi valtioiden välisen kilpailukyvyn tärkeä tekijä. Liikennejärjestelmät Kansainvälisten vertailujen mukaan Helsingin niemelle tulevan ja sieltä lähtevän julkisen liikenteen käyttö on korkealla tasolla. Koko pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne kattaa kuitenkin vain yhden kolmasosan kaikista ajoneuvoilla tehdyistä matkoista. Liikenteeseen käytetty energian kulutus on kaksinkertainen verrattuna eurooppalaisten kaupunkien keskiarvoon. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet useita liikennehankkeita. Seuraavien 50 vuoden aikana potentiaalisia uusia hankkeita ovat: nopea raideyhteys Pietariin, raideyhteys lentoasemalle ja uusi raidelinja kehäväylien II ja III varteen. Turun ja Lahden moottoriteitä yhdistävää tunnelia (kehä 0) on myös pohdittu, samoin Itä- ja Länsiväyliä yhdistävää, Helsingin keskustan ali kulkevaa tunnelia. Myös tunneli tai siltayhteyttä Tallinnaan on visioitu. Suunnitteluohjeet Kilpailijoiden tuli luoda ja esittää oma visionsa seudun kehityksestä vuoteen 2050 saakka. Ratkaisujen tuli muodostaa pääkaupunkiseudulle kehitysmalli, joka sisältää aluevaraukset, rakentamisen, liikenne yms. järjestelmät, tulevaisuuden metropolin. Kilpailijoiden tuli kuvitella, kuvata ja visualisoida oma lähtöoletuksensa seudun kehitykselle: mikä tulee olemaan ilmastomuutoksen vaikutus tai taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen muutos. Kilpailijoiden tuli keskittyä uusien mahdollisuuksien ja potentiaalin löytämiseen eikä ehdottaa ainoastaan jo toteutumassa olevia suunnitelmien parantamista. Greater Helsinki Vision 2050 kilpailun järjestäjät toivoivat kilpailijoilta uutta, tuoretta ajattelua kaupunkisuunnitteluun ja ratkaisuja sekä seudullisiin että paikallisiin ongelmiin. Arvosteluperusteet Arvioidessaan ehdotuksia palkintolautakunta piti erityisen tärkeänä esitetyn vision innovatiivisuutta. Vision tuli pohjautua ehjään seutukokonaisuuteen, jossa oli kiinnitetty huomiota lisäksi: pääkaupunkiseudun sijoittumiseen ajatellen maailmanlaajuista, eurooppalaista ja itämeren maiden mittakaavaa seudun rakenteelliseen eheyteen sekä rakennetun ja viherympäristön laatuun liikenneverkostojen tehokkuuteen, selkeyteen ja laatuun taloudellisten rakenteiden kattavuuteen ja laatuun Tärkeimmät kehitysvyöhykkeet Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nimenneet 12 tärkeintä kehitysvyöhykettä, jotka luovat pohjan tulevalle seudulliselle yhteistyölle. Näillä alueilla katsotaan olevan suurin vaikutus uusien asuinalueiden ja kehityshankkeiden syntymiseen. Kehitysvyöhykkeiden luettelo oli tarkoitettu kilpailijoille ohjeeksi, eikä se ollut heitä sitova. 1 Kehärata / Ring Rail development zone Uusi pääradan ja Martinlaakson radan yhdistävä rata, joka avaa yhteyden myös lentoasemalle. 2 Länsimetro ja läntinen moottoritie / Western metro line and Motorway zone Tuleva länsimetro ja moottoritie yhdistävät Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen rannikkoalueita. 3 Vuosaaren satama ja Kehä III (E18) / Vuosaari Port and Ring Road III zone Kaupallinen ja teollisuusvyöhyke Vuosaaren satamasta lentoasemalle ja edelleen länteen. 4 Kehä II / Ring Road II land use zone Alueellinen yhteistyöhanke, joka sisältää alueita Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. 5 Päärata / Main railway (Helsinki-Tampere) Maankäytön tehostaminen pääradan varressa: uusia asuin ja työpaikka-alueita. 6 Rantarata / Coastal railway line Linja parantaa yhteyksiä ja luo uusia hankkeita Helsinkiin, Espooseen ja Kirkkonummelle. 7 Pohjois-Espoo / Northern Espoo Ydinalue laajenee Kirkkonummen Veikkolaan, Vihdin Nummelaan, Lohjalle ja Nurmijärven Klaukkalaan. Raideliikenneyhteys rantarataan ja Klaukkalan rataan. 8 Keski- ja Etelä-Sipoo / Expansions in middle and southern Sipoo Kerava-Nikkilä radan kehittäminen ja ratayhteyden luominen alueen eteläosaan. 9 Kerava-Lahti raideyhteys / Kerava-Lahti shortcut rail Uusi raideyhteys yhdistää alueet Helsinkiin. 10 Uusi lentokenttä pienkoneille / New Airfield for light aircraft Helsingin Malmilla sijaitseva vanha lentokenttä korvataan uudella ( ha). 11 Kehä IV / Ring Road IV Tulevaisuuden kehäyhteys (Tuusula-Vantaa- Nurmijärvi) mahdollistaa palveluiden sijoittamisen seudun pohjoisosaan. Top priority development zones Greater Helsinki municipalities have identified 12 top development zones, which form the basis for future cooperation. These zones are considered to have the greatest volume for new housing and other development within the region. The list was intended for competitors for guidance purposes only and was not binding. Laadullisia haasteita Metropolialueen kestävä kehittäminen edellyttää uusien suunnittelu ja tilakonseptien luomista. Helsingin kaupunki ei voi kasvaa paljoakaan olemassa olevien rajojensa sisäpuolella uudistamatta radikaalisti rakennettuja alueita tai uhraamatta puistoja. Seudun asuin ja työympäristöjen laatuun. Tarkastelun tuli sisältää myös virkistys- ja vapaa-ajan mahdollisuudet sekä kaikkien näiden toimintojen sijainnin yhdyskuntarakenteessa. 12 Klaukkalan rata / Klaukala railway zone Raideyhteys Vantaalta Nurmijärven Klaukkalaan luo mahdollisuuksia uusien asuin- ja työpaikkaalueiden kehittämiseen. 6 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

5 Ehdotusten yleisarvostelu Kilpailuun jätettiin 86 hyväksyttyä ehdotusta. Kilpailutehtävä osoittautui kuten odotettavissa oli haasteelliseksi. Ideakilpailun luonteen mukaisesti ehdotusten kirjo oli laaja ja painotukset hyvin vaihtelevia. Parhaat ehdotukset toivat innovatiivisia ja tuoreita ideoita Helsingin seudun kehittämiseen. Tulevaisuuden toimintaympäristö Yllättävää oli, että harva kilpailija kuvasi ja havainnollisti oman visionsa taustaoletuksia. Parhaissa töissä oli kuitenkin selkeästi kuvattu ne tulevaisuuden toimintaympäristön ja elämäntapojen muutokseen liittyvät oletukset, joihin suunnitelma pohjautui. Keskeisiksi megatrendeiksi, joihin metropolialueen suunnittelussa tulee varautua, nostettiin mm. ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, terveys- ja ympäristötietoisuuden nousu, eettinen kuluttaminen, elämäntapojen moninaistuminen ja yksilöllistyminen, palkkatyön luonteen muutos ja työperäisen liikkuvuuden lisääntyminen. Metropolialueen globaaliksi rooliksi ehdotettiin useimmiten Aasian lentojen solmukohtaa. Myös Pietarin ja koko Venäjän vahvistuminen nähtiin mahdollisuutena. Joissakin tapauksissa metropolialue asemoitiin jopa Pietarin työssäkäyntialueeseen kuuluvaksi lintukodoksi, jossa on puhdas ja turvallinen asuinympäristö. Useimmiten rooliksi nähtiin kuitenkin omavarainen ja Global Top 50 Cities-joukkoon kuuluva kaupunkiseutu, joka nojaa ICT-alaan, kehittyneeseen logistiikkaan ja matkailuun, ja jonka painavin vetovoimatekijä on luonto. Seudullisen rakenteen mallit Metropolialueen suunnittelun lähtökohdaksi oli pääsääntöisesti otettu joko eri osa-alueiden oman identiteetin ja luonteen korostaminen ja pyrkiminen sitä kautta aluekokonaisuuteen tai jokin kokonaisvaltainen kaupunkisuunnitteluteema, joka vietiin läpi koko alueen. Yleisin seuturakenteen malli oli nykyistä rakennetta täydentävä ns. sormimalli. Erityisen kiinnostavia olivat ehdotukset, joissa nykyinen sormimainen rakenne pyrittiin muokkaamaan verkkomaiseksi uusien poikittaisten aluevarausten, kehityskäytävien tai liikenneverkostojen myötä. Joissakin ehdotuksissa kasvu pyrittiin ohjaamaan lähes kokonaan rantavyöhykkeelle välille Kirkkonummi-Sipoo (ankkurimalli). Yhtenäisen kasvun malleista poikkesivat ehdotukset, joissa kasvua sijoitettiin nykyisten ytimien ja taajamien yhteyteen. Myös eri mallien, tavallisimmin saaristo- ja sormimallien, yhdistelmiä esiintyi. Joskus kasvu suunnattiin atollimaisiin kehiin tai junarataan tukeutuvaan kapeaan nauhaan. Kilpailuohjelman mitoitustavoite ( asukasta, 70 milj. krsm2) oli otettu yleensä lähtökohdaksi. Joskus uusi kasvu ja täydentyminen rajattiin lähes pelkästään Kehä III:n sisäpuolelle tai nykyisten taajamien yhteyteen. Kokonaan uusia aluevarauksia osoitettiin useimmiten uusien raideliikenteen yhteyksien varrelta. Joissakin ehdotuksissa esiintyi myös keinosaaria tai kelluvia asuinalueita. Kestävän kaupungin reseptiksi tarjottiin hyvin monenlaisia ratkaisuja: orgaanisesti kasvavia kylämäisiä yhteisöjä, puutarhakaupunkityyppisiä omavaraisia raideliikenteeseen tukeutuvia yhdyskuntia, modernismia heijastelevia luontoalueille sijoittuvia tornikaupunkeja, lähiömäisiä jatkuvan kasvun mahdollistavia kenttämäisiä alueita sekä 24h-urbanismia sykkiviä perinteisten kaupunkikeskustojen muunnelmia. Kiinnostavimpia olivat ehdotukset, joissa ei tyydytty siirtämään valmiita kaupunkisuunnitteluideaaleja Helsinkiin, vaan kyettiin tuottamaan omaperäisiä, paikalliseen maisemaan, ilmastoon ja elämäntyyleihin sitoutuvia ratkaisuja. Kilpailun terävintä antia löytyi ehdotuksista, joissa oli pohdittu yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja esitetty strategioita ja työkaluja lähiöiden, väylien varsien ja risteysalueiden täydentämiseen. Liikenneratkaisut Seudun liikenneratkaisuissa painottui raideliikenne. Henkilöautoliikenteen osalta ehdotukset painottuivat autojen voimanlähteen tai polttoaineen muuntamiseen nykyistä ympäristöystävällisemmäksi. Myös tietullien ja car share -periaatteen käyttöönottoa esitettiin. Joissakin ehdotuksissa oletuksena oli, että tulevaisuudessa ympäristötietoisuus tekee elämisestä yhä paikallisempaa, jolloin liikkuminen vähenee. Keino houkutella asukkaita ympäristötietoisempaan liikkumiseen voisi olla climate bonus card, jossa joukkoliikenteen säännöllinen suosiminen tuo erilaisia etuja, muun muassa ilmaisia matkoja. Vastakkainen näkökulma oli löydettävissä ehdotuksista, joissa lentomatkustamisen ja erityisesti Aasian lentoliikenteen kasvun nähtiin olevan koko seudun tulevan kehittymisen kivijalka. Lähes kaikista ehdotuksista nousi kuitenkin viesti, että liikennemäärien kasvu ja siitä seuraavat ongelmat saadaan haltuun vain voimakkaalla panostuksella raideliikennepohjaiseen liikenneverkkoon ja rajoittamalla henkilöautoliikenteen kasvua. Taloudelliset näkökulmat ja asumisen ratkaisut Joissakin töissä nousi esille lähiruuan ja biomassan tuottaminen sekä maa-alan varaaminen urbaaniin viljelyyn ja varautuminen syötävien merenelävien kasvattamiseen. Palveluinnovaatioita oli visioitu niukasti, mutta sitäkin hersyvämmin: esimerkkinä ehdotus liikkuvasta kaupasta (shop-on-tracks), joka kulkee raideliikenteen mukana. Huimin koko seutua koskeva elinkeinovisio löytyi ehdotuksesta, jossa seudun tulevaksi rooliksi määriteltiin Social Silicon Valley. Reseptiksi esitettiin osallistumisen kautta syntyviä sosiaalisia innovaatioita ja niistä nousevaa elinkeino-, yhdistys- ja yritystoimintaa. Asuin- ja elinympäristön laatutekijäksi nähtiin monessa ehdotuksessa luonto- tai vesikontakti. Ehdotuksissa esiintyi erilaisia ranta-asumisen muunnelmia täyttösaarista, off-shore asumisesta ja kelluvista asunnoista torni- ja terassitalojen kirjomiin rantoihin asti. Asuinympäristön nykyistä suurempaa monipuolisuutta korostettiin ja pidettiin asukkaiden houkuttelun kannalta välttämättömänä. Korttelitason ratkaisuissa parasta antia olivat mittakaavaltaan vaihtelevat ja intiimejä tilasarjoja luovat ratkaisut. Esitetyt asuntotyypit olivat kerrostalovaltaisia. Vain harvassa ehdotuksessa oli kehitelty ainakin nykymuodossaan yhdyskuntarakenteen hajaantumiskehitystä aiheuttavaa pientalovaltaista asumista. Joissakin ehdotuksissa reuna-alueiden asumista ehdotettiin ohjattavaksi kylämäisiin yhdyskuntiin tai pieniin nollaenergiankulutukseen sitoutuviin yksiköihin. Seudun hallinnon ja yhteistyön kehittäminen Kilpailutulosten perusteella vahvaksi viestiksi nousi se, että metropolialueella tarvitaan uusia avauksia alueen hallinnon sekä maankäytön suunnittelun organisointiin ja käytännön työkaluihin. Alueen tulevaisuudelle nähtiin eduksi, että kuntarajat poistuvat joko kokonaan tai kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään erityisesti maankäytön suunnittelussa. Kansalaisosallisuuden lisäämisen uskottiin tuovan seudulle vetovoimaa, varmistavan kehityksen kestävyyden ja vahvistavan asukkaiden juurtumista. Kilpailun ratkaisu ja suositus jatkotoimenpiteiksi Palkintoluokkaan nostetut ehdotukset ovat kahdentyyppisiä: niissä on kokonaisvaltaisesti onnistuttu vastaamaan kaikkiin kilpailutehtävässä asetettuihin tavoitteisiin tai jokin osa-alue on ratkaistu erityisen ansiokkaasti. Kärjen ehdotukset tarjoavat selkeitä näkemyksiä seudun kehittämiseen ja täydentävät toisiaan. Ne tarjoavat monipuolisen alustan tulevalle visio- ja strategiatyölle. Palkintolautakunta jakoi yksimielisesti palkinnot ja lunastukset kilpailuohjelmasta poiketen seuraavasti: 1. palkinto, EUR, ehdotukselle Emerald sekä jaettu 2. palkinto, kukin EUR, ehdotuksille Boundary Strips, Towards City 2.0 ja Holistic Uniqueness. Lisäksi jaettin viisi lunastusta, kukin EUR, ehdotuksille Metroscape Helsinki, Orlando, (R)evolver, Line TM ja Thirdlife. Palkintolautakunta suositteli, että seudun kunnat aloittavat yhteisen metropolialueen maankäyttöön painottuvan visio- ja strategiaprosessin, jossa hyödynnetään palkittuja töitä ja johon kutsutaan niiden tekijöitä. Eri osa-alueiden täydennysrakentamista koskevassa ja muussa suunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä palkittujen ehdotusten laatijoiden kanssa. Helsinki. Kuvaus / photographer: Matti Tirri Keilaniemi, Espoo Tiedekeskus Heurekan silta / Bridge of the Finnish Science Centre Heureka. Vantaa

6 Greater Helsinki Vision international ideas competition Background to the competition To respond to the challenges of the 21st century, 14 municipalities belonging to the Greater Helsinki decided to organize an international ideas competition to envisage the metropolitan area s future up to the year The planning problem is very challenging because it has been estimated that due to the need for more space per capita and population growth, some 70 million square meters of new house construction are needed during the next 50 years. The economic development of the Helsinki region is dependent on high technology and knowledge. An important part of the competition task was to study the impact of the Information Society on city development and structure. The present structure and location of key workplace locations and clusters is also causing problems. It is of the greatest importance how the new living and social environments strengthen ecologically, socially and culturally sustainable development in the area, and in addition the competitive advantages of Greater Helsinki. The location and quality of such new areas, their public acceptability and their ability to attract qualified labour and foreign investments are key factors for the long term success of the region. Quantitative and qualitative challenges Finland is a large country and has been urbanized relatively late. Greater Helsinki municipalities have shown continuous growth. The lack of suitable sites within the main settlements has led to an increase in urban sprawl in the region. The total population of Greater Helsinki is 1.3 million. The population of the area may well be approaching two million within the next fifty years. It is a well-known fact that energy consumption for transportation is negatively correlating with population density. In other words, low density means high energy consumption. Greater Helsinki has to rely in the future more on high-quality public transport systems and make more efficient urban structures for the range of services available. Where, how and with what kind of highquality integrated public transportation system this development will happen is the crucial question and key challenge for the region. Densification to create sustainable structures for the whole area demands new planning and spatial concepts. The majority of the population is living in suburbs. New concepts such as new garden cities and ecological alternatives have been discussed but have not as yet been widely realized. Helsinki is a green metropolis and the Helsinki region is a unique combination of sea and green areas. The provision of a high-quality natural environment will in all likelihood be one of the important competitiveness factors among countries. Transport system plans Greater Helsinki public transportation covers only one-third of all motorized trips. The energy use per capita for transportation is double that of an average European city. Greater Helsinki municipalities have approved several transport system plans in order to implement new infrastructure. Potential new projects within the next 50 years may include among other things: rapid coastal rail-link to St. Petersburg, direct rail or metro connection to the airport, and new light rail/metro lines along Ring Road II and III. It is possible that the Turku and Lahti highways will be connected by a tunnel (Ring Road 0) and that the Western and Eastern highways will be connected by a tunnel under the centre of Helsinki. In the long run there may be a tunnel/ bridge connection to Tallinn. Instructions for competitors Competitors were expected to create and present their own scenario and vision for the region for the year It was instructed that the solutions should address questions concerning the general urban development model of the Greater Helsinki region including spatial planning, building and developing the transportation systems and other networks, in terms of a future-oriented metropolitan structure. Competitors were expected to imagine, describe and visualize their background assumptions for the vision concerning for example future climatic change, natural conditions and economic, social and cultural development in the region in the coming decades until It was instructed that the ideas should concentrate on finding and developing completely new potentials and opportunities at all scales rather than suggesting improvements to plans already on the way to realization. The competition organizers were looking forward to fresh new thinking concerning urban planning and design solutions at both regional and local levels. Evaluation criteria In judging the competition entries, the Jury especially paid attention to the innovative nature of the vision presented. The vision was to be based on the region as a unified whole and attention paid especially to the following aspects: the overall convincing positioning of the Greater Helsinki region at the global, European and Baltic scales the structural integrity and quality of the region s built and green environment the effectiveness, clarity and quality of the transportation networks the extent and quality of economic infrastructure the quality of living and working environments, including housing, workplaces, services, recreational and leisure possibilities and their location within the urban structure. General evaluation of the entries The Jury received 86 acceptable entries. The competition assignment proved to be challenging, as was to be expected. In keeping with the nature of a competition of ideas, the spectrum of the entries was broad and the emphases notably varied. The best entries produced innovative and fresh ideas for the region s development. The best entries clearly depicted the assumptions concerning change in future operating environment and lifestyles which the plan was based on. Central megatrends to be prepared for in metropolitan planning were considered to be climate change, aging population, the rise of health and environmental awareness, ethical consumership, diversification and individualization of lifestyles, change in the nature of paid employment, and an increase in work-based mobility, among others. The global role proposed for the Helsinki region was most often that of a hub for flights to and from Asia. The rise of St. Petersburg and the whole of Russia was also seen as a possibility. In most cases, however, the role was seen to be that of a self-sustained city region belonging to the group of Global Top 50 Cities, with its basis in ICT, logistics, and travel, and its main attraction its natural environment. Models for regional structure and transport solutions The basis for planning of the metropolitan area was mainly proposed to be either the emphasizing of the identity and character of different parts of the area, thus striving for a complementary regional whole, or a given fully encompassing theme of urban planning applied throughout the region. The most repeatedly occurring model for regional structure was the so-called finger model complementing the current structure. Particularly interesting were entries which aimed at adapting the current finger-like structure into a grid with new transverse areal reservations, development corridors, or transport networks. A wide variety of solutions were offered as the recipe for a sustainable city: village-like communities, garden city-type self-sufficient communities relying on rail transport, modernist, nature area-based tower block cities, or suburb-type field-like areas, as well as modifications of traditional city centers alive with 24-hour urbanism. The most interesting entries did more than simply applied ready-made urban planning ideals to Helsinki; they were able to produce original solutions committed to the local landscape, climate, and lifestyles. In transport solutions within the region the emphasis was on rail transport. The message relayed in nearly all proposition was that the increase in the amount of traffic and subsequent problems can only become manageable through extensive investment in a rail transport-based transport network and the restriction of private car transport. Residential solutions and development of the region s cooperation A qualitative factor for residential and living environments was in many entries seen to be contact with nature or water. The entries featured various modifications of waterfront living from landfill islands, off-shore living, and floating housing to waterfront areas filled with tower blocks. An increased diversity of living environment was emphasized. On the basis of the competition results, a strong message was the need for new initiatives in the metropolitan area in terms of organizing and providing practical tools for regional governance and planning of land use. It was considered beneficial for the region s future that municipal borders are either completely removed or at least that inter-municipal cooperation is strengthened, especially regarding the planning of land use. Increasing open citizen participation was believed to increase the region s appeal, ensure sustainable development, and strengthen residential rooting. Recommendations for further measures The entries raised from the upper to the prize category are mainly of two kinds: those which succeed in comprehensively and innovatively answering all of the goals laid out in the competition programme, and those which have found an exceptionally commendable solution to a given part of the whole. The awarded entries offer clear visions for the development of the region and complement each other, and can thus be seen as offering a diverse platform for future visionary and strategic work. The jury recommended that following the announcement of the competition results, all the municipalities in the competition region must immediately initiate a common visionary and strategy process identifying and emphasizing comprehensive land use and catalysts for change within the joint metropolitan area, utilizing the awarded entries and calling for cooperation with their authors. Furthermore, for example, the planning of complementary building developments in different areas within the whole, as well as other planning, will include cooperation with the authors of the awarded entries. Sipoo. Kuvaus / photographer: Lentokuva Vallas Oy Nurmijärven Myllykoski / Myllykoski river in Nurmijärvi Hyrylän keskusta Tuusulassa / Hyrylä centre in Tuusula

7 Emerald 1. palkinto 1 st prize EUR ehdotus / entry no 38 Emerald tekijät, työryhmä / authors, working team: Juha Eskolin, arkkitehti SAFA / architect Jenni Lautso, arkkitehti SAFA / architect Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA / architect Tuomas Vuorinen, arkkitehti / architect WSP Finland Ltd (Suomi / Finland) maankäyttö / land use: Petri Saarikoski, arkkitehti SAFA / architect maisema / landscape: Hanna Hannula, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Arto Kaituri, maisema-arkkitehti MARK / landscape architect Mirjam Pentti, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture elämäntapavisiot / lifestyle visions: Jani Päivänen, VTM / M.Soc.Sc. Mikko Rikala, teollinen muotoilija TaM / industrial designer MA Pia Salmi, teollinen muotoilija TaK / industrial designer Mari Siikonen, teollinen muotoilija TaM / industrial designer MA liikenne / traffic: Simo Airaksinen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Jouni Ikäheimo, B.Sc. (Civ.Eng.) Risto Jounila, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Lauri Pitkänen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) neuvonantajat / advisors: Susanne Ingo, arkitekt / architect Linda Marend, arkitekt / architect Agneta Persson, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Mikael Wallin, landscape architect WSP Sweden Ltd Matti Mannonen, DI / M.Sc. (Civ.Eng.) Veli-Markku Uski, maisema-arkkitehti / landscape architect WSP Finland Ltd avustajat / assistants: Essi Vehkanen, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Meri Leikas, proj.siht./ project secretary Paula Leppänen, GIS coordinator Natalia Martamo, AD Ba Ote arvostelupöytäkirjasta Visionäärinen, monipuolinen ja innovatiivinen ehdotus, jossa kurkotetaan aidosti tulevaisuuteen. Rakentaminen ohjautuu sekä olevan yhdyskuntarakenteen täydentämiseen että kokonaan uusille alueille metropolialueen urbaanissa ytimessä ja kehyskunnissa. Syntyvä yhdyskuntarakenne on koko seudun kannalta tasapainoinen. Kasvun painopistealueiden valintaa määrittelevät raideliikenneyhteydet. Asuminen, työpaikat ja palvelut järjestetty viherkäytävien varsille, jotka muodostavat yhtenäisen kaupunkikudelman. Ehdotuksen visio ravistelee nykyistä ilmastomuutosta edistävää elämäntapaa ja tarjoaa tilalle ympäristömyönteisiä käytäntöjä. Asukkaita houkutellaan valitsemaan ekologisempia elämäntapoja aktiivisten houkuttimien avulla. Monikeskuksinen rakenne tukee hyvin ehdotuksen ajatusta liikennetarpeen vähentämisestä sekä lähipalvelujen, lähityön ja lähiruuan merkityksen kasvusta. Palvelurakennetta on pohdittu uusista, innovatiivisista ja ekologisista periaatteista käsin. Palveluinnovaatiot sisältävät mm. ajatuksen liikkuvasta kaupasta, joka tulee asiakkaiden luo. Joukkoliikenteessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön ilmastobonuskortti, jolla käyttäjä saa hyötyä, kuten ilmaisia matkoja, säännöllisestä joukkoliikenteen suosimisesta. Tekijät ovat pohtineet perusteellisesti elämänlaatua erilaisten ja eri ikäisten asukkaiden kannalta. Vedenläheistä asumista on ideoitu paljon. Havainnekuvat eivät kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla kerro muodostuvan ympäristön laadusta. Aluevaraukset kelluville uusille asuinalueille Helsingin edustalla ovat ylimitoitettuja ja kalliita. Ehdotus tukeutuu voimakkaasti uuden raideliikenneverkoston rakentamiseen. Suurnopeusrataa on esitetty johdettavaksi Turun suunnasta suoraan lentokentälle. Rautatietunnelit Tallinnaan ja Tukholmaan ovat kiinnostavia ideoita. Espoon metron jatkaminen Kirkkonummelle ja Klaukkalan radan jatkaminen pääradalle on luontevaa, jos ehdotuksen mukainen maankäyttö toteutuu. Muutamista melko helposti korjattavista heikkouksista huolimatta ehdotuksen yleissävy on positiivinen ja elämänmyönteinen. Sen tasapainoinen ja vakuuttava perusstrategia tarjoaa monipuolisen ja joustavan toimintatavan ja inspiroivan suunnitelman hyödynnettäväksi tulevassa keskustelussa ja jatkotutkimuksissa. MAIN CORRIDORS OF MOVEMENT AND DEVELOPMENT IN SOUTHERN FINLAND 12 arkkitehtuurikilpailuja

8 Excerpt from the jury s report A visionary, diverse, and innovative entry which genuinely reaches into the future. Building is directed both to supplementing existing community structures and to some completely new areas in the urban cores and border municipalities of the metropolitan area. The resulting community structure is, with regard to the whole region, balanced. The choice of focal points for growth is determined by both existing and new rail transport connections. Housing, workplaces, and services are organized along green bays which form a unified urban tapestry. The entry s vision stirs the current climate changeadvancing lifestyle, offering environment-friendly practices in its place. Residents are encouraged to choose more ecologically viable lifestyles through various active inducements. A multi-centered structure supports well the entry s idea of a reduced need for transport and increased significance of local services, local work, and local food. The service structure is considered from new, innovative, and ecological bases. The service innovations include, for example, the idea of a mobile shop that comes to the client. Public transport is proposed to introduce a climate bonus card which benefits the user through offering a certain amount of free fares in return for favoring public transport. The entry thoroughly considers the quality of life from the perspectives of residents of different kinds and ages. Several ideas are proposed for living near water. The chosen illustrations do not always demonstrate the quality of the emerging environment in the best possible way. The area reservations for new pontoon-based residential areas by the Helsinki seaside are oversized and expensive. The entry is strongly based on the building of a new rail transport network. A high-speed railway would be directed from Turku directly to the airport. Railway tunnels to Tallinn and Stockholm are interesting ideas. Extending the Espoo metro line to Kirkkonummi and the Klaukkala track to the Main railway track is natural if the land use proposed in the entry is realized. Despite some weaknesses (which can be relatively easily rethought and rectified) the general tone of this entry is positive and life-enhancing. Its balanced and convincing basic strategy offers a varied and flexible agenda and inspiring programme for future discussion and further study. LANDSCAPE Emerald GREEN BAY Emerald FOREST/ NATURAL AREA CITY PARK GREEN CONNECTION AGRICULTURAL LANDSCAPES green bay types in metropolitan area Emerald 14 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

9 Emerald Emerald REGIONAL FRAME ARCHIPELAGO 16 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

10 jaettu 2. palkinto shared 2 nd prize EUR ehdotus / entry no 15 Boundary Strips tekijä / author: Frank Görge, architect au25 (Saksa / Germany) konsultti / consultant: Carola Görge, civil engineer Ote arvostelupöytäkirjasta Jännittävä ja innovatiivinen ehdotus, jonka perusajatuksena on täydennysrakentamisen ohjaaminen olevan yhdyskuntarakenteen ja viheralueiden saumakohtaan. Tällä pyritään torjumaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Ratkaisu mahdollistaa tukeutumisen olevaan palvelu- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä osittain myös liikenneverkkoon. Ajatus on raikas ja erittäin kehityskelpoinen, vaikka osa yleissuunnitelmassa esitetyistä kehämäisistä täydennysvyöhykkeistä onkin sijoitettu turhan formalistisesti maastoon. Ajatusta on kuitenkin mahdollista soveltaa hyvin erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Alueiden sisälle ehdotettu rikas ja monimuotoinen rakentamisen typologia luo aivan uudenlaista kaupunkitilaa. Uudet alueet on esitetty liitettäväksi seudulliseen raideliikenneverkostoon aluetta kehämäisesti kiertävän joukkoliikenteen avulla. Ratkaisu lisää syöttöliikenneverkoston pituutta ja eikä ole siksi erityisen nopea tai taloudellinen ratkaisu. Ehdotuksessa jää osittain epäselväksi nykyisen rakennetun alueen kehittäminen ja sen suhde uusiin alueisiin ja liikenneverkkoon. Ehdotuksessa ei myöskään visioida uuden rakenteen mahdollistamia elämäntapoja. avoiding the Urban Sprawl Excerpt from the jury s report An exciting, original and innovative entry whose basic premise is to channel supplementary building to the boundary areas between existing settlements and green open spaces. The solution enables reliance on existing service and community structure as well as partly on the transport network. The idea is fresh and highly developable, even though part of the ring-form supplementary zones presented in the general plan are placed in too formal a manner on the ground. However, the idea is applicable to highly varied situations and locations. The rich and diverse typology of building solutions proposed within the areas creates entirely new forms of urban space. New areas are proposed to be connected to the regional rail transport network via public transport routes encircling the area. The solution increases the length of the feeding traffic network and is thus not a particularly fast or cost-effective solution. The entry partly leaves unclear the development of the existing builtup areas and their relation to new areas and the transport network. Furthermore, the entry does not envision the lifestyles enabled by the new structure. 10 KM 18 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

11 Boundary Strips Boundary Strips 20 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

12 jaettu 2. palkinto shared 2 nd prize EUR ehdotus / entry no 59 Towards City 2.0 The Future will be Dense and Diverse The next century of urban planning and management all over the world will focus on combating urban sprawl. Ageing, climate change and the need for new public sphere are the central arguments for dense living. However, we can not force people back to the city, we must pull them back. Our analyses show that the prime reasons for abandoning the urban for the suburban have been threefold: there is a feeling of a good deal. We get more for our money, few extra square meters and access to nature. Secondly, our lifes feel ontologically safe and sustainable in the suburbian single family houses. This is mine, self-built and fully owned. I can use my yard at any time, it offers privacy and safety. Thirdly, the feeling of self actualisation is a huge pull to the suburbia. No one can come and tell me what colour of flowers I should have on my front yard lawn. From Three to Two Million Magnets The late 20th century saw urban push and pull factors resulting in mass exodus both from the countryside and the city core. Now, with social innovation system of City 2.0, we are able to revise Ebeneser Howard s theory of push and pull factors. Instead of Town, Country and Town-Country, we propose two million magnets for the Helsinki Region, that we can pick and customise ourselves. City 2.0 offers people more than just living space, it becomes a platform for self-actualisation. By tweaking the pull factors of the super-diversified neighbourhoods, and supporting a mixed, yet highly specialised living and working environment, we can launch the re-urbanisation of life. Roadmap for a better tomorrow Tuomas Toivonen, arkkit. SAFA / architect Hans Park, arkkit.yo / student of archit. NOW for Architecture and Urbanism (Suomi / Finland) Roope Mokka, tutkija / researcher Aleksi Neuvonen, tutkija / researcher DEMOS Helsinki (Suomi / Finland) avustajat / assistants: Ville Haimala, tait.yo / student of art and design Martti Kalliala, arkkit.yo / student of archit. Dylan Kwok, tait.yo / student of art and design 19th Century 20th Century City 2.0 Ote arvostelupöytäkirjasta Erittäin mielenkiintoinen ja myönteisellä tavalla idealistinen ehdotus, joka ei esittele varsinaisia suunnitteluratkaisuja, vaan uudenlaisen suunnittelu- ja hallintojärjestelmän, joka aktivoi asukkaat omatoimiseen tiedon, innovaatioiden, palvelujen ja yrittäjyyden luomiseen. Ehdotus perustuu osuvaan ja vaikuttavaan analyysiin erilaisista tekijöistä, jotka tulevat vaikuttamaan metropolialueen toimintaympäristön muutokseen. Ratkaisuksi esitetään kaupunkiseutua, jossa yksilö voi tuntea inspiroituvansa ja vaikuttavansa asioihin. Tavoitteeksi on asetettu pyrkiminen kohti aktiivista kansalaisvaikuttamista ja osallisuutta kaupunki, joka rakentaa itse itseään. Samalla torjutaan hajaantumista ja luodaan vetovoimatekijöitä, joilla ihmiset sitoutetaan Organisations and cities that want to innovate, have to take risks and learn from failure. People have to try, fail a bit, learn, adapt, and try again. kaupungissa asumiseen. Kansalaisaloitteellisuuden korostaminen voi toisaalta johtaa siihen, että nk. heikkojen tai muutoin passiivisten osallisten mielipiteet sivuutetaan. Ehdotuksen kantavana ajatuksena on metropolialueen kuntien yhdistäminen asukkaan kaupunginosista koostuvaksi suur-helsingiksi. Alueen hallintokäytäntöjä ehdotetaan kehitettäväksi asukaslähtöiseen suuntaan. Sosiaalisista innovaatioista esitetään alueen kantavaa kehitysvoimaa ( Social Silicon Valley ). Erilaisiksi mahdollisiksi kokeiluiksi mainitaan esim. Z.E.T. eli zero emission town, jossa tiukkaan päästöpolitiikkaan sitoutuvan kaupunginosan on mahdollista saada vastineeksi taloudellista hyötyä. Myös kiinnostavia ajatuksia uuden teknologian hyödyntämisestä esitetään (esim. vuorovaikutteinen karttaan perustuva osallistumisjärjestelmä). Tavoitteena on joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen 50 prosenttiin. Keskeisiksi investoinneiksi esitetään rautatieyhteyksiä Pietariin ja Tallinnaan. Kiehtova puoliutopistinen ehdotus, jonka keskeiset ajatukset hajautetusta vallasta ja päätöksentekotavasta antavat aihetta lisätutkimiseen ja keskusteluun, sillä ne tuovat esiin mielenkiintoisen, vaihtoehtoisen tavan hoitaa kaupunkien kehitysprosesseja. Excerpt from the jury s report An extremely interesting and in a positive sense idealistic entry which does not present actual strategic planning solutions but rather advocates a new type of planning and administration culture, activating residents to create information, innovations, services, and entrepreneurship on their own initiative. The entry is based on an apt and impressive analysis of different variables which will affect change in the metropolitan area s operating environment. The proposed solution is an urban region where the individual can feel inspired and have a sense of making a difference (i.e. I can, we can ). The aim is to strive for active civilian participation and involvement a city which governs and builds itself. At the same time, this works in preventing continual sprawl by creating pull incentives which encourage and commit people to living in the city. It should be noted, however, that emphasizing strong civilian initiative can on the other hand also lead to the neglect of the opinions of so-called weak or otherwise passive parties. The entry s central idea is the merging of the metropolitan area municipalities into Greater Helsinki with districts of between inhabitants. The area s administrative policies are proposed to be developed to a strong resident-based direction. Social innovations are presented to be the area s central developmental force ( Social Silicon Valley ). Various possible experiments mentioned in the entry include Z.E.T. or Zero Emission Town, where a district committing itself Our problems are man-made, therefore they can be solved by man. And man can be as big as he wants. to a strict emissions policy can receive financial benefit in return. Interesting ideas regarding the utilization of new technology are also presented (e.g. an interactive, map-based participation system). The goals include increasing the overall share of public transport to 50 percent. Central regional infrastructure investments are proposed to be the new railway connections to St. Petersburg and Tallinn. In all a fascinating semi-utopian entry whose central ideas regarding decentralised power and decisionmaking need to be augmented, studied and discussed further as they make an interesting alternative contribution to the debate about how to deal with urban development processes. 22 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja