Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kemijärven kaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO LAUTAKUNTA... 2 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO, HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HALLINTO JA PROJEKTIT... 7 TYÖLLISYYDEN HOITO... 8 SOSIAALIPALVELUT TERVEYDENHUOLTO HOIVA- JA HOITOTYÖNPALVELUT VAMMAISPALVELUT... 27

3 1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto Organisaatiokaavio Osastonjohtaja HALLINTO-, TALOUS- JA HENKILÖSTÖ- PALVELUT Toimistopalvelut Talouspäällikkö TYÖLLISYYDEN HOITO Työllisyyskoodinaattori SOSIAALI- PALVELUT Johtava Sosiaalityöntekijä TERVEYDEN- HUOLTO Sairaala LAPPONIA Johtava ylilääkäri HOIVA- JA HOITOTYÖN PALVELUT Hoiva- ja hoitotyön johtaja VAMMAIS- PALVELUT Vammaispalvelujohtaja

4 2 LAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet varajäsenet Kotilaine Jarkko puheenjohtaja (Vas.) Luukinen Mirja Laurila Pirjo johtava hoitaja, eläkel. varapj. (Kesk.) Alaluusua Anna-Maria Hannola Jaana asiakasneuvoja/myyjä jäsen (Peruss.) Haikonen Saila Huczkowski Raimo työteknikko jäsen (KD) Heinonen Eeva Juujärvi Tuulikki eläkeläinen jäsen (Kesk.) Tyvi Vappu Kerkelä Mauno konduktööri, yrittäjä jäsen (Kesk.) Puolakka Aimo Kuittinen Kauko eläkeläinen jäsen (SDP) Meriläinen Eino Sipovaara Sanna tradenomi jäsen (Kok.) Peltoniemi Airi Särkelä Jorma toimittaja jäsen (Kesk.) Kerkelä Raimo Kilpeläinen Auvo sosiaali- ja terveysjohtaja esittelijä Pekkarinen Marjatta talouspäällikkö pöytäkirjanpitäjä 1-6/2015 Maijala Merja talouspäällikkö pöytäkirjanpitäjä 8-12/2015 Perälä Tarja yleinen edunvalvoja Kh:n edustaja (Kesk.) Ojala Jukka Lautakunnan kokoukset toimintavuonna 2015 Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 97 pykälää ja 7 salaisella listalla ollutta pykälää. Kertomusvuonna lautakunnan esittelijänä toimi sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä toimi talouspäällikkö Marjatta Pekkarinen 6/2015 asti ja talouspäällikkö Merja Maijala 8/2015 alkaen. SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

5 3 OSASTON TALOUS (1000 ) (Netto) toimintakate Tulosalue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Hallinto ja projektit Työllisyyden hoito Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Hoiva- ja - hoitotyönpalvelut Vammaispalvelut YHTEENSÄ

6 4 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sosiaali- ja terveysosaston palveluksessa oli yhteensä 365 henkilöä. Henkilöstöstä 279 oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Lasten päivähoidon henkilöstö siirtyi alkaen sivistystoimen alaisuuteen. Laitoshuoltajat ja varastonhoitajat siirtyivät teknisen osaston työntekijöiksi alkaen. Eläkkeelle jäi 19 (2014/15) ja palveluksesta erosi 7 (2014/10) henkilöä. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin vakinaiseen palvelussuhteeseen 5 (2014/21). Henkilöstömäärän kehitys (31.12.) Osa-aikaiset Osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset + sijaiset Yhteensä

7 5 Sosiaali- ja terveysosaston henkilöstö Tilanne Vakinaiset Määräaikaiset + Sijaiset Yhteensä Hallinto ja projektit Työllisyyden hoito Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Hoiva- ja hoitotyönpalvelut Vanhus- ja vammaisp Vammaispalvelut Päivähoito (siirtynyt sivistystoimen alaisuuteen) Yhteensä Henkilöstö toimipaikoittain Sosiaali- ja terveysosaston henkilöstö toimipaikoittain

8 6 Suurin osa henkilöstöstä on hoitohenkilöstöä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat lähihoitaja (126), sairaanhoitaja (52), hoitaja (30) ja hoitoapulainen (19). Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset (Kela, vakuutusyhtiöt) Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2015 palveluksesta erosi yhteensä 26 vakinaista työntekijää, joista vanhuuseläkkeelle lähti 16, työkyvyttömyyseläkkeelle 3 ja irtisanoutui 7. Palvelussuhteen päättymissyy Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Erosi Yhteensä

9 7 HALLINTO JA PROJEKTIT Kemijärven kaupungin organisaatiouudistusta on valmisteltu vuoden 2015 ajan ja erityisesti talousja muun hallinto-osaamisen siirtäminen pois osastolta on hankaloittanut kaikkien tulosyksiköiden ja koko osaston toimintaa. Samaan aikaan erityisesti talouden tasapainottamiseen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Valtakunnan tasolla saatiin valtioneuvoston päätös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ja osaston avainhenkilöt ovat osallistuneet Lapin liiton hallinnoiman sotevalmisteluorganisaation työhön. Omaa palvelurakennemuutosta on toteutettu suunnitellun mukaisesti, joskin eteneminen on ollut hitaampaa rakennus- ja muiden hankkeiden viivästymisen vuoksi. HIIOP Opinnollistetut työpajat hanke (ESR) aloitti ja päättyy Hankkeessa luodaan alueelle opinnollistettuja oppimisympäristöjä ja työpajoja sekä järjestetään työpaja- ja työpaikkaohjaajille lisäkoulutusta. Kehittämistyössä hyödynnetään POLKU II hankkeen aikana luotua moniammatillista verkostoa. Perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponian Luontoa elämään! -osahanke aloitti Hanke päättyy Hankkeessa luodaan yksilö- ja ryhmämuotoisia osallisuuden vahvistamisen ja toiminnallisen kuntoutuksen malleja. HALLINTO JA PROJEKTIT TALOUS (1000 ) Toimintakate Tulosyksikkö Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toimintakate TA Toimintakate TP Poikkeama 3622 Projektit YHTEENSÄ

10 Lukumäärä 8 TYÖLLISYYDEN HOITO Työllisyydenhoidon toiminta-ajatus on viedä käytäntöön peruspalveluiden yhteyteen heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta vahvistava palvelukokonaisuus. Sisällöllisesti ja laadullisesti kehitetään sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden oikea-aikaista kohdentumista, luodaan vaihtoehtoisia tapoja osaamisen vahvistamiseen ja järjestetään yksilöllisesti räätälöityjä polkuja kuntoutukseen, koulutukseen ja työelämään tai vaihtoehtoisesti eläkeselvittelyreitti. Työllisyydenhoidon palvelut sisältävät työttömien lakisääteisen terveystarkastuksen, johon kuuluvaa työ- ja toimintakykyarviota voidaan tarvittaessa täydentää työkokeilulla ja/tai eläkeselvittelyllä. sosiaalipalveluna järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa, jota ostetaan pääasiassa Itä-Lapin työhönvalmennussäätiöltä sekä tuotetaan kaupungin omana toimintana palkkatuettua työtä, koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä, ja yrityksille työllistämistukea. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen ja kuntoutumiseen tähtäävä jatkopolku. Vuonna 2015 koko kaupunkikonserni eri toimialoineen tuli tiiviimmin mukaan kehittämään työllisyydenhoidollisia toimenpiteitä, mm. yritysyhteistyötä. Työllisyydenhoidossa on omaksuttu uusi toimintamalli: Palveluprosessin alussa tehdään TE- toimen ja sosiaalitoimen vastuulla oleva aktivointisuunnitelma pitkäaikais- ja nuorille työttömille. Aktivointisuunnitelmasta asiakas tulee lähetteellä työttömien terveystarkastukseen, joka on lakisääteinen. Tarkempaa selvittelyä tai erityistä tukea tarvitseva asiakas ohjataan moniammatilliseen työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen. Kartoitukseen osallistuu asiakkaan tarpeen mukaan psykologi, yksilövalmentaja, kuntoutuslääkäri, sairaanhoitaja ma muita ammattihenkilöitä. Kartoituksen koordinoinnista vastaa työllisyydenhoidon yksikkö, ja kunkin yksittäisen asiakkaan prosessista vastuuhenkilö, jona voi toimia yksilövalmentaja. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen, kuntoutumiseen tai eläkeselvittelyihin tähtäävä jatkopolku. Vuonna 2015 tehtiin 116 terveystarkastusta työttömille, jotka tulivat uusina asiakkaina työllisyydenhoitoon. Palkkatukityöllistettyjä kaupungin eri osastoilla työskenteli 23 henkilöä. Palkkatukityöllistettävistä velvoitetyöllistettäviä oli 16. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli vuoden aikana 88 henkilöä. Sosiaalisin perustein työllistettyjä oli 4 henkilöä. 71 koululaista työllistettiin 2 viikon mittaisiin ja 33 opiskelijaa työllistyi 4 viikon pituisiin palvelussuhteisiin kesällä Opiskelijatyöllistämistukea (600 ) vähintään kuukauden työllistämisestä myönnettiin yhdelletoista (11) yritykselle/ yhteisölle Työllistetyt Palkkatuella työllistetyt Kuntouttavassa työtoiminnassa Velvoite-työllistettyjä Koululaisia Opiskelijoita

11 9 TYÖLLISYYDEN HOITO TALOUS (1000 ) Toimintakate Toimintakate Toimintakate Poikkeama Tulosyksikkö TA 2015 TP 2015 Työllisyyden hoito Toimintakatteeseen lisättiin Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus sosiaalipalveluista työllisyydenhoidon tulosalueelle vuoden 2013 talousarviossa.

12 10 SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITYÖ Sosiaalityön tulosalue vastaa aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja lastenvalvojan palveluista, toimeentulotuen sekä talous- ja velkaneuvonnan tehtävien hoitamisesta. Sosiaalityön tehtävänä ja tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja itsenäinen selviytyminen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityön tavoitteena on sosiaalisen ja/tai taloudellisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. Aikuissosiaalityössä annetaan asiakkaille henkilökohtaisesti ammatillista tietoa ja ohjausta sekä neuvontaa mm. sosiaalipalveluista ja -etuuksista perhe-elämän ristiriitatilanteissa, erilaisten kriisien kohdatessa, elämän muutostilanteissa, työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa, terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa, taloudellisen tilanteen selvittämisessä ja asunnottomuudessa. Aikuissosiaalityön tarpeellisia ja tärkeitä työvälineitä ovat täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Täydentävää ja ehkäisevää tukea on myönnetty esimerkiksi vuokrarästien maksuun lapsiperheille ja voitu välttää häätö ja sen seuraukset. Aikuissosiaalityössä on painottunut edelleen kuntouttava sosiaalityö. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijät työskentelevät työvoimatoimistossa työvoimaneuvojan työparina asiakkaiden tarpeen mukaan. Lakisääteiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 90 eri henkilöä (70 henkilöä 2014). Työtoimintapäiviä kertyi (5 158 työtoimintapäivää 2014). Sosiaalisen työllistämisen piirissä on ollut 4 henkilöä. LASTENSUOJELUN- JA LASTENVALVOJAN PALVELUT Painopiste on ollut viime vuosina ehkäisevien ja avohuollon palvelujen kehittämisessä ja monipuolistamisessa, mikä on osoittautunut taloudellisesti ja myös inhimillisesti kannattavaksi. Toiminnassa ja taloudessa tämä näkyy esimerkiksi korjaavan työn kasvun ja menojen taittumisena. Lapsiperheiden kanssa työskenteleville on järjestetty Lapset puheeksi koulutus, johon osallistui päivähoidon, sosiaalityön ja neuvolan työntekijöitä. Tavoitteena on, että lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on yhteinen työkäytäntö palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa.

13 11 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Palvelu Lastensuojeluilmoituksia Lastensuojelutarpeen selvityksiä Avohuollon asiakkaita Kiireellisiä sijoituksia Huostaanotettuja Avohuollon sijoituksia Jälkihuollon palveluissa Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Lastensuojelun hoitopäivät Perhekodit Lastensuojelulaitokset Sijaisperhehoito Turvakodit Lastenvalvoja hoitaa lasten huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja laatii sekä vahvistaa sopimukset. Lastenvalvojan työtehtäviin kuuluu myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämiset. Vahvistetut sopimukset ja tehdyt selvitykset Palvelu Elatussopimukset Isyysselvitykset Huolto- ja tapaamisoikeussopimukset

14 12 TOIMEENTULOTUKI Monien asiakkaiden elämäntilanteet ovat vaikeita ja taloudelliset huolet ovat entistä syvempiä. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Tulottomien, alle 25 -vuotiaiden, asiakkaiden määrä on pysynyt korkealla. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet lkm YKSITYISTALOUDEN NEUVONTAPALVELUT TALOUS- JA VELKANEUVONTA Talous- ja velkaneuvontaan tuli kertomusvuonna 111 uutta asiakasta. Asiakasmäärässä on havaittavissa nousua ja lisääntynyt nuorten osuus, joka on noin kolmasosa koko asiakasmäärästä. Nuorten velkaantumisessa yhtenä osatekijänä ovat aiemmin helposti saatavilla olleet pikavipit ja niiden korkeat korot. Vuonna 2013 säädetty korkokatto, joka koskee alle 2000 euron lainoja, on toisaalta vähentänyt pikalainojen tarjontaa ja velkaantumista pikavipeillä. Uutena ilmiönä ovat kuvaan tulleet ns. vertaislainat, joissa kuluttaja lainaa rahaa toiselle kuluttajalle ja korko elää riskin mukaan, mitä pienempi riski, sitä halvemmalla laina irtoaa. Korko voi nousta näissä vertaislainoissa huimasti yli korkokaton. Lainamäärätkin voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin ja toiminta tapahtuu kokonaan netissä. Keskeisimmät talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden velkaantumista aiheuttavia tekijöitä ovat edelleen lisääntyvä työttömyys ja sairaudet. Muita velkaantumista aiheuttaneita syitä ovat peliriippuvuus, pikavipit, päihteiden käyttö, kulutusluotot, avioero tai konkurssi. Myös nettipelit, äkillisestä elämänmuutoksesta seurannut masennus tai päihteidenkäyttö, nuoruus ja töppäilyt tai puolison peliriippuvuus ovat voineet johtaa ylivelkaantumiseen. Asiakkaille on suoritettu taloudellisen tilanteen peruskartoituksia ja tehty sovintoesityksiä velkojille. Asiakkaita on avustettu kirkon akordin ja sosiaalisen luoton hakemisessa sekä velkajärjestelyhakemuksien ja maksuohjelmaehdotusten laatimisessa käräjäoikeuteen ja Takuu- Säätiöön.

15 13 Asiakkaita on avustettu oikaisuvaatimusten tekemisessä verottajalle, ulosoton keskeytys- ja huojennushakemusten tekemisessä sekä yritysten lopettamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaita on avustettu ja opastettu myös työttömyysetuuksien hakemisessa. Lisäksi on avustettu velkajärjestelyn lisäsuorituslaskelmien tekemisessä ja lausumien sekä selvitysten tekemisessä velkojille ja käräjäoikeudelle. Kertomusvuoden aikana lähetettiin Sodankylän käräjäoikeuteen 22 velkajärjestelyhakemusta, näistä hyväksyttiin 19 ja muut ovat vielä käsittelyssä. Velkajärjestelyyn hyväksymisen jälkeen asiakkaita on avustettu käymällä läpi asiakkaan maksuohjelma. Ennaltaehkäisevää työtä ja talousneuvontaa on annettu mahdollisuuksien rajoissa aina kun tilaisuus on antanut myöten. Asiakaskontakteissa keskustellaan talouden- ja raha-asioiden hallinnasta, yleensäkin miten asiakkaan talous, tulot ja menot saataisiin vastaamaan toisiaan ja millä tavoin asiakas voisi säästää menoistaan ja miten voisi lisätä tulojaan. Palvelu Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia Kirjallista neuvontaa Puhelinneuvontaa Sähköpostineuvontaa Kemijärven kaupunki antaa sopimuksien mukaisesti talous- ja velkaneuvontapalveluja myös Itä-Lapin kunnille, Sallaan, Savukoskelle, Posiolle ja Pelkosenniemelle. Asiakkaiden jakaantuminen kunnittain kuvataan seuraavassa kaaviossa.

16 14 SOSIAALIPALVELUT TALOUS (1000 ) Toimintakate Tulosyksikkö Toimintakate TA 2015 Toimintakate TP 2015 Poikkeama Sosiaalipalvelut

17 15 TERVEYDENHUOLTO Potilaiden hoitoon pääsy toteutui lain edellyttämässä ajassa. Syksystä lähtien kaikki lääkärivirat oli täytettynä vakinaisella tai sijaislääkärillä. Loppuvuodesta valmistauduttiin yöpäivystyksen siirtoon Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen kaikkina päivinä klo 21:00 08:00 panostamalla päiväaikaiseen toimintaan, minkä mahdollisti hyvä lääkäri ja asiantuntijahoitajatilanne. Lapin keskussairaalan järjestämään hoidon tarpeen arviointi koulutukseen osallistuttiin laajasti, koulutus jatkuu vielä 2016 aikana. Koulutuksen tavoitteena on luoda samat toimintatavat ja kriteerit koko sairaanhoitopiirin alueelle päivystystoiminnassa. Lapponian oma leikkaustoiminta loppui vuoden 2014 lopussa. Henkilöstö sijoitettiin muihin tehtäviin, mm toimintansa aloittaneeseen kotiuttamistiimiin, jolla pyritään vähentämään akuuttiosaston hoitopäiviä. Konsulttilääkäreitä toimii Lapponiassa seuraavilla erikoisaloilla: ortopedia, gynekologia, kardiologia, geriatria, radiologia, psykiatria sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit. Laitoshoidon purku toteutui 2015 siltä osin, että uusi ryhmäkoti Koivula valmistui suunnitellusta myöhemmin ja asukkaat siirrettiin sinne syyskuussa. Tällöin yhdistettiin osasto 1 ja 2 yhdeksi kokonaisuudeksi. Väestörakenne ja sairastaminen näkyivät kuitenkin erityisesti akuuttiosaston toiminnassa ylipaikkatilanteena, koko vuoden keskimääräinen kuormitus osastolla oli 97 %, kun se pitäisi olla n 85 %. Keväällä tehtiin päätös työterveyshuollon ulkoistamisesta. Palvelun tuottajaksi valittiin Terveystalo. Työterveyshuollon lääkäritilanne oli koko vuoden huono, kesäkuusta lähtien tehtäviin ostettiin lääkäriresurssi ostopalveluna. Ulkoistamisprosessi toteutettiin siten että Terveystalo aloitti toiminnan Kantapalveluihin siirryttiin toukokuussa Syksyllä 2015 aloitettiin kotipalvelun piirissä olevien tehostettu suun terveyden ohjaus Lahden mallin mukaisesti. Mielenterveystyössä panostettiin avokuntoutukseen: päivätoimintaan, kotikuntoutukseen ja neuropsykiatriseen valmennukseen. SST-menetelmää (yhden käyntikerran työskentely-menetelmä) pilotoitiin vuoden 2015 aikana. Psykiatrisessa hoidossa korostui ostettujen hoitopäivien osuus.

18 16 TOIMINTALUKUJA (OMA TOIMINTA) NEUVOLA

19 17

20 18 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon terveystarkastukset Terveystarkastukset + konsultaatiot terveydenhoitaja ja fysioterapeutti Terveystarkastukset + konsultaatiot lääkäri Sairaanhoitokäynnit + konsultaatiot terveydenhoitaja ja fysioterapeutti Sairaanhoitokäynnit + konsultaatiot lääkäri Työterveyshuollon työpaikkakäynnit Terveydenhoitaja ja fysioterapeutti Lääkäri

21 19 SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto Hoidetut potilaat Hoitokäyntejä PERHE- JA MIELENTERVEYSKLINIKKA

22 20

23 21

24 22 TERVEYDENHUOLLON TALOUS (1000 ) Toimintakate Tulosyksikkö Toimintakate TA 2015 Toimintakate TP 2015 Poikkeama Perusterveydenhuolto Terveydenhuollon tukipalvelut Suun terveydenhuolto Mielenterveystyö, oma toiminta Ympäristöterveyden huolto Oma toiminta Esh:n ostopalvelut Yhteensä

25 23 HOIVA- JA HOITOTYÖNPALVELUT Hoiva- ja hoitotyön-, kotiin tarjottavat, kuntouttavat sekä asumispalvelut keskitettiin yhdelle tulosalueelle vuoden 2014 alusta. Entisestä vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueesta erotettiin vammaispalvelut omalle tulosalueelleen. Terveydenhuollon, kotihoidon, kuntoutuksen ja asumispalveluiden hoito- ja laitoshuollon henkilöstö siirtyi hoiva- ja hoitotyön johtajan alaisuuteen. Terveyskeskuksen vuodeosastolla oli vuoden vaihteessa 20 asiakasta pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Heistä oli 75 vuotta täyttäneitä 19 asiakasta. Osasto 1 lakkautettiin syyskuun 2015 aikana, josta asiakkaat siirtyivät Koivula-kotiin. Hoiva muuttui alkaen ryhmäkoti Keloksi. Paikkakunnalla oli vuodenvaihteessa kuusi (6) sotainvalidia, joiden sotavammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 15 % ( alkaen alennettu 15 %:iin). Heistä oli säännöllisten palvelujen piirissä neljä (4) henkilöä. Kotihoidon tukipalvelujen piirissä oli 174 kotitaloutta. Tukipalveluja järjestettiin 1758 suoritteen verran. Päivätoiminnassa asiakkaita oli 75 ja käyntejä yhteensä Avohuollon asumisyksikkö Taikassa asiakkaita vuodenvaihteessa oli 12 ja käyntejä yhteensä 9503, joista tukipalvelukäyntejä 176. Kotihoitoon otettiin vuoden 2015 aikana käyttöön RAI-arviointijärjestelmä ja kaikki kotihoidon asiakkaat ovat Rai-arvoinnin piirissä. Kotihoitoa on kehitetty siten, että otettiin kotihoidon mobiili käyttöön vuoden 2015 lopulla, jolloin tehtiin ensimmäinen pilotti 12/2015. Arvo toiminta on loppunut vuoden 2015 aikana ja toiminta on muuttunut enemmän kotikuntoutuksen sekä enemmän ikäihmisten kuntoutumisen suuntaan. Fysioterapeuttien jalkautuminen kotihoitoon, laitoshoitoon sekä kotiuttamistiimiin on myöskin koettu hyvänä ratkaisuna, joka tukee kotona pärjäämistä, laitoshoidon purkua sekä ikäihmisten omaehtoista kotikuntoutusta.

26 24

27 25 Veteraanikuntoutus Veteraanikuntoutuksessa kävi 126 henkilöä, joista miehiä oli 18 ja naisia 108. Avokuntoutuksessa oli 83 henkilöä ja laitoskuntoutuksessa 36 henkilöä. Lisäksi Sairaala Lapponian Arviointi- ja kuntoutusyksikkö ARVON avokuntoutusjaksoille osallistui 7 veteraania. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset Vanhusten ryhmäkotipaikat Vanhusten laitoshoitopaikat ( ) FYSIOTERAPIA Yksilökäyntien tilastointi vuonna 2012 (vuodeosastolla yksilökäynnit tilastoitu sairaalakäynneiksi)

28 26 ARVO:n toiminta loppui HOIVA- JA HOITOTYÖN PALVELUIDEN TALOUS (1000 ) Toimintakate Tulosyksikkö Hoiva- ja hoitotyön palvelut Toimintakate TA 2015 Toimintakate TP 2015 Poikkeama

29 27 VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen tulosalueeseen on yhdistetty vammaispalvelulain mukaiset palvelut alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt elokuussa 2014 Kehitysvammahuollon ohjelman vuosille Kemijärvellä on 114 kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaisten määrä väestöstä on 1,4%. Kehitysvammaisten määrä on 2,3-kertainen valtakunnan keskiarvoon nähden.

30 28

31 29 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET TUKIPALVELUT Vammaispalvelut tarjoavat vammaisille ja pitkäaikaisesti sairaille henkilöille heidän tarvitsemansa erityispalvelut silloin kun tarpeita vastaavia palveluja ei löydy kunnan peruspalveluista. Vammaispalvelujen tarkoituksena on poistaa sairauden tai vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä ja edistää vammaisen tai sairaan edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saajien määrä vaihtelee vuosittain. Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuen palvelujen tarve on kasvanut. Palvelu Asunnon muutos- ja korjaustyöavustus Henkilökohtaisen avustajan kustannukset Korvaus laitteista ja apuvälineistä Kuljetuspalvelu Palveluasuminen Muut palvelut VAMMAISPALVELUIDEN TALOUS (1000 ) Toimintakate Toimintakate Toimintakate Tulosyksikkö Poikkeama TA 2015 TP 2015 Vammaispalvelut