Syömishäiriöt urheilijoilla
|
|
- Viljo Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa urheilijoille Pia Charpentier
2 TIETOA URHEILIJOILLE SYÖMISHÄIRIÖISTÄ... 3 MIKSI URHEILIJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 Laihuushäiriö... 3 Ahmimishäiriö... 4 MIKSI SYÖMISHÄIRIÖT OVAT TERVEYDELLE HAITALLISIA TAI JOPA VAARALLISIA?... 5 Kuukautisten poisjääminen ja luuston vauriot (Hannelella on tästä varmasti parhaiten tietoa)... 5 Sidekudos- ja lihasvauriot... 5 Sydämen vauriot... 5 Nälkiintymisen vaikutus aivoihin... 6 Muita ongelmia... 6 MITEN SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUMISEN VOISI VÄLTTÄÄ?... 6 Laihduttaminen altistaa syömishäiriöille... 6 Järkevä suhtautuminen ruokaan ja syömiseen... 7 MITEN SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUTAAN?... 8 MIKSI SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUTAAN?... 8 KUKA SAIRASTUU SYÖMISHÄIRIÖIHIN?... 9 MISTÄ SAA APUA, JOS SAIRASTUU SYÖMISHÄIRIÖIHIN?... 9 MITEN SYÖMISHÄIRIÖISTÄ PARANNUTAAN? Normaalin syömisen opetteleminen Painon normalisoiminen Harjoittelu paranemisen aikana MITEN ESTETÄÄN UUDELLEENSAIRASTUMINEN?
3 Tietoa urheilijoille syömishäiriöistä Pia Charpentier Miksi urheilijan on hyvä tietää syömishäiriöistä? Urheilijan arkeen kuuluu paljon asioita, jotka altistavat hänet syömishäiriöille muita enemmän. Painoluokkalajeissa urheilijat joutuvat manipuloimaan painoaan soveltuakseen kilpailemaan tietyssä painoluokassa ja estetiikkalajeissa urheilijat joutuvat kiinnittämään jatkuvasti huomiota kehonsa muotoon ja sitä kautta painoonsa. Terveellisen ravinnon nauttiminen on yksi tärkeimpiä keinoja kehon hyvässä kunnossa pitämiseksi, joten ruokaan liittyvät asiat voivat alkaa helposti hallita urheilijan elämää ja ajattelua. Vaatiikin taitoa tasapainoilla tarkan terveellisen ruokavalion ja syömisen häiriintymisen välillä. Urheilijan syömishäiriöön sairastumisen riskiä lisäävät lajiominaisten piirteiden lisäksi joukkueiden sisäinen kehokulttuuri. Toisissa joukkueissa on toisia enemmän kehokeskeinen ilmapiiri. Pukuhuonejutusteluissa ja valmentajan kanssa keskustellessa saattavat huolet kiloista ja syödyistä herkuista hyvinkin olla pääasiallisina keskustelun aiheina. Urheilijoiden avoin tai salaa mielessä tehty kehojen vertailu voi muodostua suoranaiseksi keskinäiseksi kilpailuksi ja yllyttää urheilijan pätemään muiden silmissä esimerkiksi liiallisella laihuudella. Tällaiset seikat pitävät urheilijan huomion tiukasti ruokaan ja kehon muotoon liittyvissä asioissa, ja altistavat hänet syömishäiriöihin sairastumiselle. Urheilijan on siis tärkeää tietää mitä syömishäiriöt ovat, jotta hän voi parhaansa mukaan pyrkiä välttämään niihin sairastumisen. Mitä syömishäiriöt ovat? Syömishäiriöistä esiintyy useita eri muunnelmia, joista tunnetuimmat ovat anorexia nervosa eli laihuushäiriö ja bulimia nervosa eli ahmimishäiriö. Nämä sairaudet esiintyvät usein myös erilaisina sekamuotoina, joissa on piirteitä molemmista sairauksista. Laihuushäiriö Laihuushäiriölle on tyypillistä, että henkilö laihtuu rajusti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tämä on seurausta siitä, että hän on vähentänyt syömänsä ruokamäärän niin vähäiseksi ettei se riitä ylläpitämään hänen painoaan. Usein hän ei itse huomaa tilassaan mitään outoa ja kokee muiden huolen turhana puuttumisena hänen yksityisasioihinsa. Hänen urheilusuorituksensa alkavat heiketä ja hän tuntee olonsa usein väsyneeksi, vaikka alkuvaiheissa näennäistä piristymistä voikin tapahtua. Sairauden edetessä yhä vähäisempi fyysinen rasitus alkaa tuntua suurelta ponnistukselta. 3
4 Samalla kun muut ovat huolissaan hänen laihuudestaan, näkee hän itsensä normaalipainoisena tai jopa lihavana. Sairastunut tavallisesti pelkää painon nousua kuollakseen, sillä hän uskoo olevansa välittömässä lihavaksi tulemisen vaarassa. Myös ruoka alkaa tuntua pelottavalta, sillä se edustaa hänelle lihavaksi muuttumista. Hän menettää suhteellisuuden tajun siihen, mitä voi syödä lihomatta ja pyrkii syömään äärimmäisen vähän välttääkseen lihomisen. Jos hän syystä tai toisesta syö enemmän kuin itselleen sallisi, valtaavat hänen mielensä sietämättömät syyllisyyden tunteet. Anoreksiaan liittyy usein riippuvuus tyhjyyden tunteesta vatsassa ja kylläisen olon pelko. Tyhjä vatsa merkitsee sairastuneelle virheellisesti laihuutta ja täysi vatsa lihavuutta. Laihuushäiriöinen urheilija tavallisesti ajattelee, että hänen ihmisarvonsa sekä menestymisensä urheilulajissaan on riippuvainen hänen painostaan ja kehonsa muodosta. Tämän vuoksi lihominen merkitsee hänelle samaa kuin ihmisenä epäonnistuminen. Sairastunut uskoo muiden halveksivan häntä jos hän ei ole riittävän hoikka ja jättävän hänet ystäväpiirin ulkopuolelle. Näin ollen painonnousu alkaa symboloida hänen mielessään yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista ja harrastuksista ulkopuolelle jäämistä. Naispuolisilta anoreksiaan sairastuvilta jäävät kuukautiset pois, koska hormonitoiminta muuttuu alisyömisen ja runsaan liikunnan seurauksena. Tästä seuraa myös osteoporoosi eli luukato, joka puolestaan altistaa rasitusmurtumille. Rasitusmurtumat paranevat kolme kertaa muita hitaammin niillä naisurheilijoilla, joilla ei ole kuukautisia. Ahmimishäiriö Ahmimishäiriön keskeisenä oireena on kohtauksenomaisesti lyhyessä ajassa syödyt suuret ruokamäärät. Ahmimiskohtauksen aikana sairastunut syö suuremman määrän ruokaa kuin terve ihminen missään olosuhteissa edes joulupöydässä. Ahmiminen tuntuu hallitsemattomalta ja sairastunut kokee ettei voi itselleen mitään. Toiset menettävät kontrollin syömiseensä heti kun mieleen nousee ajatus ahmimisen mahdollisuudesta. He tietävät tulevansa ahmimaan heti ensimmäisen sopivan hetken osuessa kohdalle. Toisilla puolestaan hallinta menee herkkuja pursuavassa ruokakaupassa ja toisilla vasta ruokapöydässä, silloin kun on sattunut syömään enemmän kuin itselleen sallisi. Sairastunut pyrkii tavallisesti salaamaan ahmimisensa muilta, sillä hän häpeää oireitaan voimakkaasti. Ahmimiseen liittyy lisäksi yleensä voimakkaita epäonnistumisen ja itseinhon tunteita. Toinen ahmimishäiriöön keskeisesti liittyvä oire on pyrkimys tehdä tyhjäksi ahmimisen lihottava vaikutus. Näitä keinoja useita, mutta yleisimmät ovat oksentaminen ja ylenpalttinen liikunta. Yhteistä näille kompensaatiokeinoille on se, että ne ovat äärimmäisen vahingollisia keholle ja että ne käynnistävät itseään vahvistavia oirekierteitä, joiden vaikutuksesta sairaudesta on vaikeaa päästä eroon. Ahmimishäiriöistä kärsivän urheilijan suhde laihuuteen on tavallisesti hyvin saman kaltainen kuin laihuushäiriöistä kärsivän. Painonnouseminen koetaan epäonnistumisena sekä oman heikkouden ja tahdonvoiman puutteen näkymisenä 4
5 päällepäin. Se tuottaa häpeää ja tarvetta piilotella oireitaan sekä toisinaan jopa estää hakemasta apua. Miksi syömishäiriöt ovat terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia? Syömishäiriöt aiheuttavat keholle monenlaisia vaurioita, joista osa näkyy hyvin pian sairastumisen alettua ja osa tulee esiin vasta sairauden jatkuttua pidempään. Suurin osa vaurioista onneksi korjaantuu syömishäiriön parannuttua. Lisääntynyt sairastumisriski Mekin voimme kirjoittaa tästä jotain.[pb] Kuukautisten poisjääminen ja luuston vauriot (Hannelella on tästä varmasti parhaiten tietoa) Alisyöminen aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen, josta lyhyessä ajassa seuraa luukato eli osteoporoosi. Kuukautisten poisjäännin haitoista jotain (Hannele?) Luukato haurastuttaa luuston, minkä seurauksena tulee helposti murtumia. Vakavasta luukadosta kärsivä henkilö saattaa saada murtumia pienistä arkipäiväisistä kolhaisuista, joita terve henkilö ei juuri edes huomaa. Urheilijoilla tyypillisin luuston heikkenemisen ilmenemismuoto ovat rasitusmurtumat. Myös vaikea kaatuminen tai muu onnettomuus voi aiheuttaa erittäin vakavat vahingot iskun saaneisiin hauraisiin luuston kohtiin. Urheilussa paljon fyysistä kontaktia sisältävissä lajeissa akuutin murtuman riski on suuri. Lisäksi luuston paraneminen vahinkojen jälkeen on haurasluisilla merkittävästi hitaampaa kuin normaaliluisilla. Sidekudos- ja lihasvauriot Me voimme vaikka lisätä tämän osan joka urheilussa korostuu myös. Tieteellinen näyttö ei ole vahvaa aiheesta, mutta ei ole perusteetonta sanoa tästä jotakin.[pb] Sydämen vauriot Liiallinen, nopeasti tapahtuva laihtuminen pienentää lihaksia, joten myös sydänlihas pienenee. Tästä seuraa se, että sydän kestää yhä heikommin voimakasta rasitusta vaurioitumatta. Myös oksentaminen aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sydämelle, koska oksennuksen mukana kehosta lähtee elintärkeitä suoloja. Suolojen epätasapaino aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, jotka puolestaan altistavat sydänkohtaukselle. 5
6 Nälkiintymisen vaikutus aivoihin Liiallisen laihtumisen myötä kaikki elimet kehossa menettävät kudosta, niin myös aivot. Aivojen kuvantamismenetelmien avulla on voitu todeta, että aivoaine vähenee laihuushäiriöisillä. Aivotkin siis laihtuvat. Jos vakava alipaino jatkuu pitkään, alkaa aivojen pieneneminen näkyä myös älyllisten toimintojen erityisesti ns. abstraktin ajattelukyvyn heikkenemisenä. Arkielämässä tämä näkyy esimerkiksi päättely- ja keskittymiskyvyn alenemisena. Muita ongelmia Syömishäiriöt aiheuttavat lisäksi jatkuvaa väsymystä, masennusta ja ahdistunutta oloa. Kehon heikkenemisestä seuraa väistämättä myös urheilusuoritusten huononeminen. Monilla sairastuneilla tulee tarve vetäytyä eroon ystävistä. Itseinhon ja huonommuuden tunteet sekä oireiden aiheuttama häpeä voivat saada olon tuntumaan tukalalta muiden seurassa. Jos sairaus jatkuu pitkään, tulevat mukaan tavallisesti epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteet. Mitä kauemmin sairaus kestää, sen negatiivisemmiksi sairastuneen ajatukset tavallisesti muuttuvat. Tästä johtuen hänen on vaikeaa nähdä ulospääsyä sairaudestaan tai elämällä mitään merkitystä, sillä kaikki tapahtumat yhtäkkiä tuntuvat todistavan hänen huonoudestaan. Näin sairaus muodostaa itseään vahvistavia kierteitä ja vaikeuttaa paranemista. Syömishäiriöt ja fyysinen suorituskyky Voisi hieman aukaista lisää tätä osiota omassa kappaleessa [PB] Miten syömishäiriöihin sairastumisen voisi välttää? Laihduttaminen altistaa syömishäiriöille Syömishäiriöt alkavat tavallisimmin laihduttamisesta. Normaalisti ihminen syö nälän ilmaannuttua sellaista ruokaa, jota hänen tekee mieli tai jota on esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan ruokalassa saatavilla. Syödyn annoksen koko määräytyy nälän asteen mukaan. Tyypillisesti kovassa nälässä ihminen syö runsaammin kuin pienessä nälässä. Kun ihminen alkaa laihduttaa tai terveyden edistämisen toivossa syödä jonkin dieettiohjeen mukaan, lakkaa hän kuuntelemasta kehoaan ja alkaa kuunnella ohjetta. Dieettien myötä kehon luonnolliset viestit, kuten nälkä ja kylläisyys, alkavat saada ihmisen mielessä uusia, negatiivisia merkityksiä. Jos nälkä tulee silloin, kun ateriaan dieetin mukaan on vielä tunnin verran aikaa, tuntuu nälkä kiusalliselta, sillä se vaikeuttaa dieetin noudattamista. Dieettien aikana usein opitaan myös ajattelemaan, että nälkäinen olo merkitsee laihtumista. Tästä seuraa se, että kylläistä oloa aletaan pitää esteenä laihtumiselle, eli sitä aletaan pitää merkkinä 6
7 epäonnistumisesta. Näin dieetillä olija oppii harmittelemaan kehonsa viestejä ja erilaisilla keinolla huijaamaan ja hallitsemaan sitä. Esimerkiksi nälän tullessa väärään aikaan sitä siedetään siirtämällä ajatukset muualle tai keksimällä tekemistä. Kylläisyyttä vältellään alisyömällä. Kun kehon viestejä lakataan kuuntelemasta tai annetaan niille negatiivisia merkityksiä, kadotetaan kosketus siihen mitä keho todellisuudessa tarvitsee - ja tämä aiheuttaa pitkällä tähtäimellä todellista kyvyttömyyttä hallita painoa. Ihminen tulee riippuvaiseksi ulkoisista syömisohjeista ja jos ne eivät toimi odotetulla tavalla, ei henkilöllä ole aavistustakaan miten hänen sitten pitäisi syödä. Todellisuudessa kehon tarpeet vaihtelevat eri tilanteissa ja eri päivinä, ja vain keho tietää mitä se milloinkin tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää opetella kuuntelemaan kehon viestejä. Mitä taitavammaksi oppii kehon viestien kuuntelemisessa ja niiden noudattamisessa, sitä helpompi on aina tarjota keholle sitä mitä se tarvitsee niin paljon kuin on tarpeen. Oli se sitten ruokaa, nestettä tai lepoa. Järkevän syömisen periaatteena on, että syödään aina nälän tullessa ja lopetetaan syöminen aina silloin, kun vatsa tuntuu mukavasti täydeltä. Jos halutaan alentaa painoa, ei vähennetä syödyn ruoan määrää, vaan säädellään sen laatua. Järkevä suhtautuminen ruokaan ja syömiseen Paras tapa välttää syömishäiriöt on opetella suhtautumaan ruokaan ja syömiseen rennon järkevästi. Oleellista on se, miten tavallisesti eli suurimman osan ajasta, syödään. Tämän vuoksi silloin tällöin tapahtuvista herkutteluista ei ole mitään haittaa painon tai terveyden kannalta. Jos noudattaa esimerkiksi valmentajan tai ravitsemusasiantuntijan suosittelemaa ruokavaliota, ei siitä pidä tehdä itselleen pakkomiellettä, josta poikkeaminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita tai huonon omatunnon. Ihminen ei ole huono tai syntinen jos hän ei aina ja kaikissa olosuhteissa noudata hänelle suositeltua ruokavaliota. Jos tietyssä ruokavaliossa pysyminen tuottaa erityisiä vaikeuksia, tarkoittaa se, ettei dieetti ole sopiva ei että sen noudattaja olisi epäonnistunut. Terveellisen ja järkevän aterian jälkeen on hyvä olo ja mukava kylläisyys. Jos olo tuntuu edelleen aterian jälkeen nälkäiseltä, on ateria ollut liian pieni ja on tärkeää syödä lisää, jotta vatsa saavuttaa mukavan kylläisyyden. Vasta silloin se on saanut tarpeeksi ruokaa. Vastaavasti jos aterian jälkeen huomaa olevansa liian täynnä, on ruokamäärä ollut liian suuri. Seuraavalla kerralla voi kokeilla hieman pienempää määrää. Kummempia suuria tunteita ei syömiseen tarvitse liittää. Jos huomaa, että ruokailemiseen alkaa liittyä syyllisyyden tai pelon tunteita tai vaihtoehtoisesti paremmuudentunteita, on se merkkinä siitä, että ruoka on saanut henkilön mielessä merkityksiä, jotka eivät kuulu syömiseen. Ihminen ei tule paremmaksi tai huonommaksi syömällä tai olemalla syömättä. Syömällä ihminen hankkii keholleen energiaa voidakseen suorittaa päivän aikana kaikki haluamansa toiminnot. Lisäksi se kuuluu useimpiin sosiaalisiin tilanteisiin ohjelmannumerona. Sen kummempia merkityksiä ei ruoalle ja syömiselle kannata antaa, jottei se ala haitallisella tavalla hallita elämää. 7
8 Miten syömishäiriöihin sairastutaan? Urheilijan syömishäiriöt alkavat yleensä viattomasti siitä, että hän pyrkii parantamaan elintapojaan tai urheilusuorituksiaan muuttamalla syömistään kevyemmäksi ja niukemmaksi. Alkuvaiheessa nämä muutokset saavatkin aikaan hyvän ja kevyen usein energisenkin olon. Tästä seuraa tunne, että niukempi syöminen auttaa voimaan paremmin. Henkilö tulee kuitenkin vähitellen riippuvaiseksi nälkäisestä olosta tai vaihtoehtoisesti hänen kehonsa alkaa vaatia ruokaa niin raivokkaasti, että syöminen alkaa muuttua kontrolloimattomaksi ahmimiseksi. Kummassakin tapauksessa normaaliin syömiseen palaaminen voi tuntua mahdottomalta. Syömishäiriöön sairastuneet ovat tavallisesti hyvin ihmeissään ja ymmällään siitä, että heille pääsi käymään näin. Kun he muistelevat taaksepäin sairastumisen alkuvaiheita, on hyvin vaikeaa osoittaa missä kohdassa terveellinen syöminen muuttui sairaaksi. Sairastunut voi kokea vain noudattaneensa tunnontarkasti valmentajan tai ravitsemusneuvojan ohjetta, eikä ymmärrä missä meni pieleen. Usein ongelmat syntyvät siinä kohdassa, kun ohjeen tai dieetin noudattamisesta alkaa tulla pakonomaista ja ahdistuksen sekä syyllisyydentunteiden sävyttämää. Myös silloin ollaan ylitetty ongelmallisen syömisen raja, kun urheilijan itsetunto alkaa riippua siitä miten hyvin hän on onnistunut syömään. Tällöin sortuminen herkkuihin tai muihin kiellettyihin ruokiin tuntuu suurelta rikokselta. Pakonomaista syömisestä tulee esimerkiksi silloin, kun dieettiä tuntuu vaikealta noudattaa, mutta henkilö pakottaa itsensä siihen uskoen ohjeen antajan tietävän hänen kehoaan paremmin millainen syöminen on juuri hänelle hyväksi. Syömishäiriöihin sairastuminen tapahtuu siis tavallisesti hyvin salakavalasti ja vähitellen. Usein sairastuneella kestää pitkän aikaa ennen kuin hän huomaa, että hänen syömiskäyttäytymisensä on muuttunut sairaaksi. Ympäristö huomaa tämän tavallisesti paljon ennen sairastunutta itseään. Tämän vuoksi onkin arvokasta jos pystyy ottamaan vakavasti muiden huolestuneet kommentit ja kysymykset, vaikka ne tuntuisivatkin tungettelevilta ja asiattomilta. Jos uskaltaa pysähtyä pohtimaan niiden aiheellisuutta riittävän ajoissa ja rehellisesti, voi pelastaa itsensä syömishäiriöltä. Miksi syömishäiriöihin sairastutaan? Urheilijoiden syömishäiriöt ovat usein onneksi lievempiä kuin ei-urheilijoiden, sillä urheilijoiden sairastuminen on usein vahingossa tapahtunut lipsahdus, kun hän on pyrkinyt järkevöittämään tai vähentämään syömistään urheilusuorituksensa parantamisen toivossa tai valmentajan ehdotuksesta. Tällöin parantaminen on vahingossa mennyt liian pitkälle ja lipsahtanut syömishäiriön puolelle. Lievissä tapauksissa ei kysymyksessä yleensä ole erityisen vakavat mielenterveyden ongelmat, jolloin syömishäiriökin usein korjaantuu melko nopeasti urheilijan saadessa asiantuntevaa apua itselleen. 8
9 Toisinaan kuitenkin syömishäiriö tarjoaa näennäisen keinon selviytyä vaikeista tunteista (esim. pettymyksen ja huonommuuden tunteet) tai elämässä eteen tulevista kriiseistä (läheisen menettäminen, epäonnistuminen tärkeässä kilpailussa, muutto toiselle paikkakunnalle tms.). Se voi myös olla apukeino pyrkimyksessä itsenäistyä vanhemmista tai aikuiseksi kasvamisessa. Joskus se voi olla keino siirtää aikuistumista tuonnemmaksi ja ikään kuin palata lapsuuden kaltaiseen avuttomaan tilaan, jossa muut ottavat täyden vastuun elämän suuntaa ohjaavista päätöksistä ja arkisista toimista. Joskus syömishäiriöiden taustalla on voimakas uskomus siitä, että muiden hyväksyntä on riippuvainen siitä, että henkilö ei ole lihava ja sitä kautta vastenmielinen muille. Toisille syömishäiriö on keino tuntea itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi ihmiseksi syömisen kontrolloimisen tai syömishäiriöisten kastiin kuulumisen kautta. Monet vain kokevat maailman pelottavana paikkana ja tuntevat, että syömishäiriö tarjoaa turvapaikan maailman vaatimuksilta ja uhkilta. Kaikissa näissä tapauksissa syöminen tai syömättömyys on muodostunut keinoksi kohentaa itsetuntoa tai paeta pelottavalta tuntuvia asioita ja tunteita. Niinpä syöminen on alkanut palvella henkisen tasapainon säilymistä, mikä merkitsee vakavamman mielenterveysongelman olemista syömishäiriön taustalla. Tällöin häiriön korjaantuminen kestää keskimäärin noin 2-6 vuotta ja siitä paraneminen edellyttää psykoterapiaa tai muuta mielenterveyden hoitoa. Kuka sairastuu syömishäiriöihin? Syömishäiriöihin sairastuneiden joukko on taustaltaan ja elämäntilanteeltaan hyvin kirjava. Yleisesti voisi sanoa, että syömishäiriöön voi sairastua kuka tahansa. Useimmilla syömishäiriöisillä on kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä. Syömishäiriöön sairastuva henkilö on usein tunnollinen ja kunnianhimoinen. Hän haluaa suoriutua tekemistään asioista hyvin ja on valmis panostamaan menestymiseensä paljon. Hän on valmis laittamaan omat tarpeensa syrjään tehdäkseen kaiken mitä hyvä suoriutuminen vaatii (esim. rankka harjoittelu väsymyksestä huolimatta). Tavallisesti hänellä on myös voimakas tarve miellyttää muita ja hän kokee tarvitsevansa muiden hyväksyntää voidakseen tuntea olevansa arvokas. Muiden mielipiteet ovat hänelle äärimmäisen tärkeitä ja hän pyrkii toimimaan tavalla, jonka uskoo muiden hyväksyvän tai odottavan häneltä. Usein hänellä on perusturvaton olo, jonka kestääkseen hän haluaa kontrolloida tarkasti elämässään tapahtuvia asioita. Kontrollin tunne tulee esimerkiksi tehtävien, menojen ja syömisten tarkasta suunnittelusta. Mistä saa apua, jos sairastuu syömishäiriöihin? Jos huomaa itsessään syömishäiriöiden oireita, kannattaa asiasta puhua läheisimmältä tuntuvalle aikuiselle. Hän voi olla vanhempi, muu sukulainen, valmentaja, opettaja, kouluterveydenhoitaja tms. Tämän jälkeen on tärkeää hakeutua hoitoon. Opiskelupaikan terveydenhuolto on useimmille lähin apua tarjoava paikka. Myös oman asuinalueen terveyskeskus tai mielenterveystoimisto ovat hyviä ensimmäisiä kontaktipaikkoja terveydenhuoltohenkilöihin. Valitettavasti kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, esim. lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit, 9
10 ravitsemusterapeutit yms. eivät tunne syömishäiriöitä kovin hyvin, joten asiantuntevaa henkilöä voi joutua joskus etsimään. Syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneet yksiköt tarjoavat varmimmin asiantuntevaa apua. Kunnallisia hoitopaikkoja Helsingissä ovat alle 18-vuotiaille Lasten ja nuorten sairaalan syömishäiriöyksikkö sekä 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille Lapinlahden sairaalan syömishäiriöyksikkö. Yksityisellä puolella asiantuntevaa hoitoa tarjoaa Syömishäiriökeskus. Lasten- ja nuorten sairaalaan sekä Lapinlahden sairaalaan tarvitaan lääkärin lähete, jonka voi pyytää esimerkiksi terveyskeskuksesta tai joukkueen lääkäriltä. Syömishäiriökeskukseen ei tarvita lähetettä, vaan ajan voi varata suoraan terapeutille, lääkärille tai ravitsemusasiantuntijalle. Miten syömishäiriöistä parannutaan? Normaalin syömisen opetteleminen Syömishäiriöistä paranemisen väistämättömänä osana on normaalin syömisen uudelleen opetteleminen. Sairastuneelle annetaan tietoa siitä, mitä normaali syöminen on, miten usein pitää syödä ja minkä kokoisia normaalit annokset ovat. Osa sairastuneista pääsee oikeille raiteille hahmotettuaan uudelleen miten syöminen tapahtuu. Toisille tämä on vasta ensimmäinen vaihe, sillä tiedosta huolimatta syöminen saattaa tuntua pelottavalta ja vaikealta. Heillä onkin edessään ahdistuksen hallinnan harjoittelu ja pelkojen voittaminen. Tähän tarvitaan tavallisesti psykoterapeutin apua, joka opettaa kuinka voi oppia syömään pelosta ja ahdistuksesta huolimatta. Painon normalisoiminen Toinen väistämätön paranemisen osa on painon normalisointi silloin, kun kyseessä on laihuushäiriö. Painoon ei tarvitse erikseen kiinnittää kummempaa huomiota, sillä syömisen normalisoituessa myös paino normalisoituu. Painoa tärkeämpää on keskittyä saamaan ruokamäärät normaaleiksi ja riittävän monipuolisiksi sekä opetella uudelleen rento suhtautuminen syömiseen. Jos painoa kovasti tarkkaillaan, tukee se helposti laihuushäiriölle ominaista painopakkomiellettä. Ihanteellisinta on, että hoitava henkilö tai tukihenkilö suorittaa punnitsemisen niin, että sairastunut ei näe itse painolukemaa. Näin sairastunut voi rauhassa opetella eroon painopakkomielteestään ja keskittyä ruokavalion ja ruokamäärän laajentamiseen. Samalla kuitenkin painoa seurataan ja ruokavalioon voidaan tehdä muutoksia jos paino uhkaa laskea tai ei lähde nousuun. 10
11 Harjoittelu paranemisen aikana Harjoittelua voi jatkaa normaalisti niin kauan kuin syömishäiriöoireet ovat vain lieviä. On tärkeää olla lääkärin seurannassa, jotta kehon kuntoa voidaan jatkuvasti seurata. Jos paino laskee merkittävästi tai bulimisten oireiden seurauksena alkaa tulla sydänoireita, on syytä vähentää harjoituksen rasittavuutta. Harjoittelu lopetetaan kokonaan siinä tapauksessa, että lääkäri arvioi kehon olevan liian heiveröinen harjoittelun jatkumiseen esimerkiksi vakavan alipainoisuuden vuoksi. Toinen tärkeä syy harjoittelun keskeyttämiseen on se, että urheilun aiheuttamat paineet ja stressi estävät sairauden paranemisen. Tällöin on tärkeää, että urheilija keskittää voimansa itsensä parantamiseen ja pitää tauko urheilusta. Miten estetään uudelleensairastuminen? Paras tapa estää uudelleen sairastuminen on opetella tunnistamaan itsessään merkit, jotka kertovat tilanteen olevan luisumassa käsistä. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi ajatusten askarteleminen häiritsevän paljon ruoassa ja painossa, kiukkuisuuden lisääntyminen, masentuneen mielialan jatkuva esiintyminen, kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, syömisen tai harjoittelun muuttuminen pakonomaiseksi tms. Kun havaitsee nämä merkit itsessään on hyvä heti varmistaa ettei syöminen vähene tai muutu hallitsemattomaksi. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi paranemisen aikana opittua täsmäsyömistä. Merkkien ilmaannuttua kannattaa myöskin tutkia onko elämässä tapahtunut jotakin sellaista, mikä olisi syytä käsitellä perinpohjaisesti. Tällaisia asioita voivat olla ihmissuhdevaikeudet, parisuhteen päättyminen, epäonnistuminen itselle tärkeässä asiassa tai pelko epäonnistumisesta vaativan asian äärellä. Tavallisesti paranemisen aikana opitaan keinoja, joilla syömishäiriötä kohti vetävät ajatukset (esimerkiksi "kukaan ei pidä minusta jos en ole laiha", "en ole kenellekään tärkeä jos en menesty") saadaan korvattua terveyttä tukevilla ajatuksilla ("ihmisarvoni ei ole kiinni kehoni muodosta"). Nämä keinot muodostavat "työkalupakin", josta voi ottaa keinoja käyttöönsä jos tilanne uhkaa luisua käsistä. Eräs tärkeä seikka uudelleen sairastumisen estämisessä on kääntyä niiden ihmisten puoleen, jotka alunperin auttoivat paranemisessa. Tällaisessa tilanteessa riittää usein lyhytkin kontakti hoitaviin henkilöihin. Tärkeä ennaltaehkäisevä seikka myös on pitää itsestään hyvää huolta ja pyrkiä välttämään laihduttamista ja ylenpalttista huomion kiinnittämistä kehon muotoon. 11
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotSyömishäiriöt urheilijoilla
Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa valmentajille Pia Charpentier SYÖMISHÄIRIÖT URHEILIJOILLA... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 ESIINTYVYYS... 3 MIKSI VALMENTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 4
LisätiedotURHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotRAVITSEMUS JA YLIKUNTO
RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen
LisätiedotMillaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015
Millaista apua urheilija tarvitsee? Tampere 27.8.2015 Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus,
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotUrheilijan terveyskysely
Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotHelpoin tapa syödä hyvin
Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotHyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle
Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen
LisätiedotTERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN
TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN Vanhempina voitte jättää lapsenne turvallisin mielin työpäivän tai opintojen ajaksi varhaiskasvatustoimintaan. Koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsestanne parhaalla
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotPuhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä
Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on
LisätiedotLataa Viisas vatsa - Emeran Mayer. Lataa
Lataa Viisas vatsa - Emeran Mayer Lataa Kirjailija: Emeran Mayer ISBN: 9789523003101 Sivumäärä: 308 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.35 Mb Kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä? Terve suolisto, tasapainoinen
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotMENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli
Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT
2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotTupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara
Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotVanhemmat ja lapsen urheileminen
Vanhemmat ja lapsen urheileminen Lähtökohdat Harrastamisen aloittaminen Miksi aloitetaan? Yleinen lähtökohta harrastukselle on hauskuus Tavoitteet ohjaavat toimintaa Yhteiset vai erilliset tavoitteet Kenen
LisätiedotEnsiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen
Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotMitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotMitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä
Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotLantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios
Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotNimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :
OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotTyöttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1
Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten
LisätiedotSyömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt
Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotTULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
Lisätiedot