Syömishäiriöt urheilijoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syömishäiriöt urheilijoilla"

Transkriptio

1 Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa urheilijoille Pia Charpentier

2 TIETOA URHEILIJOILLE SYÖMISHÄIRIÖISTÄ... 3 MIKSI URHEILIJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 Laihuushäiriö... 3 Ahmimishäiriö... 4 MIKSI SYÖMISHÄIRIÖT OVAT TERVEYDELLE HAITALLISIA TAI JOPA VAARALLISIA?... 5 Kuukautisten poisjääminen ja luuston vauriot (Hannelella on tästä varmasti parhaiten tietoa)... 5 Sidekudos- ja lihasvauriot... 5 Sydämen vauriot... 5 Nälkiintymisen vaikutus aivoihin... 6 Muita ongelmia... 6 MITEN SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUMISEN VOISI VÄLTTÄÄ?... 6 Laihduttaminen altistaa syömishäiriöille... 6 Järkevä suhtautuminen ruokaan ja syömiseen... 7 MITEN SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUTAAN?... 8 MIKSI SYÖMISHÄIRIÖIHIN SAIRASTUTAAN?... 8 KUKA SAIRASTUU SYÖMISHÄIRIÖIHIN?... 9 MISTÄ SAA APUA, JOS SAIRASTUU SYÖMISHÄIRIÖIHIN?... 9 MITEN SYÖMISHÄIRIÖISTÄ PARANNUTAAN? Normaalin syömisen opetteleminen Painon normalisoiminen Harjoittelu paranemisen aikana MITEN ESTETÄÄN UUDELLEENSAIRASTUMINEN?

3 Tietoa urheilijoille syömishäiriöistä Pia Charpentier Miksi urheilijan on hyvä tietää syömishäiriöistä? Urheilijan arkeen kuuluu paljon asioita, jotka altistavat hänet syömishäiriöille muita enemmän. Painoluokkalajeissa urheilijat joutuvat manipuloimaan painoaan soveltuakseen kilpailemaan tietyssä painoluokassa ja estetiikkalajeissa urheilijat joutuvat kiinnittämään jatkuvasti huomiota kehonsa muotoon ja sitä kautta painoonsa. Terveellisen ravinnon nauttiminen on yksi tärkeimpiä keinoja kehon hyvässä kunnossa pitämiseksi, joten ruokaan liittyvät asiat voivat alkaa helposti hallita urheilijan elämää ja ajattelua. Vaatiikin taitoa tasapainoilla tarkan terveellisen ruokavalion ja syömisen häiriintymisen välillä. Urheilijan syömishäiriöön sairastumisen riskiä lisäävät lajiominaisten piirteiden lisäksi joukkueiden sisäinen kehokulttuuri. Toisissa joukkueissa on toisia enemmän kehokeskeinen ilmapiiri. Pukuhuonejutusteluissa ja valmentajan kanssa keskustellessa saattavat huolet kiloista ja syödyistä herkuista hyvinkin olla pääasiallisina keskustelun aiheina. Urheilijoiden avoin tai salaa mielessä tehty kehojen vertailu voi muodostua suoranaiseksi keskinäiseksi kilpailuksi ja yllyttää urheilijan pätemään muiden silmissä esimerkiksi liiallisella laihuudella. Tällaiset seikat pitävät urheilijan huomion tiukasti ruokaan ja kehon muotoon liittyvissä asioissa, ja altistavat hänet syömishäiriöihin sairastumiselle. Urheilijan on siis tärkeää tietää mitä syömishäiriöt ovat, jotta hän voi parhaansa mukaan pyrkiä välttämään niihin sairastumisen. Mitä syömishäiriöt ovat? Syömishäiriöistä esiintyy useita eri muunnelmia, joista tunnetuimmat ovat anorexia nervosa eli laihuushäiriö ja bulimia nervosa eli ahmimishäiriö. Nämä sairaudet esiintyvät usein myös erilaisina sekamuotoina, joissa on piirteitä molemmista sairauksista. Laihuushäiriö Laihuushäiriölle on tyypillistä, että henkilö laihtuu rajusti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tämä on seurausta siitä, että hän on vähentänyt syömänsä ruokamäärän niin vähäiseksi ettei se riitä ylläpitämään hänen painoaan. Usein hän ei itse huomaa tilassaan mitään outoa ja kokee muiden huolen turhana puuttumisena hänen yksityisasioihinsa. Hänen urheilusuorituksensa alkavat heiketä ja hän tuntee olonsa usein väsyneeksi, vaikka alkuvaiheissa näennäistä piristymistä voikin tapahtua. Sairauden edetessä yhä vähäisempi fyysinen rasitus alkaa tuntua suurelta ponnistukselta. 3

4 Samalla kun muut ovat huolissaan hänen laihuudestaan, näkee hän itsensä normaalipainoisena tai jopa lihavana. Sairastunut tavallisesti pelkää painon nousua kuollakseen, sillä hän uskoo olevansa välittömässä lihavaksi tulemisen vaarassa. Myös ruoka alkaa tuntua pelottavalta, sillä se edustaa hänelle lihavaksi muuttumista. Hän menettää suhteellisuuden tajun siihen, mitä voi syödä lihomatta ja pyrkii syömään äärimmäisen vähän välttääkseen lihomisen. Jos hän syystä tai toisesta syö enemmän kuin itselleen sallisi, valtaavat hänen mielensä sietämättömät syyllisyyden tunteet. Anoreksiaan liittyy usein riippuvuus tyhjyyden tunteesta vatsassa ja kylläisen olon pelko. Tyhjä vatsa merkitsee sairastuneelle virheellisesti laihuutta ja täysi vatsa lihavuutta. Laihuushäiriöinen urheilija tavallisesti ajattelee, että hänen ihmisarvonsa sekä menestymisensä urheilulajissaan on riippuvainen hänen painostaan ja kehonsa muodosta. Tämän vuoksi lihominen merkitsee hänelle samaa kuin ihmisenä epäonnistuminen. Sairastunut uskoo muiden halveksivan häntä jos hän ei ole riittävän hoikka ja jättävän hänet ystäväpiirin ulkopuolelle. Näin ollen painonnousu alkaa symboloida hänen mielessään yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista ja harrastuksista ulkopuolelle jäämistä. Naispuolisilta anoreksiaan sairastuvilta jäävät kuukautiset pois, koska hormonitoiminta muuttuu alisyömisen ja runsaan liikunnan seurauksena. Tästä seuraa myös osteoporoosi eli luukato, joka puolestaan altistaa rasitusmurtumille. Rasitusmurtumat paranevat kolme kertaa muita hitaammin niillä naisurheilijoilla, joilla ei ole kuukautisia. Ahmimishäiriö Ahmimishäiriön keskeisenä oireena on kohtauksenomaisesti lyhyessä ajassa syödyt suuret ruokamäärät. Ahmimiskohtauksen aikana sairastunut syö suuremman määrän ruokaa kuin terve ihminen missään olosuhteissa edes joulupöydässä. Ahmiminen tuntuu hallitsemattomalta ja sairastunut kokee ettei voi itselleen mitään. Toiset menettävät kontrollin syömiseensä heti kun mieleen nousee ajatus ahmimisen mahdollisuudesta. He tietävät tulevansa ahmimaan heti ensimmäisen sopivan hetken osuessa kohdalle. Toisilla puolestaan hallinta menee herkkuja pursuavassa ruokakaupassa ja toisilla vasta ruokapöydässä, silloin kun on sattunut syömään enemmän kuin itselleen sallisi. Sairastunut pyrkii tavallisesti salaamaan ahmimisensa muilta, sillä hän häpeää oireitaan voimakkaasti. Ahmimiseen liittyy lisäksi yleensä voimakkaita epäonnistumisen ja itseinhon tunteita. Toinen ahmimishäiriöön keskeisesti liittyvä oire on pyrkimys tehdä tyhjäksi ahmimisen lihottava vaikutus. Näitä keinoja useita, mutta yleisimmät ovat oksentaminen ja ylenpalttinen liikunta. Yhteistä näille kompensaatiokeinoille on se, että ne ovat äärimmäisen vahingollisia keholle ja että ne käynnistävät itseään vahvistavia oirekierteitä, joiden vaikutuksesta sairaudesta on vaikeaa päästä eroon. Ahmimishäiriöistä kärsivän urheilijan suhde laihuuteen on tavallisesti hyvin saman kaltainen kuin laihuushäiriöistä kärsivän. Painonnouseminen koetaan epäonnistumisena sekä oman heikkouden ja tahdonvoiman puutteen näkymisenä 4

5 päällepäin. Se tuottaa häpeää ja tarvetta piilotella oireitaan sekä toisinaan jopa estää hakemasta apua. Miksi syömishäiriöt ovat terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia? Syömishäiriöt aiheuttavat keholle monenlaisia vaurioita, joista osa näkyy hyvin pian sairastumisen alettua ja osa tulee esiin vasta sairauden jatkuttua pidempään. Suurin osa vaurioista onneksi korjaantuu syömishäiriön parannuttua. Lisääntynyt sairastumisriski Mekin voimme kirjoittaa tästä jotain.[pb] Kuukautisten poisjääminen ja luuston vauriot (Hannelella on tästä varmasti parhaiten tietoa) Alisyöminen aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen, josta lyhyessä ajassa seuraa luukato eli osteoporoosi. Kuukautisten poisjäännin haitoista jotain (Hannele?) Luukato haurastuttaa luuston, minkä seurauksena tulee helposti murtumia. Vakavasta luukadosta kärsivä henkilö saattaa saada murtumia pienistä arkipäiväisistä kolhaisuista, joita terve henkilö ei juuri edes huomaa. Urheilijoilla tyypillisin luuston heikkenemisen ilmenemismuoto ovat rasitusmurtumat. Myös vaikea kaatuminen tai muu onnettomuus voi aiheuttaa erittäin vakavat vahingot iskun saaneisiin hauraisiin luuston kohtiin. Urheilussa paljon fyysistä kontaktia sisältävissä lajeissa akuutin murtuman riski on suuri. Lisäksi luuston paraneminen vahinkojen jälkeen on haurasluisilla merkittävästi hitaampaa kuin normaaliluisilla. Sidekudos- ja lihasvauriot Me voimme vaikka lisätä tämän osan joka urheilussa korostuu myös. Tieteellinen näyttö ei ole vahvaa aiheesta, mutta ei ole perusteetonta sanoa tästä jotakin.[pb] Sydämen vauriot Liiallinen, nopeasti tapahtuva laihtuminen pienentää lihaksia, joten myös sydänlihas pienenee. Tästä seuraa se, että sydän kestää yhä heikommin voimakasta rasitusta vaurioitumatta. Myös oksentaminen aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sydämelle, koska oksennuksen mukana kehosta lähtee elintärkeitä suoloja. Suolojen epätasapaino aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, jotka puolestaan altistavat sydänkohtaukselle. 5

6 Nälkiintymisen vaikutus aivoihin Liiallisen laihtumisen myötä kaikki elimet kehossa menettävät kudosta, niin myös aivot. Aivojen kuvantamismenetelmien avulla on voitu todeta, että aivoaine vähenee laihuushäiriöisillä. Aivotkin siis laihtuvat. Jos vakava alipaino jatkuu pitkään, alkaa aivojen pieneneminen näkyä myös älyllisten toimintojen erityisesti ns. abstraktin ajattelukyvyn heikkenemisenä. Arkielämässä tämä näkyy esimerkiksi päättely- ja keskittymiskyvyn alenemisena. Muita ongelmia Syömishäiriöt aiheuttavat lisäksi jatkuvaa väsymystä, masennusta ja ahdistunutta oloa. Kehon heikkenemisestä seuraa väistämättä myös urheilusuoritusten huononeminen. Monilla sairastuneilla tulee tarve vetäytyä eroon ystävistä. Itseinhon ja huonommuuden tunteet sekä oireiden aiheuttama häpeä voivat saada olon tuntumaan tukalalta muiden seurassa. Jos sairaus jatkuu pitkään, tulevat mukaan tavallisesti epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteet. Mitä kauemmin sairaus kestää, sen negatiivisemmiksi sairastuneen ajatukset tavallisesti muuttuvat. Tästä johtuen hänen on vaikeaa nähdä ulospääsyä sairaudestaan tai elämällä mitään merkitystä, sillä kaikki tapahtumat yhtäkkiä tuntuvat todistavan hänen huonoudestaan. Näin sairaus muodostaa itseään vahvistavia kierteitä ja vaikeuttaa paranemista. Syömishäiriöt ja fyysinen suorituskyky Voisi hieman aukaista lisää tätä osiota omassa kappaleessa [PB] Miten syömishäiriöihin sairastumisen voisi välttää? Laihduttaminen altistaa syömishäiriöille Syömishäiriöt alkavat tavallisimmin laihduttamisesta. Normaalisti ihminen syö nälän ilmaannuttua sellaista ruokaa, jota hänen tekee mieli tai jota on esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan ruokalassa saatavilla. Syödyn annoksen koko määräytyy nälän asteen mukaan. Tyypillisesti kovassa nälässä ihminen syö runsaammin kuin pienessä nälässä. Kun ihminen alkaa laihduttaa tai terveyden edistämisen toivossa syödä jonkin dieettiohjeen mukaan, lakkaa hän kuuntelemasta kehoaan ja alkaa kuunnella ohjetta. Dieettien myötä kehon luonnolliset viestit, kuten nälkä ja kylläisyys, alkavat saada ihmisen mielessä uusia, negatiivisia merkityksiä. Jos nälkä tulee silloin, kun ateriaan dieetin mukaan on vielä tunnin verran aikaa, tuntuu nälkä kiusalliselta, sillä se vaikeuttaa dieetin noudattamista. Dieettien aikana usein opitaan myös ajattelemaan, että nälkäinen olo merkitsee laihtumista. Tästä seuraa se, että kylläistä oloa aletaan pitää esteenä laihtumiselle, eli sitä aletaan pitää merkkinä 6

7 epäonnistumisesta. Näin dieetillä olija oppii harmittelemaan kehonsa viestejä ja erilaisilla keinolla huijaamaan ja hallitsemaan sitä. Esimerkiksi nälän tullessa väärään aikaan sitä siedetään siirtämällä ajatukset muualle tai keksimällä tekemistä. Kylläisyyttä vältellään alisyömällä. Kun kehon viestejä lakataan kuuntelemasta tai annetaan niille negatiivisia merkityksiä, kadotetaan kosketus siihen mitä keho todellisuudessa tarvitsee - ja tämä aiheuttaa pitkällä tähtäimellä todellista kyvyttömyyttä hallita painoa. Ihminen tulee riippuvaiseksi ulkoisista syömisohjeista ja jos ne eivät toimi odotetulla tavalla, ei henkilöllä ole aavistustakaan miten hänen sitten pitäisi syödä. Todellisuudessa kehon tarpeet vaihtelevat eri tilanteissa ja eri päivinä, ja vain keho tietää mitä se milloinkin tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää opetella kuuntelemaan kehon viestejä. Mitä taitavammaksi oppii kehon viestien kuuntelemisessa ja niiden noudattamisessa, sitä helpompi on aina tarjota keholle sitä mitä se tarvitsee niin paljon kuin on tarpeen. Oli se sitten ruokaa, nestettä tai lepoa. Järkevän syömisen periaatteena on, että syödään aina nälän tullessa ja lopetetaan syöminen aina silloin, kun vatsa tuntuu mukavasti täydeltä. Jos halutaan alentaa painoa, ei vähennetä syödyn ruoan määrää, vaan säädellään sen laatua. Järkevä suhtautuminen ruokaan ja syömiseen Paras tapa välttää syömishäiriöt on opetella suhtautumaan ruokaan ja syömiseen rennon järkevästi. Oleellista on se, miten tavallisesti eli suurimman osan ajasta, syödään. Tämän vuoksi silloin tällöin tapahtuvista herkutteluista ei ole mitään haittaa painon tai terveyden kannalta. Jos noudattaa esimerkiksi valmentajan tai ravitsemusasiantuntijan suosittelemaa ruokavaliota, ei siitä pidä tehdä itselleen pakkomiellettä, josta poikkeaminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita tai huonon omatunnon. Ihminen ei ole huono tai syntinen jos hän ei aina ja kaikissa olosuhteissa noudata hänelle suositeltua ruokavaliota. Jos tietyssä ruokavaliossa pysyminen tuottaa erityisiä vaikeuksia, tarkoittaa se, ettei dieetti ole sopiva ei että sen noudattaja olisi epäonnistunut. Terveellisen ja järkevän aterian jälkeen on hyvä olo ja mukava kylläisyys. Jos olo tuntuu edelleen aterian jälkeen nälkäiseltä, on ateria ollut liian pieni ja on tärkeää syödä lisää, jotta vatsa saavuttaa mukavan kylläisyyden. Vasta silloin se on saanut tarpeeksi ruokaa. Vastaavasti jos aterian jälkeen huomaa olevansa liian täynnä, on ruokamäärä ollut liian suuri. Seuraavalla kerralla voi kokeilla hieman pienempää määrää. Kummempia suuria tunteita ei syömiseen tarvitse liittää. Jos huomaa, että ruokailemiseen alkaa liittyä syyllisyyden tai pelon tunteita tai vaihtoehtoisesti paremmuudentunteita, on se merkkinä siitä, että ruoka on saanut henkilön mielessä merkityksiä, jotka eivät kuulu syömiseen. Ihminen ei tule paremmaksi tai huonommaksi syömällä tai olemalla syömättä. Syömällä ihminen hankkii keholleen energiaa voidakseen suorittaa päivän aikana kaikki haluamansa toiminnot. Lisäksi se kuuluu useimpiin sosiaalisiin tilanteisiin ohjelmannumerona. Sen kummempia merkityksiä ei ruoalle ja syömiselle kannata antaa, jottei se ala haitallisella tavalla hallita elämää. 7

8 Miten syömishäiriöihin sairastutaan? Urheilijan syömishäiriöt alkavat yleensä viattomasti siitä, että hän pyrkii parantamaan elintapojaan tai urheilusuorituksiaan muuttamalla syömistään kevyemmäksi ja niukemmaksi. Alkuvaiheessa nämä muutokset saavatkin aikaan hyvän ja kevyen usein energisenkin olon. Tästä seuraa tunne, että niukempi syöminen auttaa voimaan paremmin. Henkilö tulee kuitenkin vähitellen riippuvaiseksi nälkäisestä olosta tai vaihtoehtoisesti hänen kehonsa alkaa vaatia ruokaa niin raivokkaasti, että syöminen alkaa muuttua kontrolloimattomaksi ahmimiseksi. Kummassakin tapauksessa normaaliin syömiseen palaaminen voi tuntua mahdottomalta. Syömishäiriöön sairastuneet ovat tavallisesti hyvin ihmeissään ja ymmällään siitä, että heille pääsi käymään näin. Kun he muistelevat taaksepäin sairastumisen alkuvaiheita, on hyvin vaikeaa osoittaa missä kohdassa terveellinen syöminen muuttui sairaaksi. Sairastunut voi kokea vain noudattaneensa tunnontarkasti valmentajan tai ravitsemusneuvojan ohjetta, eikä ymmärrä missä meni pieleen. Usein ongelmat syntyvät siinä kohdassa, kun ohjeen tai dieetin noudattamisesta alkaa tulla pakonomaista ja ahdistuksen sekä syyllisyydentunteiden sävyttämää. Myös silloin ollaan ylitetty ongelmallisen syömisen raja, kun urheilijan itsetunto alkaa riippua siitä miten hyvin hän on onnistunut syömään. Tällöin sortuminen herkkuihin tai muihin kiellettyihin ruokiin tuntuu suurelta rikokselta. Pakonomaista syömisestä tulee esimerkiksi silloin, kun dieettiä tuntuu vaikealta noudattaa, mutta henkilö pakottaa itsensä siihen uskoen ohjeen antajan tietävän hänen kehoaan paremmin millainen syöminen on juuri hänelle hyväksi. Syömishäiriöihin sairastuminen tapahtuu siis tavallisesti hyvin salakavalasti ja vähitellen. Usein sairastuneella kestää pitkän aikaa ennen kuin hän huomaa, että hänen syömiskäyttäytymisensä on muuttunut sairaaksi. Ympäristö huomaa tämän tavallisesti paljon ennen sairastunutta itseään. Tämän vuoksi onkin arvokasta jos pystyy ottamaan vakavasti muiden huolestuneet kommentit ja kysymykset, vaikka ne tuntuisivatkin tungettelevilta ja asiattomilta. Jos uskaltaa pysähtyä pohtimaan niiden aiheellisuutta riittävän ajoissa ja rehellisesti, voi pelastaa itsensä syömishäiriöltä. Miksi syömishäiriöihin sairastutaan? Urheilijoiden syömishäiriöt ovat usein onneksi lievempiä kuin ei-urheilijoiden, sillä urheilijoiden sairastuminen on usein vahingossa tapahtunut lipsahdus, kun hän on pyrkinyt järkevöittämään tai vähentämään syömistään urheilusuorituksensa parantamisen toivossa tai valmentajan ehdotuksesta. Tällöin parantaminen on vahingossa mennyt liian pitkälle ja lipsahtanut syömishäiriön puolelle. Lievissä tapauksissa ei kysymyksessä yleensä ole erityisen vakavat mielenterveyden ongelmat, jolloin syömishäiriökin usein korjaantuu melko nopeasti urheilijan saadessa asiantuntevaa apua itselleen. 8

9 Toisinaan kuitenkin syömishäiriö tarjoaa näennäisen keinon selviytyä vaikeista tunteista (esim. pettymyksen ja huonommuuden tunteet) tai elämässä eteen tulevista kriiseistä (läheisen menettäminen, epäonnistuminen tärkeässä kilpailussa, muutto toiselle paikkakunnalle tms.). Se voi myös olla apukeino pyrkimyksessä itsenäistyä vanhemmista tai aikuiseksi kasvamisessa. Joskus se voi olla keino siirtää aikuistumista tuonnemmaksi ja ikään kuin palata lapsuuden kaltaiseen avuttomaan tilaan, jossa muut ottavat täyden vastuun elämän suuntaa ohjaavista päätöksistä ja arkisista toimista. Joskus syömishäiriöiden taustalla on voimakas uskomus siitä, että muiden hyväksyntä on riippuvainen siitä, että henkilö ei ole lihava ja sitä kautta vastenmielinen muille. Toisille syömishäiriö on keino tuntea itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi ihmiseksi syömisen kontrolloimisen tai syömishäiriöisten kastiin kuulumisen kautta. Monet vain kokevat maailman pelottavana paikkana ja tuntevat, että syömishäiriö tarjoaa turvapaikan maailman vaatimuksilta ja uhkilta. Kaikissa näissä tapauksissa syöminen tai syömättömyys on muodostunut keinoksi kohentaa itsetuntoa tai paeta pelottavalta tuntuvia asioita ja tunteita. Niinpä syöminen on alkanut palvella henkisen tasapainon säilymistä, mikä merkitsee vakavamman mielenterveysongelman olemista syömishäiriön taustalla. Tällöin häiriön korjaantuminen kestää keskimäärin noin 2-6 vuotta ja siitä paraneminen edellyttää psykoterapiaa tai muuta mielenterveyden hoitoa. Kuka sairastuu syömishäiriöihin? Syömishäiriöihin sairastuneiden joukko on taustaltaan ja elämäntilanteeltaan hyvin kirjava. Yleisesti voisi sanoa, että syömishäiriöön voi sairastua kuka tahansa. Useimmilla syömishäiriöisillä on kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä. Syömishäiriöön sairastuva henkilö on usein tunnollinen ja kunnianhimoinen. Hän haluaa suoriutua tekemistään asioista hyvin ja on valmis panostamaan menestymiseensä paljon. Hän on valmis laittamaan omat tarpeensa syrjään tehdäkseen kaiken mitä hyvä suoriutuminen vaatii (esim. rankka harjoittelu väsymyksestä huolimatta). Tavallisesti hänellä on myös voimakas tarve miellyttää muita ja hän kokee tarvitsevansa muiden hyväksyntää voidakseen tuntea olevansa arvokas. Muiden mielipiteet ovat hänelle äärimmäisen tärkeitä ja hän pyrkii toimimaan tavalla, jonka uskoo muiden hyväksyvän tai odottavan häneltä. Usein hänellä on perusturvaton olo, jonka kestääkseen hän haluaa kontrolloida tarkasti elämässään tapahtuvia asioita. Kontrollin tunne tulee esimerkiksi tehtävien, menojen ja syömisten tarkasta suunnittelusta. Mistä saa apua, jos sairastuu syömishäiriöihin? Jos huomaa itsessään syömishäiriöiden oireita, kannattaa asiasta puhua läheisimmältä tuntuvalle aikuiselle. Hän voi olla vanhempi, muu sukulainen, valmentaja, opettaja, kouluterveydenhoitaja tms. Tämän jälkeen on tärkeää hakeutua hoitoon. Opiskelupaikan terveydenhuolto on useimmille lähin apua tarjoava paikka. Myös oman asuinalueen terveyskeskus tai mielenterveystoimisto ovat hyviä ensimmäisiä kontaktipaikkoja terveydenhuoltohenkilöihin. Valitettavasti kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, esim. lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit, 9

10 ravitsemusterapeutit yms. eivät tunne syömishäiriöitä kovin hyvin, joten asiantuntevaa henkilöä voi joutua joskus etsimään. Syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneet yksiköt tarjoavat varmimmin asiantuntevaa apua. Kunnallisia hoitopaikkoja Helsingissä ovat alle 18-vuotiaille Lasten ja nuorten sairaalan syömishäiriöyksikkö sekä 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille Lapinlahden sairaalan syömishäiriöyksikkö. Yksityisellä puolella asiantuntevaa hoitoa tarjoaa Syömishäiriökeskus. Lasten- ja nuorten sairaalaan sekä Lapinlahden sairaalaan tarvitaan lääkärin lähete, jonka voi pyytää esimerkiksi terveyskeskuksesta tai joukkueen lääkäriltä. Syömishäiriökeskukseen ei tarvita lähetettä, vaan ajan voi varata suoraan terapeutille, lääkärille tai ravitsemusasiantuntijalle. Miten syömishäiriöistä parannutaan? Normaalin syömisen opetteleminen Syömishäiriöistä paranemisen väistämättömänä osana on normaalin syömisen uudelleen opetteleminen. Sairastuneelle annetaan tietoa siitä, mitä normaali syöminen on, miten usein pitää syödä ja minkä kokoisia normaalit annokset ovat. Osa sairastuneista pääsee oikeille raiteille hahmotettuaan uudelleen miten syöminen tapahtuu. Toisille tämä on vasta ensimmäinen vaihe, sillä tiedosta huolimatta syöminen saattaa tuntua pelottavalta ja vaikealta. Heillä onkin edessään ahdistuksen hallinnan harjoittelu ja pelkojen voittaminen. Tähän tarvitaan tavallisesti psykoterapeutin apua, joka opettaa kuinka voi oppia syömään pelosta ja ahdistuksesta huolimatta. Painon normalisoiminen Toinen väistämätön paranemisen osa on painon normalisointi silloin, kun kyseessä on laihuushäiriö. Painoon ei tarvitse erikseen kiinnittää kummempaa huomiota, sillä syömisen normalisoituessa myös paino normalisoituu. Painoa tärkeämpää on keskittyä saamaan ruokamäärät normaaleiksi ja riittävän monipuolisiksi sekä opetella uudelleen rento suhtautuminen syömiseen. Jos painoa kovasti tarkkaillaan, tukee se helposti laihuushäiriölle ominaista painopakkomiellettä. Ihanteellisinta on, että hoitava henkilö tai tukihenkilö suorittaa punnitsemisen niin, että sairastunut ei näe itse painolukemaa. Näin sairastunut voi rauhassa opetella eroon painopakkomielteestään ja keskittyä ruokavalion ja ruokamäärän laajentamiseen. Samalla kuitenkin painoa seurataan ja ruokavalioon voidaan tehdä muutoksia jos paino uhkaa laskea tai ei lähde nousuun. 10

11 Harjoittelu paranemisen aikana Harjoittelua voi jatkaa normaalisti niin kauan kuin syömishäiriöoireet ovat vain lieviä. On tärkeää olla lääkärin seurannassa, jotta kehon kuntoa voidaan jatkuvasti seurata. Jos paino laskee merkittävästi tai bulimisten oireiden seurauksena alkaa tulla sydänoireita, on syytä vähentää harjoituksen rasittavuutta. Harjoittelu lopetetaan kokonaan siinä tapauksessa, että lääkäri arvioi kehon olevan liian heiveröinen harjoittelun jatkumiseen esimerkiksi vakavan alipainoisuuden vuoksi. Toinen tärkeä syy harjoittelun keskeyttämiseen on se, että urheilun aiheuttamat paineet ja stressi estävät sairauden paranemisen. Tällöin on tärkeää, että urheilija keskittää voimansa itsensä parantamiseen ja pitää tauko urheilusta. Miten estetään uudelleensairastuminen? Paras tapa estää uudelleen sairastuminen on opetella tunnistamaan itsessään merkit, jotka kertovat tilanteen olevan luisumassa käsistä. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi ajatusten askarteleminen häiritsevän paljon ruoassa ja painossa, kiukkuisuuden lisääntyminen, masentuneen mielialan jatkuva esiintyminen, kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, syömisen tai harjoittelun muuttuminen pakonomaiseksi tms. Kun havaitsee nämä merkit itsessään on hyvä heti varmistaa ettei syöminen vähene tai muutu hallitsemattomaksi. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi paranemisen aikana opittua täsmäsyömistä. Merkkien ilmaannuttua kannattaa myöskin tutkia onko elämässä tapahtunut jotakin sellaista, mikä olisi syytä käsitellä perinpohjaisesti. Tällaisia asioita voivat olla ihmissuhdevaikeudet, parisuhteen päättyminen, epäonnistuminen itselle tärkeässä asiassa tai pelko epäonnistumisesta vaativan asian äärellä. Tavallisesti paranemisen aikana opitaan keinoja, joilla syömishäiriötä kohti vetävät ajatukset (esimerkiksi "kukaan ei pidä minusta jos en ole laiha", "en ole kenellekään tärkeä jos en menesty") saadaan korvattua terveyttä tukevilla ajatuksilla ("ihmisarvoni ei ole kiinni kehoni muodosta"). Nämä keinot muodostavat "työkalupakin", josta voi ottaa keinoja käyttöönsä jos tilanne uhkaa luisua käsistä. Eräs tärkeä seikka uudelleen sairastumisen estämisessä on kääntyä niiden ihmisten puoleen, jotka alunperin auttoivat paranemisessa. Tällaisessa tilanteessa riittää usein lyhytkin kontakti hoitaviin henkilöihin. Tärkeä ennaltaehkäisevä seikka myös on pitää itsestään hyvää huolta ja pyrkiä välttämään laihduttamista ja ylenpalttista huomion kiinnittämistä kehon muotoon. 11

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Syömishäiriöt urheilijoilla

Syömishäiriöt urheilijoilla Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa valmentajille Pia Charpentier SYÖMISHÄIRIÖT URHEILIJOILLA... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 ESIINTYVYYS... 3 MIKSI VALMENTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 4

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Millaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015

Millaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015 Millaista apua urheilija tarvitsee? Tampere 27.8.2015 Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN Vanhempina voitte jättää lapsenne turvallisin mielin työpäivän tai opintojen ajaksi varhaiskasvatustoimintaan. Koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsestanne parhaalla

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Lataa Viisas vatsa - Emeran Mayer. Lataa

Lataa Viisas vatsa - Emeran Mayer. Lataa Lataa Viisas vatsa - Emeran Mayer Lataa Kirjailija: Emeran Mayer ISBN: 9789523003101 Sivumäärä: 308 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.35 Mb Kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä? Terve suolisto, tasapainoinen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Vanhemmat ja lapsen urheileminen

Vanhemmat ja lapsen urheileminen Vanhemmat ja lapsen urheileminen Lähtökohdat Harrastamisen aloittaminen Miksi aloitetaan? Yleinen lähtökohta harrastukselle on hauskuus Tavoitteet ohjaavat toimintaa Yhteiset vai erilliset tavoitteet Kenen

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot