YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT METROPOLIALUEEN KEHITTÄJINÄ

Transkriptio

1 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT METROPOLIALUEEN KEHITTÄJINÄ 1 METROPOLIALUE ON VETURI Laaja Helsingin metropolialue on Suomen kansallisen kehityksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn veturi. Se on myös maamme ainoa kansainvälisesti laajasti tunnettu alue. Useissa poliittisissa ja strategisissa linjauksissa on viime vuosina todettu, että alue tarvitsee myös omat tehokkaat työkalut, joilla turvata veturin toimintaedellytykset. Pääkaupunkiseudun ja metropolialueen yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on kansallisesti mittava tehtävä osaamisen kehittäjinä ja innovaatioperustan vahvistajina. Järjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä on pidettävä yllä ja kehitettävä. Edellytyksenä on, että perustehtävien toteuttamiseen on riittävät resurssit ja lisärahoitusta on saatava kansallisen erityisaseman edellyttämä määrä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on myös harjoitettava yhteistä edunvalvontaa. Valtioneuvoston päätöksessä alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ( ) yksi tavoite on tiivistää Helsingin seudun yhteistyötä kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisesti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskee tavoite: Helsingin metropolialueen korkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti merkittävien korkeakouluyksiköiden muodostamiseksi. Laajan metropolialueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut määrittelivät jo vuoden 2002 strategiatyössä yhteistyöalueekseen OECD:n metropolikatsauksessa käytetyn alueen, joka ulottuu pääkaupunkiseudulta aina Hämeenlinnan, Lahden ja Porvoon seutuihin. Strategian päivityksessä noudatetaan edelleen samaa aluerajausta pääpainon ollessa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan tarkastelussa. Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategiassa sovitetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä tavoitteita yhteen muiden aluekehittämistavoitteiden kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat Pääkaupunkiseudun innovaatiostrategia ja laadittavana oleva Uudenmaan innovaatiostrategia sekä Uudenmaan maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma. Vastaavasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaan strategiatyöhön saadaan aineksia alueen muiden toimijoiden kehittämistavoitteista. Alueellisesti tarkentuvia strategioita ovat: - Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategia 2010 (erillinen strategia) - Kasvukeskusten keskiössä - metropoli ja maaseutu kohtaavat. Kanta-Hämeessä ja Etelä- Pirkanmaalla toimivien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteinen aluestrategia (erillinen strategia) - Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osallistuminen Itä-Uudenmaan kehittämiseen (erillinen strategia). Metropolialueen strategiatyöhön osallistuvat seuraavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut kaikkine alueella sijaitsevine toimipaikkoineen: Yliopistot (9) Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius- Akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulu Espoo: Teknillinen korkeakoulu Ammattikorkeakoulut (11): Helsinki: Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Espoo: EVTEK-ammattikorkeakoulu Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu Tammisaari: Yrkeshögskolan Sydväst

2 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , Lueteltujen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laajalla metropolialueella (Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme) sijaitsevien yksiköiden koulutusvolyymi on runsas kolmasosa koko maan koulutusvolyymista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on 35 % koko maan opiskelijamäärästä eli ja (vuonna 2002). Maan ruotsinkielisistä korkeakouluopiskelijoista opiskeli Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuonna %. Kaikista yliopistotutkinnoista alueella suoritettiin vuonna % (6 400) ja ammattikorkeakoulututkinnoista 35 % (7 100). Tohtoritutkinnoista Helsingin seudun yliopistot tuottivat 40 %. Yksiköiden edustamat koulutusalat kattavat kaikki Suomessa korkeakoulutuksen piiriin kuuluvat alat. Alueen osuus koko maan väestöstä oli vuonna % ja alueen osuus maan ruotsinkielisestä väestöstä oli 47 %. Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvuuksista korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen harjoittajina kertovat seuraavat taulukot. Tutkimuksen huippuyksiköt/ Suomen Akatemia Maan kaikki yliopistot yhteensä HY TKK Taiteellisen toiminnan huippuyksiköt/ Taiteen keskustoimikunta Maan kaikki yliopistot yhteensä Kuvataideakatemia 1 Sibelius-Akatemia 1 1 Taideteollinen korkeakoulu 1 1 Teknillinen korkeakoulu 1 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt Maan kaikki yliopistot yhteensä HY 4 3 HKKK 1 Hanken 1 SibA 1 1 TaiK 1 TeaK 1 1 TKK 2 1 Aikuiskoulutuksen laatuyliopistot Maan kaikki yliopistot yhteensä 4 5 Helsingin kauppakorkeakoulu 1 Helsingin yliopisto 1 Taideteollinen korkeakoulu 1 Teknillinen korkeakoulu 1 AMK-koulutuksen huippuyksiköt Maan kaikki amk:t yhteensä 4 4 HAMK 1 LAMK 1 LAUREA 1 STADIA 1 AMK:jen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt Maan kaikki amk:t yhteensä 4 4 HAMK 1 1 LAUREA 1

3 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT METROPOLIALUEEN KEHITTÄMISVISION TOTEUTTAJINA 2.1 Visio ja korkeakoulujen tehtävät Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on määritellyt pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kehittämiselle seuraavan vision. Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Helsingin seudun laajalla metropolialueella toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat vision toteuttamiseen perustehtäviensä kautta osana yhteiskunnallista vuorovaikutustaan ja aluekehittämistyötään. Korkeakoulut ja niiden neljän maakunnan alueella sijaitsevat toimipaikat muodostavat alueellisesti kattavan ja sisällöllisesti monipuolisen osaamisverkoston. Yliopistojen perustehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Laki yliopistolain muuttamisesta, 715/2004, 4 ) Ammattikorkeakoulujen tehtävänä puolestaan on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi ja ne voivat voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. (Ammattikorkeakoululaki 351/2004, 4 ) 2.2 Korkeakoulut kantavat yhteiskunnallista vastuuta Helsingin seudun korkeakoulujen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä alueen ja valtakunnan kansainväliselle kilpailukyvylle ja tasapainoiselle yhteiskuntakehitykselle. Metropolialueen ja koko maan kehityksen perustana ovat tieto, osaaminen ja jatkuva oppiminen. Ihmisten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan ja työelämän kehittämiseen tukee demokratiapyrkimyksiä ja menestymistä kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa sosiaalisen pääoman tehokkaamman hyödyntämisen ja inhimillisen elämän. Korkeakoulut tähtäävät yhteistyössään strategiakaudella seuraaviin päämääriin. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta Korkeakoulut tukevat kansalaisten ja yhteisöjen osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen. Keskeistä on vastuullisuuden tukeminen ja luottamuksen rakentaminen. Sosiaalisesti eheä ja kulttuurisesti monimuotoinen ympäristö Korkeakoulut luovat perustaa moniarvoiselle, -muotoiselle, -tieteiselle, -kieliselle ja -kulttuuriselle yhteiskuntakehitykselle, jossa painottuu ihmisyys, suvaitsevaisuus ja laajaalainen sivistys. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja sosiaalisesti eheä yhteiskunta. Laaja-alaisten ja tasa-arvoistavien oppimismahdollisuuksien luominen Korkeakoulut tarjoavat laaja-alaisia ja tasa-arvoistavia oppimismahdollisuuksia koko ihmisen elämänkaarelle koulutusjärjestelmän muodostamissa puitteissa. Opiskelun ohjauksen kehittämisellä on erityisasema opintojen keskeyttämisen vähentämisessä, opintojen liittämisessä työelämään ja uudentyyppisten ammattien osaamistarpeisiin vastaamisessa.

4 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , Oikeudenmukaiset ja erilaisista tarpeista lähtevät hyvinvointipalvelut Korkeakoulut vaikuttavat hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiseen sekä kunta- ja palvelurakenteen kehittymiseen. Tavoitteena on tukea kansalaisten hyvinvointia lisäämällä palvelujen henkilökohtaistamista koskevaa tietoa ja sen soveltamista käytäntöön Korkeakoulut vahvistavat sosiaalista osallisuutta tukemalla opinnollista kuntoutusta ja muita tukimuotoja. Eettinen johtajuus Korkeakoulut korostavat eettisesti kestäviä periaatteita kaikessa toiminnassaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään eettisesti korkeatasoiseen johtamiseen ja vastuulliseen aikuisuuteen kasvamisen tukemiseen. 3 HELSINKI EDUCATION AND RESEARCH AREA -HANKE 3.1 Toimintamalli 3.2 Toimintalinjat 3.3 Projektit 3.4 Kehittämiskohteet Helsinki Education and Research Area (HERA) on Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sateenvarjohanke, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Ne vahvistavat tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvia kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen edellytyksiä neljän toimintalinjan kautta. HERA -hanke yhdistää yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisöt toimijaverkostoksi, joka yhdessä alueen kuntien, maakunnan liittojen, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen sekä muiden alueen avaintoimijoiden kanssa suunnittelee ja toteuttaa kehittämisvisiota edistäviä hankkeita. Lähtökohtana ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävät, vahvuusalueet ja tarkoituksenmukainen työnjako sekä hankkeiden sisällä että niiden välillä. HERA hanketta toteutetaan kaudella neljällä toimintalinjalla, joiden koordinaatiovastuu on sovittu korkeakoulujen kesken. Linjat ja niiden koordinaatiovastuut ovat seuraavat. 1. Osaavan työvoiman turvaaminen (Stadia) 2. Kansainvälisen toiminnan edistäminen (Helsingin yliopisto) 3. Yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen (Teknillinen korkeakoulu) 4. Alueen kaksikielisyyden ja pohjoismaisuuden turvaaminen ja kehittäminen (RHH) Hanketta toteutetaan toimintalinjoja edistävin projektein, joihin yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat erikseen sovittavin sisällöin ja kokoonpanoin. Vuosittaisen tulos-/tavoitesopimusprosessin osana laadittavissa projektisuunnitelmissa määritellään tavoitteet, tulokset, kesto, yhteistyöosapuolet kotipesä eli projektin suunnittelusta ja ylläpidosta vastaava organisaatio resurssi- ja rahoitustarve sekä toteutettavissa oleva resurssi- ja rahoitussuunnitelma. Hankkeen etenemistä ohjaavat Helsingin seudun yliopistokonsortion rehtorikokous, Uudenmaan ammattikorkeakoulujen rehtorien yhteistyöryhmä sekä metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi. Koordinaatiovastuussa olevat korkeakoulut raportoivat työn etenemisestä toimintalinjoittain. Vuonna 2006 alkavan strategiakauden tärkeiksi kehittämiskohteiksi alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat todenneet mm. seuraavat

5 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , Osaavan työvoiman turvaaminen: oppimismahdollisuuksien, opetuksen, oppimisympäristön ja työllistymismahdollisuuksien yhteinen kehittäminen vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa Kansainvälisen toiminnan edistäminen: yhteinen markkinointi ja rekrytointi, urapalvelut, Helsinki Summer School, osaamisen tuotteistaminen ja vienti Yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen: liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä innovaatio- ja yrityspalveluiden tarjonta, uudet sisällölliset ja alueelliset yhteistyömuodot erityisesti elinkeinoelämän kanssa, terveys- ja hyvinvointialalle, kulttuurialalle ja palvelualoille luotavat yhteiset kehittämisalustat Alueen kaksikielisyyden ja pohjoismaisuuden turvaaminen ja kehittäminen: ruotsinkielinen ja pohjoismainen koulutus- ja markkinointiyhteistyö

6 Metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen aluestrategia , Helsinki Helsinki Helsingin yliopisto Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola ILKKA NIINILUOTO, rehtori HENRIK WOLFF, rehtori Helsinki Helsinki Helsingin kauppakorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu EERO KASANEN, rehtori JORMA NIEMELÄ, rehtori Helsinki Helsinki Kuvataideakatemia Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu MAURI YLÄ-KOTOLA, rehtori ANTTI HALLI, rehtori Helsinki Helsinki Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu PERTTI SALMINEN, rehtori TIMO LUOPAJÄRVI, rehtori Helsinki Helsinki Sibelius-Akatemia Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu GUSTAV DJUPSJÖBACKA, rehtori RITVA LAAKSO-MANNINEN, rehtori Helsinki Helsinki Svenska handelshögskolan Humanistinen ammattikorkeakoulu MARIANNE STENIUS, rehtori EEVA-LIISA ANTIKAINEN, rehtori Helsinki Espoo Taideteollinen korkeakoulu EVTEK-ammattikorkeakoulu YRJÖ SOTAMAA, rehtori PERTTI TÖRMÄLÄ, rehtori Helsinki Vantaa Teatterikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu PAULA TUOVINEN, rehtori PENTTI RAUHALA, rehtori Espoo Lahti Teknillinen korkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu MATTI PURSULA, rehtori RISTO ILOMÄKI, rehtori Hämeenlinna Hämeen ammattikorkeakoulu VEIJO HINTSANEN, rehtori Tammisaari Yrkeshögskolan Sydväst JAN NYBOM, rehtori