Vastakkainasettelua vai yhdessä rakentamista?

Transkriptio

1 Vastakkainasettelua vai yhdessä rakentamista? Asumisen toiveet, kaupunkisuunnittelu ja valintojen mahdollisuudet. Kooste esityksestä Eija Hasu maisema-arkkitehti, KTM / KIILA tutkimus- ja suunnittelupalvelu tohtorikoulutettava / Aalto-yliopisto

2 Asumisen toiveet ja townhouse-tutkimus Aalto-yliopistossa on selvitetty osana AEF Energiatehokas townhouse hanketta pääkaupunkiseudun asukkaiden ympäristöja energia-asenteita. Vastaajina noin 1000 pääkaupunkiseudun asukasta, ikäluokassa v. Tuloksista artikkeli Hasu, E. & Hirvonen, J. (2015) Kestävästi kaupungissa? Pääkaupunkiseudun asukasprofiilit kohtaavat kaupunkisuunnittelun kestävyyden tavoitteet. Yhteiskuntapolitiikka 6/ AEF Energiatehokas townhouse hankkeen sivut osoitteessa Aalto-yliopiston Townhousetutkimuksesta on tähän mennessä julkaistu kolme raporttia: Kuittinen, M. (toim.) Energiatehokas townhouse. Taustat ja mahdollisuudet. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Ladattavissa: aef_energy_efficient_townhouse_annu/1 Huttunen, H., Hasu, E., Hirvonen, J., Tervo, A. & Ullrich, T Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Ladattavissa: isbn pdf?sequence=1&isallowed=y Kuittinen, M. (toim.) Nollaa parempi. Townhouse energiatehokkaassa rakentamisessa. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Ladattavissa: aef_energy_efficient_townhouse_annu_e3a1f3a96b3792

3 Asunnon valintatekijät Asumiskustannusten jälkeen tärkeimmät asunnon valintakriteerit ovat toimiva pohjaratkaisu sekä itselle sopivan elämäntavan mahdollistuminen Valintatekijöissä korostuvat asumiskustannukset. Tämä heijastuu myös ekologisuuden valintoihin: esimerkiksi maalämpöä tai aurinkopaneeleita/-keräimiä ei ole mahdollisuutta hankkia, jos investointikustannukset koetaan liian suuriksi kaikkien muiden asumiskustannusten jälkeen. Uudistuotanto ei aina ole sen energiatehokkaampaa kuin vanhempi tuotanto, eikä vanhan asunnon energiaremontointi ole aina mahdollista (tieto, kustannukset, jne.). Energiaratkaisut kuitenkin kiinnostavat. Myös autoton asuminen kiinnostaa tällöin sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä on avainasemassa (vrt. asuinalueella saavutettavat palvelut). Asunnon saama luonnonvalo on tärkeää! Jos ikkunoiden suuntauksia ei suunnittelussa oteta huomioon, joutuvat asukkaat käyttämään sälekaihtimia ja verhoja oman yksityisyyden ja kodin suojaamiseksi. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kohtuulliset kuukausi8aiset asumiskustannukset Kohtuullinen hankintahinta Toimiva pohja 74 % 66 % 58 % 22 % 27 % 34 % 40 %% 6 % 1 % 7 % 10 % Mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan Valoisuus 49 % 45 % 37 % 42 % 12 % 2 % 11 % 20 % Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Mahdollisuus muuntaa asuntoa muu8uviin elämänclanteisiin 36 % 25 % 24 % 36 % 19 % 31 % 21 % 8 % Asuntokohtainen sauna Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon väli8ömässä 21 % 20 % 22 % 25 % 25 % 24 % 25 % 29 % 7 % 3 % Estee8ömyys Nollaenergiatalo ErityisesC harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huoltoclat 19 % 16 % 16 % 34 % 28 % 38 % 37 % 17 % 1 % 15 % 2 % 17 % Rii8ävät vieraspysäköincpaikat Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto 16 % 16 % 26 % 36 % 39 % 18 % 18 % 1 % 1 % Asunnon energiatodistus A tai parempi Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona 15 % 15 % 39 % 33 % 35 % 37 % 10 % 1 % 14 % 1 % Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Iso, oma piha Asuinrakennuksen persoonallinen ilme 14 % 13 % 12 % 26 % 21 % 27 % 36 % 41 % 29 % 26 % 19 % 2 % 4 % 1 % Passiivitalo 12 % 35 % 37 % 14 % 2 % Helppohoitoinen, pieni oma piha 9 % 36 % 21 % 4 % Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, 8 % 23 % 35 % 33 % 2 % Yhteissauna (esim. taloyhcön) Asunto olisi uudistuotantoa Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna 7 % 7 % 7 % 6 % 17 % 18 % 22 % 15 % 36 % 26 % 36 % 43 % 45 % 9 % 3 % 5 % 8 % Sähköauton latauspaikka asunnon väli8ömässä läheisyydessä 6 % 11 % 25 % 55 % 3 % Asuinkor8elissa asukastalo (kokoontumis- ja harrastecla) 4 % 17 % 33 % 41 % 4 % eri8äin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ominaisuu8a ei saisi olla

4 Tärkeää asuinalueella - virkistys ja liikkuminen (ENVI N=1017) pysäkki/asema, josta ka8avat joukkoliikenneyhteydet Kuinka paljon merkitystä antaisit seuraavien virkistys- ja liikkumispalveluiden sijainnille kävelymatkan päässä asunnostasi? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 54 % 32 % 10 % 4 % 0 % lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue 33 % 41 % 21 % 5 % 0 % Pääkaupunkiseudun asukkaille toimiva joukkoliikenne on odotusarvo hoide8uja puistoalueita 26 % 45 % 23 % 6 % 0 % Joukkoliikenne liittyy myös talotyyppiin: kerrostaloasumisessa joukkoliikenne liittyy mielikuvaan kerrostaloasumisesta pyöräilyreict 24 % 34 % 27 % 14 % 1 % ranta-alueita uimiseen tms. 18 % 36 % 31 % 15 % 1 % pyöräilyreittien toteuttamisessa keskeistä on turvallisuus! Kävelijät ja pyöräilijät eivät aina viihdy samalla väylällä (vrt. liikkumisen nopeus) kuntosali uimahalli 13 % 11 % 26 % 23 % 39 % 26 % 1 % 1 % Pururadan käyttöä lisää valaistus etenkin naiset toivovat virkistysreiteille valaistusta pururata 9 % 26 % 36 % 28 % 1 % nurmiken8ä 8 % 26 % 34 % 2 % Mitä monipuolisemmin oman asuinalueen lähistöllä on virkistysmahdollisuuksia, sitä vähemmän on tarvetta etsiä niitä autoillen kauempaa. urheiluken8ä jäähalli 5 % 2 % 7 % 17 % 25 % 34 % 61 % 42 % 3 % 5 % Tulokset asukasprofiileittain, s.16 eri8äin paljon merkitystä paljon merkitystä vähän merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ei saisi olla

5 Osallistuminen ja asuinalueella viihtyminen monta näkökulmaa Pikkukaupunkimainen tunnelma viehättää enemmistöä Pikkukaupunkimaisuuteen kuuluu vehreä keskustamiljöö: eri talotyyppejä, puistikoita, ihmisen mittakaavainen ympäristö. Suunnittelu ei autojen, vaan ihmisten ehdoilla. Pikkukaupunkimaisessa miljöössä lapsetkin voivat liikkua turvallisesti suositaan pyöräilyä ja kävelyä. Vaikka paljon puhutaan urbaanisuuden lisääntymisestä, silti moni haluaa viettää vapaaaikansa kotipiirissä. Oma asunto, piha ja kotikortteli ovat tärkeitä. Viihdyn parhaiten vilkkaassa, kaupunkimaisessa asuinympäristössä Minua viehä8ää asuinalueella pikkukaupunkimainen tunnelma Vapaa-ajan matkailu ulkomailla on minulle tärkeää ENVI 2015: Vastauksia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14 % 11 % 31 % 29 % 44 % 26 % 25 % 28 % 18 % 23 % 13 % 5 % 16 % 9 % 9 % Ehkä huolestuttavaakin on, että 49 % vastaajista kokee vapaa-ajan asumisen tarpeelliseksi vastapainoksi kaupunkiasumiselle. Vietän vapaa-aikaani mieluiten kocpiirissä 15 % 40 % 13 % 3 % Tämä antaa viitteitä siitä, että oma kaupunkiasuminen ja kotiympäristö ei vastaa omaa asumistarvetta ja elämäntapaa, vaan esimerkiksi harrastetilaa (kuten nikkarointi) saadaan mökillä. Vapaa-ajan asuminen on tarpeellista vastapainoa kaupunkiasumiselle Haluan osallistua akcivisesc kaupunginosatapahtumiin 18 % 6 % 28 % 31 % 28 % 34 % 15 % 9 % 25 % 7 % Olisikin tärkeää selvittää, millaisia tekemisen ja olemisen toiveita asukkailla on ja miten niihin voidaan eri asuinalueilla vastata. täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä

6 Tyytyväisyys Kirkkonummen kuntaan, miten hoitaa asukkaan asioita h8p://

7 Tiivistämisestä.

8 ENVI: Pääkaupunkiseudun asukkaiden toiveissa korostuu omakotitalo(mainen) asuminen Envin vastaajilta kysyttiin nykyistä asumismuotoa sekä toivetalotyyppiä. Kerrostaloasunnoissa (4-12 krs) asuvista 39 % haluaisi jatkossakin asua saman tyyppisessä talossa, mutta 22 % toivoisi omakotitaloa. Korkeat kerrostalot ( tornitalot 13+ krs ) jätettiin pois tästä kuviosta vastaajamäärän vähäisyyden vuoksi) Omakotitalossa asuvista 70 % haluaisi jatkossakin asua omakotitalossa. NYKYASUMINEN kerrostalo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 39 % 12 % 9 % 8 % 1 % 22 % TOIVEASUMINEN Omakotitalon suosiota selittää se, että omakotitalo antaa asukkaalleen todennäköisimmin tilan harrastaa ja vähintäänkin se takaa eniten päätäntävaltaa omasta asunnosta ja sen ympäristöstä (piha). Päätäntävalta ja suvereniteetti ovat osa kodin kokemusta ja vaikuttaa mielikuviin talotyypeistä. Suunnittelussa onkin ajoittain pysähdyttävä pohtimaan, miten asuntojen muokkautumista kodiksi voidaan tukea? pienkerrostalo rivitalo paritalo 12 % 33 %% 8 % 4 2 %% 8 % 6 % 44 % 31 % 12 % 11 % 2 % 27 % 3 % 36 % 44 % Kerrostalo (4-12 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) Townhouse Rivitalo Paritalo Koti ei ole vain asunto, vaan se laajenee pihalle ja kortteliin. Kodin tunne ei kunnioita tonttirajoja. omakoctalo 7 % 3 % 5 % 8 % 3 % 70 % OmakoCtalo

9 KOTI Elämäntapa: samanlaisin taustoin (koulutus, tulot, kotitalouden muoto) ei päädytä samanlaisiin asumisvalintoihin. Elämäntapa ja tyyli voi olla yhä merkittävämpi asumisen valintoja ohjaava tekijä. Tämä tulisi ottaa huomioon asunto- ja kaupunkisuunnittelussa. Ei kaikkea kaikille, vaan kohdennettua suunnittelua. Se on myös kustannustehokkaampaa, kun tiedetään, mitä ratkaisuja painottaa ja mitä voidaan jättää pois. Yksityisyys ja yhteisöllisyys: kodin odotetaan tarjoavan omaa tilaa, rauhaa ja yksityisyyttä, mutta myös mahdollisuutta yhdessäoloon. Osa asukkaista hyväksyy yhteiset tilat kodin jatkeeksi, osa ei. Eri asukasryhmät on tunnistettava, se auttaa suunnittelussa. Turva ja jatkuvuus: Kodin piiri tuo turvaa muuttuvassa maailmassa. Siksi asukkaita kiinnostaa, mitä tonttirajojen ulkopuolella tapahtuu. Kodin kokemus voi käsittää lähialueen. Muokattavuus: Sanotaan, että koti on minuutemme jatke. Asunto muuttuu kodiksi sitä nopeammin, mitä enemmän pystymme asuntoa ja sen ympäristöä muokkaamaan itsemme näköiseksi. Haasteita tulee esim. taloyhtiöiden säännöissä, mitä kukin saa pihalleen tehdä tai vuokra-asumisessa saako kotia muokata? Suvereniteetti: Kodin määritelmää hallitsee suvereniteetti onko meillä mahdollisuus ja millä tavoin päättää kodistamme? Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA Kuva: Eija Hasu

10 ASUMISTOIVEET ja miksi emme aina saa sitä mitä luulemme saavamme. Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA

11 Pikku pihani. Saanhan muokata sen osaksi kotiani? Kuva: Eija Hasu Kuva: Eija Hasu Tässä yhtiössä koti rajoittuu asunnon seiniin. Asukkaat eivät saaneet istuttaa pihalleen kasveja, jotta huoltoyhtiön nurmikonleikkuu ei vaikeutuisi. Myös kadun puolella koettu liian kapea suojavyöhyke aiheutti asuinhuoneissa turvattomuuden tunnetta. Kuva: Eija Hasu Pihan koolla on väliä! Asiaan on tärkeä kiinnittää huomiota jo asemakaavoituksessa.

12 Kuva: Eija Hasu 1. tarve suojata omaa kotia ja yksityisyyttä: olohuoneessa kaihtimet kiinni, asunto ei saa luonnonvaloa 2. vaikutus katutilaan: kapea piha ei mahdollista luonnollista kasvillisuuden käyttöä ritilärakennelmia ja tuijia suositaan 3. vaikutus alueelliseen identiteettiin ja imagoon: asukkaat eivät ota ulkotilaa omakseen, välitilat jäävät vaille hoitoa 4. vaikutus yhteisöllisyyden mahdollisuuksiin: kun pihoilla ei viihdytä (puutteellinen yksityisyys), naapurikohtaamiset vähenevät; on myös kiinnitettävä huomiota, sijoitetaanko yleiset oleskelupaikat (kuten penkit) liian lähelle yksityistä aluetta Toteutetaanko suunnittelulla ja käytännöillä ohittamista ja toisaalle katsomista, tervehtimistä, kuulumisten vaihtoa vai yhdessä tekemistä?

13 ALUEET ASUKKAIDEN MUKAAN? Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA

14 Neljä asukasprofiiliryhmää kaupunkirakenteen tyypin ja paikallisyhteisöllisyyden asenteiden mukaan Envi-kyselyssä esiteain väi8ämiä lii8yen asumiseen ja asuinympäristöön. Keskenään selväsc korreloivat väi8ämät tuoavat kaksi mi8aria, jotka muodoscvat neljä asukasprofiilia. Näitä profiileja voi käy8ää suunni8elussa ohjenuorana, mm. yhteisclojen ja yhteisen tekemisen mahdollisuudet. Samalla on muiste8ava, e8ä nämä profiilit ovat vain yksi esimerkki. Mahdollisuuksia on monia! Urbaanisuusmi8arin osiot: Viihdyn parhaiten vilkkaassa, kaupunkimaisessa asuinympäristössä Ikkunastani toivoisin näkeväni eloisaa katuelämää Lähipuisto rii9ää minulle luonnoksi En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa Cronbach's Alpha = 0,69 vilkkaan sosiaaliset sosiaalisuu@a korostavat (yhteisöllisyys +) Vilkkaampi, Biviimpi asuinalue (urbaani +) vilkkaan privaact yksityisyy@ä korostavat (yhteisöllisyys -) Yhteisöllisyysmi8arin osiot: Haluan osallistua ak<ivises< kaupunginosatapahtumiin Kun valitsen asuntoa ja asuinpaikkaa, sosiaaliset kontak<t vaiku9avat paljon valintaani Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Haluan osallistua ak<ivises< asuinalueeni ja elinympäristöni kehi9ämiseen Cronbach's Alpha = 0,67 väljän sosiaaliset Väljempi, vehreämpi asuinalue (urbaani -) väljän privaact

15 Asuinalue ja kaivatut mahdollisuudet asukasprofiilin mukaan: kylämäisyyttä arvostetaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Väljän privaact 17 % 40 % 34 % 5 % 1 % Vilkas kaupunkikeskusta, ka8avat palvelut Väljän sosiaaliset 15 % 52 % 25 % 3 % 1 % Kylämäinen/vehreä keskusta, rajalliset palvelut Vehreä, väljähkö asuinalue, suppeat palvelut Vilkkaan privaact 55 % 32 % 1 % 11 % 0 % Vehreä, väljä asuinalue, ei palveluita Vilkkaan sosiaaliset 48 % 37 % 1 % 13 % 1 % Hajarakennusalue tai maaseutu, ei palveluita

16 Tärkeää asuinalueella - virkistys ja liikkuminen asukasprofiilien mukaan Keskiarvoiset tulokset sivulla 4 asuinalueen virkistyksen ja liikkumisen toiveista pysäkki/asema, josta ka8avat joukkoliikenneyhteydet lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue ENVI: Liikunta- ja virkistyspalvelujen merkitys elämäntyyliryhmän mukaan, eri8äin + melko paljon merkitystä, e8ä on kävelymatkan päässä 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 50 % 73 % 82 % 89 % 91 % 86 % 82 % 89 % Sosiaalisesti suuntautuneet arvostavat kohtaamisia ja yhdessä oleilua he ovat privaatteja kiinnostuneempia erilaisista urheilu- ja virkistyspalveluista, kuten uimahallit ja urheilukentät Lähimetsät ja muut luonnonmukaisemmat alueet vetoavat väljemmän ja vehreämmän asuinalueiden asukkaisiin (kuten Kirkkonummi) niin privaattien kuin sosiaalisten keskuudessa Tuloksia voi verrata s.19 kuvioihin: Kompensaatioon kohdalla on arvioitava, riittääkö esimerkiksi yhden viheralueen käytettävyyden parannus, jos asukkaat kaipaavat sekä lähimetsää, hoidettua puistoaluetta että moneen tekemiseen sopivia nurmikenttiä ja pyöräilyreittejä. Kompensaatio on kuitenkin muistettava yksityisten metsien virkistyskäytössä. Tunnetaanko suosituimmat reitit? Saadaanko monipuolisuudesta kilpailutekijä? hoide8uja puistoalueita pyöräilyreict ranta-alueita uimiseen tms. kuntosali uimahalli pururata nurmiken8ä jäähalli urheiluken8ä 61 % 82 % 62 % 82 % 49 % 74 % 43 % 60 % 47 % 63 % 35 % 60 % 28 % 46 % 25 % 53 % 22 % 46 % 20 % 47 % 27 % 49 % 26 % 39 % 22 % 49 % 12 % 50 % Väljän privaact 4 % 9 % Väljän sosiaaliset 2 % 17 % Vilkkaan privaact 14 % 31 % 8 % 37 % Vilkkaan sosiaaliset

17 ENVI 2015 Hallinta, käyttö ja kiinnostus: asukkaiden osallistumisen avain saattaa olla pihapiirit. Millä keinoin annetaan mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun ja/tai hoitamiseen? Millä keinoin tunnistetaan pihapiirien koko? Esim. kompostointi, yrittien ja muiden hyötykasvien kasvattaminen? täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kasvit ja yrct haluaisin vain omalle pihalleni/parvekkeelle - en käy8äisi yhteisviljelymahdollisuu8a 17 % 29 % 17 % 7 % En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa 13 % 19 % 23 % 15 % Minulle on tärkeää, e8ä saisin asukkaana saisin itse vaiku8aa pihaviheralueiden suunni8eluun ja ylläpitoon 14 % 33 % 36 % 12 % 5 % täysin + melko samaa mieltä, % * merkitsevä ero mediaanitescssä 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kasvit ja yrct haluaisin vain omalle pihalleni/parvekkeelle - en käy8äisi yhteisviljelymahdollisuu8a 41 % 51 % 49 % 49 % *En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa 5 % 14 % 51 % 87 % *Minulle on tärkeää, e8ä saisin asukkaana saisin itse vaiku8aa pihaviheralueiden suunni8eluun ja ylläpitoon 16 % 40 % 59 % 75 % väljän privaact väljän sosiaaliset vilkkaan privaact vilkkaan sosiaaliset

18 TIIVISTÄMISELLÄ KESTÄVYYTTÄ? Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA

19 ENVI 2015 Tiivistäen yhteistä hyvää, kestävästi? Tiiviiden kaupunkikeskustojen asukkaat hyväksyvät muita asukkaita todennäköisemmin tiivistämisen kestävyyden vuoksi. Väljempien alueiden asukkaat ovat valinneet asuinalueensa osin juuri väljyyden ja vehreyden vuoksi. Kompensaation keinot? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kestävä kehitys edelly8ää Suomessa kaupunkien huoma8avaa Civistämistä. 10 % 24 % 22 % 14 % Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema hai8a. 12 % 43 % 21 % 19 % 5 % Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) 23 % 39 % 20 % 15 % 4 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä täysin + melko samaa mieltä, %; merkitsevä ero mediaanitescssä * 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % *Kestävä kehitys edelly8ää Suomessa kaupunkien huoma8avaa Civistämistä. 38 % 47 % 59 % *Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema hai8a. 48 % 51 % 62 % 64 % Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) 66 % 67 % 61 % 61 % väljän privaact väljän sosiaaliset vilkkaan privaact vilkkaan sosiaaliset

20 h8p:// in/photostream/ Tiivistämisen tavoite hallitsee kaupunkisuunnittelua. Sen hyötyjä ei kuitenkaan ole pystytty aukottomasti todistamaan. Aina onkin tärkeää kysyä, miksi tiivistetään. Mm. mittakaavaa voi tarkastella, kuten yllä näkyvän Kanadan Vancouverin tapauksessa. Vaikka suurkaupungeissa mittakaava on toinen kuin Suomessa, silti usein käytetään samoja perusteluita. Perusteluja tulisi kuitenkin aina arvioida paikallisesti.

21 Kanadan Vancouver on yksi malliesimerkki hiilijalanjäljen pienentämisestä Mittakaavat kuitenkin toiset kuin Suomessa: Vancouverin kaupunkialueella (punainen neliö) asuu yhtä paljon ihmisiä kuin koko Helsingissä. Metro Vancouverin alueella (vihreä suorakulmio) asuu yli 2 miljoonaa asukasta. Vancouver tarjoaa arvokasta oppia mittakaavaerosta huolimatta: Vancouverin kaupunkialueen kehittämisessä on alue- ja paikallistasolla tehty huolellista ja asukaslähtöistä työtä. Kaikki maankäytön ratkaisut perustuvat huolellisiin selvityksiin (vetovoimatekijät, kulttuurihistoria, nykyiset asukkaat, jne.) ja kasvun kohdentuminen on arvioitu niin paikallisesti kuin kokonaisuutena, yhdessä nykyisten asukkaiden kanssa.

22 Asuminen, asuinaluetyypit ja hiilijalanjälki Jukka Heinonen ja Seppo Junnila Aalto-yliopistossa ovat eri tutkimushankkeissa selvittäneet keskivertoasukkaan hiilijalanjälkeä eri asuinaluetyypeissä. Tiivis asuminen ei suoraan pienennä hiilijalanjälkeä, vaan kaupunkimainen asuminen saattaa lisätä kulutusta ja päästöjä. TUTKIMUKSIA: Ottelin, Heinonen & Junnila (2015) New Energy Efficient Housing Has Reduced Carbon Footprints in Outer but Not in Inner Urban Areas. Environmental Science & Technology, 49 (16): Ottelin, Juudit; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2014): Greenhouse gas emissions from flying can offset the gain from reduced driving in dense urban areas, Journal of Transport Geography, 41 (2014) 1 9. Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2014): Residential energy consumption patterns and the overall housing energy requirements of urban and rural households in Finland, Energy and Buildings, 76, Heinonen & Junnila (2012) Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos. Aalto-yliopisto. isbn pdf TUTUSTU Pasi Toiviaisen tiivistämisen keskustelua kokoavaan blogikirjoitukseen: Heinonen & Junnila (2012)

23 Sosiaalinen kestävyys ( teoria ) Elävä yhteisö ( käytäntö ) Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Saavutettavuus (mm. työpaikat, palvelut) Kuuluminen yhteisöön (privaateilla ja sosiaalisilla erilaiset toimintatavat) Ø Paikallisuus Ø Jatkuvuus Ø Pysyvyys Ø Turvallisuus Ø Osallistuminen ja vaikuttaminen Uudet JA nykyiset asukkaat Samanhenkisyys (arvot, tavat, kiinnostukset) Valintatekijät (miksi muutettu alueelle) Laatutekijät (miksi pysytään eikä muuteta pois) Kodin ympäristö Korttelitaso Asuinalueen identiteetti => saavatko nykyiset asukkaat vaikuttaa? Jos syntyy tunne kuulumisesta yhteisöön ja paikaan => vastuun ottaminen (Bramley & Power 2009)

24 AsuntoyhCöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen h8p://

25 Tukeeko oma asuinalue omaa elämäntapaa? Jos haluat kasvattaa omaa ruokaasi, mitkä ovat mahdollisuudet? Entä jos haluat viettää aikaa muiden kanssa tai harrastaa kävelymatkan päässä, miten suunnittelulla on vastattu näihin toiveisiin? Kestävä kehitys ja valinnat Yhteisöllisyys Yksilöllisyys Elämäntyylit h8p://inhabitat.com/urban-culcvator-grows-100-organic-hydroponic-greens-in-astylish-and-fully-automated-indoor-garden/ Kuva: Eija Hasu Kuvat: SITRA Brändää provinssi/ Milla von Konow h8p:// Kuva: Eija Hasu

26 Tunnetaanko nykyiset ja tulevat asukkaat? Kaupunkisuunnittelussa kehitetään olevaa asuinympäristöä ja luodaan uusia. Nykyisille asukkaille monet kehitystoimet näyttäytyvät uhkakuvina erityisesti oman kotiympäristön muutos puhuttaa. Tehdäänkö muutoksia vain uusia, tavoiteltuja asukkaita ajatellen? Otetaanko eri asukasryhmät huomioon? Ymmärretäänkö tarpeet? Myös nykyisten asukkaiden? Tiedetäänkö syyt, miksi kuntaan ja tietylle asuinalueelle on muutettu? Asuinalueiden tyypit yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi kerrostaloasumisen suosio kasvaa mutta vain keskustamaisilla alueilla. Strandell (2011) Asukasbarometri Mitkä siis ovat kunnan kilpailutekijät? h8p:// embeds/kirkkonummiwwwstructure/59594_tervetuloa_kirkkonummelle.pdf h8p://blog.oup.com/wp-content/uploads/2013/01/ istock_ xsmall.jpg

27 Kenelle suunnitellaan? Erotutaanko kilpailijoista? Millä keinoin? On tärkeää tunnistaa, mikä asuinaluetyyppi sopii minkälaiselle asukastyypille. Myös nykyisten asukkaiden kohdalla. Millaista käyttäytymistä tavoitellaan? Millaisia mahdollisuuksia asuinalue ja kotien ympäristöt tarjoavat nykyisille ja mahdollisille uusille asukkaille? Kuntien ja kaupunkien välinen kilpailu kovenee Vetovoimatekijöiden ja tavoiteltujen elämäntyylien tunnistaminen avainasemassa: asuinalueiden imago ja identiteetti! Keskeistä on kohtaannuttaa asukastoiveet, -tarpeet ja suunnittelun periaatteet. Esim. ekologisuutta voi toteuttaa erilaisin valinnoin. Mitkä tavat ovat luontevia kehyskunnassa? Kuvat: SITRA Brändää provinssi/ Milla von Konow h8p:// puutarhanhoito/ kompostoinc.html h8ps://

28 Kehittämisen keskeisimmät periaatteet vaalitaan vahvuuksia tiedetään, kuka mitäkin arvostaa ymmärretään mittakaava hahmotetaan paikallisuuden arvo paikalliset vetovoimatekijät tiedostetaan tiivistämisen reunaehdot kestävyyden monimuotoisuuden hyväksyminen ja tukeminen tarjoaako asuinalue ja lähialueet riittävästi? Vai tarvitaanko esimerkiksi toisaalla sijaitsevat kakkosasunnot ja kesämökit kompensaatioksi? Tavoitteeksi? asukkaiden tyytyväisyyden lisääminen ja kompensaatiotarpeen vähentäminen pysyvyys, sosiaalinen kestävyys ja kestävyys h8p://

29 KIITOS! Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA