Latvusmassan ja kantopuun määrän arviointi hakkuukonemittauksessa

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Latvusmassan ja kantopuun määrän arviointi hakkuukonemittauksessa"

Transkriptio

1 ISBN (PDF ISSN X Latvusmassan ja kantopuun määrän arviointi hakkuukonemittauksessa Jaakko Repola, Jari Linla ja Juha Laitila

2 Metlan työraportteja / Worng Papers of the Finnish Forest Research Institute -sarjassa julkaistaan tutmusten ennakkotuloksia ja ennakkotulosten luonteisia selvityksiä. Sarjassa voiaan julkaista myös esitelmiä ja kokouskoosteita yms. Sarjassa ei käytetä tieteellistä tarkastusmenettelyä. Sarjan julkaisut ovat saatavissa pf-muoossa sarjan Internet-sivuilta. ISSN X Toimitus PL 18, Vantaa puh faksi sähköposti Julkaisija Metsäntutmuslaitos PL 18, Vantaa puh faksi sähköposti 2

3 Tejät Repola, Jaakko, Linla, Jari ja Laitila, Juha Nimeke Latvusmassan ja kantopuun määrän arvionti hakkuukonemittauksessa Vuosi 2011 Sivumäärä 21 ISBN (PDF Alueyksikkö / Tutmusohjelma / Hankkeet Joensuu / Bioenergiaa metsistä -tutmus- ja kehittämisohjelma (BIO Hyväksynyt Antti Asikainen, professori, BIO-tutmusohjelman johtaja, ISSN X Tiivistelmä Harvesterihakkuussa tuotetaan automaattisesti runkokohtaista mittaustietoa. Hakkuun aikana mitataan ja tallennetaan niitä läpimitta- ja pituustietoja, joita tarvitaan lähtötietoina iomassamalleissa. Käytettävissä olevista iomassamalleista Repolan ym. (2007 esittämät mallit muoostavat kattavan kokonaisuuen sekä ositteien että puulajien suhteen ja ovat sovellettavissa maantieteellisen käyttöalueen perusteella Suomessa. Malleilla pystytään laskemaan energiapuuksi korjattavan latvusmassan ja kantopuun iomassan määräarviot rungoittain ja metsiköittäin. Tässä tutmuksessa koottiin ja osin kehitettiin ne latvusmassan ja kantopuun määräarvioinnissa käytettävät iomassamallit, joita voiaan käyttää perustana hakkuukonesovelluksen jatkokehittämisessä. Lisäksi tutttiin tapaustutmuksena hakkuukoneella määritettävien puun läpimittojen ja pituusennusteien paikkansapitävyyttä pystymittauksella määritettyihin vertailuarvoihin nähen. Yhtenä eellytyksenä iomassamallien soveltamiselle hakkuukonemittauksessa on, että iomassamallien syöttötietoina käytettävät puukohtaiset läpimitta- ja pituustieot pystytään määrittämään riittävän luotettavasti. Läpimitan mittauksessa ei havaittu systemaattista eroa hakkuukoneen ja pystymittauksen välillä. Hakkuukoneella puun pituusennuste laaittiin käyttöosan pituuen mittauksen ja latvaosan laskennallisen pituusennusteen perusteella. Pituuen määrityksessä hakkuukoneen ennustemallilla saatiin useammin pienempiä tuloksia pystymittaukseen verrattuna. Sekä pituuen että läpimitan määrityksen satunnainen vaihtelu oli verraten pientä. Hakkuukonemittaus tuotti noin 5 % alhaisemman runkoiomassan ja vajaa 4 % korkeamman latvusiomassan pystymittaukseen verrattuna. Kantopuun määräarviot hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen välillä olivat lähellä toisiaan. Biomassamalleilla voiaan tuottaa arvio siitä latvusmassan ja kantopuun määrästä, joka on metsikössä hakkuuajankohtana. Metsikkökohtaisen arvion tarkkuutta heikentää iomassan määrän satunnainen vaihtelu metsiköien välillä. Lisäksi latvusmassaa ja kantoja pyritään jättämään korjuualalle korjuusuositusten mukaisesti. Käytännössä tämä talteensaanto vaihtelee myös korjuuolosuhteien mukaisesti. Menetelmällä on kuitenn saatavissa nykyistä tarkempi määräarvio latvusmassan ja kantopuun kokonaismäärästä. Menetelmällä on käyttömahollisuuksia puunhannnan ja logistiikan suunnittelussa ja energiapuun mittauksessa. Asiasanat hakkuukoneet, energiapuu, hakkuutähteet, kantopuu, iomassa, mallit, mittaus, mittaustekniikka Julkaisun verkko-osoite Tämä julkaisu korvaa julkaisun Tämä julkaisu on korvattu julkaisulla Yhteyenotot Jari Linla, Metsäntutmuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Yliopistokatu 6, PL 68, Joensuu Sähköposti: Muita tietoja 3

4 Sisällys 1 Johanto Aineisto ja menetelmät Koeleimikon ja -puuston pystymittaus ja hakkuu Biomassamallit Yleistä iomassamalleista Luettelo iomassamalleista Biomassamallien soveltaminen latvusmassan ja kantopuun määrän arvioinnissa Laskentamenetelmä Tulokset Koepuien mittaukset pystymittauksella ja hakkuukoneella Biomassat pystymittauksessa ja hakkuukonemittauksessa Johtopäätökset Lähteet

5 1 Johanto Latvusmassan ja kantopuun mittausta tarvitaan kauppahintojen (luovutusmittaus ja korjuutoiminnan työsuoritteien (työmittaus määrittämiseksi. Näien lisäksi energiapuun määrätieto hyöyttää energiapuun hanntaketjun työsuoritteien ja kuljetusten suunnittelua sekä varastojen hallintaa. Tietyissä tilanteissa luotettava arvio latvusmassan ja kantopuun määrästä eesauttaa kannattavan latvusmassan ja kantopuun korjuukohteen tunnistamista ja siten ylipäänsä energiapuukaupan syntymistä. Latvusmassan ja kantopuun mittauksessa ja määrän arvioinnissa menetelminä on käytetty pintaalaan perustuvaa määritystä, runko- tai ainespuun määrään perustuvaa määritystä, kuorman keskokoon ja kuormien lukumäärään perustuvaa mittausta, tienvarsimittausta ja hakkeen tai murskeen mittausta kaukokuljetuksen yhteyessä. Viime vuosina tärkeäksi on tullut energiapuun massan mittaus ja siihen perustuvat menetelmät. Menetelmän käytön mahollistavia siltavaakoja on käytössä suurilla käyttöpaikoilla ja terminaaleissa. Kuormainvaakojen käyttöönotto ja yleistyminen mahollistavat eri energiapuutavaralajien massan mittauksen myös metsässä tai kaukokuljetuksen yhteyessä. Massan mittaukseen perustuvat mittausmenetelmät näyttävät muoostuvan tärkeimmäksi energiapuun mittausmenetelmäksi ja myös tärkeimmäksi mittauksen kehittämiskohteeksi. Energiapuun mittaustoiminnalle on tyypillistä, että se ei voi perustua yhen mittausmenetelmän kehittämiselle ja käytölle jo pelkästään korjuussa ja materiaalin toimituksessa loppukäyttäjälle olevan aikaviiveen vuoksi. Käytettävissä olevien mittausmenetelmien tulisi kattaa hanntaketjun eri toimijoien mittaustarpeet ja siitä tulisi selviytyä vähällä työllä, mahollisimman vähäisin kustannuksin ilman merttävää aikaviivettä (Hakla Latvusmassan ja kantopuun määrän johtaminen hakkuukonemittauksesta päätehakkuualoilla on kehittämiskohteena tarpeellinen ajatellen sekä määräarvioien tuottamista että perusmittauksen tarpeita. Arviointimenetelmän lähtökohtana pietään sitä, että se pohjautuu saatavilla olevaan mittaustietoon, eikä vaai muutoksia hakkuukoneeseen lukuun ottamatta pieniä lisäyksiä hakkuukoneen tietokoneen mittausohjelmistoon (Harstela ja Kiljunen Mittaustavan käyttömahollisuuet määräytyvät lopulta menetelmän käytettävyyen ja tarkkuuen mukaisesti. Uuistusaloilta korjattava latvusmassa koostuu oksista, neulasista ja runkojen latvaosista, ja vastaavasti kantopuu kannoista ja juurista. Näien energiapuutavaralajien ositteien määrän laskennalliseen määrittämiseen on käytettävissä useissa tutmuksissa esitettyjä iomassamalleja (mm. Repola 2007, Hakla 1979 ja 1991, Marklun 1988, Petersson 1999 ja Puutason malleissa käytetään selittäjinä runkojen läpimittoja (kanto- ja rinnankorkeusläpimitta ja pituuksia (puun pituus, latvuksen korkeus ja näien erilaisia yhistelmiä. Tuloksena saaaan ositteen kuiva-aineen massa. Biomassamalleja sinänsä ja niillä saatuja määräarvioita on verrattu Kärkkäisen (2005 väitösrjatutmuksessa. Käytettävissä olevista iomassamalleista Repolan (2007 esittämät mallit muoostavat kattavan kokonaisuuen sekä ositteien että puulajien suhteen ja ovat sovellettavissa maantieteellisen käyttöalueen perusteella Suomessa. Yksinkertaisissa iomassamalleissa selittäjinä käytetään rungon rinnankorkeusläpimittaa ja pituutta. Useamman selittäjän malleissa käytetään lisäksi rungon latvussuhetta. 5

6 Harvesterihakkuussa tuotetaan automaattisesti runkokohtaista mittaustietoa. Jokaisesta hakattavasta rungosta mitataan pätttäin suuri määrä läpimittoja. Näistä muoostuu verraten tarkka runkoprofiili kaatosahauksen ja rungon ylimmän katkaisukohan välillä. Tieot tallentuvat hakkuukoneen tieonsiirtostanarin mukaisiin stm-tieostoihin. Siten hakkuukonemittauksessa jo nykyisen menetelmän ja käytännön mukaisesti tuotetaan ja tallennetaan niitä läpimitta- ja pituustietoja, joita tarvitaan lähtötietoina iomassamalleissa. Tämä antaa hyvän lähtökohan hakkuukonemittauksen ja iomassamallien käyttöön perustuvan sovelluksen kehittämiseen. Tämän tapaustutmuksen tavoitteena oli a koota ja osin kehittää latvusmassan ja kantopuun määräarvioinnissa käytettävien iomassamallien luettelo, jota voiaan käyttää perustana sovelluksen jatkokehittämisessä. tuta hakkuukonemittauksella määritettävien ja iomassamallien selittäjinä käytettävien tunnusten tarkkuutta. 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Koeleimikon ja -puuston pystymittaus ja hakkuu Tutmuksen kenttäkoeaineisto kerättiin yhteistyössä UPM Metsän ja Ponsse Oyj:n kanssa Kangaslammella (Varkaus Pohjois-Savossa sijaitsevalta koeleimikolta. Koeleimikko oli tyypillinen mustikkatyypin kuusivaltainen uuistushakkuukohe, josta korjattiin ainespuun ohella myös latvusmassaa ja kantopuuta. Puusto oli iältään ja järeyeltään suhteellisen tasalaatuista hoiettua talousmetsää. Oksaisuueltaan ja runkojen karsiutumiseltaan puusto eusti kesmääräistä tasoa. Koeleimikolla tehtiin pystypuuston ennakkomittaus linjoittaisella koealamittauksella. Koko leimikon kattavassa koealaverkossa linja- ja koealaväli oli 30 metriä. Yksittäisen ympyräkoealan pinta-ala oli 100 neliömetriä. Koealoilta valittiin koepuiksi kaik rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 senttimetrin kuusi-, mänty- ja koivurungot. Kaikaan koeleimikolta mitattiin 16 koealaa ja 100 koepuuta, joista kuusia oli 91, mäntyjä seitsemän ja koivuja kaksi. Yhellä koealalla oli 3 10 koepuuta. Koepuista mitattiin rinnankorkeusläpimitta (1,3 metriä maanpinnan tasasta siten, että mittaussuunta oli koealan kespistettä kohti. Lisäksi koepuista mitattiin pituus ja elävän latvuksen alkamiskorkeus. Puun pituuksien ja latvusrajan korkeuksien mittauksissa käytettiin Vertexkorkeuenmittauslaitetta. Koealat merttiin kespistepaaluilla ja numeroitiin juoksevasti. Koepuut merttiin kuitunauhoilla ja numeroitiin juoksevasti koealoittain (kuva 1. Koepuien numerot maalattiin runkoihin siten, että ne olivat helposti tunnistettavissa hakkuukoneen ohjaamosta koehakkuun yhteyessä. Pystymittauksen jälkeen koeleimikko hakattiin Ponsse Ergo -hakkuukoneella (kuvat 2 ja 3. Aluksi tehtiin normaali hakkuu koealojen ulkopuolisilta alueilta kokonaisuuessaan ja koepuut jätettiin pystyyn. Tämän jälkeen koepuut hakattiin numerojärjestyksessä omana eränään. Hakkuujärjestyksen perusteella hakkuukoneen runkokohtaiset mittaustieot (stm-tieostot olivat tunnistettavissa ja kohennettavissa manuaalisen pystymittauksen tietoihin. 6

7 Kuva 1. Koealojen koepuut mitattiin, merttiin ja numeroitiin. Valokuvat Jari Linla / Metla. Kuvat 2 ja 3. Koepuut hakattiin koealoilta numerojärjestyksessä Ponsse Ergo hakkuukoneella. Valokuvat Jari Linla / Metla. 7

8 2.2 Biomassamallit Yleistä iomassamalleista Tutmuksessa käytettiin Repolan ym. (2007 iomassamalleja. Männyn, kuusen ja koivun iomassamalleilla voiaan ennustaa runkokohtaisesti puun eri osien iomassat (kuivamassat, kg seuraaville ositteille: rungon puuaine rungon kuori elävät oksat (ei neulasia neulaset / lehet kuolleet oksat kanto juuret (> 1 cm Yksinkertaisimmassa iomassamallissa selittäjinä ovat puun läpimitta ja pituus (kaavat Yksityiskohtaisemmat iomassamallit perustuvat pituuen ja läpimitan lisäksi muihin yleisesti metsäninventoinnissa mitattuihin muuttujiin (latvusiomassat kaavat Yleisperiaatteena iomassamallien soveltamiselle on, että aina tulisi käyttää malleja, jotka perustuvat pituuen ja läpimitan lisäksi muihin yleisesti metsien inventoinneissa käytettyihin muuttujiin. Näin voiaan paremmin ottaa huomioon eri tejöien vaikutus puun iomassaan tai puun eri osien välisiin iomassasuhteisiin ja pienentää metsiköien välistä vaihtelua. Useimmiten kuitenn vain puun läpimitta ja pituus on tieossa, jolloin ainoastaan yksinkertaisimmat iomassamallit ovat sen vuoksi soveltamiskelpoisia Luettelo iomassamalleista Hakkuukoneen mittaustieot mahollistavat puun iomassan ennustamisen käyttämällä läpimittaan ja pituuteen perustuvia malleja (kaavat 2 19 ja taulukot 1, 2 ja 3. Mikäli puista on mitattu myös elävän latvusrajan korkeus, voiaan puun latvusmassa ennustaa tarkemmin soveltamalla kaavoja (taulukko 4. Yhtälöien soveltamisessa on huomioitava, että iomassamallit ovat logaritmimuotoisia. Mallien ennusteet muutetaan aritmeettiseen skaalaan eksponentti yhtälön (exp avulla. Lisäksi on huomioitava, että logaritmiseen ennusteeseen pitää lisätä jäännösvarianssien puolikas eli var( u k + var( e. 2 Esimerksi mallin 2 (rungon puuaine soveltaminen on muotoa: y h ( ( ( + 14 ( h = exp (1 8

9 Läpimittaan ja pituuteen perustavat iomassamallit Mänty h Rungon puuaine: ln( y (2 ( + 14 ( h + 12 Rungon kuori: ln( y ln( h (3 ( + 12 h Elävät oksat: ln( y (4 ( + 12 ( h + 12 h Neulaset: ln( y (5 ( + 6 ( h + 1 Kanto: ln( y (6 ( + 12 Juuret >1 cm: ln( y (7 ( + 8 y = iomassa, kg = ( = rinnankorkeusläpimitta, cm h = puun pituus, m Taulukko 1. Männyn iomassamallien parametrit (kaavat 2 7. Rungon puuaine kaava 2 Rungon kuori kaava 3 Elävät oksat kaava 4 Neulaset kaava 5 Kanto kaava 6 Juuret > 1 cm kaava 7 Fixe N = 626 N = 311 N = 892 N = 892 N = 36 N = Ranom u var( k var( e Kuusi Rungon puuaine: ln( y ln( h + 3h (8 ( + 14 Rungon kuori: ln( y ln( h (9 ( + 18 h Elävät oksat: ln( y (10 ( + 13 ( h + 5 h Neulaset: ln( y (11 ( + 10 ( h + 1 9

10 Kanto: ln( y (12 ( + 26 Juuret >1 cm: ln( y (13 ( + 24 y = iomassa, kg = ( = rinnankorkeusläpimitta, cm h = puun pituus, m Taulukko 2. Kuusen iomassamallien parametrit (kaavat Rungon puuaine kaava 8 Rungon kuori kaava 9 Elävät oksat Neulaset Kanto Juuret > 1 cm kaava 13 kaava 10 kaava 11 kaava 12 Fixe Ranom u var( k var( e Koivu Rungon puuaine: ln( y ln( h ( + 12 (14 h Rungon kuori: ln( y ( + 12 ( h + 20 (15 h Elävät oksat: ln( y ( + 16 ( h + 10 (16 Lehet: ln( y ( + 2 (17 Kanto: ln( y (18 ( + 26 Juuret >1 cm: ln( y + ln( h (19 ( + 22 y = iomassa, kg = ( = rinnankorkeusläpimitta, cm h = puun pituus, m 10

11 Taulukko 3. Koivun iomassamallien parametrit (kaavat Rungon puuaine kaava 14 Rungon kuori kaava 15 Elävät oksat lehet Kanto Juuret > 1 cm kaava 19 kaava 16 kaava 17 kaava 18 Fixe Ranom u var( k var( e Läpimittaan, pituuteen ja latvussuhteeseen perustuvat mallit puun latvusiomassakomponenteille Mänty h Elävät oksat: ln( y + 3 ln( cl (20 ( + 12 ( h + 8 h Neulaset: ln( y + 3 ln( cl (21 ( + 4 ( h + 1 Kuusi h Elävät oksat: ln( y + 3 ln( cl (22 ( + 14 ( h + 5 h Neulaset: ln( y + 3 ln( cl (23 ( + 4 ( h + 1 Koivu h Elävät oksat: ln( y + 3cl (24 ( + 12 ( h + 12 Lehet: ln( y cr (25 ( + 2 jossa: y = iomassa, kg = ( = rinnakorkeusläpimitta, cm h = puun pituus, m cl = elävän latvuksen pituus, m cr = latvussuhe,

12 Taulukko 4. Läpimittaan, pituuteen ja latvussuhteeseen perustuvien mallien parametrit (kaavat Mänty elävät oksat kaava 20 Mänty neulaset kaava 21 Kuusi elävät oksat kaava 22 Kuusi neulaset kaava 23 Koivu Elävät oksat kaava 24 Koivu Lehet kaava 25 Fixe Ranom u var( k var( e Biomassamallien soveltaminen latvusmassan ja kantopuun määrän arvioinnissa Biomassamalleilla voiaan tuottaa suoraan latvusmassan määrän arvioinnissa tarvittavat oksaja neulasiomassat. Päätehakkuilta korjattava latvusmassa sisältää elävien oksien ja neulasten lisäksi rungon latvakappaleen (nk. latvakartio. Rungon latvakappaleen iomassan arvioinnissa voiaan käyttää iomassamalleja sekä rungon ja latvakappaleen tilavuustietoa. Koko rungon iomassa saaaan rungon puuaine- ja kuorimallien summana (mallit 2, 3, 8, 9, 14 ja 15. Männylle määritettiin lisäksi puuaineen tiheyestä (puuaineen kuivatuoretiheyen vaihtelu rungon pituussuunnassa johtuva korjauskerroin (c = 0,88. Rungon latvakappaleen iomassa (Bio LATVA saaaan kaavalla: Bio VLATVA = ( BioPUUAINE BioKUORI V LATVA + RUNKO c (26 Bio LATVA = latvakappaleen iomassa, kg V LATVA = latvakappaleen tilavuus V RUNKO = rungon tilavuus Bio PUUAINE = rungon puuaineen iomassa, kg (mallit 2, 8, 14 Bio KUORI = rungon kuoren iomassa, kg (mallit 3, 9, 15 c = korjauskerroin männylle (0,88 Kantopuun korjuussa saaaan talteen kanto kokonaisuuessaan ja osa juuriiomassasta. Kantopuun iomassa voiaan määrittää käyttämällä kanto- ja juuriiomassamalleja (mallit 6, 7, 12, 13, 18 ja 19. Tuloksena saaaan kantopuun iomassaennuste, johon sisältyvät kantopuu ja kaik läpimitaltaan yli yhen senttimetrin juuret. Bio = + TOTAL ( BioKANTO BioJUURET (27 12

13 Bio TOTAL = kannon ja juurten iomassa, kg Bio KANTO = kannon iomassa, kg (mallit 6, 12, 18 Bio JUURET = juurten iomassa, kg (mallit 7, 13, 19 Käytännön korjuutoiminnassa ohuimmat juurenosat jäävät kantojen nostossa maahan. Oletuksena voiaan pitää, että läpimitaltaan 3 5 senttimetriä ohuemmat juurenosat eivät ole mukana korjuukelpoisen kantopuun määräarviossa. Puulajeittain määritettiin talteensaantokerroin, jolla muunnettiin iomassamalleilla määritettyä kannon ja juurten kokonaismäärän ennustetta. Talteensaantokertoimeksi määritettiin kuuselle 0,79 ja männylle ja koivulle 0,74. Kantojen nostossa talteensaatava iomassa voiaan määrittää puukohtaisesti yhtälöllä: Bio = ( Bio Bio k (28 SAANTO KANTO + JUURET Bio SAANTO = kantojen nostossa saatava iomassa, kg Bio KANTO = kannon iomassa, kg (mallit 6, 12, 18 Bio JUURET = juurten iomassa, kg (mallit 7, 13, 19 k = talteensaantokerroin (kuusi = 0,79, mänty = 0,74, koivu = 0, Laskentamenetelmä Tässä tutmuksessa tutttiin hakkuukoneen tuottamien tunnusten käyttämistä iomassamallien syöttötietoina, ja saatujen ennusteien käyttökelpoisuutta erityisesti latvusmassan ja kantopuun määrän arvioinnissa. Latvusmassan, kantopuun ja runkopuun iomassat määritettiin koepuille sekä pystymittauksen että hakkuukonemittauksen perusteella. Pystymittausaineistossa mallien syöttötietoina käytettiin puukohtaisesti mitattua läpimittaa ja pituutta. Hakkuukonemittaustietojen soveltamista varten konevalmistaja laati menetelmän, jolla stm-tieostojen runkokohtaisista läpimitan mittaustieoista poimittiin rinnankorkeusläpimitta. Hakkuukoneen mittalaitteella saaaan mitattua pituus vain rungon karsitulle käyttöosalle katkaisulatvaläpimittaan asti, minkä vuoksi konevalmistaja laati menetelmän karsimattoman latvakappaleen pituuen ennustamiseen. Tällä tavoin pystyttiin määrittämään puun kokonaispituus ja hyöyntämään iomassamalleja. Latvakappaleen pituuen ennustamisen ohella laaittiin menetelmä puun latvakappaleen tilavuuen laskentaan. Puun elävä latvusmassa (pl. latvojen runkopuu määritettiin oksa- ja neulasiomassamallien summana (kaavat 4, 5, 10, 11, 16 ja 17. Kuolleien oksien osuus kokonaislatvusiomassasta on pieni ja lisäksi niien talteensaanto käytännön korjuutoiminnassa on vähäistä, minkä vuoksi ne jätettiin huomioimatta tässä tarkastelussa. Kantopuun iomassa määritettiin käyttämällä kantoja juuriiomassamalleja (kaavat 6, 7, 12, 13, 18 ja 19. Tuloksiin sisällytettiin kaik läpimitaltaan yli yhen senttimetrin juuret. Runkoiomassa laskettiin rungon puuaineen ja kuoren iomassamalleilla (kaavat 2, 3, 8, 9, 14 ja

14 3 Tulokset 3.1 Koepuien mittaukset pystymittauksella ja hakkuukoneella Taulukossa 5 on esitetty pystymittauksen ja hakkuukonemittauksen rinnankorkeusläpimitan ja pituuen määrityksen mittaeron tilastolliset tunnusluvut. Mittaero on määritetty hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen tulosten erotuksena, jolloin mittaeron etumerk osoittaa hakkuukonemittauksen poikkeaman suunnan pystymittaukseen verrattuna. Pystymittauksella mitattu koepuien rinnankorkeusläpimitan kesarvo oli 250 mm. Hakkuukoneella mitattu rinnankorkeusläpimitan kesarvo oli lähes sama, suhteellinen mittaeron kesarvo oli -0,3 %. Yksittäisten puien kohalla läpimitan ero hakkuukoneen ja pystymittauksen välillä oli suuri, mutta pääsääntöisesti mittaeron satunnaisvaihtelu oli verraten pientä (kuvat 4 ja 5. Läpimitan suhteellisen mittaeron keshajonta oli 6,8 prosenttia. Pystymittaukseen verrattuna hakkuukoneella tehtävän rinnankorkeusläpimitan mittauksen mittausepävarmuus (kattavuuskerroin k=2 oli 13,7 prosenttia. Pystymittauksella mitattu koepuien pituuen kesarvo oli 21,9 metriä. Hakkuukoneella määritetty pituusennusteen kesarvo oli alempi eli 20,8 metriä. Pystymittauksen ja hakkuukonemittauksen ero pituuen määrityksessä oli luonteeltaan systemaattinen (eron kesarvo -5,3 prosenttia, eli hakkuukoneella saatiin tavallisemmin pienempiä pituuksia pystymittaukseen nähen (kuvat 6 ja 7. Ero oli myös tilastollisesti mertsevä. Pituuen suhteellisen mittaeron keshajonta oli 5,6 prosenttia. Pystymittaukseen verrattuna hakkuukoneella tehtävän pituusennusteen mittausepävarmuus (kattavuuskerroin k=2 oli 11,8 prosenttia. Taulukko 5. Rinnankorkeusläpimitan ja pituusennusteen asoluuttiset ja suhteelliset mittaeron tunnusluvut hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen erotuksena. Läpimitta ero, mm Läpimitta ero, % Pituus ero, m Pituus ero, % kesarvo -0,7-0,3-10,9-5,3 keshajonta 17,5 6,8 9,2 5,6 kespoikkeama 8,5 3,5 6,6 3,5 14

15 Kuva 4. Hakkuukoneella ja pystymittauksella mitatut puien rinnankorkeusläpimitat. Kuva 5. Rinnankorkeusläpimitan suhteellinen mittaero hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen erotuksena. 15

16 Kuva 6. Hakkuukoneella ja pystymittauksella määritetyt puien pituuet. Kuva 7. Puun pituuen suhteellinen mittaero hakkuukoneen pituusennusteen ja pystymittauksen erotuksena. 3.2 Biomassat pystymittauksessa ja hakkuukonemittauksessa Taulukossa 6 on esitetty pystymittaus- ja hakkuukonemittaustieoilla laskettujen iomassaarvojen erot rungolle, latvukselle ja kantopuulle. Biomassaero on määritetty hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen tulosten erotuksena, jolloin eron etumerk osoittaa hakkuukonemittauksen poikkeaman suunnan pystymittaukseen verrattuna. 16

17 Hakkuukonemittausten perusteella tuotettu runkoiomassojen kesarvo oli 197,6 kg. Pystymittauksella saatiin kesmäärin 5 % korkeampi runkoiomassa eli 207,4 kg. Vaikka hakkuukonemittauksilla saaut tulokset oli kesmäärin alhaisemmat, erot olivat kuitenn pääsääntöisesti verraten pieniä. Puun koon ei havaittu vaikuttavan mittaeron suuruuteen. (taulukko 6 ja kuva 8. Ero johtui pääsääntöisesti hakkuukoneen tuottamista alhaisemmista pituusennusteista pystymittaukseen nähen. Hakkuukoneen tuottama latvusiomassa oli kesmäärin 65,3 kg, mikä oli 3,6 % (2,4 kg suurempi kuin pystymittauksella (63,0 kg tuotettu latvusmassa (taulukko 6. Pienistä tuloseroista huolimatta molemmilla menetelmillä saatiin varsin yhenmukaiset tulokset yksittäisiä puita lukuun ottamatta (kuva 9. Hakkuukoneen tuottamat pienemmät pituusennusteet johtivat latvusmassan kohalla puolestaan hieman suurempiin iomassa-arvoihin. Tämä selittyy sillä, latvusiomassayhtälöissä pituuen parametrin arvo on negatiivinen eli solakoissa puissa latvusmassa on yleensä alhaisempi. Kantopuun iomassaerot hakkuukone- ja pystymittauksen välillä olivat pienet, kesmäärin 0,8 kg eli vain 1 % (taulukko 6 ja kuva 10. Hakkuukoneen tuottama kantopuun iomassa oli kesmäärin 82 kg ja vastaava pystymittauksen tuottama arvo oli 81,2 kg. Kanto- ja juuriiomassayhtälöt perustuvat läpimittaan, joten erot menetelmien välillä johtuivat yksinomaan eroista puun läpimitoissa. Taulukko 6. Rungon, latvuksen ja kantopuun iomassojen asoluuttiset ja suhteelliset mittaeron tunnusluvut hakkuukonemittauksen ja pystymittauksen erotuksena. Runko ero, kg Runko ero, % Latvus ero, kg Latvus ero, % Kantopuu ero, kg Kantopuu ero, % kesarvo -9,8-5,0 2,4 3,6 0,8 1,0 keshajonta 26,1 13,2 10,5 16,1 12,1 14,8 kespoikkeama 12,6 6,4 4,9 7,6 5,4 6,5 Kuva 8. Hakkuukone- ja pystymittaustieoilla ennustetut puien runkoiomassat. 17

18 Kuva 9. Hakkuukone- ja pystymittaustieoilla ennustetut puien latvusmassat. Kuva 10. Hakkuukone- ja pystymittaustieoilla ennustetut kantopuun iomassat. 18

19 4 Johtopäätökset Biomassamalleilla pystytään tuottamaan arvio siitä latvusmassan ja kantopuun määrästä, joka metsikössä on hakkuuajankohtana. Energiapuun korjuusuositusten mukaisesti osa latvusmassasta ja kantopuusta jätetään korjaamatta (Äijälä ym eikä metsäiomassaa pyritä korjaamaan kokonaan talteen palstalta myöskään teknis-talouellista syistä (Hakla Latvusmassalla tavoitteena on jättää ravinnetalouellista syistä johtuen kolmannes kokonaismäärästä korjaamatta. Kantopuun korjuussa jätetään nostamatta tietty kappalemäärä kantoja hehtaarilla, sekä kaik pienet ja kuvion tai suoja-alueen reunavyöhykkeillä olevat kannot. Latvusmassan kasoihin hakkuussa, kantojen nostossa sekä metsäkuljetuksessa ja tienvarsivarastoinnissa syntyy hävikä, joien toellisen suuruuen luotettava arviointi on haastavaa. Latvusmassan ja kantopuun saanto suhteessa teoreettiseen kokonaismäärään vaihtelee merttävästi korjuukohteien välillä johtuen mm. korjuuolosuhteista, varastointiajan pituuesta, vuoenajasta, energiapuun kokonaismäärästä ja ylipäätään työtavasta ja työn laausta korjuussa. Harstelan ja Kiljusen (2001 mukaan hakkuukonemittauksella saaaan varsin hyvä ja eullinen arvio latvusmassan teoreettisesta kokonaismäärästä. Suurin haaste menetelmän hyöyntämisessä on saantovaihtelun aiheuttamat erot käyttöpaikalla määritetyn kuivamassan ja hakkuukonemitalla arvioiun kuivamassan välillä, jos menetelmän avulla yritetään täsmällisesti määrittää käyttöpaikalle yksittäiseltä leimikolta saatavaa polttoainemäärää. Harstelan ja Kiljusen tutmuksessa (2001 latvusmassan saanto-osuus oli kolmelta tutmustyömaalta kootussa aineistossa 81,3 %, 55,2 % ja 60,8 %. Ruotsissa Skogforsk tut kehittämäänsä menetelmää (Möller ym. 2011, joka laskee latvusmassan ja kantopuun määrän hakkuukonemittauksen yhteyessä sekä tallentaa metsäiomassan sijaintitieot karttaohjelmaan. Kehitetyssä menetelmässä kuljettaja antaa hakkuutyön yhteyessä tieot siitä, että hakataanko puun latvusmassa kasoille talteenottoa varten vai jätetäänkö se levälleen palstalle tai kasataan ajouralle parantamaan kantavuutta. Puukohtaisen saantotieon avulla parannetaan korjuussa talteen saatavan latvusmassan määräarviota. Karttatieolla latvusmassakasojen sijainnista ja hakkuukertymästä puolestaan parannetaan metsäkuljetuksen tuottavuutta reittioptimoinnin avulla (Jönsson ym Kenttäkokeien perusteella metsäiomassan määräarvioon hakkuukonemittauksen avulla ei liity risä systemaattisesta mittavirheestä (Möller ym Menetelmän toimivuutta on testattu Smålannista Norrotteniin ulottuvalla alueella sekä Marklunin (1988 että Repolan ym. (2007 iomassamalleilla toellisilla hakkuutyömailla ja käyttökokemukset määräarvioinnin luotettavuuesta ja käyttökelpoisuuesta ovat olleet rohkaisevia (Möller ym Tässä tutmuksessa samat koepuut mitattiin sekä manuaalisella pystymittauksella ja hakkuukoneella. Eellytys iomassamallien soveltamiselle hakkuukonemittauksessa on, että iomassamallien syöttötietoina käytettävät mittaustieot pystytään määrittämään riittävän luotettavasti. Hakkuukoneen ja pystymittauksen välillä ei havaittu systemaattista eroa läpimitan mittauksessa. Koska mittaustuloksena tavoitellaan energiapuun kokonaismäärää leimikko- ja eräkohtaisesti, on myös mittaeron satunnaisvaihtelu hallittavissa mitattavien runkojen kappalemäärän noustessa. Hakkuukoneella määritetyn puun pituusennusteen ja pystymittauksen välillä oli havaittavissa systemaattinen ero. Tämä puolestaan johti siihen sen, että hakkuukonemittaus tuotti systemaattisesti noin 5 % alhaisemman runkoiomassan ja vajaa 4 % korkeamman latvusiomassan. Tämän systemaattisen eron lisäksi leimikon energiapuun kokonaismäärän arvioinnissa leimikkotasolla on huomioitava iomassan satunnaisvaihtelu metsiköien välillä. Latvusmassalla satunnainen metsikkövirhe on noin 20 % ja kantopuulla 30 %. Latvusmassan metsikkökohtaista en- 19

20 nustetta voiaan tarkentaa, mikäli käytetään malleja, joissa hyöynnetään puun elävän latvuksen alarajaa. Tällöin latvusmassan satunnainen virhe on alle 13 prosenttia. Tämä eellyttäisi, että kaista tai ainan osasta kaaettavista puista myös puun latvusraja mitataan. Mittausmenetelmän jatkokehittämiselle on hyvät eellytykset yhtäältä käytettävissä olevien verraten kattavien iomassamallien ja toisaalta hakkuukonemittauksessa tuotettavien runkokohtaisten mittaustietojen osalta. Hakla (2006 ehotti selvitystyössään energiapuun mittauksen järjestämisestä ja kehittämisestä, että latvusmassan ja kantopuun määrän ennustaminen liitettäisiin osaksi hakkuukonemittausta. Metsäiomassan määrän ennustaminen perustuisi puulajikohtaisiin iomassamalleihin sekä hakkuukoneen mittaustulokseen, jossa olisivat mukana ne puut, joien latvusmassa on kasattu korjuuta varten tai joien kannot on tarkoitus nostaa. Menetelmän käyttömahollisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon metsikkökohtaisen määräarvion verraten heikko tarkkuus, mikä aiheutuu metsiköien välisestä luontaisesta iomassan vaihtelusta ja energiapuun talteensaannon vaihtelusta korjuussa. Kuitenn nykyistä tarkempi ja yhtenäiseen menetelmään perustuva määräarvioien tuottaminen tarjoaisi uusia mahollisuuksia ja toimintamalleja energiapuukaupassa ja puunhannnassa. Hakkuun yhteyessä saatavaa määräarvioita voitaisiin käyttää tarjouspyyntöjen ja puukauppatarjousten perustietona silloin, kun energiapuu ja ainespuu eivät sisälly saman kauppasopimuksen piiriin. Samoin menetelmä toisi entistä paremmat perusteet energiapuukohteen kokonaistalouellisuuen arviointiin ja kauppahintojen määrittämiseen. Lisäksi energiapuun määräarvio tarkentaisi varastojen hallintaa ja mahollistaa paremman energiapuun korjuun, haketuksen ja kuljetuksen työaikameneken ja tarvittavan kapasiteetin suunnittelun. 20

21 Lähteet Hakla, P Mechanization harvesting of stumps an roots. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 77(1. 71 s. Hakla, P Woo ensity surveys an ry weight tales for pine, spruce an irch stems in Finlan. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 96(3. 59 s. Hakla, P Crown mass of trees at the harvesting phase. Folia Forestalia s. Hakla, P Puuenergian teknologiaohjelma Loppuraportti. Teknologiaohjelmaraportti 5/ s. Hakla, P Selvitys energiapuun mittauksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Dnro:n 4191/67/2005/MMM mukainen selvitystehtävä. 30 s. Harstela, P. & Kiljunen, N Hakkuutähteen määrän arviointi puunkorjuun yhteyessä PUUT03. Puuenergian teknologiaohjelman vuosirja VTT Symposium s. Jönsson, P., Westlun, K., Fliserg, P. & Rönnqvist, M. Grotsporre improves profitaility. Julkaisussa: Efficient forest fuel supply systems. Composite report from a four year R & D programme Skogforsk. Sivut Kärkkäinen, L Evaluation of performance of tree-level iomass moels for forestry moeling an analyses. Metsäntutmuslaitoksen tieonantoja 940. Finnish Forest Research Institute, Research Papers s. + liitteet. Laasasenaho, J Taper curve an volume functions for pine, spruce an irch. Communicationes Institute Forestalis Fenniae s. Marklun, G Biomass functions for pine, spruce an irch in Sween. Sweish University of Agricultural Sciences. Department of Forest Survey Report s. Möller, J., Hannrup, B., Larsson, W., Arlinger, J., Barth, A. Wilhelmsson, L Harvester reporting of logging resiues an stumps. Julkaisussa: Efficient forest fuel supply systems. Composite report from a four year R & D programme Skogforsk. Sivut Petersson, Hans Biomassafunktioner för träfraktioner av tall, gran och jörk i Sverige. Aretsrapport s. Petersson, Hans Functions for elow-groun iomass of Pinus sylvestris, Picea aies, Betula penula an Betula puescens in Sween. Scaninavian Journal of Forest Research. 21(7: Repola, J, Ojansuu, R. & Kukkola, M Biomass functions for Scots pine, Norway spruce an irch in Finlan. Worng Papers of the Finnish Forest Research Institute p. Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A Hyvän metsänhoion suositukset. Energiapuun korjuu ja kasvatus. Metsätalouen kehittämiskeskus Tapio. 56 s. 21

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Uutta energiapuun mittauksessa

Uutta energiapuun mittauksessa Uutta energiapuun mittauksessa Lämpöyrittäjäpäivä Kesälahdella Kesälahti 8.4.2011 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Haltia 18.3.2014 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad(at)metla.fi 050 391 3072 14.3.2014 1 Energiapuun mittaus sopimusperusteisesta

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Metsätehon raportti 35 15.12.1997 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemaalla

Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemaalla ISBN 978-951-40-2398-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemaalla Juha Laitila, Kari Väätäinen ja Antti Asikainen www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Laki puutavaran mittauksesta uudistui Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran

Lisätiedot

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys. 7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa

Lisätiedot

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä. MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm

Lisätiedot

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 / Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi. Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Petteri Ojarinta 2.10.2010

Petteri Ojarinta 2.10.2010 Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot