Koulutus verotuksesta. Verotus

Transkriptio

1 Koulutus verotuksesta Verotus

2 Ohjelma 1. Avaus Valtiovarainministeri Alexander Stubb 2. Hyvä veropolitiikka Osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare 3. Työn verotus Finanssineuvos Elina Pylkkänen 4. OECD:n hanke veronvälttämisen estämiseksi Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén 5. Valmisteverotus Hallitusneuvos Merja Sandell 2

3 Hyvä veropolitiikka muutama sana hyvästä verojärjestelmästä Terhi Järvikare VM-Akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus

4 Mitä ominaisuuksia on hyvällä verojärjestelmällä? Tehokas Neutraali Selkeä Oikeudenmukainen Ottaa huomioon veronmaksukyvyn Ennustettava 4

5 Laaja veropohja ja matala verokanta miksi?

6 Laaja veropohja ja matala verokanta Laajat veropohjat ja matalat verokannat parantavat verotuksen tehokkuutta. Korkeat verokannat korostavat verotuksen haitallisuutta. Laaja veropohja mahdollistaa riittävän verotuoton keräämisen ilman, että verokannat nousevat liian korkeiksi. 6

7 Yritys- ja pääomaverotuksessa oli ennen toisin 1990-luvulle asti veropohjat kapeita erityisesti yritysverotuksessa ja pääomatuloverotuksessa Pääomaverotuksessa verotus epäyhtenäistä eri sijoitusmuotojen kesken Yrityksillä paljon tuloksentasauskeinoja, korkeasta verokannasta huolimatta verotuotto matala Hintasuhteet vääristyivät, ja taloudellisia päätöksiä tehtiin muiden kuin taloudellisten faktojen perusteella. 7

8 kunnes tehtiin uudistus Yhteisöverokanta laski noin 60 prosentista 25 prosenttiin. Tiivistettiin veropohjaa luopumalla varauksista. Ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Yhtenäistettiin pääomatulojen verotus. Pääomatuloille suhteellinen verokanta 25 % 8

9 Mihin suuntaan olemme nyt menossa? Yhteisöverokanta laskenut 25 % => 20 % => Yritysverotuksessa silti painetta veropohjan kaventamiseen Pääomaverokanta noussut 25 % => 30 % / 34 % => Ehdotuksia erilaisista veronhuojennuksista 9

10 Miksi veronhuojennukset ovat ongelmallisia?

11 Vaikutukset verojärjestelmään Huojennukset yhtäällä edellyttävät korkeampaa verotusta toisaalla (vrt. verotuksen tehokkuus). Monimutkaistaa verotusta ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle. Aiheuttaa sellaisia käyttäytymistai kannustinvaikutuksia, joita ei tavoiteltu. Valtiontukikysymykset 11

12 Veronhuojennus vai suora tuki vai jokin muu keino? Veronhuojennus vaikea rajata => tuen saavat kaikki, jotka täyttävät laissa säädetyt edellytykset => tuki myös niille, jotka olisivat tehneet ko. toimenpiteen ilman tukea => budjettivaikutus voi olla suurempi kuin suoran tuen vaikutus Verotuoton menetys = menon lisäys 12

13 Lisää aiheesta Lisätietoa hyvästä veropolitiikasta kirjallisuutta, mm. Heikki Niskakangas: Veropolitiikka Matti Myrsky: Suomen veropolitiikka Kari S. Tikka: Veropolitiikka Hyvän veropolitiikan periaatteet (VATT-analyysi) Tarkempaa tietoa verojärjestelmästä Tietoa verojärjestelmästä VM:n sivuilla 13

14 Terhi Järvikare Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh

15 Työn verotus Elina Pylkkänen VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus

16 Esityksen sisältö Miten ansiotuloja verotetaan? Mikä rooli verotuksella on ollut tuloratkaisuissa? Millainen verotus kannustaa työntekoon ja turvaa toimeentulon? 16

17 Ansiotuloverotus tärkeä tulolähde Kokonaisveroaste on n. 44 % suhteessa BKT:hen. Verotuloista n. 90 % kertyy ansiotuloista, sosiaalivakuutusmaksuista sekä tavaroiden ja palvelujen verosta. Loput kertyy yhteisöverosta, pääomatuloverosta, kiinteistöverosta, perintö- ja lahjaverosta, varainsiirtoverosta sekä auto- ja ajoneuvoverosta. 17

18 Ansiotuloverotus perustuu maksukykyyn Progressiivinen vero: valtion tuloveroasteikko Tasavero: kunnallisvero proportionaalinen Verotusyksikkö on henkilö. Eriytetty verotus: pääoma- ja ansiotulot verotetaan erikseen. 18

19 Palkansaajan keskimääräinen ja marginaaliveroaste v eri bruttopalkkatasoilla Valtion ansiotulovero Keskimääräinen kunnallisveroprosentti Keskimääräinen kirkollisveroprosentti Sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu Työntekijän eläkevakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Yleisradiovero 0 Palkkatulo, /v. Veroaste yht./ ml.palkans.maksut Marg. veroaste yht./ ml.palkans.maksut 19

20 Ansiotuloveron veropohja ja veronsaajat Veropohjana muut kuin pääomatulot: Palkat 65 % Eläkkeet 26 % Päivärahatulot 8 % Työkorvaukset ym. 1 % Veronsaajina ovat: Kunnat, keskimääräinen kunnallisveroaste on 19,87 % Valtio, progressiivinen tuloveroasteikko, vaihtelee vuosittain Kela, sairauspäiväraha- ja sairaanhoitomaksut 20

21 Työn tekemiseen kannustimia Työtulojen verotus keveämpää kuin etuus- ja päivärahatulojen Make-work-pay -policies jo 90-luvun lamasta lähtien Veroprosentit ja veroasteikko kaikille tulolajeille sama, verovähennykset tekevät verotukseen tasoerot ja verotuksesta progressiivisen Työtulovähennys ja ansiotulovähennys Kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset Perusvähennys Kannustimien voimaa vain kasvatettu hallituskaudesta toiseen 21

22 Työtulovähennys suuntaa veronkevennyksen Työtulovähennys kohdistuu vain työtuloihin. Keventää työn verotusta suhteessa etuus- ja eläketuloihin. Vahvistaa sekä työn tarjontaa että kysyntää: työllisyys ja työtunnit. Ei heikennä kansainvälistä kilpailukykyä. Kotitalouksien ostovoima vahvistuu, mutta ei kuitenkaan kasvata inflaatio-odotuksia. Verotuki kohdistuu vain työllisiin. Kasvattaa kuitenkin tuloeroja tulonjaon alapäässä. 22

23 Työtulovähennys, /v Työtulovähennys Työtulo, /v

24 45,00 Keskituloisen palkansaajan veroaste Mukana maksut 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 24

25 25

26 Päiväraha-, eläke- ja palkkatulon verotus % Palkkatulo Eläketulo Päivärahaetuus ,5 % 5 4 % 0 26

27 Verotus kytkeytyy tuloratkaisuihin Ansiotuloverotus on Suomessa läheisessä kytkennässä tulopolitiikkaan: osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Veronkevennykset ehdollisia tuloneuvottelujen tuloksille Veronkevennyksillä parannetaan kotitalouksien ostovoimaa, mutta ei aiheuteta työvoimakustannuksiin suuria korotuksia. Usein myös parannuksia sosiaalietuuksiin Verokiila = (työnantajamaksut + palkansaajamaksut + verot + kulutusverot) / työvoimakustannus 27

28 Työvoimakustannusten jakautuminen eri palkkatasoilla ,00 60 % 57 % ,00 50 % 50 % ,00 44 % , ,00 34 % 38 % 40 % 30 % Työnantajan maksut Työntekijän verot ja maksut ,00 Työntekijän nettotulo ,00 20 % Maksujen osuus työpanoksen hinnasta ,00 10 % ,00 0, keskipalkka 2-3 keskipalkka Keskipalkka 5-3 Keskipalkka 3-1 Keskipalkka 0 % 28

29 100 % Työntekijälle jäävä osuus työvoimakustannuksesta 90 % 19 % 19 % 19 % 19 % 19 % 80 % 70 % 60 % 15 % 19 % 25 % 31 % 38 % 50 % 40 % 30 % 20 % 66 % 62 % 56 % 50 % 43 % 10 % 0 % 1-2 keskipalkka 2-3 keskipalkka Keskipalkka 5-3 Keskipalkka 3-1 Keskipalkka Työntekijän nettotulo Työntekijän verot ja maksut Työnantajan maksut 29

30 Palkka- ja ansiotulojakauma,

31 Fiskaalinen devalvaatio Tavoite: Työvoimakustannuksen alentaminen erityisesti vientisektorin kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi Keino: Työnantajamaksujen alennus ja ALV:n korotus Tuottavuus alentunut, mutta nimellispalkat eivät jousta alaspäin yritysten kannattavuus heikkenee. Vientimarkkinat kilpailullisia Myös kotimainen tuotanto hyötyisi. EU:n komission selvitys: kasvattaa työllisyyttä, tuotantoa ja nettovientiä, vaikutukset eivät välttämättä suuria 31

32 32 Kokonaisveroaste (verotulot/bkt) * * 2016* 2017*

33 Verotuksen painopiste siirtynyt 33

34 Valtion ansiotuloverotus keventynyt Vv-ansiotuloverot veronalaisista tuloista, %, miehet Vv-ansiotuloverot veronalaisista tuloista, %, naiset

35 Voiko verotuksella kannustaa työntekoon? Tuloverotus vaikuttaa työn tarjontaan korkeintaan maltillisesti. Verotuksella ei voida vaikuttaa merkittävästi tehdyn työn määrään. Muut keinot tärkeämpiä: päivähoito, koulutus, terveydenhuolto, ansiosidonnaiset etuudet jne. Pohjoismaiset tutkimustulokset samankaltaisia. Veromuutoksilla voi sen sijaan olla huomattava vaikutus veropohjaan ja verotuloihin (esim. tulonmuunto). Lähde: Matikka Harju Kosonen (2015): Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan 35

36 Lisää aiheesta Henkilöverotus VM:n sivuilla Verohallinnon materiaaleja medialle OECD:n tilastoja EU:n komissio (2013): Study on the impact of fiscal devaluations, Taxation papers 36/

37 Elina Pylkkänen Finanssineuvos Puh Muita asiantuntijoita: Finanssisihteeri Filip Kjellberg Puh ,

38 OECD:n hanke veronvälttämisen estämiseksi (BEPS) Marianne Malmgrén VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus

39 Sisältö Mikä BEPS on? Mikä on EU:n rooli veronvälttämisen estämisessä? Miten BEPS vaikuttaa Suomessa? 39

40 Mikä BEPS on?

41 Hanke veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi BEPS = Base Erosion and Profit Shifting G20-valtioiden ja OECD-valtioiden yhteinen hanke Yli 80 valtiota: 34 OECD-valtiota, G20-valtiot ja yli 40 kehitysmaata Yritystoiminta ja liiketoimintamallit kansainvälisiä Erityisesti monikansallisten yritysten verosuunnittelun vaikutus tuloverotuottoihin Lisätietoja OECD:n sivuilla 41

42 Näin BEPS-projekti etenee 2013 OECD:n raportti: Addressing Base Erosion and Profit Shifting OECD:n raportti: Action Plan on Base Erosion and Profit Shifting Toimien työstäminen ja julkiset kuulemiset OECD julkaisee raportteja eräistä toimista Toimien työstäminen ja julkiset kuulemiset Kaikki raportit hyväksytään OECD:n veroasiainkomiteassa ja julkistetaan BEPS-paketti esitellään G20-valtioille Implementointi ja implementoinnin seuranta sekä eräiden BEPS-toimien jatkotyöstäminen 42

43 Voittojen siirto matalan verotuksen valtioihin Valtioiden erilaisten verosäännösten yhdistäminen aggressiivinen verosuunnittelu Voittoja ei näytetä verotuksessa. Voittoja siirretään valtioihin tai lainkäyttöalueille, joissa todellinen toiminta on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, mutta verotus on matalaa. Näin maksetaan vain vähän tai ei lainkaan yhteisöveroja. Yleensä verovelvollisten käyttämät BEPSstrategiat ovat laillisia. Aikaisemmin OECD:n verotyössä on painotettu kaksinkertaisen verotuksen poistamista rajat ylittävissä tilanteissa. 43

44 Jopa kymmenes verotuotoista menetetään Yritysten kilpailu vääristyy. Rajat ylittävä toiminta verrattuna kansalliseen toimintaan. Yritysten resurssit kohdentuvat tehottomasti ja investoinnit vääristyvät. Matala tuotto ennen veroja ja korkea tuotto verojen jälkeen. Verovelvollisten tasapuolisuus kärsii. Vaikuttaa kaikkien verovelvollisten veromoraaliin. OECD on arvioinut verotulojen menetykseksi 4 10 % maailmanlaajuisista verotuotoista eli vuoden 2014 tasolla miljardia dollaria. 44

45 Voittoa verotetaan siellä, missä se syntyy Toimintasuunnitelmassa 15 toimea Syksyn 2015 raporteissa suosituksia, minimistandardeja ja parhaita käytäntöjä BEPS-hankkeen tuotokset eivät ole sitovaa lainsäädäntöä. OECD odottaa valtioiden implementoivan tuotokset, jos ne ovat samaa mieltä. Tavoitteena eri valtioissa samanlainen verotuksellinen lähtökohta ( level playing field ) 45

46 Muutoksia ohjeisiin, määräyksiin ja lakeihin Muutoksia ehdotetaan OECD:n ohjeisiin (siirtohinnoittelu) OECD:n malliverosopimuksen määräyksiin (verosopimusten väärinkäyttö, kiinteät toimipaikat, verosopimusten toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen sopimusmenettely; implementointi monenkeskisellä sopimuksella) Kansalliseen lainsäädäntöön (verotuksellisten hybridien vastaamattomuustilanteet, väliyhteisölainsäädäntö, korkovähennysoikeuden rajoittaminen, tietojenvaihto ennakollisista veroratkaisuista tax rulings ) 46

47 BEPS:n vastaiset toimet Issue Action Output 1 Digital economy Address the tax challenges of the digital economy - Review of national legislation - Recommendation 2 Hybrid mismatch arrangement Neutralise the effects of hybrid mismatch arrangements - Model tax treaty/domestic law - Recommendation 3 CFCs Strengthen CFC rules - Domestic law - Best practice 4 Interest deductions Limit base erosion via interest deductions and other financial payments 5 Harmful tax practices Counter harmful tax practices more effectively, taking into account transparency and substance - Domestic law/tpg - Best practice - Identify OECD/non- OECD/revise criteria - Minimum standard 47

48 BEPS:n vastaiset toimet Issue Action Output 6 Treaty abuse Prevent treaty abuse - Model tax treaty/domestic law - Minimum standard 7 PE Prevent the artificial avoidance of PE status 8-10, 13 Transfer pricing Assure that transfer pricing outcomes are in line with value creation. Transfer pricing documentation 11, 12 Transparency Data analysis Mandatory disclosure, 14 Dispute resolution Make dispute resolution mechanisms more effective - Model tax treaty TPG/Model tax treaty Recommendations/ TPG - Model tax treaty - Minimum standard - Voluntary mandatory dispute resolution 15 Multilateral treaty Develop a multilateral instrument New tax treaty 48

49 Mikä on EU:n rooli veronvälttämisen estämisessä? 49

50 Näin EU toimii veronvälttämisen estämisessä EU:n omat toimet Direktiivien muutokset Komission toimintasuunnitelmia, tiedoksiantoja ja työohjelmia Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä Platform for tax good governance (lisätietoa komission sivuilla) Osallistuminen OECD:n BEPS-hankkeeseen ja hankkeen tuotosten koordinoitu implementointi EU:ssa 50

51 Komission toimintasuunnitelma Komission toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (joulukuu 2012) Toimenpide-ehdotusten lista jäsenvaltioiden veropohjien turvaamiseksi, yhteensä 34 ehdotusta, kuten mm. Nykyisten hankkeiden loppuunsaattaminen mm. säästötulojen verotus, tietojenvaihto, hallinnollisen yhteistyön parantaminen, tietotekniikka, yritysverotuksen käytännesäännöt Suosituksia mm. yleinen veronkiertosäännös ja musta lista 51

52 Komission tiedonanto Komission tiedonanto: Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toimintaalaa 1. Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB): kokonaisvaltainen ratkaisu voitonsiirtoihin 2. Tehokkaan verotuksen varmistaminen siellä, mistä voitot ovat peräisin 3. Lisätoimet yritysten verotusympäristön parantamiseksi 4. Lisäparannukset verotuksen avoimuuden alalla 5. EU:n koordinointivälineet 52

53 Komission työohjelma Komission työohjelma 2016 Oikeudenmukainen, tehokas ja kasvua edistävä yhtiöverotus Yritysten olisi maksettava veroja siinä maassa, missä niiden voitot on tuotettu. Parannetaan yhtiöverojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja torjutaan veronkiertoa, muun muassa panemalla täytäntöön veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevat kansainväliset standardit. Yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskeva ehdotus on tarkoitus peruuttaa Ehdotus vaiheittaisesta lähestymistavasta, jossa ensimmäisenä vaiheena on pakollinen veropohja 53

54 Neuvoston päätelmät Neuvoston päätelmät veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista ( ) 17. MUISTUTTAA, että OECD:n BEPS-suositukset, jotka koskevat toimenpidettä 2 (verokohtelun eroavuudet), toimenpidettä 3 (ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat säännöt), toimenpidettä 4 (korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskevat säännöt), toimenpidettä 6 (yleinen väärinkäytösten vastainen sääntö), toimenpidettä 7 (kiinteän toimipaikan status) ja toimenpidettä 13 (maakohtainen raportointi), voitaisiin panna täytäntöön tarkemman teknisen tarkastelun jälkeen säädösehdotuksilla, joissa käsiteltäisiin pääasiassa BEPStorjuntatoimien kansainvälisiä näkökohtia, estämättä kuitenkaan jäsenvaltioita soveltamasta veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämiseen tarkoitettuja kansallisia tai sopimuspohjaisia määräyksiä, 54

55 Veronkierron vastainen toimenpidepaketti EU:n komissio antoi toimenpidepaketin Paketin aloitteet: Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20- ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Tiedonanto ulkoisesta strategiasta Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään tarkempi analyysi näiden aloitteiden tueksi. 55

56 Miten BEPS vaikuttaa Suomessa? 56

57 Vaihtoehdot implementoida BEPS-toimia Miten suositusten toteuttaminen muuttaisi kansallista lainsäädäntöä? OECD:n BEPS-raporttien joustavuus (kansallisten verojärjestelmien erot, EU-lainsäädäntö ja perustuslailliset kysymykset) EU:n BEPS toimet ja niiden implementointi (sisältö ja aikataulu) 57

58 Lainmuutosten vaikutukset arvioitava Vaikutukset verotuottoihin Kaksinkertaisen verotuksen tilanteiden kasvu Verotusoikeuden uudelleen jakautuminen verotuksellisen asuin- ja lähdevaltion kesken Kehitys muissa valtioissa 58

59 Työ jatkuu OECD:ssä ja EU:ssa OECD Siirtohinnoitteluohjeet Voittojen kohdentaminen kiinteisiin toimipaikkoihin OECD:n malliverosopimuksen muutokset ym. Korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset vakuutus- ja pankkialalle Monenkeskinen sopimus verosopimusmuutosten täytäntöönpanosta EU Direktiiviehdotus BEPS:n vastaisista toimista Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20-ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Uusi direktiiviehdotus yhteiseksi yhdistetyksi yhtiöveropohjaksi Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä sekä neuvoston ja komission työryhmät 59

60 Marianne Malmgrén Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Puh Muita asiantuntijoita: Hallitusneuvos Antero Toivainen Puh

61 Valmisteverotus Merja Sandell VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Verotus

62 Valmiste- ja liikenteen verojen arvioidut tuotot Verotuotto yhteensä 9,0 mrd. euroa, noin 22 % valtion verotuloista Energiaverot M Alkoholivero M Ajoneuvovero M Tupakkavero 929 M Autovero 839 M Makeis- ja virvoitusjuomavero 257 M Jätevero 25 M Juomapakkausvero 15 M Talousarvion 2016 mukaiset arviot 62

63 Tärkeimpänä tavoitteena kerätä verotuloja Tavoitteet Verotulojen kerääminen, tulot yleiskatteellisia Ohjaustavoitteet EU-velvoitteet Erityisiä kulutusveroja Pisteveroluonteen ja korkeiden verokantojen haasteet Hallinnollisesti varsin tehokkaita

64 Tupakkaveroa korotettu huomattavasti Savukkeet, kääretupakka, irtotupakka, sikarit, muut tupakkaa sisältävät tuotteet (nuuska), savukepaperi Valtiontaloudellinen tavoite, mutta myös terveyspoliittinen (=tupakoinnin loppuminen, kirjattu verolakiin) Veroa korotettu huomattavasti Savukkeet +57 % Kääretupakka +112 % Samaan aikaan tupakoinnin kulutus vähentynyt % Vuotuinen verokertymä kasvanut M 64

65 Tupakkaveron korotukset jatkuvat Hallitusohjelma: tupakkaveroa korotetaan asteittain 270 M hallituskaudella Vuosien korotukset päätetty (HE 36/2015 vp) savukkeiden vero +24 % (halpojen +26 %) savukeaskin hinta noin +0,55 / v 65

66 Tupakkaverossa huomioitava Direktiivi 2011/74/EU: verotettavat tuotteet sekä veron rakenne ja vähimmäistaso Esim. savukkeissa sekarakenne: arvovero + kiinteä määrävero, lisäksi mahdollista säätää (kiinteä) vähimmäisvero halvoille savukkeille Verottoman matkustajatuonnin ja salakuljetuksen hallitsematon kasvu riskinä Tupakkayhtiöiden verosuunnittelu

67 Näin tupakkaa verotetaan Savukkeet Yksikkövero 0,75 / 20 kpl + arvovero 52 % x vmh (hintalipukkeessa ilmoitettu hinta) Vero vähintään 3,77 / 20 kpl Hienoksi leikattu kääretupakka Yksikkövero 0,78 / 30 g + arvovero 52 % x vmh Vero vähintään 3,435 / 30 g Piipputupakka Yksikkövero 0,86 / 30 g Sikarit Arvovero 31 % x vmh Muu tupakkaa sisältävä tuote (esim. nuuska) ja savukepaperi (kansallinen vero) 60 % x vmh

68 Alkoholivero Veroa alennettiin 33 % vuonna 2004, kun tuontirajoitukset Virosta poistuivat Veroa korotettu asteittain Kokonaiskulutus vähentynyt 12 % (2007: 12,7 l / yli 15 v asukas; 2014: 11,2 l) Veropohja (tilastoitu kulutus) pienentynyt lähes 12 %, veronkorotukset kuitenkin lisänneet verotuloja lähes 380 miljoonaa euroa Pienpanimoiden verotuki (HE 352/2014 vp)

69 Alkoholiverossa huomioitava Direktiivit: verotettavat tuotteet, veron rakenne ja vähimmäistasot Alkoholipolitiikka: hinta ja saatavuus Veroton matkustajatuonti

70 Matkustajatuonti pienentää verotuloja Seurattu vuodesta milj. litraa 100 % alkoholia / v, n. puolet väkevinä Ongelmana mm: vaikutus verokertymään vaikutus kotimaiseen elinkeinoon laatu- ja ikärajavalvonnan puute Lääkkeeksi: veronkorotuksista pidättäydytty (2014 korotus puolitettuna) laivayhtiöiden käytäntöihin puututtu ohjetasot ja näyttötaakka (omaan käyttöön) 2014 valvonnan tehostaminen tiedottaminen 70

71 Alkoholijuomien verotasot vuonna 2016 Veron määrä euroa/litra sataprosenttista alkoholia , ,0 32,1 31,9 30,8 27, Väkevä 40% Siideri 4,7% Olut 4,7% Välituote 21% Viini 11% Välituote 15% 71

72 Energiaverotus Liikenne- ja lämmityspolttoaineet, sähkö Valtiontaloudellinen tavoite ja merkitys Myös ympäristö-, energia- ja teollisuuspoliittisia tavoitteita Aluepolitiikka, huoltovarmuusnäkökohta Tekniikkaneutraalisuus, ennakoitavuus Direktiivi 2003/96/EY: verotettavat tuotteet, vähimmäisverotasot Biopolttoaineiden jakeluvelvoite, valtiontukikysymykset 72

73 Liikennepolttoaineiden verotus Energiaverouudistus 2011 Moottoribensiini, dieselöljy ja niitä korvaavat nestemäiset biopolttoaineet: energiasisältö- ja CO2-verokomponentit (58 / CO2ton) Dieselpolttoaineilla alennettu energiasisältövero henkilöautojen vuotuinen käyttövoimavero kompensoi Biopolttoaineet: litramääräinen vero alempi kuin fossiilisilla vaikka veron laskentaperuste sama (energiasisältö, elinkaarenaikainen CO2) lisäksi kestävien biopolttoaineiden CO2-vero alennettu (hiilineutraalisuus), tuplalaskettavien CO2-vero on 0 Lähipäästöalennus Maakaasulla ja sähköllä lämmityspolttoaineen verokanta henkilöautojen vuotuinen käyttövoimavero kompensoi

74 Eri käyttövoimien liikenneverorasitus euroa Verokustannukset 10 vuodessa Auton veroton hinta Ajomatka km / vuosi Energiavero Käyttövoimavero Perusvero Autovero Dieselauto Bensiiniauto Flexifuel (E85) Maakaasu Biokaasu Ladattava hybridi Sähköauto 74

75 Lämmityspolttoaineiden verotus Lämmöntuotanto voimalaitoksissa, teollisuus- ja työkonekäyttö Energiaverouudistus 2011 Kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu sekä nestekaasu (2016) Energiasisältö- ja CO2-verokomponentit (54 / CO2ton) Samat perusteet kaikille, siirtymäaika vuoteen 2015 Biopolttoaineet: kaasumaiset ja kiinteät verottomia, nestemäisten CO2-vero alennettu Turpeella oma matala energiavero

76 Lämmityspolttoaineiden verotasot 2016 /MWh 30,0 Energiatuotteiden verotasoja vuonna 2016, /MWh 25,0 20,0 15,0 CO2-vero Energiasisältövero 10,0 5,0 0,0 Kivihiili Maakaasu Turve Kevyt polttoöljy Biopolttoöljy, tuplalaskettava Raskas polttoöljy Nestekaasu

77 Sähkön verotus Sähkön veroluokat II: teollisuus, maatalous, konesalit (2014), kaivostoiminta (2017): 0,703 snt/kwh I: muut (kotitaloudet, palvelut, rakentaminen, julkinen sektori): 2,253 snt/kwh Sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet verottomia Pientuotannon lievennykset (HE 349/2014 vp)

78 Lämmityspolttoaineiden ja sähkön verotuet Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon CO2-vero puolitettu 103 M Useat teollisuusprosessit verottomia Teollisuuden alennettu sähköverokanta 591 M Energiaintensiivisen teoll. veronpalautus 221 M Kaivostoiminta rinnastetaan uudelleen teollisuuteen M Maatalouden energiaverotuki (sähkö II tasolle, energiasisältöveron palautus) 34 M

79 Lisätietoa valmisteverotuksesta VM:n sivut EU:n komission sivut 79

80 Merja Sandell Hallitusneuvos Puh Energia- ja ympäristöverotus: Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh Alkoholi- ja tupakkaverotus sekä verotuotot Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh Makeisverotus: Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh Liikenneverotus: Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh

81 Seuraa meitä Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö

82 Tommi Tolkki Tiedottaja Puh vm.fi/vm-akatemia Mediapuhelin ma pe kello