SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA ANNETUN SISÄMINISTERIÖN ASETUKSEN (1522/2015) 4 :N MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 SISÄMINISTERIÖ Muistio Maahanmuutto-osasto Tuuli Tuunanen SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA ANNETUN SISÄMINISTERIÖN ASETUKSEN (1522/2015) 4 :N MUUTTAMISESTA Yhteenveto Nykytila Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta (1522/2015) eli niin sanottu maksuasetus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Maksuasetuksen mukaan oleskelulupamaksut ovat pääsääntöisesti maksullisia. Maksuasetuksen 4 mukaan käsittelymaksua ei pääsäännöstä poiketen peritä kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetulta perheenjäseneltä, joka hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella ennen kuin perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä perheenjäsenten ensimmäisten oleskelulupahakemusmäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Jatkossa perheenjäsenten oleskelulupahakemusten käsittely tulee vaatimaan aiempaan verrattuna moninkertaisesti resursseja. Tästä johtuen on tarpeen tarkastella uudelleen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten oleskelulupien maksuttomuuden perusteita siltä osin, kun luvat ovat maksuttomia sekä muuttaa toistaiseksi omaksuttua käytäntöä vastaamaan kansallisen lainsäädännön muutoksia ja valtion maksuperustelain pääperiaatetta päätösten maksullisuudesta. Maksuasetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa maksu perittäisiin kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä myös silloin, kun tämä hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella ennen kuin perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Jatkossa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenen hakemukset eivät siten olisi enää maksuttomia. Maksujen suuruus määräytyisi voimassaolevan vuoden 2016 maksuasetuksen mukaan. Lisääntyväksi ennakoiduista perheenjäsenten oleskelulupahakemusmääristä aiheutuvat aiempaa merkittävästi suuremmat resurssitarpeet voitaisiin ainakin osittain kattaa hakemusten käsittelymaksuista kerättävillä tuloilla. Taloudelliset näkökulmat puoltavat muutosta, jolle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä. Valtion maksuperustelain (150/1992) 4 :n mukaan päätösten, jotka on tehty hakemuksesta, tulee olla maksullisia, jollei suoritteen maksuttomuudelle ole perusteltua syytä. Maksuasetuksen mukaan oleskeluluvat ovat pääsääntöisesti maksullisia. Näin ollen myös perheenjäsenen oleskelulupahakemukset ovat pääsääntöisesti maksullisia. Maksuasetuksen 4 :n 1 momentin 1-kohdan mukaan hakemuksen käsittelymaksua määräaikaisesta oleskeluluvasta ei kuitenkaan peritä ulkomaalaiselta, joka otetaan Suomeen kiintiöpakolaisena tai 2-kohdan mukaan hakemuksesta, joka koskee kansainvälistä suojelua. Maksua ei 3-kohdan mukaan myöskään peritä kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä, joka hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella ennen kuin perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan

2 Suomeen tuloa (niin sanottu vanha perhe). Jos perhe on muodostettu vasta perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen (niin sanottu uusi perhe) tai perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, maksu kuitenkin peritään jo voimassaolevan maksuasetuksen nojalla. Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen oleskeluluvan ulkomailla olevalle ulkomaalaiselle ja ensimmäisen oleskeluluvan ilman oleskelulupaa maahan saapuneelle ulkomaalaiselle ulkomaalaislaissa tarkemmin säädetyillä perusteilla. Oleskelulupahakemukset jätetään ulkomailla Suomen edustustoon ja Suomessa paikallispoliisille. Hakemuksen jättämisen yhteydessä hakemuksen vastaanottava viranomainen perii hakijalta käsittelymaksun. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys (HE 2/2016) ulkomaalaislain tarkentamiseksi siten, että hakemuksen käsittely aloitettaisiin varsinaisesti vasta kun hakija on suorittanut oleskeluluvan tai muun ulkomaalaislain nojalla ratkaistavan maksullisen hakemuksen käsittelystä perittävän maksun. Vastaavanlainen sääntely on jo voimassa ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA-järjestelmä) kautta vireille pantavien oleskelulupahakemusten osalta ja jatkossa sääntely ulotettaisiin myös paikan päällä jätettyihin, niin sanottuihin paperihakemuksiin. Toistaiseksi perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia ei kuitenkaan ole mahdollista laittaa vireille sähköisesti. Hakemuksen vastaanottaja kirjaa hakemuksen tiedot ulkomaalaisrekisteriin. Edustustot ulkomailla ja paikallispoliisi Suomessa antavat oleskelulupapäätökset tiedoksi hakijoille. Valtion maksuperustelain 6 :n mukaan suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee pääsääntöisesti vastata omakustannusarvoa. Maahanmuuttovirasto on arvioinut vuoden 2015 toteuman mukaan, että perheenjäsenen ensimmäisen oleskeluluvan omakustannusarvo on 451 euroa, Maahanmuutto-viraston osuuden ollessa 264 euroa ja ulkoministeriön osuuden ollessa 187 euroa. Omakustannusarvot tarkistetaan vuoden 2017 maksuasetuksen valmistelun yhteydessä. Voimassaolevan vuoden 2016 maksuasetuksen liitteen mukaan ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu on 455 euroa. Jos hakemus jätetään sähköisesti UMAjärjestelmän kautta, maksu on 425 euroa. Maksuperustelain 6 mahdollistaa, että maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen oaskustannusarvoa alempana, jos siihen on esimerkiksi sosiaalisiin tarkoituksiin liittyviä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Maksuasetuksen 3 :n 2 kohdan mukaan Maahanmuuttovirasto perii omakustannushintaa alemman käsittelymaksun, jos kyseessä on alaikäinen hakija. Maksuasetuksen liitteen mukaan alaikäisen henkilön ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu on 230 euroa. Jos alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus jätetään sähköisesti UMA-järjestelmän kautta, maksu on 200 euroa. Maksutulot jaetaan Maahanmuuttoviraston ja Ulkoministeriön välillä erikseen sovitussa suhteessa. Voimassaoleva Puitesopimus Maahanmuuttoviraston maksullisia suoritteita koskevista hallinnonalojen välisistä menettelyistä on vuodelta Hakemuksen ja samassa yhteydessä maksun vastaanottanut viranomainen pitää oman osuutensa käsittelymaksusta ja tilittää loput Maahanmuuttovirastolle. Maksutulojen jakamisesta on sovittu siten, että maksusta osoitetaan Maahanmuuttovirastolle 255 euroa tai 225 euroa, jos hakemus on jätetty UMA-järjestelmän sähköisen asioinnin kautta ja loput 200 euroa hakemuksen vastaanottoon osallistuvalle viranomaiselle joko Suomen ulkomaan edustustolle tai poliisille. Alaikäisten hakijoiden maksuista tili- 2

3 Nykytilan arvio tetään Maahanmuuttovirastolle 130 euroa ja loput 100 euroa pitää hakemuksen vastanottanut viranomainen. Turvapaikanhakijoiden määrä oli vuoden 2015 jälkipuolella huomattavan suuri. Vuonna 2015 Suomeen saapui yhteensä yli turvapaikanhakijaa, noin kymmenenkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoita on saapunut 11.4 mennessä Suomeen yhteensä Vuonna 2015 ja 2016 turvapaikkahakemuksen jättäneistä on perunut hakemuksensa tai hakemus on muuten rauennut, joten käsiteltävänä on noin hakemusta, joista arvioidaan myönteisen päätöksen saavan noin 8170 hakemusta (tilanne ). Turvapaikanhakijoiden määrän vuonna 2015 merkittävää kasvua ennakoidaan seuraavan vastaavansuuntainen kasvu perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrässä. Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrän kasvun ennakoidaan käynnistyvän kunnolla kesästä 2016, jolloin vuonna 2015 turvapaikkahakemuksen jättäneiden, myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden perheenjäsenet alkavat jättämään omia oleskelulupahakemuksiaan. Koska perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättäminen ei toistaiseksi ole mahdollista sähköisesti, perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättäminen vaatii aikaa. Maahanmuuttovirasto on arvioinut kehysehdotuksessaan, että vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksia jätettäisiin ja vuonna 2017 yhteensä Arviot ovat suuntaa-antavia. Viime vuosina kansainvälistä suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia on jätetty keskimäärin 700 vuodessa, esimerkiksi vuonna 2015 yhteensä 770 hakemusta. Vuonna 2015 kohdentui maksuttomiin perheenyhdistämishakemuksiin Maahanmuuttovirastossa 6 henkilötyövuotta. Ulkomaalaislain 69 a :n nojalla perhesiteen perusteella tehtyä oleskelulupahakemusta koskeva päätös on annettava hakijalle tiedoksi viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Vaikka arviot perheenyhdistämishakemusten lukumäärästä ovat suuntaaantavia, on selvää, että perheenyhdistämisiä koskevien hakemusten käsittely tulee vaatimaan aiempaa merkittävästi enemmän resursseja sekä Maahanmuuttovirastolta että Suomen edustustoilta, joiden osalta paine tulee kohdentumaan erityisesti tiettyihin edustustoihin. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja sitä seuraava perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrän kasvu merkitsevät, että Maahanmuuttovirasto ja Suomen edustustot ovat joutuneet ja joutuvat jatkossa kohdentamaan aiempaa enemmän voimavaroja toimintaan, josta voimassaolevan maksuasetuksen mukaan ei ole saatavissa maksutuloja. Siksi olisi perusteltua laajentaa maksullisuus tilanteisiin, joissa maksun soveltamiselle ei ole estettä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta eivätkä viranomaiset saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään todennut, että valtion positiivisten ja negatiivisten velvollisuuksien kohdalla tulee löytää oikeudenmukainen tasapaino yksilön ja yhteiskunnan kilpailevien intres- 3

4 Ehdotettavat muutokset sien välillä. Valtiolla on kuitenkin tietty harkintamarginaali. Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta eivätkä velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. Perhe-elämän ja maahanmuuton yhteydessä valtion velvollisuus sallia maassa asuvan henkilön sukulaisten maahan pääsy vaihtelee riippuen kysymyksessä olevien henkilöiden erityisistä olosuhteista ja yleisestä intressistä. EU:ssa ei ole yhdenmukaistettu sääntöjä, jotka koskevat perheenyhdistämiseen liittyviä oleskelulupien käsittelymaksuja. Perheenyhdistämisdirektiivin (2003/86/EY) mukaan pakolaisten tilanne vaatii erityistä huomiota niiden syiden vuoksi, jotka ovat pakottaneet heidät pakenemaan kotimaastaan ja jotka estävät heitä viettämästä siellä perhe-elämää. Tämän vuoksi olisi säädettävä tavanomaista suotuisammista edellytyksistä heidän oikeudelleen perheenyhdistymiseen. Komission tiedonannossa (KOM(2014) 210final) neuvoston direktiivin 2003/86/EY soveltamista koskevista ohjeista todetaan, että jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus periä kohtuullinen ja oikeasuhteinen hallinnollinen maksu perheenyhdistämistä koskevasta hakemuksesta ja niillä on rajallinen harkintavalta näiden maksujen asettamisessa, kunhan direktiivin tavoitteen ja tehokkaan vaikutuksen saavuttaminen ei vaarannu. Näiden maksujen määrällä ei saa olla tavoitteena eikä vaikutuksena esteen luominen perheenyhdistämistä koskevalle oikeudelle. Maksut, joilla on merkittävä taloudellinen vaikutus direktiivissä asetetut edellytykset täyttävälle kolmannen maan kansalaiselle, voivat estää tätä käyttämästä direktiivin mukaisia oikeuksiaan. Tällöin ne on katsottava sellaisinaan liiallisiksi ja suhteettomiksi. Lasten edun nimissä komissio kannustaa jäsenvaltioita poistamaan hallinnolliset maksut alaikäisten esittämiltä hakemusilta. Kolmansien maiden kansalaisilta ja näiden perheenjäseniltä perittäviä maksuja voitaisiin verrata omilta kansalaisilta vastaavista asiakirjoista perittäviin maksuihin sen arvioimiseksi, ovatko kolmansien maiden kansalaisilta perityt maksut oikeasuhteisia. Samalla on kuitenkin huomioitava, etteivät nämä henkilöt ole täysin samanlaisessa tilanteessa. Käytäntö, jossa maksu peritään kansainvälistä suojelua saavan henkilön perheenjäseneltä, ei ole erityisen yleinen muissa pohjois- tai EU-jäsenvaltioissa. Ruotsissa maksu ei ole käytössä kansainvälistä suojelua saavien ydinperheenjäsenille mutta muilta omaisilta peritään maksu, joka suuruus on aikuiselta noin 170 euroa ja lapselta noin 85euroa. Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa ei ole käytössä hakemuksen käsittelymaksua pakolaisten tai toissijaista suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäsenille. Myöskään Belgiassa tai Saksassa kansainvälistä suojelua saavien ulkomaalaisten perheenjäsenille ei ole asetettu hakemuksen käsittelymaksua mutta maksettavaksi tulee erillinen viisumimaksu, jonka suuruus Belgiassa on noin 180 euroa ja Saksassa 60 euroa tai 30 euroa. Norja perii kansainvälistä suojelua saavien perheenjäseniltä hakemuksen käsittelymaksun, jonka suuruus on noin 640 euroa. Maksuttomuus ehdotetaan poistettavaksi kansainvälistä suojelua saavan ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä, joka hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella ennen kuin perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa (niin sanotut vanhat perheenjäsenet). Jatkossa kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenjäsenten oleskelulupahakemukset eivät siten olisi enää maksuttomia. Merkitystä 4

5 ei enää jatkossa olisi sillä, onko perheenkokoajalle myönnetty pysyvä oleskelulupa tai onko kyseessä uusi vai vanha perhe. Muutokset toteutettaisiin poistamalla maksuasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohta ja tämän johdosta korjattaisiin kohtien 4-8 numerointia vastaavasti. Muutokset koskisivat vain kansainvälistä suojelua saaneiden ulkomaalaisten perheenjäsenten oleskelulupia, eivät ulkomaalaislain 90 :n nojalla pakolaiskiintiössä otettavien ulkomaalaisen lupia tai kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, jotka säilyisivät maksuttomina myös jatkossa maksuasetuksen 4 :n 1 momentin 1 ja 2 - kohtien nojalla. Määrältään kasvavaksi ennakoitujen perheenjäsenten ensimmäisten oleskelulupahakemusten edellyttämät aiempaa merkittävästi suuremmat resurssitarpeet Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille katettaisiin jatkossa ainakin osittain hakemusmaksuista kerättävillä tuloilla. Kansainvälistä suojelua saavan ulkomaalaisen perheenjäsenen oleskeluluvan maksuttomuutta on perusteltu humanitaarisilla syillä. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden erityinen asema huomioiden on pidetty peruteltuna, että maksuja ei peritä perheenjäseniltään. Lähtökohta on ollut yhdenmukainen ulkomaalaislain 114 :n kanssa, jonka mukaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä ei ulkomaalaislain pääsäännöstä poiketen ole ollut turvattu toimeentulo, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa (niin sanottu vanha perhe). Uusilta perheiltä turvattu toimeentulo on edellytetty oleskeluluvan edellytyksenä jo nyt. Nyt esitettävä muutos olisi kuitenkin linjassa ulkomaalaislakia koskevan hallituksen esityksen kanssa. Eduskunnalle on annettu huhtikuussa 2016 hallituksen esitys 43/2016, jonka mukaan kansainvälistä tai tilapäistä suojelua Suomessa saavan perheenkokoajan perheenjäseniltä tultaisiin jatkossa tietyin poikkeuksin edellyttämään oleskeluluvan myöntämisen ehtona, että heidän toimeentulonsa on turvattu myös silloin, kun perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. On huomioitava, että hanke toteutuessaan todennäköisesti vaikuttaa perheenjäsenten oleskelulupahakemusmääriin. Jos oleskeluluvan hakija ei itse pystyisi vastaamaan hakemuksen käsittelymaksusta vaan se tulisi kunnan sosiaalitoimen suoritettavaksi toimeentulotukena perheenkokoajalle, tällä saattaisi olla merkitystä arvioitaessa oleskeluluvan ehtona jatkossa olevan turvattua toimeentulo koskevan edellytyksen täyttymistä. Esityksen mukaan maksullisuuden piiriin nyt otettavien perheenjäsenten hakemusten käsittelymaksun suuruus olisi sama, kuin mitä voimassaolevan maksuasetuksen mukaan peritään perheenjäsenen hakemuksen käsittelymaksuna niissä tilanteissa, joissa maksu jo voimassaolevan maksuasetuksen nojalla peritään. Esityksessä ei määritellä maksujen suuruutta tai niiden perusteita vaan ne perustuvat voimassaolevan maksuasetuksen säännöksiin, joita ei ehdoteta muutettavaksi. Voimassa olevaan maksuasetukseen perustuen kansainvälistä suojelua saavan ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetun perheenjäsenen ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu olisi suuruudeltaan 455 euroa. Jos perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättäminen UMAjärjestelmän kautta otetaan jatkossa käyttöön ja hakemus jätetään tällöin sähköisesti UMA-järjestelmän kautta, maksu olisi 425 euroa. Alaikäisen ensimmäisen oleskelu- 5

6 luvan käsittelymaksu olisi 230 euroa tai jos sähköinen asiointi otetaan jatkossa käyttöön ja alaikäisen ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus jätetään sähköisesti UMA-järjestelmän kautta, maksu olisi 200 euroa. Valtion maksuperustelain 6 :n mukaan suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee pääsääntöisesti vastata omakustannusarvo. Maahanmuuttovirasto on arvioinut vuoden 2015 toteuman mukaan, että perheenjäsenen ensimmäisen oleskeluluvan omakustannusarvo on 451 euroa, Maahanmuuttoviraston osuuden ollessa 264 euroa ja ulkoministeriön osuuden ollessa 187 euroa. Omakustannusarvot tarkistetaan vuoden 2017 maksuasetuksen valmistelun yhteydessä. Kansainvälistä suojelua saavan ulkomaalaisen perheenjäsenelle asetettavaksi ehdotettavan ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu vastaisi Maahanmuuttoviraston arvioimaa omakustannusarvoa. Alaikäiseltä hakijalta perittävä alhaisempi käsittelymaksu olisi kuitenkin omakustannusarvoa selvästi alhaisempi, noin puolet sen arvosta. Alaikäisiä koskeva hinnanalennus ja sen perusteet on säädetty voimassaolevassa asetuksessa. Valmistelussa ei ole ilmennyt erityisiä perusteita poiketa ensimmäistä oleskelulupaa koskevista hakemuksista nykyisin perittävistä hakemuksen käsittelymaksuista. Maksutulot jaettaisiin viranomaisten välillä samassa suhteessa, kuin muidenkin samanhintaisten oleskelulupahakemusten tulot jaetaan nykyisin. Maksusta osoitettaisiin Maahanmuuttovirastolle 255 euroa (tai 225 euroa, jos hakemus on jätetty UMAjärjestelmän sähköisen asioinnin kautta mikäli sähköinen asiointi laajennetaan koskevaan perheenjäsenten oleskelulupahakemusia) ja loput 200 euroa hakemuksen vastaanottoon osallistuvalle viranomaiselle. Alaikäisten hakemuksen käsittelymaksusta osoitettaisiin maahanmuuttovirastolle 130 euroa ja loput 100 euroa pitäisi hakemuksen vastanottanut viranomainen. Valmistelussa ei ole ilmennyt erityisiä perusteita poiketa voimassa olevista maksutulojen jakosuhteista viranomaisten välillä. Tavoitteena on, että käyttöönotettavin maksuin katetaan ainakin osa Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille kasvavista perheenjäsenten oleskelulupahakemusmääristä aiheutuvat kustannukset. Käsittelymaksujen perimisellä ei siten ole tavoitteena eikä vaikutuksena esteen luominen perheenyhdistämistä koskevalle oikeudelle. Esitetyt hakemuksen käsittelymaksut vastaisivat omakustannusarvoa ja voimassaolevien oleskelulupamaksujen suuruutta. Esitettäviä maksuja voidaan edellä mainituin perustein pitää kohtuullisina ja oikeasuhteisina maksuina, joiden tavoitteena on kattaa hakemusprosessista aiheutuvat kulut. Kansainväliset sopimukset tai muut velvoitteet eivät siten aseta estettä maksuttomuuden poistamiselle. Asetuksen muutos on tarkoitus saada voimaan 16. päivä toukokuuta Taloudelliset vaikutukset Maksuasetukseen esitettäväksi tehtävän soveltamisalan muutoksen johdosta arvioidaan vain kyseisen muutoksen taloudelliset vaikutukset, ei vuoden 2016 maksuasetuksen vaikutuksia laajemmin. Esityksen vaikutukset arvioidaan vain vuoden 2016 osalta, koska esitetty muutos koskee vain vuoden 2016 maksuasetusta. 6

7 Maahanmuuttovirasto on arvioinut kehysehdotuksessaan, että vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksia jätettäisiin yhteensä On kuitenkin huomioitava, että perheenyhdistämiskriteereiden tiukennushanke toteutuessaan todennäköisesti vaikuttaisi perheenjäsenten oleskelulupahakemusmääriä alentavasti. Toteutuessaan myös nyt esitettävän muutoksen seurauksena osa mahdollisista hakijoista saattaisi jättää hakematta oleskelulupaa tilanteissa, joissa luvan saaminen olisi epätodennäköistä. Arvioit ovat siten vain suuntaa-antavia ja tarkempien arvioiden antaminen on vaikeaa, koska arvion antamiseen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät. Koska perheenyhdistämishakemuksia koskevan kasvupiikin ennakoidaan ajoittuvan kesään 2016, voidaan nykytiedon valossa arvioida, että asetusmuutoksen voimaantulon toukokuussa jälkeen saatetaan jättää vuonna 2016 yhteensä ehkä noin kasainvälistä suojelua saavan perheenyhdistämishakemusta. Aiemmasta poikkeava hakijaprofiili huomioiden arvion tekeminen siitä, miten suuri osa hakijoista olisi alaikäisiä, ja siten oikeutettuja alempaan hakijamaksuun, on haastavaa. Voidaan karkeasti arvioida, että noin puolessa tapauksissa eli 7500 hakemuksessa hakija saattaisi olla puoliso, huoltaja tai muu täysi-ikäinen omainen, jolloin hakemuksen käsittelymaksu olisi 455 euroa. Noin puolessa tapauksista eli 7500 hakemuksessa hakija saattaisi olla alaikäinen, jolloin hakemuksen käsittelymaksu olisi 230 euroa. Koska perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia ei toistaiseksi ole mahdollista laittaa vireille sähköisesti, taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on käytetty paperiselle hakemukselle asetettavaa hakemuksen käsittelymaksua. Voidaan alustavasti laskea, että täysikäisten perheenjäsenten osalta hakemuksen käsittelymaksuja kertyisi vuonna 2016 yhteensä 7500 x 455 euroa eli yhtensä noin euroa. Alaikäisten hakijoiden osalta hakemusten käsittelymaksuja puolestaan kertyisi vuonna 2016 noin 7500 x 230 euroa eli yhteensä euroa. Mikäli oleskelulupaa hakevien perheenjäsenten määrä ja täysi-ikäisten ja alaikäisten hakijoiden jakauma osoittautuu paikkansapitäväksi, hakemusten käsittelymaksuilla kertyisi vuonna 2016 yhteensä noin euroa. Epävarmojen muuttujien johdosta arviot ovat suuntaa-antavia. Koska täysi-ikäisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusmaksun ehdotettu suuruus vastaa omakustannusarvoa, voidaan kuitenkin todeta, että hakemusprosessin kulut voitaisiin muutoksen voimaantuloajankohdasta alkaen kattaa hakemuksen käsittelymaksuilla. Alaikäisten hakijoiden hakemusten käsittelymaksun suuruuden ollessa noin puolet omakustannushinnasta, alaikäisten hakijoiden osalta hakemusmaksutuloilla voitaisiin kattaa noin puolet kuluista. Toinen puolikas katettaisiin valtion varoin budjettirahoituksella. Tämän kustannuksen suuruus vuodelta 2016 olisi hakemusmääriä koskevien arvioiden osoittautuessa paikkansapitäviksi arviolta hakemusmaksuilla kertyvää summaa vastaava euroa. Sisäministeriö tulee huomioimaan syksyn lisätalousarvioehdotus- ja talousarviovalmistelussa sen, että lupatuotoista saatavilla maksutuloilla katetaan toimintamenomomentilta maksettavista kuluista nykyistä suurempi osuus. 7

8 LIITE Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Maahanmuuttovirasto TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet 2016 toteuma (1-3/2016) 2016 tavoite 2015 toteuma 2014 toteuma - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 8