Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen"

Transkriptio

1 Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen LAAKEA-osahanke 2008

2 Alkusanat Tämä suositus on syntynyt Suomen eri yliopistojen suomenkielisten kypsyysnäytteiden kielentarkastajien yhteistyönä. Yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastuskriteerien yhtenäistämiselle on ollut tarvetta jo kauan, ja nyt LAAKEAn osahankkeena työ on vihdoin toteutettu vuonna Mukana projektissa ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Vaasan yliopisto. Lisäksi kehitystyössä on auttanut Teknillinen korkeakoulu. Suosituksessa annetaan ohjeita ja suosituksia itse kielentarkastukseen, mutta samalla siinä otetaan kantaa myös eräisiin kielentarkastusta ja kielentarkastajia koskeviin kypsyysnäytekäytäntöihin. Teksti keskittyy antamaan ohjeita ja suosituksia esiin tulleisiin tavallisiin ongelmiin, kun taas esimerkiksi konkreettinen kielentarkastuksen muistilista on tekstin liitteenä, samoin kuin esimerkki kypsyysnäytteiden ohjeistuksesta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti avuksi kypsyysnäytteiden kielentarkastajille, ja siitä on toivottavasti apua myös vasta uraansa kielentarkastajana aloitteleville. Ajatus on, että samaa kriteeristöä voidaan käyttää kaikissa Suomen yliopistoissa ja sen avulla eri yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastukset noudattavat yhtenäistä linjaa. Samaa kriteeristöä voidaan soveltaa myös erilaisten harjoitusaineiden kielentarkastukseen. Toivomme, että tästä suosituksesta on apua kypsyysnäytteiden kielentarkastajien arjessa! Tekijät Heli Harrikari, Tampereen teknillinen yliopisto Jutta Helenius, Tampereen yliopisto Pirkko-Heleena Immonen, Jyväskylän yliopisto Katriina Kaakkolammi, Tampereen yliopisto Heli Katajamäki, Vaasan yliopisto Esa Laihanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Arja Lampinen, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Outi Mikkola, Oulun yliopisto II

3 Sisällys 1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä Kypsyysnäytteen luonne Mikä on kypsyysnäyte? Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi Tarkastusaika Kielentarkastuksesta maksettava korvaus Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia Sisällön tarkastus Pituus Kirjasinlaji ja käsiala Tekstilaji Rakenne Otsikointi Tyyli Laadun ja määrän suhde Virheiden määrä suhteessa sanamäärään Virheiden vakavuus Koulutusalojen ominaispiirteet Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet Lopuksi... 9 Lähteet Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset Liite 3: Korjauslukumerkintöjä III

4 1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä Suosituksen ensimmäisessä luvussa otetaan kantaa muutamiin kypsyysnäytekäytäntöihin, jotka koskevat kielentarkastajia jollakin tavalla ja joita kielentarkastajat ovat pitäneet ongelmallisina siitä huolimatta, että ne kaikki eivät välttämättä liity suoranaisesti itse kielentarkastukseen. 1.1 Kypsyysnäytteen luonne Mikä on kypsyysnäyte? Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan korkeakoulututkinnon suorittavan on osoitettava opinnoissaan vaadittavaa koulusivistyskielen taitoa. Käytännössä tätä taitoa kontrolloidaan kypsyysnäytteen avulla. Laajemmin ajatellen kypsyysnäytteessä on siis perimmiltään kysymys korkeakoulututkinnon laadunvarmistuksesta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa alaan ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Kypsyysnäytteen tulisi osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan tietyn tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Tämä tarkoittaa mm. ajattelun itsenäisyyttä, argumentoinnin, päätelmien ja havaintojen teon pätevyyttä, asian esittämisen loogisuutta sekä taitoa valita sisällön ainekset ja tyyli tavoitteen ja aiheen kannalta pätevästi (Tolkki-Tammi & Vuolteenaho 2008). Kypsyysnäytteessä on siis kysymys ennen kaikkea korkeakoulutasoisten tieteellis-ammatillisten kirjoitustaitojen osoittamisesta. Kirjoittaja voi hyväksyttävän kypsyysnäytteen laatimalla osoittaa hallitsevansa valtion ja kuntien virkamiehiltä vaadittavan suomen kielen taidon. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön yhteydessä tai vaadittaessa molemmissa vaiheissa. Kypsyysnäytteen kieli kuitenkin tarkastetaan yleensä vain kerran. Tutkintoasetuksen mukaan kypsyysnäytteen tulee myös osoittaa, ei ainoastaan kielen hallintaa, vaan erinomaista kielitaitoa. Erinomaiseen kielitaitoon katsotaan kuuluviksi esimerkiksi oman tieteenalan konventioiden hallinta, tekstin oikeaoppinen rakenne, käsitteiden oikeaoppinen käyttö, pohtivan ja yhtenäisen tekstin kirjoittamistaito sekä kielenhuollon normien hallinta. Siihen, mitä vaadittu kielitaito konkreettisesti tarkoittaa kielentarkastuksen kannalta, palataan myöhemmin kriteeristössä Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli Kypsyysnäyte on asetuksen vaatima opintosuoritus, ja tämän tulisi näkyä myös kypsyysnäytteen roolissa ja statuksessa. Kypsyysnäyte ei siis ole kielentarkastuksesta useimmiten vastaavan kielikeskuksen eikä etenkään yksittäisen kielentarkastajan asia, kuten käytännössä usein ajatellaan, vaan kielentarkastaja on ainoastaan yksi asiantuntija koko prosessissa, kuten kuva 1 (s. 3) osoittaa. Myös sisällöntarkastajan tehtävät näkyvät kuvasta 1. Yliopiston tehtävä on huolehtia siitä, että kypsyysnäytteeseen liittyvät järjestelyt ja eri asiantuntijoiden ohjeistukset ovat asianmukaisessa kunnossa. Kielikeskukset ja kielentarkastajat luonnollisesti avustavat ohjeistuksen valmistelussa tarvittaessa, mutta kielentarkastajan velvollisuus ei ole ottaa vastuita, jotka eivät kuulu hänelle. 1

5 1.2 Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle Kypsyysnäytteen ohjeistuksen tulee antaa opiskelijalle riittävästi tietoa kypsyysnäytteen kirjoittamiseen. Ohjeistus jaetaan tavallisesti kahteen osaan: yliopiston yleiseen kypsyysnäyteohjeistukseen (yleensä intranetissä tai laitosten internetsivuilla) ja ohjeistukseen kypsyysnäytteen tehtävänannossa kirjoitustilanteessa. Lisäksi yliopiston on huolehdittava siitä, että myös opinnäytetöiden ohjaajilla on riittävästi tietoa kypsyysnäytteestä ja sen tarkoituksesta asianmukaisen tehtävänannon laatimiseksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että sekä opiskelijoiden että ohjaajien tiedoissa on puutteita, mikä näkyy niin tehtävänantojen laadussa kuin kypsyysnäytteissäkin. Kypsyysnäytteisiin liittyvä yliopistojen sisäinen koulutus ei ole ensisijaisesti kielentarkastajan vastuulla. On kuitenkin suositeltavaa, että mikäli yleistä, selkeää ohjeistusta esimerkkitehtävänantoineen ei yliopistossa ole vielä saatavilla, kielentarkastaja pyrkii kohtuullisella vaivalla varmistamaan, että ohjeistus kehitetään ja tuodaan kaikkien saataville. Esimerkkitehtävänanto on liitteessä 1. Lisäksi kypsyysnäytekäytännöistä vastaavien tulisi muistaa varmistaa, että kielentarkastajalle toimitetaan myös tehtävänanto kypsyysnäytetekstin yhteydessä kielentarkastuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Opiskelijoita tulisi myös muistuttaa siitä, että kypsyysnäytteeseen tulee valmistautua etukäteen, sillä sen tulee täyttää tietyt erityisvaatimukset. Samalla voidaan korjata se käsitys, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. 1.3 Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi Kypsyysnäyte arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi, minkä lisäksi kypsyysnäytteestä voidaan antaa lisäpalautetta. Palaute ja sen määrä vaihtelevat yliopistoittain. Eniten siihen vaikuttavat kypsyysnäytteiden määrä ja ajankäyttö; kypsyysnäytteiden suuri määrä yhtä tarkastajaa kohti joissain yliopistoissa ei anna mahdollisuutta yksityiskohtaiseen palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte ajatellaan kuitenkin oppimisprosessina eikä ainoastaan näyttökokeena, palautetta tekstistä tulisi antaa kaikille, sekä hyväksytyille että hylätyille. Mikäli resurssit eivät tähän riitä, palautetta tulisi antaa ainakin hylätyille. Se voi olla kirjallista palautetta (esim. merkintöjä tekstiin tai lausunto) tai tarvittaessa erillinen palautekeskustelu. Mikäli yksityiskohtainen palaute ei ole mahdollista, tarkastuksessa voidaan käyttää esimerkiksi yleisiä korjauslukumerkintöjä ja jakaa lista merkinnöistä palautteen mukana tai esimerkiksi yliopiston intranetissä. Esimerkki korjauslukumerkinnöistä on liitteessä 3. Nykykäytäntöjen valossa kypsyysnäytteen voidaan siis ajatella olevan joko näyttökoe tai oppimisprosessi. Perinteisesti näyttökokeen tyylinen kypsyysnäyte tenttitilaisuuksineen ja vähäisine palautteineen on ollut tavallisempi, usein resurssipulan vuoksi. Nykyään joskus pyritään kuitenkin tilanteeseen, jossa opiskelijan näkökulmasta kypsyysnäyte voisi olla todellinen oppimisprosessi, kuten kuvassa 1 on esitetty. 2

6 <Kypsyysnäyteprosessi: perustapaus> Valmistatuminen Kirjoittaminen Arviointi Oppimistilanne Uusinta Uusi arviointi ja palaute Käy tieteellisen kirjoittamisen kurssin Kirjoittaa kypsyysnäytteen valvotussa tilanteessa Tutustuu arviointiin ja palautteeseen Tarvittaessa kirjoittaa uuden kypsyysnäytteen tai muokkaa aiempaa versiota Tutustuu kypsyysnäyteohjeistukseen Laatii tehtävänannon ohjeistuksen mukaisesti Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Tarjoaa ohjeistuksen sekä ohjaajalle että opiskelijalle Kuva 1. Kypsyysnäyteprosessi Ihannetilanteessa opiskelija on siis ennen kypsyysnäytettä osallistunut tieteellisen kirjoittamisen opetukseen ja tutustunut yliopiston tarjoamaan kypsyysnäyteohjeistukseen. Sen jälkeen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen, jonka sekä tutkielman ohjaaja että kielentarkastaja arvioivat. Tarvittaessa he keskustelevat arvioinnista keskenään. Siinä tapauksessa, että kypsyysnäytettä ei pidetä näyttökokeena vaan siitä halutaan luoda oppimiskokemus ja katsotaan se osaksi oppimisprosessia, sekä ohjaaja että kielentarkastaja antavat tekstistä palautetta, ja ainelaitos tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte hylätään kielen kannalta, se voidaan joko uusia kokonaan tai sitä voidaan muokata. Kielentarkastajan tehtäväksi jää tapauskohtaisesti päättää, kumpi vaihtoehdoista valitaan. Kypsyysnäytteen uusimismahdollisuuksien määrä on yleensä sidoksissa kunkin yliopiston yleisiin tenttiasetuksiin. Tavallisesti sallitaan 2 3 yritystä. Mitä useammin opiskelija uusii kypsyysnäytteen, sitä ohjaavammaksi ja yksityiskohtaisemmaksi kielentarkastajan palautteen tulisi muuttua. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, opiskelija voidaan myös ohjata vapaaehtoiseen lisäopiskeluun tarpeen mukaan (esimerkiksi erilaiset lisämateriaalit verkossa). Usein esimerkiksi kielenhuollon lyhyt kertaus auttaa valmistautumaan kypsyysnäytteen uusintaan. 3

7 Kypsyysnäyteprosessiin voidaan ajatella kuuluviksi myös kypsyysnäytteiden tarkastuksista ajoittain tehdyt valitukset, joihin kielentarkastajat joutuvat reagoimaan. Yliopistojen tenttiasetukset määrittävät yleiset toimintaperiaatteet tällaisissa tilanteissa, mutta lisäksi yleisenä lisäsuosituksena on, että kielentarkastaja pyytää välittömästi toisen kielentarkastajan arvion tekstistä. 1.4 Tarkastusaika Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen varattu aika vaihtelee yliopistoittain, sillä sen määräävät kunkin yliopiston yleiset tenttikäytännöt. Siksi tarkastusaikoihin ei tässä anneta yleisiä suosituksia, vaan jokainen yliopisto määrittää ne itsenäisesti. Kielentarkastukseen varatun ajan tulee kuitenkin olla kohtuullinen työmäärään ja kypsyysnäytteiden määrään nähden. Tavallisesti noudatetaan 14 vuorokauden vähimmäisaikaa. Ajan laskeminen aloitetaan siitä, kun kypsyysnäyte tulee kielentarkastajalle. Lisäksi on hyvä muistuttaa sekä opiskelijoita että ohjaajia jo yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa, että kypsyysnäytteen suorittaminen on monivaiheinen prosessi (ks. kuva 1) ja että kypsyysnäyte voidaan myös hylätä. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, sen suorittaminen uusintoineen ja uusine tarkastuksineen voi viedä runsaasti aikaa. Tämä on esimerkiksi kaikkien valmistumassa olevien hyvä muistaa. 1.5 Kielentarkastuksesta maksettava korvaus Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus Kielentarkastus on asiantuntijatyötä, ja siitä tulee saada asianmukainen korvaus, joka voi joko olla erillinen rahallinen korvaus tai vaihtoehtoisesti tarkastustyö voidaan laskea kokonaistyöaikaan. Lähtökohta on, että kielentarkastajan tulisi voida neuvotella siitä, kumman tavan mieluummin valitsee. Kielentarkastukseen kuluva keskimääräinen aika on määritelty seuraavasti: Kielentarkastus: 20 minuuttia Kielentarkastus ja palaute 1 : 40 minuuttia Aikoihin on laskettu mukaan tekstin lukemisen lisäksi myös kaikki yhden tekstin tarkastukseen liittyvä käytännön työ. Kielentarkastajalle tulee siis joko myöntää riittävästi huojennusta kokonaistyöajassa tai vaihtoehtoisesti maksaa erillinen rahallinen korvaus jokaisesta kypsyysnäytteestä. Huojennuksen määrä on luonnollisesti täysin riippuvainen kypsyysnäytteiden määrästä. 1 Palautteeksi määritellään ongelmien tarkempi luonnehdinta, esimerkiksi virheiden luokittelu ja parannusehdotukset. Korjauslukumerkintöjen käyttö puolestaan ei vielä ole palautetta. Kielentarkastus ja palaute ei myöskään sisällä mahdollista palautekeskustelua. 4

8 Mikäli päädytään rahalliseen korvaukseen, suositus on yleisesti kielentarkastustyössä käytössä oleva n. 40 :n tuntiveloitus. Lisäksi mikäli kielentarkastaja toimii myös kypsyysnäytekouluttajana yliopiston sisällä, koulutuksesta on maksettava asianmukainen korvaus Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde Kypsyysnäytteitä tarkastavat tällä hetkellä sekä vakituisissa työsuhteissa olevat että pääja sivutoimiset tuntiopettajat. On huomattava, että tuntiopettajilta ei voida vaatia tekstin tarkastamisen yhteydessä muuta palautetta kuin hyväksytty/hylätty, niin kauan kuin lisäpalautteen antamista ei korvata erikseen. Sama koskee palkkioperustaisia kielentarkastajia, joilla ei ole muuta työsuhdetta kyseiseen yliopistoon. 1.6 Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset Kielentarkastajan tulee olla suomen kielen ammattilainen. Kielen voi tarkastaa siis vain henkilö, joka on äidinkieleltään suomenkielinen ja joka on suorittanut yliopistotasoiset syventävät opinnot suomen kielessä. Lisäksi suositellaan, että tarkastajan tulee olla myös yliopiston hyväksymä, joten laitosten ei tulisi valita tarkastajia itsenäisesti. 5

9 2 Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia Tässä luvussa käsitellään kielentarkastukseen liittyviä tavallisia ongelmia. Kielentarkastuksen muistilista on liitteessä Sisällön tarkastus Sisällön tarkastaa ensisijaisesti opinnäytetyön ohjaaja. Kielentarkastajan tulee puuttua sisältöön, jos ongelmat nivoutuvat kielellisiin kriteereihin. Tällaisia mahdollisia rajapintoja ovat esimerkiksi tekstilajivaatimukset ja käsitteiden käyttö. Toisaalta esimerkiksi argumentaation hallinnan varmistaminen jää sisällön tarkastajan tehtäväksi. Sisältöön nivoutuu läheisesti myös tekstin rakenne, josta kielentarkastajan tulee ilmaista arvionsa. Samoin kielentarkastajan tulee varmistaa, että kirjoittaja on noudattanut tehtävänantoa. Yllä mainitut näkökulmat osoittavat, että kielentarkastajan työ ei ole ainoastaan kielentarkastusta vaan myös tekstintarkastusta laajemmin. 2.2 Pituus Kypsyysnäytteen pituutta tulisi mitata mieluummin sanamäärällä kuin sivumäärällä. Näin tulisi toimia, koska tapauksissa, joissa kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, kirjoittajien käsialojen erilaisuuden vuoksi esimerkiksi yhden konseptin mittainen kypsyysnäyte voi todelliselta pituudeltaan vaihdella erittäin paljon. Perinteisen, esseemäisen kypsyysnäytteen suositeltava pituus on sanaa. Jos teksti on huomattavasti vaadittua sanamäärää lyhempi, se hylätään, vaikka teksti olisi muuten lähes moitteeton. Pituusvaatimus on kuitenkin kytköksissä myös tekstilajiin. Joissain yliopistoissa on valittu kypsyysnäytteen tekstilajiksi perinteisen esseen sijaan tiivistelmä, jolloin sanamäärä on huomattavasti suositeltua pienempi. Tekstilajikohtaiset erot tulee siis ottaa huomioon. 2.3 Kirjasinlaji ja käsiala Kypsyysnäytteet voidaan kirjoittaa joko tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen tai käsin. Suositeltavaa on kuitenkin vähitellen siirtyä koneella kirjoittamiseen. Useissa yliopistoissa on olemassa tenttiakvaario, jota tässä suositellaan myös kypsyysnäytteiden kirjoittamiseen. Mikäli kypsyysnäytettä ajatellaan oppimisprosessina, johon kuuluu myös tekstin muokkaaminen palautteen perusteella, koneella kirjoitettaessa muokkaaminen on käytännössä helpompaa. Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla, opiskelijalla ei saa olla käytössään kieliasuntarkistustoimintoa. Mikäli kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, käsialan tulee olla luettavaa. Myös isojen ja pienten kirjainten täytyy erottua toisistaan. Tikkukirjaimilla kirjoittamista ei sallita. 6

10 2.4 Tekstilaji Perinteisesti kypsyysnäyte on ollut tekstilajiltaan asiatyylinen essee, ja tämä on edelleen yleisin käytäntö. Eräissä yliopistoissa on kuitenkin alettu etsiä myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä käytössä esseen rinnalla ovat esimerkiksi opinnäytetyön tiivistelmä, yleistajuinen lehtiartikkeli ja lehdistötiedote. Luonteeltaan kouluainemaisia tekstejä ei hyväksytä kypsyysnäytteeksi, eikä teksti voi olla myöskään pelkkä selostus tehdystä tutkimuksesta. Kypsyysnäyte on aina läheisessä yhteydessä opinnäytetyöhön: se kirjoitetaan sen tiedon pohjalta, joka on hankittu tekemällä opinnäyte. Kypsyysnäyte on kuitenkin itsenäinen teksti, jossa ei tarvitse olla suoria viittauksia opinnäytetyöhön. Jos opiskelija kuitenkin itse haluaa esitellä tutkimuksensa, se täytyy tehdä siten, että lukija ymmärtää, mistä tutkimuksesta on kysymys. Tällöin tutkimuksen tekijä, tutkimuksen nimi ja yliopisto on mainittava. Tehtävänannossa tulisi aina mainita tekstilaji. Erityisesti tilanteissa, joissa tekstilaji on jokin muu kuin asiatyylinen essee, maininta tekstilajista on oleellinen. Näin kielentarkastaja osaa ottaa kyseessä olevan tekstilajin ominaispiirteet huomioon tarkastuksessa. Mikäli erillistä mainintaa ei ole, kielentarkastajan tulee kohdella tekstiä asiatyylisenä esseenä ja perustaa arvionsa siihen. Lisäksi tehtävänannossa tulisi olla riittävät ohjeet opiskelijalle siitä, mitä kyseiseltä tekstilajilta vaaditaan, jotta opiskelija osaa kirjoittaa oikeanlaisen tekstin. On myös varmistettava, ettei opiskelijalla tai ohjaajalla ole sitä yleistä virheellistä käsitystä, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. Tämä tulisi kertoa jo yliopiston yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa. 2.5 Rakenne Kypsyysnäytteen tulee noudattaa sen tekstilajin rakennetta ja ominaisuuksia, joka tehtävänannossa on määritelty kirjoitettavaksi, tai teksti voidaan hylätä. Tekstin ei pidä koskaan olla rakenteeltaan perinteinen tenttivastaus, eikä sellaisia tulisi myöskään hyväksyä. Asiatyylinen essee noudattaa esseen perusrakennetta, jossa johdanto, varsinainen käsittelyosuus ja lopetus voidaan selvästi erottaa toistaan. Arvioinnissa lähtökohta on, että kaikkien näiden kolmen osan tulee olla tekstissä. Yhden osan puuttuminen ei kuitenkaan johda välttämättä hylkäykseen. Jos tekstistä puuttuu joko selkeä johdanto tai loppu mutta teksti on kielellisesti erittäin hyvä, joko johdannon tai lopetuksen puute voidaan ohittaa. Mikäli sekä johdanto että lopetus puuttuvat, teksti yleensä hylätään. Tekstin kappalejakojen tulee olla tarkoituksenmukaisia, ja ne tulee osoittaa joko tyhjällä rivillä tai sisennyksellä. Liian lyhyet kappaleet vaikuttavat suoraan tekstin rakenteeseen ja ymmärrettävyyteen, joten kappalejaoltaan rikkonaista tekstiä ei tule hyväksyä. On toisaalta myös tilanteita, joissa kappalejako on toimiva, mutta teksti on muuten luonteeltaan listamaista ilman asianmukaisia sidoksia. Listamaisuus yksin johtaa kuitenkin harvoin hylkäämiseen. 7

11 Yleensä väliotsikoita ei tule sallia kypsyysnäytteissä, vaan tekstin on edettävä kielen keinoin osasta toiseen. Väliotsikoiden käyttö sinänsä voi siis jo johtaa hylkäämiseen, etenkin jos niiden käyttö on selvästi kielletty yliopiston kypsyysnäyteohjeistuksessa. Myös tässä on kuitenkin muistettava eri tekstilajien ominaispiirteet. 2.6 Otsikointi Kypsyysnäytteellä tulee olla täsmällinen otsikko 2, jotta kielentarkastaja voi arvioida aiheen käsittelyä ja aiheessa pysymistä. Mikäli otsikko puuttuu, kypsyysnäyte tulisi hylätä. Mikäli teksti on kuitenkin muilla tavoin erittäin hyvä, otsikon puuttuminen voidaan poikkeustapauksissa hyväksyä. 2.7 Tyyli Tekstin tulee olla tyyliltään asiatyyliä. Tyylipoikkeamat kuitenkin sallitaan, mikäli tekstilaji sitä vaatii ja tekstilaji on mainittu tehtävänannossa. Joskus siis myös kaunokirjallisten keinojen käyttö kypsyysnäytetekstissä on mahdollista. 2.8 Laadun ja määrän suhde Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen on vaikea antaa ehdottomia ohjeita siitä, kuinka paljon ja minkälaisia virheitä tekstissä voi olla, ilman että se hylätään. Useimmiten kokonaisuus ratkaisee. Kypsyysnäytteen hylkäämiseen johtavatkin yleensä useat eri syyt yhdessä Virheiden määrä suhteessa sanamäärään Yleisenä ohjenuorana on, että kun kypsyysnäytteen sanamäärä on , puhtaita kielivirheitä voi olla , ja kypsyysnäyte voidaan vielä hyväksyä. Tällaisessa tapauksessa kielentarkastajan kannattaa kuitenkin erityisesti kiinnittää huomiota tekstin kokonaisuuteen ja varmistaa sen toimivuus. Jos tekstissä on ymmärrettävyys-, rakennetai tyyliongelmia, pienempikin kielivirheiden määrä (10 15 virhettä) riittää perusteeksi hylkäämiselle. Ymmärrettävyys-, rakenne-, tyyliongelmien yms. tarkkaa hylkäämiseen johtavaa määrää on hankala määrittää, koska yhteen tällaiseen virheeseen voi todellisuudessa sisältyä monta virhettä tai monta pientä virhettä voivat yhdessä luoda esimerkiksi suuremman ymmärrettävyysongelman. Tällaisessa tilanteessa kokonaisuus ratkaisee Virheiden vakavuus 2 Mikäli kypsyysnäytteen tekstilaji on tiivistelmä, otsikkoa ei tavallisesti käytetä. 3 Lukuun on laskettu mukaan paitsi erilaiset virheet, myös saman virheen toistuminen. 8

12 Kypsyysnäytteiden virheiden vakavuuksissa on eroja. Yleisesti voidaan sanoa, että tekstin ymmärrettävyyteen, rakenteeseen ja tyyliin liittyvät ongelmat ovat vakavampia kuin puhtaat kielivirheet. Kielivirheitä pitää olla erittäin runsaasti ja niiden pitää erityisesti häiritä lukemista ennen kuin kypsyysnäyte hylätään pelkästään niiden perusteella. Yleensä hylkäämiseen tarvitaan siis muutakin. Kielivirheissä puolestaan useiden erilaisten virheiden esiintyminen on vakavampi ongelma kuin yhden saman virheen toistuminen. 2.9 Koulutusalojen ominaispiirteet Koulutusalojen kirjoittamiskäytännöissä on alakohtaisia eroja esimerkiksi tekstin rakenteissa, sananvalintakysymyksissä ym. Perusperiaate kuitenkin on, ettei tällaisia eroja oteta huomioon kielentarkastuksessa, vaan kaikkiin teksteihin sovelletaan samoja kriteerejä koulutusalasta riippumatta. Kielentarkastaja voi kuitenkin käyttää harkintaansa myös tässä tilanteen mukaan Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet Mikäli opiskelija haluaa, että hänen kypsyysnäytteeseensä sovelletaan luki-vaikeuksisten erityismenettelyjä, hänen tulee toimittaa lausunto luki-vaikeudestaan kielentarkastajalle. Tämän perusteella tarkastaja voi lieventää kielentarkastuskriteeristöä tarpeen mukaan. Lausunto voi olla hankittu erityisopettajalta ylioppilaskirjoituksia varten. 3 Lopuksi Tämän suosituksen tavoitteena on ollut antaa suuntaviivat kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen ja siten sekä helpottaa kielentarkastajien arkea että yhtenäistää eri yliopistoissa käytössä olevat kriteerit. Osa kriteereistä on yksityiskohtaisia, osa luonteeltaan yleisempiä ja osa on lähinnä suosituksia. Tämä kuvastaa sitä, että kaikista kriteereistä huolimatta kielentarkastajalle on haluttu jättää tekstikohtaista tulkinnanvaraa, sillä useimmiten tekstin kokonaisuus ratkaisee. Työ kypsyysnäytteiden yhtenäisen kielentarkastuskriteeristön parissa jatkuu myös tämän hankkeen jälkeen. Hanke osoitti, että kypsyysnäytteessä on kysymys varsin monimutkaisesta prosessista sekä käytäntöjen että kielentarkastuskriteerien näkökulmasta, joten lisätyötä ja keskustelua vaaditaan. Yksi näkökulma lähitulevaisuuden projekteihin on yleiseurooppalaisten kielitaitotasokuvausten soveltaminen myös kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen soveltuvilta osin. Lisäksi oman huomionsa vaativat sekä suomea toisena kielenä kirjoittavien että luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet. Molempiin sovelletaan tätä nykyä lievennettyjä kriteereitä, mutta niiden tarkka määrittely on vielä kesken. 9

13 Lähteet Tolkki-Tammi, L. & Vuolteenaho, T Sensorien haastattelu. Etälukion äidinkieli ja kirjallisuus, kurssi 5: Kohti ylioppilasainetta. [WWW] [Luettu: ] Saatavilla: 10

14 Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto Alla on esimerkki kypsyysnäytteen tehtävänannosta. Lähteenä on käytetty Tampereen teknillisen yliopiston kypsyysnäyteohjeistusta (2008) muokattuna tarpeellisilta osin. Ville Insinöörinen Diplomityön aihe: Radioverkko-ohjaimen toiminnallisuuden testaus kahta eri testeriä käyttäen KYPSYYSNÄYTTEEN TEHTÄVÄT Kirjoita kypsyysnäyte ( sanaa) yhdestä seuraavasta tehtävästä. Merkitse kypsyysnäytteen otsikkoa ennen tehtävän numero. 1. Kirjoita essee, jossa on selkeä johdanto, joka rajaa ja kysyy, runko, joka vastaa kysymyksiin, ja lopetusosa, jossa kytket tekstin kokonaisuuden johdantoon ja tulevaisuuteen. Esseesi lukijakunta on Suomen teknillisten yliopistojen tietotekniikan opiskelijat. Käytä otsikkona: Millaiset menetelmät soveltuvat 3G-radioverkko-ohjaimen ohjelmistojen testaukseen? 2. Laajojen sulautettujen järjestelmien ohjelmistotestaus on monivaiheinen prosessi. Kirjoita essee, jossa pohdit ja perustelet testauskäytäntöjä tuotekehityksen näkökulmasta. Lukijakuntana ovat ohjelmistosuunnittelijat. Voit käyttää otsikkona joko seuraavaa: Sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen testauskäytännöt tai kirjoittaa oman otsikkosi kysymysmuotoon. 3. Pohdi 3G-palvelujen ja 3G-verkon suhdetta oheisten lähteiden (liitteet 1 ja 2) perusteella. Vertaa lähteiden tietoja omiin kokemuksiisi ja diplomityössä käsittelemiisi lähteisiin. Tärkeintä on perustella vakuuttavasti. Kirjoita asiasta tekstilajiltaan joko mielipideteksti tai artikkeli ilman väliotsikoita. Teksti voidaan ajatella julkaistavaksi Tietokone-lehdessä. Kirjoita pääotsikko ja nimeä tekstilajisi otsikon yläpuolelle. LIITTEET 1. Haakana, Kari 2002: Geetä kerrakseen. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s Virtanen, Kalle 2002: Uudet 3g-palvelut. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s

15 Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset Alla olevassa listassa on esitetty ne näkökulmat, joita kielentarkastuksessa tulee ottaa huomioon ja jotka siis ymmärretään kuuluviksi vaadittuun erinomaiseen kielitaitoon. Sama muistilista palvelee myös sekä opiskelijaa että ohjaajaa. Kukin kielentarkastaja voi soveltaa listaa omien tarpeidensa mukaan. Alussa on listattu sisällöntarkastuksen näkökulmat, jotka kuuluvat siis opinnäytetyön ohjaajan tehtäviin, ei kielentarkastajan. Perehtyneisyys (opinnäytetyön ohjaajan tarkastettavaksi) Teksti on punnittua, pohdittua, päättelevää ja arvioivaa. Teksti osoittaa syvällistä oppimista ja asioiden analyysia. Kirjoittaja hallitsee alan keskeiset perustiedot ja lainalaisuudet. Esitystapa Viestintätarkoitus ja lukijakunta on otettu huomioon tekstissä. Teksti sisältää riittävästi taustatietoa. Se voidaan ymmärtää ilman opinnäytetyöhön tutustumista. Teksti tarkastelee tehtävänannon keskeisiä asioita. Tekstilaji ja -tyyppi ovat tehtävänannon mukaisia. Teksti ei ole tenttivastaus, vaan pohdiskeleva kirjoitus. Tekstin rakenne on selkeä (johdanto, käsittelyosuus, lopetus). Tekstillä tulee olla täsmällinen otsikko. Tehtävänanto ei voi olla otsikko. Teksti on yhtenäinen kokonaisuus, ei luettelomainen. Kappalejako on tarkoituksenmukainen ja kappalejaot on osoitettu yksiselitteisesti. Käsitteet ja niiden väliset suhteet ovat yksiselitteisiä. Kielenkäytön säännöt Teksti on asiatyyliä ja kirjakieltä. Teksti koostuu vain tekstistä (ei väliotsikoita, kuvia tms.) Virke- ja lauserakenteet ovat yksiselitteisiä, sääntöjen mukaisia ja vaihtelevia. Kieliasu noudattaa seuraavista osa-alueista annettuja normeja ja suosituksia o Välimerkit o Yhdyssanat o Iso ja pieni alkukirjain o Numerot, lyhenteet ja muut merkit o Viittaussuhteet (esim. pronominit) o Kongruenssi o Lauseenvastikkeiden käyttö o Vierassanat o Muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys o Sanajärjestys o Oikeinkirjoitus 12

16 Liite 3: Korjauslukumerkintöjä Alla on lista korjauslukumerkinnöistä, joita voidaan käyttää tilanteissa, joissa opiskelijoille ei ole resursseja tarjota yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa palautetta. O ympyröinti = välimerkkivirhe ~~~~ aaltoviiva = kieliasussa on huomautettavaa Lisäksi tekstin marginaalissa voi olla kirjain tai merkki: K = kongruenssivirhe (subjekti ja predikaatti eri luvussa) LV = lauseenvastikkeen virheellinen käyttö LR = lauserakenne-epäselvyys P = pronominivirhe M = väärä muoto R = rektiovirhe (rektio = osa suomen sanoista edellyttää toiselta sanalta tiettyä sijamuotoa) + = sidoskeino puuttuu tai väärä sidos SJ = väärä tai epäselvä sanajärjestys T = tyyli (arkinen ilmaus, turha komparatiivi, väärä sana ym.) V = verbirakenne (esim. turha futuuri) S = symmetria horjuu Ø = poista Ψ = sana puuttuu I /, pystyviiva tai pilkku = pilkku puuttuu === kaksoisalleviivaus = virheellinen lähdeviite tavallinen alleviivaus = oikeinkirjoitusvirhe, kuten yhdyssanavirhe, välilyöntivirhe, lyöntivirheet 13

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt 20.10.2015 Kuva: Sanna Waris Laturi Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE Pikaohje esitarkastajille: Arviointi tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut käsikirjoituksen. Esitarkastuksessa

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen) YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin 2010

Muutokset pelisääntöihin 2010 Muutokset pelisääntöihin 2010 Yhteenveto selittämään uutta IHFn sääntökirjaa Lukuisten muotoseikkojen muutosten lisäksi IHFn sääntökirjan uusi versio tarjoaa selkeyttäviä selityksiä tukemaan johdonmukaista

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin 19.2.2013 Kuva: Sanna Waris egradu Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön egradu-järjestelmän. Kyseessä on lopputöiden

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2016 Arkkitehtuurin laitos /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä Perjantai 30.10.2015 Projektityön tarkoitus Oppia termodynamiikkaa: esim. lämpövarastot, lämmönsiirto, erilaiset syklit,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot