Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen"

Transkriptio

1 Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen LAAKEA-osahanke 2008

2 Alkusanat Tämä suositus on syntynyt Suomen eri yliopistojen suomenkielisten kypsyysnäytteiden kielentarkastajien yhteistyönä. Yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastuskriteerien yhtenäistämiselle on ollut tarvetta jo kauan, ja nyt LAAKEAn osahankkeena työ on vihdoin toteutettu vuonna Mukana projektissa ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Vaasan yliopisto. Lisäksi kehitystyössä on auttanut Teknillinen korkeakoulu. Suosituksessa annetaan ohjeita ja suosituksia itse kielentarkastukseen, mutta samalla siinä otetaan kantaa myös eräisiin kielentarkastusta ja kielentarkastajia koskeviin kypsyysnäytekäytäntöihin. Teksti keskittyy antamaan ohjeita ja suosituksia esiin tulleisiin tavallisiin ongelmiin, kun taas esimerkiksi konkreettinen kielentarkastuksen muistilista on tekstin liitteenä, samoin kuin esimerkki kypsyysnäytteiden ohjeistuksesta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti avuksi kypsyysnäytteiden kielentarkastajille, ja siitä on toivottavasti apua myös vasta uraansa kielentarkastajana aloitteleville. Ajatus on, että samaa kriteeristöä voidaan käyttää kaikissa Suomen yliopistoissa ja sen avulla eri yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastukset noudattavat yhtenäistä linjaa. Samaa kriteeristöä voidaan soveltaa myös erilaisten harjoitusaineiden kielentarkastukseen. Toivomme, että tästä suosituksesta on apua kypsyysnäytteiden kielentarkastajien arjessa! Tekijät Heli Harrikari, Tampereen teknillinen yliopisto Jutta Helenius, Tampereen yliopisto Pirkko-Heleena Immonen, Jyväskylän yliopisto Katriina Kaakkolammi, Tampereen yliopisto Heli Katajamäki, Vaasan yliopisto Esa Laihanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Arja Lampinen, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Outi Mikkola, Oulun yliopisto II

3 Sisällys 1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä Kypsyysnäytteen luonne Mikä on kypsyysnäyte? Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi Tarkastusaika Kielentarkastuksesta maksettava korvaus Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia Sisällön tarkastus Pituus Kirjasinlaji ja käsiala Tekstilaji Rakenne Otsikointi Tyyli Laadun ja määrän suhde Virheiden määrä suhteessa sanamäärään Virheiden vakavuus Koulutusalojen ominaispiirteet Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet Lopuksi... 9 Lähteet Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset Liite 3: Korjauslukumerkintöjä III

4 1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä Suosituksen ensimmäisessä luvussa otetaan kantaa muutamiin kypsyysnäytekäytäntöihin, jotka koskevat kielentarkastajia jollakin tavalla ja joita kielentarkastajat ovat pitäneet ongelmallisina siitä huolimatta, että ne kaikki eivät välttämättä liity suoranaisesti itse kielentarkastukseen. 1.1 Kypsyysnäytteen luonne Mikä on kypsyysnäyte? Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan korkeakoulututkinnon suorittavan on osoitettava opinnoissaan vaadittavaa koulusivistyskielen taitoa. Käytännössä tätä taitoa kontrolloidaan kypsyysnäytteen avulla. Laajemmin ajatellen kypsyysnäytteessä on siis perimmiltään kysymys korkeakoulututkinnon laadunvarmistuksesta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa alaan ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Kypsyysnäytteen tulisi osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan tietyn tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Tämä tarkoittaa mm. ajattelun itsenäisyyttä, argumentoinnin, päätelmien ja havaintojen teon pätevyyttä, asian esittämisen loogisuutta sekä taitoa valita sisällön ainekset ja tyyli tavoitteen ja aiheen kannalta pätevästi (Tolkki-Tammi & Vuolteenaho 2008). Kypsyysnäytteessä on siis kysymys ennen kaikkea korkeakoulutasoisten tieteellis-ammatillisten kirjoitustaitojen osoittamisesta. Kirjoittaja voi hyväksyttävän kypsyysnäytteen laatimalla osoittaa hallitsevansa valtion ja kuntien virkamiehiltä vaadittavan suomen kielen taidon. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön yhteydessä tai vaadittaessa molemmissa vaiheissa. Kypsyysnäytteen kieli kuitenkin tarkastetaan yleensä vain kerran. Tutkintoasetuksen mukaan kypsyysnäytteen tulee myös osoittaa, ei ainoastaan kielen hallintaa, vaan erinomaista kielitaitoa. Erinomaiseen kielitaitoon katsotaan kuuluviksi esimerkiksi oman tieteenalan konventioiden hallinta, tekstin oikeaoppinen rakenne, käsitteiden oikeaoppinen käyttö, pohtivan ja yhtenäisen tekstin kirjoittamistaito sekä kielenhuollon normien hallinta. Siihen, mitä vaadittu kielitaito konkreettisesti tarkoittaa kielentarkastuksen kannalta, palataan myöhemmin kriteeristössä Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli Kypsyysnäyte on asetuksen vaatima opintosuoritus, ja tämän tulisi näkyä myös kypsyysnäytteen roolissa ja statuksessa. Kypsyysnäyte ei siis ole kielentarkastuksesta useimmiten vastaavan kielikeskuksen eikä etenkään yksittäisen kielentarkastajan asia, kuten käytännössä usein ajatellaan, vaan kielentarkastaja on ainoastaan yksi asiantuntija koko prosessissa, kuten kuva 1 (s. 3) osoittaa. Myös sisällöntarkastajan tehtävät näkyvät kuvasta 1. Yliopiston tehtävä on huolehtia siitä, että kypsyysnäytteeseen liittyvät järjestelyt ja eri asiantuntijoiden ohjeistukset ovat asianmukaisessa kunnossa. Kielikeskukset ja kielentarkastajat luonnollisesti avustavat ohjeistuksen valmistelussa tarvittaessa, mutta kielentarkastajan velvollisuus ei ole ottaa vastuita, jotka eivät kuulu hänelle. 1

5 1.2 Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle Kypsyysnäytteen ohjeistuksen tulee antaa opiskelijalle riittävästi tietoa kypsyysnäytteen kirjoittamiseen. Ohjeistus jaetaan tavallisesti kahteen osaan: yliopiston yleiseen kypsyysnäyteohjeistukseen (yleensä intranetissä tai laitosten internetsivuilla) ja ohjeistukseen kypsyysnäytteen tehtävänannossa kirjoitustilanteessa. Lisäksi yliopiston on huolehdittava siitä, että myös opinnäytetöiden ohjaajilla on riittävästi tietoa kypsyysnäytteestä ja sen tarkoituksesta asianmukaisen tehtävänannon laatimiseksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että sekä opiskelijoiden että ohjaajien tiedoissa on puutteita, mikä näkyy niin tehtävänantojen laadussa kuin kypsyysnäytteissäkin. Kypsyysnäytteisiin liittyvä yliopistojen sisäinen koulutus ei ole ensisijaisesti kielentarkastajan vastuulla. On kuitenkin suositeltavaa, että mikäli yleistä, selkeää ohjeistusta esimerkkitehtävänantoineen ei yliopistossa ole vielä saatavilla, kielentarkastaja pyrkii kohtuullisella vaivalla varmistamaan, että ohjeistus kehitetään ja tuodaan kaikkien saataville. Esimerkkitehtävänanto on liitteessä 1. Lisäksi kypsyysnäytekäytännöistä vastaavien tulisi muistaa varmistaa, että kielentarkastajalle toimitetaan myös tehtävänanto kypsyysnäytetekstin yhteydessä kielentarkastuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Opiskelijoita tulisi myös muistuttaa siitä, että kypsyysnäytteeseen tulee valmistautua etukäteen, sillä sen tulee täyttää tietyt erityisvaatimukset. Samalla voidaan korjata se käsitys, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. 1.3 Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi Kypsyysnäyte arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi, minkä lisäksi kypsyysnäytteestä voidaan antaa lisäpalautetta. Palaute ja sen määrä vaihtelevat yliopistoittain. Eniten siihen vaikuttavat kypsyysnäytteiden määrä ja ajankäyttö; kypsyysnäytteiden suuri määrä yhtä tarkastajaa kohti joissain yliopistoissa ei anna mahdollisuutta yksityiskohtaiseen palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte ajatellaan kuitenkin oppimisprosessina eikä ainoastaan näyttökokeena, palautetta tekstistä tulisi antaa kaikille, sekä hyväksytyille että hylätyille. Mikäli resurssit eivät tähän riitä, palautetta tulisi antaa ainakin hylätyille. Se voi olla kirjallista palautetta (esim. merkintöjä tekstiin tai lausunto) tai tarvittaessa erillinen palautekeskustelu. Mikäli yksityiskohtainen palaute ei ole mahdollista, tarkastuksessa voidaan käyttää esimerkiksi yleisiä korjauslukumerkintöjä ja jakaa lista merkinnöistä palautteen mukana tai esimerkiksi yliopiston intranetissä. Esimerkki korjauslukumerkinnöistä on liitteessä 3. Nykykäytäntöjen valossa kypsyysnäytteen voidaan siis ajatella olevan joko näyttökoe tai oppimisprosessi. Perinteisesti näyttökokeen tyylinen kypsyysnäyte tenttitilaisuuksineen ja vähäisine palautteineen on ollut tavallisempi, usein resurssipulan vuoksi. Nykyään joskus pyritään kuitenkin tilanteeseen, jossa opiskelijan näkökulmasta kypsyysnäyte voisi olla todellinen oppimisprosessi, kuten kuvassa 1 on esitetty. 2

6 <Kypsyysnäyteprosessi: perustapaus> Valmistatuminen Kirjoittaminen Arviointi Oppimistilanne Uusinta Uusi arviointi ja palaute Käy tieteellisen kirjoittamisen kurssin Kirjoittaa kypsyysnäytteen valvotussa tilanteessa Tutustuu arviointiin ja palautteeseen Tarvittaessa kirjoittaa uuden kypsyysnäytteen tai muokkaa aiempaa versiota Tutustuu kypsyysnäyteohjeistukseen Laatii tehtävänannon ohjeistuksen mukaisesti Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Tarjoaa ohjeistuksen sekä ohjaajalle että opiskelijalle Kuva 1. Kypsyysnäyteprosessi Ihannetilanteessa opiskelija on siis ennen kypsyysnäytettä osallistunut tieteellisen kirjoittamisen opetukseen ja tutustunut yliopiston tarjoamaan kypsyysnäyteohjeistukseen. Sen jälkeen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen, jonka sekä tutkielman ohjaaja että kielentarkastaja arvioivat. Tarvittaessa he keskustelevat arvioinnista keskenään. Siinä tapauksessa, että kypsyysnäytettä ei pidetä näyttökokeena vaan siitä halutaan luoda oppimiskokemus ja katsotaan se osaksi oppimisprosessia, sekä ohjaaja että kielentarkastaja antavat tekstistä palautetta, ja ainelaitos tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte hylätään kielen kannalta, se voidaan joko uusia kokonaan tai sitä voidaan muokata. Kielentarkastajan tehtäväksi jää tapauskohtaisesti päättää, kumpi vaihtoehdoista valitaan. Kypsyysnäytteen uusimismahdollisuuksien määrä on yleensä sidoksissa kunkin yliopiston yleisiin tenttiasetuksiin. Tavallisesti sallitaan 2 3 yritystä. Mitä useammin opiskelija uusii kypsyysnäytteen, sitä ohjaavammaksi ja yksityiskohtaisemmaksi kielentarkastajan palautteen tulisi muuttua. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, opiskelija voidaan myös ohjata vapaaehtoiseen lisäopiskeluun tarpeen mukaan (esimerkiksi erilaiset lisämateriaalit verkossa). Usein esimerkiksi kielenhuollon lyhyt kertaus auttaa valmistautumaan kypsyysnäytteen uusintaan. 3

7 Kypsyysnäyteprosessiin voidaan ajatella kuuluviksi myös kypsyysnäytteiden tarkastuksista ajoittain tehdyt valitukset, joihin kielentarkastajat joutuvat reagoimaan. Yliopistojen tenttiasetukset määrittävät yleiset toimintaperiaatteet tällaisissa tilanteissa, mutta lisäksi yleisenä lisäsuosituksena on, että kielentarkastaja pyytää välittömästi toisen kielentarkastajan arvion tekstistä. 1.4 Tarkastusaika Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen varattu aika vaihtelee yliopistoittain, sillä sen määräävät kunkin yliopiston yleiset tenttikäytännöt. Siksi tarkastusaikoihin ei tässä anneta yleisiä suosituksia, vaan jokainen yliopisto määrittää ne itsenäisesti. Kielentarkastukseen varatun ajan tulee kuitenkin olla kohtuullinen työmäärään ja kypsyysnäytteiden määrään nähden. Tavallisesti noudatetaan 14 vuorokauden vähimmäisaikaa. Ajan laskeminen aloitetaan siitä, kun kypsyysnäyte tulee kielentarkastajalle. Lisäksi on hyvä muistuttaa sekä opiskelijoita että ohjaajia jo yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa, että kypsyysnäytteen suorittaminen on monivaiheinen prosessi (ks. kuva 1) ja että kypsyysnäyte voidaan myös hylätä. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, sen suorittaminen uusintoineen ja uusine tarkastuksineen voi viedä runsaasti aikaa. Tämä on esimerkiksi kaikkien valmistumassa olevien hyvä muistaa. 1.5 Kielentarkastuksesta maksettava korvaus Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus Kielentarkastus on asiantuntijatyötä, ja siitä tulee saada asianmukainen korvaus, joka voi joko olla erillinen rahallinen korvaus tai vaihtoehtoisesti tarkastustyö voidaan laskea kokonaistyöaikaan. Lähtökohta on, että kielentarkastajan tulisi voida neuvotella siitä, kumman tavan mieluummin valitsee. Kielentarkastukseen kuluva keskimääräinen aika on määritelty seuraavasti: Kielentarkastus: 20 minuuttia Kielentarkastus ja palaute 1 : 40 minuuttia Aikoihin on laskettu mukaan tekstin lukemisen lisäksi myös kaikki yhden tekstin tarkastukseen liittyvä käytännön työ. Kielentarkastajalle tulee siis joko myöntää riittävästi huojennusta kokonaistyöajassa tai vaihtoehtoisesti maksaa erillinen rahallinen korvaus jokaisesta kypsyysnäytteestä. Huojennuksen määrä on luonnollisesti täysin riippuvainen kypsyysnäytteiden määrästä. 1 Palautteeksi määritellään ongelmien tarkempi luonnehdinta, esimerkiksi virheiden luokittelu ja parannusehdotukset. Korjauslukumerkintöjen käyttö puolestaan ei vielä ole palautetta. Kielentarkastus ja palaute ei myöskään sisällä mahdollista palautekeskustelua. 4

8 Mikäli päädytään rahalliseen korvaukseen, suositus on yleisesti kielentarkastustyössä käytössä oleva n. 40 :n tuntiveloitus. Lisäksi mikäli kielentarkastaja toimii myös kypsyysnäytekouluttajana yliopiston sisällä, koulutuksesta on maksettava asianmukainen korvaus Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde Kypsyysnäytteitä tarkastavat tällä hetkellä sekä vakituisissa työsuhteissa olevat että pääja sivutoimiset tuntiopettajat. On huomattava, että tuntiopettajilta ei voida vaatia tekstin tarkastamisen yhteydessä muuta palautetta kuin hyväksytty/hylätty, niin kauan kuin lisäpalautteen antamista ei korvata erikseen. Sama koskee palkkioperustaisia kielentarkastajia, joilla ei ole muuta työsuhdetta kyseiseen yliopistoon. 1.6 Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset Kielentarkastajan tulee olla suomen kielen ammattilainen. Kielen voi tarkastaa siis vain henkilö, joka on äidinkieleltään suomenkielinen ja joka on suorittanut yliopistotasoiset syventävät opinnot suomen kielessä. Lisäksi suositellaan, että tarkastajan tulee olla myös yliopiston hyväksymä, joten laitosten ei tulisi valita tarkastajia itsenäisesti. 5

9 2 Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia Tässä luvussa käsitellään kielentarkastukseen liittyviä tavallisia ongelmia. Kielentarkastuksen muistilista on liitteessä Sisällön tarkastus Sisällön tarkastaa ensisijaisesti opinnäytetyön ohjaaja. Kielentarkastajan tulee puuttua sisältöön, jos ongelmat nivoutuvat kielellisiin kriteereihin. Tällaisia mahdollisia rajapintoja ovat esimerkiksi tekstilajivaatimukset ja käsitteiden käyttö. Toisaalta esimerkiksi argumentaation hallinnan varmistaminen jää sisällön tarkastajan tehtäväksi. Sisältöön nivoutuu läheisesti myös tekstin rakenne, josta kielentarkastajan tulee ilmaista arvionsa. Samoin kielentarkastajan tulee varmistaa, että kirjoittaja on noudattanut tehtävänantoa. Yllä mainitut näkökulmat osoittavat, että kielentarkastajan työ ei ole ainoastaan kielentarkastusta vaan myös tekstintarkastusta laajemmin. 2.2 Pituus Kypsyysnäytteen pituutta tulisi mitata mieluummin sanamäärällä kuin sivumäärällä. Näin tulisi toimia, koska tapauksissa, joissa kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, kirjoittajien käsialojen erilaisuuden vuoksi esimerkiksi yhden konseptin mittainen kypsyysnäyte voi todelliselta pituudeltaan vaihdella erittäin paljon. Perinteisen, esseemäisen kypsyysnäytteen suositeltava pituus on sanaa. Jos teksti on huomattavasti vaadittua sanamäärää lyhempi, se hylätään, vaikka teksti olisi muuten lähes moitteeton. Pituusvaatimus on kuitenkin kytköksissä myös tekstilajiin. Joissain yliopistoissa on valittu kypsyysnäytteen tekstilajiksi perinteisen esseen sijaan tiivistelmä, jolloin sanamäärä on huomattavasti suositeltua pienempi. Tekstilajikohtaiset erot tulee siis ottaa huomioon. 2.3 Kirjasinlaji ja käsiala Kypsyysnäytteet voidaan kirjoittaa joko tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen tai käsin. Suositeltavaa on kuitenkin vähitellen siirtyä koneella kirjoittamiseen. Useissa yliopistoissa on olemassa tenttiakvaario, jota tässä suositellaan myös kypsyysnäytteiden kirjoittamiseen. Mikäli kypsyysnäytettä ajatellaan oppimisprosessina, johon kuuluu myös tekstin muokkaaminen palautteen perusteella, koneella kirjoitettaessa muokkaaminen on käytännössä helpompaa. Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla, opiskelijalla ei saa olla käytössään kieliasuntarkistustoimintoa. Mikäli kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, käsialan tulee olla luettavaa. Myös isojen ja pienten kirjainten täytyy erottua toisistaan. Tikkukirjaimilla kirjoittamista ei sallita. 6

10 2.4 Tekstilaji Perinteisesti kypsyysnäyte on ollut tekstilajiltaan asiatyylinen essee, ja tämä on edelleen yleisin käytäntö. Eräissä yliopistoissa on kuitenkin alettu etsiä myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä käytössä esseen rinnalla ovat esimerkiksi opinnäytetyön tiivistelmä, yleistajuinen lehtiartikkeli ja lehdistötiedote. Luonteeltaan kouluainemaisia tekstejä ei hyväksytä kypsyysnäytteeksi, eikä teksti voi olla myöskään pelkkä selostus tehdystä tutkimuksesta. Kypsyysnäyte on aina läheisessä yhteydessä opinnäytetyöhön: se kirjoitetaan sen tiedon pohjalta, joka on hankittu tekemällä opinnäyte. Kypsyysnäyte on kuitenkin itsenäinen teksti, jossa ei tarvitse olla suoria viittauksia opinnäytetyöhön. Jos opiskelija kuitenkin itse haluaa esitellä tutkimuksensa, se täytyy tehdä siten, että lukija ymmärtää, mistä tutkimuksesta on kysymys. Tällöin tutkimuksen tekijä, tutkimuksen nimi ja yliopisto on mainittava. Tehtävänannossa tulisi aina mainita tekstilaji. Erityisesti tilanteissa, joissa tekstilaji on jokin muu kuin asiatyylinen essee, maininta tekstilajista on oleellinen. Näin kielentarkastaja osaa ottaa kyseessä olevan tekstilajin ominaispiirteet huomioon tarkastuksessa. Mikäli erillistä mainintaa ei ole, kielentarkastajan tulee kohdella tekstiä asiatyylisenä esseenä ja perustaa arvionsa siihen. Lisäksi tehtävänannossa tulisi olla riittävät ohjeet opiskelijalle siitä, mitä kyseiseltä tekstilajilta vaaditaan, jotta opiskelija osaa kirjoittaa oikeanlaisen tekstin. On myös varmistettava, ettei opiskelijalla tai ohjaajalla ole sitä yleistä virheellistä käsitystä, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. Tämä tulisi kertoa jo yliopiston yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa. 2.5 Rakenne Kypsyysnäytteen tulee noudattaa sen tekstilajin rakennetta ja ominaisuuksia, joka tehtävänannossa on määritelty kirjoitettavaksi, tai teksti voidaan hylätä. Tekstin ei pidä koskaan olla rakenteeltaan perinteinen tenttivastaus, eikä sellaisia tulisi myöskään hyväksyä. Asiatyylinen essee noudattaa esseen perusrakennetta, jossa johdanto, varsinainen käsittelyosuus ja lopetus voidaan selvästi erottaa toistaan. Arvioinnissa lähtökohta on, että kaikkien näiden kolmen osan tulee olla tekstissä. Yhden osan puuttuminen ei kuitenkaan johda välttämättä hylkäykseen. Jos tekstistä puuttuu joko selkeä johdanto tai loppu mutta teksti on kielellisesti erittäin hyvä, joko johdannon tai lopetuksen puute voidaan ohittaa. Mikäli sekä johdanto että lopetus puuttuvat, teksti yleensä hylätään. Tekstin kappalejakojen tulee olla tarkoituksenmukaisia, ja ne tulee osoittaa joko tyhjällä rivillä tai sisennyksellä. Liian lyhyet kappaleet vaikuttavat suoraan tekstin rakenteeseen ja ymmärrettävyyteen, joten kappalejaoltaan rikkonaista tekstiä ei tule hyväksyä. On toisaalta myös tilanteita, joissa kappalejako on toimiva, mutta teksti on muuten luonteeltaan listamaista ilman asianmukaisia sidoksia. Listamaisuus yksin johtaa kuitenkin harvoin hylkäämiseen. 7

11 Yleensä väliotsikoita ei tule sallia kypsyysnäytteissä, vaan tekstin on edettävä kielen keinoin osasta toiseen. Väliotsikoiden käyttö sinänsä voi siis jo johtaa hylkäämiseen, etenkin jos niiden käyttö on selvästi kielletty yliopiston kypsyysnäyteohjeistuksessa. Myös tässä on kuitenkin muistettava eri tekstilajien ominaispiirteet. 2.6 Otsikointi Kypsyysnäytteellä tulee olla täsmällinen otsikko 2, jotta kielentarkastaja voi arvioida aiheen käsittelyä ja aiheessa pysymistä. Mikäli otsikko puuttuu, kypsyysnäyte tulisi hylätä. Mikäli teksti on kuitenkin muilla tavoin erittäin hyvä, otsikon puuttuminen voidaan poikkeustapauksissa hyväksyä. 2.7 Tyyli Tekstin tulee olla tyyliltään asiatyyliä. Tyylipoikkeamat kuitenkin sallitaan, mikäli tekstilaji sitä vaatii ja tekstilaji on mainittu tehtävänannossa. Joskus siis myös kaunokirjallisten keinojen käyttö kypsyysnäytetekstissä on mahdollista. 2.8 Laadun ja määrän suhde Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen on vaikea antaa ehdottomia ohjeita siitä, kuinka paljon ja minkälaisia virheitä tekstissä voi olla, ilman että se hylätään. Useimmiten kokonaisuus ratkaisee. Kypsyysnäytteen hylkäämiseen johtavatkin yleensä useat eri syyt yhdessä Virheiden määrä suhteessa sanamäärään Yleisenä ohjenuorana on, että kun kypsyysnäytteen sanamäärä on , puhtaita kielivirheitä voi olla , ja kypsyysnäyte voidaan vielä hyväksyä. Tällaisessa tapauksessa kielentarkastajan kannattaa kuitenkin erityisesti kiinnittää huomiota tekstin kokonaisuuteen ja varmistaa sen toimivuus. Jos tekstissä on ymmärrettävyys-, rakennetai tyyliongelmia, pienempikin kielivirheiden määrä (10 15 virhettä) riittää perusteeksi hylkäämiselle. Ymmärrettävyys-, rakenne-, tyyliongelmien yms. tarkkaa hylkäämiseen johtavaa määrää on hankala määrittää, koska yhteen tällaiseen virheeseen voi todellisuudessa sisältyä monta virhettä tai monta pientä virhettä voivat yhdessä luoda esimerkiksi suuremman ymmärrettävyysongelman. Tällaisessa tilanteessa kokonaisuus ratkaisee Virheiden vakavuus 2 Mikäli kypsyysnäytteen tekstilaji on tiivistelmä, otsikkoa ei tavallisesti käytetä. 3 Lukuun on laskettu mukaan paitsi erilaiset virheet, myös saman virheen toistuminen. 8

12 Kypsyysnäytteiden virheiden vakavuuksissa on eroja. Yleisesti voidaan sanoa, että tekstin ymmärrettävyyteen, rakenteeseen ja tyyliin liittyvät ongelmat ovat vakavampia kuin puhtaat kielivirheet. Kielivirheitä pitää olla erittäin runsaasti ja niiden pitää erityisesti häiritä lukemista ennen kuin kypsyysnäyte hylätään pelkästään niiden perusteella. Yleensä hylkäämiseen tarvitaan siis muutakin. Kielivirheissä puolestaan useiden erilaisten virheiden esiintyminen on vakavampi ongelma kuin yhden saman virheen toistuminen. 2.9 Koulutusalojen ominaispiirteet Koulutusalojen kirjoittamiskäytännöissä on alakohtaisia eroja esimerkiksi tekstin rakenteissa, sananvalintakysymyksissä ym. Perusperiaate kuitenkin on, ettei tällaisia eroja oteta huomioon kielentarkastuksessa, vaan kaikkiin teksteihin sovelletaan samoja kriteerejä koulutusalasta riippumatta. Kielentarkastaja voi kuitenkin käyttää harkintaansa myös tässä tilanteen mukaan Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet Mikäli opiskelija haluaa, että hänen kypsyysnäytteeseensä sovelletaan luki-vaikeuksisten erityismenettelyjä, hänen tulee toimittaa lausunto luki-vaikeudestaan kielentarkastajalle. Tämän perusteella tarkastaja voi lieventää kielentarkastuskriteeristöä tarpeen mukaan. Lausunto voi olla hankittu erityisopettajalta ylioppilaskirjoituksia varten. 3 Lopuksi Tämän suosituksen tavoitteena on ollut antaa suuntaviivat kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen ja siten sekä helpottaa kielentarkastajien arkea että yhtenäistää eri yliopistoissa käytössä olevat kriteerit. Osa kriteereistä on yksityiskohtaisia, osa luonteeltaan yleisempiä ja osa on lähinnä suosituksia. Tämä kuvastaa sitä, että kaikista kriteereistä huolimatta kielentarkastajalle on haluttu jättää tekstikohtaista tulkinnanvaraa, sillä useimmiten tekstin kokonaisuus ratkaisee. Työ kypsyysnäytteiden yhtenäisen kielentarkastuskriteeristön parissa jatkuu myös tämän hankkeen jälkeen. Hanke osoitti, että kypsyysnäytteessä on kysymys varsin monimutkaisesta prosessista sekä käytäntöjen että kielentarkastuskriteerien näkökulmasta, joten lisätyötä ja keskustelua vaaditaan. Yksi näkökulma lähitulevaisuuden projekteihin on yleiseurooppalaisten kielitaitotasokuvausten soveltaminen myös kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen soveltuvilta osin. Lisäksi oman huomionsa vaativat sekä suomea toisena kielenä kirjoittavien että luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet. Molempiin sovelletaan tätä nykyä lievennettyjä kriteereitä, mutta niiden tarkka määrittely on vielä kesken. 9

13 Lähteet Tolkki-Tammi, L. & Vuolteenaho, T Sensorien haastattelu. Etälukion äidinkieli ja kirjallisuus, kurssi 5: Kohti ylioppilasainetta. [WWW] [Luettu: ] Saatavilla: 10

14 Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto Alla on esimerkki kypsyysnäytteen tehtävänannosta. Lähteenä on käytetty Tampereen teknillisen yliopiston kypsyysnäyteohjeistusta (2008) muokattuna tarpeellisilta osin. Ville Insinöörinen Diplomityön aihe: Radioverkko-ohjaimen toiminnallisuuden testaus kahta eri testeriä käyttäen KYPSYYSNÄYTTEEN TEHTÄVÄT Kirjoita kypsyysnäyte ( sanaa) yhdestä seuraavasta tehtävästä. Merkitse kypsyysnäytteen otsikkoa ennen tehtävän numero. 1. Kirjoita essee, jossa on selkeä johdanto, joka rajaa ja kysyy, runko, joka vastaa kysymyksiin, ja lopetusosa, jossa kytket tekstin kokonaisuuden johdantoon ja tulevaisuuteen. Esseesi lukijakunta on Suomen teknillisten yliopistojen tietotekniikan opiskelijat. Käytä otsikkona: Millaiset menetelmät soveltuvat 3G-radioverkko-ohjaimen ohjelmistojen testaukseen? 2. Laajojen sulautettujen järjestelmien ohjelmistotestaus on monivaiheinen prosessi. Kirjoita essee, jossa pohdit ja perustelet testauskäytäntöjä tuotekehityksen näkökulmasta. Lukijakuntana ovat ohjelmistosuunnittelijat. Voit käyttää otsikkona joko seuraavaa: Sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen testauskäytännöt tai kirjoittaa oman otsikkosi kysymysmuotoon. 3. Pohdi 3G-palvelujen ja 3G-verkon suhdetta oheisten lähteiden (liitteet 1 ja 2) perusteella. Vertaa lähteiden tietoja omiin kokemuksiisi ja diplomityössä käsittelemiisi lähteisiin. Tärkeintä on perustella vakuuttavasti. Kirjoita asiasta tekstilajiltaan joko mielipideteksti tai artikkeli ilman väliotsikoita. Teksti voidaan ajatella julkaistavaksi Tietokone-lehdessä. Kirjoita pääotsikko ja nimeä tekstilajisi otsikon yläpuolelle. LIITTEET 1. Haakana, Kari 2002: Geetä kerrakseen. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s Virtanen, Kalle 2002: Uudet 3g-palvelut. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s

15 Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset Alla olevassa listassa on esitetty ne näkökulmat, joita kielentarkastuksessa tulee ottaa huomioon ja jotka siis ymmärretään kuuluviksi vaadittuun erinomaiseen kielitaitoon. Sama muistilista palvelee myös sekä opiskelijaa että ohjaajaa. Kukin kielentarkastaja voi soveltaa listaa omien tarpeidensa mukaan. Alussa on listattu sisällöntarkastuksen näkökulmat, jotka kuuluvat siis opinnäytetyön ohjaajan tehtäviin, ei kielentarkastajan. Perehtyneisyys (opinnäytetyön ohjaajan tarkastettavaksi) Teksti on punnittua, pohdittua, päättelevää ja arvioivaa. Teksti osoittaa syvällistä oppimista ja asioiden analyysia. Kirjoittaja hallitsee alan keskeiset perustiedot ja lainalaisuudet. Esitystapa Viestintätarkoitus ja lukijakunta on otettu huomioon tekstissä. Teksti sisältää riittävästi taustatietoa. Se voidaan ymmärtää ilman opinnäytetyöhön tutustumista. Teksti tarkastelee tehtävänannon keskeisiä asioita. Tekstilaji ja -tyyppi ovat tehtävänannon mukaisia. Teksti ei ole tenttivastaus, vaan pohdiskeleva kirjoitus. Tekstin rakenne on selkeä (johdanto, käsittelyosuus, lopetus). Tekstillä tulee olla täsmällinen otsikko. Tehtävänanto ei voi olla otsikko. Teksti on yhtenäinen kokonaisuus, ei luettelomainen. Kappalejako on tarkoituksenmukainen ja kappalejaot on osoitettu yksiselitteisesti. Käsitteet ja niiden väliset suhteet ovat yksiselitteisiä. Kielenkäytön säännöt Teksti on asiatyyliä ja kirjakieltä. Teksti koostuu vain tekstistä (ei väliotsikoita, kuvia tms.) Virke- ja lauserakenteet ovat yksiselitteisiä, sääntöjen mukaisia ja vaihtelevia. Kieliasu noudattaa seuraavista osa-alueista annettuja normeja ja suosituksia o Välimerkit o Yhdyssanat o Iso ja pieni alkukirjain o Numerot, lyhenteet ja muut merkit o Viittaussuhteet (esim. pronominit) o Kongruenssi o Lauseenvastikkeiden käyttö o Vierassanat o Muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys o Sanajärjestys o Oikeinkirjoitus 12

16 Liite 3: Korjauslukumerkintöjä Alla on lista korjauslukumerkinnöistä, joita voidaan käyttää tilanteissa, joissa opiskelijoille ei ole resursseja tarjota yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa palautetta. O ympyröinti = välimerkkivirhe ~~~~ aaltoviiva = kieliasussa on huomautettavaa Lisäksi tekstin marginaalissa voi olla kirjain tai merkki: K = kongruenssivirhe (subjekti ja predikaatti eri luvussa) LV = lauseenvastikkeen virheellinen käyttö LR = lauserakenne-epäselvyys P = pronominivirhe M = väärä muoto R = rektiovirhe (rektio = osa suomen sanoista edellyttää toiselta sanalta tiettyä sijamuotoa) + = sidoskeino puuttuu tai väärä sidos SJ = väärä tai epäselvä sanajärjestys T = tyyli (arkinen ilmaus, turha komparatiivi, väärä sana ym.) V = verbirakenne (esim. turha futuuri) S = symmetria horjuu Ø = poista Ψ = sana puuttuu I /, pystyviiva tai pilkku = pilkku puuttuu === kaksoisalleviivaus = virheellinen lähdeviite tavallinen alleviivaus = oikeinkirjoitusvirhe, kuten yhdyssanavirhe, välilyöntivirhe, lyöntivirheet 13

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE FISMA ry FiSMA Pätevän Arvioijan yleisohje Sivu 1(2) Prosessijohtaminen Hakemuksen tekeminen ja uusiminen FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE 1. Yleistä FiSMA Pätevän Arvioijan (FiSMA Competent

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu

Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu 1 (7) Hyväksytty Kemian tekniikan akateemisessa komiteassa 11.11.2014 DIPLOMITYÖN ARVIOINTIOHJE 1. Yleistä diplomityön arvioinnista Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännön 2013 12

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Käsityön lukiodiplomi Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Uudistustyön lähtökohtia Lukiodiplomeja suoritettu vuodesta 1995 Aika muuttuu lukio muuttuu Miten lukiodiplomi

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Suvi-verkoston kuulumisia

Suvi-verkoston kuulumisia Suvi-verkoston kuulumisia Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät Kajaanissa 10. 11.2.2015 Tarja Ahopelto, JAMK Kypsyysnäyte (ja opinnäytetyö) Uhkana kielentarkastuksen loppuminen

Lisätiedot

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE Ohje on hyväksytty tietoja sähkötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 19.08.2009 II SISÄLLYS 1. Diplomityö ja sen tarkoitus...

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

CT30A9001 Tietoliikennetekniikan seminaari 2. INFOLUENTO (k2010) Kari Heikkinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

CT30A9001 Tietoliikennetekniikan seminaari 2. INFOLUENTO (k2010) Kari Heikkinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto CT30A9001 Tietoliikennetekniikan seminaari 2 INFOLUENTO (k2010) Kari Heikkinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Wikissä Sisältö: Yleinen orientoituminen ja järjestäytyminen Kurssin arvostelun ja arvosanan

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 13.11.10 1 Hyvä kirjoittaja? Kirjoittamisen taito Tekstilajien hallinta Kirjoitusprosessin hallinta Luovuus Ymmärrys ympäristön sosiaalisista rakenteista

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin 2010

Muutokset pelisääntöihin 2010 Muutokset pelisääntöihin 2010 Yhteenveto selittämään uutta IHFn sääntökirjaa Lukuisten muotoseikkojen muutosten lisäksi IHFn sääntökirjan uusi versio tarjoaa selkeyttäviä selityksiä tukemaan johdonmukaista

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot