POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 TAIPALSAAREN KUNTA (831) Solkein kylä (444) POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA Kangaslahti 6:58 (osa) Selostusosa (luonnos) DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue muodostuu noin 14,3 hehtaarin kokoisesta alueesta Suur-Saimaan Munaluodonselän eteläosassa sijaitsevalla loivapiirteisellä Leikonlahdella n. 1,5 kilometriä Pönniälän kylältä koilliseen. Taipalsaaren Kirkonkylälle on matkaa n. 15 kilometriä kaakkoon päin. Alueella on toiminut jo vuosikymmeniä UPM-Kymmene Oyj:n henkilöstön virkistyspaikka (caravaanarialue länsiosassa Pohjahiekalla ja venesatama saunoineen alueen itäosassa Maunussa). 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Maanomistajan alustavana tavoitteena on mm. hyödyntää alueen jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimintoja, säilyttää maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä hyödyntää erittäin vetovoimaista ympäristöä uudellakin käyttömuodolla osoittamalla lisärakennusoikeutta omarantaisina rakennuspaikkoina. Tavoitteena on siis muuttaa alueen luonnetta enemmän yhteiskäyttöisestä lomailualueesta tonttikohtaiseen ja yksityiseen loma-asumiseen (RM -> RA). Paineet tähän ovat kasvaneet merkittävästi viime aikoina, kun Ilkonsaarilta "reserviin" jäänyttä rakennusoikeutta (3 rakennuspaikkaa) ei ole luontevasti voinut sijoittaa muualle. Kyseinen Ilkonsaarten "rinnakkaishanke"/ Taipalsaaren kunnanvaltuuston päätös koskien Suur-Saimaan osayleiskaavan muutosta Ilkonsaarten ja Myhkiösaaren osalta on juuri saanut lainvoiman. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö

3 2.13 Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RA ja RV) ja venesatama (LV) Tiealueet Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (FM Jouko Sipari, raportti ) 4. Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Näkymä Pohjahiekalta pohjoiseen kohti Saimaan selkävesiä 2

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelukohteena on Suur-Saimaan Leikonlahden eteläosaan jäävä suurelta osin jo rakennettu/ kulutukselle alttiina ollut Pohjahiekan ja Maunun välinen ranta-alue, jolla on rantaviivaa n. 900 metriä. Alueen kaakkoispuolella on laaja Tyrysuo-Pyhälahdensuo ennen toisen Salpausselän Pönniälänkangasta ja Taipalsaaren laajaa ampuma-aluetta. Pinta-alaa suunnittelualueella on n. 14,3 hehtaaria. Alueen yleisilmettä ja maisemaa hallitsee hieno hiekkaranta alueen länsiosassa (ks. kansikuva), lounas-koillinen suuntainen harjanne rannan taustalla, runsas rakennuskanta mäntyvaltaisessa kangasmaastossa sekä pohjoiseen Saimaan Munaluodonselälle avautuva hieno järvimaisema. Luonnonoloiltaan alue on pääosin metsätalouskäytössä, rakennettuna pihapiirinä tai asuntovaunualueena. Ranta ja tasaisesti nouseva paikoitellen jyrkkäkin rinne avautuvat pohjoiseen ja luoteeseen. Hiekkarannan taustaa ja alueen osin jyrkkäpiirteisen keskiosan rantakaistaletta Alueen luontoarvot on inventoitu tarkemmin hanketta varten laaditussa luontoselvityksessä kesän 2013 aikana (ks. liiteraportti , Jouko Sipari, FM, biologi). Yhteenveto ja suositukset raportista, ks. kartat ja kuvat liitteenä 3.: " Suunnittelualueelta ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Harjualueen proksimaalirinteen jyrkkä yläosa on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Pönniälänkangas on pohjavesialuetta, joka tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa siten, ettei pohjavesivaranto vaarannu." 2.12 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueeseen kuuluu mantereen osa Solkein kylän tilasta Kangaslahti 6:58. Tila on luonteeltaan ns. kantatila, joka on rekisteröity alun perin Tilan toinen palsta Venäläisensaaressa on käsitelty jo kaavallisesti (M-alue) yhdessä maanomistajan muiden tilojen kanssa Suur-Saimaan osayleiskaavassa jo vuonna 1994 (vahvistus ympäristöministeriössä ). Nyt käsiteltävää kokonaisuutta rasittaa yksi rakennuspaikka pienessä Ristolinnan saaressa läheisellä Pönniälänlahdella (lohkottu kantatilasta vuonna 1977). Juuri vahvistuneesta SuurSaimaan osayleiskaavan muutosalueelta siirretään nyt käsiteltävälle alueelle 3 rakennuspaikkaa. 3

5 Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on jonkin verran edellistä laajempi. Lähialueella on paikoitellen hyvin tiivistäkin loma-asutusta sekä muutamia asuinrakennuksia. Suunnittelualueen yleispiirteinen rakennusinventointi tehtiin ranta-asemakaavoituksen lähtöaineistoksi keväänkesän 2013 aikana, tuoreesta pohjakartasta löytyvät rakennusten ja rakennelmien sijainti. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen länsiosan caravaanarialuetta sekä grillikatos lähellä rantaa Alueen keskiosan pienet hirsimökit jyrkän rinteen alla Maunun venesataman talousrakennus ja jätekatos sekä laiturirakenteita Grillikatos venesataman taustan mäellä sekä toinen (itäisempi) rantasaunoista 4

6 2.13 Maanomistus Alueen maanomistaja on UPM-Kymmene Oyj. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen yhteydessä Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Nyt käsillä olevalla alueella (seuraavan kartan punainen rajaus) merkintänä on suoranaisesti vain tärkeää pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I tai II -luokan pohjavesialueita. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ulottuvat idässä Kotainniemen arvokas harjualue (ge/h), kaakossa ampuma-alueen (EAH-1) melualue (me) sekä pohjoisessa Suur-Saimaan kehittämisen kohdealue (ruskea vinorasteri). Kyseisellä merkinnällä osoitetaan keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia kehittämistarpeita. Pohjavesialueen tarkemmassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta vaarannu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Myös melualueen tarkempi suunnittelumääräys on syytä ottaa huomioon, vaikka alue ei aivan ulotukaan nyt käsiteltävälle alueelle: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelun suositusarvojen vaatimukset. Koska maakuntakaavassa esitetyt melualueet ovat yleispiirteisiä, niin erityisalueilta aiheutuvaa meluhaittaa ja melualuerajausta tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentaa. Myös toiminnan muuttuessa melualueet tulee selvittää. Alueelle ei tule sijoittaa uusia melulle herkkiä toimintoja. Suunniteltaessa rakentamista Puolustusvoimien ampumaratojen melualueelle, on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueelle ei ole osoitettu uusia toimintoja nyt vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa. 5

7 2.22 Osayleiskaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavoja Ranta-asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja Rakennusjärjestys Taipalsaaren rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt kokouksessaan Rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään tätä hanketta varten laadittua pohjakarttaa (Suuntakartta Oy, hyväksytty / MML 3224/ /2013). 6

8 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (keväällä 2013). Alustavat neuvottelut kunnassa. - Kaavoituksen, pohjakartan ja luontoselvityksen maastotyöt kesällä Tarkentavat maastokäynnit ja työneuvottelu kunnan ja ELY-keskuksen kanssa Ilkonsaarten rinnakkaishanke (Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos) huhtikuu > nyt lainvoimainen hyväksymispäätös kvalt Kaavoittaja toimitti hankkeen tausta-aineistoa ja selvityksiä viranomaisille kesäkuussa Viranomaisneuvottelu (ks. muistio selostusosan liitteenä). - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja tarkastelu maanomistajan toimesta. Maanomistajan tarkentuneet tavoitteet syksyllä 2014, kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta (arviolta marraskuun 2014 aikana). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotetaan lehtikuulutuksella ja ilmoitetaan kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydetään tässä vaiheessa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Museovirasto, Puolustusvoimat, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, kunnan omat lautakunnat). -> Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kunnalle. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta alkuvuonna 2015). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite kevättalvella 2015). - Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7

9 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan alustavana tavoitteena on mm. hyödyntää alueen jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimintoja, säilyttää maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä hyödyntää erittäin vetovoimaista ympäristöä uudellakin käyttömuodolla osoittamalla lisärakennusoikeutta omarantaisina rakennuspaikkoina. Tavoitteena on siis muuttaa alueen luonnetta enemmän yhteiskäyttöisestä lomailualueesta tonttikohtaiseen ja yksityiseen loma-asumiseen (RM -> RA). Paineet tähän ovat kasvaneet merkittävästi viime aikoina, kun Ilkonsaarilta "reserviin" jäänyttä rakennusoikeutta (3 rakennuspaikkaa) ei ole luontevasti voinut sijoittaa muualle. Kyseinen Ilkonsaarten "rinnakkaishanke"/ Taipalsaaren kunnanvaltuuston päätös koskien Suur-Saimaan osayleiskaavan muutosta Ilkonsaarten ja Myhkiösaaren osalta on juuri saanut lainvoiman. Alueelle tehdyt luontoselvitys ja maastotarkastelut ovat tuoneet jonkin verran reunaehtoja suunnittelulle (mm. hiekkarannan ja maastoltaan lähes luonnontilaisen harjanteen maisemalliset arvot). 3.3 Tutkitut vaihtoehdot Kaavaluonnoksen pohjaksi on laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja uuden rakennusoikeuden määrän ja sijoittelun kannalta. Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja on valinnut vaihtoehdon, jossa yhteiskäyttö säilyy alueella ja painottuu edelleen rannan länsija itäosaan. Omarantainen, tavanomainen uudisrakentaminen keskittyisi em. yhteiskäyttöisten rantojen väliin harjanteen pohjoispuolelle. Maisemalliset arvot otetaan huomioon olemassa olevien ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana naapureilta ja muilta osallisilta saatava palaute pyritään ottamaan huomioon kaavan jatkokäsittelyssä Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 8

10 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 14,3 ha. Saimaan rantaviivan pituus alueella on 900 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RA RV LV VL MY M Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle nykyistä ja uutta rakennusoikeutta yhteensä 1850 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelujen ja alueen tulevien omistajien todennäköisten tarpeiden perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy tästä huolimatta hyvin väljänä (e=0,01). Alueen nykyisen rakennuskannan kerrosala on noin 200 k-m 2 hieman laskentatavasta riippuen (alueella on lukuisia huonokuntoisia talousrakennuksia yms. jotka nostaisivat em. lukemaa merkittävästi). Kaavaratkaisu näyttää pelkkää karttaa tulkittaessa erittäin tiiviiltä. On kuitenkin erityisesti muistettava, että juuri lain voiman saaneen Ilkonsaarten yleiskaavamuutoksen kautta keskeiselle Suur-Saimaalle jää yhtiön omistamalle itäiselle Ilkonsaarille, Myhkiösaarelle ja luodoille noin kolme kilometriä vapaata rantaa virkistyskäyttöön tai luonnontilaan: Ote juuri lainvoiman saaneesta kaavakartasta 9

11 Suurin Ilkonsaarista kuuluu hankkeessa mukana olleelle Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Otteita kaavamääräyksistä: VR, Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita. Alueelle saa rakentaa retkeilyä sekä ulkoilua palvelevia kevytrakenteisia rakenteita ja polkuja alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi vähentää alueen maisemallisia arvoja. Alkuperäisen kaavatyön perusteella itäisissä Ilkonsaarissa tilalla on tämän kaavamuutoksen jälkeen edelleen yhteensä kolmen rakennuspaikan laskennallinen rakennusoikeus VR(1) ja VR(2). Rakennusoikeutta ei sijoiteta nyt käsiteltävälle kaavamuutosalueelle vaan osoitetaan ensisijaisesti ranta-asemakaavan avulla saman maanomistajan tilan Kangaslahti manneralueelle (erillinen kaavaprosessi). Perinteisen rantojen mitoitusmallin mukaan nyt käsiteltävällä alueella on myös mitoittavaa rantaviivaa 900 metriä (ei tarpeen käyttää ns. kapeuskertoimia tai huonosta rakennettavuudesta johtuvia kertoimia). Ns. mitoituslukuna on perusteltua käyttää vähintään 6 rakennuspaikkaa/ mitoituskm. Alue soveltuu erinomaisesti lomarakentamiseen ja on perinteisesti ollut jo tehokkaan lomakylämäisen rakentamisen piirissä. 0,9 km x 6 rakennuspaikkaa/km - 1 rasittava rakennuspaikka + 3 siirrettävää rakennuspaikkaa = 7,4 rakennuspaikkaa. Alueelle on osoitettu 7 omarantaista tonttia sekä olemassa olevia yhteiskäyttöisiä alueita (caravaanarialue, venesatama). Alueen maisemallisesti arvokkain alue (hiekkaranta) jätetään virkistyskäyttöön. 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RA ja RV) ja venesatama (LV) Loma-asuntojen korttelialue (RA). Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen (max. 180 k-m 2 ) sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten, että talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Päärakennus on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Kunnanvaltuuston ( ) hyväksymän osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus Ilkonsaarilta tilalta (3 rakennuspaikkaa) siirretään tälle korttelialueelle. Tontit on sijoitettu siten, että niille on mahdollista rakentaa tieyhteys rikkomatta maisemallisesti arvokasta harjumaista rinnettä. Samalla harjanne toimii luontaisena meluesteenä ampuma-alueen suuntaan. Nykyiset lomarakennukset (3 kpl) on mahdollista säilyttää alueella esimerkiksi rakennustöiden aikaisina tukikohtina. Tonttien pinta-alat ovat neliömetreissä: , , , , , ja Rantaviivaa kyseisillä tonteilla on keskimäärin 65 metriä. Tontit 5 ja 6 ovat hieman muita leveämpiä, sillä taustan jyrkkä rinne tulee tässä kohdin lähimmäs rantaa. Asuntovaunualue (RV). Alueelle saa sijoittaa uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 100 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 80 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Käytännössä alueen toiminta voi kaavaratkaisun myötä jatkua lähes ennallaan. 10

12 Venesatama (LV). Alueen nykyisiä saunarakennuksia (2 kpl) ja grillikatoksen saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Alueen eteläosaan saa pysäköintipaikkojen ja veneenlaskupaikan lisäksi sijoittaa uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 50 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Käytännössä alueen toiminta voi kaavaratkaisun myötä jatkua ennallaan. Käytännössä kokonaan uusia rakennuspaikkoja on esitetty neljä kappaletta korttelin 1 länsiosaan. Teoreettisesti voidaan ajatella, että kolme näistä on juuri Ilkonsaarilta siirrettyä rakennusoikeutta, vaikka sitä ei ole erikseen jaoteltu kaavakartalla. Parhaiten rakentamiseen soveltuvat paikat löytyvät useimmiten tonttien keskivaiheilta, maasto on lähes kokonaan erityisen hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Rakennuspaikkakohtaisia kerrosaloja on osoitettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia k-m 2 / tontti (kunnan uusimmassa rantayleiskaavassa 250 k-m 2 ). Alueen nykyisin läpäisevä tie sopii hyvin rakentamisen rajaamiseen (ks. rakennusalat kartalla). Tien levennys RA-tontin nro 4 keskellä Kortteleiden länsipuolelle on jätetty edelleen lähivirkistysaluetta suojavyöhykkeeksi, jolloin syntyy kolme rauhallista kokonaisuutta (RA, RV, LV), jotka voi myös toteuttaa/ myydä vaiheittain Tiealueet Tiealueet on osoitettu lähes kokonaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti ohjeellisina ajoyhteyksinä. Korttelin 1 täydentävät tieyhteydet tonttien taustalla eivät riko maisemallisesti arvokasta harjannetta Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Suurin osa varsinaisesta Pohjahiekan hiekkarannan alueesta on osoitettu edelleen Lähivirkistysalueena (VL). Alueelle voi sijoittaa uimarannan, pallokenttiä, leikkikentän, grillikatoksen, laavun, yms. korttelialueita 1-2 tukevia toimintoja sekä alueen huoltoyhteyksiä. Alueelle saa 11

13 sijoittaa uusia huolto- ja talousrakennuksia (yhteensä 50 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Käytännössä alueen toiminta voi kaavaratkaisun myötä jatkua ennallaan. Alueella sijaitsee jo lupamenettelyn kautta rakennettuja talousrakennuksia, grillikatos, jne. (ks. pohjakartta). Alueen merkittävät maisema-arvot on turvattu omalla merkinnällään. Paikallisesti arvokas harjualue tai hiekkaranta (ge). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia/ laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Em. merkinnän lisäksi on korostettu varsinkin alueen keskiosan harjannetta aluevarauksella MY. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristö- ja maisema-arvoja. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja harjumaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Koko suunnittelualue on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Kaavaan sisältyy seuraavat mm. vesi- ja jätehuoltoakin koskevat yleiset määräykset: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan (pohjaveden laatu). Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä sel- 12

14 laisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa pohjavesistölle tai Saimaan veden laadulle. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain säännökset (3 luvun 2 ) sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa rakentaa öljysäiliötä, rakennusta tai laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laatua. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Venepaikkoja on hoidettava niin, ettei minkäänlaisia polttoainepäästöjä maastoon tai vesistöön tule. 13

15 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Nyt käsillä olevalla alueella merkintänä on suoranaisesti vain tärkeää pohjavesialuetta. Tarkat kaavamääräykset turvaavat pohjaveden laadun alueella myös tulevaisuudessa. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ulottuu idässä Kotainniemen arvokas harjualue, johon liittyvät paikalliset maisema-arvot on myös turvattu omalla kaavamerkinnällään (ge). Kaakossa olevan ampuma-alueen melualue on otettu huomioon suunnittelussa (ks. kohta 5.6). Alueen välittömässä läheisyydessä pohjoisessa on Suur-Saimaan kehittämisen kohdealue. Kyseisellä merkinnällä osoitetaan keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia kehittämistarpeita. Nyt käsillä olevan hankkeen voidaan katsoa liittyvän olennaisesti myös kyseiseen alueeseen ja tehdyt kaavaratkaisut tukevat myös sen kehittämistä: Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Suur- Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavaratkaisu on täysin neuvotteluissa esille tulleiden kunnan yleiskaavallisten periaatteiden mukainen (ks. muistio liitteenä). 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Alueella ei ole kulttuurihistoriallisia arvoja. Maisemallisesti alue on muokkaantunut nykyiseen muotoonsa tehokkaan lomailukäytön kautta. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Korttelialueet sijoittuvat alueille, jotka ovat jo pääosin pihapiireinä ja olleet vuosikymmeniä tehokkaassa lomailukäytössä (kenttäkerroksen kuluneisuus jne.). Kaavan seurauksena luonnonoloissa ja maisemakuvassa ei tapahdu erityisiä muutoksia. Rannan läheisyyteen ei ole osoitettu paljoa uudisrakentamista. Uudisrakentamiseen varatuilla alueilla ei ole erityisiä maisemaarvoja (pääosin vanhoja pihapiirejä varsinaisen hiekkarannan ulkopuolella). 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vapaan rannan sijainti ja määrä säilyy pitkälle nykytilanteen mukaisena. Ilkonsaarista siirrettävä rakennusoikeus kaventaa nyt käsiteltävän alueen vapaata rantaviivaa. 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. 14

16 Alueelta on tiedossa yksi ympäristön häiriötekijä. Ampuma-alueen melu kuuluu ajoittain alueelle. Kaavamääräyksissä on informatiivisesti todettu seuraavaa: Läheiseltä ampuma-alueelta kantautuu ajoittain melua alueelle, vaikka se nykyisten selvitysten perusteella jää varsinaisen melualueen (päiväajan keskiäänitaso <55 db (Laeq, 07-22)) ulkopuolelle. Elokuussa 2014 viranomaisneuvottelussa keskusteltiin laajasti kyseisestä aihepiiristä (ks. muistio liitteenä). Lopputuloksena todettiin seuraavaa: Keskustelun jälkeen yhteisesti todettiin, ettei tällä hetkellä ole tiedossa tarvetta melun lisäselvityksille Pohjahiekan alueella. Asiassa voidaan edetä nykyisten em. rajausten perusteella, jolloin nyt käsillä oleva alue jäisi varsinaisen melualueen ulkopuolelle (ks. seuraava kartta). Näin ollen myöskään mitään korvausvelvollisuutta ei pääsisi muodostumaan kaavaprosessin yhteydessä. Täydentävillä melumittauksilla/ pistokokeilla ei ole käydyn keskustelun perusteella saatavilla sellaista lisäarvoa, että niiden teettäminen olisi nyt käsillä olevan kaavahankkeen kannalta oleellista. Korttelialueen 1 taustalle jäävä harjanne toimii lisäksi luontaisena meluesteenä juuri ampumaalueen suuntaan. 15

17 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla loma-asumisen elinkeinoa. Yhdyskuntarakenteeseen hanke sulautuu saumattomasti (paikoitellen tiivis mökkiasutus lähiympäristössä, hyvä liikenteellinen saavutettavuus, suurelta osin nykyisen käyttömuodon säilyttäminen). Uudisrakentaminen tapahtuu vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla ja myymällä aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (FM Jouko Sipari, raportti ) 4. Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset 16