SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ Juho Rahkonen

Transkriptio

1 SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ 25 Juho Rahkonen

2 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina (CAPI=Computer Aided Personal Interview) toukokuun 3. päivästä kesäkuun 5. päivään 25. Tutkimukseen vastasi 992 manner-suomen asukasta, jotka ovat täyttäneet 5 vuotta. Otos edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, kiintiöinä kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Otos painotettiin kohdejoukkoa vastaavaksi. Virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä. Omnibus-kuluttajatutkimus on otokseltaan maan laajin säännöllisesti toteutettava monitilaajapohjainen henkilökohtainen haastattelututkimus. Se tehdään kymmenen kertaa vuodessa, eri puolilla maata noin 5 haastattelijan voimin. 2

3 Päätulokset Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä entistä tärkeämpänä. Myös kehitysyhteistyön tehokkuus ja tuloksellisuus arvioidaan aiempaa paremmaksi. Toisaalta kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista kannattaa yhä useampi; edelleen selvä enemmistö pitäisi määrärahat nykyisellään. Kehitysyhteistyöstä tulee suomalaisille mieleen ennen muuta heikompien auttaminen ja kansainvälinen vastuunkanto. Suomalaiset näkevät kehitysyhteistyön varsin perinteisesti, esimerkiksi kaivojen ja vesihuollon rakentamisena. Kehitysmaiden yksityisen sektorin tukeminen ei nouse tärkeysjärjestyksessä yhtä korkealle kuin perinteinen kehitysyhteistyö. 3

4 YLEINEN SUHTAUTUMINEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN 4

5 Kehitysyhteistyöllä ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen. Tässä yhteistyössä Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat tukemassa ja rahoittamassa köyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 4=Erittäin tärkeää 3=Melko tärkeää 2=Melko vähämerkityksistä =Yhdentekevää Ei osaa sanoa 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n= n=kaikki vastaajat %

6 Kehitysyhteistyötä pidetään entistä tärkeämpänä Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa nyt entistä tärkeämpänä. Peräti 87 prosentin mielestä se on erittäin tai melko tärkeää. Puolueiden kannattajissa on erilaisia mielipiteitä, jotka noudattelevat paljolti hallitus oppositio-jakolinjaa, mutta kaikissa puolueissa enemmistö pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä. Kaikista vastaajista erittäin tärkeänä kehitysyhteistyötä pitää 42 prosenttia, kun viime vuonna luku oli vain 3 prosenttia. Yhtä korkeisiin lukemiin on päästy viimeksi kahdeksan vuotta sitten, jolloin kehitysyhteistyötä piti erittäin tärkeänä 43 prosenttia. Mikä voisi selittää tällaisen käännöksen yleisessä mielipiteessä, kun samaan aikaan määrärahat ovat uhattuina ja yleinen taloudellinen tilanne jatkuu heikkona? Todennäköisesti syynä on entistä levottomammaksi käyvä maailma. Uutisethan ovat kertoneet muun muassa, että viime vuonna maailmassa oli pakolaisia enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Tutkimuksessa kysyttiin, mitä ihmisille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö. Tämä kysymys kysyttiin vuoden 24 tutkimuksessa avoimena ilman valmiita vaihtoehtoja, ja nyt vuoden 25 tutkimuksessa vastaajille muotoiltiin vaihtoehtojen luettelo käyttäen hyväksi edellisen vuoden tutkimusta. Heikompien auttaminen tuli selvästi eniten mieleen: sen valitsi 5 prosenttia vastaajista. 43 prosenttia oli lisäksi sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on osa kansainvälistä vastuunkantoa. 6

7 Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään Mies 34% 47% 2% 5% Nainen 5% 43% 6% % Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu /Ammatti- /tekninen-/kauppakoulu 35% 5% 9% 3% Ylioppilas/lukio /Opistotaso /Ammattikorkeakoulu 46% 43% 8% 3% Yliopisto, korkeakoulu 55% 3% % 3% 5-24 v. 4% 55% 2% 2% Erittäin tärkeää Melko tärkeää v. 43% 43% 9% 4% Melko vähämerkityksistä 4-59 v. 45% 4% % 4% Yhdentekevää 6-79 v. 4% 46% 2% 2% Lisäisi määrärahoja 86% 4% Vähentäisi määrärahoja 3% 48% 28% % Pitäisi määrärahat ennallaan 47% 49% 3% % % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % 7

8 Miten tärkeänä eri puolueiden kannattajat pitävät kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa Keskusta 38% 54% 3% 3% % Perussuomalaiset 26% 44% 24% 4% 2% Kokoomus 43% 42% 2% 3% % SDP 4% 55% 4% % Vihreät 68% 29% 3% % Erittäin tärkeää Melko tärkeää Vasemmistoliitto 72% 24% 4% % Melko vähämerkityksistä Yhdentekevää RKP 76% 5% 5% 4% Ei osaa sanoa Kristillisdemokraatit 48% 45% 7% Muu puolue % 57% 32% Eos/ei halua vastata 3% 52% % 4% % % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % 8

9 Mitä tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö Heikompien auttaminen Osa kansainvälistä vastuunkantoa Köyhien maiden koulutuksen lisääminen Köyhien maiden omien kasvumahdollisuuksien edistäminen Nälänhädän lievittäminen Tärkeä asia Elintason parantaminen Maiden välinen yhteistyö Kaivojen rakentaminen köyhiin maihin Rahallinen tukeminen Kirkko/ lähetystyö Länsimaiden ja rikkaiden maiden moraalinen velvollisuus Köyhien maiden väestön tasa-arvon lisääminen Korruptio ja tehottomuus Tuo enemmän haittaa kuin hyötyä kehitysmaille Afrikka Aasia Jokin muu Ei mikään edellisistä Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= % 9

10 Kehitysyhteistyötä tukevat väittämät saavat laajasti kannatusta Tutkimuksessa esitettiin 4 väittämän patteristo, johon vastaajat ottivat kantaa yksi väittämä kerrallaan. Kaiken kaikkiaan vastaajien enemmistö yhtyi näihin väittämiin. Jopa 65 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu. Lähes yhtä vahvasti ollaan sitä mieltä, että kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen. Vain pieni osa vastaajista, 8 prosenttia, on eri mieltä siitä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Selvä enemmistö on myös sitä mieltä, että Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa. Väittämien saaman suuren kannatuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten enemmistö seisoo kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden ja periaatteiden takana. Puheet suomalaisista sisäänpäin kääntyneinä voidaan unohtaa: kyllä enemmistöltä löytyy sympatiaa ja ymmärrystä myös muun maailman ongelmille. Käsiä ei haluta nostaa pystyyn köyhimpien hädän edessä. Toki hyvistä aikomuksista on vielä matkaa käytännön tekoihin, mutta yleisen mielipideilmaston puolesta kehitysyhteistyölle on Suomessa hyvät edellytykset. Hieman enemmän epäilyä herättävät väittämät kehitysyhteystyön tuloksellisuudesta ja sen Suomelle tuomasta vaikutusvallasta; silti niistäkin asioista vain joka viides vastaaja on eri mieltä.

11 Mielipiteet väittämistä 5=Täysin samaa mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu Kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa Suomi toimii osana avunantajien yhteisöä Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita Vastuu muutoksesta on kehitysmailla. Suomi tukee niiden kehitystä Muutos tapahtuu, kun ihmiset voivat kohentaa hyvinvointiaan ja vaatia oikeuksiaan Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia Kehitysyhteistyö lisää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa 3=Ei samaa eikä eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä =Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Keskiarvo -5 4,55 4,5 4,3 4,28 4,26 4, 4,9 4,7 4,5 3,87 3,85 3,79 3,57 3,55 Kaikki vastaajat, n= %

12 KEHITYSYHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT 2

13 Onko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista* Kyllä Ei 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= % *) v. 23, 26-27: Tunnetteko YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteita n=kaikki vastaajat 3

14 Äärimmäisen köyhyyden poistaminen selvä ykköstavoite Joka neljäs suomalainen on oman ilmoituksensa mukaan kuullut YK:n vuosituhattavoitteista. Määrä on trendinomaisesti kasvanut vuosien mittaan. Tietämys asiasta lisääntyy pikkuhiljaa, mutta enemmistö kansasta pysyy tietämättöminä tästä asiasta. Miesten ja naisten sekä eri ikäisten kesken ei ole suuria eroja. Koulutus kuitenkin näkyy: yliopistokoulutetuista 39 prosenttia on kuullut YK:n vuosituhattavoitteista, perus/kansakoulupohjalta ponnistavista vain 8 prosenttia. Puolueista vihreiden (47 % on kuullut), kokoomuksen (42) ja vasemmistoliiton (39) kannattajat ovat parhaiten perillä YK:n vuosituhattavoitteista; perussuomalaisten kannattajista vain 4 prosenttia ilmoittaa kuulleensa niistä. Selvästi tärkeimpänä vuosituhattavoitteena suomalaiset pitävät äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamista. Seuraavina tulevat peruskoulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tuloksista voidaan lukea, että suomalaiset haluavat edistää kehitysmaissa sen tyyppistä kehitystä, joka on tutkitusti vienyt esimerkiksi Suomen monilla mittareilla maailman kärkimaiden kastiin. Välittömän hädän lievittäminen nähdään silti aivan ensisijaisena ja polttavimpana kehitysyhteistyön kohteena. Toki äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisessa koulutuksen ja tasa-arvon kaltaiset pitkän tähtäimen keinot ovat avainasemassa. 4

15 Kolme tärkeintä vuosituhattavoitetta Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ulottaa peruskoulutus kaikille Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa Taata ympäristön kestävä kehitys Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Vähentää lapsikuolleisuutta Parantaa odottavien äitien terveyttä Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mikään näistä , n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 Ei osaa sanoa 2 n=kaikki vastaajat % 5

16 Kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta Nälän poistaminen ja ruokaturva Puhtaan veden saatavuus ja sanitaatio Köyhyyden poistaminen Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille Kaikille avoimen, tasa-arvoisen sekä laadukkaan koulutuksen takaaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Sukupuolten välinen tasa-arvo Eriarvoisuuden vähentäminen Rauhanomaiset yhteiskunnat, toimivat oikeuspalvelut ja vastuullinen hallinto Kestävä talouskasvu, työllisyys, säälliset työpaikat Metsien ja maaperän kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Kestävät kulutus- ja tuotantotavat Edullinen ja kestävä energiantuotanto ja käyttö Globaali yhteistyö kestävän kehityksen puolesta Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen Kestävä infrastruktuuri ja teollisuus sekä innovaatioiden edistäminen Turvalliset ja kestävät kaupungit Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= % 6

17 Nälkä, vesipula ja köyhyys hallitsevat mielikuvia kehitysyhteistyöstä Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että suomalaisilla on kehitysyhteistyöstä varsin perinteinen kuva. Suomalaiset eivät ainakaan vielä ole oikein kypsyneet ajatukselle, että esimerkiksi kehitysmaiden teollisuuden ja innovaatioiden tukeminen voisi olla kehitysyhteistyötä sanan varsinaisessa merkityksessä. Yhtymäkohtia voi vetää siihen, kuinka Suomessa suhtaudutaan julkisten palveluiden yksityistämiseen: meillä hyvinvointivaltion kasvateilla alkavat hälytyskellot helposti kilkattaa, kun jokin sosiaali- ja terveyspuolen toiminta alkaa haiskahtaa liian vahvasti bisnekseltä. Useassakin kysymyksessä tulee esiin se, että kehitysmaiden teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen ei nouse kansalaisten mielissä kehitysyhteistyön tärkeimpiin tavoitteisiin; pikemminkin ne ovat pahnanpohjimmaisina. Mielipidetutkimus ei ole kansanäänestys. Mielipidetutkimus kertoo sen, missä mennään, mutta se ei suoraan kerro sitä, mitä pitäisi tehdä. Jos strategisena tavoitteena on esimerkiksi suunnata kehitysyhteistyön painopistettä aiempaa enemmän yksityisen sektorin ja markkinaehtoisen toiminnan vahvistamiseen ja kansalaiset eivät pidä sitä niin tärkeänä kuin perinteistä kehitysapua, kysymys on myös viestinnällinen. Toimintaa ei tule kehittää välttämättä suoraan kyselytutkimusten osoittamaan suuntaan, vaan pikemminkin tutkimustulokset huomioon ottaen. Tieto parantaa mahdollisuutta tehdä onnistuneita päätöksiä, kun toimintaympäristö ja etenkin viestinnän tarpeet tunnetaan. 7

18 Mikä väittämistä kuvaa parhaiten omaa näkemystä kehitysavusta ja sen merkityksestä Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä Kehitysyhteistyöllä ei olemainittavaa vaikutusta Kehitysyhteistyö on haitallista Ei mikään näistä , n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat % 8

19 Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä Enemmistö suomalaisista, 55 prosenttia, näkee kehitysyhteistyön merkityksen niin, että sillä on vaikutusta mutta se ei yksin riitä. 4 prosenttia valitsee kaikkein optimistisimman vaihtoehdon, eli kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä. Vanhemmat, vähän koulutusta saaneet ja pienituloisimmat näyttävät olevan jonkin verran muita optimistisempia. Yliopistotutkinnon suorittaneista vain 8 prosenttia pitää kehitysyhteistyön merkitystä ratkaisevana; SDP:n kannattajista näin ajattelee peräti 22 prosenttia. Neljännes vastaajista valitsee vaihtoehdon Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä. Tässä vaihtoehdossa vastaajan taustaryhmä ei vaikuta paljon. Vain kolme prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta. Miehet ja eläkeläiset (5 %) sekä perussuomalaisten kannattajat (7 %) ovat keskimääräistä skeptisempiä, mutta heistäkin selvä enemmistö pitää kehitysyhteistyötä ainakin jossain määrin merkityksellisenä ja vaikuttavana. Joissakin julkisuuden puheenvuoroissa esiintynyttä väittämää, että kehitysyhteistyö ei olisi vain turhaa ja kallista vaan peräti haitallista, suomalaiset eivät allekirjoita: vain yksi sadasta on sitä mieltä. 9

20 Kuinka tärkeänä pidätte Suomen antamaa humanitaarista apua? 4=Erittäin tärkeänä 3=Melko tärkeänä 2=Melko vähä merkityksisenä =Yhdentekevänä Ei osaa sanoa Keskiarvo -4 25, n= , % Kaikki vastaajaryhmät pitävät Suomen antamaa humanitaarista apua hyvin tärkeänä. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista peräti 99 % pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä, perussuomalaistenkin kannattajista 86 %. n=kaikki vastaajat 2

21 Vesi- ja käymälähankkeet kansalaisten mielestä kehitysyhteistyön ydintä Tutkimuksessa vastaajille esiteltiin lyhyesti kuusi erilaista kehitysyhteistyöhanketta konkreettisesti kuvaillen ja pyydettiin valitsemaan niistä kolme merkittävintä. Selvästi merkittävimmäksi hankkeeksi kansalaisten mielissä nousi Suomen vuosina 2 25 tukema työ vesi- ja käymäläolojen parantamiseksi yli kahdelle miljoonalle ihmiselle. 69 prosenttia vastaajista valitsi sen tärkeimmäksi. Toiseksi merkittävin hanke 5 prosentin ääniosuudella oli naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy. Lähes yhtä tärkeänä (49 %) pidetään Etiopiaan kouluopetuksen kehittämistä. Mielenkiintoista on, että vain 6 prosenttia nosti tärkeimpien hankkeiden joukkoon sen, jossa kehitysyhteistyövaroilla pääomitettu Finnfund-yhtiö sijoittaa Keniaan rakennettavaan tuulivoimaan. Ilmeisesti suomalaiset eivät näe kehitysyhteistyön soveltuvan niin hyvin liiketoiminnan tukemiseen kuin suoraan perustarpeiden lievittämiseen. Koska kansalaisten kehitysyhteistyömielikuvissa on niin vahva auttamisen ja hyvän tekemisen eetos, liiketoiminnan yhdistäminen siihen tuntuu monista jossain määrin vieraalta ajatukselta. Tämä näkemys vahvistuu seuraavilla sivuilla, joissa humanitaarinen apu korostuu selvästi ja yksityisen sektorin sekä kehitysmaissa tapahtuvan yritystoiminnan tukeminen nähdään vähiten tärkeänä kehitysyhteistyön toimintamuotona. 2

22 Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Suomen vuosina 2-25 tukemilla vesihankkeilla on saatu parannettu vesihuolto 2,4 miljoonalle ihmiselle eri puolilla maailmaa. Kunnolliset käymälät on saanut 2,7 miljoonaa ihmistä. Suomi on yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin suurimmista tukijoista. Suomi painottaa esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä: vuonna 24 tätä työtä tehtiin 85 valtiossa ja 9 valtiossa on saatu aikaan laki tai toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Suomi on tukenut Etiopian opetuksen laadun kehittämistä. Työn tuloksena mm. tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut merkittävästi, lähes 92 opettajaa on pätevöitynyt uudelleen ja kouluihin on saatu 78 miljoonaa uutta oppikirjaa. Suomi on vahvistanut kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä kehitysmaiden liiketoimintaympäristöä. Esimerkiksi vuonna 24 on luotu noin 36 5 uutta suoraa (43 % naisille) ja noin 25 epäsuoraa työpaikkaa kehitysmaihin, yli 6 nuorta on saanut ammatillista koulutusta. Suomi on tehnyt Vietnamin kanssa kehitysyhteistyötä noin 4 vuotta muun muassa veden ja sanitaation takaamiseksi, kestävän metsätalouden ja innovaatioiden edistämiseksi. Nyt Vietnam on kehittynyt niin paljon, että kehitysavusta ollaan siirtymässä normaaleihin kaupallis-taloudellisiin suhteisiin. Suomen kehitysyhteistyövaroista pääomansa saava Finnfund sijoittaa kuluvana vuonna 7 miljoonaa euroa Afrikan suurimpaan tuulivoimahankkeeseen. Keniaan rakennettavan 365 tuulivoimalan kapasiteetti on 3 megawattia eli lähes viidesosa maan energiakapasiteetista. Finnfund saa 7 miljoonalla eurolla 2,5 prosentin osuuden energiayhtiöstä Ei osaa sanoa 6 Kaikki vastaajat, n= % 22

23 Suomen kehitysyhteistyön toimintamuotojen tärkeys 7 Tärkein Vähiten tärkeä Ei osaa sanoa Keskiarvo -7 Humanitaarinen apu ,22 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö ,94 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö (Suomen ja tiettyjen kehitysmaiden keskinäisiin sopimuksiin perustuva yhteistyö) Monenkeskinen kehitysyhteistyö (esimerkiksi YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kuten Maailmanpankin kanssa tehtävä työ) ,68 4,59 Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö ,5 Yksityisen sektorin tukeminen (esimerkiksi suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ja kehitysmaissa tapahtuvan yritystoiminnan tukeminen) Kaikki vastaajat, n= % 3,39 23

24 KEHITYSYHTEISTYÖN TULOKSELLISUUS JA RESURSSIT 24

25 Kuinka hyvin väittämä "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista" vastaa omaa käsitystä* 4=Erittäin hyvin 3=Melko hyvin 2=Melko huonosti =Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Keskiarvo -4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n= ,8 2,66 2,68 2,7 2,75 2,74 2,77 2,82 2,83 2,8 2,84 2, % *) v Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta n=kaikki vastaajat 25

26 Suomalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen vahvistunut Alkuvuonna 25 käytiin julkisuudessa runsaasti keskustelua kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta. Eräänä avauksena toimi eläkkeelle siirtyneen suurlähettilään Matti Kääriäisen tammikuussa julkaistu kirja Kehitysavun kirous. Aiheesta uutisoitiin laajasti, ja kirjan keskeiset väittämät kehitysyhteistyön epäonnistumisesta ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet suurenkin yleisön puheenaiheisiin. Samaan aikaan kehitysyhteistyömäärärahoja esitettiin leikattavaksi satojen miljoonien eurojen, eli kymmenien prosenttien, verran. Kaiken kaikkiaan vuoden 25 alkupuolen keskusteluilmapiiri ei ole ollut kehitysyhteistyön kannalta kovin myönteinen. Siitä huolimatta tässä tutkimuksessa on havaittu, että suomalaiset eivät pidä kehitysyhteistyötä vähemmän tärkeänä tai tuloksellisena kuin aikaisemmin, pikemminkin päinvastoin: Nyt 74 prosenttia katsoo väittämän Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista vastaavan käsitystään vähintään melko hyvin. Vuonna 24 lukema oli selvästi alhaisempi, 62 prosenttia. Puolueiden kannattajien kesken on yllättävän vähän eroja siinä, miten tehokkaana ja tuloksellisena kehitysyhteistyötä pidetään; kokoomuslaiset ovat kuitenkin muita epäileväisempiä, samoin eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden kannattajat sekä ne, jotka eivät kerro puoluekantaansa. 26

27 Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne? Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia. Keskusta 5% 78% 5% % 2% Perussuomalaiset 6% 65% 2% 8% % Kokoomus 2% 58% 34% % 5% SDP Vihreät 5% 5% 74% 82% 3% % 7% 3% % Erittäin hyvin Melko hyvin Vasemmistoliitto 5% 78% 4% 3% Melko huonosti Erittäin huonosti RKP 4% 9% 4% 2% Ei osaa sanoa Kristillisdemokraatit 2% 72% 9% 7% Muu puolue 55% 26% 9% Eos/ei halua vastata 8% 52% 23% 7% % % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % 27

28 Kehitysyhteistyömäärärahat arvioidaan hieman alakanttiin 5 prosenttia suomalaisista valitsee oikean suuruusluokan (miljardi euroa), kun heiltä kysytään arviota kehitysyhteistyöhön vuosittain käytettävästä rahamäärästä. Eniten osumia, 3 prosenttia, saa arvio 65 miljoonaa euroa. Tosin uuden hallituksen päättämien leikkauksien toteutuessa todellinen määrä onkin lähempänä tuota summaa kuin nykyistä reilua miljardia euroa. Korkeimmin koulutetut osaavat hieman muita paremmin arvioida oikean suuruusluokan: yliopistotutkinnon suorittaneistakin oikeaan osuu vain joka viides. Yli 6-vuotiaat ja vähiten koulutetut vastaajat valitsevat selvästi muita useammin vaihtoehdon ei osaa sanoa, eli he eivät edes yritä arvata oikeaa vastausta. Myös ne vastaajat, jotka eivät kerro puoluekantaansa, ovat haluttomia esittämään arviotaan kehitysyhteistyömäärärahojen suuruudesta: nukkuvien puolueesta peräti 32 prosenttia vastaa ei osaa sanoa, kun koko väestön lukema on 2 %. Eduskuntapuolueiden kannattajista parhaiten kartalle ovat vihreät, joista 22 prosenttia valitsee oikean suuruusluokan. Kehitysyhteistyöbudjetin BKT-osuus arvioidaan oikein hieman useammin kuin rahamäärä: 23 prosenttia arvioi sen olevan,48 %. Jostain syystä epätietoisten määrä on nyt selvästi suurempi kuin vuoden 24 kyselyssä. Saattaa olla, että julkinen keskustelu kehitysyhteistyöstä ja sen raameista ei ole ollut kovin täsmällistä ja on pikemminkin hämmentänyt kuin selkeyttänyt kansalaisten näkemyksiä. 28

29 Arvio kehitysapuun käytetystä rahamäärästä Ei yhtään miljoonaa euroa 9 65 miljoona euroa 3 miljardia euroa 5,7 miljardia euroa 2 miljardia euroa 3 Ei osaa sanoa 2 Kaikki vastaajat, n= % 29

30 Arvio kehitysyhteistyön osuudesta BKT:sta Ei yhtään, % bruttokansantulosta,32 % bruttokansantulosta,48 % bruttokansantulosta* ,7 % bruttokansantulosta 8 22 % bruttokansantulosta Ei osaa sanoa , n=992 24, n= *) 24,56% bruttokansantulosta n=kaikki vastaajat % 3

31 Kysymys kehitysyhteistyön vapaaehtoisuudesta jakaa kansan kahtia Monet kehitysyhteistyötutkimuksen kysymyksistä ovat vuosittain toistettavia, jotta mielipiteiden kehitystä voidaan seurata ajassa. Joka vuosi mukaan otetaan kuitenkin myös uusia avauksia ja aihetta koskevia mielipiteitä pyritään valottamaan eri näkökulmista. Tänä vuonna yhtenä uutena kysymyksenä oli se, pitäisikö kehitysyhteistyön rahoitus muuttaa kansalaisille pääosin vapaaehtoiseksi. Kysymys jakaa kansan melko tasan kahtia, joskin hieman useampi on asiasta eri mieltä. Miehiltä (2 % täysin samaa mieltä) löytyy kannatusta ehdotukselle enemmän kuin naisilta ( %). Nuorimmat vastaajat, alle 25-vuotiaat, kannattavat vanhempia enemmän vapaaehtoisuutta. Vastauksissa saattaa heijastua se, että nuoremmat tulevat maksamaan veroja vuosikymmenien ajan. Mitä vähemmän koulutusta, sitä enemmän vastaaja kannattaa kehitysyhteistyön rahoituksen muuttamista valtaosin vapaaehtoiseksi. Tulojen vaikutus näkyy siten, että alle 2 euroa vuodessa ansaitsevissa vapaaehtoisuutta kannatetaan selvästi enemmän kuin suurempituloisten keskuudessa. Vapaaehtoisuutta kannatetaan ylivoimaisesti eniten perussuomalaisissa (59 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Kokoomuksessa ehdotusta kannattaa ainakin jonkin verran 44 prosenttia ja keskustassa 38 prosenttia. Kaikissa muissa puolueissa paitsi perussuomalaisissa vähemmistö kannattaa ajatusta, että kehitysyhteistyön rahoitus muutettaisiin kansalaisille valtaosin vapaaehtoiseksi. 3

32 Tulisiko kehitysyhteistyön rahoitus muuttaa valtaosin kansalaisille vapaaehtoiseksi? 5=Täysin samaa mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 3=Ei osaa sanoa 2=Jokseenkin eri mieltä =Täysin eri mieltä Keskiarvo -5 25, n= , % Niistä vastaajista, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi vähentää, 38 % on täysin ja 35 % jokseenkin samaa mieltä kehitysyhteistyön rahoituksen muuttamisesta pääosin vapaaehtoiseksi. Niistä vastaajista, jotka lisäisivät määrärahoja, vapaaehtoisuudesta on täysin samaa mieltä 2 % ja jokseenkin samaa mieltä 8 %. n=kaikki vastaajat 32

33 Kukkaronnyörejä vedetään tiukemmalle Hieman ristiriitaiselta vaikuttaa se, että samaan aikaan kun ihmiset pitävät kehitysyhteistyötä entistä tärkeämpänä ja uskovat sen tuloksellisuuteen, määrärahojen leikkaamista vaativien määrä on kasvanut. Vielä vuonna 24 määrärahojen vähennystä kannatti vain hieman useampi (6 %) kuin niiden kasvattamista (4 %), mutta tämän vuoden tutkimuksessa vaakakuppi on kallistunut selvästi leikkausten kannalle numeroin 26 prosenttia. Vuonna 23 asetelma oli toisinpäin 3 23 prosenttia, joten varsin selvä mielipideilmaston muutos on tapahtunut parissa vuodessa. Viimeksi kehitysmäärärahoja koskevien mielipiteiden suhde oli näin epäedullinen vuonna 2, jolloin maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttama talouden taantuma alkoi selvästi näkyä suomalaisten arjessa ja valtiontalouden tilassa. Mielipiteisiin on varmasti vaikuttanut myös se fakta, että tutkimusjakson alkupäähän osui ilmoitus hallituksen päätöksestä leikata kehitysyhteistyömäärärahoja; osa kansasta on ikään kuin taipunut tapahtuneiden tosiasioiden kannalle. Tosin määrärahojen leikkaus on tuskin tullut yllätyksenä, etenkään vaalituloksen ja hallituspohjan selviämisen jälkeen. Tutkimuksen tiedonkeruu osui sattumalta heti näiden päätösten jälkeiseen aikaan. Edelleen on kuitenkin tärkeä huomata, että selvä enemmistö kansalaisista (6 prosenttia) pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. Tätä peruslinjaa ei ole lamakaan muuttanut. 33

34 Puolueiden kannattajilla on erilaiset mielipiteet kehitysmäärärahoista Naiset ovat hieman miehiä suopeampia kehitysmäärärahoille: naisista 3 % lisäisi ja 2 % vähentäisi määrärahoja. Miehillä luvut ovat 9 ja 3 prosenttia. Nuorimmissa, alle 25-vuotiaissa on keskimääräistä enemmän halukkuutta leikata (29 %) ja toisaalta lisätä (2 %) määrärahoja. Mitä enemmän koulutusta vastaajalla on, sitä myönteisemmin hän suhtautuu määrärahoihin; tosin yliopistotutkinnon suorittaneissakin on enemmän määrärahojen leikkaamista kuin kasvattamista kannattavia. Poliittisessa kysymyksessä äänestäjien puoluekannoilla on tietysti iso merkitys. Kahden suurimman puolueen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajista vain 3 prosenttia lisäisi kehitysmäärärahoja, kokoomuksen kannattajilla luku on 4 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista lähes puolet, 48 prosenttia, olisi valmis leikkaamaan rahoja. Se on jopa enemmän kuin niiden perussuomalaisten osuus, 47 %, jotka pitäisivät määrärahat ennallaan. Keskustan kannattajissa on puolestaan kaikkein eniten (78 %) niitä, jotka pitäisivät määrärahat nykyisellään. Kokoomuksen kannattajista lähes joka kolmas, 3 %, kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia. Puolueista vihreät, Rkp ja kristillisdemokraatit suhtautuvat kehitysyhteistyöhön kaikkein myönteisimmin. Nyt ne ovat oppositiossa, toisin kuin edellisellä hallituskaudella. 34

35 Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja Pitää kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan Leikata kehitysyhteistyömäärärahoja Ei osaa sanoa 25, n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= n=kaikki vastaajat % 35

36 Miksi leikkauksista saadaan erilaisia kyselytuloksia? Moni kehitysyhteistyötä koskevia mielipidetutkimuksia aktiivisesti seurannut on miettinyt, mistä johtuu se, että eri kyselyissä saadaan erilaisia tuloksia, vaikka aihepiiri on sama. Tämä tietysti johtuu siitä, että kysymykset ovat niin erilaisia. Kun jostakin aiheesta esitetään hyvin erilaisia kysymyksiä kehystettyinä erilaisilla asetelmilla, oikeastaan siinä ei kysytä edes samaa asiaa. Kun kansalaisille esitetään valtion budjettikirjasta suurimpia menoeriä ja ikään kuin pakotetaan leikkaamaan jostakin, silloin kehitysyhteistyö nousee kärkeen yhdessä muiden ulkomaille ja kansainväliseen toimintaan suuntautuvien menoerien kanssa (esim. maksut EU:lle). Tällaisessa kyselyssä myös puolustusmenot ja asehankinnat ovat usein yllättävän korkealla kansalaisten leikkauslistalla. Kenties näiden menojen ei ajatella suoraan edistävän kansalaisten arjen hyvinvointia (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, työttömyysturva, eläkkeet), joka on luonnollisesti äänestäjillä se aivan päällimmäinen huolenaihe. Kun kehitysyhteistyön määrärahoista kysytään niin, että niitä ei aseteta vastakkain valtion muiden kanssa, enemmistö haluaisi säilyttää määrärahat vähintään ennallaan. Tämä kertoo siitä, että kannatusta kehitysyhteistyölle ja sen rahoittamiselle löytyy ennen kaikkea moraalisella ja periaatteellisella tasolla. Mutta kun lähes kaikista valtion menoista joudutaan hallituksen näkemyksen mukaan leikkaamaan, on selvää että myös kehitysyhteistyö saa oman osansa tästä yleisestä trendistä. Arkielämässäkin monelle on tuttu se tilanne, että sydän sanoo yhtä ja kukkaro toista. 36

37 KEHITYSYHTEISTYÖ JA TIETOLÄHTEET 37

38 Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista Kyllä Ei Ei osaa sanoa 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n= n=kaikki vastaajat % 38

39 Televisio on edelleen tärkein tietolähde kehityskysymyksissä Yli puolet kansalaisista, 56 prosenttia, ilmoittaa saavansa kehitysyhteistyötä koskevia tietojaan televisiosta. Toiseksi tärkein tietolähde on sanomalehti (44 %) ja internet (38 %). Vaikka televisio pitää asemansa tärkeimpänä tietolähteenä, sen osuus on ollut pitkään laskusuunnassa: vielä vuonna 2 lähes 7 prosenttia sai tietojaan kehitysyhteistyöstä tv:n kautta. Myös radion ja etenkin aikakauslehtien rooli tässä asiassa on vastaajien arvion mukaan pienentynyt. Tämä johtuu väestön ikärakenteesta ja nuorempien sukupolvien erilaisista mediankäyttötottumuksista: yli 6-vuotiailla televisio on tärkeimpien tietolähteiden joukossa 72 prosentilla, alle 25-vuotiailla luku on vain 3 %. Sanomalehtien osalta tilanne on tasaisempi, mutta nekin ovat vanhimmille (49 %) merkittävämpi media kuin nuorimmille (32 %). Kaiken kaikkiaan ihmisten tietolähteissä ovat edelleen hallitsevassa asemassa perinteiset suuret massamediat. Sosiaalisen median (mm. Facebook ja Twitter) merkitys on kuitenkin nopeasti kasvamassa pääasiallisen käyttäjäkunnan nuoren ikärakenteen seurauksena. Nyt somen nostaa tärkeimpien tietolähteiden joukkoon 5 prosenttia, kun vuosi aikaisemmin se oli vain prosenttia. Alle 25-vuotiailla somen osuus kehitysasioiden tietolähteenä on jo 28 prosenttia, lähes sama kuin television. Nuorilla internet on ylivoimaisesti tärkein tietolähde 66 prosentin osuudella. 39

40 Mistä olette saanut tietoa kehityskysymyksistä Televisiosta Sanomalehdistä Internetistä Radiosta Sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter, jne.) Aikakauslehdistä Kansalaisjärjestöiltä Opinnoista Omalta tuttavapiiriltä Kehitysmaakaupoista tai muutoin kehitysmaiden oloja tukevista tuotteista Omilta matkoilta Puhetilaisuuksista, seminaareista, näyttelyistä Työpaikalta Ulkoministeriön julkaisuista tai tapahtumista Kirjoista Muualta Ei mistään Ei osaa sanoa , n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 n=kaikki vastaajat % 4

41 Mistä tiedotusvälineistä tai internetistä on saanut tietoa? Uutiset Internet Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Sanomalehdet Televisio Helsingin Sanomat Sosiaalinen media (esim. Facebook) Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Radio Mainonta Lehdet Dokumentit Aikakauslehdet Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) Keskusteluohjelmat/-palstat Koulu/opinnot YLE Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat Ulkoministeriön julkaisut Tuttavat Suomen Kuvalehti TV-konsertit/-keräykset (esim. Plan) KEPA YK Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Omat matkat Ulkomaiset kanavat/lähteet Kirjallisuus Kehitysmaakaupat Postin kautta esitteet Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Saanut tietoa tiedotusvälineistä/internetistä, n=896 % 36 4

42 Mistä lähteistä haluaisitte saada lisätietoa kehityspolitiikasta tai kehitysyhteistyöstä? Televisio Internet Sanomalehdet Radio Sosiaalinen media (esim. Facebook) Lehdet Uutiset Aikakauslehdet Ulkoministeriön julkaisut Koulu/opinnot Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Helsingin Sanomat Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Omat matkat Tuttavat Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat YLE Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) KEPA Postin kautta esitteet Dokumentit Kirjallisuus Keskusteluohjelmat/-palstat TV-konsertit/-keräykset (esim. Plan) Kehitysmaakaupat Mainonta Suomen Kuvalehti YK Ulkomaiset kanavat/lähteet Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Kaikki vastaajat, n= % 5 42

43 Minkälaista lisätietoa kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikasta ja kehitysmaista kaivataan Tietoa kehitysyhteistyön tuloksista Tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä ja siitä, mihin rahoja käytetään Tietoa kehitysmaiden omista myönteisistä saavutuksista Tietoa kehitysmaiden ihmisten elämästä Tietoa kehitysmaiden kriiseistä ja konflikteista Tietoa kehitysmaiden ympäristökysymyksistä Tietoa globalisaation vaikutuksesta kehitysmaihin Tietoa suomalaisten yritysten taloudellisista yhteistyömahdollisuuksista kehitysmaiden kanssa Tietoa EU:n kehityspolitiikasta Tietoa kehitysmaiden asemasta maailmankaupassa Ei tarvitse lisätietoa Muu , n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 n=kaikki vastaajat % 43

44 Viranomaistietoon luotetaan entistäkin enemmän Suomi on maailman mitassa vertailtuna korkean keskinäisen luottamuksen ja hyvän hallinnon maa. Tämän voi päätellä myös siitä, että kehitysyhteistyöasioissa viranomaisten antamaa tietoa pitää erittäin tai melko luotettavana peräti 87 prosenttia kansalaisista. Luottamus on kasvanut viime vuosina entisestään. Myös kansalaisjärjestöjä pidetään hyvin luotettavina tietolähteinä kehitysyhteistyöasioissa, ja niitä erittäin tai melko luotettavina pitävien osuus kipusi tämän vuoden tutkimuksessa jo yli 8 prosentin. Mediaa pitää erittäin tai melko luotettavana 72 prosenttia. Kun verrataan niitä, joiden mielestä kehitysyhteistyöstä saatava tieto on erittäin luotettavaa, viranomaiset saavat jopa kolme kertaa korkeammat lukemat. Toisin kuin on viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kohdalla, luottamus median välittämään tietoon on hieman laskenut. Taustalla saattaa olla median murros, uusien sähköisten viestintäkanavien yleistyminen ja ammatissa toimivien journalistien, etenkin ulkomaankirjeenvaihtajien työpaikkojen väheneminen. Ne, jotka pitävät kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa tärkeänä, luottavat muita enemmän viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välittämään tietoon; median välittämän tiedon luotettavana pitämiseen tällä asialla ei sen sijaan ole suurta vaikutusta. 44

45 Viranomaisten antama tieto 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Kansalaisjärjestöjen antama tieto 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Tiedotusvälineiden antama tieto 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 45 Kuinka luotettavana pitää eri tahoilta saamaa tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä n=kaikki vastaajat 4=Erittäin luotettavaa 3=Melko luotettavaa 2=Ei kovin luotettavaa =Erittäin epäluotettavaa Ei osaa sanoa % Keskiarvo -4 3,5 3,7 3,7 3,7 3,5 2,97 3,8 3,9 3,4 3,6 2,99 3, 2,92 2,93 2,88 2,97 2,87 2,88 2,97 2,95 2,89 2,9 2,8 2,85 2,86 2,89 2,88 2,77 2,83 2,84 2,85 2,75 2,65

46 Lahjoittaminen ja veronmaksu yksityishenkilöiden tärkeimmät keinot Suomalaisten mielestä lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen on tehokkain tapa auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä. Lähes yhtä tärkeänä pidetään veronmaksua, josta osa menee kehitysyhteistyöhön. Vaikka suomalaiset yleensä korostavatkin valtion ja verorahoitteisen toiminnan roolia, tässä kysymyksessä hyväntekeväisyys korostuu vielä enemmän. Se johtunee kehitysyhteistyön altruistisesta luonteesta; kysehän ei ole siinä mielessä perustuslain määräämästä vähimmäistason turvaamisesta kuin esimerkiksi kotimaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Naiset, nuoret, vähän koulutetut, ja pienillä paikkakunnilla asuvat korostavat keskimääräistä enemmän lahjoittamista, kun taas korkeasti koulutetut, 4 59-vuotiaat sekä yrittäjät ja johtajat painottavat enemmän veronmaksua. Reilun kaupan tuotteiden ostaminen ja kummilapsitoiminta ovat seuraavaksi tärkeimpiä, joskin niiden merkitys on hieman vähentynyt edellisvuodesta. Vain kaksi prosenttia vastaajista valitsee sen vaihtoehdon, että en pysty auttamaan kehitysmaita yksityishenkilönä. Lähes jokainen siis näkee, että jotain on mahdollista tehdä ja moni tekeekin: yli puolet, naisista 63 ja miehistä 44 prosenttia, kertoo lahjoittaneensa kehitysmaiden ja siellä asuvien ihmisten tukemiseen kuluneen vuoden aikana. 46

47 Tehokkaimmat keinot auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Maksamalla veroja - joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Vaikuttamalla päättäjiin Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Matkailemalla kehitysmaissa Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Ei usko pystyvänsä auttamaan yksityishenkilönä Muu , n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 n=kaikki vastaajat % 47

48 Millä tavoin olette kuluneen vuoden aikana itse osallistunut kehitysmaiden tai kehitysmaissa asuvien ihmisten tukemiseen? Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Maksamalla veroja, joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Matkailemalla kehitysmaissa Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Vaikuttamalla päättäjiin Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Muu Kaikki vastaajat, n=992 Ei ole itse osallistunut % 48

49 Lopuksi: mistä kehitysyhteistyömielipiteet oikeastaan kertovat? Tutkimus kansalaisten kehitysyhteistyömielipiteistä herättää yhteiskunnallisia, jopa filosofisia pohdintoja siitä, mitä tulokset oikeastaan kertovat. Lähtökohta on se, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole omaa kokemusta, jonka pohjalta he voisivat muodostaa käsityksensä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Useimmat saavat aihetta koskevan tietonsa pääosin mediasta, etenkin televisiosta, sanomalehdistä ja internetistä. On silti syytä epäillä, että mielipiteiden takana ovat pikemminkin ihmisten yleiset arvot ja maailmankuva kuin varsinainen kehitysyhteistyötä koskeva tieto. Tämän voi päätellä jo siitä, kuinka erilaisia joidenkin puolueiden kannattajien mielipiteet asiasta ovat. Heidän tietopohjassaan ei välttämättä ole kovin suuria eroja, mutta heidän suhtautumisensa maailmaan on erilainen. Kansainvälisten arvotutkimusten (ks. Helkama 25) mukaan suomalaisille ominaisia arvoja ovat etenkin universalismi ja tasa-arvoisuuden kannattaminen. Universalismi jopa korostuu suomalaisilla enemmän kuin muilla pohjoismaalaisilla. Vaikka taloudellisen ajat ovat mollivoittoiset ja suurin osa universalistisesta hyväntahtoisuudesta suuntautuu oman maan kansalaisten elämään, on silti nähtävissä että jokin osa tästä yleisestä halusta tehdä hyvää ja auttaa heikompia ulottuu myös kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomalaisen sydän sykkii heikommille. Klaus Helkama: Suomalaisten arvot - mikä meille on todella tärkeää (SKS 25) 49

50 KIITOS. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. Juho Rahkonen puh