Toukokuu Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä
|
|
- Sakari Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toukokuu 2014 Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä
2 1. Valtioneuvoston cleantechstrategian tavoite VALTIONEUVOSTON CLEANTECH- STRATEGIAN tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Vision saavuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä. Energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Samalla kun cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa ja markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7 8 %. Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantech-maita. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 % (Finpro). Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia ja biopohjaiset tuotteet. 2. Valtioneuvoston cleantechstrategian tavoitteen toteutuminen CLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KUNNIANHIMOISTEN tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto edellyttää eri hallinnon alojen pitkäjänteistä yhteistyötä 1. nk. prioriteettitoimenpiteissä sekä 2. cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisessä. Prioriteettitoimenpiteet edistävät yritysten cleantech-innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittäminen kannustaa yrityksiä innovatiiviseen ja kestävään liiketoimintaan ja tukee uusien cleantech-ratkaisujen markkinoillepääsyä. Valtioneuvoston edellyttämät prioriteettitoimenpiteet on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 3 ja ne ovat: cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi cleantech-investointien edistäminen cleantech-demonstraatioympäristöjen luominen ja eri hallinnonalat ylittävän Cleantech Finland Boardin perustaminen. Valtioneuvoston edellyttämiä toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 4 ja ne ovat: cleantech-liiketoiminnan edistämisen huomioiminen kansainvälisessä vaikuttamisessa hitaiden ja monimutkaisten luvitusprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen sääntelyn kehittäminen tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa tulevaisuuden osaamispohjan varmistaminen tutkimuksella ja koulutuksella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin vuonna Ohjelman strateginen päämäärä on, että Suomi tunnetaan cleantechin globaalina supervaltana vuonna Tämän myötä Suomen cleantech-maakuva houkuttelee ulkomaisia investointeja maahamme, Suomen painoarvo kansainvälisessä päätöksenteossa kasvaa ja Suomi vahvistaa asemiaan johtavana maana cleantechin t&k&i-toiminnassa. Cleantechin strategisen ohjelman numeerisia tavoitteita vuoteen 2020 mennessä ovat: kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon, josta viennin osuus on yli 75 %, kaksinkertaistaa cleantechin kotimarkkina noin 20 miljardiin euroon. nostaa cleantech-yritysten määrä 2000:sta noin 3000:een ja luoda vähintään uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen. 2 3
3 3. Valtioneuvoston tavoitteiden saavuttamista edellyttävät prioriteettitoimenpiteet 3.1 Cleantech maabrändin kärkiteemaksi KANSAINVÄLISILLÄ FOORUMEILLA ja vienninedistämismatkoilla tulee vahvistaa yhtenäistä viestiä Suomesta cleantechin edelläkävijämaana. Osana Team Finland -verkostoa cleantech nostetaan kansainvälisen markkinoinnin kärkeen ja keskeiseksi osaksi Suomen maabrändiä. Markkinointia tehdään yhteistyössä ministeriöiden, suurlähetystöjen ja sidosryhmien kanssa. Tämä vaatii yhdenmukaista markkinointiaineistoa, keskeisten toimijoiden kouluttamista sekä monipuolista kansainvälistä näkyvyyttä mm. alan tapahtumissa ja medioissa. Cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi edistää kaikkien Suomen cleantech-yritysten kansainvälistymisponnisteluja ja lisää Suomen houkuttavuutta investointikohteena. Laaditaan Suomen cleantech-markkinoinnin viestintäsuunnitelma, Team Finland -yhteistyönä (Finland Promotion Board). Cleantech sisällytetään käsiteltäväksi aiheeksi kaikkiin kansainvälisiin korkean tason tapaamisiin ja materiaaleihin. Lisäksi laaditaan cleantech-maabrändiä tukevat ydinviestit ja markkinointimateriaali. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. TEM:n koordinoimana, osana Team Finland -verkoston työtä, järjestetään Suomessa ensimmäinen cleantech-huippukokous: Global Cleantech Summit Kutsuvierastilaisuutena järjestettävään kokoukseen kutsutaan eri maiden päämiehiä, cleantech-asioista vastaavia ministereitä, yritysjohtajia ja merkittävien tutkimuslaitosten johtajia sekä muita vaikuttajia. Tavoitteena on profiloida Suomi globaalien cleantech-ratkaisujen kehittämisen aloitteentekijänä. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. UM nimeää Team Finland -verkoston yhteiset cleantech-lähettiläät yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on löytää esimerkiksi yritysjohtajia tai muita asiantuntijoita, jotka voivat toimia koko Suomen cleantech-osaamisen kasvoina kyseisissä maissa mm. median välityksellä ja osallistua puhujana merkittäviin cleantechalan tapahtumiin. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin. TEM lanseeraa World Cleantech palkinnon arvoltaan 1 miljoona euroa kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Palkinto pyritään toteuttamaan esimerkiksi painottamalla Millennium-palkinnossa cleantech-teemaa. Vuoden 2014 aikana koulutetaan kaikki kotimaiset kansainvälistymisen parissa toimivat organisaatiot ymmärtämään ja viestimään eteenpäin sidosryhmilleen perusviestit Suomen cleantech-osaamisesta ja kansainvälisistä tavoitteista. Koulutus toteutetaan osana Team Finland -verkoston toimintaa, ja sen toteutuksesta vastaavat ensisijaisesti TEM ja UM. Kotimaassa toimivien Team Finland -organisaatioiden (ml. ELY-keskukset) cleantech-osaamista vahvistetaan. Tätä kautta parannetaan cleantech-alaan liittyvää asiakaspalvelua ja varmistetaan, että paikallisilla Team Finland -asiakkuustiimeillä on kyky viestiä cleantech-asioista yhteisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kotimaan toimijoiden koulutuksesta vastaa TEM. Lisäksi nimetään jokaiseen ulkomaan Team Finland -tiimiin cleantech-koordinaattori ja varmistetaan, että tiimeistä löytyy riittävä cleantech-asioiden asiantuntemus. Ulkomaanverkoston koulutus rahoitetaan TEM:n ja UM:n toimintamenoista ja toteutetaan pääosin virkamiestyönä. 4 5
4 3.2 Cleantech-investointien vauhdittaminen UUSIEN CLEANTECH-RATKAISUJEN markkinoille pääsy on haastavaa. Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen pienet ja useat cleantech-yritykset toimivat investointivaltaisilla aloilla. Cleantech-yritysten t&k- ja pilotointihankkeita voidaan nykyisellään rahoittaa mm. Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Tutkimus- ja kehitys- sekä pilotointihankkeiden jälkeinen markkinoille pääsy on kuitenkin erityisen haastavaa nykyisessä rahoitustilanteessa. Julkinen sektori voi tässä tilanteessa toimia keskeisenä moottorina kaupallistamisen edellytysten parantamisessa turvaamalla rahoituksen saatavuus. Rahoitusinstrumenttien tulee luoda aukoton jatkumo t&k&i:sta kansainvälistymiseen. Toimenpiteillä tavoitellaan kaikkiaan 150 miljoonan euron arvosta referenssi-investointeja Suomeen vuosittain. Kehitettävää rahoitusinstrumenttia tulee soveltaa laajalti cleantechalan demonstraatio- ja referenssihankkeisiin mm. materiaalitehokkuus-, jätehuolto- ja veden käsittelyyn liittyviin hankkeisiin ja erityisesti maatalouden jätteiden käsittelyteknologioiden käyttöönottoon Itämeren kuormituksen pienentämiseksi ja vientipotentiaalia omaavien teknologioiden referoimiseksi. VM, TEM ja YM arvioivat ja toteuttavat säilyttävien yritystukien sekä ympäristölle haitallisten tukien suuntaamisen uudelleen kohdistaen ne uudistavien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoon kuten demonstraatioympäristöjen luomiseen. Lisäksi kaikkien ministeriöiden myöntämissä investointeihin liittyvissä tuissa on huomioitava cleantech-ratkaisujen edistäminen. TEM ja VM toteuttavat 30 miljoonan vuosittaisen cleantechin demonstraatio- ja referenssihankkeisiin soveltuvan investointituen, joka katalysoi 150 miljoonan euron edestä investointeja Suomeen. Tätä voidaan soveltaa laajalti cleantech-alan demonstraatio- ja referenssihankkeisiin. Rahoitus kootaan edellä mainittujen säilyttävien yritystukien uudelleen suuntaamisesta, TEM-konsernin organisaatioiden nykyisen rahoituksen suuntaamisesta ja alueellisista EAKRohjelmista. Myös VER-rahastojen käyttömahdollisuuksia selvitetään. 3.3 Cleantech demonstraatioympäristöt SUOMALAISTEN CLEANTECH-ALAN yritysten näkökulmasta kiinnostavimmat kohdemarkkinat sijaitsevat Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Kohdemarkkinan kiinnostavuus vaihtelee toimialan mukaan, mutta yksinään Kiina käyttää seuraavien viiden vuoden aikana yli 200 miljardia dollaria päästöjen vähentämiseen. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi on perustettava mittava cleantech-demonstraatio- ja pilotointiympäristö, joka toimii kansainvälisenä näyteikkunana. Demonstraatioympäristö tarjoaa yrityksille referenssikohteita ja tuotekehitysympäristön sekä mahdollisuuden tehokkaampaan yhteistyöhön muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja tämän synnyttämiin uusiin innovaatioihin. Tavoitteellisesti referenssiympäristöjen rakentamiseen osallistuu vähintään 50 kotimaista cleantech-alan yritystä. Useiden pienten demonstraatioympäristöjen sijaan on keskitettävä ensivaiheessa voimavarat yhden kunnianhimoisen kansainvälisen näyteikkunan luomiseen pääkaupunkiseudulle. Lisäksi selvitetään mahdollisuus rakentaa Kiinaan tai muuhun kohdemaahan oma demonstraatioympäristönsä, jossa suomalaiset yritykset voivat tuoda esille tuotteitaan ja osaamistaan ja mikä toimii Suomen cleantech-ratkaisujen toisena kotimarkkinana. TEM ja YM keskittävät voimavarat mittavan ja kansainvälisesti kiinnostavan demonstraatioympäristön luomiseen pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja mahdollisesti muiden ministeriöiden rahoitusinstrumentteja. UM:n ja TEM:n johdolla vauhditetaan cleantech-alan yritysten kansainvälistymistä ja kaupantekoa uudella Team Finland -toimintamallilla, joka pilotoidaan Kiinassa. Lisäksi toteutetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kysyntälähtöisiä demonstraatiohankkeita Kiinassa. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja. UM ja TEM luovat pienempiä temaattisia kestävää kehitystä edistäviä kehitysliiketoiminnan pilotointiympäristöjä kansainvälisiin kohdemaihin hyödyntäen muun muassa kehityspoliittisia instrumentteja. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja. TEM ja YM luovat pienempiä temaattisia pilotointiympäristöjä Suomeen hyödyntäen esimerkiksi innovatiiviset kaupungit-ohjelmaa (INKA) ja hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU) ja vihreän talouden toimintamallia. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja YM:n rahoitusinstrumentteja. 6 7
5 4. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisen toimenpiteet CLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KASVUTAVOITTEIDEN toteutuminen edellyttää edunvalvontaa kansainvälisillä foorumeilla, kannustavaa kotimaista toimintaympäristöä ja toimivaa kotimarkkinaa Suomessa. Suomen on pidettävä cleantech-liiketoimintaan liittyvä edunvalvonta prioriteettialueena kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa, erityisesti EU-komission ja kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Lisäksi olemassa olevia toimenpideohjelmia ja rahoitusinstrumentteja, kuten kehityspoliittista rahoitusta, on hyödynnettävä cleantechliiketoiminnan edistämiseksi, sillä cleantech-ratkaisuilla voidaan yhdistää kaupallinen liiketoiminta, yhteiskunnalliset kehitysvaikutukset ja ympäristön tilan paraneminen. 3.4 Cleantech Finland Boardin käynnistäminen VALTIOVALTA VOI parhaiten vauhdittaa cleantech-liiketoimintaa yhdistämällä cleantechin kasvua edistävä elinkeinopolitiikka nykyistä enemmän muiden politiikkasektoreiden toimintaan. Keskeisiä politiikkasektoreita ovat mm. innovaatio-, energia-, ilmasto-, ympäristö-, ulko-, liikenne-, rakentamis- ja asuntopolitiikka. Kehittämistoimenpiteissä on huomioitava vahvasti elinkeinoelämän tarpeet sekä elinkeinorakenteen uudistamisen, luonnonvarojen kestävän käytön ja päästöjen vähentämisen tavoitteet. Cleantechin linkittäminen eri politiikkasektoreiden toimintaan on tehtävä hallituksen aloitteesta, pääministerin johtamassa yhteistyöelimessä, jossa valmisteluvastuu on työja elinkeinoministeriöllä. Siinä tulee olla mukana keskeisistä politiikkasektoreista vastaavat ministerit, yritysjohtajia ja tärkeimpien valtionorganisaatioiden johtajia. Yhteistyöelin toimii cleantech-liiketoimintaa edistävän elinkeinopolitiikan kokonaisjohtamista kehittävänä toimielimenä. Sitä ohjaavat valtioneuvoston vuosittain hyväksymät tavoitteet. Uskottava, laajalti eri julkisen ja yksityisen sektoreita kattava toimielin vahvistaa myös kansainvälistä mielikuvaa Suomesta cleantechin edelläkävijänä ja on tuloksekasta markkinointia cleantech-yrityksille kansainvälisesti. VNK käynnistää vuoden 2014 aikana pääministerin johtaman Cleantech Finland Boardin, jonka tehtävä on ohjata valtioneuvoston cleantech-strategian toteuttamista ja asettaa cleantech-alan kehittämiselle vuosittaiset tavoitteet ja toimenpideohjelma. Valmistelutyö tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. Uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille pääsyn hidasteet tulee poistaa, mikä koskee erityisesti luvitusprosessien sujuvoittamista. Cleantechiin liittyvän sääntelyn on kannustettava yrityksiä kehittämään edistyneitä, ympäristön kannalta parempia ratkaisuja sekä julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaita ottamaan näitä ratkaisuja laajamittaisesti käyttöön. Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantechin t&k&i-maita, mutta osaamispohjaa ja cleantech-alan houkuttelevuutta tulee vahvistaa entisestään tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen avulla yritysten ja yliopistojen välisenä yhteistyönä. VNK:n koordinoimana huomioidaan cleantechin edistäminen kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa. Suomen tulee pitää esillä cleantech-liiketoiminnan mahdollisuuksia ja cleantechin vauhdittamiseen liittyviä toimenpiteitä kaikissa kansainvälisen vaikuttamisen linjauksissaan. Erityisen tärkeää on vaikuttaa EU-komission linjauksiin ja EU:n rahoitusohjelmiin, joissa Suomi pyrkii profiloitumaan cleantechin avulla uudistuvan teollisuuspolitiikan käynnistäjänä, cleantech-liiketoiminnan edelläkävijänä ja kehittämishankkeiden koordinoijana TEM:n ja VNK:n tekemän toimenpideohjelman mukaisesti. Muille tärkeille cleantech-liiketoimintaan vaikuttaville kansainvälisille foorumeille, kuten OECD, UNEP, WB, EBRD, EIB ja NMC, NEFCO sekä cleantechin kannalta keskeiset kansainväliset ympäristösopimukset, laaditaan omat vaikuttamistavoitteet vastuuministeriön ja cleantechin strategisen ohjelman yhteistyönä. Valmistelu tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. 8 9
6 Cleantech-hankkeiden lupamenettelyjä sujuvoitetaan osana menettelyjen yleistä sujuvoittamista. Tavoitteena on, että hankkeiden investointipäätökseen tarvittavia lupamenettelyjä voidaan nopeuttaa merkittävästi ja määrää vähentää. YM ja TEM toimivat tässä yhteistyössä. Eri ministeriöt edistävät cleantech-innovaatioita kehittämällä lainsäädäntöä, joka tukee kestävien, vientipotentiaalia omaavien cleantech-innovaatioiden syntyä ja nopeaa markkinoille pääsyä. Erityisen tärkeitä kehittämisalueita ovat energia- ja ilmastopolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, asumispolitiikkaan ja maatalouspolitiikkaan liittyvä sääntely sekä EU/OECD yhteistyö esim. vientitukiin liittyen. Valmistelu tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä. 5. Valtioneuvoston cleantechstrategian toteutumisen seuranta KUKIN HALLINNONALA ottaa huomioon cleantech-strategian tavoitteet ja toimenpiteet toimialavastuun mukaisesti läpäisyperiaatteella. Cleantech-strategian toimenpiteet toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien määrärahakehysten ja eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa. Pääministerin johtama Cleantech Finland Board arvioi cleantech-strategian toteutumista säännöllisesti. Arviointien yhteydessä valtioneuvoston kanslia antaa tarvittaessa suosituksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi. OKM:n johdolla vahvistetaan tulevaisuuden osaamispohjaa kehittämällä cleantech-alan koulutusta ja tutkimusta sekä kannustamalla luomaan Suomeen globaalisti johtava cleantech-korkeakoulujen verkosto. Verkostossa toimivat korkeakoulut fokusoivat koulutustaan ja tutkimustaan omille vahvuusaloilleen ja hyödyntävät synergioita muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa
7 Valtioneuvoston strategia cleantechliiketoiminnan edistämisestä Valtioneuvoston cleantech-strategian tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Vision saavuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Cleantechin strateginen ohjelma Juho Jokinen PL 32, Valtioneuvosto Puh Paino: Edita Prima 5/2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotCleantech-strategia 8.5.2014
Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotBiotalous- ja cleantech osaaja: tervetuloa vaikuttamaan! CLEANBIO-hankkeen sidosryhmätyöpaja
Biotalous- ja cleantech osaaja: tervetuloa vaikuttamaan! CLEANBIO-hankkeen sidosryhmätyöpaja Aika: ke 1.6. klo 8.30-11.30 Paikka: TEMin auditorio, Etelä-Esplanadi 4, Helsinki Ohjelma: klo 8.30 Tarjolla
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotToukokuu 2014. Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta
Toukokuu 2014 Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta 1. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena
LisätiedotJATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK
JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden
LisätiedotPuhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM
Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012
Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotSuomesta Cleantechin edelläkävijä
Suomesta Cleantechin edelläkävijä Cleantechin strategisen ohjelman sisältö ja toimenpiteet Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti Cleantech on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotAjankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.
Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotLapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 1 Tuettava toiminta: tuetaan uusien vähähiilisyyttä
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä
Tekesin rahoitus yrityksille Iisalmi 22.11.2016 Harri Kivelä DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotMetallinjalostajien kilpailukyky
Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotRuotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotTEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi
TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
LisätiedotTekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin
Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotVaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta
Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta
LisätiedotSKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014
SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotSuomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012
Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)
LisätiedotSuomesta cleantechin supervalta
Suomesta cleantechin supervalta Cleantechin strateginen ohjelma kaisu.annala@tem.fi Puhtaat teknologiat kestävän luonnonvaratalouden ytimessä Raaka-aineet Teknologiat Biotalous: Mineraalitalous: Vesitalous:
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotPilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes
Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotBIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,
LisätiedotTekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info
Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
Lisätiedotpalvelut yritysten ja yliopistojen tukena
palvelut yritysten ja yliopistojen tukena Mari Maier Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Kainuun ELY-keskus 14.11.2017 Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland on yrityksille kasvu-
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotPks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I
Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Salla Koivusalo Erityisasiantuntija Hankintakeskus Vantaan kaupunki Pks cleantech hankintojen verkosto : Pysyvä
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 YRITYSRAHOITUKSELLA Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-Keskus Haasteita ohjelman ratkaistavaksi Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotMatkailun ajankohtaisia asioita
Matkailun ajankohtaisia asioita Salo 25.9.2018 Sanna Kyyrä TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä yhdessä muiden ministeriöiden ja alan toimijoiden kanssa
LisätiedotRahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen
Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotTeam Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015
Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotKestävää Kasvua Yrityksen näkökulma
Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön
LisätiedotGreen Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus
Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala TaV 12.10.2016 Talousjohtaja Mika Niemelä Pääluokan määrärahojen kehittyminen
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
Lisätiedot