Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen

Transkriptio

1 Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen Pilvi Torsti Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Matsätalo U40, sali2, ma ja ke 830/ Yliopisto

2 Käytännön asiat Yhteistyökumppanit Suoritukset 3 op - luentopäiväkirja JA lopputentti - päiväkirjassa vähintään 8 luentoa (19.1., ja vastaavat kahta luentoa), palautus , ohje minen.htm - Oheislukemisto, 8 tekstiä, tentissä vastattava 2/8 lukemistokysymykseen (eli vähintään 2/8 tekstiä luettava) syventävä esseetehtävä (7-10 sivua) = 2 op pilvi.torsti@helsinki.fi, yliopisto HUOM! 19.1., ja kaksi luentoa kerralla , EI kokoontumista 28.1., 2.2. ja 4.2.

3 Kurssin ohjelma Johdanto & Jugoslavia ja sen hajoaminen I Jugoslavia ja sen hajoaminen II Serbia (HUOM! ) Kosovo/a ja Montenegro (HUOM! ) Kroatia (HUOM! ) 28.1., 2.2., ja 4.2. EI LUENTOA 9.2. Bosnia ja Hertsegovina I Bosnia ja Hertsegovina II Slovenia Makedonia Kertausta ja yhteenvetoa tentti ja palaute LISÄKSI Ma Kulttuurikeskus Caisa, kokoushuone 2: "Arkea ja rauhanturvaa Bosnia-Hertsegovinassa "Historian myytit Balkanilla"

4

5 Kirjoita millaisia mielikuvia alueen historiasta millaisia mielikuvia alueen nykyisyydestä ei tarvitse nimiä ranskalaiset viivat tms minuuttia

6 Seuraajavaltiot Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Serbia, Montenegro, Kosovo vuosituhantinen erillisyys maantiede historia vajaan vuosisadan mittainen yhteisyys eteläslaaviat

7 Kohti ensimmäistä Jugoslaviaa Kansallinen herääminen Serbia - serbialaisuus, oma kuningaskunta Habsburgien alaiset eteläslaavit - kroaatit illyyriliike - eteläslaavi-unioni OSANA keisarikuntaa - sloveenien erityisyys Imperiumien hajoaminen Ottomaanien valtakunnan rappio kaksois-monarkia 1867

8 I Jugoslavian perustaminen 1914 eteläslaavit Itävalta-Unkarissa jakautuneena Serbian ja Montenegron itsenäisten valtioiden osana Montenegro osaksi Serbiaa Itävalta-Unkarin hajoaminen ulkoinen uhka Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta

9 I Jugoslavian osat Serbian kuningaskunta Montenegron kuningaskunta Kroatia-Slavonia Dalmatia Sloveenimaakunta, joka osa Itävaltaa Unkarin entisiä maakuntia Bosnia ja Hertsegovina

10 1921 väestölaskenta Serbejä ja montenegrolaisia (39%) Kroaatteja (23,9%) Sloveeneja (8,5%) Bosnian muslimeja (6,3%) Makedooneja (5,3%) Albaaneja (4%) Saksalaisia (4,3%) Unkarilaisia (3,9%) Muita (4,8%) YHTEENSÄ n 12 miljoonaa

11 I Jugoslavia vaikea lähtökohta Peruskysymys: keskusjohto vai federalismi kolme hallintomallia 1921 perustuslaki 1928/1931 diktatorinen Jugoslavia 1930-luvun loppu keskeinen kehitys: maareformi ja maalaispuolueet

12 Toinen maailmansota suhteet Saksaan ennen maailmansotaa kolmikantasopimus maaliskuussa Bolje rat, nego pakt saksalaisten hyökkäys huhtikuussa 1941 Nopea antautuminen ja miehitys Itsenäinen Kroatian valtio (NDH) sissisotaa - tshetnikit, partisaanit raskaat menetykset luvuista erimielisyyksiä Toinen Jugoslavia

13 II Jugoslavia Onnela? Titon asema ja titoismi? konfliktit maton alla? miksi hajosi?

14 Jugoslavia 1945 Slovenia, nykyiset rajat Makedonia Vojvodinan ja Kosovon autonomiset alueet historiallinen Bosnia ja Hertsegovina Serbia, Kroatia, Montenegro 6 osatasavaltaa, 2 autonomista aluetta

15 Kommunistinen puolue ja partisaanit puolue 1919 kansallisuuskysymys 1945 sosialistinen Jugoslavian liittotasavalta, jonka johdossa puolue neuvostomalli, neuvostolojaalisuus Tito

16 Ulkopolitiikka 1948 välirikko Neuvostoliiton kanssa, 1950-luvun alusta kolmas tie 1950-luvulta pakon sanelemat talousyhteydet länteen siirtomaajärjestelmän purkautuminen liittoutumattomuus hyvä maine Titon henkilö matkustusvapaus

17 Kansallisuuspolitiikka perusperiaate tasa-arvo ( veljeys ja yhteisyys ), federalismi, sosialistinen jugoslavialainen isänmaallisuus kolme vaihetta: 1942-n. 1948: kansojen tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus (vrt Stalin) 1940-luvun lopulta 1960-luvulle: jugoslavialaisuus 1960-luku liberalisaatio

18 Kansallisia ongelmia Kosovon alueen asema armeija ja virkamiehistö kielikysymys Kroatian kevät puhdistukset

19 Talous erot, vaurausrajoja kehitysaluepolitiikkaa koulutustaso itsehallintojärjestelmä 1965 uudistukset luvuilla yli miljoona vierastyöläisenä 60-luvulla turismin nousu

20 1974 perustuslaki puolue-elimet menettivät valtaa lisää poliittista itsehallintoa presidenttineuvosto, Tito elinikäinen pj taloudellisen itsehallinnon väheneminen yrityksissä

21 Yhteiskunta ja kulttuuri kaupungistuminen, teollistuminen, modernisaatio jugoslavismi ja titoismi vilkas kulttuurielämä, urheilu lehdistönvapaus - valtiotasoisen tiedonvälityksen puute

22 Yhteenvetoa toisesta Jugoslaviasta yhteiskunnan avautuminen 60-luvulta lähtien (talous, politiikka, liikkuminen) kukoistuskausi 50-l puolivälistä, elintason nousu, modernisaatio lyhyen tähtäimen taloudenhoitoa jakautuminen yhä enemmän kaupungin ja maaseudun välillä, alueiden välisten erojen korostuminen 1970-luvun alusta kansallisuuskysymykset (?) kv. tilanteen vaikutukset, ulkopolitiikan merkitys sisäpolitiikassa, Jugoslavian kiistaton kv. asema kaukaa katsottuna vaikutti menestystarinalta Titoismi

23 Jugoslavian hajoaminen 80-luku ja Jugoslavian hajoaminen: Poliittinen tilanne Talouskatastrofi Järjestelmän kritiikki eri osissa Jugoslaviaa 1980-luvun lopun tilanne Oliko Jugoslavian hajoaminen vääjäämätöntä

24 Poliittinen asetelma 1980-luvulla Titon kuolema 1980 järjestelmä, jossa vallan keskittäminen mahdotonta ulkomaanvelka järjestelmän legitimointi harmaita komiteoita Hallinto presidenttineuvosto hajautettu hallinto, vallan keskittäminen puolueelle Armeija Kosovo 1981

25 Taloudellinen katastrofi 1970-luvun öljykriisit 1974 perustuslaki kaikki lainasivat elintason ylläpitäminen talousuudistusten puute 1980-luku elintaso lasku 1983 IMF uusi kv. tilanne 80-luvun lopussa

26 Järjestelmän kritiikki 1980-luvulla Serbia 1974 perustuslaki, Vojvodina ja Kosovo Tiede- ja taideakatemian muistio 1986 Milosevic ja antibyrokraattinen vallankumous - valtio ei mahdollista toimintaa - populismi, mielenosoitukset, media - motivaationa vallassa pysyminen - Vojvodina, Kosovo, Montenegro - väärinarviointi, pakotti muut vastaamaan

27 Järjestelmän kritiikki 1980-luvulla Slovenia liberaalit aatteet - kulttuuri ja nuorisoliike - monipuoluejärjestelmä, avoin yhteiskunta, uusia puolueita Serbian aggressiivisuus - Slovenia tuomitsi toiminnan Kosovossa - pyrkimys itsenäisyydestä

28 Muiden tasavaltojen vastaus Kroatia puolueen vahva ote Milosevicin uhka tuki Slovenialle 1989 monipuoluevaalit 1990 Bosnia ja Hertsegovina ja Makedonia

29 1980-luvun loppu viimeinen liittopresidentti Markovic talousuudistukset - avoin markkinatalous ja tuonnin vapauttaminen luvun alun huippuhetki, kv. tuki Kv. tilanteen muutos Jugoslavian Yhdysvallat

30 Jugoslavian hajoaminen oli vääjäämätöntä, koska alueen etniset ryhmät vuosisatoja ristiriidoissa ja vihanneet toisiaan? Jugoslavia keinotekoinen rakennelma, johon eteläslaavilaiset kansat eivät koskaan halunneet liittyä? yhteistä identiteettiä ei koskaan ollut olemassa?

31 Miksi Jugoslavia sitten hajosi? Esitettyjä selityksiä sosialismin romahdus - kolmas tie ja sitoutumattomuus vailla pohjaa Jugoslavian hajottaminen poliitikkojen tietoinen projekti - valta ja sen varmistaminen ja lisääminen partisaani-ideologian vahvuus

32 Let us hope that the time is not far away when many former Yugoslavs will realize that the civil war we fought was against ourselves and our future. Then can we transform the South Slav peace into something more than the absence of war: open borders for visitors and goods, economic cooperation, cultural exchanges, respect for differences and an end to denial of similarities, common search for historical truth, solidarity and common voice on regional and European issues. In this way we will both build a monument to Yugoslavia and raise it from the dead. Aleksa Djilas 2003

33 Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa Luennnot 1-2: Jugoslavia ja sen hajoaminen Pilvi Torsti Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Matsätalo U40, sali2, ma ja ke 830/ Yliopisto