ONKO MATKAILUMAA SLOVENIA MAHDOLLINEN BALKANILLA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO MATKAILUMAA SLOVENIA MAHDOLLINEN BALKANILLA?"

Transkriptio

1 ONKO MATKAILUMAA SLOVENIA MAHDOLLINEN BALKANILLA? Liisa Sorvoja Opinnäytetyö Marraskuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) SORVOJA, Liisa Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Julkaisun kieli 95 Luottamuksellisuus suomi Työn nimi Salainen saakka ONKO MATKAILUMAA SLOVENIA MAHDOLLINEN BALKANILLA? Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työn tavoitteena oli tutkia Sloveniaa matkailumaana. Slovenia oli yksi tuntemattomimpia keväällä 2004 EU:hun liittyneistä uusista jäsenmaista. Työssä selvitettiin Slovenian matkailun nykytilaa ja tähän tilaan johtaneita tekijöitä. Yksi maan matkailun kehitykseen merkittävästi vaikuttaneista tekijöistä on historia. Historiallisia siteitä kartoitettiin paneutumalla Slovenian Jugoslavian liittotasavaltaan kuulumisen aikaan, sekä sen rooliin osana Balkan-kontekstia. Tutkimuksessa tarkasteltiin Balkanin sotien vaikutuksia maan matkailuun. Keväällä 2004 toteutettiin matkapalveluiden myynti- ja kehittämiskurssin puitteissa opintomatka Sloveniaan. Matkalle lähteneille kahdellekymmenelle opiskelijalle tehtiin kysely heidän ennakkoodotuksistaan ja mielikuvistaan maasta. Kysely toteutettiin avoimena lomakekyselynä. Vastausprosentiksi muodostui sata. Slovenian matkailuun perehdyttiin maan vuosille tehdyn matkailustrategian avulla. Slovenian matkailustrategiaa verrattiin opiskelijoille tehdyn kyselyn tuloksiin. Lisäksi maan matkailua kartoitettiin kahden slovenialaisten matkailun asiantuntijan haastattelujen kautta. Työstä käy ilmi, että Slovenia on erilainen Balkanin maa. Se on myös nouseva matkailumaa. Slovenian tuntemattomuus ja vääränlaiset mielikuvat ovat asettaneet maan matkailun ongelmalliseen tilanteeseen. Matkailuun ja matkailumarkkinointiin panostamalla maata yritetään saada näkyviin. Siinä on myös onnistuttu. Opiskelijoille suoritettu kysely osoitti matkailustrategian pääpainotusalueiden ja opiskelijoiden mielikuvien välillä olevan selviä yhteyksiä. Työ tarjoaa katsauksen Slovenian matkailun nykypäivään ja tulevaisuuteen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää maahan kohdistuvassa matkailussa tai historiapainotteisessa matkailututkimuksessa. Kyselyni tuloksista on ilmestynyt artikkeli slovenialaisessa matkailualan julkaisussa Suomalaisten nuorten mielikuvista Sloveniasta. Avainsanat (asiasanat) Slovenia, Jugoslavia, Balkan, matkailustrategia, EU

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION Date _ Author(s) SORVOJA, Liisa Type of Publication Bachelor s thesis Pages Language 95 Confidential Finnish Title Until CAN SLOVENIA AS A TOURIST DESTINATION EXIST IN THE BALKANS? Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor(s) AROLA, Esa Assigned by Abstract The purpose was to study Slovenia as a travel destination. Slovenia was one of the least unknown countries entering the European Union in fall The study focused on the current situation of tourism and the reasons behind it. History has been one of the most significant factors affecting the development of tourism in Slovenia. The historical connections were studied by focusing on the era of the former Yugoslavia and also on Slovenia s role in the Balkans context. The wars in the Balkans and the effects on the Slovenia s tourism were also studied. The students of the Travel Management course made a study tour to Slovenia in fall An enquiry was made to the group of 20 students to survey their expectations and images about Slovenia. The enquiry was carried out as an open questionnaire and the response rate was 100 percent. Tourism was studied trough the Slovenian Tourism Strategy in the Period. The tourism strategy was compared with the results from the enquiry. The country s tourism was also studied interviewing two of the Slovenian tourism specialists. The study showed that Slovenia differs from the other Balkan countries. It is a rising tourist destination. With certain difficulties because of its unfamiliarity and wrong images Slovenia has tried to change its image by developing tourism industry and marketing. This has been effective and the results showed that there were similarities between the students images and the main marketing fields mentioned in the tourism strategy. The study gives an overview on the Slovenian tourism and its future scenarios. The results can be advantageous in developing inbound tourism to Slovenia or in historical tourism research. An article was published in Slovenia on the results of the enquiry concerning the images young Finns have about Slovenia. Keywords Slovenia, Yugoslavia, the Balkans, tourism strategy, EU Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 VÄÄRIN YMMÄRRETTY SLOVENIA TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN RAKENNE Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen rakenne Slovenia ja sen matkailu tutkimuskohteina HISTORIALLINEN JA GEOPOLIITTINEN KATSAUS Perustiedot Sloveniasta Balkan Euroopassa ja Slovenia sen yhteydessä Slovenia Balkanilla kuuluminen Jugoslaviaan Geohistoriallinen konteksti, Slovenian epäonni? VALITUT ALUEET MATKAILUN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUINA Slovenia ennen Jugoslaviaa Balkanin sota ja Jugoslavian hajoaminen Sodan vaikutukset matkailuun Sodan jälkeinen uusi Balkan ja Slovenia SLOVENIA MATKAILUTUTKIMUKSEN KOHTEENA Slovenian taloudesta ja muusta elinkeinorakenteesta Talous murroksessa Slovenian talous nyt Matkailu talouden osana Slovenian matkailullinen vetovoima Sijainti ja luonto attraktiotekijöinä Kulttuuri ja historia Slovenian politiikka Maan harrastama matkailupolitiikka ja EU:n vaikutukset Slovenian matkailustrategia Markkinoinnin kohdemaat Slovenian matkailun päämäärät ja EU Matkailustrategian SWOT- analyysi... 57

5 Suomalaiset matkailijat Sloveniassa EMPIIRINEN TUTKIMUS JA SEN TULOKSET Tutkimuksen suorittaminen Tuntematon Slovenia? ryhmälle suoritetun kyselyn tulokset Ryhmän vastauksiin vaikuttaneet tekijät ja niiden arviointi Oman tutkimuksen validiteetti ja parannusehdotukset JOHTOPÄÄTÖKSET UUDET TUULET ONKO TOISENLAINEN BALKAN MAHDOLLINEN? LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Slovenian matkaohjelma LIITE 2. Kyselylomake Sloveniaan opintomatkalle lähteneille KUVIOT KUVIO 1. Slovenian sijainti Euroopan kartalla ja Slovenian lippu KUVIO 2. Slovenia osana Jugoslavian liittotasavaltaa KUVIO 3. Slovenian väestön määrää verrattuna maan talouden lukuihin 1980-luvun alussa KUVIO 4. Uusien EU-maiden geohistoriallisia konteksteja KUVIO 5. Matkailun aluesysteemi Leiperin (1979) ja Travisin (1989) mukaan KUVIO 6. Slovenian bruttokansantuotteen muodostuminen vuonna KUVIO 7. Hostel Celica KUVIO 8. Slovenian matkailun pääalueet KUVIO 9. Uusi mainoskampanja Slovenia Invogorates! KUVIO 10. Slovenian kukkakampanja Slovenia the Green Destination KUVIO 11. Next Exit- kampanja KUVIO 12. Ulkomaalaisten matkailijoiden jakauma vuonna KUVIO 13. Tyypillisimmät matkailijaryhmät ja heille markkinoitavat matkailutuotteet KUVIO 14. Suomalaisten matkailijoiden yöpymismääriä Sloveniassa KUVIO 15. Sloveniassa aiemmin käyneet... 72

6 3 KUVIO 16. Tiedonhankinta ennen matkaa KUVIO 17. Tietolähteet KUVIO 18. Ryhmän ennakkotiedot Sloveniasta KUVIO 19. Ryhmäläisiä itseään kiinnostaneet asiat KUVIO 20. Matkustushalukkuus KUVIO 21. Oman matkustamisen motivointitekijät TAULUKOT TAULUKKO 1. Slovenian tärkeimmät talousluvut vuodesta 2000 alkaen vuosien 2004 ja 2005 ennusteisiin... 39

7 1 VÄÄRIN YMMÄRRETTY SLOVENIA 4 Vanha herrasmies innostui juttelemaan kanssani Ljubljanan rautatieasemalla, kun hänelle selvisi minun olevan kotoisin Suomesta. Näin suomalaisen elokuvan Rukajärven tie täällä elokuvateatterissa. En ikinä ollut ymmärtänyt, että suomaisten alivoima oli niin suuri. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Meissä, sloveeneissa, on paljon samaa suomaisten kanssa; aina taistelemassa itseään suurempaa vastaan, hän hymähtäen sanoi. Tämä on totta. Suomen ja Slovenian kehityksissä itsenäisiksi valtioksi on monia yhtenemiskohtia. Molempia maita pidetään yksinä parhaimmista esimerkeistä puhuttaessa maista menestystarinoina. Maat ovat täyttäneet niille asetetut ennakko-odotukset ja ehkä jopa ylittäneet ne. Suomi ja Slovenia ovat kummatkin tehneet paljon töitä karistaakseen ns. idän leiman. Oman identiteetin rakennus on vaatinut molemmilta mailta kurinalaisuutta ja sisua. Mies ja miehen sanat jäivät mieleeni päällimmäisinä Sloveniasta. Miehessä konkretisoituivat jotkin asiat, joita en ollut nähnyt matkallani modernissa Sloveniassa. Slovenia on kehittynyt, nykyaikainen, viriili, globaali ja eurooppalaistunut matkailukohde. Sloveniasta löytyy kaikkea, mitä tämän päivän matkailija voi vain toivoa. Sloveniassa on jotain originellia ja salaperäistä. Silti se pysyy tuntemattomana suurelle osalle ihmisiä. Opinnäytetyöni ei ole tilaustyö, se on enemminkin katsaus Slovenian nykypäivään. Työn lähtökohtana oli matkapalveluiden myynti- ja kehittämiskurssin matka Sloveniaan toukokuussa Idea työstä syntyi Esa Arolan ajatuksesta tehdä työ opintomatkasta ja se muotoutui lopulliseen muotoonsa syvällisen eri tietolähteisiin tutustumisen myötä. Balkanin tilanne ja siitä säteilleet ongelmat sekä entisten Jugoslavian maiden väliset sodat olivat tiedotusvälineissä 1990-luvun arkipäivää. Slovenia sotkeutui näihin ongelmiin Jugoslaviaan kuulumisensa myötä. Slovenian onneksi koitui vain kymmenen päivää kestänyt sota Balkanilla. Tämä on monelle yllättävä tieto. Maa ei ole siis kärsinyt sodan tuhoista yhtä paljon, kuin muut entisen Jugoslavian maat. Työssä esitellään

8 ne ongelmat, joiden kanssa maa ja sen matkailu voivat joutua kamppailemaan, ilman että maa itse olisi ollut pitkään osallisena sotaan. 5 Työssäni pyrin tuomaan esiin niitä tekijöitä, joista Slovenian nykypäivän matkailu koostuu ja vertaan näitä tekijöitä suomalaisten Sloveniaan opintomatkan tehneiden opiskelijoiden mielikuviin. Slovenian matkailua ja matkailumarkkinointia käsitellään maan matkailustrategian kautta. Slovenian tuntemattomuus on myös mielenkiintoinen asia. Slovenian matkan jälkeen jäin miettimään, miksi maa, jonka infrastruktuuri ja matkailullinen tarjonta ovat va l- miita vastaanottamaan matkailijoita, ei houkuttele ja pysyy, siksi tuntemattomana monille. Sloveniaa ympäröiville maille ovat sen kehitys ja historia tuttuja, mutta Suomesta katsottuna Slovenia on tuntematon maa ja juuri tuntemattomuus on ollut pääsyynä siihen, että Sloveniasta muodostetaan usein vääränlaisia mielikuvia. Työlläni pyrin selvittämään historian kautta, mistä nämä mielikuvat ovat peräisin ja käsittelen mielikuvien problematiikkaa myös matkailun kannalta. Itseäni Sloveniassa kiehtoi Slovenian menneisyys. Maa on ollut mukana kahdessa integraatioprojektissa: Sloveenien, kroaattien ja serbien kuningaskunnassa ja sittemmin kaikkien tuntemassa Jugoslaviassa. Nämä kaksi liittoa olivat epäonnistuneita. Slovenia ei ollut niihin kumpaankaan tyytyväinen. Lisäksi se leimautui Balkankontekstiin, vaikka sen juuret ovat historiallisesti enemmän keskieurooppalaisessa kulttuuripiirissä. Nyt voidaankin miettiä, onnistuuko uusi yleiseurooppalainen integraatio niissä asioissa, joita itsenäinen Slovenia haluaa? Slovenian pitkäaikainen toive toteutui vappuna 2004, kun Slovenia liittyi EU:n jäseneksi. Samoihin aikoihin maa liittyi Natoon. Sloveenit elävät nyt valtavien poliittisten muutosten aikaa. Uusista liitoista etsitään nyt tietä takaisin Keski-Eurooppaan. EU ei ole vain positiivinen asia. Siihen liittyy myös paljon pelkoja. Tässä työssä perehdytään myös näihin tulevaisuuden näkökulmiin, jotka tulevat oleellisesti muokkaamaan Sloveniaa maana ja samoin kun sen matkailua.

9 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN RAKENNE Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen lähtökohtana on matkapalveluiden myynti- ja kehittämiskurssi, joka toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikössä. Kurssi alkoi syksyllä 2003 ja jatkui kevääseen Kurssin pohjalta suunnittelimme ja toteutimme kurssille osallistuneiden oppilaiden kanssa opintomatkan Sloveniaan toukokuussa 2004 (matkaohjelma liitteenä). Matkan tarkoitus oli soveltaa luennoilla ja tunneilla opittua tietoa käytännössä. Lisäksi oli tarkoitus tutustua syvemmin Slovenian matkailuun ja matkailurakenteeseen. Slovenia oli matkakohteena suurimmalle osalle ryhmäläisiä tuntematon, myös minulle. Koska en tuntenut maata entuudestaan, oli minun tutustuttava siihen kirjallisuuden, lehtien ja maasta saatavilla olevan markkinointimateriaalin kautta. Materiaaliin tutustumisen kautta olen pyrkinyt määrittelemään ne osa-alueet ja toisiinsa sidoksissa olleet syy- ja seuraussuhteet, joista tämän päivän Slovenian matkailu koostuu. Materiaaliin tutustumisen myötä kävi ilmeiseksi, että Slovenian matkailun rakennetta ja matkailustrategiaa ei ole tutkittu suomeksi lainkaan. Slovenian matkailua ei ole myöskään koskaan tarkasteltu Balkan kontekstissa. Lisäksi historian leimaa matkailussa ei ole tutkittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnäytetöissä. Olen pyrkinyt työssäni tietoperustan kautta johdattelemaan lukijan oman kyselyni ja haastattelujeni avulla saamiini tuloksiin. Tietoperustassa on käsitelty Sloveniaa historia- ja nykypäiväpainotteisesti. Olen halunnut tuoda esiin erilaisia näkökulmia, joiden pohjalta Slovenian matkailu rakentuu ja on edes mahdollista. Näkökulmien pohjalta perehdyn maan matkailustrategiaan ja sen toimivuuteen sekä tuon esiin Slovenian matkailun tulevaisuuden haasteita ja skenaarioita. Tietoperusta on kirjoitettu sekä perinteistä, että synkronista tapaa käyttäen. Työn alkuosassa olen käyttänyt perinteistä tapaa, omien haastattelujeni ja kyselyni analysoinnissa olen käyttänyt synkronista tapaa. Tietoperustan aineistoa keräsin ja analysoin koko opinnäytetyöni ajan, jotta kirjoittamani työ olisi mahdollisimman ajan tasainen.

10 Aineiston keruussa pyrin etsimään mahdollisimman monipuolista tietoa erilaisista tietolähteistä. 7 Sloveniasta ja sen historiasta oli saatavilla tietoa hyvin niukasti. Useimmiten kohtasin myös kielimuurin, koska tieteellistä tai pohdiskelevaa tekstiä on käännetty englanniksi aika vähän. Tietoperustaan keräsin tietoa hyvin monista tietolähteistä, jotta pystyin vertailemaan asioita ja asiayhteyksiä sekä tarkastelemaan näiden välisiä jännitteitä. Tietolähteiden kohdalla pyrin olemaan kriittinen ja arviomaan tietolähteiden luotettavuutta. Tämä siksi, että Slovenia on nuori itsenäinen valtio, jonka rakennus- ja ident i- teetti vaihe ovat vielä kesken. Tällaiset seikat voivat vaikuttaa maasta tulevan info r- maation laatuun ja luotettavuuteen. Näihin seikkoihin palaan tarkemmin myöhemmin työssäni. Työ toteutettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Vaikka tutkimusmenetelmät ovat erilaisia, ne täydentävät toisiaan ja täten niiden rinnakkain käyttö on perusteltua (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 1997, ). Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytin suorittamissani haastatteluissa. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli myös suorittamani kyselyn pohjalla. Kyselystä saadun tiedon analysoinnissa ja kokoamisessa ymmärrettävään muotoon käytin kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivisella tutkimusotteella halusin kartoittaa matkalle lähteneitten kahdenkymmenen opiskelijan ennakko-odotuksia Sloveniasta ja sen matkailusta. Odotuksia selvitettiin kyselylomakkeella, jossa opiskelijat vastasivat muutamaan kysymykseen omin sanoin niille varattuun vastaustilaan huhtikuussa Vastauksia oli niin monenlaisia kuin oli vastaajiakin. Vastauksien analysoinnin yhteydessä totesin samojen vastausten/teemojen toistuvan ja käytin hyväkseni kvantitatiivista tutkimusotetta tulosten yhteenvedossa. Vastaukset antoivat hyvän pohjan siihen, mitä matkalle lähtenyt ryhmä ajatteli tuntemattomasta Sloveniasta. Kvalitatiivinen tutkimusote oli käytössä kahdessa asiantuntijahaastattelussa, jotka suoritin Slovenian Tourist Boardissa (Slovenian matkailunedistämiskeskuksessa) tutkija Nataia Slokille ja projektipäällikkö Vesna Vilanestille henkilökohtaisesti englanniksi toukokuussa Asiantuntijahaastattelujen pohjalta syvensin Slovenian matkailun rakenteen ja markkinoinnin tuntemustani ja ymmärtämystäni. Lisäksi halusin kartoit-

11 8 taa heidän näkemyksiään EU:sta ja Slovenian matkailun uusista tuulista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. En halunnut haastattelujen olevan liian strukturoituja ja teemahaastattelun muoto toimi hyvin haastattelujen pohjana. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin ja ne nauhoitettiin. Tärkeänä osana työtäni ovat myös tekemäni mediatutkimus Sloveniasta kirjoitetuista artikkeleista Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä ajalla Artikkeleita oli yhteensä 23 kappaletta. Tämän mediatutkimuksen kautta sain uutta tietoa maan nykytilasta ja sen EU:hun liittyneistä ajatuksista. Lisäksi materiaali tuki hyvin haluamaani kriittistä tutkimusotetta, sillä kaikki lehdissä kirjoitetut artikkelit eivät olleet pelkästään positiivisia. Näin sain syvyyttä ja uusia näkökulmia työhöni. Tärkeimmän materiaalin työhöni toi itse matka Sloveniaan. Matkan aikana vierailimme yliopistoissa, slovenialaisissa matkailuyrityksissä ja matkailukohteissa. Näistä sain monipuolista tietoa ja materiaalia omaan työhöni. Slovenian Tourist Boardista sain erittäin paljon materiaalia, jota on hyödynnetty tämän työn teossa. Lisäksi sain matkan jälkeen Henna-Riikka Vuorisen kokoaman matkapäiväkirjan ryhmäläisten kirjoituksista ja ajatuksista Slovenian matkan ajalta. Tästä olen ottanut muutamia viitteitä työhöni. Tutkimukseni on empiirinen tutkimus, jossa tutkimusongelmana on Slovenian matkailun tuntemattomuus ja matkailuun liittyvät jännitteet. Matkailuun liittyvät jännitteet ovat peräisin pääosin artikkelilähteistä, sillä kriittistä pohdiskelevaa materiaalia ei Sloveniasta juuri muuten löydy. Matkailuun liittyvää tuntemattomuusongelmaa halusin selvittää ryhmälle suoritetun kyselyn avulla. Kysely heijasteli asioita, jotka nuorten matkailunopiskelijoiden mielestä nousivat päällimmäisiksi Slovenian matkailumarkkinoinnista. Kyselyn tuloksia vertaan niihin päämääriin, joita Slovenia omalla matkailustrategiallaan pyrkii markkinoimaan ulkomaalaisille. Pohdin matkailustrategian toimivuutta ja Slovenian matkailumarkkinoinnin soveltuvuutta muun muassa suomalaisille matkailijoille. Pyrin työlläni vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Onko Slovenia mahdollinen matkailumaa Balkanilla? Haluan samalla tuoda esille maata, joka on aina ollut matkailumaa, mutta joka tällä hetkellä on historiallisten jännitteiden takia hieman pimennossa.

12 9 Maan tuntemattomuus ja tietämättömyys maan todellisesta tilasta ovat myös esteitä matkailun kehitykselle. Tutkimuksellani haluan tuoda myös esille lähihistorian tapahtumien merkityksen matkailustrategian haasteena. Suomessa tekemäni haastattelun pohjalta on Sloveniassa julkaistu artikkeli Nuorten suomalaisten ajatuksista Sloveniasta. Artikkeli ei valitettavasti ehtinyt osaksi työtäni. 2.2 Tutkimuksen rakenne Esittelen tässä lyhyesti eri päälukujen pääteemat, jotka ohjaavat työni etenemistä. Jokainen luku on oma kokonaisuutensa, jossa keskitytään tiettyyn aihealueeseen. Rakenteessa esitän jokaisen luvun tutkimusongelmat ja ne keinot, joiden avulla ongelmia käsitellään. Historiallinen ja geopoliittinen katsaus Luvun tarkoituksena on muodostaa lukijalle käsitys Slovenian kuulumisesta Jugoslaviaan ja sen kautta Balkanin kontekstiin. Nämä kaksi käsitettä muodostavat mielenkiintoisen ongelman Slovenian nykypäivässä. Luvussa valotetaan maan tämän hetkistä tilannetta ja pohditaan Balkanin leiman merkitystä sekä vaikutuksia Slovenian nykytilaan. Valitut alueet matkailun kontekstissa Slovenialla on pitkä ja vaiherikas menneisyys. Kun puhutaan Sloveniasta, rinnastetaan se usein vain sen kuulumisesta Jugoslaviaan. Tämä osoittaa kuitenkin maan huonoa tuntemusta. Tässä luvussa selvennetään Slovenian kuuluvan Keski-Eurooppaan. Luvussa luodaan katsaus Balkanin lähihistorian sotiin ja niiden vaikutuksin Sloveniaan ja sen matkailuun. Sota vaikuttaa aina automaattisesti matkailuun, mutta voiko se tuhota sen kokonaan? Tähän etsitään vastausta tässä luvussa. Luku antaa myös kuvan Balkanin nykytilanteesta ja valottaa sen mahdollisia kehitysskenaarioita. Slovenia matkailututkimuksen kohteena Slovenia on suhteellisen tuntematon matkailumaa. Sen matkailuelinkeinolla on kuitenkin pitkät historialliset juuret. Slovenia on Jugoslavian maista parhaiten menestynyt. Sen selviytymisstrategia on tässä luvussa suurennuslasin alla.

13 10 Mistä Slovenian nykypäivän matkailu koostuu ja kuinka matkailu on maassa ylipäätään mahdollista? Ongelmaa pohditaan Slovenian attraktiotekijöiden, matkailijoiden, Slovenian matkailustrategian sekä matkailustrategian toimivuuden kautta. Toukokuussa 2004 Slovenia liittyi EU:hun. EU on osaltaan muuttamassa Slovenian imagoa ja tuomassa uusia tuulia matkailuun. Empiirinen tutkimus ja sen tulokset Tämä luku esittelee oman tutkimukseni. Tutkimuksessani käytin monia erilaisia menetelmiä. Tein lomakehaastattelun keväällä 2004 Sloveniaan lähteneelle ryhmälle, ma t- kan aikana keräsin materiaalia Sloveniassa eri matkailuyrityksistä ja matkan jälkeen jäin vielä haastattelemaan matkailualan asiantuntijoita maahan. Tämä luku esittelee nämä tietolähteet ja niistä saadut tiedot sekä tulokset. Johtopäätökset suoritetusta tutkimuksesta Tässä luvussa kohtaavat Slovenian menneisyys ja nykypäivä. Siinä verrataan Slovenian matkailustrategiaa ja kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielikuvia toisiinsa. Tuntematon Slovenia toivoo pystyvänsä olemaan matkailumaa Balkanilla, tämä luku vastaa, onko sillä rahkeita siihen. 2.3 Slovenia ja sen matkailu tutkimuskohteina Sloveniassa vierailee 1,2 miljoonaa matkustajaa vuodessa (Republic of Slovenia 2003). Sloveniasta on kirjoitettu suomeksi hyvin vähän. Slovenian matkailua käsitellään vain yhdessä suomalaisessa kirjassa ja se esittelee maata vain matkailukohteena. Slovenian matkailun rakennetta ei ole suomeksi tutkittu. Kuten jo aiemmin mainitsin, on syytä olettaa, että Slovenia on tuntematon kohde monelle ja siksi olen päättänyt esitellä maata yleisesti työssäni matkailuun syventymisen ohella. Haluan työlläni tuoda esiin maan, joka on aina ollut matkailumaa, mutta tällä hetkellä yksi tuntemattomimmista EU:hun keväällä 2004 liittyneistä maista. Slovenialla on hyvin monipuolinen matkailurakenne ja sen luonto tukee todella hyvin tätä monipuolisuutta. Maalla on perusinfrastruktuuri valmiina matkailua ajatellen, mutta parannettavaa tietenkin riittää.

14 11 Slovenia ei ollut tutkimuskohteena helpoimmasta päästä. Maa on ollut nyt itsenäinen 13 vuotta. Tämä näkyy esimerkiksi siitä tyylissä, millä suurin osa maan sisällä kirjoitetusta markkinointi- ja historiamateriaalista on kirjoitettu. Varsinkin Slovenian historian kirjoituksessa on hyvin yleistä sivuuttaa Jugoslaviaan kuulumisen aika hyvin ylimalkaisesti. Hyvin tyypillistä on korostaa aikaa ennen ja jälkeen Jugoslavian. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä Jugoslavia oli Jugoslavia, Slovenia valtiona on aivan eri maa. Eräällä tavalla juuri tämä nostikin ajatukseni historiallisesta Balkan-leimasta matkailun ongelmana Sloveniassa. Paljon sodan vaikutuksia turismiin tutkineen Zagrebin yliopiston professorin Boris Vukonicin (1997, 151) mukaan yksi vaikeimmista markkinoinnin haasteista on luoda sodan jälkeen maalle uusi matkailun identiteetti, varsinkin, jos maa on ennen sotaa omannut toimivan ja tunnetun matkailuimagon. Näin on käynyt Slovenialle. Entisessä Jugoslaviassa se oli tunnettu ja suosittu lomakohde. Tämän päivän Sloveniaa harva tuntee. Slovenia on uusi-vanha kohde. Vukonicin toteaa hyvin, että kyse onkin uudelleen muotoillusta matkailutuotteesta. Hän käyttää Sloveniaa yhtenä esimerkkinä tämän tyyppisestä matkailumarkkinoinnista. Sloveniassa käytetty matkailumarkkinointi yhdistää niin poliittiset kuin taloudelliset päämäärät hienovaraisella tavalla ja toimii näin ulkomaailmalle eräänlaisena vakuutena, joka peittoaa kaikki väitteet. (Vukonic 1997, ). Juuri tämän tyylistä matkailumarkkinointi on Sloveniassa, halutaan antaa ulkomaailmaan jonkinlainen kuva maasta, jota tukemaan yleensä suunnitellaan ma t- kailustrategia. Matkailustrategia ei saa olla liian yliampuva, mutta ei liian aliarvioivakaan. Nykyajan matkailijoiden kohdalla tulee olla markkinoinnin suhteen sensitiivinen. Paikkansapitämätön markkinointi kostautuu. Matkailustrategian onnistuminen on Slovenialle juuri eräänlainen väitteen todeksi osoittaminen. Taloudelliset ja poliittiset päämäärät ovat nyt eräässä päätepisteessä: Slovenia on nyt osa EU:ta. Nyt tehtävänä on osoittaa näiden päämäärien toimivuus käytännössä. On osattava tehdä omasta itsenäisestä maasta uudelleen matkailumaa ja osoittaa, että sillä on potentiaalia rikkoa muitakin rajoja, joita jo sen Jugoslavian irtaantumisen aikaan epäiltiin. Silloin uskottiin Slovenian tehneen virheen ja suuresti epäiltiin sen kykyjä pärjätä omillaan. Slovenia todisti epäilyt kuitenkin vääriksi.

15 12 Näistä ajatuksista ja jännitteistä lähdin etsimään tämän päivän Sloveniaa ja sen matkailua, sekä matkailun tavoitteita. Keräsin tietoa Sloveniasta hyvin tiiviisti niin sähköisistä kuin painetuista tietolähteistä. Näin halusin selventää sitä kuvaa, mikä Sloveniasta on olemassa kirjoissa, internet-sivustoilla ja mikä oli Slovenia, jonka näin omin silmin toukokuussa Se, mitä minä ja muut ryhmäläiset näimme Sloveniassa, oli pitkälle kehittynyt maa, jossa matkailullisia attraktiotekijöitä oli enemmän kuin tarpeeksi. Mielenkiintoinen dilemma ajatellen maata, joka yrittää saada näkyvyyttä matkailulleen. 3 HISTORIALLINEN JA GEOPOLIITTINEN KATSAUS Slovenia on suhteellisen tuntematon maa. Olen koonnut tähän kappaleeseen perustietoja Sloveniasta, jotta maa olisi helpompi hahmottaa. Kerätessäni tietoa Sloveniasta törmäsin aina kahteen nimeään suurempaan käsitteeseen: Balkan ja Jugoslavia. Slovenia on ollut ja tulee aina olemaan syvästi sidoksissa kumpaankin näistä. Slovenia sijaitsee Balkanin niemimaalla ja on ollut osa Jugoslaviaa. Slovenian historia ja sen geopolitiikka ovat hyvin sidoksissa toisiinsa ja siksi niitä käsitellään rinnakkain tässä luvussa turhan toiston välttämiseksi myöhemmin tässä työssä. Balkan ja Jugoslavia ovat hankalia, epäselviä ja moni merkityksellisiä käsitteitä, jotka Slovenian kohdalla limittäytyvät osittain toisiinsa, osittain ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Mielenkiintoista on, että näillä molemmilla sanoilla on hyvin monivivahteinen merkitys ihmisten mielissä ja yleensä tämä merkitys on negatiivinen. Slovenia on nyt osa EU:ta ja on tehnyt paljon töitä päästäkseen asemaan, jossa sitä ei enää pidettäisi yhtenä Balkanin maista tai ex- Jugoslavian maana. Syitä näistä stereotypioista eroon pääsyyn on monia. Seuraavissa luvuissa selvitän hieman näiden Balkan- ja Jugoslavia-käsitteiden merkityksiä ja selvennän Balkanin tilkkutäkin alkulähtökohtia ja tapahtumia, joiden heijastukset varjostavat alueen maita yhä tänä päivänä. Käsittelen myös Slovenian roolia Balkan- ja Jugoslavia- käsitteiden konteksteissa. On oletettavaa, että Slovenian nykypäivä ei ole monellekaan tuttu. Siksi olen kerännyt alkuun hieman perustietoja Sloveniasta ja sen nykyhetkestä, siirtyen tätä kautta historiaan. Näistä peruslähtökohdista lähden avaamaan Slovenian geopolitiikkaa ja historiallisia jännitteitä.

16 3.1 Perustiedot Sloveniasta 13 Slovenia sijaitsee Adrianmeren pohjukassa Keski-, Etelä- ja Kaakkois-Euroopan rajaamassa kolmiossa, ja sillä on neljä rajanaapuria: Italia, Itävalta, Unkari ja Kroatia. Maan pinta-ala on km². Vertailukohteena Suomen pinta-alaltaan pienin lääni on Etelä-Suomen lääni km². Pienessä Sloveniassa asuu 2 miljoonaa ihmistä, syntyvyys maassa on yksi Euroopan pienimpiä. Alla olevasta kartassa käy hyvin ilmi maan pienuus ja sen monet rajanaapurit, sekä sen sijoittuminen Keski-Euroopan kontekstiin jo maantieteellisesti. (Spiridovitsh 2004; Eurochambers 2004.) KUVIO 1. Slovenian sijainti Euroopan kartalla ja Slovenian lippu Virallinen nimi: Republika Slovenije, Republic of Slovenia Hallitusmuoto: Tasavalta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä Pääkaupunki: Ljubljana Kieli: sloveeni (88 %), serbokroatia (8 %) Viralliset etniset ryhmät: sloveenit (83,06 %), italialaiset (0,16 %), unkarilaiset (0,43 %), muut (11,57 %) Suurimmat uskonnolliset ryhmät: roomalaiskatoliset (74 %), protestantit (2 %), muslimit (1 %) ja muut (20 %) Elinajanodote: Miehet 71v, naiset 79v

17 14 Valuutta: Slovenian tollari (SIT), 1 SIT = 100 totinia, noin 240 SIT = 1 Inflaatio: 5,6 % Bruttokansantuote henkeä kohti: (Suomessa ) Keskimääräinen palkka: bruttopalkka SIT (1129 ), nettopalkka SIT (708 ) Työttömyysaste: 5,9 % Lukutaito: 99 % Päävientituotteet: teollisuusvalmisteet, koneet ja kulkuneuvot Maatunnus: SI, SLO Kansallispäivä: 25.6., itsenäistyi vuonna 1991 (Slovenian Tourist Board 2004; Kiljunen 2002, 136; Torsti 2002, 40.) 3.2 Balkan Euroopassa ja Slovenia sen yhteydessä Balkanin niemimaa käsittää valtiollisesti Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Makedonian, Albanian, Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Turkin Euroopan puoleisen osan. Balkan sanana on turkin kielessä merkinnyt alun perin metsäistä vuoristoa. Ba l- kan on maantieteellisesti itäisin Euroopan kolmesta niemimaasta. Balkan on monikulttuurinen, moniuskontoinen ja monikansallinen alue. Balkanin niemimaalla ovat aina olleet vastakkain itä ja länsi. Suuret imperiumit, kuten Rooma ja Bysantti ovat olleet keskeisiä vaikuttajia alueella. Balkanin niemimaata on vuosisatojen saatossa alettu pitämään tyypillisesti uskonnollisten konfliktien kasvualustana. Balkan-käsitteeseen on usein myös liitetty adjektiiveja: takapajuisuus, sekasortoisuus, epämääräisyys ja väkivaltaisuus, erityisesti ennen toista maailmansotaa ja uudelleen kylmän sodan jälkeen (Saarikoski 2002). Balkanin alueen mailla on kaikilla jokseenkin yhteinen historia; kristinuskon leviäminen, osmaanien valtakunta ja kansallinen herääminen toimivat kaikki yhdistävinä tekijöinä. Ainoastaan Slovenia ja Kroatia, jotka olivat pitkään Itävalta-Unkarin alaisena, sekä Transilvania, että Venetsian hallitsemat Dalmatian rannikkokaupungit ovat kuuluneet ns. keskieurooppalaisen kehitysmallin piiriin. Tälle on ollut tyypillistä perinteisen aateliston säilyminen, katolisuus, latinalaiset aakkoset ja länsimaiset vaikutteet. (Raumolin 1999, )

18 15 Muut Balkanin maat ovat kuuluneet ns. balkanilaiseen kehitysmalliin, jolle ominaisia piirteitä ovat olleet perinteisen aateliston häviäminen, ortodoksia ja kyrilliset kirjaimet. Balkanilaisessa kehitysmallissa uskonto ja valta ovat liittyneet toisiinsa hyvin läheisesti, samoin perinteet ja vanhakantaiset instituutiot ovat olleet hallitsevia elementtejä. Länsimaiset vaikutteet ovat päässeet vaikuttamaan näillä alueilla myöhään. (Emt.) Balkanin niemimaan alueella vallitsee kolme valtauskontoa: katolilaisuus, ortodoksisuus ja islam. Kreikassa ja eteläisissä Balkanin osissa ortodoksisuus on valtauskontona, Sloveniassa ja Kroatiassa katolilaisuus on hallitseva uskontona. Balkanin kohtalo on ollut olla juuri idän ja lännen uskontojen ja kulttuuripiirien kohtaamiskenttä. Nämä elementit ovat olleet useiden konfliktien pääsyitä. Muistissa ovat varmaan vieläkin Jugoslavian hajoamisen jälkeen puhjenneet perimyskiistat ja serbien kaipuu Suur- Serbiaan 1990-luvulla. Tällöin taisteltiin katolilaisten ja ortodoksien välillä, samaa kiistaa käytiin jo aiemmin toisen maailmansodan aikaan tsetnikkien (ortodoksi serbit) ja ustasojen (katolilaiset kroaatit ja albaanit) välillä, samaan sotaan sekaantuivat vielä partisaanit (kommunistit) marsalkka Josep Broz Titon johdolla. Toisessa maailmansodassa Balkanin maat taistelivat akselivaltojen eli Saksan ja Italian puolella. Partisaanit taistelivat niin akselivaltoja kuin uskonnollisia ryhmiä vastaan. Toiseen maailmansotaan oli siis sekoittuneena myös paljon uhreja vaatinut sisällissota. Partisaanit selviytyivät voittajina sodasta ja valtaan päästyään he tekivät laajoja puhdistustoimia vastustajiensa joukkoihin (joita kansallissosialistit jo ennen heitä suorittaneet mm. juutalaisten joukossa); Balkanin niemimaalta karsiutui näin ollen lähes täysin siellä vuosisatoja asuneita vähemmistöjä. Esimerkiksi Sloveniasta tuli tällöin etnisesti lähes homogeeninen. (Emt ). Toisen maailmansodan aikana on arvioitu noin miljoonan ihmisen saaneen surmansa alueella. Nämä puhdistustoimet ovat asioita, joista Titon aikaan Balkanin maissa vaiettiin visusti. Nykyään toisen maailmansodan jälkiselvittelyt muodostavat yhä jakolinjan Slovenian politiikassa ja kommunistien vainon uhreille vaaditaan korvauksia yhä edelleen (Lautela 2004, 92).

19 16 Läntisen median kuva Balkanista liittyy edelleen väkivaltaan, anarkiaan, takapajuisuuteen ja pimeyteen. Mieletön sota, silmittömät väkivallanteot, epäjärjestys ja ratkaisemattomalta tuntuvat ongelmat ovat ne aiheet, joilla Balkan on edelleen esillä. Kriisit ja sodat ylittävät helpommin uutiskynnyksen, sen sijaan arkisen elämän, taloudellisen ja sosiaalisen elämän kuvaus jäävät varjoon. Näin perinteiset mielikuvamme Balkanista saavat vahvistusta. Kommentoi dosentti Vesa Saarikoski Turun Yliopiston Aurora lehdessä (Djihangir 2000). Balkanin myytti on siis edelleen hallitseva elementti Balkanista yleisesti puhuttaessa. Balkanin maiden taloudellinen ja poliittinen epävakaus ovat olleet ensimmäisiä aiheita, mitä näistä maista puhuttaessa esiin nostetaan vielä tällä vuosituhannellakin. Kylmä sota ja sosialismi antoivat Balkanille sellaiset kehykset, että alue pysyi suhteellisen rauhallisena ja alueella ei käyty samanlaisia kansannousuja, kuin muualla Euroopassa. Toisaalta on paradoksaalista, että juuri Turkki ja Kreikka, jotka yleensä on laskettu kuuluviksi lännen leiriin, olivat ne maat, joissa kahinoitiin ja pidettiin Balkan myyttiä sitkeimmin voimisissaan. Vasta kylmän sodan loppuminen, sosialismin kaatuminen ja Titon kuolema nostattivat kansan esiinmarssit ja sotien sytytyslangat olivat syttyneet. Titon kuoleman jälkeiset sodat, politiikka ja etniset puhdistukset ovat entisestään vahvistaneet vanhaa myyttiä ja olleet osaltaan luomassa toivottomuuden he n- keä Balkanilla. Vastauksia eivät ole löytäneet niin YK kuin maat itsekään. Nyt vastauksia näiden ongelmien ratkaisemiseen etsitään muualta. 3.3 Slovenia Balkanilla kuuluminen Jugoslaviaan Puhuttaessa Sloveniaan liittyvästä Balkan-käsitteestä on muistettava, että se on periytynyt pääasiallisesti sen Jugoslaviaan kuulumisen ajalta vuosina , historiankulku ennen sitä unohdetaan usein (Kivikoski 1999, 64). Rooma, Bysantti, Itäva l- ta-unkari ja osmaani- imperiumi hallitsivat kaikki lyhimmilläänkin useiden vuosisatojen ajan. Silti Balkan mielletään vahvimmin sen kommunismiajalta, mikä kesti vain noin 40 vuotta. (Raumolin 1999, 90.) Slovenian kuuluminen Jugoslavian kautta kommunismijärjestelmään on luonut puitteet mielikuville Slovenian sijoittumisesta kiinte-

20 17 ästi Balkanille, vaikka näin todellisuudessa ei ole. Näiden stereotypioiden kautta on myös Slovenia yhdistetty kaikkiin Balkanilla 1990-luvulla tapahtuneisiin tapahtumiin ja siellä vallinneeseen kaaostilaan. Nämä mielikuvat ovat kuitenkin vääriä. Jugoslavia oli liittovaltio vuosina Ennen Jugoslavian hajoamista valtio oli jaettu kuuteen osavaltioon: Makedonia, Serbia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro ja Slovenia. Serbiassa toimi myös kaksi autonomista aluetta Vojvodina ja Kosovo (ks. kuvio kaksi). Jugoslavia oli kuin palapeli, jossa yhdistyivät viisi eri kieltä, kaksi kirjasintyyppiä (kyrillinen ja latinalainen), kuusi kansaa ja 24 kansallisuutta. Valtion yhteenlaskettu asukasmäärä oli hajoamisvuonna ,5 miljoonaa. (Korpiaho 1993, ) KUVIO 2. Slovenia osana Jugoslavian liittotasavaltaa Kuviossa näkyvät Jugoslavian liittovaltiot ja kansallisuusryhmät. Slovenian koko ja sen hyvin yhtenäinen väestörakenne käy hyvin selväksi kuviosta. (Korpiaho 1993, liiteosio.)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen

Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa 12.1.- 25.2.2009 Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen Pilvi Torsti Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Matsätalo U40, sali2, ma ja ke 830/10-12 www.pilvitorsti.fi

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kroatia. rk331@columbia.edu

Kroatia. rk331@columbia.edu Kroatia rk331@columbia.edu Eteläslaavilaiset vaeltavat heimot etenevät etelä-länteen Dalmatian rannikolle noin vuonna 600. Sulattavat joukkoonsa pienen määrän paikallisasukkaita Rooman imperiumin valloittamia

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot