Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Transkriptio

1 Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, projektityöntekijä, Katrin Seitz-Ylitalo, Länsi hanke

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO SUUNNITELMAN YLEISTÄ TAUSTAA PAIKALLISET PIIRTEET SUUNNITELMAN RAKENNE JA LAADINTAPROSESSI MÄÄRITELMÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT, YHTEISTYÖKOKOUKSET JA ASIAKASFOORUMIT KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN ALUEELLISET OHJAUSVAIKUTUKSET SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN IKÄKAUSITTAIN Lasten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Ikääntyvien ja vanhusten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen...16 LIITTEET Liite1 Mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä Liite2 Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne Liite3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Liite4 Kuntalaiskysely: Mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa

3 3 1. JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteena on salolaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Keskeisenä suunnannäyttäjänä on voimaan astunut terveydenhuoltolaki, joka on perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle yhteinen sisältölaki. Uusi terveydenhuoltolaki painottaa asiakaskeskeisyyttä, laatua ja potilasturvallisuutta sekä perusterveydenhuollon vahvistamista, toimijoiden välistä yhteistyötä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kustannusten kasvun hillitsemistä. Mielenterveys- ja päihdetyö on kokonaisvaltaista toimintaa, johon voidaan vaikuttaa kaikkien kaupungin toimialojen kautta. Sivistystoimen palvelut kattavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, vapaan sivistystyön, nuorison, liikunnan ja kulttuurin sekä kirjaston palvelut. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön toteuttajana on keskeinen. Liikunnan ja kulttuurin kulutus puolestaan indikoi palvelujen kulutuksen mukaan mitattavissa olevaa positiivista mielenterveyttä. Tekninen toimi mahdollistaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän elämäntavan toteuttamisen muun muassa virkistysalueiden ja kevyen liikenteen verkoston kunnossapidolla ja tarpeen mukaisilla turvallisuusjärjestelyillä. Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelutyöhön on osallistunut sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi toimijoita kaupungin muilta palvelualoilta, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin edustajia sekä kokemusasiantuntijoita ja kuntalaisia. Valmisteluun on saatu Kaste-ohjelmasta tukea siten, että kokoamisesta on vastannut LÄNSI hankkeen Salon pilotin projektityöntekijä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Mielen tuki -hanke on lisäksi antanut taustatukea aineiston keruussa ja analyysissä. Suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa niin, että mielenterveys- ja päihdetyötä käsitellään kokonaisuutena. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteena on olla arjen toimintaa ohjaava suunnittelutyöväline, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma on laadittu kaudelle Kehittämistarpeista nousseet toimenpide-ehdotukset on esitelty Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman teemojen mukaisesti1 sekä tiivistetty ikäkausittain tuloskorttimuodossa esitettyyn taulukkoon. Liitteet antavat syventävää informaatiota palvelurakenteesta, kehittämistarpeista sekä suunnitteilla olevista muutoksista. 2. SUUNNITELMAN YLEISTÄ TAUSTAA Salossa toteutettiin v kuntaliitos, jonka seurauksena kymmenen kuntaa (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo) muodostavat nykyisen Salon kaupungin. Salon asukasluku on ( ). Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin niin ikään v Sosiaalityön- ja terveyspalvelujen lisäksi vanhuspalvelut ja psykososiaaliset palvelut muodostivat kuntaliitoksen jälkeisen sosiaali- ja terveystoimen. Alkuvuodesta 2011 psykososiaalinen osasto hajautettiin sivistystoimen, sosiaalityön ja terveyspalvelujen alaisuuteen. Organisaatiomuutos koski pitkälti mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Salon seudun Mielenterveysstrategia hyväksyttiin kaikkien silloisten kuntien valtuustoissa kevään 2007 aikana. Salon kaupungin Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivittämisestä vastaa Päihdepoliittinen työryhmä. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kattaa voimassaoloajalleen ehkäisevän päihdetyön linjaukset ja toimenpide-ehdotukset, joista kauaskantoisimmat on kirjattu myös oheiseen suunnitelmaan. Kaupunginhallitus hyväksyi Päihdepoliittisen työryhmän esityksestä Salon kaupungin Päihdepelisäännöt, jotka on tarkoitettu ohjaamaan myönteisiä päihdeasenteita kohti päihdehaitat tiedostavampaa muutosta. Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa lähdettiin työstämään osana kansallista KASTE -ohjelmaa Länsi- Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen (Länsi 2012) Salon kuntapilotin myötä. Suunnitelmalla pyritään konkretisoimaan nykyinen palvelujärjestelmä sekä määrittämään että täsmentämään kehittämiskohteet. Suunnitelmaa tullaan seuraamaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä.

4 4 Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys. Mielenterveyshäiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut ja alkoholisairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun myötä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat tällä hetkellä usein toisistaan erillään, vaikka mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on yleistynyt (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ). Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 prosentilla pääasiallisena syynä oli mielenterveyden häiriö. Luku on kasvanut tasaisesti, kasvu tosin näyttää hidastuneen luvulla. Terveys tutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia suomalaisista aikuisista on sairastanut masennusjakson viimeisen vuoden aikana. Ahdistuneisuushäiriöstä on samana aikana kärsinyt 4 prosenttia. Psykoosiin sairastuu elämänsä aikana 3,5 prosenttia suomalaisista. Alkoholiriippuvuus on 6,5 prosentilla miehistä ja 1,4 prosentilla naisista. Vanhempiensa päihdeongelmista kärsivien lasten pahoinvointi ilmenee lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. Ne nuoret, jotka käyttävät runsaasti päihteitä ovat syrjäytymässä työelämästä yhä syvemmin. (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ) 3. PAIKALLISET PIIRTEET Vielä vuonna 2010 suurin työnantaja Salossa oli Nokia Oyj, jonka kuluvana vuonna toteuttamat huomattavat irtisanomiset heijastuvat kaupungin elinkeinorakenteeseen ja tekevät väestöennusteen laatimisen haasteelliseksi. Työttömyysaste vuoden 2011 lopulla oli 11,6 %. Salon koulutustaso on valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Työikäisten osuus salolaisista oli 53,1 %. Huoltosuhde on Salon kaupungissa koko maan keskiarvoa suurempi, ollen 57 (v.2010). Huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhusten (yli 64 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Valtioneuvoston vuonna 2009 neuvolatoiminnasta antaman asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tavoitteena on ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja korjaavien palvelujen tarpeiden hillitseminen sekä kustannusten vähentäminen. Neuvolatoiminnasta annetussa asetuksessa (338/2011) tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien, erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Lastensuojelulain (417/2007) tavoitteena on lapsen edun huomioiminen, lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen turvaaminen, viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen sekä entistä varhaisemman ongelmiin puuttumisen varmistaminen. Lastensuojelulakiin on sisällytetty ehkäisevää lastensuojelua koskevia säännöksiä. (Asetuksen [380/2009] perustelut ja soveltamisohjeet). Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan ( , 151) Alle kouluikäisten lasten palveluja koskevan toimintaohjelman yhteistyössä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa (NeVaLa). Toimintaohjelman tavoitteena on luoda sujuva ja jatkuva paikallistason yhteistyö eri toimijoiden välille. Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvinvoinnin ylläpitoa, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien tukemista opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tyypillisiä huolenaiheita voivat olla oppimiseen liittyvät ongelmat, psykososiaaliset, psykosomaattiset ja terveyteen liittyvät vaikeudet. Salon kaupungilla on opetuslautakunnassa hyväksytyt ja voimassa olevat oppilashuoltosuunnitelmat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Nämä suunnitelmat määrittävät toteuttamistavat ennalta ehkäisevään työhön, kriisityöhön, huolen puheeksi ottamiseen sekä ongelmiin puuttumiseen, käyttämällä hyväksi moniasiantuntijuutta ja yhteistyöverkostoja. Kouluterveyskysely on THL:n valtakunnallinen tutkimus nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilashuollon tuesta. Kouluterveyskysely toistetaan kahden vuoden välein 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukioiden ja ammattiopistojen 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyyn (v.2011) vastanneista peruskoululaisista, lukiolaisista ja ammattikoululaisista viikoittain alkoholia käyttävien prosentuaalinen osuus oli korkein ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien poikien keskuudessa (33 % aineistosta). Salon peruskoululaisista tytöistä väsymystä lähes päivittäin kokee 18 %, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pe-

5 5 ruskoululaisista salolaisista pojista 14 % ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Osuus on korkeampi kuin koko aineistossa keskimäärin. Tyttöjen osuus on puolestaan keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivien kohdalla valtakunnallista tasoa korkeampi. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Saman kyselyn mukaan läheisen alkoholin käyttö huolestuttaa prosentuaalisesti enemmän tyttöjä kuin poikia. Lukiota käyvistä tytöistä 19 % ilmoittaa olevansa huolissaan läheisensä alkoholin käytöstä. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tyttöjen kanssa. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Salon lastensuojelun tilastojen mukaan vuonna 2011 Salossa tehtiin 1150 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 697 lasta. Vuoden 2010 ilmoitusten lukumäärä oli 909, joten ilmoituksia on viime vuonna tehty 241 enemmän. Prosentuaalinen kasvu ilmoitusten määrässä on 21 %. Vuonna 2011 eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin lapsen kehitystä vaarantavien olosuhteiden vuoksi (476 ilmoitusta). Lapsen oman käyttäytymisen vuoksi tehtiin 470 ilmoitusta. Lapsen hoidon ja huolenpidon tarve oli syynä lastensuojeluilmoitukseen 191:ssä tehdyistä ilmoituksista. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Salossa on tehty PYLL -analyysi (Potential Years of Life Lost) kolme kertaa. Vuonna 2012 valmistui analyysi jaksolta Tarkastelemalla PYLL -indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Salossa koko väestön keskuudessa alkoholisairauksien vuoksi menetetään ennenaikaisesti elinvuosia 12 %:ssa kaikista tapauksista. Alkoholisairauksiin menetetyn henkisen pääoman arvo on selvityksen mukaan vuositasolla yhteensä euroa, joista miesten osuus on euroa. Edellisestä selvityksestä alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien osalta nousua oli 25 %. (PYLL -seminaari 2012). Salon kaupunki ostaa päihdepalvelut A-klinikalta. Vuoden 2011 alussa toimintansa aloitti selviämis- ja katkaisuasema. Ensimmäisen toimintavuoden aikana selviämisasemalla oli 191 asiakasta ja katkolla 180. Suurin ikäryhmäryhmä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjistä vuonna 2011 olivat vuotiaat. (Salon Hyvinvointitilinpito 2011). Mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Salossa työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna ,5 prosenttia työikäisestä ( vuotiaat) väestöstä. Koko maassa vastaava prosenttiosuus oli 3,9 % ja Varsinais- Suomessa 3,8 %. (Salon Hyvinvointitilinpito 2011). Salon mielenterveysseura kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä, tarjoaa tukea ja apua erilaisissa elämän kriisi- ja ongelmatilanteissa sekä tuottaa psykososiaalisia tukipalveluja. Kriisikeskus Etappi tarjoaa myös kansalais- ja vapaaehtoistoimintana tapahtuvaa tukihenkilötoimintaa. Vuonna 2011 Etappiin tuli 306 kirjattua yhteydenottoa, joista maahanmuuttajia oli kahdeksan. Salon kaupungissa maahanmuuttajien osuus on noin 4,4 %, joka ylittää kansallisen keskiarvon (2,3 %). Suurimmat maahanmuuttajien kansallisuusryhmät valtakunnallisesti ja paikallisesti Salossa ovat virolaiset ja venäläiset. Maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään muun muassa osana kunnallisia peruspalveluja. Lakimuutokset kotoutumisen edistämisestä tulivat voimaan Salon kaupungin sosiaalikeskuksessa toimiva Maahanmuuttajayksikkö tekee kotouttamistyötä tavoitteenaan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit kaikille maahanmuuttajille turvaava yhteistyö. (Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajaperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat maassamme kasvava haaste, joka heijastuu myös peruspalvelujen järjestämiseen. Tutkimusten mukaan muun muassa hoitoon sitoutuminen ja saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen hyödyntäminen on maahanmuuttajien keskuudessa heikkoa. (ks. Sue 1990, Bäärnhielm ym. 2005, Kortmann 2010.) Paikallisesti työntekijöiltä tulleen palautteen mukaan haasteita työhön maahanmuuttajien kanssa tuovat mm. tulkin käyttämiseen liittyvät ongelmat sekä vastaanottoon kuluvan ajan pituus, joka saattaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kanssa olla jopa puolet tavanomaista pidempi.

6 6 4. SUUNNITELMAN RAKENNE JA LAADINTAPROSESSI Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään vastaamaan konkreettisiin paikallisiin kehittämistarpeisiin. Suunnitelma noudattelee Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman rakennetta jakaantuen neljään osa-alueeseen: (I) Asiakkaan asemaa vahvistetaan, (II) Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen, (III) Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavana, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena ja (IV) Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinoja kehitetään. Suunnitelmaa varten on kerätty aineistoa lomakekyselyn, Bikva -haastattelujen, työryhmätyöskentelyn sekä yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen kanssa toteutetun kansalaiskyselyn avulla (liite 4). Lomakekysely suunnattiin paikallisille päättäjille sekä kaupungin ja yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja esimiehille. Kansalaiskysely oli avoin kaikille salolaisille. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä. Bikva -arviointimenetelmää hyödyntäen varmistettiin päihde- ja mielenterveysasiakkaiden osallisuus. Haastatteluihin osallistui yhteensä 19 asiakasta. Haastattelut toteutettiin 03-09/2011, joista viimeisimpänä vaiheena asiakkaiden ja työntekijöiden ajantasaisesta tilanteesta antamat lausunnot vietiin päihde- ja mielenterveystyön ohjausryhmän kommentoitavaksi. Sekä lomakekyselyn että Bikva -haastattelun pohjana käytettiin Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) yllä lueteltuja linjauksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Vuonna 2011 valmistui Salon seudun aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämissuunnitelma, jonka yhtenä osa-alueena käsitellään yhteistyötä ja työnjakoa peruspalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kesken. Keskeisiä olemassa olevia yhteistyömuotoja ovat koulutus- ja konsultaatioyhteistyö, joita on kirjattu myös oheisen suunnitelman toimenpideosioon. 5. MÄÄRITELMÄT Mielenterveyttä on pidettävä ensisijaisesti arvona ja positiivisena voimavarana. Mielenterveys on laaja käsite, joka sisältää sekä hyvän mielenterveyden että mielenterveyden ongelmat ja häiriöt. Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara ihmiselle itselleen, perheelle, yhteisölle, kunnalle sekä koko yhteiskunnalle. Laaja-alaisen näkemyksen mukaan mielenterveys on inhimillinen voimavara, johon vaikuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset arvot. Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat hyvinvointipolitiikan välityksellä ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Väestön mielenterveyden huomioiminen ja vaaliminen kaupungin sekä kuntien päätöksenteossa ovat osaamista, joka edistää koko alueen terveyttä, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Ehkäisevää mielenterveystyötä on kasvun ja kehityksen ongelmien ja mahdollisten psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen. Positiivinen mielenterveys. Mielenterveyttä voidaan pitää keskeisenä osana terveyttä voidaan todeta, ettei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Positiivinen mielenterveys nähdään resurssina, joka voidaan määritellä seuraavien tekijöiden avulla:1) yksilölliset tekijät ja kokemukset, 2) sosiaalinen vuorovaikutuskenttä, 3) yhteiskunnan rakenteet ja resurssit ja 4) kulttuuriset arvot. Mielenterveydellä on keskeinen merkitys muodostettaessa ja ylläpidettäessä sosiaalisia suhteita. Täten mielenterveys vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaaliseen integraatioon. Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet, tupakka sekä lääkkeet ja muut päihtymistarkoituksessa käytetyt aineet. Päihdehaitat voidaan ryhmitellä sosiaalisiin, terveyshaittoihin ja taloudellisiin haittoihin. Haitat kohdistuvat yhteiskuntaan, yhteisöön, lähisuhteisiin ja yksilöön.

7 7 Päihdetyö on yläkäsite, joka muodostuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. Korjaavalla päihdetyöllä tarkoitetaan hoitoa ja kuntoutusta, jotka muodostavat jatkumon ehkäisevän työn kanssa. Mielenterveyden edistäminen voidaan ymmärtää prosessiluonteisena toimintana. Lähtökohtana on käsitys, arvostus ja asenteet positiivisesta mielenterveydestä sekä terveydestä. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa yksilötason tuesta kunnallisiin päätöksiin, joissa huomioidaan positiivinen mielenterveyden vahvistaminen. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä. Tähän voidaan liittää myös terveyteen liittyvä oikeudenmukaisuus, jolla tarkoitetaan terveyserojen kaventumista. Kaikille ihmisille tarjotaan mahdollisuus nauttia terveydestä täysipainoisesti asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja koulutuksesta riippumatta. Mielenterveyden edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissijaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Kaksoisdiagnoosipotilailla on päihderiippuvuuden tai päihteiden ongelmakäytön lisäksi alkoholin vaikutuksista riippumaton vakava psykiatrinen häiriö. Mielenterveyskuntoutuksessa autetaan kuntoutujaa ylläpitämään elämänhallintaansa ja osallisuuttaan sosiaalisessa yhteisössä tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja yhteisöihin integroitumiseen ovat mielenterveysongelmien ja henkisen uupumuksen takia heikentyneet tai uhattuina. Syrjäytyminen on yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkenemisen prosessi. Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 6. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT, YHTEISTYÖKOKOUKSET JA ASIAKASFOORUMIT Yhteistyöneuvottelu lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä Salon kaupungin peruspalvelujen välillä Säännöllisesti syys- ja kevätkausina järjestettävään yhteistyötapaamiseen kutsutaan peruspalvelujen (sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen) ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon edustus. Yhteistyöneuvottelu aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon, Salon kaupungin vanhuspalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen välillä Säännöllisesti syys- ja kevätkausina kokoontuva asiantuntijaryhmä, jossa tehdään linjauksia ja käydään kehittämiskeskustelua palveluiden rajapintoihin liittyen. Yhteistyökokous lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen, oppilashuollon, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opetuksen, psykiatrian ja neurologian välillä Laaja yhteistyökokous, joka järjestetään kerran vuodessa.

8 8 Päihdepoliittinen työryhmä Salon kaupungissa toimii moniammatillinen päihdepoliittinen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia linjaukset ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. Ehkäisevästä päihdetyöstä laaditaan määräajoin suunnitelma, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät ja jossa kaikki sektorit toimivat yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Salo on ollut hallituksen käynnistämän valtakunnallisen Alkoholiohjelman kuntakumppani sen ensimmäisestä toimintakaudesta lähtien. Alkoholiohjelma jatkuu vuodesta 2012 alkaen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana. Päihde- ja mielenterveysfoorumi On vuorovuosin työntekijöille tai työntekijöille ja kuntalaisille järjestettävä keskustelutilaisuus, jossa päivitetään alueellisen ja valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön ajantasainen tilanne. Kaupungin oman mielenterveys- ja päihdetyön sekä erikoissairaanhoidon lisäksi mukana tilaisuudessa on kolmannen sektorin toimijoita. Terveyden edistämisen työryhmä (TEJO) Terveyden edistämisen työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa, tekee vuosittain hyvinvointitilinpidon, laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja kehittää sitä. TEJO -työryhmä laatii esityksen hyvinvoinnin edistämisen toimintasuunnitelmaksi ja vastaa hyvinvointiohjelmien toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Terveyden edistämisen koordinaattori kutsuu työryhmät koolle ja vastaa hyvinvointikertomuksen kokoamisesta. 7. KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN ALUEELLISET OHJAUSVAIKUTUKSET I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Asiakkaan osallisuuden merkitys tuodaan esiin monissa erilaisissa suunnitelmissa, strategioissa ja ohjelmissa kuten Euroopan Unionin terveysstrategiassa (2007), Laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007/169), Sosiaalija terveydenhuollon toimintaohjelmassa (KASTE) sekä Valtakunnallisessa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa. (Laitila 2011). Osallisuutta voidaan tarkastella (1) yksilöllisestä näkökulmasta, jolla tarkoitetaan palvelujen käyttäjän oikeutta olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Osallisuus voi vaikuttaa asiakkaaseen terapeuttisesti tai voimaannuttavasti vahvistaen itsetuntoa ja antaen hallinnantunnetta. (2) Yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta näkökulmasta, tarkasteltuna osallisuuskokemus voi tukea yhteiskuntaan integroitumista ja vähentää stigmatisoitumista. (3) Palvelujärjestelmän näkökulmasta tarkastellen, osallisuus on halua tuottaa laadukkaita, asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavia palveluja. (Laitila 2011). Asiakkaat näkevät mielenterveys- tai päihdepotilaaksi leimautumista purkavana käytäntönä palvelujen keskittämisen peruspalvelujen yhteyteen terveysasemalle. Salon kaupunki on vahvistanut mielenterveystyötä kolmella uudella psykiatrisen hoitajan vakanssilla. Kuntaliitoksen jälkeinen Salo on pinta-alaltaan laaja ja haja-asutusalueilta keskuksiin kulkeminen tuottaa usein kustannuksista tai ajankäytöstä johtuvia vaikeuksia. Psykiatriset hoitajat voivat tarvittaessa jalkautuen tuoda palveluja lähemmäksi asiakasta.

9 9 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan leimautumista purkavana toimenpiteenä nähdään peruspalvelupainotteinen systeemi, jossa ensisijaiseen avuntarpeeseen vastaa terveysasema. Terveysasemalle on keskitetty lievän ja keskivaikean masennuksen hoito sekä ensivaiheen päihdeinterventiot. Mielenterveysongelmista kärsivien maahanmuuttajien tilanne on haasteellinen. Palvelut koetaan riittämättömiksi. Tulkin käyttö nostaa hoidon vaativuusastetta. Palvelujen järjestämiselle tulisikin hakea synergia-apua naapurikunnista ja kartoittaa yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön mahdollisuudet. Salossa on järjestetty mielenterveysfoorumeja, jotka ovat mahdollistaneet paikallisten mielenterveystyön toimijoiden välisen vuoropuhelun ajankohtaisista asioista ja kehittämistarpeista. Valtakunnallisen esimerkin mukaan myös Salossa tullaan integroimaan mielenterveysfoorumit laajemmiksi mielenterveys- ja päihdefoorumeiksi, joissa kokemusasiantuntijat, kehittäjät, työntekijät ja päättäjät voivat käydä keskustelua. Salon kaupungin omaa päihdetyötä, ehkäisevän päihdetyön ohella, on opioidiriippuvaisille järjestettävän lääkkeellisen korvaushoidon tuottaminen. THL:n mukaan vuonna 2010 keskimääräisten vuotuisten kustannusten hoidossa olevaa henkilöä kohden arvioitiin vaihtelevan 5000 eurosta lähes euroon. Salossa korvaushoidossa on noin kolmekymmentä asiakasta. Kehittämistyötä varten haastatellut kokemusasiantuntijat halusivat, että heidät asetetaan vastuuseen tekemisistään ja tarjotaan mahdollisuus palata yhteiskunnan täysipainoisiksi työssäkäyviksi tai opiskeleviksi osallisiksi. Huumeidenkäyttäjän hoidon kokonaistilanne tulisi arvioida riittävän monipuolisesti. Kokonaistilanteen arvioinnin työkaluksi laaditaan malli, jonka avulla hoidon suunnittelu ja hoitoonohjaus toteutetaan yksilöllisesti, mutta yhdenvertaisten kriteerien mukaisesti. II Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen Ehkäisevän työn merkitys korostuu taloudellisesti haasteellisina aikoina. Varhaisella puuttumisella ja suunnitelmallisella ennakoinnilla voidaan syrjäytymiskehitys katkaista ajoissa ja säästää korjaavan työn kustannuksissa. Kuntalaiset, työntekijät ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat näkevät ehkäisevän työn merkityksen ensiarvoisen tärkeänä. Mielenterveyden tukemisessa kuntalaiset painottivat varhaisen tuen merkitystä erilaisissa arkiympäristöissä. Vanhemmuuden tukeminen ja koulukiusaamisen vähentäminen ilmaistiin konkreettisina kehittämistarpeina. Lasten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen tavoitteena on turvata lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen kohti tervettä aikuisuutta. Perhekeskeisellä lähestymistavalla, palvelujen viemisellä lasten ja nuorten lähelle, varhaisella tunnistamisella, puheeksiottamisella ja etsivällä työllä mahdollistetaan oikeaaikainen tuki. Kotiin tehtävällä varhaisella perhetyöllä pystytään tukemaan perheitä jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen lapsen haastavan käytöksen, huoltajan uupumuksen, parisuhdeongelmien tai jonkin muun perhettä kuormittavan tekijän vuoksi. Turvaamalla terveyspalvelujen varhaisen perhetyön resurssit, voidaan ennalta ehkäistä tilanteiden kriisiytymistä ja saada säästöjä korjaavan työn kustannuksista. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä ehkäisevän työn painotusta tullaan jatkamaan. Arvion mukaan jokainen pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Myös yhteiskunnan ikärakenteen kehityksen kannalta tarkastellen, on välttämätöntä panostaa nuorten koulutuksen ja työelämään siirtymisen tukemiseen. Ylisukupolvinen mielenterveys- ja päihdeproblematiikka on tilastollisesti merkittävä ongelma, jonka ehkäisyyn tulee keskittää voimavaroja. Informaatio mielenterveys- ja päihdeongelmista ja keinoista niihin puuttumiseksi tulee ulottaa kouluille ja nuorten vapaa-ajan harrastustoimintaan. Salon kaupungin päihdepe-

10 10 lisäännöt hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päihdepelisääntöjen teemana on päihdeilmastonmuutos, joka kattaa toimenpiteitä seuraavilla osa-alueilla: 1) päihteiden käyttö vähenee 2) lapsia ja nuoria suojellaan päihteiltä 3) päihteiden ongelmakäyttöön puututaan varhain. Nuorille varmistetaan mahdollisuus saada ammattiapua matalalla kynnyksellä. Pyritään tarjoamaan vaihtoehtoisia matalan kynnyksen palveluja. Vuoden 2011 aikana kehitettiin salolaisille nuorilleoma internetpohjainen neuvontapalvelu, josta vuotias nuori voi kysyä ammattilaisilta anonyymistineuvoa esimerkiksi päihteisiin, mielenterveyteen tai ihmissuhteisiin liittyvissä pulmatilanteissa. Palvelun kehittämistyötä jatketaan Länsi juurruttamishankkeen aikana. Työikäisille suunnattu ehkäisevä päihdetyö kohdistuu alkoholin suurkulutuksen ehkäisyyn ja päihdehaittojen vähentämiseen. Mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suur- tai riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa ja juomisen seurantaa. Käytännössä kyse on alkoholin käyttötapoja, haittoja ja alkoholinkäytön hallinnan keinoja koskeva keskustelu lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa parin kolmen vastaanottokäynnin yhteydessä. (STM 2004.) Perusterveydenhuoltoon juurrutetaan alkoholin riski- ja haitalliseen käyttöön puuttumisen kulttuuria yhteistyössä Salon A-klinikan kanssa. Vuoden 2012 alusta Pääterveysasemalla on aloitettu lääkärinvastaanoton yhteydessä jalkautuvan päihdetyön pilotointi. A-klinikan päihdetyöntekijä konsultoi terveysaseman henkilökuntaa ja ottaa ajanvarauksella vastaan päihdeproblematiikkaa omaavia asiakkaita. Pilotoinnin yhtenä tarkoituksena on madalluttaa kynnystä saada ja hakea apua päihdeongelmaan jo varhaisessa vaiheessa. Ikääntyneiden ja vanhusten päihde- ja mielenterveysongelmien havaitseminen saattaa vaikeutua iän tuomien fysiologisten muutosten peittäessä oireet alleen. Masennuksen ja alkoholin käytön seulontamenetelmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja hoitoon ohjauksen ongelmien alkuvaiheessa. Riittävä faktatiedon jakaminen esimerkiksi alkoholinkäytön suositusrajoista sekä masennuksen ensioireista voi auttaa alkuvaiheen oireiden tunnistamisessa ja toimia kannustimena hoitoon hakeutumisessa. III Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavina, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa avohoitopainotteisuus näkyi vuonna 2011 erityisesti aikuispsykiatrisen vuodeosastohoidon vähenemisenä. Sairaalapalvelujen suhteen kansalaiset toivovat, että niiden saatavuus lähipalveluina turvattaisiin. Lasten ja nuorisopsykiatrian hoitojaksot lisääntyivät, vaikka lastenpsykiatriassa on toimintaa kehitetty perhekeskeisen avohoidon suuntaan. Nuorisopsykiatriassa tavoitteena on myös ollut avohoidon ja konsultaatioiden lisääminen. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman avaaminen vuoden 2011 alussa on osaltaan vähentänyt päihdepsykiatristen osastohoitojaksojen tarvetta. Työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä työyhteisöllä on merkittävä rooli havaita jo varhaisia ennusmerkkejä jäsenensä väsymisestä työssään. Varhaisella aktiivisella puuttumisella voidaan pysäyttää työuupumuksen tai päihdeongelman kehittyminen jo alkuvaiheessa. Salon kaupungin Päihdeohjelmaa ollaan päivittämässä. Peruspalvelupainotteisuutta tukevina käytäntöinä vahvistettiin perusterveydenhuollon mielenterveystyötä kolmella uudella psykiatrisen hoitajan vakanssilla. Psykiatriset hoitajat ottavat potilaita vastaan kaupungin kolmella suurimmalla terveysasemalla: Pääterveysasemalla, Halikossa sekä Läntisellä terveysasemalla. Hoitajilla on mahdollisuus psykiatrin säännölliseen konsultaatioon. Peruspalvelupainotteisuutta tukee myös edellä kuvattu A-klinikan kanssa yhteistyössä järjestetty terveysasemalle jalkautuva päihdetyö, joka yhdessä psykiatristen hoitajien työpanoksen kanssa on askel kohti palvelujen lähentämistä.

11 11 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelmien tehokas tunnistaminen vaatii käytännön yhteistyötä kotihoidon, terveydenhuollon ja päihdetyön toimijoiden välillä sekä tehokasta palveluohjausta. Ikääntyvien yksinäisyyden vähentämisen torjumisen tarve nousi kuntalaiskyselyn vastauksista kehittämiskohteeksi. Ikä-ihmisten päihteiden käytön tunnistamisen apuvälineeksi tulisi ottaa käyttöön yhtenäinen mittari, jota käytettäisiin johdonmukaisesti. Ehdotetaan, että ikäihmisten päihteidenkäyttöön puuttumista tehostetaan avoterveydenhuollossa ja kotihoidossa käyttämällä seulontamenetelmiä ja mittareita johdonmukaisesti. Alkoholidementia on yleinen oireyhtymä, johon liittyy muistihäiriön lisäksi persoonallisuuden häiriöitä. Varsinkin nuorilla tai keski-ikäisillä potilailla esiintyvät muistiohäiriöt voivat olla aiheutuneet alkoholin tai huumeiden liikakäytöstä. Ajantasaisesti alueelta puuttuu oma hoitopaikka alkoholidementikoille ja haasteellisesti hoidettavat päihdepotilaat sijoittuvat ikääntyvien hoitopaikkoihin. Alkoholidementikoiden hoidon järjestäminen tullaan keskittämään suunnitteilla olevaan erityisyksikköön. Salon kaupunki järjestää tuettua asumista ja palveluasumista mielenterveyskuntoutujille ajantasaisesti pääsääntöisesti ostopalveluina. Psykiatrisen laitoshoidon purkamisen jälkeen kunnissa on ilmennyt kasvavaa tarvetta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluille. Palvelun tuottaminen kaupungin omana toimintana parantaisi palvelujen koordinointia ja toisi kustannussäästöjä. Ehdotetaan kaupungin omistuksessa olevan ja vanhuspalveluiden käytöstä poistuvan Kajalakodin tilojen saneeraamista mielenterveyskuntoutujien asumispalvelukäyttöön. IV Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinoja kehitetään Yhteisöt ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä mielenterveyden tukemisen alueita. Kuntalaisille kohdennetussa kyselyssä esitettiin monia konkreettisia keinoja kuten tukihenkilötoiminnan vahvistamista ja kolmannen sektorin toiminnan lisäämistä. Myös työllistyminen ja työn merkitys hyvinvoinnin tekijänä nousi kyselyn tuloksissa esiin. Salon kaupunki, järjestökenttä ja sidosryhmät muodostavat yhteisöllisen toimijaverkoston. Erityisestä edistävään -mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä kehitettyä ja Länsi päihde ja mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä jatkettua case -pohjaista työnohjauksellista verkostomallia jatketaan peruspalvelujen työtapana. Verkosto mahdollistaa hyvien käytäntöjen ja näyttöön perustuvien mallien käyttöön ottamisen, juurruttamisen ja levittämisen. Työtapa edesauttaa toimijoiden yhteistyötä ja tiedottamista sekä madaltaa konsultoivan yhteistyön kynnystä. Salon terveyden ja hyvinvoinnin seurannan menetelmiin kuuluu terveysnäkökohtien tunnistamiseksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA). Resurssikysymys ja taloudelliset ohjauskeinot nousivat esille myös kuntalaisille osoitetussa kyselyssä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise ongelmia vaan johtaa pikemminkin tehottomuuteen. Resurssien vahvistaminen piti kuitenkin sisällään myös muita palvelujen saatavuutta ja toimivuutta tukevia asioita kuten osaamisen lisäämisen, nykyisten resurssien paremman hyödyntämisen, yhteistyön kehittämisen ja johtamisen vahvistamisen.

12 12 8. SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä. Jatkuvaa toteutumisen seurantaa tehdään muun muassa mielenterveys- ja päihdetyön foorumien yhteydessä sekä kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmässä. Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Jäsenet ovat kaupungin, järjestökentän ja sairaanhoitopiirin johtavia toimijoita.

13 9. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN IKÄKAUSITTAIN LASTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE MENETELMÄT/TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT AIKATAULU/VASTUUTAHO Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Lasta odottavien ja pikkulapsiperheiden vanhempien masennuksen ja päihteidenkäytön sekä lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen Audit ja Tweak menetelmien johdonmukainen käyttö äitiys- ja lastenneuvoloissa 1. Masentuneen vanhemman hoitopolun kuvaus Vuositasolla toteutuneet masennus- ja päihdeseulontatestit Äitiys- ja lastenneuvolan th:t Kevät 2013/ terveyspalvelut Kevät 2013/ terveyspalvelut 2. Päihteiden riskikäytön hoitopolun kuvaus Peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja menetelmällisen tietotaidon ylläpitäminen Varhainen vuorovaikutus -menetelmän jatkokoulutus Motivoiva haastattelu -koulutus Palautekyselyt Palautekyselyt Audit ja mini-interventio -koulutukset Palautekyselyt Aikataulu: 2013 ja 2015 Perheiden voimavarojen tukeminen Pikkulapsiperheiden voimavarojen tukeminen Perhevalmennusryhmien jatkaminen vielä lapsen syntymän jälkeen Ryhmäläisten sitoutuminen, asiakaspalautteet Terveyspalvelut, sosiaalityön palvelut, varhaiskasvatus ja seurakunta Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen lapsiperheissä Tavoitetaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet Neuvontaa eroperheille Kotiin tehtävän terveyspalvelujen toteuttaman perhetyön resurssien jatkuvuuden turvaaminen Perheiden hyvinvointikysely Lastensuojeluilmoitusten määrä Terveyspalvelut 13

14 NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT AIKATAULU/VASTUUTAHO Paikallinen päihdepoliittinen toimintamalli sekä paikalliset toimenpiteet alkoholi- ja tupakkalain toteuttamiseksi Kansalaisten asenneilmapiiri tupakointia ja alkoholin suurkulutusta kohtaan muuttuu kielteisemmäksi, päihteiden kokonaiskulutuksen vähentäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus Salon kaupungin päihdepelisääntöjen juurruttaminen ja levittäminen eri ikäryhmille suunnattu tiedotus ja puheeksiotto laaja-alainen yhteistyö valtakunnallinen verkostoyhteistyö Kyselyt toimenpide-ehdotusten toteutumisesta Alkoholin koeostojen tulokset vuosittain Raportointi kaupungin johdolle ja koordinaatiovastuussa olevalle terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle Kaupungin toimijat, yritykset, järjestöt, yhdistykset, yksityishenkilöt ja paikallismedia Koordinointivastuu: päihdepoliittinen työryhmä Terveyspalvelut: ehkäisevä päihdetyö Varhainen puuttuminen nuoren oirehtivaan käytökseen Nuorten matalan kynnyksen palvelut Lisää kuvattuja/ kirjattuja puuttumismalleja Matala kynnys avun hakemiselle Valomerkki- ja Omin jaloin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Psykologin jalkautuva työ kouluille Vertaisryhmät kouluissa yksinäiseksi itsensä tunteville nuorille Internet -neuvonnan hyödyntäminen Puuttumisten/ keskustelujen kirjaaminen ja tilastointi Verkkovinkkis-neuvontapalvelun kysymysmäärät Aikuissosiaalityö, nuorisopalvelut, päihdeyksikkö Terveyskeskuspsykologi Nuoret Verkkovinkkis-neuvontapalvelun työryhmä, neuvontapalvelun koordinaattori, erityisnuorisotyö Lastensuojelun arviointitiimin ja A-klinikan yhteistyö Toimivan ja riittävän nopean ohjausmallin suunnitteleminen alaikäisten päihdekartoitusten aloittamiseen Suunnittelutyön käynnistäminen Suunnittelun tulosten kirjaaminen ja raportointi Lastensuojelu, A-klinikka/2013 Nuorten ryhmätoiminnan monipuolistaminen Korjaavan työn tarpeen vähentäminen Ryhmätoiminnan järjestäminen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tueksi Palautteet ryhmätoiminnasta Sosiaali- ja terveystoimi, kolmannen sektorin toimijat 14

15 TYÖIKÄISTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT VASTUUTAHO Päihdehaittojen vähentäminen Alkoholin riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempi tunnistaminen A-klinikan päihdetyöntekijä konsultoi ja tukee alkoholin riski- ja haitallisen käytön tunnistamisessa ja lyhytneuvonnassa ottaen vastaan ajanvarausperusteisesti asiakkaita terveysasemalla sovittuna ajankohtana Asiakaskäyntien määrä, työryhmäpalaverien määrä, tavoitetut työntekijät ja kirjatut varhaisen tunnistamisen tapaukset A-klinikka Terveyspalvelut Lievän ja keskivaikean masennuksen hoitaminen perusterveydenhuollossa ESH:n tuella Perusterveydenhuollossa tapahtuvan masennuksen hoidon tehostaminen Mielenterveystyön painottaminen uusien psykiatristen hoitajien vakanssien (3 kpl) turvin Mielenterveys- ja päihdefoorumin palaute, terveyspalvelujen raportointi, asiakaskäyntien määrä Terveyspalvelut Mielenterveys- ja päihdetyön verkostomuotoisen työtavan kehittäminen Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen Case -pohjaisen moniammatillisen työtavan käynnistäminen Eri toimijoiden osallistumisaktiivisuus, palautteet Erikoissairaanhoito, A-klinikkatoimi, kaupungin eri toimialat Mielenterveyskuntoutujien hoidon porrastus Elämänlaatua lisäävien ja kotona pärjäämistä edistävien hoito- ja kuntoutusmuotojen järjestäminen Ryhmätoimintojen kehittäminen ja tehokkaampi kohdentaminen Uusien työmuotojen raportointi Terveyspalvelut, kolmas sektori, vanhuspalvelut Huumehoidon kehittäminen Huumeidenkäyttäjän kokonaistilanteen riittävän monipuolinen arviointi Toimintamallin laatiminen ja siihen sitoutuminen Työryhmän raportointi Uukkari, avohoito, tk, A-klinikkatoimi, kuntoutus, ESH, laitoskuntoutus, päihdeyksikkö Osallisuuden kehittäminen Palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksienvarmistaminen Organisaatiorajat ylittävä työparityöskentely Mielenterveys- ja päihdefoorumin järjestäminen kuntalaisille Palautteet, kyselyt Sosiaali- ja terveystoimi, ESH, kolmannen sektorin toimijat Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestäminen Ostopalvelujen käytön vähentäminen ja koordinoinnin keskittäminen Kaupungin oman asumispalveluyksikön avaaminen Kajalakodin tiloihin Seurantatyöryhmän raportit Kajalakodin työryhmä 15

16 IKÄÄNTYVIEN JA VANHUSTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT VASTUUTAHO Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten kotona asumisen tukeminen Yhteistyön tiivistäminen Päihde- ja mielenterveysongelman havaitseminen entistä varhemmin Koulutus- ja konsultaatio vanhuspsykiatrian ja vanhuspalveluiden välillä Rolle -työn konsultointi ja käytännön yhteistyö sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden kanssa Vanhuspsykiatrian ja kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiden osallistuminen kaupungin omaan SAS- toimintaan (Selvitä Arvioi Sijoita) Konsultaatioiden määrät Terveys- ja vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut, terveyspalvelut, erikoissairaanhoito, A-klinikkatoimi Seulontamenetelmien johdonmukainen käyttö sekä avoterveydenhuollossa että kotihoidossa Ikäihmisille tarkoitetun alkoholimittarin käyttö ja kirjaaminen Alkoholidementiaa sairastavien erityistarpeiden huomioiminen Alkoholidementikkojen arjen tukeminen Alkoholidementikoille oma hoitopaikka A-klinikkatoimen raportointi A-klinikkatoimi, kuntayhteistyö 16

17 Liite 1 SALON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OHJAUSRYHMÄ Hallintoylihoitaja, Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus Toiminnanjohtaja, Lindholm Eevaliisa, Kriisikeskus Etappi Sosiaalijohtaja, Purhonen Eeva, Sosiaalipalvelut Terveyden edistämisen koordinaattori, Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus Aluejohtaja, Ranta Hannu, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö Johtava ylihoitaja, Saarenmaa Marjo, VSSHP, Psykiatrian tulosalue Toimialajohtaja, Saarimaa Kai, Sosiaali- ja terveystoimi Johtava lääkäri, Sarjakoski-Peltola Sara, Salon terveyskeskus Nuorisotoimenjohtaja, Siekkinen Johanna, Nuorisopalvelut YL Salon aikuispsykiatrian poliklinikka, Väyrynen Tommi, VSSHP, Psykiatrian tulosalue

18 Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 2

19 2(18) SISÄLLYS 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Erikoissairaanhoito AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Aikuispsykiatria Mielenterveyspalvelut, Salon kaupunki Mielenterveyspalvelut, Salon kaupungin yhteistyökumppanit ASUMISPALVELUT Kaupungin ostamat asumispalvelut Kaupungin suunnitteilla olevat asumispalveluyksiköt VERTAIS- JA OMAISJÄRJESTÖT PÄIHDEPALVELUT Salon A-klinikkatoimi Salon avohoidon palvelut Salon laitoshoidon palvelut....17

20 3(18) 1. Johdanto Oheinen palvelurakennetta kuvaava liite on osa Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoituksena on konkretisoida nykyinen palvelujärjestelmä sekä määrittää että täsmentää ajantasiset kehittämiskohteet. Opas on tarkoitettu käsikirjaksi tietoa työssään mielenterveys- ja päihdepalveluista tarvitseville ammattilaisille sekä kuntalaisille. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä, jolloin tarvittavat muutokset ja päivitykset tehdään myös oheiseen oppaaseen. Oppaassa esitellään kaupungin ja erikoissairaanhoidon tuottamat ja ostopalveluina hankkimat sekä kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. 2. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Asuinalueen mukaisesti määräytyvällä terveysasemalla toteutetaan lasten hoidon tarpeen arviointi ja ei-kiireellinen hoito. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja antaa neuvontaa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Terveysasemilta ja neuvoloista ohjataan tarvittaessa eteenpäin erityistason hoitoyksiköihin. Lastenneuvola Lastenneuvola vastaa kokonaisvaltaisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Perheiden tukemiseen, vanhemmuuden vahvistamiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen havainnointiin tähtäävää neuvolatoimintaa toteutetaan kaupungin alueella useissa eri toimipisteissä. Lasten päivähoito Päivähoidon tehtävänä on tukea lasten kasvua ja tervettä kehitystä sekä perheiden kasvatustyötä. Päivähoitomuotoina ovat päiväkoti, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, avoimet palvelut, vuorohoito, erityisvarhaiskasvatus sekä yksityiset palvelut. Vaihtoehdon kunnalliselle päivähoidolle tarjoaa lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Avoin päiväkotitoiminta Salon kaupungin varhaiskasvatuksen tarjoamat avoimet päiväkodit toimivat Salon Perhekeskuksessa Annankadulla, Ollikkalan koulun tiloissa Hämeenojankadulla, Halikossa nuorisotila Vinkkiksessä sekä Perniön Perhekeskus Piiperössä. Toiminta on avointa ja maksutonta lasten ja vanhempien yhteistä toimintaa. Avoin päiväkoti tarjoaa vanhemmille myös varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea, keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Perhekeskus Perhekeskustoiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheiden arkea ja tarjota ennaltaehkäiseviä, varhaisen tuen perhelähtöisiä palveluja. Avoin päiväkoti ja perhekahvila ovat esimerkkejä perhekeskuksen toiminnasta. Perhekeskuksen maksuton tila on varattavissa lasten ja perheiden asioita edustavien yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön pääasiassa iltaisin. Perheryhmä Perheryhmä on tarkoitettu salolaisille pienten lasten perheille. Perheryhmään tullaan neuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan tai päivähoidon ohjaamana. Ryhmätoimintaa on kaksi kertaa viikossa ja muina päivinä työntekijät tekevät kotikäyntejä. Ryhmän tavoitteena on tukea ja edistää perheiden elämänhallintaa ja motivoida vanhemmat etsimään ratkaisuja elämäänsä, jotka ovat lapsen ja koko perheen parhaaksi. Toiminta on maksutonta. Ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa.

21 4(18) Alle kouluikäisten psykologipalvelut Psykologit vastaavat ja antavat apua mielenterveyteen ja lapsen kehitykseen liittyvissä huolissa. Psykologi tekee kehitystason arviointeja, antaa ohjeita kasvattajille sekä osallistuu mahdollisen kuntoutussuunnitelman laadintaan ja seurantaan eri työryhmissä. Psykologi työskentelee terveyskeskuksessa myös lasten kuntoutustyöryhmässä. Lasten kuntoutustyöryhmä Salon terveyskeskuksen lasten kuntoutustyöryhmä on tarkoitettu niille lapsille, joilla epäillään olevan tai on todettu kehityksen erityisongelmia tai viiveitä, jotka kaipaavat lisäselvittelyä. Kuntoutustyöryhmä toimii moniammatillisena työryhmänä. Tutkimusten perusteella lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kuntoutussuunnitelma sekä siihen tarvittavat lausunnot ja lähetteet jatkotutkimuksia varten. Työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä puheterapeutti. Työryhmä tekee yhteistyötä perheiden, neuvolan, päivähoidon, koulun sekä muiden tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa. Kuntoutustyöryhmälle tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan lähete. Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut on suunnattu lapsille ja peruskouluikäisille nuorille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille. Vanhemmat voivat varata ajan Kasvatus- ja perheneuvolaan itse. Huoli lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, keinottomuus kasvatuksessa, ristiriidat perheenjäsenien välillä, vanhempien erotilanne tai lapsen tapaamisoikeusasiat voivat olla yhteydenoton taustalla. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Käytettävissä ovat psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja konsultoivan lastenpsykiatrin palvelut. Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapselle turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö sekä tasapainoinen kehittyminen ja taata lapselle erityinen suojelu ja huolenpito. Lastensuojelussa työskentelyn pääpaino on avohuollon tukitoimien järjestämisessä. Lisäksi asiakkaita tuetaan kuuntelemalla, keskustelemalla sekä tarvittaessa ohjaamalla kulloinkin tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Tarvittaessa tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulutoimen, kotipalvelun, poliisin, kasvatus- ja perheneuvolan sekä lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan kanssa. Lakisääteinen lastensuojelu ja perheiden tukitoimien järjestäminen kuuluu lastensuojelun vastuualueeseen. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapselle ja nuorelle terve kasvu aikuisuuteen. Psyykkisen tuen tavoitteena on tukea tervettä itsetuntoa oman identiteetin ja itsenäisyyden saavuttamisessa. Kouluterveydenhuolto mahdollistaa henkilökohtaisen keskustelun oman terveydenhoitajan/ lääkärin kanssa joka tarvittaessa ohjaa laajemman asiantuntijaverkoston piiriin. Jokaiselle Salon terveyskeskuksen alueella toimivalle ala- ja yläkoululle on nimetty terveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja sekä lääkäri toimivat yhteistyössä koulun ja oppilaitoksen oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti oppilashuoltoryhmän työskentelyyn. Kouluterveydenhoitaja tekee kotikäyntejä tarvittaessa yhteistyössä muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Koulujen iltapäivätoiminta Toiminta on tarkoitettu kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille, alakoulujen yhteydessä, kunnan päättämässä laajuudessa. Ensisijainen kerhotoimintapaikka on sen alakoulun toimintapiste, jossa oppilas on perusopetuksessa. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon palvelut sisältävät terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon palvelut sekä perusterveydenhuollon osana toteutettavat mielenterveyden palvelut. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Laajempana tavoitteena on koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.