Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
|
|
- Jyrki Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, projektityöntekijä, Katrin Seitz-Ylitalo, Länsi hanke Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO SUUNNITELMAN YLEISTÄ TAUSTAA PAIKALLISET PIIRTEET SUUNNITELMAN RAKENNE JA LAADINTAPROSESSI MÄÄRITELMÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT, YHTEISTYÖKOKOUKSET JA ASIAKASFOORUMIT KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN ALUEELLISET OHJAUSVAIKUTUKSET SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN IKÄKAUSITTAIN Lasten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Ikääntyvien ja vanhusten mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen...16 LIITTEET Liite1 Mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä Liite2 Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne Liite3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Liite4 Kuntalaiskysely: Mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa
3 3 1. JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteena on salolaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Keskeisenä suunnannäyttäjänä on voimaan astunut terveydenhuoltolaki, joka on perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle yhteinen sisältölaki. Uusi terveydenhuoltolaki painottaa asiakaskeskeisyyttä, laatua ja potilasturvallisuutta sekä perusterveydenhuollon vahvistamista, toimijoiden välistä yhteistyötä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kustannusten kasvun hillitsemistä. Mielenterveys- ja päihdetyö on kokonaisvaltaista toimintaa, johon voidaan vaikuttaa kaikkien kaupungin toimialojen kautta. Sivistystoimen palvelut kattavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, vapaan sivistystyön, nuorison, liikunnan ja kulttuurin sekä kirjaston palvelut. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön toteuttajana on keskeinen. Liikunnan ja kulttuurin kulutus puolestaan indikoi palvelujen kulutuksen mukaan mitattavissa olevaa positiivista mielenterveyttä. Tekninen toimi mahdollistaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän elämäntavan toteuttamisen muun muassa virkistysalueiden ja kevyen liikenteen verkoston kunnossapidolla ja tarpeen mukaisilla turvallisuusjärjestelyillä. Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelutyöhön on osallistunut sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi toimijoita kaupungin muilta palvelualoilta, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin edustajia sekä kokemusasiantuntijoita ja kuntalaisia. Valmisteluun on saatu Kaste-ohjelmasta tukea siten, että kokoamisesta on vastannut LÄNSI hankkeen Salon pilotin projektityöntekijä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Mielen tuki -hanke on lisäksi antanut taustatukea aineiston keruussa ja analyysissä. Suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa niin, että mielenterveys- ja päihdetyötä käsitellään kokonaisuutena. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteena on olla arjen toimintaa ohjaava suunnittelutyöväline, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma on laadittu kaudelle Kehittämistarpeista nousseet toimenpide-ehdotukset on esitelty Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman teemojen mukaisesti1 sekä tiivistetty ikäkausittain tuloskorttimuodossa esitettyyn taulukkoon. Liitteet antavat syventävää informaatiota palvelurakenteesta, kehittämistarpeista sekä suunnitteilla olevista muutoksista. 2. SUUNNITELMAN YLEISTÄ TAUSTAA Salossa toteutettiin v kuntaliitos, jonka seurauksena kymmenen kuntaa (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo) muodostavat nykyisen Salon kaupungin. Salon asukasluku on ( ). Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin niin ikään v Sosiaalityön- ja terveyspalvelujen lisäksi vanhuspalvelut ja psykososiaaliset palvelut muodostivat kuntaliitoksen jälkeisen sosiaali- ja terveystoimen. Alkuvuodesta 2011 psykososiaalinen osasto hajautettiin sivistystoimen, sosiaalityön ja terveyspalvelujen alaisuuteen. Organisaatiomuutos koski pitkälti mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Salon seudun Mielenterveysstrategia hyväksyttiin kaikkien silloisten kuntien valtuustoissa kevään 2007 aikana. Salon kaupungin Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivittämisestä vastaa Päihdepoliittinen työryhmä. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kattaa voimassaoloajalleen ehkäisevän päihdetyön linjaukset ja toimenpide-ehdotukset, joista kauaskantoisimmat on kirjattu myös oheiseen suunnitelmaan. Kaupunginhallitus hyväksyi Päihdepoliittisen työryhmän esityksestä Salon kaupungin Päihdepelisäännöt, jotka on tarkoitettu ohjaamaan myönteisiä päihdeasenteita kohti päihdehaitat tiedostavampaa muutosta. Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa lähdettiin työstämään osana kansallista KASTE -ohjelmaa Länsi- Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen (Länsi 2012) Salon kuntapilotin myötä. Suunnitelmalla pyritään konkretisoimaan nykyinen palvelujärjestelmä sekä määrittämään että täsmentämään kehittämiskohteet. Suunnitelmaa tullaan seuraamaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
4 4 Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys. Mielenterveyshäiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut ja alkoholisairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun myötä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat tällä hetkellä usein toisistaan erillään, vaikka mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on yleistynyt (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ). Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 prosentilla pääasiallisena syynä oli mielenterveyden häiriö. Luku on kasvanut tasaisesti, kasvu tosin näyttää hidastuneen luvulla. Terveys tutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia suomalaisista aikuisista on sairastanut masennusjakson viimeisen vuoden aikana. Ahdistuneisuushäiriöstä on samana aikana kärsinyt 4 prosenttia. Psykoosiin sairastuu elämänsä aikana 3,5 prosenttia suomalaisista. Alkoholiriippuvuus on 6,5 prosentilla miehistä ja 1,4 prosentilla naisista. Vanhempiensa päihdeongelmista kärsivien lasten pahoinvointi ilmenee lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. Ne nuoret, jotka käyttävät runsaasti päihteitä ovat syrjäytymässä työelämästä yhä syvemmin. (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ) 3. PAIKALLISET PIIRTEET Vielä vuonna 2010 suurin työnantaja Salossa oli Nokia Oyj, jonka kuluvana vuonna toteuttamat huomattavat irtisanomiset heijastuvat kaupungin elinkeinorakenteeseen ja tekevät väestöennusteen laatimisen haasteelliseksi. Työttömyysaste vuoden 2011 lopulla oli 11,6 %. Salon koulutustaso on valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Työikäisten osuus salolaisista oli 53,1 %. Huoltosuhde on Salon kaupungissa koko maan keskiarvoa suurempi, ollen 57 (v.2010). Huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhusten (yli 64 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64 v.) määrään. Valtioneuvoston vuonna 2009 neuvolatoiminnasta antaman asetuksen avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäiseviä terveyspalveluja voidaan kehittää entistä tehokkaammin. Tavoitteena on ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja korjaavien palvelujen tarpeiden hillitseminen sekä kustannusten vähentäminen. Neuvolatoiminnasta annetussa asetuksessa (338/2011) tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien, erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Lastensuojelulain (417/2007) tavoitteena on lapsen edun huomioiminen, lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen turvaaminen, viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen sekä entistä varhaisemman ongelmiin puuttumisen varmistaminen. Lastensuojelulakiin on sisällytetty ehkäisevää lastensuojelua koskevia säännöksiä. (Asetuksen [380/2009] perustelut ja soveltamisohjeet). Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan ( , 151) Alle kouluikäisten lasten palveluja koskevan toimintaohjelman yhteistyössä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa (NeVaLa). Toimintaohjelman tavoitteena on luoda sujuva ja jatkuva paikallistason yhteistyö eri toimijoiden välille. Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvinvoinnin ylläpitoa, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien tukemista opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tyypillisiä huolenaiheita voivat olla oppimiseen liittyvät ongelmat, psykososiaaliset, psykosomaattiset ja terveyteen liittyvät vaikeudet. Salon kaupungilla on opetuslautakunnassa hyväksytyt ja voimassa olevat oppilashuoltosuunnitelmat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Nämä suunnitelmat määrittävät toteuttamistavat ennalta ehkäisevään työhön, kriisityöhön, huolen puheeksi ottamiseen sekä ongelmiin puuttumiseen, käyttämällä hyväksi moniasiantuntijuutta ja yhteistyöverkostoja. Kouluterveyskysely on THL:n valtakunnallinen tutkimus nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilashuollon tuesta. Kouluterveyskysely toistetaan kahden vuoden välein 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukioiden ja ammattiopistojen 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyyn (v.2011) vastanneista peruskoululaisista, lukiolaisista ja ammattikoululaisista viikoittain alkoholia käyttävien prosentuaalinen osuus oli korkein ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien poikien keskuudessa (33 % aineistosta). Salon peruskoululaisista tytöistä väsymystä lähes päivittäin kokee 18 %, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pe-
5 5 ruskoululaisista salolaisista pojista 14 % ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Osuus on korkeampi kuin koko aineistossa keskimäärin. Tyttöjen osuus on puolestaan keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivien kohdalla valtakunnallista tasoa korkeampi. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Saman kyselyn mukaan läheisen alkoholin käyttö huolestuttaa prosentuaalisesti enemmän tyttöjä kuin poikia. Lukiota käyvistä tytöistä 19 % ilmoittaa olevansa huolissaan läheisensä alkoholin käytöstä. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tyttöjen kanssa. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Salon lastensuojelun tilastojen mukaan vuonna 2011 Salossa tehtiin 1150 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 697 lasta. Vuoden 2010 ilmoitusten lukumäärä oli 909, joten ilmoituksia on viime vuonna tehty 241 enemmän. Prosentuaalinen kasvu ilmoitusten määrässä on 21 %. Vuonna 2011 eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin lapsen kehitystä vaarantavien olosuhteiden vuoksi (476 ilmoitusta). Lapsen oman käyttäytymisen vuoksi tehtiin 470 ilmoitusta. Lapsen hoidon ja huolenpidon tarve oli syynä lastensuojeluilmoitukseen 191:ssä tehdyistä ilmoituksista. (Hyvinvointitilinpito 2011.) Salossa on tehty PYLL -analyysi (Potential Years of Life Lost) kolme kertaa. Vuonna 2012 valmistui analyysi jaksolta Tarkastelemalla PYLL -indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Salossa koko väestön keskuudessa alkoholisairauksien vuoksi menetetään ennenaikaisesti elinvuosia 12 %:ssa kaikista tapauksista. Alkoholisairauksiin menetetyn henkisen pääoman arvo on selvityksen mukaan vuositasolla yhteensä euroa, joista miesten osuus on euroa. Edellisestä selvityksestä alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien osalta nousua oli 25 %. (PYLL -seminaari 2012). Salon kaupunki ostaa päihdepalvelut A-klinikalta. Vuoden 2011 alussa toimintansa aloitti selviämis- ja katkaisuasema. Ensimmäisen toimintavuoden aikana selviämisasemalla oli 191 asiakasta ja katkolla 180. Suurin ikäryhmäryhmä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjistä vuonna 2011 olivat vuotiaat. (Salon Hyvinvointitilinpito 2011). Mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Salossa työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna ,5 prosenttia työikäisestä ( vuotiaat) väestöstä. Koko maassa vastaava prosenttiosuus oli 3,9 % ja Varsinais- Suomessa 3,8 %. (Salon Hyvinvointitilinpito 2011). Salon mielenterveysseura kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä, tarjoaa tukea ja apua erilaisissa elämän kriisi- ja ongelmatilanteissa sekä tuottaa psykososiaalisia tukipalveluja. Kriisikeskus Etappi tarjoaa myös kansalais- ja vapaaehtoistoimintana tapahtuvaa tukihenkilötoimintaa. Vuonna 2011 Etappiin tuli 306 kirjattua yhteydenottoa, joista maahanmuuttajia oli kahdeksan. Salon kaupungissa maahanmuuttajien osuus on noin 4,4 %, joka ylittää kansallisen keskiarvon (2,3 %). Suurimmat maahanmuuttajien kansallisuusryhmät valtakunnallisesti ja paikallisesti Salossa ovat virolaiset ja venäläiset. Maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään muun muassa osana kunnallisia peruspalveluja. Lakimuutokset kotoutumisen edistämisestä tulivat voimaan Salon kaupungin sosiaalikeskuksessa toimiva Maahanmuuttajayksikkö tekee kotouttamistyötä tavoitteenaan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit kaikille maahanmuuttajille turvaava yhteistyö. (Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajaperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat maassamme kasvava haaste, joka heijastuu myös peruspalvelujen järjestämiseen. Tutkimusten mukaan muun muassa hoitoon sitoutuminen ja saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen hyödyntäminen on maahanmuuttajien keskuudessa heikkoa. (ks. Sue 1990, Bäärnhielm ym. 2005, Kortmann 2010.) Paikallisesti työntekijöiltä tulleen palautteen mukaan haasteita työhön maahanmuuttajien kanssa tuovat mm. tulkin käyttämiseen liittyvät ongelmat sekä vastaanottoon kuluvan ajan pituus, joka saattaa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kanssa olla jopa puolet tavanomaista pidempi. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:
6 6 4. SUUNNITELMAN RAKENNE JA LAADINTAPROSESSI Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään vastaamaan konkreettisiin paikallisiin kehittämistarpeisiin. Suunnitelma noudattelee Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman rakennetta jakaantuen neljään osa-alueeseen: (I) Asiakkaan asemaa vahvistetaan, (II) Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen, (III) Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavana, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena ja (IV) Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinoja kehitetään. Suunnitelmaa varten on kerätty aineistoa lomakekyselyn, Bikva -haastattelujen, työryhmätyöskentelyn sekä yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen kanssa toteutetun kansalaiskyselyn avulla (liite 4). Lomakekysely suunnattiin paikallisille päättäjille sekä kaupungin ja yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja esimiehille. Kansalaiskysely oli avoin kaikille salolaisille. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä. Bikva -arviointimenetelmää hyödyntäen varmistettiin päihde- ja mielenterveysasiakkaiden osallisuus. Haastatteluihin osallistui yhteensä 19 asiakasta. Haastattelut toteutettiin 03-09/2011, joista viimeisimpänä vaiheena asiakkaiden ja työntekijöiden ajantasaisesta tilanteesta antamat lausunnot vietiin päihde- ja mielenterveystyön ohjausryhmän kommentoitavaksi. Sekä lomakekyselyn että Bikva -haastattelun pohjana käytettiin Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) yllä lueteltuja linjauksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Vuonna 2011 valmistui Salon seudun aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämissuunnitelma, jonka yhtenä osa-alueena käsitellään yhteistyötä ja työnjakoa peruspalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kesken. Keskeisiä olemassa olevia yhteistyömuotoja ovat koulutus- ja konsultaatioyhteistyö, joita on kirjattu myös oheisen suunnitelman toimenpideosioon. 5. MÄÄRITELMÄT Mielenterveyttä on pidettävä ensisijaisesti arvona ja positiivisena voimavarana. Mielenterveys on laaja käsite, joka sisältää sekä hyvän mielenterveyden että mielenterveyden ongelmat ja häiriöt. Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara ihmiselle itselleen, perheelle, yhteisölle, kunnalle sekä koko yhteiskunnalle. Laaja-alaisen näkemyksen mukaan mielenterveys on inhimillinen voimavara, johon vaikuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset arvot. Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat hyvinvointipolitiikan välityksellä ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Väestön mielenterveyden huomioiminen ja vaaliminen kaupungin sekä kuntien päätöksenteossa ovat osaamista, joka edistää koko alueen terveyttä, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Ehkäisevää mielenterveystyötä on kasvun ja kehityksen ongelmien ja mahdollisten psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen. Positiivinen mielenterveys. Mielenterveyttä voidaan pitää keskeisenä osana terveyttä voidaan todeta, ettei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Positiivinen mielenterveys nähdään resurssina, joka voidaan määritellä seuraavien tekijöiden avulla:1) yksilölliset tekijät ja kokemukset, 2) sosiaalinen vuorovaikutuskenttä, 3) yhteiskunnan rakenteet ja resurssit ja 4) kulttuuriset arvot. Mielenterveydellä on keskeinen merkitys muodostettaessa ja ylläpidettäessä sosiaalisia suhteita. Täten mielenterveys vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaaliseen integraatioon. Päihteitä ovat alkoholi, huumausaineet, tupakka sekä lääkkeet ja muut päihtymistarkoituksessa käytetyt aineet. Päihdehaitat voidaan ryhmitellä sosiaalisiin, terveyshaittoihin ja taloudellisiin haittoihin. Haitat kohdistuvat yhteiskuntaan, yhteisöön, lähisuhteisiin ja yksilöön.
7 7 Päihdetyö on yläkäsite, joka muodostuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. Korjaavalla päihdetyöllä tarkoitetaan hoitoa ja kuntoutusta, jotka muodostavat jatkumon ehkäisevän työn kanssa. Mielenterveyden edistäminen voidaan ymmärtää prosessiluonteisena toimintana. Lähtökohtana on käsitys, arvostus ja asenteet positiivisesta mielenterveydestä sekä terveydestä. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa yksilötason tuesta kunnallisiin päätöksiin, joissa huomioidaan positiivinen mielenterveyden vahvistaminen. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä. Tähän voidaan liittää myös terveyteen liittyvä oikeudenmukaisuus, jolla tarkoitetaan terveyserojen kaventumista. Kaikille ihmisille tarjotaan mahdollisuus nauttia terveydestä täysipainoisesti asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja koulutuksesta riippumatta. Mielenterveyden edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissijaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Kaksoisdiagnoosipotilailla on päihderiippuvuuden tai päihteiden ongelmakäytön lisäksi alkoholin vaikutuksista riippumaton vakava psykiatrinen häiriö. Mielenterveyskuntoutuksessa autetaan kuntoutujaa ylläpitämään elämänhallintaansa ja osallisuuttaan sosiaalisessa yhteisössä tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja yhteisöihin integroitumiseen ovat mielenterveysongelmien ja henkisen uupumuksen takia heikentyneet tai uhattuina. Syrjäytyminen on yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkenemisen prosessi. Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 6. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT, YHTEISTYÖKOKOUKSET JA ASIAKASFOORUMIT Yhteistyöneuvottelu lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä Salon kaupungin peruspalvelujen välillä Säännöllisesti syys- ja kevätkausina järjestettävään yhteistyötapaamiseen kutsutaan peruspalvelujen (sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen) ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon edustus. Yhteistyöneuvottelu aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon, Salon kaupungin vanhuspalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen välillä Säännöllisesti syys- ja kevätkausina kokoontuva asiantuntijaryhmä, jossa tehdään linjauksia ja käydään kehittämiskeskustelua palveluiden rajapintoihin liittyen. Yhteistyökokous lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen, oppilashuollon, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opetuksen, psykiatrian ja neurologian välillä Laaja yhteistyökokous, joka järjestetään kerran vuodessa. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
8 8 Päihdepoliittinen työryhmä Salon kaupungissa toimii moniammatillinen päihdepoliittinen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia linjaukset ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. Ehkäisevästä päihdetyöstä laaditaan määräajoin suunnitelma, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät ja jossa kaikki sektorit toimivat yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Salo on ollut hallituksen käynnistämän valtakunnallisen Alkoholiohjelman kuntakumppani sen ensimmäisestä toimintakaudesta lähtien. Alkoholiohjelma jatkuu vuodesta 2012 alkaen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana. Päihde- ja mielenterveysfoorumi On vuorovuosin työntekijöille tai työntekijöille ja kuntalaisille järjestettävä keskustelutilaisuus, jossa päivitetään alueellisen ja valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön ajantasainen tilanne. Kaupungin oman mielenterveys- ja päihdetyön sekä erikoissairaanhoidon lisäksi mukana tilaisuudessa on kolmannen sektorin toimijoita. Terveyden edistämisen työryhmä (TEJO) Terveyden edistämisen työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa, tekee vuosittain hyvinvointitilinpidon, laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja kehittää sitä. TEJO -työryhmä laatii esityksen hyvinvoinnin edistämisen toimintasuunnitelmaksi ja vastaa hyvinvointiohjelmien toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Terveyden edistämisen koordinaattori kutsuu työryhmät koolle ja vastaa hyvinvointikertomuksen kokoamisesta. 7. KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN ALUEELLISET OHJAUSVAIKUTUKSET I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Asiakkaan osallisuuden merkitys tuodaan esiin monissa erilaisissa suunnitelmissa, strategioissa ja ohjelmissa kuten Euroopan Unionin terveysstrategiassa (2007), Laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007/169), Sosiaalija terveydenhuollon toimintaohjelmassa (KASTE) sekä Valtakunnallisessa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa. (Laitila 2011). Osallisuutta voidaan tarkastella (1) yksilöllisestä näkökulmasta, jolla tarkoitetaan palvelujen käyttäjän oikeutta olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Osallisuus voi vaikuttaa asiakkaaseen terapeuttisesti tai voimaannuttavasti vahvistaen itsetuntoa ja antaen hallinnantunnetta. (2) Yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta näkökulmasta, tarkasteltuna osallisuuskokemus voi tukea yhteiskuntaan integroitumista ja vähentää stigmatisoitumista. (3) Palvelujärjestelmän näkökulmasta tarkastellen, osallisuus on halua tuottaa laadukkaita, asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavia palveluja. (Laitila 2011). Asiakkaat näkevät mielenterveys- tai päihdepotilaaksi leimautumista purkavana käytäntönä palvelujen keskittämisen peruspalvelujen yhteyteen terveysasemalle. Salon kaupunki on vahvistanut mielenterveystyötä kolmella uudella psykiatrisen hoitajan vakanssilla. Kuntaliitoksen jälkeinen Salo on pinta-alaltaan laaja ja haja-asutusalueilta keskuksiin kulkeminen tuottaa usein kustannuksista tai ajankäytöstä johtuvia vaikeuksia. Psykiatriset hoitajat voivat tarvittaessa jalkautuen tuoda palveluja lähemmäksi asiakasta.
9 9 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan leimautumista purkavana toimenpiteenä nähdään peruspalvelupainotteinen systeemi, jossa ensisijaiseen avuntarpeeseen vastaa terveysasema. Terveysasemalle on keskitetty lievän ja keskivaikean masennuksen hoito sekä ensivaiheen päihdeinterventiot. Mielenterveysongelmista kärsivien maahanmuuttajien tilanne on haasteellinen. Palvelut koetaan riittämättömiksi. Tulkin käyttö nostaa hoidon vaativuusastetta. Palvelujen järjestämiselle tulisikin hakea synergia-apua naapurikunnista ja kartoittaa yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön mahdollisuudet. Salossa on järjestetty mielenterveysfoorumeja, jotka ovat mahdollistaneet paikallisten mielenterveystyön toimijoiden välisen vuoropuhelun ajankohtaisista asioista ja kehittämistarpeista. Valtakunnallisen esimerkin mukaan myös Salossa tullaan integroimaan mielenterveysfoorumit laajemmiksi mielenterveys- ja päihdefoorumeiksi, joissa kokemusasiantuntijat, kehittäjät, työntekijät ja päättäjät voivat käydä keskustelua. Salon kaupungin omaa päihdetyötä, ehkäisevän päihdetyön ohella, on opioidiriippuvaisille järjestettävän lääkkeellisen korvaushoidon tuottaminen. THL:n mukaan vuonna 2010 keskimääräisten vuotuisten kustannusten hoidossa olevaa henkilöä kohden arvioitiin vaihtelevan 5000 eurosta lähes euroon. Salossa korvaushoidossa on noin kolmekymmentä asiakasta. Kehittämistyötä varten haastatellut kokemusasiantuntijat halusivat, että heidät asetetaan vastuuseen tekemisistään ja tarjotaan mahdollisuus palata yhteiskunnan täysipainoisiksi työssäkäyviksi tai opiskeleviksi osallisiksi. Huumeidenkäyttäjän hoidon kokonaistilanne tulisi arvioida riittävän monipuolisesti. Kokonaistilanteen arvioinnin työkaluksi laaditaan malli, jonka avulla hoidon suunnittelu ja hoitoonohjaus toteutetaan yksilöllisesti, mutta yhdenvertaisten kriteerien mukaisesti. II Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen Ehkäisevän työn merkitys korostuu taloudellisesti haasteellisina aikoina. Varhaisella puuttumisella ja suunnitelmallisella ennakoinnilla voidaan syrjäytymiskehitys katkaista ajoissa ja säästää korjaavan työn kustannuksissa. Kuntalaiset, työntekijät ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat näkevät ehkäisevän työn merkityksen ensiarvoisen tärkeänä. Mielenterveyden tukemisessa kuntalaiset painottivat varhaisen tuen merkitystä erilaisissa arkiympäristöissä. Vanhemmuuden tukeminen ja koulukiusaamisen vähentäminen ilmaistiin konkreettisina kehittämistarpeina. Lasten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen tavoitteena on turvata lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen kohti tervettä aikuisuutta. Perhekeskeisellä lähestymistavalla, palvelujen viemisellä lasten ja nuorten lähelle, varhaisella tunnistamisella, puheeksiottamisella ja etsivällä työllä mahdollistetaan oikeaaikainen tuki. Kotiin tehtävällä varhaisella perhetyöllä pystytään tukemaan perheitä jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen lapsen haastavan käytöksen, huoltajan uupumuksen, parisuhdeongelmien tai jonkin muun perhettä kuormittavan tekijän vuoksi. Turvaamalla terveyspalvelujen varhaisen perhetyön resurssit, voidaan ennalta ehkäistä tilanteiden kriisiytymistä ja saada säästöjä korjaavan työn kustannuksista. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä ehkäisevän työn painotusta tullaan jatkamaan. Arvion mukaan jokainen pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Myös yhteiskunnan ikärakenteen kehityksen kannalta tarkastellen, on välttämätöntä panostaa nuorten koulutuksen ja työelämään siirtymisen tukemiseen. Ylisukupolvinen mielenterveys- ja päihdeproblematiikka on tilastollisesti merkittävä ongelma, jonka ehkäisyyn tulee keskittää voimavaroja. Informaatio mielenterveys- ja päihdeongelmista ja keinoista niihin puuttumiseksi tulee ulottaa kouluille ja nuorten vapaa-ajan harrastustoimintaan. Salon kaupungin päihdepe- Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
10 10 lisäännöt hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päihdepelisääntöjen teemana on päihdeilmastonmuutos, joka kattaa toimenpiteitä seuraavilla osa-alueilla: 1) päihteiden käyttö vähenee 2) lapsia ja nuoria suojellaan päihteiltä 3) päihteiden ongelmakäyttöön puututaan varhain. Nuorille varmistetaan mahdollisuus saada ammattiapua matalalla kynnyksellä. Pyritään tarjoamaan vaihtoehtoisia matalan kynnyksen palveluja. Vuoden 2011 aikana kehitettiin salolaisille nuorilleoma internetpohjainen neuvontapalvelu, josta vuotias nuori voi kysyä ammattilaisilta anonyymistineuvoa esimerkiksi päihteisiin, mielenterveyteen tai ihmissuhteisiin liittyvissä pulmatilanteissa. Palvelun kehittämistyötä jatketaan Länsi juurruttamishankkeen aikana. Työikäisille suunnattu ehkäisevä päihdetyö kohdistuu alkoholin suurkulutuksen ehkäisyyn ja päihdehaittojen vähentämiseen. Mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suur- tai riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa ja juomisen seurantaa. Käytännössä kyse on alkoholin käyttötapoja, haittoja ja alkoholinkäytön hallinnan keinoja koskeva keskustelu lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa parin kolmen vastaanottokäynnin yhteydessä. (STM 2004.) Perusterveydenhuoltoon juurrutetaan alkoholin riski- ja haitalliseen käyttöön puuttumisen kulttuuria yhteistyössä Salon A-klinikan kanssa. Vuoden 2012 alusta Pääterveysasemalla on aloitettu lääkärinvastaanoton yhteydessä jalkautuvan päihdetyön pilotointi. A-klinikan päihdetyöntekijä konsultoi terveysaseman henkilökuntaa ja ottaa ajanvarauksella vastaan päihdeproblematiikkaa omaavia asiakkaita. Pilotoinnin yhtenä tarkoituksena on madalluttaa kynnystä saada ja hakea apua päihdeongelmaan jo varhaisessa vaiheessa. Ikääntyneiden ja vanhusten päihde- ja mielenterveysongelmien havaitseminen saattaa vaikeutua iän tuomien fysiologisten muutosten peittäessä oireet alleen. Masennuksen ja alkoholin käytön seulontamenetelmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja hoitoon ohjauksen ongelmien alkuvaiheessa. Riittävä faktatiedon jakaminen esimerkiksi alkoholinkäytön suositusrajoista sekä masennuksen ensioireista voi auttaa alkuvaiheen oireiden tunnistamisessa ja toimia kannustimena hoitoon hakeutumisessa. III Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavina, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa avohoitopainotteisuus näkyi vuonna 2011 erityisesti aikuispsykiatrisen vuodeosastohoidon vähenemisenä. Sairaalapalvelujen suhteen kansalaiset toivovat, että niiden saatavuus lähipalveluina turvattaisiin. Lasten ja nuorisopsykiatrian hoitojaksot lisääntyivät, vaikka lastenpsykiatriassa on toimintaa kehitetty perhekeskeisen avohoidon suuntaan. Nuorisopsykiatriassa tavoitteena on myös ollut avohoidon ja konsultaatioiden lisääminen. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman avaaminen vuoden 2011 alussa on osaltaan vähentänyt päihdepsykiatristen osastohoitojaksojen tarvetta. Työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä työyhteisöllä on merkittävä rooli havaita jo varhaisia ennusmerkkejä jäsenensä väsymisestä työssään. Varhaisella aktiivisella puuttumisella voidaan pysäyttää työuupumuksen tai päihdeongelman kehittyminen jo alkuvaiheessa. Salon kaupungin Päihdeohjelmaa ollaan päivittämässä. Peruspalvelupainotteisuutta tukevina käytäntöinä vahvistettiin perusterveydenhuollon mielenterveystyötä kolmella uudella psykiatrisen hoitajan vakanssilla. Psykiatriset hoitajat ottavat potilaita vastaan kaupungin kolmella suurimmalla terveysasemalla: Pääterveysasemalla, Halikossa sekä Läntisellä terveysasemalla. Hoitajilla on mahdollisuus psykiatrin säännölliseen konsultaatioon. Peruspalvelupainotteisuutta tukee myös edellä kuvattu A-klinikan kanssa yhteistyössä järjestetty terveysasemalle jalkautuva päihdetyö, joka yhdessä psykiatristen hoitajien työpanoksen kanssa on askel kohti palvelujen lähentämistä.
11 11 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelmien tehokas tunnistaminen vaatii käytännön yhteistyötä kotihoidon, terveydenhuollon ja päihdetyön toimijoiden välillä sekä tehokasta palveluohjausta. Ikääntyvien yksinäisyyden vähentämisen torjumisen tarve nousi kuntalaiskyselyn vastauksista kehittämiskohteeksi. Ikä-ihmisten päihteiden käytön tunnistamisen apuvälineeksi tulisi ottaa käyttöön yhtenäinen mittari, jota käytettäisiin johdonmukaisesti. Ehdotetaan, että ikäihmisten päihteidenkäyttöön puuttumista tehostetaan avoterveydenhuollossa ja kotihoidossa käyttämällä seulontamenetelmiä ja mittareita johdonmukaisesti. Alkoholidementia on yleinen oireyhtymä, johon liittyy muistihäiriön lisäksi persoonallisuuden häiriöitä. Varsinkin nuorilla tai keski-ikäisillä potilailla esiintyvät muistiohäiriöt voivat olla aiheutuneet alkoholin tai huumeiden liikakäytöstä. Ajantasaisesti alueelta puuttuu oma hoitopaikka alkoholidementikoille ja haasteellisesti hoidettavat päihdepotilaat sijoittuvat ikääntyvien hoitopaikkoihin. Alkoholidementikoiden hoidon järjestäminen tullaan keskittämään suunnitteilla olevaan erityisyksikköön. Salon kaupunki järjestää tuettua asumista ja palveluasumista mielenterveyskuntoutujille ajantasaisesti pääsääntöisesti ostopalveluina. Psykiatrisen laitoshoidon purkamisen jälkeen kunnissa on ilmennyt kasvavaa tarvetta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluille. Palvelun tuottaminen kaupungin omana toimintana parantaisi palvelujen koordinointia ja toisi kustannussäästöjä. Ehdotetaan kaupungin omistuksessa olevan ja vanhuspalveluiden käytöstä poistuvan Kajalakodin tilojen saneeraamista mielenterveyskuntoutujien asumispalvelukäyttöön. IV Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinoja kehitetään Yhteisöt ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä mielenterveyden tukemisen alueita. Kuntalaisille kohdennetussa kyselyssä esitettiin monia konkreettisia keinoja kuten tukihenkilötoiminnan vahvistamista ja kolmannen sektorin toiminnan lisäämistä. Myös työllistyminen ja työn merkitys hyvinvoinnin tekijänä nousi kyselyn tuloksissa esiin. Salon kaupunki, järjestökenttä ja sidosryhmät muodostavat yhteisöllisen toimijaverkoston. Erityisestä edistävään -mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä kehitettyä ja Länsi päihde ja mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä jatkettua case -pohjaista työnohjauksellista verkostomallia jatketaan peruspalvelujen työtapana. Verkosto mahdollistaa hyvien käytäntöjen ja näyttöön perustuvien mallien käyttöön ottamisen, juurruttamisen ja levittämisen. Työtapa edesauttaa toimijoiden yhteistyötä ja tiedottamista sekä madaltaa konsultoivan yhteistyön kynnystä. Salon terveyden ja hyvinvoinnin seurannan menetelmiin kuuluu terveysnäkökohtien tunnistamiseksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA). Resurssikysymys ja taloudelliset ohjauskeinot nousivat esille myös kuntalaisille osoitetussa kyselyssä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise ongelmia vaan johtaa pikemminkin tehottomuuteen. Resurssien vahvistaminen piti kuitenkin sisällään myös muita palvelujen saatavuutta ja toimivuutta tukevia asioita kuten osaamisen lisäämisen, nykyisten resurssien paremman hyödyntämisen, yhteistyön kehittämisen ja johtamisen vahvistamisen. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
12 12 8. SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä. Jatkuvaa toteutumisen seurantaa tehdään muun muassa mielenterveys- ja päihdetyön foorumien yhteydessä sekä kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmässä. Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Jäsenet ovat kaupungin, järjestökentän ja sairaanhoitopiirin johtavia toimijoita.
13 9. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN IKÄKAUSITTAIN LASTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE MENETELMÄT/TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT AIKATAULU/VASTUUTAHO Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Lasta odottavien ja pikkulapsiperheiden vanhempien masennuksen ja päihteidenkäytön sekä lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen Audit ja Tweak menetelmien johdonmukainen käyttö äitiys- ja lastenneuvoloissa 1. Masentuneen vanhemman hoitopolun kuvaus Vuositasolla toteutuneet masennus- ja päihdeseulontatestit Äitiys- ja lastenneuvolan th:t Kevät 2013/ terveyspalvelut Kevät 2013/ terveyspalvelut 2. Päihteiden riskikäytön hoitopolun kuvaus Peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja menetelmällisen tietotaidon ylläpitäminen Varhainen vuorovaikutus -menetelmän jatkokoulutus Motivoiva haastattelu -koulutus Palautekyselyt Palautekyselyt Audit ja mini-interventio -koulutukset Palautekyselyt Aikataulu: 2013 ja 2015 Perheiden voimavarojen tukeminen Pikkulapsiperheiden voimavarojen tukeminen Perhevalmennusryhmien jatkaminen vielä lapsen syntymän jälkeen Ryhmäläisten sitoutuminen, asiakaspalautteet Terveyspalvelut, sosiaalityön palvelut, varhaiskasvatus ja seurakunta Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen lapsiperheissä Tavoitetaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet Neuvontaa eroperheille Kotiin tehtävän terveyspalvelujen toteuttaman perhetyön resurssien jatkuvuuden turvaaminen Perheiden hyvinvointikysely Lastensuojeluilmoitusten määrä Terveyspalvelut 13
14 NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT AIKATAULU/VASTUUTAHO Paikallinen päihdepoliittinen toimintamalli sekä paikalliset toimenpiteet alkoholi- ja tupakkalain toteuttamiseksi Kansalaisten asenneilmapiiri tupakointia ja alkoholin suurkulutusta kohtaan muuttuu kielteisemmäksi, päihteiden kokonaiskulutuksen vähentäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus Salon kaupungin päihdepelisääntöjen juurruttaminen ja levittäminen eri ikäryhmille suunnattu tiedotus ja puheeksiotto laaja-alainen yhteistyö valtakunnallinen verkostoyhteistyö Kyselyt toimenpide-ehdotusten toteutumisesta Alkoholin koeostojen tulokset vuosittain Raportointi kaupungin johdolle ja koordinaatiovastuussa olevalle terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle Kaupungin toimijat, yritykset, järjestöt, yhdistykset, yksityishenkilöt ja paikallismedia Koordinointivastuu: päihdepoliittinen työryhmä Terveyspalvelut: ehkäisevä päihdetyö Varhainen puuttuminen nuoren oirehtivaan käytökseen Nuorten matalan kynnyksen palvelut Lisää kuvattuja/ kirjattuja puuttumismalleja Matala kynnys avun hakemiselle Valomerkki- ja Omin jaloin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Psykologin jalkautuva työ kouluille Vertaisryhmät kouluissa yksinäiseksi itsensä tunteville nuorille Internet -neuvonnan hyödyntäminen Puuttumisten/ keskustelujen kirjaaminen ja tilastointi Verkkovinkkis-neuvontapalvelun kysymysmäärät Aikuissosiaalityö, nuorisopalvelut, päihdeyksikkö Terveyskeskuspsykologi Nuoret Verkkovinkkis-neuvontapalvelun työryhmä, neuvontapalvelun koordinaattori, erityisnuorisotyö Lastensuojelun arviointitiimin ja A-klinikan yhteistyö Toimivan ja riittävän nopean ohjausmallin suunnitteleminen alaikäisten päihdekartoitusten aloittamiseen Suunnittelutyön käynnistäminen Suunnittelun tulosten kirjaaminen ja raportointi Lastensuojelu, A-klinikka/2013 Nuorten ryhmätoiminnan monipuolistaminen Korjaavan työn tarpeen vähentäminen Ryhmätoiminnan järjestäminen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tueksi Palautteet ryhmätoiminnasta Sosiaali- ja terveystoimi, kolmannen sektorin toimijat 14
15 TYÖIKÄISTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT VASTUUTAHO Päihdehaittojen vähentäminen Alkoholin riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempi tunnistaminen A-klinikan päihdetyöntekijä konsultoi ja tukee alkoholin riski- ja haitallisen käytön tunnistamisessa ja lyhytneuvonnassa ottaen vastaan ajanvarausperusteisesti asiakkaita terveysasemalla sovittuna ajankohtana Asiakaskäyntien määrä, työryhmäpalaverien määrä, tavoitetut työntekijät ja kirjatut varhaisen tunnistamisen tapaukset A-klinikka Terveyspalvelut Lievän ja keskivaikean masennuksen hoitaminen perusterveydenhuollossa ESH:n tuella Perusterveydenhuollossa tapahtuvan masennuksen hoidon tehostaminen Mielenterveystyön painottaminen uusien psykiatristen hoitajien vakanssien (3 kpl) turvin Mielenterveys- ja päihdefoorumin palaute, terveyspalvelujen raportointi, asiakaskäyntien määrä Terveyspalvelut Mielenterveys- ja päihdetyön verkostomuotoisen työtavan kehittäminen Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen Case -pohjaisen moniammatillisen työtavan käynnistäminen Eri toimijoiden osallistumisaktiivisuus, palautteet Erikoissairaanhoito, A-klinikkatoimi, kaupungin eri toimialat Mielenterveyskuntoutujien hoidon porrastus Elämänlaatua lisäävien ja kotona pärjäämistä edistävien hoito- ja kuntoutusmuotojen järjestäminen Ryhmätoimintojen kehittäminen ja tehokkaampi kohdentaminen Uusien työmuotojen raportointi Terveyspalvelut, kolmas sektori, vanhuspalvelut Huumehoidon kehittäminen Huumeidenkäyttäjän kokonaistilanteen riittävän monipuolinen arviointi Toimintamallin laatiminen ja siihen sitoutuminen Työryhmän raportointi Uukkari, avohoito, tk, A-klinikkatoimi, kuntoutus, ESH, laitoskuntoutus, päihdeyksikkö Osallisuuden kehittäminen Palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksienvarmistaminen Organisaatiorajat ylittävä työparityöskentely Mielenterveys- ja päihdefoorumin järjestäminen kuntalaisille Palautteet, kyselyt Sosiaali- ja terveystoimi, ESH, kolmannen sektorin toimijat Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestäminen Ostopalvelujen käytön vähentäminen ja koordinoinnin keskittäminen Kaupungin oman asumispalveluyksikön avaaminen Kajalakodin tiloihin Seurantatyöryhmän raportit Kajalakodin työryhmä 15
16 IKÄÄNTYVIEN JA VANHUSTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT VASTUUTAHO Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten kotona asumisen tukeminen Yhteistyön tiivistäminen Päihde- ja mielenterveysongelman havaitseminen entistä varhemmin Koulutus- ja konsultaatio vanhuspsykiatrian ja vanhuspalveluiden välillä Rolle -työn konsultointi ja käytännön yhteistyö sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden kanssa Vanhuspsykiatrian ja kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiden osallistuminen kaupungin omaan SAS- toimintaan (Selvitä Arvioi Sijoita) Konsultaatioiden määrät Terveys- ja vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut, terveyspalvelut, erikoissairaanhoito, A-klinikkatoimi Seulontamenetelmien johdonmukainen käyttö sekä avoterveydenhuollossa että kotihoidossa Ikäihmisille tarkoitetun alkoholimittarin käyttö ja kirjaaminen Alkoholidementiaa sairastavien erityistarpeiden huomioiminen Alkoholidementikkojen arjen tukeminen Alkoholidementikoille oma hoitopaikka A-klinikkatoimen raportointi A-klinikkatoimi, kuntayhteistyö 16
Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2012-2016
Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2012-2016 13.9.2012 Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, projektityöntekijä, Katrin Seitz-Ylitalo, Länsi 2012 -hanke SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITELMAN
LisätiedotSalon hyvät käytännöt ja pulmakohdat
Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotSALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi
SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011
Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotTurvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki
Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotSuuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen
Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Päihdeasiain neuvottelukunta
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotJyväskylä on nuorten kaupunki
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Jyväskylässä Jyväskylä on nuorten kaupunki Asukasluku 140 188 Ulkomaalaisten osuus 3,3 % - 123 äidinkieltä Jyväskylässä asuu 54 000 alle 29 vuotiasta
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotSALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke
SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010-30.9.2012 Katrin Seitz-Ylitalo 8.10.2012 2(5) SISÄLLYS: 1. JOHDANTO. 3 2. PILOTIN TAVOITTEET.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö
Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö 26.4.2012 1 Sisältö Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLiite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)
Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotLÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti
LÄNSI 2012 -hankkeen pilotin seurantaraportti 1. Pilotin nimi: - Länsi 2012 -hanke, Salon pilotti 2. Raportoijan nimi ja asema pilotissa - Katrin Seitz-Ylitalo, hanketyöntekijä 3. Raportin laadintaan osallistuneet
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotTietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön
Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotPohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
Lisätiedot