Toimintakertomus vuodelta 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus vuodelta 2002"

Transkriptio

1 Kevätkokous Toimintakertomus vuodelta 2002 Hallituksen esitys kevätkokoukselle KEPA TOIMINTAKERTOMUS

2 Sisällys Esipuhe: Esipuhe 2 1. Kepa verkostoissa ja vuoropuhelussa 5 2. Kepa poliittisena vaikuttajana 7 3. Kepa laadukkaan kehitysyhteistyön tukijana Kepa kehitysmaatiedon levittäjänä Hallinto ja talous Ohjelman kehitystyö 18 Liitteet - Kepan hallitus ja työryhmät 20 - Kepan jäsenjärjestöt 21 - Kepan henkilökunta 23 KEPAN TOIMINTAKERTOMUS vuodelle 2002 on uudistanut sekä kuosinsa että sisältönsä aikaisemmista vuosista. Uudistuksen johtoajatus on ollut, että kertomuksen täytyy tulla lukija luo, ei päinvastoin. Uudistuksen onnistumisen mittaa siksi ennen muuta lukija: jos kertomus antaa helppolukuisen mutta kattavan kuvan Kepan toiminnasta kenelle tahansa siihen tarttuneelle siten, että syntyy myös ahaaelämys Kepan punaisesta langasta, sitä voidaan pitää onnistuneena. Vuosi 2002 oli toivottavasti kuivan kauden päätös suomalaisessa kehitysyhteistyössä. Monet keskustelut sekä kotimaassa että kansainvälisesti alkoivat poreilla uudella tavalla, joissa saattoi nähdä merkkejä ahtojäiden lähdöstä. Vaikka Suomen hallituksen teot jäivät kriittisissä kohdissa taas lupauksia vajaammiksi, oli vuoden lopussa vallalla vahva näkemys - lähes konsensus - siitä, että Suomen kansainvälinen uskottavuus ei enää kestä yhtä lisävuotta ilman kehitysyhteistyön tasokorotusta sekä määrällisesti että laadullisesti. Vuosi 2002 luovittiin läpi maailmassa, joka tuskaili oman suuntansa kanssa: onko kokka kohti parempaa vai huonompaa huomista? Vuotta leimasi globaalikysymysten vahva nousu kansainväliselle agendalle. Keskustelut globalisaatiosta ja sen hallinnasta ottivat askeleen akateemisesta debatista selvästi laajempaan ja poliittisempaan suuntaan: riittääkö nykyinen globaaliarsenaali ja tapa millä sitä käytetään pään katkaisemiseen köyhyydeltä? Maailman johtajat kaiuttivat kokoontumisistaan yhtenä kuorona ensin Meksikon Monterreysta ja sitten Etelä-Afrikan Johannesburgista menestyksellisiä läpimurtoja köyhyyden vastaisessa taistelussa. Kepa liittoutui näissä kokoontumisissa ja muuallakin, erityisesti Maailman sosiaalifoorumissa Porto Alegressa, eurooppalaisen ja globaalin kansalaisyhteiskunnan siihen joukkoon, joka kriittisesti haastoi valtiojohtajien totuuden: pohjoisen sitotumukset 2 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

3 Kuivan kauden päätös köyhyyttä vastaan ja kehityksen puolesta eivät ole riittäviä, tarvitaan enemmän tekoja julistusten ja juhlapuheiden sijaan. Kepa ei itse jäänyt kokouspaikoille tumput suorana valittamaan maailman epäoikeudenmukaisuuksia, vaan jatkoi määrätietoista työtä niiden poistamiseksi. Kampanjointi ja vaikuttaminen globaalin ruokaturvan, reilun kauppapolitiikan, toimivan kehitysrahoituksen puolesta saavutti suomalaisia päättäjiä ja kansalaisia sekä vahvisti kumppaneita etelässä. Kepa osallistui myös verkostojen kautta savottaan eurooppalaisen etelä-politiikan puskemisessa kohti säällisempiä linjoja. Vuoden jälkipuoliskolla polkaistiin käyntiin vaalikampanja, joka paketoi Kepan agendan tiiviiksi viestiksi puolueille ja ehdokkaille siitä, millaisia tekoja tarvitaan uudelta eduskunnalta ja hallitukselta. Suomalaisella kehitysyhteistyörintamalla keskustelu kääntyi määrästä laatuun. Samalla kun laajapohjainen kannatus kehitysyhteistyön lisäämiselle vahvistui, kiinnittyi huomio siihen, miten yhteistyön hyvästä laadusta saadaan huolehdittua. Järjestökentällä laatukeskustelu toivotettiin tervetulleeksi myös siksi, että se nähtiin tärkeänä viitekehyksenä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen kehittämiselle. Kepa jatkoi aktiivista toimintaansa jäsenjärjestöjen näkemysten välittämisessä päärahoittajan, ulkoasianministeriön suuntaan. Samalla sitouduttiin oman toiminnan, erityisesti järjestöjen tukipalveluiden kehittämiseen painopisteenä. Kepan viestit tavoittivat suomalaista kansalaisyhteiskuntaa laajasti tapahtumien, julkaisujen ja verkostohankkeiden kautta kautta. Ilahduttavaa oli saada tutkittua palautetta siitä, kuinka Kumppani, Uutiskirje ja verkkojulkaisut saavuttavat laajoja yleisöjä ja vaikuttavat myönteisesti. Kepan tukemassa Mahdollisuuksien torien päätapahtumassa Vaasassa toukokuussa juhlistettiin toritapahtumien 15-vuotista historiaa, mikä samalla oli hieno hatunnosto suomalaiselle kehitysmaa-aktivismille. Kepa sai täyteen vauhtiin tuen suomalaisen kansainvälisyystyön verkostoinnille. Etelän vapaaehtoisohjelman kautta virta Suomen ja etelän kansalaisyhteiskuntien välillä säilyi vahvana. Vuoden 2002 alussa ryhdyttiin valmistelemaan Kepan kumppanuusohjelmaa sen historian toiselle 3-vuotiselle rahoituskaudelle Ohjelmapolitiisessa työssä omaksuttiin kokonaisvaltainen,voimavarojen optimointia ja toimintaympäristön syvällistä ymmärrystä korostava lähestymistapa kumppanuusohjelman kehittämiseen. Vuoden 2002 toiminnan toteuttaminen oli hieno suoritus koko sihteeristöltä, joka muiden tavoitteiden ohella samalla onnistuneesti ajoi sisään uuden tiimiorganisaation Helsingin toimistossa. Kaikki työntekijät, uudet tiimit, ja kenttätoimistot nousivat kovan haasteen tasolle ja jaksoivat sietää sitä epävarmuutta, yritystä ja erehdystä, joka on tyypillistä uuden organisaation pystyttämisen edellyttämälle oppimisprosessille. Uudenlaisten työmuotojen lisäksi organisaatiouudistuksen toinen keskeinen elementti oli hallinnollisten käytäntöjen kehittäminen ja omaksuminen. Henkilökunnan sitoutuminen vaativaan yhteiseen ponnistukseen oli aitoa ja vahvaa, mikä takasi onnistumisen. Helsingissä Kepan toimiston johtotiimi Folke Sundman toiminnanjohtaja Ville Luukkanen ohjelmajohtaja Anri Kyöstilä hallintojohtaja KEPA TOIMINTAKERTOMUS

4 Kepan maailmankartta Suomi Kepan kotimaa, 205 jäsenjärjestöä ja 10 kannatusjäsentä Nicaragua: Kenttätoimisto Managuassa. Tärkeimmät kumppanit: - Karibian autonomisten alueiden korkeakoulu URACCAN - Ympäristöjärjestö Centro Humboldt - Siunan alueen naisjärjestö MMSDV - Alkuperäiskansojen naisten liike AMICA Kaksikielisyyshanke Sahwang yhdessä Italian Terra Nuovan ja Tanskan Ibiksen kanssa Dominikaaninen tasavalta: Yhteystoimitsija yhdessä SASKin kanssa. Cotonou-monitorointia tutkimuskeskus CIECA:n ja kansalaisjärjestöjen katto-organisaation Foro Ciudadanon kanssa. Sambia: Kenttätoimisto ja resurssikeskus Lusakassa. Tärkeimmät kumppani: - Jubilee-velkakampanjaa koordinoiva jesuiittojen kehityspoliittinen keskus JCTR - Kamoto-yhdyskuntateatteri - Yhteistyötä ja tukea useissa paikallisissa ja alueellisissa verkostoissa Tansania: Yhteystoimisto Morogorossa palvelee kymmeniä suomalaisia järjestöjä ja heidän kumppaneitaan - Yhteistyökumppaneina kansalaisjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö TANGO ja Morogoron alueellinen yhteistyöelin UNGO Mosambik: Kenttätoimisto Maputossa, ohjelmatyöntekijä Pembassa. Tärkeimmät kumppanit - Kansallinen pienviljelijöiden liitto UNAC - Naisjärjestöjen yheistyöelin Forum Mulher - Vammaisalan yhteistyö vammaisjärjestöjen kattojärjestön FAMODin sekä nais- ja sosiaalialan ministeriön kanssa Indonesia: Yhteystiedottaja Yogyakartassa. - Yhteistyökumppanina paikallinen yhteiskunnallisen muutoksen instituutti INSIST Brasilia: - Yhteistyökumppanina Amazonasin alueella toimiva kuminkerääjien ammattiliitto CNS Intia: - Yhteystyökumppanina kehitysmaiden yhteiskunnallinen tutkimuskeskus CSDS ja Lokayan-järjestö Thaimaa: Yhteystiedottaja Bangkokissa. - Yhteistyökumppanina ympäristöjärjestö PER/TERRA 4 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

5 1. Kepa verkostoissa ja vuoropuhelussa Kepa on kehitysyhteistyötä tekevien ja kehitysmaa- ja globaalikysymysten parissa työskentelevien suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kepan perustehtävä on rohkaista, tukea ja organisoida suomalaista kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan toimintaan maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta. Kepa on jäsenjärjestöjensä muodostama verkosto, jossa järjestöt voivat monella tavoin tehdä yhteistyötä ja hyötyä toistensa kokemuksista. Jokapäiväistä toimintaa pyörittää palkattu sihteeristö, jota ohjaavat luottamuselimet, hallitus ja sen työryhmät. Kepan jäsenmäärä pysyi ennallaan vuonna 2002, vuoden lopussa jäsenjärjestöjä oli 205 ja kannatusjäseniä 11. Uusia jäseniä hyväksyttiin 10 ja eronneeksi tai muuten jäsenrekisteristä poistetuiksi todettiin 10 järjestöä. Kepa toimii vuoropuhelussa ja yhteistyössä monenlaisten järjestöjen ja muiden ensisijaisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Näiden yhteistyösuhteiden kautta muodostuu Kepan maailmanlaajuinen toiminta- ja yhteistyöverkosto. Kepa muodostaa verkostoja myös suomalaisten jäsenjärjestöjen kesken sekä niiden ja kumppaneiden välille. Suomalaisten verkostojen tukeminen Suomalaisten järjestöjen verkostojen ja verkottumisen rohkaiseminen määriteltiin yhdeksi vuoden 2002 toiminnan painopistealueista. Yksin Helsingin toimiston järjestö-, kokous- ja koulutustiloja Sörnäisissä käytti vuoden aikana 59 eri jäsen- ja muuta järjestöä tai toimintaryhmää. Kepan EU-tuella aloitettu kolmevuotinen kansainvälisyyskasvatuksen vahvistamis- ja verkottamishanke alkoi vauhdikkaasti. Kepan jäsenjärjestöistä 77 ilmoittaa toimivansa jollain lailla kansainvälisyyskasvatuksen alalla. maata kokosivat touko-kesäkuussa satoja paikallisia järjestöjä esittelemään toimintaansa kymmenille tuhansille torivieraille. Viiden suomalaisen järjestön yhteinen Etelän vapaaehtoisohjelma ETVO teki yhteistyötä noin 30 järjestön kanssa etelässä ja lähetti vuoden 2002 aikana 57 vapaaehtoista ruohonjuuritason järjestötyöhön 10 eri maahan. Suomeen ETVO:n kautta tuli kolme vapaahtoista kolmesta kehitysmaasta.valmennuksiin ja palanneiden tapaamisiin Suomessa osallistui 162 henkeä. Kepa oli vuonna 2002 mukana monessa kansalaisjärjestöjen yhteistyöhankkeessa, jossa tarkoitus on ollutkin itsenäistyä omaksi teemaprojektiksi. Suomen OneWorld -portaaliyhdistys pitää yllä Internetissä suomalaista kehitysmaaportaalia jo omin voimin. Suomi ja Maailman Metsät - seminaareista liikkeelle lähtenyt Vientiluottokampanja sai omaa rahoitusta vuodelle 2002 ja on toiminut itsenäi- Kepan hallitus vuonna 2002 Puheenjohtaja Heidi Hautala 1. varapuheenjohtaja Terhi Mäkynen 2. varapuheenjohtaja Harri Hakola Muut varsinaiset jäsenet: Ritva Semi (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) Seppo Kalliokoski (SLS, Suomi-Namibia-seura, Jukka Pääkkönen (SASK) Seppo Kallio (MTK) Tuija Halmari (FIDIDA) Sisko Ojanen Sisko ( Iisalmen Nuorison Tuki) Julia Jänis (Luonto-Liitto) Kalle Sysikaski (Suomen Sadankomitealiitto) Janne Ronkainen (Työväen Sivistysliitto) Viljo Lehmusketo (SYL, Pohjois-Suomen Pääskyt) Saara Ojanen (Kirkon Ulkomaanapu) Miia Nuikka (Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö) Hallituksen varajäsenet: Rilli Lappalainen (Suomen Partiolaiset) Sanna-Kaisa Cortés Téllez (Suomi-Nicaragua-seura) Katri Söder (Sosialidemokraattiset Opiskelijat) Heini Utunen (Nuoren Keskustan Liitto) Taija Heinonen (Abilis-säätiö) Mia Mikkola (Dodo - tulevaisuuden elävä luonto) Leo Lindstedt (Maailmankauppojen Liitto) Mahdollisuuksien torit 18 paikkakunnalla eri puolilla KEPA TOIMINTAKERTOMUS

6 Kokemuksia tasavertaisen kumppanuuden edistämiseksi Kepa on parin viime vuoden aikana panostanut etelä-pohjoinen aktivistivaihtoon, erityisesti yhteistyöllään intialaisen Lokayan/CSDS (Centre for the Study of Developing Societies) järjestön kanssa. Tällä aktivistivaihdolla on pyritty keräämään oppimiskokekumuksia tasa-vertaisen kumppanuuden edellytykisistä erityisesti tutustamalla vastavuoroisesti kumppaniosapuolten omiin yhteiskuntiin. Syyskaudella toteutettiin Hyderabadissa tammikuuussa 2003 järjestetyn Aasian sosiaaliforumin valmisteluihin liittyvä monikantainen aktivistivaihto, johon osallistuivat Anastasia Laitila (Suomi, Kepa - Maan ystävät), Fitria Agustina (Indonesia - Insist), Kritsada Boonsai (Thaimaa - PER) ja Tord Björk (Ruotsi - Jordens Vänner). Aasian sosiaaliforumiin osallistuivat myös Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen sekä Kepan Thaimaan yhteystiedottaja Timo Kuronen. Toinen esimerkki tästä toiminnasta oli Kepan Thaimaan kumppanin PER:in työntekijän Montree Changtawongin 2,5 kuukauden vierailu Suomessa elo-lokakuussa Montreen omana tavoitteena oli oppia mahdollisimman paljon suomalaisesta metsähoidosta ja metsäsektorin merkityksestä täällä pohjoisessa. Montree oli myös kiinnostuniut, miksi juuri suomalaiset metsäasiantuntijat ovat saanet johtavan aseman trooppisten metsien käytön suunnittelijoina. Hän työskentelee PER: issä myös vesikysymysten parissa, joten Suomen vierailun ohjelmaan kuului myös Suomen vesivarojen hallintaan liittyvää ohjelmaa. Suurin osa Kepan verkostoista muodostuu yhteistyössesti. Syksyllä 2002 julkisesti käynnistyneen watch-kampanjan tarkoituksena on hankkia tietoa ja Finn- tutkia suomalaisten yritysten toimintaa kehitysmaissa niiden ihmisoikeus-, sosiaali- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kepa on tällä hetkellä varsinaisena jäsenenä kolmessa kansainvälisessä kansalaisjärjestössä. Nämä ovat eurooppalaiseen kehityspolitiikkaan vaikuttava Eu- rostep, kehitysjoukkojärjestöjen eurooppalainen Forum, jonka työhön osallistuminen on ollut vähäistä kehitysjoukko-ohjelman alasajon jälkeen sekä velkakysymyksiin ja kehitysrahoituskysymyksiin keskittynyt Eurodad. Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman toimi vuonna 2002 Eurostepin puheenjohtajana. Lisäksi Kepa on Kehys ry:n kautta EU NG- DO Liaison Committeen seuraajaksi vuonna 2002 perustetun Concorde-järjestön jäsen ja Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen kautta kansainvälisen OneWorld-verkoston jäsen. Kepa piti myös erikseen yhteyksiä ja teki yhteistyötä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä, erityisesti Ruotsin Forum Sydin ja Tanskan Mellemfolklige Samvirken (MS) kanssa. Kepa osallistui teemakohtaisesti lukuisten erilaisten verkostojen toimintaan ja teki yhteistyötä monen erikoisalan järjestön kanssa. Kauppapolitiikassa tehtiin yhteistyötä mm. European Trade Network - verkoston kanssa. Kansainvälisessä kehitysyhteistyömäärärahalobbauksessa yhteistyötä tehtiin epävirallisesti mm. YK:n kehitysrahoituskonferenssin alla ja osallistuttiin mm. The Reality of Aid -julkaisun ympärille syntyneen verkoston työn edelleen kehittämiseen. Gender-kysymyksessä tehtiin yhteistyötä eurooppalaisen WIDE-verkoston kanssa. Tietyillä kehitysmaaverkostoilla on ollut keskeinen merkitys työssämme eri teemojen parissa. Näitä ovat olleet erityisesti Third World Network, Focus on the Global South, SEA- TINI ja Afrodad, jotka kaikki ovat kansainvälisiä kehitysmaiden NGO-verkostoja. Näitä verkostoja yhdistää niiden rooli kehitysmaiden kansalaisliikkeiden johtavina tahoina omilla toimintasektoreillaan. Kepa oli myös jäsenenä Kansalaisten turvallisuusneuvosto KATU ry:ssä ja kansalaisjärjestöjen RUyhteystoimikunnan työtä vuonna 2002 jatkamaan perustetussa Kehys ry:ssä. Kepa kansainvälisissä verkostoissa Teemakohtaisten verkostojen lisäksi Kepa osallistui vuonna 2002 Maailman sosiaalifoorumin (WSF) toimintaan ja erityisesti tuki aasialaisten yhteistyökumppaneidensa valmistautumista ja yhteistyötä Intiassa tammikuussa 2003 järjestetyn Aasian sosiaalifoorumin yhteydessä. Etelän verkostot 6 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

7 sä ja palvelutoiminnassa kentällä. Kepan kenttätoimistot ovat monenlaisten verkostojen risteysasemia. Yksin Lusakan kenttätoimistolla oli vuonna 2002 yhteensä 71 erilaista virallista järjestösuhdetta: 3 pääkumppanin lisäksi Kepalla oli Sambiassa 12 pienrahoitusta saavaa kumppanijärjestöä, 17 sambialaista ja 11 suomalaista yhteyspalvelujärjestöä ja tietopalvelukeskuksessa 28 jäsenjärjestöä. Näiden lisäksi verkostoissa ja dialogissa elettiin kymmenien epävirallisempien keskustelu-, koulutus- ja yhteistoimintasuhteiden kautta. Kepan rooli näissä verkostoissa vaihtelee tilanteen mukaan. Me emme liiku maailmalla suuren rahan kanssa, vaan roolia ja vaikutusta etsitään tasa-arvoisesta yhteistyöstä jo olemassa olevien prosessien tukemiseksi. Managuan toimisto Nicaraguassa oli vuoden 2002 aikana 23 yhteyspalveluhankkeen lisäksi virallisissa suhteissa 24 eritasoisen yhteistyökumppanin kanssa. Verkottumisen muodot vaihtelivat koulutuksen tarjoamisesta paikallisten järjestöjen, viranomaisten ja donorijärjestöjen yhteistyön koordinointiin, yhteistyöhankkeiden monitorointiin, osallistumisesta vaikutusten arviointiin aina omaan rahoitustukeen sekä yhteys- ja tiedotuspalveluihin. Kepan Mosambikissa toimivien Maputon toimiston ja Pemban sivutoimiston niinikään useiden kymmenien järjestöjen yhteistyöverkosto koostuu vammaissektorin tukihankkeen mukana syntyneistä yhteyksistä viranomaisiin, järjestöihin ja teatteriryhmiin sekä näiden lisäksi kahdesta päärahoituskumppanista, pienrahoituskumppaneista ja useista kymmenistä pienistä paikallistason järjestöistä. Yhteyspalvelut koskevat 12 suomalaisen järjestön 23 hanketta ja niiden paikallisia yhteistyökumppaneita. Morogoron yhteystoimisto hoiti yhteistyötä Tansanian kansalaisjärjestöjen kattojärjestön TANGO:n jäsenkentän laajentumiseksi ja tansanialaisten järjestöjen verkottumisen tukemiseksi. Alueellisesti toimistomme tuki ja rohkaisi Morogoron alueen kansalaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön UNGO:n toimintaa ja sen osallistumista TANGO:n työhön. Paikallinen ruohonjuuritason verkosto muodostui 31 suomalaisen järjestön ja heidän hankekumppaneidensa palveluista. Lisäksi Kepan yhteystoimitsijat ja -tiedottajat Dominikaanisessa tasavallassa, Thaimaassa ja Indonesiassa sekä suoraan Helsingistä hoidetut yhteistyösuhteet Brasiliassa ja Intiassa toivat KEPAN etelän verkostoihin kymmeniä paikallisen ja valtakunnallisen tason järjestöjä. 2. Kepa poliittisena vaikuttajana Kehityspoliittisen työn haluttiin olevan keskeisellä sijalla Kepan toiminnassa vuonna 2002 sekä Suomessa että etelässä. Pyrkimyksenä oli vaikuttaa Suomen globaalipoli- Nicaraguan hallitus tunnusti alkuperäisväestön oikeudet maahan Vuoden 2002 lopulla Nicaraguan parlamentti monien yllätykseksi hyväksyi lain Karibianmeren puoleisten autonomisten alueiden maiden omistusoikeuksista. Tällä päätöksellä Nicaragua viimeinkin tunnusti alkuperäisväestön yhteisölliset oikeudet historiallisiin maihinsa autonomisilla alueilla. Päätös on costan kanslaisyhteiskunnan vuosia jatkuneen sitkeän työn ja lobbauksen seurausta. Kepa on ollut monin eri tavoin mukana prosessissa, muun muassa tukemalla CALPI- ja Centro Humboldt-järjestöjä, joten parlamentin päätös antoi aiheen nostaa maljoja Kepankin toimistossa. Uusi laki on historiallinen koko Latinalaisen Amerikan mittakaavassa, sillä samankaltaista lain tukemaa tunnustusta oikeuksiinsa ovat saaneet harvat alkuperäisväestöt. Kepa on saanut toiminnastaan julkista tunnustusta aiemminkin, kun Karibialla toimivien järjestöjen yhteistyöelin Agenda Costeña tammikuussa 2002 luovutti pohjoisen autonomisen alueen pääkaupungissa Bilwissä järjestetyissä juhlallisuuksissa tunnustuksen Kepan työstä Karibian kansalaisyhteiskunnan, poliittisen dialogin ja autonomian voimistamiseksi. KEPA TOIMINTAKERTOMUS

8 tiikkaan ja erityisesti Suomen kehitysmaasuhteisiin. Toiminnallinen pääpaino asetettiin kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen tähtäävään poliittiseen toimintaan ja ruokaturvakysymysten nostamiseen kehitysmaakeskusteluun. Toinen tärkeä tavoite kehityspoliittisessa työssä oli vahvistaa etelän kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden omaa toimintaa dialogin ja rahoituksen avulla. Koko Kepan kehityspoliittisessa työssä painottuivat vuonna 2002 ruokaturvakysymysten esille nostaminen Ruoka-aika -kampanjan avulla ja kehitysyhteistyöpolitiikka, jossa korostuivat toisaalta kotimainen kampanja määrärahojen nostamiseksi ja toisaalta kehitysyhteistyön vaikutusten seuraaminen etelässä Cotonou-sopimuksen monitoroinnin ja PRSP-toiminnan avulla. Sambia: Nälkäongelmasta PRSP-verkostoon Kahta miljoonaa sambialaista uhkaava nälänhätä pääsi otsikoihin suomessakin, kun maan hallitus kieltäytyi ottamasta vastaan geenimuunneltua maissia Yhdysvalloista ruoka-apuna. Yhdysvallat ei kuitenkaan tarjonnut ilmaisia maissisäkkejä vaan halpaa lainaa, jolla Sambia voisi ostaa jyviä ja maissijauhoja Yhdysvalloilta. Sambialaisten kansalaisjärjestöjen teettämä tutkimus väitti, ettei geenimaissi poistaisi nälkää pitkäksi aikaa, vaan saattaisi tuhota paikallisten pienviljelijöiden elannon. Tutkimuksen mukaan olisi vastuutonta reagoida lyhyen aikavälin nälkään tavalla, joka vaarantaisi maan kestävän maatalouden ja toisi vakavia ongelmia tulevaisuuden ruokaturvalle. Kepa on ollut mukana käsittelemässä Sambian ruokaturvakysymyksiä. Köyhyys on avainsana Sambian ruokaongelman ymmärtämisessä. Sambian johdon, rahoittajien ja kansalaisyhteiskunnan pitäisi panostaa yhdessä köyhyyden vähentämiseen.kepa tuki Sambian velkaongelmaan paneutuvaa Jubilee-ohjelmaa kumppaninsa JCTR: n kautta. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston rakennesopeutusohjelma kurjisti Sambian köyhien asemaa edelleen. Ohjelmasta puuttuivat Sambian oma panos ja näkemys. Maailmanpankki käynnisti viime vuonna Sambiassa uuden PRSP-ohjelman (Poverty Reduction Strategy Paper) suunnittelun. Tällä kertaa mukaan haluttiin ottaa kansalaisyhteiskunnan koko kirjo. Sambiassa köyhyyskysymyksistä kiinnostuneet järjestöt ja ryhmät perustivat PRSP-prosessiin osallistuakseen CSPR (Civil Society for Poverty Reduction) -verkoston. Kepa oli aktiivisesti mukana verkoston toimintaa tukemassa. Koordinaattori Besinati Mpepo kertoo, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset näkyvät maan PRSP-dokumentissa nyt varsin hyvin. Ruoka-aika -kampanja etelässä ja pohjoisessa Ruoka-aika oli Kepan vuoden 2002 poliittinen pääkampanja, joka jatkuu edelleen vuonna Helmikuussa liikkeelle lähteneen kampanjan tavoitteena on nostaa kuluttajan tietoisuutta valintojensa globaaleista vaikutuksista sekä vaikuttaa Suomen hallitukseen, jotta se pyrkisi osaltaan muuttamaan kansainvälistä kauppajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Ruoka-aika pyrkii tavoitteisiinsa poliittisella vaikuttamisella, rohkaisemalla kuluttaja-kansalaisaktiivisuutta ja tukemalla etelän kumppaneiden vastaavia kampanjoita. Kampanjan perustamisessa oli mukana 36 järjestöä, mutta jo vuoden loppuun mennessä järjestöjä oli mu- kana 54. Vuoden aikana kampanja sai näkyvyyttä kevään Mahdollisuuksien toreilla ympäri Suomen. Myös Nuukuusviikot, Afrikka 2002-tapahtuma, Reilut markkinat -ruokatapahtuma, Vastuuviikot ja monet muut suuret ja pienet järjestötapahtumat levittivät Ruoka-ajan teemoja ja materiaaleja. Kampanjoinnin tueksi tuotettiin runsaasti materiaalia. Globaali kurina -raportti nälästä ja maailman ruokataloudesta ilmestyi alkuvuodesta, samoin Markkinoita ja maissipuuroa -raportti nälän syistä ja seurauksista Sambiassa. Raportit, kampanjaesite ja ruokapoliittinen linjaus ovat olleet jaossa kampanjan peruspakettina. Järjestöt ovat myös saaneet tiedottajan selviytymispaketin ja lainanneet tapahtumiinsa erilaista rekvisiittaa: huhmareita, laminoituja kylttejä ja banderolleja. Kampanjan verkkosivuilta <http://www.ruoka-aika.net/> on löytynyt taustamateriaalia, tietoa kampanjajärjestöistä ja niiden järjestämistä teemaan liittyvistä tapahtumista sekä reiluja reseptejä. Kirkon ulkomaanapu (KUA) tuotti suositun Ruokapelin. Laajan tiedotusmateriaalin lisäksi Kepa järjesti kampanjaopintomatka Nicaraguaan Kahdeksan kampanjajärjestöjen edustajaa tutustui kolmen Kepalaisen kanssa Nicaraguan ruokaturvatilanteeseen tapaamisten ja 8 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

9 tutustumiskäyntien kautta. Ruoka-aika -kampanjaan kuuluvan vaikuttamistyön pääkohteena oli Maailman kauppajärjestö WTO ja erityisesti sen maatalouspolitiikka. WTO:n maataloussopimuksen suhteen tehtiin jatkuvaa suomalaisiin päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä. Kampanjan koordinaattori Miia Toikka oli Suomen virallisen valtuuskunnan jäsen Roomassa kesäkuussa järjestetyssä YK:n ruokahuippukokouksessa. Kampanjan teemat olivat esillä myös Kepan eduskuntavaalien valmistelutyössä. Kampanjan poliittisille tavoittelle pyrittiin saamaan lisää julkista näkyvyyttä marraskuussa alkaneella päättäjille suunnatulla postikorttikampanjalla. Ilmaiskortteja oli marras-joulukuussa jaossa 16 paikkakunnalla ja niiden jakelu kampanjajärjestöissä alkoi samaan aikaan. Kortteja lähetettiin myös internetin kautta joukukuun loppuun mennessä noin 390 kappaletta. Kepa tuki myös monia ruokaturvaan liittyviä hankkeita ja järjesti tapahtumia Nicaraguassa, Sambiassa, Mosambikissa, Tansaniassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Indonesiassa ja Thaimaassa. Ruokaturvaa ja yhteistyötä Johannesburgissa Johannesburgissa elo-syyskuun vaihteessa järjestetyn kestävän kehityksen huippukokoukseen (WSSD) liittyvässä vaikuttamistyössään Kepa piti esillä Ruokaajan tavoitteita, erityisesti kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen vahvistamista ja yhteisöjen oikeuksien turvaamista luonnonvaroihin ja paikallistietoon. Kepan edustajina itse Johannesburgin konferenssissa Suomen virallisen valtuuskunnan jäseninä olivat puheenjohtaja Heidi Hautala ja hallituksen jäsen Julia Jänis. Kepa osallistui myös valmisteluihin Suomessa ja tuki monien etelän kansalaisjärjestöjen osallistumista itse huippukokoukseen. Sambiassa Kepa osallistui ja rahoitti alueellisen järjestöverkoston PELUM:in paikallisia WSSD-valmisteluja. Myös Mosambikissa Kepan kumppani UNAC osallistui paikallisiin WSSD-valmisteluihin. Nicaraguassa Kepa rahoitti neljän viljelijäjärjestön osallistua WSSD-kokoukseen. Kepan yhteystiedottajat Timo Kuronen (Thaimaa) ja Anu Lounela (Indonesia) osallistuivat WSSD-kokouksen valmisteluihin Indionesia Balilla WSSD-kokouksen lisäksi Ruoka-aika kampanja osallistui Maailman Ruokakokoukseen Roomassa lokakuussa. Kepa tiedotti Johannesburgin kokouksesta, sen valmisteluista ja kulusta myös Suomessa laajasti. Kepan arvion mukaan Johannesburgissa otettiin muutama pieni askel eteenpäin, mutta isoissa kysymyksissä jäätiin kauas tavoitteesta. Pahin pettymys on se, etteivät rikkaat maat olleet valmiita uusiin käytännön toimiin köyhyyden poistamiseksi. Enemmän ja parempaa kehitysyhteistyötä Vuoteen 2002 lähdettiin tavoitteena voimistaa eduskuntavaalien alla kansalaisliikettä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä merkitsi keväällä keskittymistä maaliskuussa Meksikon Monterreyssä järjestettyyn YK:n kehitysrahoituskokoukseen ja eduskuntavaalikampanjan käynnistämistä syksyllä Monterreyn kokouksen valmistelujen yhteydessä Kepa toimi aktiivisesti vaikuttaakseen Suomen politiikkaan ja sen ajamiin kantoihin EU:ssa. Kepan edustaja osallistui kokousta virallisesti valmistelevaan työryhmään Suomessa. Kepa järjesti yhdessä YK-liiton kanssa kokousta valmistelevan seminaarin. Kepan edustajina Monterreyn konferenssissa olivat toiminnanjohtaja Folke Sundman ja kehityspoliittinen sihteeri Lotta Valtonen. Puheenjohtaja Heidi Hautala osallistui konferenssiin EU-parlamentin valtuuskunnassa. Suomen hallitus ei ennen Monterreytä saanut aikaan haluttua päätöstä määrärahojen nostamisesta, huolimatta siitä, että kaikki hallituspuolueet ja tärkeimmät oppositiopuolueetkin oli saatu ilmoittamaan kannatuksensa tavoitteelle. Itse konferenssissa Kepa esitti muiden pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen positiopaperin, jossa järjestöt vaativat omien maidensa hallituksia sitoutumaan konferenssissa kehitysavun nostamiseen ja kaikkein köyhimpien maiden velkojen mitätöimiseen. Kepa teki konferenssin yhteydessä myös laajaa tiedotustyötä. Ennakkotiedotus, tausta-aineistot ja uutisointi Monterreystä toivat tavoitteillemme laajaa julkisuutta tiedotusvälineissä. Kepan kotisivulle pystytetty Monterrey-erikoissivusto keräsi kuukauden KEPA TOIMINTAKERTOMUS

10 Vammaisalan yhteistyö Mosambikissa - Ei ne suuret rahat, vaan pitkäaikainen omistautuminen Kymmenen vuoden työ Mosambikin vammaisten elinolojen ja oikeuksien parantamiseksi arvioitiin vuonna Oikeastaan ei voi puhua Kepan vammaisohjelmasta, vuosikymmenen kuluessa työtä ovat tehneet monet kehitysjoukkolaiset sosiaalialan ministeriöiden virkamiesten ja mosambiklaisten järjestöjen kanssa - ja suomalaiset vammaisjärjestöt omien kumppaneidensa kanssa. Arvioitsijat totesivat, että tämä monipuolinen yhteistyö on vaikuttanut merkittävästi Mosambikin valtion vammaispolitiikkaan ja kohentanut vammaisten, erityisesti viittomakielisten ihmisoikeuksien toteutumista. Jos poliittisella kentällä työ on ollut tuloksekasta, samaa eivät arvioitsijat sano vammaisten taloudellisten olojen tai Sosiaaliministeriön toimintakyvyn kehittämisestä - siinä emme ole onnistuneet. Ministeriön yhteistyö on vaikuttanut vain keskushallinon tasolla. Verrattuna moniin kehitysyhteistyöjärjestöihin KEPAn käyttämä rahamäärä on vaatimaton. KEPAn ja sen jäsenten vahvuutena onkin ollut pitkäaikainen sitoutuminen, keskittyminen vammaisten ihmisoikeuksiin ja läheinen yhteistyö niin valtiollisen kuin kansalaisyhteiskunnan kumppaneiden kanssa. aikana noin 6000 kävijää ja käyntiä. Erityisen suosituksi dokumentiksi sivulla osoittautui presidentti Halosen radiohaastattelu Real Audio-muodossa. Heinäkuussa UM ja Kepa julkistivat yhteisen mielipidemittauksen, jonka mukaan 74 prosenttia suomalaisista haluaisi nostaa kehityshteistyömäärärahoja ainakin 0,5 prosentin tasolle. Kehitysrahoituksen lisäämiseen yritettiin vaikuttaa myös syksyn budjettineuvotteluissa, mutta tuloksetta. Vuoden loppupuolella kehitysyhteistyövaikuttaminen keskittyikin vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjan valmisteluihin yhdessä aktiivisimman jäsenjärjestöryppään kanssa. Kepan vaalikampanja omine taustaselvityksineen, kampanjamateriaaleineen ja verkkosivustoineen avattiin lokakuun lopussa. Kehitysyhteistyön vaikutukset Etelässä - PRSP ja Cotonou Laadukkaan kehitysyhteistyön yksi edellytys on, että kansalaisyhteiskuntien edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa niin kansallisiin kehitysstrategioihin, joihin kehitysyhteistyötä kohdistetaan. Suomen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön keskiössä olevat PRSP-strategiat ovat yksi esimerkki tästä. Vuoden 2002 aikana Kepa teki yhteistyötä etelän kansalaisjärjestöjen kanssa erityisesti PRSP-strategioiden ja EU:n Cotonou-sopimuksen suhteen. Tavoitteena tässä toiminnassa oli vahvistaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa kansallisen kehityspolitiikan sisältöön. Mosambikissa Kepa toteutti yhteistyökumppaneidensa kanssa vuonna 2002 ohjelman, jolla pyrittiin vahvistamaan Kepan yhteistyökumppanien kapasiteettia vaikuttaa kehityspoliittisiin kysymyksiin erityisesti suhteessa maan PRSP-strategiaan. Ohjelma sisälsi keskustelutilaisuuksia, monitorointikoulutusta ja temaattisten julkaisujen tuottamista. Tätä toimintaa vahvistamaan palkattiin heinäkuussa paikallinen kehityspoliittinen sihteeri. Ohjelman puitteissa järjestettiin kuusi koulutusseminaaria Cabo Delgadon, ja Nampulan lääneissä, johon osallistui yhteensä 143 järjestöedustajaa Mosambikista. Kepa julkaisi vuoden aikana järjestöille suunnatun kansantajuistetun materiaalin PRSP:stä. Sambiassa PRSP-yhteistyö oli myös keskeisellä sijalla. Paikallisen kansalaisjärjestöjen PRSP-työtä koordinoiva CSPR (Civil Society for Poverty Reduction ) - verkosto piti kokouksiaan Kepan tiloissa. Kesäkuussa Kepa julkaisi UM:n erillisrahoituksella valmistetun selvityksen Civil Society and the Poverty Reduction Strategy Process in Zambia. Selvitys tarkasteli sambialaisen kansalaisyhteiskunnan vaikutusta maan PRSP-strategiaan. Selvitystä jaettiin 150 kopion verran mm. sambialaisille järjestöille, medialle, viranomaisille ja avunantajille. Selvitys 10 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

11 oli myös yksi marraskuussa YK:n Afrikkakomission PRSP-seminaarin Sambia-selvityksen tiedonlähteistä. Selvityksen teki sambialainen Mwene Mwinga ja se suunniteltiin yhteistyössä paikallisen kumppanin JCTR:n kanssa. Kepan Tansanian kumppani TANGO on tärkeä toimija maan PRSP:hen liittyvässä järjestötoiminnassa. Myös Nicaraguan Atlantin puolisella rannikolla Kepa on ollut mukana ja tukenut prosesseja, joilla on pyritty vahvistamaan kansalaisjärjestöjen ja avunantajien välistä koordinaatiota alueellisen kehityksen tukemisessa. kansainvälisen velkojenselvittelymekanismin sekä kansainvälisen valuutanvaihtoveron luominen. Näiden lisäksi Kepa kampanjoi oikeudenmukaisen ja läpinäkyvämmän kauppajärjestelmän puolesta ja keskittyi erityisesti Suomen ja EU:n politiikkaan Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa. Kepa kutsuttiin loppuvuodesta jäseneksi Suomen kauppapolitiikkaa valmistelevan 133-jaoston laajaan kokoonpanoon. Oman kauppapoliittisen linjauksensa Kepa päivitti joulukuussa. GATS-sopimuksesta Kepa antoi lausuntonsa eduskunnan talousvaliokunnalle marraskuussa. Vuonna Kepa aloitti EU:n kehitysyhteistyön monitorointihankkeen Dominikaanisessa tasavallassa. Suunnittelun lisäksi vuoden aika järjestettiin kaksi hankkeeseen liittyvää seminaaria. Hankkeen paikallisina yhteistyöjärjestöinä olivat CIECA (Centro de Investigación Económica para el Caribe) ja noin 200 kansalaisjärjestön katto-organisaatio Foro Ciudadano. Monitorointihanke on osa Eurostep-verkoston toimintaa, jolla pyritään seuraamaan EU:n Cotonousopimuksen vaikutuksia Etelässä ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Thaimaassa Kepa on PER/TERRA -järjestöyhteistyönsä kautta seurannut suomalaisen kehitysyhteistyön ja yritystoiminnan roolia Mekongjokilaaksossa. Yhteystiedottaja piti asiassa yhteyttä useisiin suomalaisiin järjestöihin ja osallistui keskusteluun Kepan viestimissä. Tukea yhteiskunnan muutokselle Indonesiassa INSIST, Yhteiskunnallisen muutoksen instituutti on todellakin koulutuslaitos, mutta myös kansalaisjärjestö. Se on kansanvalistajien ja aktivistien joukko, jonka erottaa muista kansalaisjärjestöverkostoista jäsentensä omistautuminen yhteiskunnan muuttamiselle ja kansanliikkeen rakentamiselle. Hendro Sankoyo toteaa KEPAn ja Insistin yhteistyötä erittelevässä raportissaan, että instituutin toiminnassa on kolme kärkeä: Aktivisteille suunnattu Involvement-koulutus tuo lisää ihmisiä Insistin piiriin; äänenkannattajassa, Wacana-julkaisussa pohditaan yhteiskunnallisen muutoksen eri vaihtoehtoja; Fellowship-ohjelma rakentaa yhteiskunnnan muutoksen käytännön kokemusten ja teoreettisten näkemysten välistä yhteyttä. KEPAn tuki Insistille on luonteeltaan erilaista kuin muiden pohjoisen järjestöjen tuki. Raportin mukaan KEPA ei ole toteuttamassa omaa ohjelmaansa, johon kumppanin tulisi sovittautua, vaan tukemassa Insistin oman ohjelman toteuttamista. Insistiläisten mielestä kyse on todellisesta kumppanuudesta - se rakentuu molemminpuolisen luottamuksen perustalle. Kumppaneiden tavoitteet ovat näkökulmaltaan erilaiset, mutta toisiaan tukevat: Insistin tavoitteena on muuttaa omaa yhteiskuntaansa, KEPA tähtää suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktivointiin ja tietoisuuden kasvattamiseen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Kansainvälinen talous- ja kauppapolitiikka Kehitysyhteistyö- ja Ruoka-aika kampanjoiden lisäksi Kepa piti vuoden aikana esillä myös muita kansainvälisen talouden oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä esillä vaikuttamistyössään, erityisesti sellaisia joilla on vahva tuki kansainvälisessä kansalaisjärjestökentässä. Tällaisia kysymyksiä olivat riippumattoman KEPA TOIMINTAKERTOMUS

12 3. Kepa laadukkaan kehitysyhteistyön tukijana Toimintasuunnitelmassa 2002 määriteltiin Kepan lähivuosien palvelutoiminnan suurimmiksi haasteiksi etelän kokemusten integroiminen osaksi koulutusta ja neuvontaa ja jäsenjärjestöjen omistajuuden vahvistaminen. Ohjelmankehitystyössä otettiin vuoden 2002 aikana etelän ja pohjoisen rajat toiminnassa häivyttävä suunta ja järjestöjen kehitysyhteistyön laadun tukeminen järjestöille ja kumppaneille suunnattujen palvelujen avulla. hankeneuvonnalla ja yhteyspalveluillaan. Laatupalveluiden tavoitteita olivat etelän kokemusten välittäminen, kehitysyhteistyön laatu sekä hankkeiden paikallinen sopeuttaminen. Koulutus ja neuvonta Kehitysyhteistyön laatu on ollut Kepan koulutuksen ja neuvonnan keskiössä. Koulutuksissa etelän kokemusten välittämiseen on kiinnitetty huomiota, samoin kuin hankkeiden toimintaympäristön esiin tuomiseen, mutta yritystä oli vielä toistaiseksi kysyntää enemmän - osallistujat painottuivat teknisemmille kursseille. Suomessa järjestettiin vuoden 2002 aikana 20 järjestökoulutusta, joilla tuettiinjärjestöjen toimintaa hankesylkin eri vaiheissa. Valtaosa kursseista järjestettiin Helsingissä. Suomessa järjestetyille 26 kurssille osallistui yhteensä lähes 400 järjestöaktiivia tai -työntekijää. Kepa tuki vuonna 2002 kansalaisjärjestöjen yhteistyön laatua monin tavoin, erityisesti koulutuksella, Kevään 2002 aikana järjestettiin erillisrahoituksella yhdessä kehysjärjestöjen kanssa kuusi osallistamiskurssia, jotka koh- huomattavasti parlamentin distettiin eri toimijoille järjestöjen aiemmin hyväksymästä johdosta kenttätyöntekijöihin. kansalaisjärjestöjen asemaa ja tehtävää kuvaavasta pe- Yksilöllistä hankeneuvontaa annetriaateohjelmastatiin noin 70 järjestölle: yleisimmin Kepa yhdessä muiden ulkoministeriön hanketuki- ja tiedo- kansainvälisten järjestöjen tustukihakemuksiin liittyen. ja jopa diplomaattisten edustustojen kanssa antoi Yhteistyössä Kehys ry:n kanssa tukensa tansanialaisjärjestö- tehtiin EU-rahoitusselvitys, jonka merkeissä Kepan EU-hankeneuvoja Tansanian vieraili noin 60 järjestön luona eri kansalaisjärjestölaki puolilla maata kertomassa EU-rahoituksesta ja haastattelemassa aikaisemmista kokemuksista Tansanian kansalaisyhteiskunnan kannalta vuoden tärkein tapahtuma oli marraskuussa rivakalla aikataululla parlamentissa hyväksytty uusi kansalaisjärjestölaki, joka pahimmillaan tulkittuna saattaa merkittävästi rajoittaa kansalaisjärjestöjen ja järjestöverkostojen toimintaa maassa. Yhtaikaa terrorisminvastaisen lakiesityksen kanssa valmisteltu kansalaisjärjestölakiesitys tuli järjestöille yllätyksenä ja sen linjaukset poikkeavat jen laajalle kamppailulle lakiehdotuksen parantamiseksi. Lain täytäntöönpano eri vaiheineen siirtyy vuodelle 2003 ja vaatii kansalaisjärjestötaholta jatkuvaa seurantaa. Kepan kumppanijärjestö TANGO on aktiivisessa roolissa tässä rintamassa. Vuoden lopulla tansanialaisjärjestöjen muodostama NGO Policy Forum toi keskitetysti julki näkemyksensä maan viralliseen kehitysapustrategiaan sisältyvistä kehittämiskysymyksistä. Dokumentti esittelee kattavasti keskeiset ja ajankohtaiset haasteet kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Kepa kääntää asiakirjan suomeksi. Kepan kenttätoimistot ovat olleet omien ja suomalaisten järjestöjen kumppaneiden ahkeria kouluttajia parempaan yhteistyöhön. Koulutus ja järjestöjen kapasiteetin parantaminen ovat monen kumppanuussopimuksen perusta tai keskeinen komponentti. Mosambikin, Nicaraguan ja Sambian toimistot järjestivät vuoden 2002 aikana yhteistyökumppaneilleen yhteensä n. 40 kurssia joihin osallistui 12 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

13 yli 500 ihmistä useista kymmenistä eri järjestöistä. Myös yhteystoimitsijat Indonesiassa ja Dominikaanisessa tasavallassa tukivat yhteistyökumppaneidensa koulutustoimintaa. Kepan kentällä järjestämän ja tukeman koulutuksen aiheet vaihtelivat hankkeiden strategisesta suunnittelusta www-sivujen tekemiseen ja kirjanpidosta edunvalvonnan perusmenetelmiin. Yhteyspalvelut Kepan yhteystoimitsijat palvelivat suomalaisten järjestöjen ja niiden paikallisten kumppaneiden yhteisiä hankkeita monin eri tavoin. Yhteystoimitsijat ovat toimineet yhdyshenkilöinä ja viestinviejinä yhteistyökumppaneiden välillä ja osallistuneet hankkeiden seurantaan ja arviointiin ja uusien yhteistyökumppaneiden identifiointiin niin Suomessa kuin asemamaassaan. Lisäksi yhteystoimitsijoilla on ollut tapauskohtaisia lisätehtäviä. Brasilia: liittolaisia hallitukseen Monelle järjestölle Kepan yhteystoimitsijoiden palvelut olivat elintärkeitä niiden kehitysyhteistyöhankkeiden onnistumisen surssikeskusta oli lähtökohtana vuoteen 2002 lähkannalta. Kaikkiaan Kepan yhteyspalveluita käytti seitsemässä maassa sata suomalaista järjestöä yhteistyössään 119:n näissä maissa olevan yhteistyöhankkeen puitteissa. dettäessä. Panostus tietopalvelutyöhön näkyi ennen muuta informaatikon työssä. Internetiä ja tietokantoja käytettiin tiedonhaussa entistä tehokkaammin, tärkein ulkopuolinen maksullinen tietolähde oli Helsingin yliopiston EBSCO-tietokanta. Nicaraguassa yhteyspalveluja käytti 13 suomalaista järjestöä ja niiden 23 paikallista kumppania, Mosambikissa palveltiin 12:ta suomalaista järjestöä 23 hankkeessa, Sambiassa 11:tä suomalaista ja 17:ää sambialaista järjestöä, Tansaniassa palveluja sai 38 suomalaista järjestöä 50 hankkeessa. Dominikaanisessa tasavallassa yhteyspalvelut ovat ulottuneet Kirjaston kävijämäärä oli noin tuhat henkilöä vuoden aikana. Lainoja annettiin ulos hieman yli Kirjaja videokoelmat karttuivat noin 679:lla, niteitä kirjastossa oli vuoden lopulla yhteensä noin Lisäksi kirjastoon tuli vuoden aikana noin 100 ulkolaista ja 70 kotimaista kehitysalan aikakauslehteä kolmeen suomalaisjärjestöön ja neljään paikalliseen järjestöön, Thaimaan yhteystiedottaja oli vuoden aikana yhteydessä tiiviimmin viiden ja Indonesian yhteystiedottaja kahdeksan suomalaisjärjestön kanssa. Tietopalveluilla laatua parantamaan Helsingin toimiston kirjaston kehittäminen osaksi koko Kepan tietopalveluita ja etelä-pohjoinen re- Kepa pyrkii vaikuttamaan Brasilian Amazonasin alueen ympäristöpolitiikkaan ja sademetsien suojeluun tukemalla Brasilian kuminkerääjien liittoa CNS:ää sen työssä keräilyalueiden perustamiseksi ja alueen kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi. Naisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi järjestötoiminnassa ja sen kautta myös paikallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa Kepa tukee myös liiton naissihteeristön koulutushanketta. Loppuvuodesta valitun Brasilian uuden presidentin Ignacio Lula da Silvan politiikasta kertoo maassa käynnistetyn nälkäohjelman ja Davosin kovien puheiden lisäksi myös se, että hän on nimittänyt ministereikseen myös historialtaan radikaaleja poliitikkoja. Yksi heistä on nykyinen ympäristöministeri Marina Silva. Hän toimi parikymmentä vuotta sitten poliittisessa opiskelija- ja ammattiyhdistysliikkeeessä yhdessä Chico Mendesin kanssa, vuonna 1989 murhatun CNS:n perustajan kanssa. Chico Mendesiltä opin sen, että asiat tapahtuvat silloin kun joku laittaa ne tapahtumaan, kertoi uusi ympäristöministeri Maailman Sosiaalifoorumissa Porto Alegressa. Kepan kumppanijärjestö CNS on Marina Silvan valinnasta enemmän kuin mielissään. Kepan Lusakan-toimiston vuonna 1999 perustetun Informaatiokeskus tarjoaa kirjasto- ja tietokone-, sekä internetpalveluja paikallisille kansalaisjärjestöille. Sambian resurssikeskuksella oli vuonna 2002 kaikkiaan 28 jäsenjärjestöä. Vuonna 2002 tehdyn evaluaation perusteella käyttäjät ovat hyvin tyytyyväisiä keskuksen toimintaan. Tämä näkyy myös kävijämäärien kasvuna. Keskimäärin asiakkaita käy 23 päivässä, enempään ei pienellä keskuksella olisi KEPA TOIMINTAKERTOMUS

14 ollut tilojakaan. Yhteistyö ja yhteydenpito Helsingin ja Lusakan toimistojen välillä tiivistyi keväällä Sambian informaatikon kuukauden mittaisen Suomen-vierailun myötä. Myös muissa kenttätoimistoissa on pienimuotoista tietopalvelutoimintaa. Mosambikissa yhteistyö kansalliskirjaston kanssa keskittyi vuonna 2002 seitsemän aluekirjaston henkilökunnan koulutuksen ja Nampulan kirjaston tukemiseen. Kepa tuki Nampulan ja Pemban kirjastoja sekä Forum Mulherin dokumentointikeskusta ja nampulan katolisen yliopiston kirjastoa myös kirjahankinnoin. Nicaraguassa Kepa oli mukana tukemassa Atlantin rannikon kehitystyön kannalta tärkeää Informaatioja dokumentointikeskusta CIDCAa. 4. Kepa kehitysmaatiedon levittäjänä Kepan viestintä ja tapahtumat tukevat järjestön kehityspoliittista ja palvelutyötä. Tiedotus- ja julkaisutoiminnalla sekä joukkotapahtumien järjestämisellä levitetään tietoa Kepan toiminnasta ja tavoitteista, autetaan järjestöjä verkottumaan, ja lisätään yleistä kehitysmaatietoutta Suomessa. Viestintä myös profiloi Kepaa ja sen verkostoja ulospäin. Kepan yleinen tiedotus keskittyi poliittisten kampanjoiden viestin viemiseen läpi mediassa. Siten Ruoka-aikakampanja, kehitysyhteistyömäärärahat, Monterreyn ja Johannesburgin huippukokoukset ja Mahdollisuuksien torit hallitsivat aiheina tiedotteita. Toimittajia palveltiin vastaamalla moninaisiin kyselyihin ja opastamalla vierailijoita kentällä. Kumppanuussopimusten kautta Kepa tuki ja opasti useita yhteistyömaidensa järjestöjä niiden tiedotustoiminnassa. Indonesian yhteystiedottaja toimi myös kumppanijärjestö Insistin Wacana-lehden päätoimittajana. Kentän tiedottajat toimivat uusien toimenkuviensa myötä Suomeen päin suuntautuvassa tiedotustyössään toimimaan Kepan omien julkaisujen kirjeenvaihtajina ja tuottivat vähemmän materiaalia muun suomalaisen median käyttöön. Nicaraguassa tiedottaja valmisteli ja aloitti yhdessä paikallisten ammattilaisten kanssa laajempaa dokumenttielokuvaprojektia maakysymyksistä ja alkuperäiskansojen oikeuksista. Osana tätä hanketta kuvattiin Nicaraguan TV: lle miskitohummerinkalastajien työstä dokumentti, joka herätti suuren kansallisen keskustelun aiheesta. 14 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

15 Verkkosivut ja lehdet saavuttivat yleisönsä Kepan verkkosivuston kävijämäärät lisääntyivät vuoden aikana yli kaikkien odotusten: 800 kävijästä 1500 kävijään päivässä. Tilasto-ohjelma näyttää vuodelle 2002 yhteensä kävijää Kepan toimiston ulkopuolelta. Verkkosivuista on tullut määrällisesti Kepan ylivoimaisesti tärkein yksittäinen tiedotusväline. Verkkosivuston kehittelyä jatkettiin syyskuussa laatimalla suunnitelma sivuston tekniikan, arkkitehtuurin ja ulkoasun uudistamiseksi vuoden 2003 alussa. Uudistuksen pohjana käytettiin lukijakyselyä, joka tehtiin lokakuussa. Kyselyssä 95 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa melko tai erittäin tyytyväinen sivustoon. Kumppani-lehti ilmestyi edelleen kuusi kertaa vuodessa. Vuoden 2002 alussa tehtiin Kumppanin lukijatutkimus, jonka mukaan lukijat ovat kovin tyytyväisiä lehteen. Lehdellä on myös vaikutusta: jopa 80 prosenttia lukijoista sanoi sen vaikuttaneen heidän maailmankuvaansa. Lehteä kritisoitiin muun muassa mustavalkoisista asetelmista ja toivottiin lisää positiivisia ja ihmisläheisiä artikkeleita. Toisaalta Kumppanin vahvuus ovat aiheet joihin muut lehdet eivät koske. Taloudellisista syistä Kumppanin levikkityötä ei tehty, tilauskanta nousi siitä huolimatta 20 prosentilla vuoden lopun tilaajaan. Kumppanin toimitus teki loppuvuodesta esityksen lehden muuttamisesta maksulliseksi. Mahdollisuuksien toreilla tapahtui vuonna 2002 Sadat kansalaisjärjestöt esittelivät toimintaansa touko-kesäkuussa useilla paikkakunnilla järjestetyillä Mahdollisuuksien toreilla. Päätapahtumaa vietettiin Vaasassa, jossa yleisöä oli kauniissa säässä tuhatmäärin. Mahdollisuuksien toreja on järjestetty lukuisilla paikkakunnilla 15 vuoden ajan, ensimmäinen tori pidettiin Vaasassa Toritapahtumia jo 1980-luvulta järjestänyt Kaarlo Koskimies Vaasan kehitysmaaseurasta piti tämänvuotista tapahtumaa onnistuneena. Tämä on kuudestoista toritapahtuma Vaasassa, mutta koskaan väkeä ei ole ollut näin paljon. Yleisöä on tullut torille runsaasti myös Vaasan ulkopuolelta, kertoi Koskimies. Myös Helsingin Rautatientori muuttui lauantaina Mahdollisuuksien toriksi. Yli 120 järjestöä, elävä musiikki ja maailmankeittiöiden herkut houkuttelivat Helsingin torille kymmenisen tuhatta kävijää. Helsingin torin koordinaattori Anna Staines Kepasta oli erittäin tyytyväinen suureen yleisömäärään. On hienoa, että kansalaisjärjestöt kiinnostavat niin monenlaisia ihmisiä: yleisön joukossa on väkeä laidasta laitaan, mutta näinhän asia on myös torilla esittäytyvissä järjestöissä. Mahdollisuuksien torit käynnistivät usealla paikkakunnalla Ruoka-aika-kampanjan, jonka tavoitteena on nälän poistaminen maailmasta. levikki romahti vuoden alussa huomattavasti ennakoitua enemmän tilaajakantaa uudistettaessa. Levikki lähti kuitenkin voimakkaaseen nousuun romahduksen jälkeen ja oli vuoden lopulla tilaajaa. International Bulletin ilmestyi suunnitellun kolmen kerran sijaan vuoden aikana vain kerran. Syksyllä 2002 julkaisutiimi alkoi valmistella ulkoasuuudistusta tavoitteena löytää yhtenäinen ilme Kepan julkaisuille. Uutiskirje uudistuu samalla Kirahvipostiksi. Uutiskirjeen lukijoista 97 prosenttia oli lehteen joko erittäin tai melko tyytyväisiä. Kiinnostavimmiksi aihealueiksi vastaajat katsoivat kehitysyhteistyöpolitiikan, järjestöjen kampanjat ja uutiset etelästä. Lehden lukijaprofiili on nuorta ja naisvaltaista: peräti 73 prosenttia lukijoista on naisia ja alle 30-vuotiaita on 46 prosenttia. Valtaosa lukijoista toimii järjestöissä joko vapaaehtoisena tai palkkatyössä. Uutiskirjeen Sambiassa Kepa julkaisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Partner-lehteä ja sähköpostilla leviävää kuukausittaista Bulletinia. Julkaisut arvioitiin vuoden 2002 aikana ja suosituksia alettiin viedä käytäntöön niiden sisällössä. Vuonna 2001 julkaistua Women of the East- kirjaa levitettiin etenkin vielä vuoden alkupuolella runsaasti. KEPA TOIMINTAKERTOMUS

16 Kepan Raporttisarjassa julkaistiin vuoden 2002 aikana kuusi raporttia, joista neljä toimi samalla kampanjamateriaaleina. Mahdollisuuksien torit keräsivät väkeä Mahdollisuuksien torit järjestettiin keväällä. Yli 120 osallistunutta järjestöä, elävä musiikki ja maailmankeittiöiden herkut houkuttelivat Helsingin Rautatientorille kymmenisen tuhatta kävijää. Helsingin lisäksi toritapahtumat järjestettiin Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Inarissa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Karjaalla, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa, Oulussa, Ruukissa, Seinäjoella, Tamperella, Turussa ja Tuupovaarassa. Päätapahtumaa vietettiin Vaasassa, jossa vietettiin 16-vuotisjuhlatoria. Toritapahtumat käynnistivät usealla paikkakunnalla Ruoka-aika-kampanjan. Järjestöt esittelivät reilua kauppaa, lähiruokaa ja muita keinoja, joilla jokainen suomalainen voi taistella nälkäongelmaa vastaan. Kepa tuki maakuntien Mahdollisuuksien torien järjestelyjä monella tavoin taloudellisesti ja tarjoamalla ideoita, vierailutukea, ohjelmatukea ja tiedotustukea. Maailma kylässä -festivaalin 2003 järjestelyt aloitettiin jo kesän alussa. Kepa osallistui vuonna 2002 myös muiden järjestämiin tapahtumiin ja koordinoi kansalaisjärjestöjen osallistumista Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston huhtikuussa Helsingin kaapelitehtaalla järjestämään Afrikka tapahtumaan. 6. Hallinto ja talous Hallinnollisesti vuosi 2002 Kepassa oli tiimiorganisaation sisäänajovuosi. Siirtyminen Helsingin toimistossa perinteisestä linjaorganisaatiosta tiimiorganisaatiosta vaati henkilöstön aitoa sitoutumista, joka verotti voimavaroja varsinaisesta työstä. Myös henkilöstön varsin suuri vaihtuvuus vaikeutti omalta osaltaan tiimien keskittymistä perustehtävänsä suorittamiseen. Toisaalta tiimiorganisaatio osoitti vahvuutensa mm. siinä, että loppuvuodesta yhdestä tiimistä syntyi aika kivuttomasti kaksi uutta tiimiä. Hallintoa pyrittiin tehostamaan edelleen jatkamalla tiimivalmennusta ja ottamalla mm. työnohjaus -menetelmä käyttöön. Talouskatsaus Kepan taloudenpito ei aiheuttanut mitään yllätyksiä ja taloushallinnon uuden raportointijärjestelmän avulla loppuvuodesta kyettiin hyvin vaarautumaan ylijäämään kertymiseen myös vuodelta Vuonna 2002 Kepa sai valtionapua ja tämän lisäksi vuoden 2001 ylijäämästä otettiin käyttöön ja loput siirrettiin taseeseen vuodelle Jäsenmaksutuloja kertyi 16 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

17 ja mm. ATK-palveluiden myynnistä kertyi tuottoja Talousarvio rakentuu tiimikohtaisesti ja myös tulot on kohdistettu tiimeille. Toiminnan tuloja kertyi yhteensä ja ne koostuivat mm. osallistumismaksuista, julkaisujen, juttujen ja käyttöomaisuuden myynnistä, palvelutoiminnan tuloista ja muusta julkisesta rahoituksesta. Näin syntynyt nettomenon arvio oli ja se toteutui 96,5 %:sti eli menot olivat yhteensä Yhteistyö Etelässä -menomomentti vastaa 51 % budjetista ja sen toteutuma oli tasan 100 %. Muiden tiimien osalta toteutumisprosentti vaihteli % välillä Tilivuodelta siirtyy valtionapua käytettäväksi vuonna 2003 ja siten taseessa siirtyvien valtionapujen osuus on Lopullinen tilinpäätös osoittaa voitollista tulosta. Omaksi pääomaksi muodostuu tilikauden tuloksen kanssa mikä on alle 1 % nettomenoista. Tämä asettaa edelleen haasteet tarkalle talousseurannalle. Hallinto Kasvaen kansainvälisyyteen Suomessa kymmenet järjestöt tekevät erimuotoista kansainvälisyyskasvatustyötä. Kepa aloitti joulukuussa 2001 yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa kolmevuotisen verkostohankeen suomalaisen kansainvälisyyskasvatustyön vahvistamiseksi. Hankkeen rahoittavat Euroopan unioni, ulkoasiainministeriö, työministeriö, opetusministeriö ja Kepa. Hankkeen tarkoitus on tukea järjestöjen tekemää kansainvälisyyskasvatustyötä. Sillä edistetään järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista. Lisäksi hanke kokoaa ja tuo esille kansainvälisyyskasvatukseen liittyvää materiaalia sekä tarjaa koulutusta ja neuvontaa järjestöille. Erityinen huomio kiinnitetään globalisaatio-, ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin. Yhteityötä tehdään paitsi suomalaisten järjestöjen myös viranomaisten, päättäjien ja toimittajien sekä eurooppalaisten ja kehitysmaiden kumppanien kanssa. Hankkeen järjestämä Pallo haltuun -seminaari kokosi marraskuussa yli 100 järjestöaktiivia, ministeriöiden edustajaa ja kansainvälistä vierasta pohtimaan näitä kysymyksiä Helsinkiin. Katso lisää verkkosivuilta: paikalta palkattuja työntekijöitä 34). Kotimaas- sa oli lisäksi siviilipalvelusmiehiä 8 (vuonna 2001 siviilipalvelusmiehiä oli 7). Tärkein Kepan hallintoa tehostava uudistus vuonna 2002 oli päätösrekisterin käyttöönotto, jolla Kepan hallinnon päätöksenteko siirrettiin aivan uudelle tasolle. Jokainen työntekijä voi seurata kaikkien tiimin ja kenttätoimistojen päätöksentekoa intranetissa olevasta päätösrekisteristä. Myös palkkausjärjestelmän uudistamisprosessin aloitettiin uudelleen ja työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Kepassa otettiin koekäyttöön liikuntaseteli-järjestelmä, joilla pyritään tukemaan työntekijöiden liikuntaharrastusta monipuolisesti. Myös toimiston yleiseen viihtyvyden kehittämiseen panostettiin monilla toimenpiteillä, kuten maanantai-aamupuuron tarjoamisella. Kepan henkilöstön määrä vuoden lopussa oli yhteensä 85 työntekijää (81 työntekijää vuonna 2001), joista kotimaassa 35 työntekijää (33 työntekijää vuonna 2001). Kentälle lähetettyjä työntekijöitä oli 13 (vuonna 2001 lähetettyjä työntekijöitä oli 14) ja kentällä paikalta palkattuja työntekijöitä 37 (vuonna Vaikka henkilökunnan määrä ei kasvanut mitenkään merkittävästi, rekrytointi oli vuonna 2002 erittäin vilkasta etenkin Helsingin toimistossa. Yksin Suomessa Kepaan rekrytoitiin vuoden aikana yhteensä 35 uutta työntekijää, joista 7 lähetettiin kentälle, 8 oli siviilipalvelusmiehiä ja 6 harjoittelijaa. Esimerkiksi Sambiassa kaikki kolme Suomesta lähetettyä työntekijää vaihtuivat vuoden aikana. Suuri osa Helsingin rekrytoinneista oli erilaisia sijaisuuksia, jotka aiheutuivat vakinaisten työntekijöiden palkattomista tai palkallisista työstä vapautuksista ja sisäisen työnkierron mahdollistamisesta. Tämä osaltaan vaikutti koko organisaation toimintaan. ATK-hallinto ATK-tiimi keskittyi erilaisten rekistereiden suunnitteluun, tekniseentoteutukseen, käyttökoulutuksen organisoimiseen sekä rekistereiden käyttöönoton KEPA TOIMINTAKERTOMUS

18 Avoin koodi Kepassa Kepan ATK-tiimissä ryhdyttiin alkuvuodesta 2002 tutkimaan mahdollisuuksia siirtyä palvelinten lisäksi myös työasemissa avoimeen lähdekoodiin perustuvaan käyttöjärjestelmään, Linuxiin. Selvitysten tulokset olivat myönteisiä ja järjestelmän vaihdosta johtuvien ongelmien todettiin olevan ratkaistavissa. Loppuvuonna Kepalle rakennettiin ensimmäinen versio omasta Debian Linuxiin perustuvasta jakelupaketista. Vuoden 2003 aikana koko Kepa siirtyy myös työasemissa Linuxiin. Samaan aikaan Kepan resurssitiimi valmisti yhdessä Suomen One- World -portaaliyhdistyksen kanssa UM/KYO: lle selvitystä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyistä kehitysmaiden kannalta. Selvityksen yhteydessä aiheesta järjestettiin marraskuussa kansainvälinen seminaari, joka noteerattiin alan mediassa. Kepa nosti näiden ohjelmistojen tukemisen esille myös YK/ITU: n tietoyhteiskuntahuippukokouksen Suomen valmistelutoimikunnassa. Resurssianalyysit valaisevat monivuotista KEPAn kehittämishanketta ja avaavat sen merkityksen nyky- KEPAlle. Resurssianalyysit kertovat eri toimintojen synnyn ja kehittymisen nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1995 kehitysjoukko-ohjelman arviointia seurasi kehitystyö, joka synnytti alkumuodot nykyiselle koulutus- ja neuvontatyölle, kehityspoliittiselle ja vaikutvalvomiseen. Tärkein uusista rekistereistä on Kepan päätöksentekorekisteri, joka koostuu kaikkien tiimien ja kenttätoimistojen rekistereistä. Tiimi sai valmiiksi palvelinuudistuksen, jonka tarkoituksena on parantaa Kepan tarjoamia atk-palveluita sekä nostaa Kepan tietoturvan tasoa. Kepan verkon rakenne uudistettiin vastaamaan tietoliikenteelle ja tietoturvalle asetettuja vaatimuksia. ATK-Tiimin kontakteja kenttätoimistoihin ja Kepan Etelän työntekijöihin vahvistettiin vuoden aikana eri tavoin, jotta pystyttäisiin antamaan parempaa atk-tukea kentälle. Toimitilat Kepan Helsingin toimitilat osoittautuivat vuoden aikana liian pieneksi. Ratkaisuksi lisätiloja vuokrattiin Sörnäisen rantatie 25 B:stä. Toimistotilat ovat tällä hetkellä kuitenkin edelleen ahtaat. Niiden sijoittuminen kahteen portaaseen ja useaan kerrokseen tuovat myös käytännön ongelmia päivittäisessä työssä. Jäsenjärjestöjä palvelevana toimistona sijaintimme ei ole myöskään paras mahdollinen. Seminaaritiloja ei ole voitu vuokrata ulkopuoliseen käyttöön koska vahtimestaripalveluihin ei ole ollut rerusseja. 7. Ohjelman kehitystyö Syksyllä 2001 tehty Kepan Helsingin toimiston organisaatiouudistus jatkui vuonna 2002 voimakkaalla panostuksella ohjelmatoteutuksen kehitystyöhön. Koko Kepan toiminnan yhteinen suunnittelu aloitettiin huhtikuussa 2002 järjestetyllä ohjelmajamboreella, jossa Helsingin kaikkien tiimien ja kaikkien kentän toimipisteiden edustajat kävivät kokonaisvaltaisesti läpi Kepan ohjelmaa ja sen toteutusta. Taloushallinto Taloushallinnossa vuoden merkittävin muutos oli uuden talousraportoinnin käyttöönotto ja uuden taloussuunnittelijan rekrytointi. Uuden raportointijärjestelmän avulla tiimit ja kenttätoimistot pystyivät aikaisempaa paremmin seuraamaan taloudellista tilannetta. Taloushallinnossa tiimit alkoivat myös itse tiliöidä tositteet saatuaan siihen taloustiimin järjestämän tilikarttakoulutuksen. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös uuden taloushallinnon ohjelman etsiminen sekä uusien toimitilojen alustava kartoitus. KEPAn ohjelmapolitiikan rakentaminen Vuoden aikana rakennettiin pohjaa Kepan ensimmäiselle kokonaisvaltaiselle ohjelmapolitiikalle analysoimalla Kepan toimintaympäristöä ja omia resursseja. 18 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

19 tamistoiminnalle, järjestöjen yhteyspalveluille sekä kiinteälle yhteistyölle etelän kumppaneiden kanssa. Tiedotustoimintakin sai uudenlaisen profiilin. Toimintaympäristön analyysi toteutettiin kohdistettuina tilausselvityksinä. Peruskysymykset Miten yhteisössä hyvinvointia tuotetaan ja miten sitä tai sen puutetta keskinäisesti jaetaan? sekä Millaisin poliittisin rakentein näitä prosesseja ohjataan ja hallitaan? auttavat ymmärtämään paikallisia kehityksen ongelmia ja mahdollisuuksia. Kuvaukset Pohjois-Mosambikista, Nicaraguan Atlantin rannikon autonomisista alueista, Karibian kolmesta erilaisesta valtiosta, Mekongin jokilaaksosta ja Indonesian Aceh-maakunnasta sekä Suomen Kainuusta välittävät kuvan hyvin erilaisten yhteiskuntien tavoista huolehtia jäsentensä toimeentulosta ja osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon. Globalisaatio-analyysi sitoo näiden yhteiskuntien ongelmat laajempiin kansainvälisiin yhteyksiinsä ja osoittaa myös ongelmien perustavan samankaltaisuuden. Kepan Mosambikin vammaissektorin ohjelma evaluoitiin vuoden aikana. Tansanian yhteyspalvelujen käyttöä kartoitettiin. Indonesia-yhteistyön evaluointi aloitettiin syksyllä, mutta se siirtyi Balin pommi-iskujen jälkeen turvallisuustilanteen vuoksi päätettäväksi vuoden 2003 puolella. Kepa tilasi myös Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin tutkijoilta tutkimuksen suomalaisten kehitysalan kansalaisjärjestöjen kansainvälisestä toiminnasta. Ohjelmankehityksen käyttöön saatiin myös ääniä etelän kansalaisyhteiskunnista -tutkimushankkeen aineistoa. Myös muuta alan tutkimusta käytettiin laajasti hyväksi. Ympäristöanalyysin eri osia käsiteltiin syksyllä viiden avoimen tilaisuuden sarjassa. Nämä tiedolliset rakennusaineet helpottavat määrittelemään KEPAn arvoista lähtevää kehitysnäkemystä, joka kirjataan vuonna 2003 valmistuvaan Kepan ohjelmapolitiikkaan vuosille Ohjelmapolitiikan rakentamisprosessi on vuoden 2002 aikana vienyt Kepan toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettelua selvästi oikeaan suuntaan. Prosessi on myös osoittanut tarpeellisuutensa. Jatkotyötä varten olemme poimineet pari huomiota vuoden 2002 toiminnasta erityisiksi kehittämisalueiksi: Yhteiseen suunnitteluun Kepan eri yksiköt, tiimit ja toimistot ovat vuoden 2002 painopisteteemoissa työskennelleet samansuuntaisesti, vaikka yhteisen suunnittelun järjestelmät ovat olleet vasta luonnosteluvaiheessa. Koko Kepan yhteisellä, pitkäjänteisellä ja ohjelmapolitiikkaan perustuvalla suunnittelulla voidaan toimintaa suunnata yhteisesti valittuun maaliin. Näin voidaan työlle asettaa konkreettisia tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa. Tällä on suuri vaikutus myös henkilökunnan jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Tiedolliset järjestelmät Kepalta puuttuu vielä joitakin olennaisia yhteisiä tiedon hankinnan ja jakamisen järjestelmiä. Ensimmäinen niistä on jatkuvan toiminnan seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin järjestelmä. Ohjelman suuntaaminen, oikeiden työmuotojen ja kumppaneiden valinta osataan tehdä paremmin, jos valinnat perustuvat analysoidulle tiedolle. Yksittäisten evaluaatioiden perusteella ei vielä voida sanoa paljoakaan koko KEPAn toiminnan tuloksekkuudesta. Tämän tulisi olla jatkossa ehdoton prioriteetti. Toinen samanlainen kehittämisalue on kokemusten keruu, analysointi ja jakaminen, systematisaatio. Se on muistavan ja oppivan organisaation tunnusmerkki. Erityisesti etelän kokemusten hyödyntäminen vaatii lisää huomiota. Siten KEPA voi jatkossa olla entistä parempi kumppani sekä etelässä että pohjoisessa. Henkilöstöpolitiikan haasteita Vaikka työntekijämäärä ei merkittävästi kasvanut, Kepaan rekrytoitiin vuoden aikana yksin Suomessa yhteensä 35 uutta työntekijää. Näin monen rekrytoinnin järjestäminen vie paljon aikaa ja voimavaroja, ja perehdyttäminen ja uusien työntekijöiden ammattiosaamisen kasvattaminen edellyttäisi systemaattisia ja henkilökohtaisia kehittämisohjelmia. Samalla useamman tiimin ja kentän toimipisteen työ oli aika ajoin takkuista työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi. Ohjelmapolitiikan hyväksymisen jälkeen yksi tärkeä kehittämisalue onkin henkilöstöstrategian uudistaminen sekä ohjelmapolitiikkaa tukevan henkilöstöpolitiikan ja rekrytointipolitiikan luominen. KEPA TOIMINTAKERTOMUS

20 Kepan puheenjohtajisto, hallitus ja työryhmät vuonna 2002 Puheenjohtaja Heidi Hautala 1. varapuheenjohtaja Terhi Mäkynen 2. varapuheenjohtaja Harri Hakola Muut varsinaiset jäsenet: Ritva Semi (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) Seppo Kalliokoski (SLS, Suomi-Namibia-seura, Jukka Pääkkönen (SASK) Seppo Kallio (MTK) Tuija Halmari (FIDIDA) Sisko Ojanen Sisko ( Iisalmen Nuorison Tuki) Julia Jänis (Luonto-Liitto) Kalle Sysikaski (Suomen Sadankomitealiitto) Janne Ronkainen (Työväen Sivistysliitto) Viljo Lehmusketo (SYL, Pohjois-Suomen Pääskyt) Saara Ojanen (Kirkon Ulkomaanapu) Miia Nuikka (Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö) Hallituksen varajäsenet: Rilli Lappalainen (Suomen Partiolaiset) Sanna-Kaisa Cortés Téllez (Suomi-Nicaragua-seura) Katri Söder (Sosialidemokraattiset Opiskelijat) Heini Utunen (Nuoren Keskustan Liitto) Taija Heinonen (Abilis-säätiö) Mia Mikkola (Dodo - tulevaisuuden elävä luonto) Leo Lindstedt (Maailmankauppojen Liitto) Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna Kokouspäivämäärät olivat , , , , , , , , , ja Kevätkokous pidettiin Läsnä oli 41 edustajaa 39 järjestöstä. Puheenjohtajana toimi Rauno Merisaari (Suomen YK-liitto ry.) Syyskokous pidettiin Läsnä oli 68 edustajaa 59 järjestöstäja Puheenjohtajana toimi Olli Pitkänen (FIDA International). Hallituksen nimeämät työryhmät: Hallintotyöryhmä: Harri Hakola (FIDA) pj, Tuija Halmari (FIDIDA), Pekka Mikkola (Kuurojen Liitto), Hannu Ohvo (SASK), Ritva Semi (OAJ), Petri tammisto (PeLa). Toimistosta Anri Kyöstilä, Sisko Leino ja henkilöstön edustaja Maija Seppo. Etelätyöryhmä: Pia Eriksson (Tinku), Tuija Halmari (FIDIDA), Katja Kari (Suomi-Sambia Seura), Mirjam Korhonen (SASK), Miia Nuikka (Kv Solidaarisuussäätiö), Sisko Ojanen (Iisalmen nuorison tuki), Inka Leisma (SYL), Eila Alanko (Unifem). Toimistosta Anne Romar toimi sihteerinä. Kehityspoliittinen työryhmä: Timo Frilander (KUA), Ville- Veikko Hirvelä (WTO-kampanja), Sannamari Honkanen, Anastasia laitila (MY), Merja launis (Kunta-alan ammattiliitto), Mia Mikkola (Dodo), Petri Minkkinen, Alex Munive, janne ronkainen (TSL), Lauri Siitonen. Sihteerinä Suvi Virkkunen. Kulttuurityöryhmä: Seppo Kalliokoski (Suomi-Namibia Seura), Viveca Hedengren (PAND), Ulla-Riitta Mikkonen (Alkio-opisto), Jonna Roos (Finnwid), Elina Järvenpää (Suomi- Kambodza ystävyysseura), Leif Packalén (Maailman Sarjakuvat), Maria Kurtén (Emmaus Helsinki), Kaarlo Koskimies (Vaasan kehitysmaaseura), Elena Groschkow (SYL). Toimistosta sihteerinä Matti Lahtinen. Etelä-Aasia dialogiryhmä: Thomas Wallgren (Y&K), Leena Rikkilä (Kesu, NIGD), Outi Hakkarainen (Y&K), Siru Maunuksela (tutkija, HY), Hannu Virtanen (TEP, Pääskyt), Risto Isomäki (Y&K), Jarna Pasanen (MY), Susanne Ådahl (tutkija, HY), Marjaana Jauhola (Finnwid), Ola Poikela, Johanna Sarjas. Sihteereinä toimistosta Anne Romar ja Viveca Hedengren. Kansainvälisyyskasvatushankkeen ohjaustyöryhmä: Kirsi Airaksinen (YK-liitto), Matti Cantell (Allianssi), Rilli Lappalainen (Taksvärkki), Saara Lehmuskoski, Hanna Onwen (Minijellonat), Leena Peltoniemi (Kunta-alan ammattiliitto), Tuija-Maaret Pykäläinen (Suomen pakolaisapu), Hetu Saarinen (SLS), Ritva Semi (OAJ). Sihteerinä toimistosta Anisa Doty. Ruoka-aikakampanjan koordinaatioryhmä: Anna Kervinen (Reilun kaupan puolesta), Anastasia Laitila (MY), Mervi Lehmusoksa (Biodynaaminen yhdistys), Ulf Särs (KUA), Heini Utunen (Keskustaopiskelijat). Sihteerinä toimistosta Miia Toikka. Etelän Vapaaehtoisohjelman työryhmä: Leena Ahola (Kv vapaaehtoistyö), Jenni Enqvist (Allianssi), Heidi Hellman (Kv vapaaehtoistyö), Santeri Kaatra, Kaisa Kivelä, Wilma mattila (Tinku), Heini Siirola (Maailmanvaihto ICYE), Katri Söder (KEPA hallitus), Johanna Tuliainen (Allianssi), Juulia Vainio (Tinku). Sihteerinä toimistosta Kirsi Jantunen ja Laura Lager. 20 KEPA TOIMINTAKERTOMUS 2002

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Kepan toimintakertomus vuodelle 2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Toimintavuosi 2015 pähkinänkuoressa Suomessa eduskuntavaalit ja uusi hallitus Kehitysapumäärärahojen leikkaus ja järjestötukien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu Helsinki Hallituksen kokous puh. (09) HALLITUKSEN KOKOUS 3/2016

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu Helsinki Hallituksen kokous puh. (09) HALLITUKSEN KOKOUS 3/2016 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 3/2016 Aika 29.3.2016 klo 15.00 Paikka Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Kokouksen osanottajat Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari Palvelen - Sanoja ja tekoja Worksop Rauman kevätseminaari 16.4.2016 2 Mitä on Zonta-toiminta? Empowering Women Through Service and Advocacy Zonta International on johtava, eri alojen ammattilaisten muodostama

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot