LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON TYÖKOKOUS
|
|
- Joonas Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON TYÖKOKOUS AIKA: klo PAIKKA: Keski-Suomen keskussairaala, Keskussairaalantie 19, koulutustilat 0-kerros, luentosali 2 PAIKALLA: Frantti-Malinen Ulla Anneli Kuusinen, pj Tytti Solankallio-Vahteri Leila Jylhä Mika Lappalainen Päivi Mustonen Maarit Jomppanen koollekutsuja, hankejohtaja, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hanke, Ksshp asiantuntijalääkäri, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp hyvinvointikoordinaattori ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Jyväskylän kaupunki vanhuspalvelujen johtaja, Laukaan kunta vastaava työntekijä, Äänekosken perheneuvola, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Äänekoski sosiaalityöntekijä, Hankasalmen kunta Vt. vastaava sosiaalityöntekijä Viitasaari ja Pihtipudas, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori Aino Hilliaho lapsiperhetyön sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori, Petäjävesi Tuija Hauvala kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile Satu Koljonen Koulunjohtaja, Muurasjärven koulu, Pihtipudas Jouni Levonen Palveluvastaava, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Mielenterveys- ja terapiapalvelut Paula Mäkiharju-Brander ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki Seija Vuorinen sosiaalityöntekijä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Perusturvaliikelaitos Saarikka Heli Sipilä vs.sosiaaliohjaaja, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kunta-koordinaattori, Multian kunta Marja Suni varhaiskasvatusjohtaja, Viitasaari Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut, Jyväskylän kaupunki Pirjo Nieminen johtava sosiaalityöntekijä, Laukaan kunta Merja Sivanne osastonhoitaja, Seututerveyskeskus Joutsa, Luhanka, Toivakka Pihlajasaari Merja hankekoordinaattori, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke, Ksshp Susanna Mutanen projektityöntekijä, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuollon yksikkö, Ksshp
2 ASIAKIRJAN NIMI 2/13 1. Hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen toivotti osallistujat tervetulleeksi ja aluksi käytiin läpi lyhyt esittelykierros. Anneli Kuusinen oli pyydetty toimimaan tilaisuudessa puheenjohtajana. 2. Kooste kuntakierroksesta, hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa on tehty syksyn ja kevään aikana kartoitus Keski-Suomen kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluista ja tarpeista kehittää niitä. Tarkoitus oli kartoittaa toimintaympäristöä ja tutustua puolin ja toisin. Kuntakäynneillä oli myös hyvätilaisuus tiedottaa meneillään olevasta hankkeesta, kehittämistyöstä eri kunnissa ja koulutuksista. Kuntakartoitus on myös osa hankkeen arviointiprosessia ja alkutilanteen arviointia. Kerätyn tiedon varassa on mahdollista arvioida hankkeen vaikutuksia myöhemmin. Kartoitustyön ja kuntien kanssa yhteisen työkokousprosessin tavoitteena on sopia yhteiset kehittämistavoitteet tuleville vuosille; Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma. Tänä vuonna on tarkoitus järjestää syksyllä vielä toinen työkokous ja tarvittaessa enemmänkin. Suunnitelma on tarkoitus lähettää lopuksi lausuntokierrokselle kuntiin (Kuva 1). Hankejohtaja toivoi, että työskentelyn painopisteenä on toinen toisilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen ja ideoiden esiin tuominen. Kuva 1. Työprosessi 2014 Hankejohtaja esitti lämpimän kiitoksen kaikille kartoitukseen osallistuneille henkilöille. Kartoitettuja kuntia tai seutukuntia oli 13: Toivakka, Joutsa, Muurame, Laukaa, Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä ja Kuhmoinen, Äänekoski, Konnevesi, Multia, Luhanka, Petäjävesi ja Viitasaari. Tarkoitus oli tavoittaa ne kunnat, joiden kanssa ei oltu tehty varsinaista kuntainterventiota. Tästä syystä Wiitaunionin ja Saarikan seudut sekä Keuruun kaupunki eivät sisältyneet varsinaiseen kartoitukseen. Uuraisten kuntaan kartoituskäynti ei järjestynyt. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla kuntien johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistui perusturvajohtajia 4, sosiaalijohtajia 3, johtavia sosiaalityöntekijöitä 2, sosiaalipalvelujen vastuualuejohtajia 1, hyvinvointiasiantuntijoita 1, lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattoreita 1. Haastatteluissa oli mukana 1-4 henkilöä. Neljässä kunnassa haastatteluun osallistui yhdessä johtavan viranhaltijan kanssa lastensuojelun, perhetyön ja sosiaalitoimen henkilökuntaa tai
3 ASIAKIRJAN NIMI 3/13 kuntakoordinaattori. Haastatteluun varattiin tunti aikaa, mutta käytännössä aikaa meni useimmiten noin 1,5 tuntia. Kartoituksen pohjana käytettiin: Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI. Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Julkaisuja 2008:9. Helsinki: Yliopistopaino. LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Taulukossa 1 on esitetty kuntakartoituksen tulosten tiivistelmä ja niistä nousseet kehittämistavoitteet. Toisessa työkokouksessa syksyllä 2014 on tarkoitus käsitellä yhteisiä tavoitteita. Taulukko 1. Kuntakartoituksen tulokset 1. Kunnan perustiedot 2. Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa tulos kehittämistavoite - - Kunnat/seutukunnat, joissa on monialainen työryhmä, jossa päätetään/ suunnitellaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpiteistä ja suunnitelmista kunnissa: Keuruu, Äänekoski, Jämsä ja Kuhmoinen sekä Saarikka. Wiitaunionissa lähisuhdeväkivallan ehkäisy kuuluu hyvinvointityöryhmälle. Aloite seudullisesta työryhmästä on tehty: Joutsa-Luhanka. 1. tavoite: Viiden vuoden kulutta jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski- Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävä on laatia Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältyy kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. (*1) Varsinaista toimenpideohjelmaa ei ole tehty kunnissa. Kyseessä on enemmän käsikirja, joka sisältää toimintaohjeita työntekijöille puuttua ajoissa lähisuhde ja perheväkivaltaan. Kunnan lähisuhde- ja perheväkivallan tavoitteita ei ole määritelty.
4 ASIAKIRJAN NIMI 4/13 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori on lähes jokaisessa kunnassa. Kartoitushetkellä koordinaattoria ei ollut Keuruulla ja Toivakassa. 2. tavoite: Toteuttamiskelpoiset tavoitteet seuraaville viidelle vuodelle Valmistuva Keuruun suunnitelma voi toimia mallina muille kunnille. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohj elma tai vastaava on tehty 10 kunnassa. Uusi suunnitelma on tekeillä 2014 Keuruulla ja Saarikassa. (Kuva 2.) 4 kuntaa tai aluetta on määritellyt suunnitelmassaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteet lähivuosille. Vain Äänekoski (1/13 kartoitetusta kunnasta) ilmoitti, että STM:n suositus Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtävänkuvamalli (2013) on käsitelty kunnassa ja viety eteenpäin esimiesportaassa. 3. Tiedottaminen Kunnan väkivaltapalveluista tiedotetaan eniten kuntien palvelusivuilla. Erityisryhmille tiedotusta ei ole. kunnan palvelusivuilla 10/13 erillinen 3. tavoite: Sähköisten tiedotuskanavien käyttö, uusien mahdollisuuksien käyttö yhdessä Hyvis.fi-palvelun käyttö yhteinen palvelutiedote kunnille tiedotuskampanja Äänekoski: Apua perheväkivaltaan -opas, joka on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön ja on
5 ASIAKIRJAN NIMI 5/13 palvelutiedote 2/13 tiedotus kaikille väestönosille 0 ei suomea puhuvat, aistivammaiset 0 kampanjat, kuntaillat 1/13 muuten, miten 0 ei tiedoteta 2/13 eos 1/13 tulostettavissa pdf-muotoisena intra.aanekoski.fi/koti/kaupungin www-sivuilta. Ammattilaisten sivut: THL:n Kasvun kumppanit -sivusto Tietopaketti lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöstä Kasvun kumppanit - verkkopalvelussa: välineitä väkivallan systemaattiseen kartoitukseen ja uhrin turvallisuuden varmistamiseen, ohjeita kunnille palvelujen järjestämiseksi sekä ohjeistukset väkivallan uhrin, lapsen ja tekijän tukemiseen. hkaisytyo 4. Kunnan asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä 5. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitel ma Puutteita tiedotuksessa oli myös kunnan sisäisessä tiedotuksessa, kunnan eri palveluiden välillä sekä eri viranomaisten välillä. Selvityksen perusteella kuntien asukkaita ei oteta mukaan väkivaltaa koskevaan päätöksentekoon ja valmisteluun Keski- Suomen kunnissa. Vain Jyväskylä (1/13) on järjestänyt. asiakasraateja, asukastilaisuuksia ja kyselytutkimuksia väkivalta/turvallisuustee -masta. Kunnista puuttuu yhtenäinen koulutussuunnitelma eri ammattiryhmille, jossa erilliset koulutustarpeet on huomioitu. Kun kysyttiin millaista tukea kunnat tarvitsevat kehittääkseen väkivaltaosaamistaan ja -palvelujaan, toivottiin juuri koulutusta eniten. Kriisipalvelujen esitteet Nettiturvakoti Kunnan tiedotuskanavat Sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa yhteistyössä voidaan järjestää esim kyläiltoja yhdessä muiden viranomaisten kanssa. kokemukset asukastapaamisista? syksyn työkokouksessa käsitellään 4. tavoite: Koulutussuunnitelma kuntiin myös hyvinvointijohtamisen kehittäminen! Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jatkaa täydennyskoulutusta työelämään (verkkokoulutus) Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuottaa Läheisväkivallan verkkokurssia (5 op) 2015 Järjestöjen tuottama koulutus.
6 ASIAKIRJAN NIMI 6/13 Johtamistason osaamisen lisääminen ei tullut esille kartoituksessa. Koulutuksen ajateltiin suuntautuvan työntekijätasolle. 6. Käytettävissä oleva tieto, johon päätöksenteko perustuu, hyvinvointiosaami nen kunnassa Huomiot: Päätöksenteossa käytetään oman työn kautta tulevaa tietoa. Tieto on hajallaan eri viranomaisilla ja hankalasti saavutettavissa Mobilen ja sosiaalipäivystyksen tilastot, aikuissosiaalityö, lastensuojelun tilastot, kotihälytykset, ensi- ja turvakodin kautta saadaan tilastoja. Media tuottama tieto on helpommin saavutettavissa ja ajankohtaisempaa tietoa kuin kansalliset tietokannat. Mediassa näkyvät mm lastensuojelun selvitys, koulusurmat, perhesurmat sekä nuorten miesten väkivaltateot. Vanhusten, sairaiden ja vammaisten tilanteesta ei juuri tule tietoa. Mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävä päätöksenteko kunnissa perustuu? Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelman/toimintaohjelman tavoitteet? Tavoite 5. Tuotetaan tietoa säännöllisesti päätöksenteon pohjaksi Tavoite 6. Hyvinvointiosaamisen ja - johtamisen kehittäminen kunnissa Monialaisen yhteistyöryhmän/hyvinvointityöryhmän toiminta ja tiedonkeruu omalta alueelta, seuranta ja raportointi. Hanke on teettänyt kuntia varten: Koskenlahti Johanna: Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa. Tilastollinen selvitys KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 133/ Valtakunnallinen kehittämistyö: Sisäisen turvallisuuden ohjelma Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittarit turvallisuustilanteen seuraamista varten ovat lausuntokierroksella: /paikallinen_turvallisuussuunnittelu/keskus telussa_nyt/1/0/mittarit_turvallisuus tilanteen_seuraamista_varten_53085 Turvallisuussuunnitelma: Turvallisuussuunnitelma voi sisältyä kokonaisuudessaan sähköiseen hyvinvointikertomukseen silloin kun sen keskeinen sisältö liittyy kiinteästi kunnassa tehtävään hyvinvointityöhön (esimerkki pienet kunnat). Isommissa kaupungeissa on tarve tehdä erillinen
7 ASIAKIRJAN NIMI 7/13 Varsinaisia vertailutilastoja ei ole helposti saatavilla esim maakunnallisia tai valtakunnallisia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) ei oltu käytetty yhdessäkään kunnassa väkivaltapalveluja koskevassa päätöksenteossa. IVAan liittyy myös taloudellinen näkökulma. turvallisuussuunnitelma. (Muistio 4/2014Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmän toiminnan kehittäminen) 7. Palvelut Kunnat ilmoittivat, että seuraavia palveluja on ja osa on pyritty järjestämään ostopalveluin: Ennalta ehkäiseviä palveluja Väkivallan uhrien palveluja Akuutti apu Pitkäkestoinen tuki ja terapia Turvakotipalveluja Väkivaltaa kokevien lasten ja nuorten palveluja Väkivaltaa kokeneiden aikuisten ja vanhusten palveluja. Seuraavia palveluja osattiin nimetä harvemmin: Väkivaltaa kokevien vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluja Väkivaltaa käyttävien Mitä kauemmas mennään uhri-, lapsi-, nuori-, perhe-näkökulmasta, sen harvemmin palveluja osattiin nimetä. Toisaalta kaikki peruspalvelut tulivat esille kartoituksessa. Kuntalaisten lähipalveluja pidettiin sellaisina, joissa lähisuhdeväkivaltaa tulee tunnistaa ja puuttua esim. neuvolapalvelut, perhepalvelut ja työttömien palvelut. Pienten kuntien mahdollisuus järjestää erityisryhmille palveluja oli heikompi kuin suurten kuntien, joissa on myös enemmän kolmannen sektorin palveluja. 7. tavoite: Olemassa olevien peruspalvelujen uudelleen suuntaaminen ja uusien palvelujen muotoilu? (Toinen työkokous syksyllä? ) Läheisväkivallan hoitoketju valmistuu 2014 ammattilaisten työn tueksi, johon sisältyvät paikalliset palveluketjut. Perusterveydenhuollon yksikkö ja hoitoketjutyöryhmä päivittävät hoitoketjua. 8. tavoite: Viiden vuoden kuluttua läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli on otettu käyttöön kaikissa kunnissa
8 ASIAKIRJAN NIMI 8/13 henkilöiden palveluja peruspalveluissa. Läheisten palveluja Lisäksi kunnissa on kolmannen sektorin ja seurakuntien palveluja. (Tuloksen laajuuden vuoksi tässä on esitetty vain pääkohdat.) 8. Tuki ja tulevaisuus Kunnat toivoivat: koulutusta maakuntaa/seutukuntia yhdistäviä yhteistyörakenteita eri viranomaisia yhdistäviä yhteistyörakenteita tilastollista vertailua maakunta/ samankokoiset kaupungit/ koko Suomi hyvien käytäntöjen levittämistä tiedotusta työkokouksia osaamiskeskus/resurssi -keskus maakuntaan 9. tavoite: Hankkeen tavoitteena oli saada pysyvä kehittämisrakenne Keski-Suomeen kuntien tueksi. esitys Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvasta on tehty sairaanhoitopiirille keväällä myös ennaltaehkäisevän mielenterveystyön maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvasta on tehty esitys maakunnallinen osaamiskeskus/ resurssikeskus lasten, nuorten ja perheiden keskitetyt palvelut, johon sisältyisi peruspalvelut, lastensuojelu, mielenterveys ja päihdepalvelut, koko psykososiaalinen tuki esim Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten Lasten ja nuorten talo: Keskitetty kaikki alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut mm perheneuvolan toiminta, lastensuojelun sekä lasten ja nuorisopsykiatrian avotoiminnot, lasten kehitystutkimukset ja perheoikeudelliset asiat. Toiminnan tavoitteena on nopea hoitoon pääsy sekä päällekkäisyyksien poistaminen. voiko em. kaltainen palvelukeskus toimia myös alueellisena kehittämistukena? Uusi sairaala hanke: lähisuhdeväkivaltakoordinaattori Sote-integraatio, KESKI-SUOMEN SOTE HANKE
9 ASIAKIRJAN NIMI 9/13 Tavoitteena on laatia Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma syksyllä Sosiaalityön kova arki ja palvelujen puuroutuminen nousivat vastauksissa esille. Työntekijöiden turvallisuuden takaaminen on haaste pienissä kunnissa. Hyvinvointijohtaminen ei noussut esiin kartoituksessa, mm. koulutuksen ajateltiin suuntautuvan vain työntekijätasolle. Vain yhdessä vastauksessa toivottiin suunnitelman/toimintaohjelman laatimiseen neuvoja. Tiedottaminen sisältyy maakunnalliseen koordinaatioon ja on esitetty selvänä tarpeena: Maakunnallista tiedottamista ja myös kunnan sisäistä tiedotusta ja koulutusta toivottiin melkein jokaisessa vastauksessa. Maakunnallisen ja seudullisen koordinaation tarve, verkostokokouksia ja kehittämispäiviä 1-2 kertaa vuodessa. Konsultaatiotarve: joku ryhmä voisi olla olemassa, jota voisi konsultoida vakavissa tapauksissa. Verkostotapaamiset ovat hyödyllisiä ja tukevat paikallisen tason työtä, kuntakäynnit nähtiin merkityksellisiksi ( voi verkostokokouksen järjestää pienessä kunnassakin ja kiertää kunnissa ). Tietotekniikan käyttö ja etäyhteydet eivät nousseet esiin: hyödyntäminen kokouksissa ja koulutuksissa. Vahvat perusteet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistymiselle: Pienten kuntien mahdollisuudet kehittää ovat heikot, monialaisen yhteistyön rakentuminen ja yhteiset toimintakäytännöt on mahdollistettava. Kaupungeissa hyvinvointijohtamiseen ja suunnitteluun on resursseja, on hyvinvointipolitiikkaa valmistelevia toimielimiä ja toimintasäännöt ovat kaupunginhallituksen hyväksymiä pienet kunnat ovat odottavalla kannalla. Rahat ja resurssit eivät riitä. Osaamiskeskus ei noussut esiin suoraan vastauksissa, mutta resurssikeskus, joka tukisi kuntia, asiakkaita ja työntekijöitä. Varhaiskasvatus ja koulut eivät nousseet esiin vastauksissa. Onko väkivaltaa ehkäiseviä ohjelmia? Koulukiusaamiseen on tiettävästi ollut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa sekä lastensuojelusuunnitelmissa otettu kantaa näihin asioihin, myös varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintasuunnitelmissa ja opetussuunnitelmissa. *1. Läheisväkivallan ehkäisyn vastuut ja rakenteet kunnassa: Sosiaali- ja terveysministeriön LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI -suosituksen (2013) mukaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen toimintaohjelman tai -suunnitelman valmistelua ja toteuttamista varten kunnan tulee asettaa monialainen ja moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina mm. sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimi, poliisi, järjestöt sekä seurakunta. Yhteistyöryhmän asettaa kunnan- tai kaupunginhallitus, joka päätöksellään sitoutuu lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön ja tehtävän edellyttämiin resursseihin. Yhteistyöryhmää nimettäessä voidaan ottaa huomioon, onko kunnassa jo toimivia työryhmiä (esim. turvallisuus- tai hyvinvointityöryhmä), joiden toimintaan tehtävä voidaan liittää. Tällöin työryhmän kokoonpanoa tulee kuitenkin täydentää eri toimialoja edustavilla väkivaltatyön asiantuntijoilla.
10 10/13 ASIAKIRJAN NIMI Kuva 2. Kunnat, joissa on tehty Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma tai vastaava. Perusturvaliikelaitos Saarikan alueella ja Keuruun kaupungissa on tekeillä uusi suunnitelma vuonna Suurimmassa osassa kuntia on tehty jonkinlainen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma (Kuva 2). Kunnan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteita ei ole kuitenkaan määritelty tai ne ovat olleet liian laajoja toteuttaa. Tarveselvitykset, joihin suunnitelmien tulisi perustua, puuttuvat ja päätöksenteko väkivaltateemassa perustuu suurimmaksi osaksi kunnan palveluista tulevaan
11 11/13 ASIAKIRJAN NIMI informaatioon. Tällä hetkellä kunnilla ei ole mahdollisuutta seurata tai arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia. Seudullinen tai maakunnallinen vertailutieto puuttuu tai sitä on hankala löytää. Väkivaltatyöryhmien ja Kuntakoordinaattorien (ent. yhdyshenkilöiden) työskentely vaihtelee kunnasta toiseen. Osassa kunnista ollaan vasta muodostamassa moniammatillisia yhteistyöryhmiä ja aloittamassa työtä. Joissakin kunnissa työryhmät toimivat ja joissakin toiminta oli hiipunut. Wiitaunioinissa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö on osa hyvinvointityöryhmän työtä. Useimmissa kunnissa työ on kanavoitunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teon kautta, joka ei ulotu aikuisiin tai ikäihmisiin. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelman/toimintaohjelman tavoitteet tulisi sisällyttää kuntien hyvinvointiohjelmiin, turvallisuussuunnitelmiin ja päihde- ja mielenterveyssuunnitelmiin. Kunnissa toimitaan sektoroidusti. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja vähentämisen yhteisiä rakenteita ja tiedotusta tarvitaan nykyistä enemmän. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan seulonnasta ja varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin käyttöönotosta terveysneuvonnassa ei tiedetty kuntien sosiaalipalveluissa. Väkivaltatyön osaamisen kehittämistä ei ole myöskään kirjattu kunnan suunnitelmiin ja koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma puuttuu. Hyvinvointijohtamisen työkalujen käyttö lähisuhdeväkivallan vähentämisessä ja palvelujen kehittämisessä on myös uusi asia kunnissa. Tiedottaminen väkivaltapalveluista oli yleisintä kunnan palvelusivuilla, mutta tiedotus ei saavuttanut kaikkia väestöryhmiä. Asukkailla ei ollut mahdollisuutta osallistua väkivaltapalveluja koskevaan päätöksentekoon kunnissa. Kunnat toivoivat koulutusta, maakunnallista tukea ja tiedotusta kehittämistyöstä, verkostotapaamisia ja hyvien käytäntöjen levittämistä. 3. Pilottikunnan kokemuksia, Keuruun läheisväkivaltatyöryhmän työskentely, perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Keuruun kaupungin Läheisväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma valmistuu tänä vuonna. 4. Jyväskylän kaupungin suunnitelma juurruttaa ehkäisevää väkivaltatyötä ja hyviä toimintamalleja palveluihin, hyvinvointikoordinaattori Tytti Solankallio-Vahteri 5. Läheisväkivallan hoitoketju, asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen 6. Yhteenveto ja yhteisestä työskentelystä sopiminen Keskustelusta poimittuja pääteemoja ja ajatuksia; kaikissa puheenvuoroissa oli hyviä ehdotuksia, joihin kannattaa palata seuraavassa työkokouksessa yhteiset käsitteet on sovittava mm toimenpidesuunnitelmaa silmällä pitäen toivottiin jopa lähisuhdeväkivaltamäärittelyjen avaamista. Miten lähisuhdeväkivalta ymmärretään eri palveluissa? toivottiin ennaltaehkäisyn ja auttamisjärjestelmän kuvaamista uusi sosiaalihuoltolaki sisältää velvoitteita työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, asiat unohtuvat kuntakoordinaattoreilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtään, sosiaalityön arki vie resurssit Mitä tapahtuu hankkeen loputtua? Kuka kannattelee kehittämistyötä ja ylläpitää verkostoa, joka on saanut työn hyvään alkuun?
12 12/13 ASIAKIRJAN NIMI mikä on AVIN rooli? Sote uudistus: Tuottajatahoille on keskitettävä lähisuhdeväkivallan koulutus- ja erityisosaamista ja jatkuvaa maakunnallista ohjausta, vastuut ja aikataulut KESKI-SUOMEN SOTE HANKE PTH- yksikkö ja Koske mahdollisesti yhdistyvät 2016, mitä tämä merkitsee kunnille? Uusi sairaala -hanke, uusi palvelukokonaisuus valmistuu 2019 (2020) Keski-Suomen terveyden edistämisen suunnitelmaa päivitetään ja siihen on lisätty turvallisuus ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tavoitteita (tavoitteet 1 ja 8 ). koulutuksen jatkumisen turvaaminen tulevaisuudessa. Suomessa on monta väkivaltaa vähentävää ohjelmaa mm Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman päivittäminen. Kunnissa tunnetaan huonosti, mikä merkitys tällaisella suunnitelmalla on? Asiasta puhuminen sen oikealla nimellä, turvallisuus on laaja käsite eikä kohdennu mielissä heti väkivaltaan. Toivottiin, että sairaanhoitopiiri ottaisi vastuuta kehittämisestä edelleen. Pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta kehittää palveluja ja osaamista yksin. lähisuhdeväkivallasta koituvat kustannukset ja palvelujen kehittämisen talousvaikutukset olisi hyvä nostaa esille Lähisuhdeväkivaltatyön jatkumisen varmistaminen oleellisinta Maakunnallinen koordinaatio ja resurssointi turvaisi kehittämistyön jatkumisen maakunnassa. Tarvitaan tiedotusta, koulutusta, kuntalaisten osallisuuden varmistamista, hoitoketju ja palveluketjut, yhteistyön mahdollistamista ja maakunnallista asiantuntijaverkoston ylläpitoa. 7. Seuraavan työkokouksen ajankohdan päättäminen Seuraavan työkokouksen ajankohdaksi päätettiin: klo Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, Jyväskylä, luentosali 100, 1. krs. Paikalle pyydetään myös järjestöjen ja poliisin edustajia. Kutsua pyydetään ystävällisesti levittämään eteenpäin kunnissa. Kirjasi Merja Pihlajasaari ja Ulla Frantti-Malinen
13 13/13 ASIAKIRJAN NIMI
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotVammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013
Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKeskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5
Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä
LisätiedotKeski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015
Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen 2012 2014
LisätiedotALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA
ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄN JÄSENET Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotSote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:
Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08
Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi
LisätiedotPaikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa
Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015
LisätiedotKOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS
1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotSopimus Keski-Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelusta
Sopimus Keski-Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelusta 1. Osapuolet Nimetään tähän jakson 1. alle erikseen kaikki maakunnan kunnat, jotka haluavat sopimusperusteisesti valmisteluun osallistua.
LisätiedotKeski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)
Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotSuvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotMaakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön
Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotKESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2015 1 (5)
1 (5) Aika Ma 7.9.2015 klo 13 16.00 Paikka Kokoustila 100, 1. krs, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, Jyväskylä Kutsutut Ahlström, Marko palvelukodin johtaja, Päivänsäteen Palvelukoti,
LisätiedotKatsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015
Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotTyöryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila
Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke 6.9.2017 klo 8.30-15.30 Kuusa, Varjolan tila Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotValtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotTyöryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti klo Kuusa, Varjolan tila
Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti 19.9.2017 klo 8.30-15.30 Kuusa, Varjolan tila Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus
Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta
LisätiedotLÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE Arviointikysely II Yhteenveto
LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE Arviointikysely II Yhteenveto Päivi Koikkalainen 10.10.2014 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VASTAUKSISTA... 2 2.1. Taustatiedot...
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotIkääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa
Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020
KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 15.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015 1. Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos
LisätiedotKUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY
Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotTyöryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:
Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2013
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Vanhusneuvostokyselyn tulokset... 4 2.1 Kyselyn taustatiedot... 4 2.2 Vanhusneuvostojen käytännöt... 4 2.3. Kokoukset
LisätiedotLähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014
Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä Riitta Pylvänen 26.11.2014 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke selvittää Kunnat päättävät
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotAsumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012
Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös
LisätiedotHANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi
PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS
Lisätiedot4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotTAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT
1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 -hankkeen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän kokous 4 / 2015
Keski-Suomen SOTE2020 -hanke Muistio Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työryhmä 8.12.2015 Keski-Suomen SOTE2020 -hankkeen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän kokous 4 / 2015 Aika Tiistai 8.12.2015
LisätiedotLAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Sivistystoimi kunta-maakunta -yhteistyössä Kunnat vastaavat jatkossakin
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotKirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/
LisätiedotLÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON II TYÖKOKOUS
MUISTIO 10.9.2014 LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS - HANKKEEN JA KUNTAVERKOSTON II TYÖKOKOUS AIKA: 10.9.14 klo 13.00-15.30 PAIKKA: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Ylitornio 27.8.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotKukoistava kotihoito hankkeen esittely
24.3.2017 Yksityisten palvelujentuottajat Kukoistava kotihoito hankkeen esittely Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus VISIO ja PÄÄTAVOITE Visio Koko Keski-Suomen maakunnassa kotihoidolla
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: to 12.12.2013 klo 12.00 16.00 Paikka: Jämsä, Sairaalantie 11, auditorio Asialista 1. Kokouksen avaus 2.
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotInnostu yhteistyöstä!
Innostu yhteistyöstä! 19.2.2019 Pihtipudas Anu Hätinen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa Tarjoamme Järjestöille
LisätiedotKeski-Suomi ja kanta-palvelut
Keski-Suomi ja kanta-palvelut - Missä mennään ja mitä tiedetään? Lähtökohdat esiselvitykseen Toteutus 1.1-31.3.2019 Maakunta- ja sote-uudistus Lakiesityksen toteutuminen? Kokonaiskuva Keski-Suomen sosiaalipalveluiden
Lisätiedot