LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE Arviointikysely II Yhteenveto

Transkriptio

1 LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE Arviointikysely II Yhteenveto Päivi Koikkalainen

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YHTEENVETO VASTAUKSISTA Taustatiedot Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteen 1 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoitteen 2 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoitteen 3 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoitteen 4 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoitteen 5 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Yhteenveto tavoitteita 1 5 koskevista arvioinneista Hankkeen toteutuminen Hanke kokonaisuutena LOPUKSI...22 Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Kohtien 1 5 frekvenssitaulukot...32 Liite 3. Kohdan 24 vastausten frekvenssit ja prosentuaaliset jakaumat Kuvioluettelo Kuvio 1. Vastaajien arviot tavoite 1:n toteutumisesta prosentteina (n=31) Kuvio 2. Vastaajien arviot tavoite 2:n toteutumisesta prosentteina (n=31) Kuvio 3. Vastaajien arviot tavoite kolmen toteutumisesta prosentteina (n=31) Kuvio 4. Vastaajien arviot tavoite 4:n toteutumisesta prosentteina (n = 31) Kuvio 5. Vastaajien arvio tavoite 5:n toteutumisesta (n=30) Kuvio 6. Yhteenveto tavoitteiden 1 5 toteutumista koskevista arvioinneista (% vastanneista) Kuvio 7. Vastaajien arviot hankkeen toteutumisesta ja tuloksista (n=29/30)....19

3 2 (41) 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hankkeen II arviointikyselyn keskeiset tulokset. Kyselyssä selvitettiin hankkeessa mukana olleiden henkilöiden näkemyksiä hankkeen toteutuksesta ja tuloksista sekä hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden juurruttamisesta. Arviointikysely toteutettiin Kysely lähetettiin 117 hankkeeseen osallistuneelle henkilölle tai sidosryhmän jäsenelle sähköpostitse Webropol-lomakkeella. Muistutukset kyselyyn vastaamisesta lähetettiin 23. ja Kyselyyn vastasi 31 henkilöä. Hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen kokosi kyselylomakkeeseen hankkeen keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kuvaavat tekstiosiot (Ks. Liite 1: Kyselylomake). Toiston välttämiseksi tähän yhteenvetoon on poimittu kyselyä taustoittavista teksteistä vain keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Webropol-kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi Mika Moilanen. Vastausten yhteenvedossa on ilmoitettu kyseiseen kohtaan vastanneiden henkilöiden lukumäärä (n). Lisäksi on laskettu prosenttiosuuksia. Vastaajien teksteistä poimitus suorat lainaukset on erotettu muusta tekstistä lainausmerkeillä ( ) ja kirjoitettu kursiivilla. 2. YHTEENVETO VASTAUKSISTA 2.1. Taustatiedot Vastaajista (n=30) suurin osa oli väkivaltatyön kuntakoordinaattoreita tai kunnan väkivaltatyöryhmän jäseniä (9/30) sekä hankkeen yhteistyökumppaneita (9/30). Osa vastaajista oli kouluttajia (6/30) sekä projekti-, ohjaus- tai muiden työryhmien jäseniä (9/30). Sama vastaaja voi toimia hankkeessa useammassakin roolissa, joten erilaisia tehtäviä mainittiin yhteensä 37. Kolme vastaajaa työskenteli johtavassa tai hallinnollisessa tehtävässä jossain kunnassa. Lähes kaikki vastaajat työskentelivät julkisella sektorilla (26/30). Kolme vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä kolmannella sektorilla. Yksi vastaaja ei kuulunut kumpaankaan em. ryhmistä Tavoitteet ja toimenpiteet Kyselyn ensimmäisessä osiossa (Kohdat 1 5) vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hanke on edistänyt lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden

4 3 (41) toteutumista. Vastaajat arvioivat tavoitteiden toteutumista viisiportaisella asteikolla (Huonosti, Melko huonosti,, Melko hyvin, Hyvin). Osallistujia pyydettiin perustelemaan valinta avoimella vastauksella. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä toimenpiteet ovat vastaajan mielestä merkittävimpiä tulosten juurtumisen kannalta. Hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä kuvaava teksti oli tavoitteiden yksi ja kaksi osalta melko laaja, joten teknisistä syistä ko. tavoitteita koskeva materiaali jaettiin sähköisellä lomakkeella kahteen osioon. Osioiden sisältämät vastaukset yhdistettiin raportointivaiheessa uudelleen yhdeksi kokonaisuudeksi Tavoitteen 1 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoite 1: Hankkeen tavoite on tuottaa maakunnallinen läheisväkivallan ennaltaehkäisyn, hoidon ja palvelurakenteiden kehittämismalli Keski-Suomeen ja tehdä vaikuttamistyötä valtakunnallisen keskuksen perustamiseksi. Yli puolet vastaajista (57 %, n=31) arvioi, että tavoitteen 1 toteuttamisessa on onnistuttu melko hyvin tai hyvin. Toisaalta neljännes (25 %) vastaajista arvioi, että ko. tavoite on toteutunut melko huonosti tai huonosti. 18 % vastaajista ei osannut muodostaa selkeää käsitystä ensimmäisen tavoitteen toteutumisesta. Vastausten jakauma on kuvattu tarkemmin kuviossa 1 sekä liitteessä 2 (Taulukko 1). Hyvin 3 Melko hyvin 54 Melko huonosti % vastanneista Huonosti Kuvio 1. Vastaajien arviot tavoite 1:n toteutumisesta prosentteina (n=31). 23 vastaajaa kirjasi perusteluja tekemälleen valinnalle. Vastauksista käy hyvin ilmi, miksi arviot tavoite 1:n toteutumisesta vaihtelivat.

5 4 (41) Vastauksissa todettiin, että arviointia on osittain vaikea tehdä, koska nyt vasta ollaan pääsemässä ytimeen hiljalleen (2/23). Arviointia hankaloitti myös se, että hankkeeseen osallistuminen oli ollut satunnaista (1/23). Näkemykset hankkeen tavoitteenasettelusta vaihtelivat: joidenkin vastaajien mielestä tavoitteet ja suunnitelmat näyttivät hyviltä ja olivat kunnossa (2/23), mutta toisaalta todettiin, että tavoitteiden toteutukseen liittyi epäselvyyksiä. Esimerkiksi suunnitelmien toteuttamisesta ja vastuunjaosta sekä ehkäisytyön juurruttamisesta kaivattiin lisätietoa ja avointa tiedottamista (3/23). Tavoitteet myös muuttuivat hankkeen alussa useampaan kertaan (1/23). Lisäksi todettiin, että tavoitteet olivat osittain päällekkäisiä avi:n työryhmän sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen linjausten kanssa, minkä vuoksi yhteistyötä näiden tahojen kanssa olisi voinut rakentaa enemmän (2/23). Perusteluissa mainittiin, että työ on hyvässä käynnissä Keski-Suomessa ja maakunnalliset tavoitteet ovat toteutuneet kohtuullisesti (5/23), mutta pysyvä tukirakenne jää saavuttamatta (1/23). Lisäksi kolmessa vastauksessa todettiin, että valtakunnalliset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Valtakunnallista koordinointia ja konsensuskokouksen järjestämistä kuitenkin toivottiin (2/23). 2/23 vastaajan mielestä tavoitteiden toteutuksessa on onnistuttu huonosti, koska käytännössä tuloksia vähän ja varsinaista kehittämistä ei ollut nimeksikään. Hanketta pidettiin kuitenkin yhtenä välietappina systemaattisen mallin juurruttamisessa (1/23). Useissa perusteluissa todettiin, että hankkeessa on pyritty varmistamaan lähisuhdeja perheväkivallan ehkäisy ja palvelut kehittyvässä sote palvelukokonaisuudessa luomalla hyvää pohjaa tulevan sote ratkaisun käyttöön. Yhteistyö Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen kanssa koettiinkin tärkeäksi (4/23). Toisaalta tuotiin esille, että epäselvä ja keskeneräinen sote uudistus vaikeuttaa pitkäntähtäimen suunnitelmien tekemistä myös läheisväkivallan ennaltaehkäisyn osalta (2/23). Tulevissa toimintamalleissa ei tulisi myöskään unohtaa, että kolmannella sektorilla on tehty vuosia ansiokasta väkivaltatyötä ja siellä on paljon osaamista aina tunnistamisesta väkivallasta kärsivien auttamiseen, niin uhri kuin tekijänäkökulmasta (1/23). Tavoitteeseen yksi liittyi useita alatavoitteita (ks. liite 1). Vastaajien esittämät perustelut ja kommentit on ryhmitelty seuraavassa näiden alatavoitteiden mukaisesti: Maakunnallinen läheisväkivaltapalvelujen kehittämistyö ja koordinaatio vahvistuvat. Perusteluissa todettiin, että koordinointia tarvitaan varmasti, mutta resurssien saamista maakunnallisen koordinaattorin palkkaamiseen pidettiin epävarmana (7/23). Lisäksi tuotiin esille, että näiden tavoitteiden mukaista hyvää toimintaa ja yritystä oli ja osittain tavoitteet toteutuivat (1/23).

6 5 (41) Keskisuomalainen aarre-osaamiskeskusmalli on hyväksi todettu ja levitettävissä muualle Suomeen. Myös aarre-osaamiskeskuksen osalta todettiin, että tavoite on toteutunut osittain (2/23). Lisäksi mainittiin, että Aarrehankkeella on saatu kokonaiskuva Keski-Suomen väkivaltatyöstä, mikä on lähtökohta maakunnalliselle kehittämiselle ja koordinoinnille (1/23). Toisaalta oli epäselvyyttä Aarre-osaamiskeskuksen toiminnan konkreettisuudesta ja erityisesti toiminnan jatkuvuudesta (2/23). Turvallisuuden lisääminen ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tavoitteet on kirjattu Keski-Suomen Maakunnalliseen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmaan vuosille Myös tämän tavoitteen todettiin toteutuneen osittain (4/23). Viiden vuoden kulutta jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski- Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävä on laatia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Tämän toimintaohjelman tulee sisältyä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. Tavoitteen toteutuminen oli jäänyt epäselväksi yhden vastaajan mielestä (1/23). Hanke on tukenut kuntien lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmien laatimista (esimerkiksi Keuruu) (4/23). Joissakin kunnissa hanke on pystynyt vaikuttamaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteisiin ja toimintasuunnitelmien laatimiseen (esimerkiksi työryhmien perustaminen) (2/23), mutta joissakin kunnissa rakenteissa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia (3/23). Vastauksissa todettiin, että kuntia ei ole saatu liikkeelle osaamiskeskuksen aktiivisuudesta huolimatta riittävästi eikä tukirakenne malli ole toteutunut siten riittävästi ja pysyvästi (2/23). Hankkeen aikana kuntien tietoisuus lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä asioista on kuitenkin lisääntynyt, vaikka tiedon vienti käytäntöön onkin vielä kesken (1/23). Pienten kuntien näkökulmasta seutukunnalliset toimintamallit ja -suunnitelmat olisivat toimivampia kuin kuntakohtaiset toimintamallit ja -suunnitelmat, koska työntekijäresurssit ovat pienet (1/23). Vastuu toimeenpanosta on kuitenkin kunnilla. Yhteistyö- ja kehittäjäverkoston toiminnan tulevaisuus nähtiin epävarmana, koska verkoston jäsenet työskentelevät oman työn ohessa (2/23). Positiivisena nähtiin esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalaan perustettu monialainen läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävä on tukea läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia ja edistää Läheisväkivallan hoitoketjun toimivuutta erikoissairaanhoidossa (1/23), vaikka erikoissairaanhoidon osuuden koettiin jääneen muuten ohueksi (1/23).

7 6 (41) Perusterveydenhuollossa läheisväkivallan erityisosaamisen koettiin olevan edelleen melko vähäistä (1/23). Eri palvelujen asiakastyöhön toivottiin lisää työkaluja, osaamista ja rohkeutta, mikä edellyttäisi jatkossakin panostamista koulutuksiin ja lisäperehdytykseen (1/23). Jatkossa kehittämistä vaativina asioina nostettiin esille myös: Väkivallan ehkäisytyön esillä pitäminen työ- ja muissa yhteisöissä (2/23) Väkivaltaseulan käytön vakiinnuttaminen (vastaajan mukaan seulan käyttö riippuu nykyisin henkilöstä) (1/23) Päivähoidossa ei välineitä asian puheeksi ottamiselle (1/23) Kunnassa ei ole tiedotettu kuka tekee tai koordinoi väkivaltatyötä (1/23) Useissa vastauksissa tuotiin esille myös hankkeen onnistumisia : Läheisväkivallan ehkäisy on ollut hyvin esillä (4/23) Koulutukset ovat olleet onnistuneita (3/23) Työvälineiden ja tiedon saaminen väkivallan järjestelmällisempään kysymiseen ja tunnistamiseen (3/23) On tuotettu uusia hyviä materiaaleja (2/23) Läheisväkivaltaan liittyviä asioita on työstetty yhteisesti monialaisessa työryhmässä (1/23) Merkittävimmät toimenpiteet tavoitteen 1 tulosten juurtumisen kannalta (n=21) Tavoitteen yksi juurtumisen kannalta merkittävimpänä toimenpiteenä nähtiin maakunnallisen koordinaatio- ja kehittämistyön jatkaminen, mikä voitaisiin toteuttaa maakunnallisen koordinaattorin avulla (9/21). Seuraavaksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi nostettiin koulutus (5/21), toiminnan jatkuvuuden ja seurannan varmistaminen (4/21), selkeiden toimintamallien ja yhtenäisten hyvien käytäntöjen luominen asiakastyöhön (4/21) sekä kuntien ja kuntapäättäjien sitoutuminen pitkäkestoiseen toimintaan väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi (4/21). Seuraavaan luetteloon on ryhmitelty kaikki vastaajien esittämät tavoite 1:n juurruttamiseen liittyvät kommentit: Maakunnallinen koordinaatio ja kehittämistyö; koordinaattori (9/21) Koulutus (5/21) o Koulutuksen tulisi olla laaja-alaista ja sektorirajat ylittävää (kuten hankkeessa on ollutkin) (1/21) o Koulutusta tulisi toteuttaa eripuolilla maakuntaa ruohonjuuritasolla (1/21) Toiminnan jatkuvuus ja seuranta (4/21)

8 7 (41) Selkeiden toimintamallien ja yhtenäisten, hyvien käytäntöjen luominen asiakastyöhön (4/21) Kuntien ja kuntapäättäjien sitoutuminen (pitkäkestoisesti) väkivallan vähentämiseen ja ehkäisyyn (4/21) Pysyvien rakanteiden luominen joka tasolle (3/21) Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tavoitteiden kirjaaminen Keski-Suomen maakunnallisen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelmaan (3/21) Tiedottaminen ja tiedon jakaminen (3/21) Jatkuva asian esilläpito myös kansalaisille ei vain työntekijöille. Asennetyö: tietoisuus ilmiöstä ja työn vaikuttavuudesta. Jalkautumalla jakamaan tietoa tunnistamisesta ja puuttumisesta. Paikallisten koordinaattoreiden selkeä työnkuva ja resurssoitu työaika, esim. kouluttamiseen, tiedottamiseen ja kehittämiseen (3/21) Valtakunnallinen kehittämistyö ja koordinaatio (2/21) Maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä (2/21) Yhteistyö (2/21) Hankkeessa aloitetun koordinaatio- ja kehittämistyön jatkaminen Keski- Suomen Sote2020- ja Uusi sairaala-hankkeissa (2/21) Kunnan toimintaohjelma ja -suunnitelma yhteistoiminnan, väkivallan tunnistamisen, puuttumisen ja tarvittavien palvelujen toteuttamisesta (2/21) Keuruun toimintamalli (2/21) Valmistuva hoitoketju (1/21) Asiantuntijuus (1/21) Läheisväkivallan kartoittaminen (1/21) Tavoitteen 2 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoite 2: Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa Vastaajien (n=31) enemmistö (69 %) oli sitä mieltä, että tavoite 2 on toteutunut hyvin (19 %) tai melko hyvin (50 %). 13 % vastanneista taas oli sitä mieltä, että läheisväkivallan tunnistamisessa ja puuttumisen lisäämisessä on onnistuttu melko huonosti. 18 % ei osannut sanoa, miten tavoite 2 on toteutunut. Kysymykseen vastasi yhteensä 31 henkilöä. Eri vaihtoehtojen prosentuaaliset jakaumat on esitetty kuviossa 2 ja frekvenssit liitteessä 2.

9 8 (41) Hyvin 19 Melko hyvin 50 Melko huonosti % vastanneista Huonosti Kuvio 2. Vastaajien arviot tavoite 2:n toteutumisesta prosentteina (n=31). Perusteluissa todettiin, että läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa on tärkeä tavoite käytännön toiminnan kannalta (3/21): Toimintamallin levittäminen kuntiin ja Keski-Suomeen hyvä asia. Tätä materiaalia tarvitaan, jotta tietoja voidaan päivittää ja saadaan tarvittaessa uusia osaajia joukkoon. Juuri tätä tarvitaan hoitoketju, tunnistamisen mallit ja työkalut. Vastauksissa todettiin, että työkalujen käyttö on alkanut : läheisväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat tehostuneet hankkeen myötä (9/21). Hankkeen kautta on saatu myös lisää tietoa (5/21) ja systemaattiseen seulontaan on perehdytty aikaisempaa paremmin (1/21). Koulutus lisäännyt varmaan tietoa ja ehkä sitä kautta tunnistamista ja puuttumista. Tavoite 2:n osalta tärkeimpänä toimenpiteenä nähtiin hankkeessa toteutettu koulutus. 16/21 vastaajaa toi esille, että koulutukset ovat olleet onnistuneita ja niille asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin. hankkeen vahvuus ja merkittävin tulos Koulutukset, jotka Kaste-hankkeessa käynnistyneet ovat olleet todella tavoittavia ja kohdistuneet arkityössään asiakkaita kohtaavien ammatillisen osaamisen kerryttämiseen. Hyvä ja merkittävä jatkumo!

10 9 (41) Vastaajien mielestä koulutuksilla on tavoitettu suuri määrä ihmisiä (4/21) ja niille on ollut tarvetta (2/21). Lisäksi mainittiin, että koulutuksista on tiedotettu hyvin (1/21) ja Kouluttajat ovat olleet alansa huippuja. (1/21). Positiivista on ollut myös se, että koulutuksia on tarjottu eri muodoissa alueellisesti ja eri kohderyhmille (2/21). 3/21 vastauksessa todettiin, että kuten tavotteista näkee, niin levitettiin tietoa edellisien hankkeiden kehittämillä materiaaleilla, mikä olisi vastaajien mielestä pitänyt tuoda paremmin esille hankkeen toteutuksessa. Koulutukseen liittyvänä edistysaskeleena nähtiin ammattikorkeakoulussa opiskelevien mahdollisuus opiskella alaa (mikä on ollut aikaisemmin vain harvoin mahdollista) (1/21) sekä etäopiskelun mahdollistaminen verkko-oppimisympäristöjen avulla (1/21). Verkko-oppimisympäristöt toimivat riippumatta koulutusresursseista ja niihin on mahdollista perehtyä myös omalla ajalla. Toisaalta verkkokoulutusta ei nähty parhaana mahdollisena koulutusmallina, kun koulutetaan tulevia ammattilaisia väkivaltateemasta (1/21). Verkkokurssin sisältöä tulisi myös kehittää edelleen, koska nyt vain harva suoritti loppuun (1/21). 4/21 vastauksessa todettiin, että perehdytyksen, jatkokoulutuksen ja osaamisen ylläpitämisen tulisi olla jatkuvaa, minkä vuoksi alueelle tarvittaisiin enemmän kouluttajia (1/21). Lisäksi toivottiin, että Ikäihmisiä koskevia koulutuksia olisi voinut olla useampi. (1/21). Muutamat vastaajat toivat esille huolensa siitä, että toimintamalli ei ole levinnyt riittävästi koko maakunnan alueelle ja useissa kunnissa päätökset toteuttamisesta ja käyttöönotosta puuttuvat edelleen (7/21). Yhdenmukaisissa ja systemaattisissa käytännöissä on vielä kehittämistä (2/21). Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia ei ole pystytty juurruttamaan kaikkiin kuntiin. Hankkeen puitteissa on tehty se mikä on voitu. Läheisväkivallan ehkäisy on kaikkien kunnan viranomaisten tehtävä - miten saada ehkäisevä väkivaltatyö juurrutettua kaikille kunnan toimijoille, ettei sen enää käsitettäisi kuuluvan vain SOTE-toimijoille?! Kommenteissa pohdittiin myös syitä siihen, miksi läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia ei ole pystytty ottamaan riittävän laajasti käyttöön. Joissakin vastauksissa arveltiin, että tämä voi johtua esimerkiksi kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta ja SOTEn odotuksesta (1/21) tai siitä, että väkivaltatyötä ei johdeta kunnissa. Esimerkiksi koulutuksiin työntekijät ohjautuivat omaehtoisesti eikä niin, että organisaatio olisi päättänyt käynnistää toimintamallin ja kouluttaa henkilöstöä suunnitellusti (1/21).

11 10 (41) Tunnistamisen ja puuttumisen osalta ongelmaksi nähtiin myös se, että läheisväkivallan hoitoketju ei toimi käytännössä riittävän tehokkaasti (esim. väkivallalle altistuneille lapsille on vaikea löytää soveltuvaa palvelua riittävän nopeasti) eikä kaikilla paikkakunnilla ole apua saatavilla, vaikka ongelmat tunnistettaisiinkin (3/21). Yhdessä vastauksessa todettiin, että toiminnan turvaaminen ei ole onnistunut sairaanhoitopiirissäkään eikä toimintamallin valtakunnallinen levittäminen erikoissairaanhoidon piiriin ole onnistunut hankkeen aikana. Merkittävimmät toimenpiteet tavoitteen 2 tulosten juurtumisen kannalta (n=15) Tulosten juurruttamisen kannalta keskeisimmiksi toimenpiteiksi nimettiin koulutusten jatkaminen (7/15), paikallistason toiminnan kehittäminen (6/15) sekä toimintatapojen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen hoitoketjun avulla (3/15). Paikallistason toiminnan, ruohonjuuritason toiminnan kehittämisestä ja tukemisesta nostettiin esille esimerkiksi: neuvoloiden systemaattinen työ systemaattinen seulonta oikea puuttuminen oikeassa ajassa lähiesimiesten sitoutumisen ja sitouttamisen kautta toiminnan juurtuminen osaksi jokaisen perustyötä Koulutusten jatkamisen nähtiin edellyttävän koordinoijan palkkaamista ja systemaattisen koulutusrakenteen luomista (esimerkiksi sairaanhoitopiiri tai muu yhtä iso toimija) (3/15). Juurruttamisessa pidettiin tärkeänä myös verkkomateriaalien saatavuutta (Läheisväkivallan verkkokurssi, 5 op, JAMK ja Läheisväkivalta - verkkoperehdytysmateriaali, KSSHP) (2/15), vaikka toisaalta kahdessa vastauksessa todettiinkin, että väkivaltatyöhön kouluttamisen pitäisi tapahtua aina kokeneiden ammattilaisten johdolla lähiopetuksena. Väkivallasta kouluttaminen verkkototeutuksena on mielestäni vastuutonta. Tarvitaan pitkän linjan väkivaltaosaajia, jotka voitaisiin irroittaa muusta työstä väkivaltatyöhön. Muita vastaajien esille nostamia, läheisväkivallan tunnistamista ja puuttumista edistäviä näkökohtia koulutusten järjestämiseen: Etäoppimisen mahdollistaminen on tärkeää. ; Kuntien mahdollisuus lähettää työntekijöitä koulutuksiin on vähentynyt. (2/15) Koulutus osaksi ammattillisia tutkintoja (ammattikorkeakoulu ja ammatillinen opisto; esimerkiksi sosionomi, terveydenhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja, lähihoi-

12 11 (41) taja) (1/15) Paikallistason koulutus (1/15) Syventävä koulutus (keskitetysti) (1/15) On tärkeää saada lisää kouluttajia ja asiantuntijoita (Keski-Suomen) alueelle. (1/15) Muita tulosten juurtumisen kannalta merkittäviä, vastaajien kirjaamia asioita: Toiminnan pitkäjänteisyys ja jatkuvuus (2/15) Verkoston koordinointi ja väkivaltakoordinaattorin palkkaaminen (2/15) Konsultointimahdollisuuden järjestäminen (2/15) Lähisuhdeväkivaltaa koskevan materiaalin helppo löydettävyys ja käytettävyys kunnissa ja koko maakunnassa eri toimijoiden keskuudessa (esim. sosiaali- ja yhteispäivystys, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat) (2/15) Oppiminen toisten kokemuksista ja malleista 1/15 Työnohjauksen järjestäminen 1/15 Hoitoketjusta tulisi tiedottaa(1/15) ja sen tulisi soveltua myös sote-integraatioon (1/15). Hyvä suunnittelu yhteistyössä myös valtakunnallisten toimijoiden kanssa 1/ Tavoitteen 3 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoite 3: Läheisväkivallan palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen Kysymykseen vastasi 31 henkilöä. Lähes puolet (45 %) vastaajista oli sitä mieltä, että läheisväkivallan palvelurakenteiden ja -ketjujen kehittämisessä on onnistuttu hyvin tai melko hyvin. Melko suuri joukko vastaajista (39 %) ei osannut arvioida tätä kysymystä. 16 % vastaajista (5/31) arvioi, että em. tavoitteen saavuttamisessa o onnistuttu melko huonosti tai huonosti. Vastausten prosentuaaliset jakaumat on esitetty tarkemmin kuviossa 3 ja vastaajien määrän jakautuminen liitteessä 2.

13 12 (41) Hyvin 10 Melko hyvin 35 Melko huonosti % vastanneista Huonosti Kuvio 3. Vastaajien arviot tavoite kolmen toteutumisesta prosentteina (n=31). Useissa vastauksissa (5/15) todettiin, että tavoitteen toteutumista on vaikea arvioida kokonaisuutena, koska osa asioista on vielä kesken. Yhdessä vastauksessa mainittiin, että hankkeen tavoitteet ovat päällekkäisiä AVI:n kanssa, mikä ilmeisesti viittasi siihen, että on hankala arvioida, miltä osin palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen on pelkästään hankkeen aikaansaamaa. Lisäksi 3/15 vastaajaa toi esille, että työ on vasta alkuvaiheessa eikä läheisväkivallan ennalta ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä palveluja ole riittävästi saatavilla (1/15): Hyviä ituja on saatu aikaan, mutta vielä ollaan teoriassa eikä käytännössä. Kuntalaiset eivät vielä saa lähisuhdeväkivaltaa ennalta ehkäiseviä palveluja ja hoitopalveluja. Ennalta ehkäisyn pitäisi yhä vahvemmin lähteä tietotaitokasvatuksena päiväkodissa ja koulussa, jolla voidaan rikkoa läheisväkivaltaan liittyviä kulttuurisia stigmoja. 1/15 Läheisväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän työn perusedellytyksenä pidettiin hoitoketjujen saamista kuntiin (2/15). Aikaisemmissa hankkeissa käynnistettyä ja nykyisessä hankkeessa jatkettua hoito- ja palveluketjun rakentamista pidettiin onnistuneena (1/15). Lisäksi todettiin, että työntekijät ovat sitoutuneet hyvin laatimaan hoitoketjua (1/15) ja että Hoito- ja palveluketjun rakentamisessa on käytetty laajasti monialaista asiantuntemusta kunnista ja muista palveluista (1/15). Yhdessä vastauksessa tuotiin kuitenkin esille, että En ole kuullutkaan sähköisestä hoitoketjusta. Muita hankkeessa toteutettuja, vastaajien kirjaamia läheisväkivallan palvelurakenteiden ja ketjujen kehittämistä edistäviä asioita: Kunnille on asetettu selkeät tavoitteet, miten palveluja parannetaan (1/15) Pohtiva paikallinen työtapa (1/15) Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman ja suunnitelman valmistelu useissa kunnissa, esimerkkinä Keuruun malli. (1/15)

14 13 (41) Työntekijöiden koulutus (1/15) Tietoa saatavilla (1/15) Yhteistyön jatkaminen työryhmien muodostamassa verkostossa (1/15) Merkittävimmät toimenpiteet tavoitteen 3 tulosten juurtumisen kannalta (n=10) Hankkeessa aloitetun työn juurtumisen kannalta läheisväkivallan palvelurakenteiden ja -ketjujen kehittämisessä tärkeimmäksi tekijäksi nähtiin asian jatkuva esillä pitäminen, mikä edellyttää maakunnallista yhdyshenkilöä tai koordinaattoria sekä yhteistyöryhmää (väkivalta- tai hyvinvointityöryhmä) kuntatasolla tai seudullisesti (4/10). Muita juurtumisen kannalta tärkeitä asioita ovat suunnitelmallisen maakunnallisen ja paikallisen tai alueellisen kehittämistyön jatkaminen (2/10) sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmien ja -suunnitelmien laatiminen kuntiin (2/10). Työkalujen ja hoitoketjujen tulisi olla sähköisinä työntekijöiden saavutettavissa (2/10). Myös esimiehen sitoutumista pidettiin tärkeänä työn mahdollistajana (2/10). Lisäksi vastaajat nostivat esille yksittäisiä koulutukseen ja tiedottamiseen sekä hoitoketjuihin liittyviä asioita: Henkilöstön koulutus (1/10) Tiedotusta koulutuksista ja materiaaleista laajalle toimijajoukolle (1/10) Ammattihenkilöstö etsii ja löytää tietoa. (1/10) Läheisväkivallan hoitoketju palvelee tulosten juurruttamisen kannalta pitkällä aikavälillä hyvin. (1/10) Jatkuva seuranta ja arviointi hoitoketjujen toimivuudesta tarpeen. (1/10) Hoitoketju vaatii myös paikallista kouluttamista. Pelkkä hoitoketjun ilmestyminen ei saa aikaan muutosta, vaan sisältö olisi erittäin tärkeää käydä läpi työyhteisöissä sekä opastaa samalla myös työkalujen käyttö. 1/ Tavoitteen 4 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoite 4: Kuntalaisten osallisuuden varmistaminen Lähes puolet vastaajista (45 %)oli sitä mieltä, että hankkeessa ei saavutettu asetettuja tavoitteita kuntalaisten osallisuuden varmistamisen osalta. 48 % vastaajista ei osannut arvioida onnistumista, joten vain 6 % vastaajista(2/31) oli sitä mieltä, että tämän tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu melko hyvin. Vastausten prosentu-

15 14 (41) aaliset jakaumat on esitetty tarkemmin kuviossa 4 ja vastausten frekvenssit liitteessä 2. Hyvin 0 0 Melko hyvin 6 48 % vastanneista Melko huonosti 39 Huonosti Kuvio 4. Vastaajien arviot tavoite 4:n toteutumisesta prosentteina (n = 31). Perusteluina esitettiin, että tieto ei ole saavuttanut asiakkaita eikä kuntalaisia vielä (14/17), koska Toistaiseksi koulutus ja tiedotus on kohdentunut enemmän asiakastyötä tekeviin työntekijöihin. Tämä tavoite lähes saavuttamatta. Tieto ei ole siellä missä sitä tarvitaan ja mahdollisesti kysellään. Osasyynä voi olla se, että sähköisiä palveluja ei osata vielä käyttää täydellä teholla (4/17). Yhdessä vastauksessa todettiinkin, että sähköisten palvelujen lisäksi tarvitaan face to face tiedottamista. Tiedottamista ja kuntalaisten osallisuutta voisikin tehostaa sähköisten palvelujen lisäksi esimerkiksi kylätoiminnan ja kuntien palvelusivujen kautta (1/17). Lisäksi tuotiin esille, että yksi ongelma on, että kunnissa ei ole läheisväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon suunnattuja palveluja, jolloin asiasta ei voida tiedottaakaan (1/17). Yhden vastaajan mielestä kuntalaisten osallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta ei yleensäkään voida varmistaa projektien avulla. Merkittävimmät toimenpiteet tavoitteen 4 tulosten juurtumisen kannalta (n=8) Tulosten juurtumisen kannalta kuntalaisten osallisuutta edistävinä tekijöinä mainittiin seuraavat (vastaajia yhteensä kahdeksalta henkilöltä):

16 15 (41) Tiedon ja tiedottamisen lisääminen suunnitelmallisesti ja eri kanavia käyttäen (3/8) Tiedottamiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota väkivaltateemassa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kolmannen sektorin toimijoiden sitoutuminen läheisväkivallan ehkäisytyöhön (2/8) Riittävät resurssit kuntatasolle väkivaltatyön tekemiseen (2/8) Kuntien hyvinvointikertomus (1/8) Yhteistyö eri viranomaisten (poliisi, sosiaalipäivystys, kriisikeskus ym.) kesken jatkossakin tärkeää (1/8) Hanke on lisännyt kuntien tiedottamista väkivaltapalveluista ja väkivallan vaikutuksista alueella (1/8) Tavoitteen 5 toteutuminen ja merkittävimmät toimenpiteet tulosten juurtumisen kannalta Tavoite 5: Kokemustiedon ja tutkimustiedon tuottaminen Yli puolet vastaajista (53 %) arvioi, että hankkeessa on onnistuttu läheisväkivaltaa koskevan kokemus- ja tutkimustiedon tuottamisessa melko hyvin. 37 % ei osannut arvioida asiaa ja 10 % mielestä tämän tavoitteen saavuttamisessa oli onnistuttu melko huonosti tai huonosti. Tarkemmat prosentuaaliset jakaumat vastauksista on esitetty kuviossa 5 ja vastauksia koskevat frekvenssit liitteessä 2. Hyvin 0 Melko hyvin % vastanneista Melko huonosti 7 Huonosti Kuvio 5. Vastaajien arvio tavoite 5:n toteutumisesta (n=30).

17 16 (41) Perustelut (n=14) Myös tavoite viiden toteutumista koskevan arvioinnin perusteluissa todettiin, että arviointia on vaikea tehdä tässä vaiheessa, koska tuotokset ovat vielä osittain kesken (5/14). Lisäksi tuotiin esille huoli toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päätyttyä (2/24). Hyvällä alulla: miten varmistetaan hyvän pohjatyön jatkuminen, kun hanke loppuu? Positiivisena kokemus- ja tutkimustiedon tuottamiseen liittyvänä asiana tuotiin esille, että ohjeita ja toimintamalleja laadittaessa on hyödynnetty tutkimustietoa (1/14). Lisäksi todettiin, että hankkeessa on tuotettu runsaasti hyvää materiaalia ja työkaluja (8/14), joita on levitetty monipuolisesti eri ammattiryhmille ja niiden sidosryhmille. Kunnat tunnistavat ja ottavat käyttöön hyviä toimintamalleja ja työkaluja puuttua väkivaltaan. Opinnäytetyöstä on hyvä julkaisu. 3/14 vastauksessa tuotiin kuitenkin esille, että kaikista suunnitelluista kokemus- ja tutkimustiedon tuottamiseen liittyvistä toimenpiteistä (esimerkiksi kansalaisen verkkosivut, osaamiskeskus kansalaisille, toimintamalli) ei ole ollut saatavilla riittävästi tietoa. Lisäksi yhdessä vastauksessa todettiin, että tavoitteet eivät oikein vastaa otsikkoa. Merkittävimmät toimenpiteet tavoitteen 5 tulosten juurtumisen kannalta (n=10) Läheisväkivaltaan liittyvän kokemus- ja tutkimustiedon tuottamiseen liittyvien tulosten juurtumisen kannalta nähtiin merkittävimmäksi maakunnallisen toiminnan toteuttaminen (maakunnallinen läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli ja läheisväkivallan hoitoketju) (3/10). Nämä tulisi levittää myös muualle Suomeen (1/10). Lisäksi mainittiin, että maakunnallinen läheisväkivallan ehkäisyn ja hoidon suunnitelma (1/10) sekä jatkuvuuden varmistaminen paikallisella ja maakunnallisella tasolla (1/10). Sähköisen materiaalin tulisi olla helposti saavutettavissa (4/10) ja hankkeessa koottua tietoa tulisi hyödyntää koulutuksessa myöhemminkin (1/10). Yhdessä vastauksessa todettiin, että hanke ei ole tuottanut tietoa vain läheisväkivallasta vaan se on tuottanut tietoa myös terveydestä ja hyvinvoinnista Keski-Suomessa ja siitä miten lähisuhdeväkivallan ehkäisy liittyy hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen aikana koottu ja julkaistu opinnäytetyö väkivallan esiintyvyydestä Keski-Suomen kunnissa mainittiin hyvänä esimerkkinä tiedon tuottamisesta (1/10).

18 17 (41) Yhteenveto tavoitteita 1 5 koskevista arvioinneista Kuvioon 6 on koottu tavoitteita 1 5 koskevien vastausten tulokset. Vastausvaihtoehdot huonosti/melko huonosti sekä melko hyvin/hyvin on ryhmitelty samaan kategoriaan. Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite 4 45,5 48 6,5 Tavoite % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huonosti tai melko huonosti Melko hyvin tai hyvin Kuvio 6. Yhteenveto tavoitteiden 1 5 toteutumista koskevista arvioinneista (% vastanneista). Yhteenvedosta käy ilmi, että vastaajien mielestä parhaiten on toteutunut tavoite 2 eli läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa. 69 % vastaajista oli sitä mieltä, että tavoitteen toteuttamisessa on onnistuttu melko hyvin tai hyvin. Yli puolet vastaajista on arvioinut, että myös tavoitteet 1 (Hankkeen tavoite on tuottaa maakunnallinen läheisväkivallan ennaltaehkäisyn, hoidon ja palvelurakenteiden kehittämismalli Keski-Suomeen ja tehdä vaikuttamistyötä valtakunnallisen keskuksen perustamiseksi) ja 5 (Kokemustiedon ja tutkimustiedon tuottaminen) on saavutettu hyvin tai melko hyvin. Lähes puolet (45 %) vastaajista on ollut sitä mieltä, että läheisväkivallan palvelurakenteiden ja -ketjujen kehittämistä koskevat tavoitteet on saavutettu hyvin tai melko hyvin (tavoite 3). Heikoimmin on saavutettu tavoite 4 (Kuntalaisten osallisuuden varmistaminen). Vain alle 10 % vastaajista on ollut sitä mieltä, että tämä tavoite on saavutettu.

19 18 (41) Tulokset ovat yhdenmukaisia vastaajien antaman avoimen, kirjallisen palautteen kanssa Hankkeen toteutuminen Kohdassa 24 vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeen toteutumista 13 väittämän pohjalta. Vastausvaihtoehdot olivat: Täysin eri mieltä, Hieman eri mieltä, En osaa sanoa, Samaa mieltä Täysin samaa mieltä. Vastaajia eri osioissa oli Kohdan 24 vastaukset on koottu kuvioon 7. Tarkemmat tiedot vastaajien määrästä ja vastausten prosentuaalisista jakaumista löytyvät liitteestä 3.

20 19 (41) Hankkeessa toteutettu koulutus on lisännyt valmiuksia läheisvv:n ennalta ehkäisyyn ja varhaisen toteamiseen Läheisvv:n varh. tunnistamisen ja puuttumisen toim.mallin eteneminen vaatii hankekautta pidemmän juurrutusajan Hankkeen tuottama tieto on ollut hyödyllistä oman työni kannalta Hankkeen toiminta on kohdistunut työni kannalta tärkeisiin asioihin Toimenpiteet ovat tukeneet hyvin tavoitteiden saavuttamista Ls- ja perhevv:n vähentämisen ja ehk. huomioon ottaminen vahvistunut hv-strategioissa ja - suunnitelmissa maakunnallisella tasolla On pystytty edistämään K-S:ssa poikkihallinnollista yhteistyötä lähisuhdevv:n vähentämiseksi Työryhmillä on hyvät edellytykset jatkaa toimintaansa Yht.työverkostojen ja työryhmien avulla on saavutettu tuloksia Hankkeessa on pystytty vaikuttamaan kuntien toimintakäytäntöihin Toiminta on vahv. ls- ja perhevv:n hv-johtamista ja - suunnittelua paikallisella tasolla Toimenpiteillä on ollut yhteiskunnallista vaikuttavuutta Tmp:t ovat vahvistaneet as.lähtöisyyttä ja kansalaisten osallisuutta Täysin tai hieman eri mieltä Samaa tai täysin samaa mieltä Kuvio 7. Vastaajien arviot hankkeen toteutumisesta ja tuloksista (n=29/30).

21 20 (41) 2.4. Hanke kokonaisuutena Kohdissa 25. ja 26. vastaajia pyydettiin kertomaan, missä hanke on erityisesti onnistunut tai epäonnistunut. Kohta 27. oli varattu vapaamuotoisille kommenteille yleisesti, mutta siihenkin oli kirjattu asioita, joissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia tai joita olisi pitänyt kehittää enemmän. Tässä yhteenvedossa em. kohtien sisältämä aineisto on yhdistetty. Onnistumiset (n=15) 12/15 vastaajaa nosti erityiseksi onnistumiseksi hankkeen järjestämät koulutukset ja tietotaidon lisäämisen peruspalveluissa. Koulutusten järjestämisessä, niitä on ollut monipuolisesti ja hyvät luennoitsijat. En muista milloin olisin lähtenyt täältä kaukaa innolla kun on tiennyt että takuuvarmasti päivät ovat olleet onnistuneet. Koulutustilaisuudet olivat hyvin laadittuja ja monipuolisia, ja tunnelmaltaan välittömiä ja keskinäiseen ajatuksenvaihtoon kannustavia. Onnitteluni! 6/15 hanke onnistui myös läheisväkivaltaa koskevien asioiden esillä pitämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä. Paikalliselle kehittämistyölle annettu tuki ja apu mainittiin onnistumisena 5/15 vastauksessa. Lisäksi tuotiin esille, että laajoista tavoitteista ja haasteista huolimatta hankkeessa on saavutettu tuloksia (4/15). Haastavassa tilanteessa lähes mahdottomasta lähtökohdasta on saatu paljon hyvää aikaan. Mahdottoman laajoista tavoitteista saatiin jotakin tolkullista aikaiseksi. 3/15 vastaajaa nosti esille yhtenä onnistumisena uusien yhteistyöverkostojen syntymisen. Lisäksi vastauksissa oli yksittäisiä mainintoja seuraavista asioista: Sidosryhmiin ja päättäjiin vaikuttaminen Väkivaltatyön koordinoinnin tarpeen esille tuominen Hankkeen tuottamat materiaalit Väkivaltaseulan juurruttaminen neuvolatyöhön. Hankeen vetäjät ovat olleet aktiivisia ja jaksaneet kannustaa.

22 21 (41) Epäonnistumiset (n=13) Kysymykseen vastanneiden mukaan hankkeessa olisi pitänyt saada aikaan enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa (7/13), vaikka Paljon tavoitteiden suuntaista arvokasta on saatu aikaan (1/13). 2/13 vastauksessa annettiin myös kiitosta hankkeen työntekijöille arvokkaasta ja kärsivällisestä tuesta asian eteenpäin viennissä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö on jäänyt ohueksi. Kuntapäättäjiin vaikuttaminen Tiiviimpi kuntapäättäjien ja johdon herätys Kuntien sitouttaminen olisi pitänyt tehdä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuntatasolla 7/13 vastauksessa oli mainintoja siitä, että kansallisen osaamiskeskuksen tai muiden hankkeen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisessa ei onnistuttu. Yhdessä vastauksessa todettiin lisäksi, että Tavoitteet ovat olleet hieman epärealistisia.. Hanke on tuonut vain selvemmin kansallisen kehittämis- ja koulutuskeskuksen tarpeen esille. Keski-Suomi missasi mahdollisuutensa. Alkuperäinen hankehakemus oli epärealistinen. Niiden valossa tavoitteita ei saavutettu mutta niihin ei olisi ollutkaan mitään mahdollisuutta. Rakenteellinen kehittämishanke on haastava. Hankkeella ei ollut riittävästi tukea alkumetreillä, jota se olisi tarvinnut 6/13 vastaajan mielestä hankkeen tiedottamisessa olisi ollut parantamista. 4/13 vastauksessa todettiin, että hankkeessa saavutettuja tuloksia ei saatu juurrutettua riittävän hyvin tai hankkeessa aloitetun työn jatkuvuutta ei saatu varmistettua. Toivottavasti työ jatkuu väkivallanehkäisemiseksi hankkeen päättymisestä huolimatta, väkivalta ei valitettavasti pääty! Yksittäisiä mainintoja oli myös seuraavista: Kenttätyö Verkkokoulutus Puuttui kehittävä ote. Keräsi asiat kentältä ja otti omiin nimiinsä. Eettisesti arveluttavaa. Sähköiset tuotokset vasta tulossa

23 22 (41) Aika on ollut lyhyt. Yleisesti vastausten sisältöä kuvaa hyvin seuraava kommentti: hyvä kuitenkin että hanke oli, ilman sitä oltaisiin monessa vielä heikommissa kantimissa. 3. LOPUKSI Tähän yhteenvetoon on koottu Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus - hankkeen II arviointikyselyn tulokset. Yhteenvedon kokosi hankkeen ulkopuolinen henkilö, millä tavoiteltiin objektiivisuutta erityisesti laadullisen aineiston ryhmittelyssä ja raportoinnissa. Laadullinen aineisto on ryhmitelty kokonaisuudessaan raporttiin. Myös strukturoitujen kysymysten osalta alkuperäiset jakaumat on esitetty yhteenvedon liitteissä kokonaisuudessaan. Kyselyn tuloksia täytyy analysoida tarkemmin hankkeen keräämän muun arviointimateriaalin ja toteutuneen toiminnan valossa hankkeeseen osallistuneiden toimesta, joten tässä raportissa ei ole esitetty syvällisempiä johtopäätöksiä arviointikyselyn tulosten osalta.

24 23 (41) Liite 1. Kyselylomake. LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE II arviointikysely Kyselyn tarkoituksena on arvioida Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hankkeen (aarre) tuloksia ja toteutusta. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti. Hankkeen ulkopuolinen henkilö laatii tuloksista yhteenvedon, jota hyödynnetään hankkeen loppuarvioinnissa ja raportoinnissa. Jokainen kommentti on siis arvokas, joten toivomme aktiivista osallistumista. Suuret kiitokset vastauksistasi jo etukäteen! Vastausohjeet on kirjattu kysymysten yhteyteen. Avoimiin kenttiin voit vapaasti kirjoittaa perusteluja, ehdotuksia, huomioita, palautetta ja omia ajatuksia. Lisätietoja: Hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen, puh , s-posti: TAUSTATIEDOT 1. Miten kuvailisit rooliasi hankkeessa? (voit valita tarvittaessa useamman vaihtoehdon) Kuntakoordinaattori tai kunnan väkivaltatyöryhmän jäsen Johtava/hallinnollinen tehtävä kunnassa Yhteistyökumppani Ohjausryhmän jäsen Projektiryhmän jäsen Muun työryhmän jäsen Kouluttaja Hallinnoijan edustaja Joku muu, mikä? 2. Edustamani organisaatio: Julkinen Kolmas sektori Yksityinen Ei organisaatiota TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Toivomme, että arvioit seuraavissa osioissa, miten hanke on edistänyt lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden 1 5 toteutumista.

25 24 (41) Tavoite 1: Hankkeen tavoite on tuottaa maakunnallinen läheisväkivallan ennaltaehkäisyn, hoidon ja palvelurakenteiden kehittämismalli Keski-Suomeen ja tehdä vaikuttamistyötä valtakunnallisen keskuksen perustamiseksi. Tavoitteen 1 mukaan hankkeessa tavoiteltiin seuraavia tuloksia ja toimenpiteitä: Maakunnallinen läheisväkivaltapalvelujen kehittämistyö ja koordinaatio vahvistuvat. Suunnitelmallinen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö pystytään juurruttamaan kuntiin ja aarre-osaamiskeskuksesta muodostuu pysyvä tukirakenne Keski- Suomen kunnille. Keskisuomalainen aarre-osaamiskeskusmalli on hyväksi todettu ja levitettävissä muualle Suomeen. Turvallisuuden lisääminen ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tavoitteet on kirjattu Keski-Suomen Maakunnalliseen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmaan vuosille Myös kunnissa tulee olla kirjattu suunnitelma vähentää väkivaltaa ja parantaa palveluja. Kunnassa tai kunnan yhteistoiminta-alueella tulee olla toimintaohjelma ja -suunnitelma siitä, miten kunnassa tulee kehittää yhteistoimintaa, väkivallan tunnistamista, puuttumista ja tarvittavia palveluja (STM suositus). Ohjausryhmästä koostuva työryhmä teki konsensuskokousaloitteen Sosiaalija terveysministeriölle tammikuussa Ministeriö ei katsonut voivansa olla järjestäjä ja sen jälkeen yhteistyöhön ryhdyttiin Duodecim-seuran kanssa. Duodecim-seura on ottanut konsensuskokouksen järjestämisen harkittavaksi vuonna Konsensuskokouksen tarkoitus on saattaa laaja asiantuntijajoukko pohtimaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ja palvelujen kehittämisrakennetta Suomessa. Valmistelutyö jatkuu. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hankkeen toimintakausi on (1A) Arvioi miten hyvin tavoite 1:n toteutumisessa on onnistuttu: Huonosti Melko huonosti Melko hyvin Hyvin 4. (1B) Perustele edellinen 5. (1C) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi merkittävimmät tulosten juurtumisen kannalta?

26 25 (41) Tavoite 1: Hankkeen tavoite on tuottaa maakunnallinen läheisväkivallan ennaltaehkäisyn, hoidon ja palvelurakenteiden kehittämismalli Keski-Suomeen ja tehdä vaikuttamistyötä valtakunnallisen keskuksen perustamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin, että viiden vuoden kulutta jokaisessa kunnassa tai seutukunnalla Keski-Suomessa on monialainen työryhmä ja koordinaattori, joiden tehtävä on laatia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma. Tämän toimintaohjelman tulee sisältyä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden suunnitelmiin. Hankkeen pilottikunta Keuruun kaupunki on tuottanut malliksi muille kunnille Keuruun Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman, joka julkistetaan joulukuussa Myös Keski-Suomen keskussairaalaan on perustettu monialainen läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävä on tukea läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia ja edistää Läheisväkivallan hoitoketjun toimivuutta erikoissairaanhoidossa. Hanke tuottaa vuosille Keski-Suomen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelman, joka sisältää kuntien lähivuosien yhteiset tavoitteet kehittää palvelurakennetta, yhteistyötä, osaamista ja käytäntöjä. Suunnitelma tuotetaan kuntakartoituksen pohjalta yhteisessä kuntaverkoston työskentelyprosessissa vuonna (Työkokoukset ja ) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön maakunnallisen koordinaattorin tehtävää on esitetty osaksi Uusi sairaala ja SOTE-palvelukokonaisuutta (jo vuodelle 2015). Maakunnallisen koordinaattorin tehtävä on tukea kuntia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä yhteistyössä kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmien ja koordinaattoreiden kanssa. Hanke pyrkii varmistamaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ja palvelut kehittyvässä SOTE-palvelukokonaisuudessa ja -tuottajamallissa Keski- Suomen SOTE 2020-hankkeen kanssa. Hanke on koonnut kuntaverkoston alueelliseen yhteistyöhön, johon on sitouduttu melko hyvin. Hanke on kerännyt Keski-Suomeen monialaisen yhteistyöja kehittäjäverkoston kunnista ja palveluista. Hanke tuottaa tietoa kunnallisen päätöksenteon prosessista ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman jalkauttamisesta käytännössä. Hanke on nostanut esiin myös kipupisteitä, jotka hidastavat palvelurakenteen, osaamisen ja yhteistyön kehittymistä kunnissa. Tavoitteena on, että lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy siirtyy osaksi kuntien hyvinvointistrategiaa ja -johtamista ja lähisuhdeväkivallan seuranta ja arviointi vahvistuvat. 6. (1D) Arvioi miten hyvin tavoite 1:n toteutumisessa on onnistuttu: Huonosti Melko huonosti

27 26 (41) Melko hyvin Hyvin 7. (1E) Perustele edellinen: 8. (1F) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi merkittävimmät tulosten juurtumisen kannalta? Tavoite 2: Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa. Tavoitteen 2 mukaan hankkeessa tavoiteltiin seuraavia tuloksia ja toimenpiteitä: Läheisväkivallan hoitoketju tukee asiakkaan hoitoonohjausta, palvelujen saantia ja yhdenmukaistaa käytäntöjä Keski-Suomessa. Suurin osa Keski-Suomen kunnista käyttää systemaattisia menetelmiä tunnistaa ja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa, henkilökunta on koulutettu ja lvv. hoitoketju ja paikalliset palvelukartat ovat ammattilaisten käytössä. Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli ja työkalut on pystytty juurruttamaan kuntiin. Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli on ollut käytössä vuoden 2012 alusta Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (JY- TE), jossa neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa seulotaan systemaattisesti läheisväkivaltaa (Kaste-hanke). Systemaattinen seulonta on levinnyt Seututerveyskeskuksen neuvoloihin 2013 (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka). Vuonna 2014 koulutus siirtyi pohjoiseen Keski-Suomeen (Wiitaunioni, Saarikka ja Ääneseutu). Toimintamalli voidaan ulottaa kaikkiin kunnan peruspalveluihin. Yksikään kunta ei ole tehnyt päätöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaan ulottaa toimintamallia kaikkiin peruspalveluihinsa. 9. (2A) Arvioi miten hyvin tavoite 2:n toteutumisessa on onnistuttu: Huonosti Melko huonosti Melko hyvin Hyvin 10. (2B) Perustele edellinen: 11. (2C) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi merkittävimmät tulosten juurtumisen kannalta?

28 27 (41) Tavoite 2: Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa Hanke on tuottanut: Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisy -koulutus (16 h) x 4 ja seulan käyttöönotto, työvälineet-koulutus työntekijöille (puolikas päivä). Läheisväkivallan verkkokurssi (5 op) (JAMK). Läheisväkivalta verkkoperehdytysmateriaali (KSSHP) tulossa syksyn 2014 aikana Lisäksi on järjestetty maakunnallisia koulutuksia : Ehkäisevän väkivaltatyön maakunnallinen seminaari Lapset puheeksi ja neuvonpito -koulutus 2 koulutuskertaa Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Ikäihmisten läheisväkivalta Alkoholi ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta - varhaiskasvatus ja perusopetus tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä (AVI) ja Psyykkinen trauma ja Päätösseminaari Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin on osallistunut lähes 1000 henkilöä maakunnasta ( mennessä). Hankkeessa on tuotettu neljä Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisy -koulutusta 16 tunnin täydennyskoulutuksena, joka tähtäsi läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin käyttöönottoon kunnissa (206 osallistujaa). (Lapset ja perheet Kaste-hankkeessa oli aikaisemmin koulutettu 151 henkilöä JYTEn alueelta). Keski-Suomessa on yhä enemmän ammattilaisia, jotka tunnistavat ja osaavat puuttua läheisväkivaltaan. Suurin osa keskisuomalaisista lapsiperheistä on systemaattisen seulonnan piirissä (Jyte ja Seututerveyskeskuksen neuvolat). Yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa on tuotettu sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoille ja työntekijöille suunnattu viiden opintopisteen laajuinen Läheisväkivallan verkkokurssi. Koulutuksen tuottaminen jatkuu hankkeen jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja sairaanhoitopiirissä verkkototeutuksina. 12. (2D) Arvioi miten hyvin tavoite 2:n toteutumisessa on onnistuttu: Huonosti Melko huonosti Melko hyvin Hyvin 13. (2E) Perustele edellinen:

29 28 (41) 14. (2F) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi merkittävimmät tulosten juurtumisen kannalta? 3. Läheisväkivallan palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen Tavoitellut tulokset ja toimenpiteet: Läheisväkivallan sähköinen hoitoketju valmistuu joulukuussa 2014 ammattilaisten työn tueksi. Läheisväkivallan hoitoketjun rakentamiseen osallistuivat monialainen hoitoketjutyöryhmä sekä hoitoketjuun liittyvien paikallisten palvelupolkujen rakentamiseen kuntien työntekijät ja palveluverkoston yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijät. Läheisväkivallan ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen mallit vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa kunnissa. Kuntalaiset saavat lähisuhdeväkivaltaa ennalta ehkäiseviä palveluja ja hoitopalveluja. Kuntien lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä on tuettu tavoittelemalla seuraavia asioita: lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma/suunnitelma valmistellaan useimpiin kuntiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori ja yhteistyöryhmä (väkivaltatyöryhmä)tai hyvinvointityöryhmä toimivat kunnassa tai on seudullinen henkilöstö on koulutettu työkalut ja hoitoketju ovat sähköisinä työntekijöiden saavutettavissa pilottikunta Keuruun kaupunki on tuottanut Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman malliksi muille kunnille (julkistetaan joulukuussa 2014) 15. (3A) Arvioi miten hyvin tavoite 3:n toteutumisessa on onnistuttu: Huonosti Melko huonosti Melko hyvin Hyvin 16. (3B) Perustele edellinen: 17. (3C) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi merkittävimmät tulosten juurtumisen kannalta? 4. Kuntalaisten osallisuuden varmistaminen Tavoitellut tulokset ja toimenpiteet: