KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 134/2014 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti aarre-osaamiskeskusmalli maakunnallinen kehittämismalli kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltatyön kehittämiseen Ulla Frantti-Malinen Läheisväkivallan Ulla Frantti-Malinen ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti aarre-osaamiskeskusmalli maakunnallinen kehittämismalli kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltatyön kehittämiseen

2 LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS -HANKKEEN LOPPURAPORTTI aarre-osaamiskeskusmalli maakunnallinen kehittämismalli kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltatyön kehittämiseen Ulla Frantti-Malinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ulkoasu ja taitto: Mediakettu Jari Peurajärvi Tuotettu Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Hankkeen rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden edistämisen määräraha Jyväskylä 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Julkaisuaika: Sivumäärä: 50 s. ISSN-L: tilaukset: KSSHP, Tieto- ja kirjastopalvelut, puh. (014) ISSN: (painettu) elektronisena: ISSN: x (verkkojulkaisu) ISBN: (NID.) ISBN: (PDF)

3 TIIVISTELMÄ Keski-Suomen sairaanhoitopiiri toteutti vuosina Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanketta, jossa pyrittiin lisäämään ennaltaehkäisevän väkivaltatyön osaamista ja yhteistyörakenteita kuntiin ja jalkautettiin erikoissairaanhoidossa kehitettyä läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia (VISH) kuntapalveluihin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö toimi hankkeen hallinnoijana ja hankkeen painopisteet olivat läheisväkivallan ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Hanke sai rahoituksen terveyden edistämisen määräahoista yhteensä (euroa) ja hankkeen toimintakausi oli Hankkeessa rakennettiin poikkihallinnollista lähisuhdeväkivallan palvelu- ja osaamiskokonaisuutta maakuntaan ja kehittämistyö kohdentui koko läheisväkivaltaan liittyvään palvelukenttään Keski-Suomessa. Hanke jalkautti kuntiin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansallisia suosituksia ja hanke edisti pysyvien lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteiden syntymistä kunnissa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kunnat ja seutukunnat aktivoituivat päivittämään ja tekemään valtakunnallisten suositusten mukaisia lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmia/suunnitelmia ja perustivat sitä varten monialaisia yhteistyöryhmiä. Hanke tuotti Keski-Suomen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelman vuosille , joka sisältää kuntien lähivuosien yhteiset tavoitteet kehittää lähisuhdeväkivaltapalveluja, osaamista ja käytäntöjä. Hanke tuki lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn siirtymistä osaksi kuntien hyvinvointistrategiaa ja -johtamista. Hanke on tuottanut maakunnallisen läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin ja Läheisväkivallan hoitoketjun ammattilaisten käyttöön. Hankkeessa on koulutettu lähes 1200 henkilöä. Hankkeen järjestämä koulutus on tukenut Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin juurruttamista kuntapalveluihin ja toimintamalli on levinnyt maakunnassa. Systemaattisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin leviäminen toteutui kohtuullisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Sähköinen Läheisväkivallan hoitoketju tukee ammattilaisten työtä ja asiakkaiden ohjautumista tuen ja avun piiriin. Hankekauden aikana läheisväkivaltaan puuttuminen ja tunnistaminen lisääntyivät osassa kuntia. Mahdollisuus pätevöityä väkivaltatyön asiantuntijaksi on turvattu koulutuksen avulla Keski-Suomessa. Hanke on kerännyt Keski-Suomeen monialaisen kehittäjäverkoston kunnista ja palveluista ja Keski-Suomella on hyvät edellytykset jatkaa systemaattista osaamisen kehittämistä ja toimintamallin levittämistä. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatio ja kehittämistyö sijoittuvat Keski-Suomessa perusterveydenhuollon ja sosiaalialan integroituun osaamiskeskukseen sote-uudistuksen voimaan tultua. Maakunnallisena kehittämisyksikkönä integroitu osaamiskeskus edistää lähisuhdeväkivallan ehkäisyä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä maakunnassa. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportissa kuvataan hankkeen kehittämistyö ja saavutetut tulokset Keski-Suomessa. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Hankkeen hallinnointi Hankkeen työryhmät ja verkostot aarre-osaamiskeskus ja -verkosto Työryhmät ja verkostot Muut yhteistyöverkostot Hankkeen aikataulu ja rahoitus Hankkeen arvioinnin toteutus HANKKEEN TULOKSET Maakunnallinen väkivaltapalvelujen kehittämismalli Osaamisen kehittäminen Koulutustoiminta Läheis- ja kuritusväkivallan ehkäisy -koulutus (16 h) Läheisväkivallan verkkokurssi(5op) Läheisväkivallan hoitoketju Työkalut tunnistaa ja puuttua läheisväkivaltaan Vaikuttamistyö kansallisen osaamiskeskuksen perustamiseksi TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TULOSTEN SAAVUTTAMINEN KESKI-SUOMEN LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYN SUUNNITELMA HANKKEESSA TUOTETUT RAPORTIT JA DOKUMENTIT...41 LIITTEET Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

5 Kuvat Kuva 1. aarre-osaamiskeskus ja -verkosto Kuva 2. Maakunnallinen kehittämismalli, aarre-osaamisverkoston toiminta Kuva 3. Hankkeen toteuttamisesta syntyneet välttämättömät kustannukset ja niiden suhteellinen osuus myönnetystä määrärahasta Kuva 4. Terveyskeskusalueet Keski-Suomessa Kuva 5. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmät Keski-Suomessa Kuva 6. Läheisväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamallit Keuruulla Kuva 7. Läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli (VISH) Keski-Suomessa Kuva 8. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma/toimintaohjelma Kuva 9. Läheisväkivallan hoitoketju Keski-Suomessa Kuva 10. Keuruun kaupungin Erityispalveluyksikön (EPY) hoitoketju Taulukot Taulukko 1. Arvioinnin vaiheet ja aikataulu Taulukko 2. Lähisuhdeväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin käyttöönotto peruspalveluissa Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Esimerkki Joutsan kunnan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelman/toimintasuunnitelman laadinnasta Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake (JYTE, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Läheisväkivallan hoitoketju: Lapset Akuutit toimenpiteet perustasolla Läheisväkivallan hoitoketju: Aikuiset Akuutit toimenpiteet perustasolla Läheisväkivallan hoitoketju: Väkivallan tunnistaminen ja puheeksiotto terveyskeskuksen vastaanotolla Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 5

6 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Keski-Suomen sairaanhoitopiiri toteutti vuosina Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanketta, jossa pyrittiin lisäämään ennaltaehkäisevän väkivaltatyön osaamista ja yhteistyörakenteita kuntiin ja jalkautettiin erikoissairaanhoidossa kehitettyä läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia (VISH) kuntapalveluihin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä oli tehty jo aiemmin kansallista pioneerityötä systemaattisessa lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmässä luvulla oli kehitetty seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden naisten hoitoon RAISEK hoitoketju ja toimintamalli. Vuosina toteutettiin EU-komission ja Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittama projekti Väkivaltainterventio sairaanhoidossa eli VISH-projekti (Violence Intervention in Specialist Health Care -projekti). VISH-projektissa tuotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystysvastaanotossa (Nova), psykiatriassa ja synnytys- ja naistentautien yksiköissä (Gravida) menetelmät läheisväkivallan tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen. Hankkeessa tuotettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintayksikköjä varten toimiva ja käytännöllinen läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen VISH-toimintamalli ja läheisväkivallan tunnistamisen välineet. VISH-projektiin liittyvässä tutkimuskokonaisuudessa testattiin tieteellisesti läheisväkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen malli ja työkalut ja tuotettiin useita osatutkimuksia. Tutkimusryhmä koostui Jyväskylän yliopiston tutkijoista ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimineista projektin jäsenistä. Jyväskylän yliopisto jatkoi alan tutkimustoimintaa lisärahoituksen turvin projektin jälkeen. VISH-projektissa osoitettiin, että lähisuhdeväkivalta on varsin yleistä ja se on myös yleinen syy hakeutua terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Hanke osoitti, että terveydenhuollossa on tarve tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa ja että erikoissairaanhoitoon oli mahdollista räätälöidä toimintamalleja väkivallan kohtaamiseen. VISH-toimintamallia sovellettiin perusterveydenhuoltoon ja erityisesti neuvolakenttään vuosina Jyväskylän kaupungin Lapset ja perheet Kaste -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon koulutusohjelma ja VISH-toimintamalliin pohjautuvat työvälineet läheisväkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen. Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen äitiys- ja lastenneuvoloissa (Jyväskylän kaupunki, Muuramen, Uuraisten ja Hankasalmen kunnat). Myös sosiaalihuollon kehittämistyöllä on ollut pitkä historia maakunnassa. Lastensuojelun verkostoituminen Keski-Suomessa oli lähtenyt liikkeelle jo 1990-luvun alkupuolella. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Koske) koordinoi Keski-Suomen lastensuojelutyöryhmää ja toimi lastensuojelun kehittämisyksikkönä luvulla oli laadittu koko maakuntaa koskeva Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon malli (SERI) 1. Koske hallinnoi myös yhtenäisen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämistä Sosiaalipäivystyksen maakunnallinen järjestäminen Keski-Suomessa -hankkeessa vuosina Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastasi 18 Keski-Suomen kunnan toimeksiannosta maakunnallisesta virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen koordinoinnista vuoden 2012 maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen tehtävät siirtyivät sosiaalipäivystysyksikköön Jyväskylän kaupungille. Toimintamallit olivat leviämässä myös valtakunnallisiksi Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö oli antanut vuonna 2008 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset (Tunnista, turvaa ja toimi) kunnille, mutta ennalta ehkäisevää väkivaltatyötä ei kyetty riittävästi juurruttamaan palvelujärjestelmään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositti systemaattista lähisuhde- ja perheväkivallan riskin kartoitusta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön tuli sisältyä myös kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuului kunnille ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuului kaikille hallinnonaloille. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa 2 pyrittiin vastaamaan valtakunnalliseen tarpeeseen uudistaa terveyden edistämisen rakenteita ja menetelmiä sekä luoda poikkihallinnollista 1 Keski-Suomen Haravaprojekti Läheisväkivalta-käsite oli vakiintunut Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Väkivaltainterventio sairaanhoidossa (VISH)-projektin aikana. Läheisväkivalta-käsitettä käytetään tarkoittamaan perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa tai muissa läheisissä, tunnepitoisissa ihmissuhteissa tapahtuvia väkivallan eri muotoja. 6 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

7 lähisuhdeväkivallan palvelu- ja osaamiskokonaisuutta maakuntaan. Hankkeen kehittämistyö kohdentui koko läheisväkivaltaan liittyvään palvelukenttään Keski-Suomessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö toimi hankkeen hallinnoijana. Hankkeen painopisteet olivat läheisväkivallan ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Hanke sai rahoituksen terveyden edistämisen määräahoista yhteensä (euroa) ja sen toimintakausi oli Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportissa kuvataan hankkeen kehittämistyö ja saavutetut tulokset Keski-Suomessa. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen alkuperäinen tavoite oli perustaa kansallinen Läheisväkivallan ehkäisyn osaamiskeskus Suomeen vuoteen 2014 mennessä. Ohjausryhmän ja sairaanhoitopiirin hallituksen linjausten mukaisesti valtakunnallisen osaamiskeskuksen rakentamisen tavoitteesta luovuttiin. Marraskuussa 2012 hankkeen tavoitteiksi kiteytyivät maakunnallinen kehittämistyö Keski-Suomessa ja valtakunnallisen osaamiskeskuksen perustamiseen tähtäävä valmistelu- ja vaikuttamistyö. Valtakunnallisen vaikuttamistyön vuoksi hankkeen nimi säilytettiin ennallaan. Hankkeen toiminta-alueena olivat Keski-Suomen alueella olevat kunnat. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen tavoitteet olivat: 1. Hankkeen tavoite oli tuottaa maakunnallinen malli kehittää läheisväkivallan ennaltaehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita Keski-Suomessa sekä tehdä valtakunnallista vaikuttamistyötä kansallisen osaamiskeskuksen perustamiseksi. 2. Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen osaamisen kehittäminen 3. Läheisväkivallan palvelurakenteiden ja -ketjujen kehittäminen 4. Kuntalaisten osallisuuden varmistaminen 5. Kokemustiedon ja tutkimustiedon tuottaminen 6. Vuosina tavoitteena oli lasten kaltoinkohteluun erikoistuvan sosiaalipediatrisen toiminnan suunnittelutyö ja moniammatillisen yhteistyöryhmän kokoaminen erikoissairaanhoitoon. 2.2 Hankkeen toteutus 2012 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke toteutettiin välisenä aikana. Toiminta käynnistyi rekrytointivaiheen jälkeen , jolloin hankejohtaja aloitti työnsä. Hankekoordinaattori aloitti työnsä kuukautta myöhemmin. Valtakunnallista osaamiskeskusta silmällä pitäen hankkeessa ryhdyttiin kartoittamaan toimintaympäristöjä ja -verkostoja sekä kokoamaan hankkeelle valtakunnallista ohjausryhmää. Hankkeen projektiryhmän ja valtakunnallisen ohjausryhmän toiminta käynnistettiin sekä kerättiin alueelliset ja paikalliset yhteistyöverkostot. Elokuussa 2012 tiedotettiin hankkeesta valtakunnallisesti ja Keski-Suomen kunnissa. Osaamiskeskukselle tuotettiin oma aarre-brändi ja logo yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Osuuskunta Innomon kanssa. Aarre-nimi valittiin kuvastamaan Keski-Suomessa kehittyvää osaamista ja yhteistyörakennetta läheisväkivallan vähentämiseksi sekä myös tavoitteena olevaa kansalaisten turvallista arkea järjestettiin Maakunnallinen ehkäisevän väkivaltatyön seminaari Laukaassa, jossa myös ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Hankkeen ohjausryhmän ja sairaanhoitopiirin hallituksen linjausten mukaan valtakunnallisen osaamiskeskuksen rakentamisen tavoitteesta luovuttiin ja hankkeen tavoitteiksi kiteytyivät maakunnallinen kehittämistyö Keski-Suomessa ja valtakunnallisen osaamiskeskuksen perustamiseen tähtäävä valmistelu- ja vaikuttamistyö. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 7

8 Koulutus- ja kehittämispalvelut käynnistettiin kunnille syyskuussa Kuntainterventiot käynnistettiin kolmella alueella: Jyväskylän kaupunki ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (JYTE), Keuruun kaupunki, ja Äänekosken kaupunki. Vuonna 2012 koulutettiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (JYTE) työntekijöitä ja tuettiin väkivaltaseulan käyttöönottoa neuvolatyössä työnohjausprosessilla. Läheisväkivallan verkkokoulutuksen suunnittelu käynnistyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Lasten kaltoinkohteluun erikoistuvan sosiaalipediatrisen toiminnan suunnittelutyö ja moniammatillisen yhteistyöryhmän toiminta käynnistettiin Keski-Suomen keskussairaalassa. Tavoitteena hankkeessa oli sosiaalipediatrisen yksikön toiminnan käynnistymisen tukeminen erikoissairaanhoidossa Hankkeen omat verkkosivut ( avattiin maaliskuun alussa 2013 ja samassa yhteydessä järjestettiin tiedotuskampanja lehdissä ja radiossa. Aarre-osaamiskeskuksen verkkosivusto sisälsi kuntalaisille ja ammattilaisille tietoa lähisuhdeväkivallasta ja -palveluista. Verkkotoimintaympäristön tuli tukea osaamiskeskuksen toimintaa, näkyvyyttä, koulutuksen järjestämistä ja asiantuntijaverkoston toimintaa sekä myös kansalaisten tiedon saantia ja osallisuutta palvelujen kehittämiseen Keski-Suomessa. Läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin juurruttaminen kuntiin käynnistyi hitaasti. Hankkeessa pyrittiin tukemaan kuntia lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. Kuntainterventioiden päämäärä oli tuottaa kuntiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamalli ja rakentaa yhteistyössä aukotonta läheisväkivallan hoito- ja palveluketjua maakuntaan. Tavoitteena oli, että lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintasuunnitelma juurtuisi osaksi kunnan hyvinvointia ja turvallisuutta koskevia strategioita, ja että osaaminen ja palvelut ja väkivaltatyön arviointi lisääntyisivät kunnissa. Kuntiin tuli myös perustaa toimivat poikkihallinnolliset väkivaltatyöntyön koordinaatioryhmät ja nimetä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinaattori (entinen yhdyshenkilö). Kuntainterventioiden mittarit muotoutuivat hanketyössä. Mittarin mukaan kunnissa tavoiteltiin seuraavia asioita: lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma valmistellaan useimpiin kuntiin osana hyvinvointija turvallisuustyötä väkivaltatyön kuntakoordinaattori ja yhteistyöryhmä (joissakin tapauksissa hyvinvointityöryhmä) toimivat kunnassa tai seudullisesti henkilöstö on koulutettu työkalut ja hoitoketju ovat sähköisinä työntekijöiden saavutettavissa Pilottikunnaksi valikoitui Keuruun kaupunki, jossa käynnistyi yhteistyö väkivaltatyöryhmän kanssa sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman tekeminen. Koulutus oli kysyttyä ja vuonna 2013 järjestettiin kaksi Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisyn koulutuskokonaisuutta sekä useita syventäviä täydennyskoulutuspäiviä erityisteemoista. Läheisväkivallan verkkokurssi valmistui ja pilotoitiin syksyllä Läheisväkivallan hoitoketjun rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta Sitä varten perustettiin monialainen hoitoketjutyöryhmä, jossa oli edustajia eri puolilta palvelujärjestelmää. Läheisväkivallan hoitoketjun suunnittelu ja materiaalin kerääminen alkoivat vuoden 2013 alusta. Se sisälsi tutustumista sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden työskentelymalleihin eri puolilla sairaanhoitopiiriä sekä perus- että erityistasoilla. Myös palvelujärjestelmän ja hoitoketjun aukkopaikkoja pyrittiin löytämään ja etsimään niihin ratkaisuja. Hoitoketjutyötä linjasi monialainen työryhmä. Hoitoketjutyön myötä päivitettiin läheisväkivaltaan puuttumisen toimintamallit alueen erikoissairaanhoidossa ja monissa kunnissa. Koska kaikkia kuntia ei saatu mukaan toimintaan, käynnistettiin hankkeessa kuntakartoitus elokuussa Kartoituksessa kerättiin johtavilta viranhaltijoilta kuntakohtaisia tietoja palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kartoituksessa kysyttiin myös, millaista tukea kunnat tarvitsivat kehittämistyölle. Kartoitus ulottui kuntiin, joissa ei tehty varsinaista interventiota (14 kuntaa). Kerätyn tiedon varassa oli mahdollista arvioida hankkeen vaikutuksia myöhemmin. Kartoitustyön ja kuntien kanssa yhteisen työkokousprosessin tarkoituksena oli sopia yhteiset kehittämistavoitteet tuleville vuosille ja laatia Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma. Kartoitustyössä saatiin koottua kuntien edustajista kehittäjäverkosto ja lisättiin hankkeen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvien työkalujen tunnettuutta. Työssä edettiin kuntien aikataulujen mukaisesti ja kartoitustyö kesti maaliskuulle Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

9 2014 Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan pysyvä kehittämisrakenne lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle Keski-Suomeen. Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaatio suunniteltiin sijoittuvaksi perusterveydenhuollon ja sosiaalialan integroituun osaamiskeskukseen vuonna Väkivaltatyön koordinaatio oli myös kirjattu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden sairaalan rakentamiseen tähtäävässä Uusi sairaala -hankkeessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuteen. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvaesitys ja perustelut jätettiin helmikuussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Maakunnallisen koordinaattorin palkkaamista ja määräahojen varaamista esitettiin vuoden 2015 talousarvioon ja tehtävää esitettiin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön. Kuntainterventiot päätettiin pääsääntöisesti keväällä 2014: Keuruun pilotti, pohjoinen Keski-Suomi ja Seututerveyskeskuksen alue. Keski-Suomen keskussairaala sai myös pysyvän kehittäjätyöryhmän kuntien tapaan. Läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmän perustamista oli valmisteltu huolella ja työryhmä nimettiin johtajaylilääkärin toimesta Vuonna 2014 Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisyn koulutus järjestettiin pohjoisen Keski-Suomen alueella. Koulutustoiminnan jatkuminen alueella pyrittiin varmistamaan. Läheisväkivallan verkkokurssi oli pilotoitu vuonna 2013 ja koulutus siirtyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan hyvinvointialan AMK-tutkintojen vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoiksi vuonna Syksyllä tuotettiin Läheisväkivallan verkkokurssin pohjalta Läheisväkivallan verkko-oppimismateriaali Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa sairaanhoitopiirin henkilöstön verkkoperehdytysmateriaaliksi. Läheisväkivallan hoitoketju valmistui syksyllä 2014 ja julkaistiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sivuilla ja Terveysportissa. Kuntakartoituksen jälkeen järjestettiin kuntien edustajille kaksi työkokousta ja Kuntakartoituksen ja työkokousprosessien tulosten pohjalta hankkeessa laadittiin Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle kuntia varten. Suunnitelma esitetään luvussa 5. Vuonna 2014 raportoitiin Läheisväkivallan verkkokurssin pilottivaihe, tuotettiin tilastollinen selvitys Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa sekä Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti. Keskisuomalainen aarre-kehittämismalli mallinnettiin levitettävään muotoon. Hankkeen arvioinnin viimeinen osa toteutettiin syyskuussa Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Jyväskylässä. 2.3 Hankkeen hallinnointi Hanketta hallinnoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö, jonka keskeiset viranhaltijat osallistuivat hankkeen toteuttamiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijoina. Sairaanhoitopiiri tarjosi hankkeen käyttöön taloushallinnon resurssit ja hallinnollisen ylläpidon sekä tiloja, laitteita, tarvikkeita ja materiaaleja Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä oli seurata, arvioida ja tukea kolmivuotista hanketta ja tehdä suunnitelma kansallisesta osaamiskeskuksesta ja yhteistyöstä. Valtakunnallista osaamiskeskusta silmällä pitäen ohjausryhmään tuli saada projektin toteuttamisen tueksi mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmään kutsuttiin edustajat hankkeen keskeisiltä yhteistyökumppaneilta, kehittäjätahoilta ja alueviranomaisilta sekä myös valtakunnallisista järjestöistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi yleislääketieteen professori ja perusterveydenhuollon yksikön osastonylilääkäri Mauno Vanhala. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa hankkeen aikana. Ohjausryhmän kokoonpano : Ewalds Helena kehittämispäällikkö, THL Frantti-Malinen Ulla sihteeri, hankejohtaja, KSSHP Harju-Kivinen Raija ylitarkastaja, Lapsiasiavaltuutetun toimisto Heikkilä Marja johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 9

10 Härtsiä Ville kasvun ja oppimisen toimialajohtaja, Äänekosken kaupunki Jolkkonen Pekka vastaava työntekijä, Miessakit ry, Karinsalo Ritva toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto Koivuniemi Eila rikoskomisario, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema Koski Jarmo J vastuualuejohtaja, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Kuittu Ulla vastuualueen johtaja, Sosiaali- ja perhepalvelut, hallinto ja talousyksikkö, Jyväskylän kaupunki Kuusinen Anneli asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Liimatainen Leena koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luotola Juhani sosiaalityöntekijä, kuntoutustoiminta, KSSHP Mäkiharju-Brander Paula ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Jyväskylän toimipiste Mäntysaari Mikko sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto Ståhlberg Outi kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto Suojasalmi Jussi toimitusjohtaja, Sovatek-säätiö Vanhala Mauno puheenjohtaja, osastonylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Varahenkilöt: Lindholm Jari Palonheimo Eija Savolainen Henri komisario, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto, Jyväskylän toimipiste Hankkeeseen muodostettiin projektiryhmä, jonka tehtävä oli ohjata hankkeen etenemistä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi hankejohtaja Ulla Frantti-Malinen. Projektiryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa, vuonna 2013 kuusi kertaa ja vuonna 2014 neljä kertaa. Projektiryhmän kokoonpano : Frantti-Malinen Ulla puheenjohtaja, hankejohtaja, KSSHP Goda-Savolainen Margarita sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki Kokkonen Maaret kokemusasiantuntija Kuusinen Anneli asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Lappalainen Mika psykologi, vastaava työntekijä, Äänekosken perheneuvola Lindholm Jari komisario, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema Luotola Juhani sosiaalityöntekijä, kuntoutustoiminta, KSSHP Parviainen Ulla osastonhoitaja, psykiatrian poliklinikka Laukaa, KSSHP Peränen Nina osastonhoitaja, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Pihlajasaari Merja sihteeri, hankekoordinaattori, KSSHP Pyhälä-Liljeström Paula ylihoitaja, päivystyksen toimialue Nova, KSSHP Raakel Viheroksa kätilö, naistentaudit ja synnytykset Gravida, KSSHP Vanhala Mauno osastonylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP 2.4 Hankkeen työryhmät ja verkostot aarre-osaamiskeskus ja -verkosto Koska osaamiskeskuksen rakentaminen tyrehtyi hankkeessa, ryhdyttiin luomaan maakunnallista toimintamallia ja osaamisverkostoa. Hankkeessa muodostettiin useita asiantuntijatyöryhmiä ja verkostoja, jotka tukivat hankkeen toteuttamista. Hankkeessa luotiin verkottuva aarre-osaamiskeskusmalli, jossa sairaanhoitopiiri, kunnat, yliopisto, ammattikorkeakoulu, kolmas ja yksityinen sektori, poliisi sekä seurakunnat kehittivät yhteistyössä läheisväkivaltapalveluja ja palvelurakenteita osaajaverkostona. Näitä hallinto- ja kuntarajat ylittäviä, monitoimijaisia työryhmiä veti Sairaanhoitopiirin hanke. 10 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

11 Aarre-osaamisverkostoon kuuluivat Ensi- ja turvakotien liitto, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen tulkkikeskus, Keuruun kaupunki, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Mielenterveyden keskusliitto, Miessakit ry, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema (entinen Keski-Suomen poliisi), Sovatek-säätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Äänekosken kaupunki sekä kuntien väkivaltakoordinaattorit ja johtavat viranhaltijat (Kuva 1. aarre-osaamiskeskus ja verkosto). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti myös kohderyhmän osallisuus tuli varmistaa kehittämistyössä, joten hankkeen hallinnossa ja asiantuntijatyöryhmissä oli mukana kokemusasiantuntijoita. KSSHP Kolmas sektori, poliisi, seurakunnat KUNNAT Jyväskylän yliopisto Jyväskylän amk Kuva 1. aarre-osaamiskeskus ja -verkosto Maakunnallisen osaamiskeskuksen tehtäviksi muotoutuivat hankkeessa tutkimus- ja kehittämistoiminta, koulutus, tiedotus, vaikuttamistyö sekä kuntalaisten osallisuuden varmistaminen. Osaamisverkoston tehtävä oli jakaa omaa asiantuntijuuttaan eri työryhmissä, ja useimmat toimijat antoivat myös ison panoksensa hankkeen koulutustoimintaan. Keski-Suomeen rakentuneen aarre-osaamisverkoston ja kehittämistoiminnan ylläpitoa esitettiin maakunnallisen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaattorin tehtäväksi hankkeen jälkeen. Keski-Suomessa olisi hyvät edellytykset jatkaa osaamisverkoston avulla systemaattista osaamisen kehittämistä (koulutusta) ja toimintamallien levittämistä ja juurruttamista maakuntaan. Maakunnallinen kehittämismalli, aarre-osaamisverkoston toiminta on kuvattu kuvassa 2. aarre-osaamisverkosto Hankkeen aikana perustetut yli kuntarajojen ylittyvät työryhmät Jaettu osaaminen ja asiantuntijuus Kehittyvät monialaiset yhteistyöverkostot Kuntien lähisuhdeväkivallan rakenteet, palvelut ja osaaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma kunnissa ja maakunnassa,väkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli, koulutus, hoitoketju ja työkalut Kuva 2. Maakunnallinen kehittämismalli, aarre-osaamisverkoston toiminta Lähisuhde- ja perheväkivallan väheneminen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääntyminen Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 11

12 2.4.2 Työryhmät ja verkostot Kouluttajaverkosto Hankkeessa täydennyskoulutus toteutettiin kouluttajaverkoston avulla. Verkosto koostui neuvolatyön, perhetyön, sosiaalityön, lastensuojelun, oppilashuollon psykososiaalisten palvelujen, kriisityön ja väkivaltatyön asiantuntijoista sekä sairaanhoitopiirin henkilökunnasta. Koulutuksen kohderyhmät olivat moninaiset, joten kouluttajilla tuli olla kokemusta lähisuhdeväkivaltatyöstä eri toimintaympäristöissä. Kouluttajaverkoston juuret olivat Lapset ja perheet Kaste -hankkeessa, jossa välisenä aikana Jyväskylässä käynnistettiin Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisyn koulutus ja koottiin kouluttajaverkosto. Kouluttajaverkosto siirtyi Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen verkostoksi ja jatkoi koulutuksen tuottamista ja kehittämistä hankkeessa. Kouluttajat osallistuivat Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisyn koulutuksen suunnitteluun ja arviointiin säännöllisissä työkokouksissa. Kouluttajaverkoston kutsui koolle hankekoordinaattori. Kouluttajaverkoston toiminnalla oli iso rooli lähisuhdeväkivaltaosaamisen kehittymisessä Keski-Suomessa. Kouluttajaverkostoa pyrittiin laajentamaan hankkeen aikana. Verkostossa toimi aktiivisesti 6 7 henkilöä. Keski-Suomessa oli kaksi lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn avainkouluttajaa. Syksyllä 2014 alueelta hakeutui kuusi uutta henkilöä THL:n ja AVI:n järjestämään avainkouluttajakoulutukseen. Kuntakoordinaattoreiden verkosto Kuntien lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinaattorit (entiset väkivaltatyön yhdyshenkilöt) olivat keskeisiä kehittäjähenkilöitä kunnissa. Kuntakoordinaattoreiden tukena toimivat kuntien monialaiset väkivaltatyöryhmät. Hankkeen päättyessä lähes jokaisessa kunnassa oli nimetty oma koordinaattori. Kuntakoordinaattoreille järjestettiin hankkeessa säännöllisiä työkokouksia. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattorit Keski-Suomessa Hallman Elina Toivakka Hilliaho Aino Petäjävesi Hyytiäinen Sirpa Luhanka Jomppanen Maarit Viitasaari Järvi-Flyktman Johanna Jämsä Kuoppala Anja Joutsan kunta Lappalainen Mika Äänekoski Lepoaho Auli Muuramen kunta Mustonen Päivi Hankasalmen kunta Metsäranta Hannele Laukaa Nykänen Jouko Uurainen Ohvo Eira Konnevesi Pihlajasaari Merja Jyväskylä Salmi Mirja Kinnula Sipilä Heli Multia Veistämö Alisa Keuruu Vuorinen Seija Perusturvaliikelaitos Saarikka (Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi) Maakunnallinen hoitoketjutyöryhmä Läheisväkivallan hoitoketjun rakentamista varten perustettiin monialainen hoitoketjutyöryhmä, jossa oli edustajia eri puolilta palvelujärjestelmää. Hoitoketjutyöryhmän jäsenet Frantti-Malinen Ulla hankejohtaja, KSSHP Huttunen Niina osastonhoitaja, neuvolatoiminta, Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (JYTE) Jouhki Kimmo psykiatrinen sairaanhoitaja, Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus (J-Nappi), Jyväskylän kaupunki 12 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

13 Keränen Saara Koivuniemi Eila Kokkonen Maaret Korkalainen Paula Kuusinen Anneli Kähkönen Risto Lappalainen Mika Lehto Kaarina Liukku Lea Mutanen Susanna Mäkiharju Brander Paula Pihlajasaari Merja Pyhälä-Liljeström Paula Vuorela Sinikka Lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki rikoskomisario, Sisä-Suomen poliisilaitos, Jyväskylän poliisiasema kokemusasiantuntija projektipäällikkö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö puheenjohtaja, asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP johtava nuorisotyöntekijä, Jyväskylän kaupunki psykologi, perheneuvolan vastaava työntekijä, Äänekosken kaupunki perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Mannerheimin lastensuojeluliitto ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto projektityöntekijä, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hankekoordinaattori, KSSHP ylihoitaja, päivystyksen toimialue, KSSHP kriisityöntekijä ja perheväkivaltatyöntekijä, Jyväskylän kriisikeskus Mobile Läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmä erikoissairaanhoidossa Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen projektiryhmä ehdotti , että keskussairaalaan perustetaan läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmä kannattelemaan ennalta ehkäisevän lähisuhdeväkivaltatyön osaamista ja VISH-toimintamallia. Työryhmän perustamista puolsi myös STM:n suositus (2008), jossa suositettiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön sisällyttämistä kuntien hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden toimintasuunnitelmiin. Myös sairaanhoitopiirien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien laajan väestöpohjan organisaatioiden tuli sisällyttää lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä koskevat tavoitteet ja toimet omiin suunnitelmiinsa ja toimintaansa sekä kehittää toimintamalleja hoitaa lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvia ongelmia (TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI 2008). Asiantuntijatyöryhmän tuli toimia samaan tapaan pysyvänä työryhmänä erikoissairaanhoidossa kuin monialaiset lähisuhdeväkivaltatyöryhmät kunnissa. Asiantuntijatyöryhmän tehtävä oli ylläpitää läheisväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallia erikoissairaanhoidossa (VISH), päivittää läheisväkivaltaan liittyvän ohjeistusta yhdessä toimintayksiköiden kanssa ja edistää Läheisväkivallan hoitoketjun toimivuutta. Työryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2013 ja kaksi kertaa vuonna Pysyvä työryhmä nimettiin Työryhmän ylläpitäjä ja vastuuyksikkö on perusterveydenhuollon yksikkö. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan asiantuntijatyöryhmän kokoonpano Frantti-Malinen Ulla hankejohtaja, saakka, KSSHP Haapamäki Helena sosiaalityön vastuuyksikön johtaja, KSSHP Halttunen Sirpa sairaanhoitaja, yhteispäivystys Nova, KSSHP Kurkela Raisa sosiaalityöntekijä, yhteispäivystys, osastot 10, 11, 14, naistentautien poliklinikka ja sisätautien poliklinikka, KSSHP Kuusinen Anneli puheenjohtaja, asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Luotola Juhani sosiaalityöntekijä, kuntoutustoiminta, KSSHP Metsäpelto Ritva apulaisosastonhoitaja, lastenpsykiatrian osasto 8, KSSHP Mäkinen Markku sairaanhoitaja, nuorisopsykiatrian osasto 9, KSSHP Pihlajasaari Merja hankekoordinaattori, saakka, KSSHP Viheroksa Raakel kätilö, naistentaudit ja synnytykset Gravida, KSSHP Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 13

14 Sosiaalipediatrinen työryhmä Vuosina tavoitteena oli lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja ehkäisyyn erikoistuvan sosiaalipediatrisen toiminnan suunnittelutyö ja moniammatillisen yhteistyöryhmän kokoaminen erikoissairaanhoitoon. Yleisen linjauksen mukaisesti varsinaiset sosiaalipediatriset yksiköt sijaitsivat Suomessa yliopistosairaaloissa. Sosiaalipediatrinen yhteistyöryhmä perustettiin hankkeen aikana keskussairaalaan. Hanke tuotti koulutusta lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja puheeksi ottamiseksi lasten ja nuorten palveluissa ja sosiaalipediatrian asiantuntemusta käytettiin lasten ja nuorten läheisväkivallan hoitoketjun rakentamisessa. Sosiaalipediatrisen työryhmän asiantuntemusta käytetään edelleen sosiaalipediatristen kysymysten selvittämisessä ja toiminnan kehittämisessä Keski-Suomen keskussairaalassa lasten vastuualueella. Keski-Suomen keskussairaalan sosiaalipediatriseen työryhmään kuuluivat toimintakaudella seuraavat henkilöt: Frantti-Malinen Ulla koollekutsuja, hankejohtaja, KSSHP Jauhiainen Saara-Maria lähihoitaja, lastentaudit, KSSHP Kauppinen Krista sairaanhoitaja, lastentaudit, KSSHP Kuusinen Anneli asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Lehtola Juhani ylilääkäri, lastentaudit, KSSHP Lepistö Ilona sairaanhoitaja, lastenneurologia, KSSHP Luotola Juhani sosiaalityöntekijä, kuntoutustoiminta, KSSHP Metsäpelto Ritva apulaisosastonhoitaja, lastenpsykiatria, KSSHP Keuruun kaupungin väkivaltatyöryhmä Keuruun kaupunki oli vuosina pilottikunta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa. Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymässä oli toiminut aikaisemmin vuosia läheisväkivaltatyöryhmä. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen aloitettua toimintansa oli sovittu, että Keuruun kaupungin perusturvalautakunta nimeää lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän ja yhdyshenkilön alueelle vuonna Työryhmään kutsuttiin perusturvan lisäksi edustus seututerveyskeskuksesta, sivistystoimesta, poliisista, Keuruun seurakunnasta ja Multian kunnasta. Keuruun väkivaltatyöryhmän puheenjohtajana toimi Keuruun kaupungin perusturvajohtaja Riitta Vanhanen. Keuruun kaupungin väkivaltatyöryhmän kokoonpano Kuusinen Anneli asiantuntijalääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Lahti Tuula lehtori, Keuruun kaupunki Mikkonen Unto diakoni, Keuruun seurakunta Mutanen Susanna projektityöntekijä, perusterveydenhuollon yksikkö, KSSHP Mäkitalo Krista lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki Mäntylä Erkki rikosylikonstaapeli, Sisä-Suomen poliisilaitos Peltoketo Tuuli psykologi, Keski-Suomen seututerveyskeskus Pihlajasaari Merja hankekoordinaattori, KSSHP Raaska Heini sairaanhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus Roivas Mauri osastonhoitaja, erityispalveluyksikkö, Keuruun kaupunki Savukoski Marika varhaiskasvatuspäällikkö, Keuruun kaupunki Sipilä Heli perhetyöntekijä, Multian kunta Sipponen Marjo vastaava sairaanhoitaja, Keuruun kaupunki Sironen Sanna lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki Uihero Päivi terveydenhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola, Keski-Suomen seututerveyskeskus Vanhanen Riitta puheenjohtaja, perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki 14 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

15 2.4.3 Muut yhteistyöverkostot Hankkeessa verkostoiduttiin muiden läheisväkivallan ehkäisyn hankkeiden ja kehittäjien kanssa.yhteistyötä tehtiin seuraavissa hankkeissa: Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hanke THL:n Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä hanke Tampereen yliopiston Perheväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöönotto, juurruttaminen ja arviointi hanke Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi! hanke Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tunne ja turvataidot -hanke Jyväskylän kaupungin Turvallinen Huhtasuo asua ja elää hanke. Hankkeen vaiheista tiedotettiin KYS-Erva-alueen sairaanhoitopiireille ja perusterveydenhuollon yksiköille. Yhteistyötä tehtiin myös Sisäministeriön Sisäisen turvallisuuden ohjelman valtakunnallisen turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmän kanssa. Hanke sai myös kansainvälistä kiinnostusta osakseen. Lastensuojelualan ammattilaisista ja tutkijoista koostuva delegaatio saapui Japanista tutustumaan hankkeeseen ja keskisuomalaiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön Matkan johtaja oli professori Hisao Takahashi (Showa Women`s University, Tokio, Human and Social Sciences) ja ryhmä vieraili Suomen lisäksi Hollannissa. 2.5 Hankkeen aikataulu ja rahoitus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jätti terveyden edistämisen määrärahahakemuksen Läheisväkivallan kansallinen osaamiskeskus -hankkeelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kesäkuussa Hanketta ei sisällytetty ensimmäiseen valtionavustusehdotukseen. Tammikuussa 2012 THL tiedotti, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja kaksi muuta väkivaltahanketta Suomessa saavat rahoituksen STM:n myöntämän euron lisämäärärahan turvin (mielenterveyden edistämiseen ja päihteiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen). Sairaanhoitopiirin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden päätös hankkeeseen sitoutumisesta tehtiin sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa. Hallitus päätti tuolloin, että osaamiskeskushankkeeseen osallistutaan, mikäli hankkeeseen saadaan ulkopuolista rahoitusta. Läheisväkivallan ehkäisyn kehittämisen painopiste tuli jatkossa olla perusterveydenhuolto ja toiminta tuli olla osana terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa. Tavoitteeksi asetettiin läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin (VISH) jalkauttaminen perusterveydenhuollon yksikön kautta perusterveydenhuoltoon. Projektin tavoitteeksi asetettiin myös, että luodaan osaamisverkosto, johon kuuluu muita sairaaloita ja erityisesti yliopistosairaalatasoinen panos. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sai lopullisen valtionavustuspäätöksen terveyden edistämisen määrärahasta (vuodelle 2012) Tämän jälkeen perusterveydenhuollon yksikkö käynnisti työntekijöiden rekrytoinnin. Hanke käynnistyi , jolloin hankejohtaja aloitti työnsä. Hankekoordinaattorin työsuhde alkoi kuukautta myöhemmin. Hankejohtaja vastasi hankkeen johtamisesta, raportoinnista, taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Kokoaikaisen työsuhteen kesto oli yhteensä 32 kuukautta. Hankkeeseen palkattiin kahdeksi toimintakaudeksi (24 kuukautta) kokoaikaiseen työsuhteeseen hankekoordinaattori, jonka tehtävä oli koulutustoiminnan suunnittelu ja toteutus sekä läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen toimintamallin ja työkalujen juurruttaminen kuntiin. Joulukuussa 2012 palkattiin hankkeeseen yhdeksäksi kuukaudeksi osa-aikainen asiantuntijalääkäri (työaika 50 prosenttia), jonka tehtävä oli rakentaa Läheisväkivallan hoitoja palveluketju yhteistyössä kuntaverkoston kanssa. Tehtäviin kuuluivat myös sosiaalipediatrinen kehittämistyö hankkeessa ja lääkärien koulutuksen sisällön suunnittelu Läheisväkivallan verkkokoulutukseen. Lisäksi hankkeeseen palkattiin osa-aikaisia työntekijöitä verkkosivujen tekoon, Läheisväkivallan hoitoketjun mallintamiseen, osa-arviointien toteuttamiseen ja koulutustehtäviin. Hankkeen tuottaman alueellisen täydennyskoulutuksen tuottamiseen käytettiin ostopalveluja. Myös Läheisväkivallan verkkokoulutuksen sisällöntuotantoon ja pilotointivaiheen toteuttamiseen käytettiin oman työpanoksen lisäksi asiantuntijapalvelujen ostoja. Vuonna 2014 käytettiin lisäksi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön huomattava työpanosta Läheisväkivallan hoitoketjun mallintamiseen. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 15

16 Hankkeen rahoitus muodostui Terveyden edistämisen määrärahasta ja vuosina sairaanhoitopiirin omavastuuosuudesta (1000 euroa vuodessa). Hankkeelle myönnettiin terveyden edistämisen määrärahaa euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2013 ja euroa vuonna 2014 (yhteensä euroa). Vuoden 2012 toimintakauden jäädessä lyhyeksi tehtiin lokakuussa 2012 muutosesitys THL:ään käyttämättä jäävien määrärahojen ( euroa) käytöstä vuonna Vuoden 2012 määrärahan käyttöaika piteni Hankkeen kokonaiskulut olivat vuonna ,00 euroa, ,94 euroa ja euroa (arvio). Hankkeen kokonaiskulut olivat ,94 euroa ja 98 prosenttia (%) myönnetystä terveyden edistämisen määrärahasta. Sairaanhoitopiirin omavastuuosuus oli 2000 euroa. Kustannusten tarkempi erittely on esitetty kuvassa määräraha yhteensä raportointija julkaisukulut ****hallintokulut ***muut kulut **laitteet ja laitevuokrat aineisto ja tarvikekulut *palvelujen ostot matkakulut palkat euroa , ,3 5303, ,6 4193, , , toteuman osuus 72,98 1,75 9,83 1,23 0,5 0,97 0,45 10, ,81 % ,5 1 0, Kuva 3. Hankkeen toteuttamisesta syntyneet välttämättömät kustannukset ja niiden suhteellinen osuus myönnetystä määrärahasta * Asiantuntijapalvelujen ostot, ulkopuoliset kouluttajat, työnohjaus, verkkokoulutuksen tuottaminen ja pilotointi, henkilökunnan osallistumismaksut ulkopuoliseen koulutukseen ** Ravitsemuspalvelujen ostot, majoituspalvelut *** Ulkopuolisten kokous- ja koulutustilojen vuokrakulut **** Hallintokulut olivat vuonna ,1 % ja vuosina ,1 % 16 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

17 2.6 Hankkeen arvioinnin toteutus Vuoden 2013 hankesuunnitelmaan kirjattiin hankkeeseen rakennettavasta prosessiarvioinnista ja aikataulusta koko kaudelle seuraavasti: 1. vaihe: Hankkeen tavoitteet ja kuvaus, organisointi, prosessi ja resurssit. Toteutus keväällä vaihe: Tavoitteiden saavuttaminen ja osuvuus, kohderyhmän saavutettavuus ja sidosryhmät. Toteutus syksyllä vaihe: Tulokset ja vaikuttavuus sekä osaamisen kehittyminen arviointisuunnitelman mukaan. Toteutus vuonna Arviointiin osallistuivat ohjausryhmän jäsenet, kuntien edustajat ja hankkeen yhteistyökumppanit. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa sovellettiin Prece-de-Proceed-terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin mallia. Precede-Proceed-mallin systemaattisesti etenevät vaiheet ovat: sosiaalinen arviointi, epidemiologinen arviointi, käyttäytymisen ja ympäristön arviointi, kasvatuksellinen arviointi, hallinnollinen arviointi, toteutusvaihe, prosessin ja vaikutusten arviointi ja tulosten arviointi (Green & Kreuter 1999). Arviointi käynnistyi sähköisellä sidosryhmäkyselyllä, jonka tavoitteena oli saada tietoa kuinka hyvin valitut toimenpiteet tukivat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Toisessa arvioinnin vaiheessa kerättiin sosiaalista arviointitietoa kohdeyhteisöiltä. Vuonna 2013 käynnistyi lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen ja toimintaympäristön nykytilan kartoitus kunnissa. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehdyssä kuntakartoituksessa selvitettiin kuntien väkivaltapalvelujen tilannetta ja lähivuosien kehittämistarpeita osaksi maakunnallista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelmaa. Projektin arvioinnin viimeinen osa toteutettiin syyskuussa Haaste Precede-Proseed-mallin soveltamisessa hankkeessa oli prosessien samanaikaisuus. Alkuperäinen hankesuunnitelma ei sisältänyt arviointisuunnitelmaa tai tarveselvitystä kolmevuotiselle hankkeelle. Jos arviointimallia olisi käytetty hankkeen suunnitteluvaiheessa, olisi arviointimallin tuottamat monipuoliset tiedot ja punnitut tavoitteet olleet käytettävissä hankkeen eri vaiheissa (vrt. tavoite maakunnallinen / valtakunnallinen kehittämistyö). Ennen hankkeen käynnistymistä tehtävä tarvearviointi olisi myös edistänyt kuntien sitoutumista hankeyhteistyöhön. Tähän ei ollut mahdollisuutta. Arviointimalli tuotti monipuolista tietoa lähisuhdeväkivaltapalvelujen nykytilasta, kehittämistarpeista sekä myös tavoite- ja seurantaohjelman tuleville vuosille. Pitkän aikavälin tuloksia lähisuhdeväkivallasta johtuvan psyykkisen ja fyysisen sairastuvuuden sekä sosiaalisten haittojen vähentymistä voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Hankekauden aikana läheisväkivaltaan puuttuminen ja tunnistaminen lisääntyivät osassa kuntia. Lisäksi kriisipalveluissa ja sosiaalipäivystyksessä väkivalta-asiakkuuksissa havaittiin nousua. Tavoitteena oli kuntalaisten varhaisempi hoidon ja tuen piiriin pääsy/hakeutuminen, lisääntyvä ja tasainen palvelujen saatavuus sekä henkilökunnan osaamisen kehittyminen ja viime kädessä läheisväkivallan väheneminen tilastollisesti. Arvioinnin vaiheet ja aikataulu on kuvattu taulukossa 1. Arviointiprosessin tuloksia on esitelty luvuissa 3, 4 ja 5. Tuotetut dokumentit on luetteloitu luvussa 6. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 17

18 Taulukko 1. Arvioinnin vaiheet ja aikataulu Arvioinnin vaihe ja tavoite I SIDOSRYHMÄKYSELY TAVOITE Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin valitut toimenpiteet ja resurssit tukivat tavoitteen saavuttamista. AINEISTO Sähköinen sidosryhmäkysely (alkuarviointi) Kohderyhmä: kunnat, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja projektiryhmä, sairaanhoitopiirin hallinto RAPORTTI Päivi Koikkalainen ja Ulla Frantti-Malinen: Yhteenveto, Hankkeen alkuarvioinnin sähköinen kysely II SOSIAALINEN ARVIOINTI TAVOITE Sosiaalisen arviointivaiheen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat intervention toivotut tulokset kuntalaisten arjessa, lähiyhteisöissä ja palveluissa? Sosiaalinen arviointivaiheen tavoite on edistää kuntien asukkaiden osallisuutta oman turvallisuutensa kasvattamiseen, väkivallan ehkäisyyn ja väkivaltapalvelujen kehittämiseen kunnissa. AINEISTO Kohdeyhteisön arviointitietoa hankittiin monella eri tavalla. Arviointivaihe toteutettiin osallistumalla Jyväskylän kau-pungin asiakasraatitoimintaan ja sähköisillä kyselyillä. a. Hanke osallistui Jyväskylän kaupungin asiakasraatitoimintaan keväällä Jyväskylässä järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta lähisuhdeväkivallasta asukkaille. b. Hanke osallistui Jyväskylän kaupungin ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) järjestämään liikuntaja hyvinvointitutkimukseen Huhtasuon koululla: Jyväskylän kaupungin Oppilaiden liikunta- ja hyvinvointitutkimus-tuloksia Huhtasuon koulun 4. 6.luokilta sekä Huhtaharjun koulun 7. 9.luokilta. LIKES:n ja Läheisväkivalta -hankkeen kanssa yhteistyö liittyi kohderyhmän kokemaan turvallisuuden tunteeseen kotona ja vapaa-ajalla. Yhteenvetona kyselystä todettiin, että vaikka tutkimukseen osallistuvien koululaisten lähtökohdat olivat heikommat kuin muilla, heidän koulunsa oli parempi kuin muilla koululaisilla (verrattu kouluterveystutkimukseen). Tulokset olivat kannustavia. Koululla ja sen toimintakulttuurilla on mahdollisuus tasoittaa hyvinvointieroja. Koulussa, kotona ja vapaa-ajalla koululaisten turvallisuuden tunne oli suurempi verrattuna muihin kouluihin. c. Kysely aikuisille henkilöille lähisuhdeväkivaltapalvelujen kehittämisestä hankkeen verkkosivuilla ja Hyvis.fi-palvelussa. on maakunnan asukkaille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu hyvinvoinnin ja sähköisen asioinnin sivusto. d. Kunta- ja asukasiltojen järjestäminen Hankkeen loppuvaiheessa viriteltiin yhteistyötä Keski-Suomen Kylät ry:n kanssa yhteisten kylätapahtumien aikaan saamiseksi ja läheisväkivallan ehkäisyn liittämiseksi kylien turvallisuussuunnitelmiin. RAPORTTI Jyväskylän kaupungin Oppilaiden liikunta- ja hyvinvointitutkimus - tuloksia Huhtasuon koulun 4. 6.luokilta sekä Huhtaharjun koulun 7. 9.luokilta, (LIKES 2013) Kysely aikuisille henkilöille lähisuhdeväkivaltapalvelujen kehittämisestä hankkeen verkkosivuilla ja Hyvis.fi-palvelussa tuotti välisenä aikana kolme vastausta. Kyselyn toimivuus testattiin testiryhmällä, johon saatiin 29 vastausta. Sähköinen kysely oli hankalasti kunnan asukkaiden saavutettavissa ja kyselyä olisi voinut markkinoida enemmän. Sosiaalisen median käyttöä kokeiltiin pienimuotoisesti hankkeessa (blogi ja sähköiset kyselyt väkivaltapalvelujen kehittämisestä). Sosiaalisen median käyttö tiedotukseen ei ollut sairaanhoitopiirissä hankkeen aikana vielä mahdollista. Kuntalaisten osallisuus lähisuhdeväkivaltapalvelujen kehittämiseen kunnissa ja sähköisten viestimien käyttö nousivat yhdeksi kehittämiskohteeksi tulevaisuudessa. 18 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

19 III PALVELUYMPÄRISTÖN KUVAUS, HALLINNOLLINEN JA POLIITTINEN ARVIOINTI TAVOITE Arviointivaihe lisää kohderyhmän (kuntapalvelut ja organisaatiot) sitoutumista hankkeeseen ja tulosten juurruttamista. AINEISTO Syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana tehtiin kartoitus Keski-Suomen kuntien lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluista ja tarpeista kehittää niitä. Tarkoitus oli kartoittaa toimintaympäristöä ja myös tutustua ja tiedottaa hankkeesta. Kerätyn tiedon varassa on mahdollista arvioida hankkeen vaikutuksia myöhemmin. Kartoitustyön ja siihen liittyvän kuntien kanssa yhteisen työkokousprosessin tavoitteena oli laatia yhteiset kehittämistavoitteet tuleville vuosille: Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma Kuntakartoitus: Haastattelututkimus Kohderyhmä: Kunnan johtavat viranhaltijat RAPORTTI Kuntakartoituksesta valmistuu vuonna 2015 ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma (Raportin luku 5) Hankkeen toimesta valmisteltiin ESITYS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖN MAAKUNNALLISEN KOORDI- NAATTORIN TEHTÄVÄNKUVASTA Esitystä varten selvitettiin eri palveluista tutkimus- ja tilastotietoa, joka kuvasi palveluverkoston kehitystä Keski-Suomessa, lastensuojelun, sosiaalipäivystyksen ja rikostilastoja Keski-Suomesta. IV EPIDEMIOLOGINEN ARVIOINTI TAVOITE Epidemiologinen tilastotieto kertoo väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Epidemiologisen arvioinnin avulla saadaan interventiolle tutkittuun tietoon perustuvat terveyden edistämisen tavoitteet. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja väkivallasta, joka mahdollistaa kuntien välisen vertailtavuuden sekä vertailun valtakunnalliseen tilastotietoon. Tilastollisen selvityksen avulla voidaan arvioida terveyden edistämisen haasteita ja tavoitteita Keski-Suomessa erityisesti väkivallan ennaltaehkäisyn näkökulmasta. AINEISTO Lähisuhdeväkivaltapalvelujen kehittämiseen liittyviä tilastoja ovat sairastuvuuteen, kuolleisuuteen, väkivaltarikollisuuteen liittyvät ja lastensuojelun tilastot. Väkivallan seurauksia voidaan mitata taloudellisesta sekä hallinnon ja päätöksenteon näkökulmasta. Epidemiologista arviointia varten kerättiin tietoja kansallisista tietokannoista (SOTKAnet, THL, Poliisi, rikostilastot) ja kuntakohtaisista selvityksistä (kuntien ja alueelliset palveluselvitykset, lastensuojelun tilastot, julkiset terveys-, asumis- tai sosiaalipalvelumenot, väkivallan aiheuttamien sairauksien ja vammojen hoitokustannukset ja palvelujen käyttö). a. Tilastoselvitys teetettiin keväällä 2014 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön opiskelijan harjoitustyönä. b. Hanke teetti keväällä 2014 tilastoajon läheisväkivallan tilastotiedoista erikoissairaanhoidossa ajalta Laajasta tutkimusaineistosta on suunnitteilla opinnäytetyö, jossa aineisto kuvataan ja ehdotetaan jatkotutkimusaiheita. RAPORTTI Terveys, väkivalta ja hyvinvointi Keski-Suomen kunnissa, tilastollinen selvitys / Johanna Koskenlahti. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisusarja 133/ V SIDOSRYHMÄKYSELY TAVOITE Arviointi kohdistui hankkeen tuloksiin, vaikuttavuuteen ja osaamisen kehittymiseen. AINEISTO Sähköinen sidosryhmäkysely syyskuussa Kohderyhmä: kunnat, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja projektiryhmä, sairaanhoitopiirin hallinto RAPORTTI Päivi Koikkalainen 2014: LÄHEISVÄKIVALLAN EHKÄISYN KANSALLINEN OSAAMISKESKUS HANKE Arviointikysely II Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti 19

20 3. HANKKEEN TULOKSET 3.1 Maakunnallinen väkivaltapalvelujen kehittämismalli Palvelujärjestelmä Keski-Suomi on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin maakunta. Hankkeen aikana Keski-Suomessa oli 23 kuntaa ja asukkaita Kuntarajoissa ei tapahtunut muutoksia hankkeen aikana. Maakuntaan kuului kuusi kaupunkia: Jyväskylä ( asukasta), Jämsä (22138 asukasta), Keuruu ( asukasta), Saarijärvi (10165 asukasta), Viitasaari (6 895 asukasta) ja Äänekoski ( asukasta). Muiden kuntien asukasmäärät vaihtelivat (Laukaa) asukkaasta 763 (Luhanka) asukkaaseen. Kunnittain tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin juuri keskisuomalaisissa Luhangan (40,1 %) ja Kuhmoisten (39,0 %) kunnissa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvä palveluverkosto oli laaja ja monipolvinen ja palvelujen tuottajaverkostot olivat usein erillään kunnan omasta hallinnosta (kolmannen ja yksityisen sektorin palvelut, yhteistoiminta-alueet). Kunnat olivat Keski-Suomessa hyvin erikokoisia ja kuntien henkilöstörakenne ja -määrä vaihteli suuresti, mikä vaikutti kuntien mahdollisuuteen osallistua kehittämistoimintaan. Perusterveydenhuollon palvelut tuotettiin Keski-Suomessa kolmella terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: Jyväskylän seudun terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (JYTE), Keski-Suomen seututerveyskeskus ja Viitasaaren ja Pihtiputaan terveyskeskukset (Wiitaunioni). Lisäksi Äänekosken kaupunki ja Kinnulan kunta tuottivat omat perusterveydenhuoltopalvelunsa. Kaikilla edellä mainituilla alueilla kunnat tuottivat omalle alueelleen sosiaalipalvelunsa. Terveyskeskusalueet Keski-Suomessa on esitetty kuvassa 4. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue toimi kolmella alueella: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi (Saarijärven alueen SoTe ky), Wiitaunionin (Viitasaari ja Pihtipudas) ja Kinnulan kunta sekä Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alue. Niissä tuotettiin sekä sosiaali- että terveyspalvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotettiin alueen väestölle Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Vuoden 2013 alusta Jämsä ja Kuhmoinen siirtyivät Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, minkä jälkeen erikoissairaanhoidon palvelut järjestyivät Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalla toimi erikoissairaanhoidon päivystys koko Keski-Suomen maakuntaa varten ja yöaikana maakunnan terveyskeskusten yhteinen yöpäivystys kaikkien muiden kuntien paitsi Jämsän ja Kuhmoisten alueen väestölle. Viitasaaren ja Pihtiputaan terveyskeskukset (Wiitaunioni) Saarikka (Saarijärven ja Karstulan seudun SOTE kuntayhtymä) Kinnulan tk Äänekosken tk Jyväskylän yhteistoiminta-alue Kuva 4. Terveyskeskusalueet Keski-Suomessa Keski-Suomen seututerveyskeskus 20 Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti