Tisdagen den 15 mars 2016, kl Kommungården, Bennäs

Transkriptio

1 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Sammanträdestid: Sammanträdesplats: Tisdagen den 15 mars 2016, kl Kommungården, Bennäs Beslutande Boström, Kaj Sandberg, Henrik Svenfors, Stefan Henriksson, Anna-Maja Boström, Peter Ekstrand, Anne Hellén, Ulla Lindgren, Hans-Erik Byggmästar, Liane Brännkärr, Malin Grankulla, Sven Stenman, Ulf Kapténs, Gun Flén, Elli Palm, Maria Willman, Gösta fullmäktigeordförande styrelseordförande kommundirektör fullmäktigeordförande styrelseordförande t.f. stadsdirektör finskspråkig representant fullmäktigeordförande styrelseordförande tf. kommundirektör fullmäktigeordförande styrelseordförande kommundirektör fullmäktigeordförande styrelseordförande stadsdirektör Pedersöre Pedersöre Pedersöre Jakobstad Jakobstad Jakobstad, kl , Jakobstad Kronoby Kronoby Kronoby Larsmo Larsmo Larsmo Nykarleby Nykarleby Nykarleby Övriga närvarande Löf, Gundel Sundqvist, Jarl Backman, Johanna kanslichef VD regionutvecklare Pedersöre Concordia Concordia Paragrafer Underskrifter Stefan Svenfors ordförande Gundel Löf sekreterare Protokollsjustering Pedersöre Elli Flén Gösta Willman Protokollet framlagt Protokollet har varit framlagt till påseende i kommungården i Bennäs , intygar Gundel Löf, kanslichef

2 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Sammanträdets öppnande, laglighet och beslutförhet Samarbetsnämndens ordförande öppnade sammanträdet, hälsade medlemmarna välkomna samt konstaterade att sammanträdet var lagligt sammankallat och beslutfört. 11 Val av två protokollsjusterare Samarbetsnämnden utser två protokollsjusterare för mötet. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden utsåg Elli Flén och Gösta Willman från Nykarleby att justera protokollet. 12 Godkännande av föredragningslistan Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden godkände föredragningslistan med följande tilläggsärenden: - Presentation av Concordias nya VD Jarl Sundqvist - Kalenderärenden Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

3 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Dnr: 105/ Regional bildkonstskola Rektor Bo-Anders Sandström och Malin Simons från bildkonstskolan Balatako informerar om planer för en regional bildkonstskola med möjlighet till finansiering via statsandelar. Förslag: Samarbetsnämnden tar del av informationen och diskuterar ärendet. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden ställde sig positiv till att utreda frågan vidare och gav bildningscheferna i respektive kommun i uppdrag att tillsammans göra ett utkast till ett intentionsavtal. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

4 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Dnr: 75/ Aktuellt om social- och hälsovårdsreformen Aktuell information om social- och hälsovårdsreformen. Förslag: Samarbetsnämnden tar del av informationen och diskuterar linjedragningar. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden tog del av informationen om det aktuella läget och antecknade den för kännedom. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

5 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Dnr: 264/ Finansiering av utredning gällande ungdomars migration Vilken är de österbottniska ungdomarnas migrationsbenägenhet? Den frågan ska Migrationsinstitutet/Centret för Svenskfinland ta sig an i ett projekt som har planerats i samarbete med utvecklingsbolagen i Österbotten och Mellersta Österbotten. För Österbottens del har ungdomarnas utflyttning både till utlandet och andra regioner i landet aktualiserats i pressen den senaste tiden. Förutsättningarna att hitta jobb i grannländerna har varit gynnsamma och många unga upplever efter slutförda studier, att emigration är ett reellt och allt mer lockande alternativ. Syftet med det planerade projektet är att identifiera faktorer på flera nivåer som inverkar på beredskapen att å ena sidan flytta bort, å andra sidan stanna kvar eller återvända till Österbotten. Centrala faktorer kan vara bland annat ungas förväntningar, kompetens och identitet. I enkätundersökningen ska man rikta sig till åldersgrupperna år, år och år, dessutom kompletteras dessa med djupintervjuer. I utredningen ska man också ta reda på vilka ungdomarnas förväntningar är på det österbottniska samhället, kommunerna, näringslivet och olika organisationer. Preliminära resultat blir klara i medlet av december i år och själva rapporten färdigställs i mars Jakobstadsregionens finansieringsandel för utredningen är euro. Utredningens karaktär är sådan att det skulle vara naturligt att samarbetsnämnden står som finansiär för Jakobstadsregionens del. Kostnaden ryms in i SMN:s projektbudget 2016, eftersom den beviljade finansieringsandelen till projektet Bitstream inte längre är aktuell. Projektplanen som bilaga. Förslag: Samarbetsnämnden beslutar finansiera utredningen med under förutsättning att projektet blir av med i projektplanen nämnda parter och finansieringsandelar. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden godkände förslaget. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

6 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration/Centret för Svenskfinland Migrationsbenägenhet hos österbottniska ungdomar Bakgrund Finland har det senaste decenniet upplevt en kännbar ekonomisk nedgång med minskad tillväxt, outsourcing av arbetstillfällen och ökad arbetslöshet. Då den ekonomiska utvecklingen och förutsättningen att hitta kvalificerade arbetstillfällen samtidigt varit avsevärt bättre i grannländer som Sverige och Norge, har detta medfört att framförallt unga upplevt emigration som ett starkt alternativ efter slutförda studier. Det förekommer numera ett kännbart utflöde av ung välutbildad arbetskraft från Finland. För Österbottens del har utflyttningen både till utlandet och till andra regioner inom landet aktualiserats i pressen under den senaste tiden. Diskussionen om emigrationen är i dagsläget livlig och den svåra frågan om huruvida unga österbottningar återvänder till Österbotten är aktuell. Det är särskilt viktigt för de regioner som inte gynnas av närheten till huvudstaden eller andra betydande universitetscentra att behålla så stor del som möjligt av traktens ungdomar. Syfte och frågeställningar Syftet med projektet är att identifiera faktorer på flera nivåer som inverkar på beredskapen att å ena sidan flytta bort, å andra sidan stanna kvar eller återvända till Österbotten. Centrala faktorer kan vara bland annat ungas förväntningar, kompetens och identitet. Projektet fokuserar särskilt på följande frågeställningar: - Hur ser unga österbottningar på framtiden beträffande arbetsliv och bosättningsort, i vilken omfattning ingår migration i framtidsplanerna, och vart vill man i så fall flytta? - Vilka är de främsta anledningarna till de ungas intentioner att flytta bort, stanna kvar, återvända eller inte återvända till regionen? - I vilken utsträckning influeras ungas migrationsbenägenhet av faktorer på individnivå (t.ex. kön, ålder, betyg), mikronivå (t.ex. kompisar), exonivå (t.ex. föräldrarnas arbetssituation) och makronivå (t.ex. stad vs landsbygd, språkgrupp)? - Vilka förväntningar har de unga på det österbottniska samhället, på kommunerna och samkommunala inrättningar, på näringslivet och dess organisationer samt på olika frivilligorganisationer, och hur inverkar dessa förväntningar på de ungas migrationsbenägenhet? Osoite / Address Puh. / Fax (Suomi) Tel. / Fax (international) / Internet Torgarevägen 4 Puh Tel osoite magnus.enlund@utu.fi Kronoby, Finland Fax Fax

7 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration/Centret för Svenskfinland Målgrupp Bland dem som har nytta av forskningsresultaten kan nämnas utvecklingsbolagen, företagarföreningar, företag och arbetsgivare inom privata och offentliga sektorn i Österbotten, Handelskammaren och företrädare för näringslivet, samt studiehandledare och studierådgivare. Genomförande För att besvara forskningsfrågorna genomför projektet enkätundersökningar bland tre kohorter av unga österbottningar (ca 15-16, och år) i landskapet Österbotten och Karlebyregionen. Enkäten för den äldsta åldersgruppen riktar sig även till studerande som är uppväxta i Österbotten eller Karlebyregionen men som för närvande studerar vid universitet eller yrkeshögskola på annan ort i Finland eller i Sverige (Stockholm och Umeå), och kompletteras därtill med personliga intervjuer. Datainsamlingen bland årskurs 9 i grundskolan och årskurs 3 på andra stadiet sker i samråd med den s.k. Ungdomsenkäten i Österbotten, en omfattande enkätundersökning som genomförs i samtliga finska och svenska skolor inom målområdet. I utbyte mot att hjälpa till med datainsamling och -bearbetning erbjuds det aktuella projektet möjlighet att lägga in frågor om ungas framtidsplaner och flyttningstendenser i Ungdomsenkäten. Fördelen med ett sådant arrangemang är att Ungdomsenkäten redan har ett etablerat nätverk och beprövade rutiner för insamlingsprocessen. Ungdomsenkäten genomförs elektroniskt under lektionstid. Tyngdpunkten inom projektet är studerande på tredje stadiet som har inlett sitt slutarbete och som således står på tröskeln till att lämna studielivet och träda in på arbetsmarknaden. För att nå denna grupp drar projektet nytta av utbildningsanordnarnas e-postlistor, vilket har visat sig vara både mera kostnadseffektivt och ge en högre svarsprocent än traditionella massutskick i pappersformat. Projektet lottar även ut priser bland respondenterna i samtliga kohorter. Data analyseras med hjälp av SPSS (variansanalys) och Mplus (flernivåsanalys, strukturekvationsmodeller). Utöver att direkt besvara forskningsfrågorna gör sampelstorleken det möjligt för projektet att analysera gruppspecifika mönster och t.ex. se i vilken utsträckning samma faktorer inverkar på migrationsbenägenheten bland finskspråkiga unga i stadsmiljö som på svenskspråkiga unga på landsbygden. Enkäterna är anonyma för samtliga åldersgrupper, men för de respondenter på tredje stadiet som även önskar delta i individuella intervjuer finns möjlighet att uppge kontaktuppgifter längst bak i enkäten. Bland de som anmält intresse väljs sammanlagt ett tjugotal personer ut genom ett strategiskt urval, så att projektet når både de som tänker stanna kvar i regionen, de som planerar att flytta bort, de som tänker återvända och de som inte önskar återvända. Intervjuerna genomförs som semi-strukturerade intervjuer via telefon, skype eller ansikte- Osoite / Address Puh. / Fax (Suomi) Tel. / Fax (international) / Internet Torgarevägen 4 Puh Tel osoite magnus.enlund@utu.fi Kronoby, Finland Fax Fax

8 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration/Centret för Svenskfinland mot-ansikte beroende på möjligheter och praktiska arrangemang. Resultaten från intervjuerna används i första hand till att belysa de kvantitativa analyserna. Tidtabell och utförare Projektet omfattar perioden , med ett uppehåll på tre månader under sommaren Frågeformulären förbereds under våren 2016, enkätinsamlingarna genomförs i början av höstterminen 2016 med kompletterande intervjuer i november. Preliminära resultat presenteras i mitten av december och den slutliga rapporten i mars Apr Maj... Sep Okt Nov Dec Jan Feb Mar Administration Styrgruppsmöte Enkäter Förberedelse Kontakt Datainsamling Databearbetning Analys Intervjuer Förberedelse Datainsamling Databearbetning Analys Resultat Preliminära Sammanställning Översättning Slutrapport Projektet sker i samarbete mellan Migrationsinstitutet och Åbo Akademi i Vasa (ÅA), så att forskningsledare Patrik Söderberg för en del av projekttiden arbetar som anställd vid ÅA i Vasa. Arrangemanget är väl motiverat på grund av a) nyttan av kollegialt samarbete vid ÅA, b) möjligheten att involvera studerande för datainsamling, och c) tillgången till det nätverk och de arbetsstrukturer som etablerats inom Ungdomsenkäten. Söderberg ansvarar för insamling, bearbetning och analys av enkätmaterialet, samt sammanställer projektets slutrapport. Migrationsinstitutet anställer därtill två forskningsassistenter sammanlagt på 5 månader som bistår vid enkätinsamlingarna och ansvarar de kompletterande intervjuerna. Osoite / Address Puh. / Fax (Suomi) Tel. / Fax (international) / Internet Torgarevägen 4 Puh Tel osoite magnus.enlund@utu.fi Kronoby, Finland Fax Fax

9 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration/Centret för Svenskfinland Projektkoordinator Magnus Enlund på Migrationsinstitutet koordinerar verksamheten och ansvarar för spridningen av forskningsresultat. En styrgrupp bestående av representanter från Migrationsinstitutet, Åbo Akademi och Utvecklingsbolagen i Österbotten grundas för uppföljning av projektet. Budget Totalbudgeten för projektet är euro. Finansieringen från utvecklingsbolagen definieras enligt antalet åringar i respektive region i förhållande till hela målområdet (angivet i procent inom parentes). Kostnader Projektkoordinator Enlund (1 månad, inkl. soc. kostnader) Forskningsledare Söderberg (köptjänst ÅA) Forskningsledare Söderberg 100 % x 4,5 mån Forskningsassistenter 2 x 100 % x 2,5 mån Datainsamling (bl.a. resor, material, priser) Slutrapport (översättning, tryckkostnader) Allmänna kostnader Sammanlagt Finansiering Utvecklingsbolagen i Österbotten VASEK (42 %) (År 2016: ; År 2017: ) KOSEK/Karleby stad (26 %) (år 2016: ) Concordia (24 %) (år 2016: ) Dynamo Närpes (5 %) (år 2016: ) Kristinestads näringslivscentral (3 %) (år 2016: 950 ) 950 Migrationsinstitutet Sammanlagt Osoite / Address Puh. / Fax (Suomi) Tel. / Fax (international) / Internet Torgarevägen 4 Puh Tel osoite magnus.enlund@utu.fi Kronoby, Finland Fax Fax

10 BUDGET Bitstream II** Feeding Innovation Capacity* Migrationsbenägenhet* Jobmatching *** Future2016* Rest * Samarbetsnämnden fattat finaniseringsbeslut ** Bitstream II förordades inte för nationell finansiering via Österbottens förbund *** Finansiering beviljad och projektet i gång

11 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Dnr: 28/ Samregionalt utvecklingspaket i Karleby-Jakobstadsregionens utvecklingszon; Export zone På sitt möte 26 januari 2016 beslutade samarbetsnämnden, att tillsammans med Karleby lämna in en ansökan om AIKO-anslag för finansiering av viktiga utvecklingsåtgärder i områdets utvecklingszon till arbets- och näringsministeriet (se bilaga). Enligt ministeriets modell skulle 1-2 utvecklingszoner kunna få finansiering för byggande av utvecklingszon. De tillväxtkorridorer som kommer att finansieras med AIKO-medel har nu valts, den s.k. Finlands tillväxtkorridor mellan Helsingfors och Tammerfors samt den s.k. norra tillväxtkorridoren i öst-västlig riktning som går genom södra Finland (riktning Åbo-Villmanstrand). Karleby-Jakobstadsregionens gemensamma utvecklingszon beviljades således inte finansiering. Utgångspunkten i dialogen i Karlebyområdet och Jakobstadsregionen var att om finansiering inte beviljas kan planen ligga till grund för en ansökan via andra finansieringsinstrument, t.ex. ERM-, EU-medel etc. Österbottens förbund och Concordia har sammankallat till ett första regionalt möte i syfte att diskutera Karlebys och Jakobstadsregionens förslag till Export Zone och komma överens om vilka åtgärder som ska vidtas för att utveckla denna utvecklingskorridor. Med anledning av det ber Concordia om samarbetsnämndens syn på de åtgärdsförslag som presenteras i utkastet. Bilaga: ansökan_kokkola-pietarsaaaren seudun kehityskäytävä-export Zone Förslag: Samarbetsnämnden diskuterar gemensamma målsättningar och ger sin input gällande prioriterade utvecklingsåtgärder i Export Zone. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden beslutade ge följande input gällande prioriterade utvecklingsåtgärder: - lyfta fram Jakobstadsregionen som en framgångsrik region och exportregion - lista viktiga prioritetsbranscher för regionen, såsom: metall-, båt-, livsmedels- och pälsbranschen - betona vikten av regionens tillgänglighet. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

12 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE

13 1 Sisällys Tiivistelmä... 1 Hakemus kasvusopimusmenettelyyn alueelliset innovaatiot ja kokeilut Kokkola-Pietarsaaren seudun kasvuvyöhyke Export Zone... 1 Kasvuvyöhykkeen resilienssi ja liityntä alueellisiin strategioihin... 2 Kasvuvyöhykehakemuksen strategiset painopisteet... 3 Aluerakenne... 4 Elinkeinorakenne... 4 Keskeiset vientialat... 5 Logistiikka ja saavutettavuus... 6 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen ja saavutettavuuden parantamiseen Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen... 9 Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

14 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE Tiivistelmä HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KASVUVYÖHYKE EXPORT ZONE Hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Tämä hakemus koskee Kokkola-Pietarsaaren seutujen kasvuvyöhykkeen strategisen yhteistyösopimuksen tekemistä valtion kanssa vuosiksi Kehitysvyöhyke-hanke koostuu kolmesta osa-alueesta: 1.Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen, 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen ja 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion osuus 50 % ja kuntien 50 %. ALUERAKENNE Kokkola ja Pietarsaaren seutu muodostavat yhtenäisen, n asukkaan työssäkäyntialueen, jonka asukasluku on kasvanut ja ennakoitu kasvu 2040 luvulle on noin 10 %. Alue on kaksikielinen ja sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Alueen BKT on kasvanut vahvasti (+ 56 % %) vuosien aikana. Alue on valtakunnallisesti merkittävä teollinen ja kaupallinen keskittymä. Pendelöinti kaupunkien välillä on vilkasta koostuen niin työmatka- ja opiskelijaliikenteestä kuin rahtiliikenteestä. ELINKEINOELÄMÄ JA LOGISTIIKKA Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja erityispiirteenä on voimakas vientiteollisuuden keskittymä. Alueella on yli 600 kansainvälistä kauppaa käyvää yritystä. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin kemian teollisuuden keskittymä ja Pietarsaaresta Suomen suurin sellutehdas, maailman johtava pakkaus- ja kartonkiyritys sekä bioenergialaitos. Teollisuuden erityispiirteenä on kansainvälisyys. Kansainväliset suuryritykset ovat etabloituneet alueelle ja investoineet vahvasti, lähes 500 Milj. viimeisen viiden vuoden aikana. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis- Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n matkustajaa vuonna Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueelta on erinomaiset yhteydet Vaasaan ja siitä lauttayhteyden kautta edelleen Ruotsiin sekä pohjoiseen Ouluun ja edelleen Perämerenkaaren kautta Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

15 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE KOULUTUS Alueella on erittäin monipuolinen koulutustarjonta opistotasosta tohtoritutkintoihin. Kokkolassa sijaitsee Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen monitieteellinen yliopistokeskus. Centria-ammattikorkeakoulu toimii Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa ja Pietarsaaressa lisäksi Yrkeshögskolan Novia. Opistotason koulutusta järjestetään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän puitteissa Kokkolassa ja Optiman, Yrkesakademin ja Åbo Akademin puitteissa Pietarsaarenseudulla. Opiskelijat liikkuvat sujuvasti kaupunkien välillä riippuen koulutuksen opetuskielestä. KASVUVYÖHYKKEEN RESILIENSSI JA LIITYNTÄ ALUEELLISIIN STRATEGIOIHIN Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (2015) on arvioitu Suomen seutukuntien muutosjoustavuutta laskemalla kullekin seutukunnillelle erityinen resilienssi-indeksi. Resilienssiindeksissä otettiin huomioon seuraavat muuttujat: aluetalouden häiriöherkkyys eli resistenssi (teollisuusrakenteen monipuolisuus) sekä aluetalouden kyky mukautua häiriöön eli rakennemuutosalttius (yritysdynamiikka, keskittämisen edut sekä vientimenestys maakunnassa). Pietarsaaren seutu on koko maan 9. ja Kokkolan seutu 10. muutosjoustavin seutukunta (ja Pohjanmaan joustavin ja Keski-Pohjanmaa 3.joustavin). Myös kilpailukykymittauksissa alue on menestynyt hyvin: vuonna 2013 Pietarsaaren seutu arvioitiin Suomen 8. kilpailukykyisimmäksi ja Kokkola 11. Kokkolan-Pietarsaaren kasvuvyöhykehakemus tukee kaupunkien ja maakuntien strategisia tavoitteita. Kokkolan kaupungin strategiassa yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki ja sen strategiseksi päämääräksi on nostettu yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka. Kriittisenä menestystekijänä mainitaan KIP suurteollisuusalueen kehittäminen sekä erikoistumisalana kemia. Älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. ÄES pyrkii löytämään uusia liiketoiminta-aloja, joiden tähtäimessä on kansainväliset markkinat. Pietarsaaren seudulla yritystoiminta on laaja-alaista venealasta elintarvikealaan. Vahvasta kaksikielisyydestä johtuen alueella on paljon osaamista ja kokemusta kansainvälistymisestä. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärjeksi valitulla kemian ja biotalouden osaamiskeskittymällä on maassamme ainutlaatuinen profiili epäorgaanisen kemianteollisuuden ja vahvan maaseudun liittymäpinnassa. Pohjanmaan liiton älykkään erikoistumisen strategiassa kärkitoimialoiksi on valittu energia-ala, veneteollisuus ja turkistalous. Näillä toimialoilla Pohjanmaan alue erottuu kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa edukseen. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

16 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE KASVUVYÖHYKEHAKEMUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET Kokkola-Pietarsaaren seudun Export Zone kasvuvyöhykehakemuksen keskeiset osa-alueet ovat seuraavat: 1. Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen Työmatkapendelöinti, palvelu- ja kauppaliikenne, opiskelijaliikenne ja rahtikuljetukset ovat keskeisiä logistisia liikkumistarpeita alueella. Kokkola-Pietarsaaren kehityskäytävä-hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa näitä kuljetuksia. 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla vahvoja aloja ovat vientivetoinen kemian-, metalli- ja metsäteollisuus ja biotalouden arvoketjut tuotannosta jalostukseen ml. vahva turkistalous. Myös elintarviketeollisuus on vahvassa kasvussa. Erityisenä osaamisalueena on laadukas moottori- ja purjeveneteollisuus, jonka tuotannosta n. 70 % menee vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Yritysten tehokas yhteistyö ja verkostojen merkitys korostuvat tilanteessa, jossa kilpailukykyä täytyy parantaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevia ja luoda uusia yritysverkostoja eri toimialoille mm. kansallisiin ja kansainvälisiin suurhankkeisiin osallistumiseksi. 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen Kokkola-Pietarsaaren alueelta on vahvat yhteydet muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Yhteyksiä on niin yrityksillä kuin organisaatioilla (kaupungeilla ja kehitysyhtiöillä). Hankkeen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat yhteydet ja aktivoida niitä sekä luoda uusia, alueen strategisen kehittämisen kannalta tärkeille alueille. Kasvuvyöhykehakemus on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaarenseudun elinkeinoyhtiö Concordian kanssa ja käsitelty Kokkolan kaupunginhallituksessa ja Pietarsaarenseudun yhteistyölautakunnassa Antti Isotalus kaupunginjohtaja Stefan Svenfors yhteistyölautakunnan pj Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

17 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE Aluerakenne Kokkola-Pietarsaaren seutu (=alue) muodostaa yhtenäisen kaupunkiparin, jossa lähiseutukuntineen asuu n asukasta. Alueen väestönkehitys on positiivinen ja ennustettu kasvu vuoteen 2040 on n. 10 %. Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. Väestön ikärakenne alueella on nuorempi kuin maassa keskimäärin (40,2/41,6). Syntyvyys on hyvä ja se nostaa alueen väkilukua vaikka nettomuutto on negatiivinen. ELINKEINORAKENNE Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen alkutuotannosta korkean jalostusasteen teollisiin lopputuotteisiin. Kemian ja biotalouden teollisuus ja osaamiskeskittymä on toimiva esimerkki elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen keskittymästä, joka luo erinomaiset puitteet uusiin innovaatioihin perustuvalle teollisuudelle. Alueella on ainutlaatuinen osaamisprofiili epäorgaanisen kemian ja biotalouden rajapinnassa. Toiminnan ytimessä ovat luonnonvarojen ja kestävien prosessien kemian tutkimus sekä jalostustoiminta. Metalli- ja konepajateollisuudella on alueella pitkät perinteet ja se näkyy edelleenkin alueen yritysten vahvana osaamisena. Hiomatuotteiden kehittämisessä ja valmistuksessa löytyy alueelta yksi maailman edistyksellisimpiä toimijoita. Muovituotteiden valmistuksessa alue on vahvasti esillä ja alue tunnetaan Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

18 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE maailmalla myös luksuspurjeveneiden ja -moottoriveneiden valmistajana. Elintarviketeollisuus on merkittävässä roolissa. Työpaikkaomavaraisuus on Kokkolassa 103,4 % ja Pietarsaaren seudulla 99,2 %. Työpaikkoja on lähes KESKEISET VIENTIALAT Alueen elinkeinoelämä on erittäin vientipainotteista. Kokkola-Pietarsaaren seudun vienti on ollut vuonna 2011 yhteensä 2,6 miljardia euroa. Keskeiset vientialat ovat kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet. Yksistään Kokkolan suurteollisuusalue työllistää ihmistä. Alueen yritysten liikevaihto on lähes 1,2 miljardia euro vuodessa. Viennin arvo on 1,1 miljardia euroa vuodessa. Pietarsaaressa UPM Kymmene Oyj on Suomen suurin sellutehdas, BillerudKorsnäs Finland Oy on osa maailman johtavaa paperi- ja kartonkiteollisuusyritystä, Nautor SwanOy ja Baltic Yacht Oy valmistavat maailmankuuluja luksuspurjeveneitä ja Kokkolassa Finmarin Oy, Kewatec Aluboat Oy, Linex Boat Oy ja Sargo Boats Oy valmistavat huippuluokan moottoriveneitä työhön ja vapaa-aikaan. Lisäksi vahvoja toimialoja ovat metalli ja elektroniikka sekä muovi- ja hiomatuotteiden valmistus. Edellä mainittujen yritysten ja toimialojen tuotanto suuntautuu lähes kokonaan vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Alueella toimii 46 % Suomen kaikista turkistiloista ja vuonna 2012 näiden tilojen nahkamyynnin arvo oli 177 milj. euroa. Alueella tuotetaan laadukkaita nahkatuotteita mm. muoti- ja autoteollisuuden käyttöön. Tulot ovat pääosin vientituloja. Henkilöstö asuu talousalueella ja työntekijöiden yksityinen kulutus on merkittävä tulonlähde muille yrityksille. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

19 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE LOGISTIIKKA JA SAAVUTETTAVUUS Kokkola-Pietarsaaren seutu sijaitsee Pohjanlahden rannalla keskellä Suomea erinomaisessa logistisessa solmukohdassa. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Satamien yhteinen kokonaisliikennemäärä v oli n. 9,7 milj. tonnia. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis-Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n matkustajaa vuonna Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueen saavutettavuus on hyvä. Matka-aika Helsingistä lentäen on 1 h, junalla n. 3,5 h ja autolla n. 6 h. Lentoyhteys on myös Tukholmaan, johon matka-aika on myös 1 h. Alueen keskeinen sijainti mahdollistaa tehokkaat rahtiyhteydet junalla Keski- ja Pohjois-Suomesta Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta maailmalle. Pohjanlahden kiertävä Botnian käytävä on tärkeä liikenneväylä pohjoisen teollisuudelle sekä ihmisten liikkumiselle etelä-pohjois suunnassa sekä itä-länsi suunnassa Midway Alignment väylän kautta. Myös Kokkola-Pietarsaari alueen kannalta teollisuudelle ja ihmisten liikkumiselle elintärkeitä väyliä ja solmukohtia on kehitettävä edelleen tulevaisuutta ajatellen, jotta valtaväylät pysyvät kilpailukykyisinä ja Suomelle tärkeän vientialueen mahdollisuus kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja liikennejärjestelmiin säilyy ja kehittyy. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

20 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 1. DIGITALISAATIOSTA TEHOKKUUTTA LIIKENTEESEEN JA SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMISEEN Projektin tavoitteena on selvittää miten digitalisaatio voi tehostaa kuljetuspalveluja ja miten sen käyttöönotto voidaan käytännössä toteuttaa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kolme modulia. Jokaisessa modulissa tehdään nykytilanteen kuvaus, priorisoidaan tarvittavat toimenpiteet ja tehdään toimenpidesuunnitelma. Modul 1. Voimassa olevien suunnitelmien, strategioiden ja raporttien läpikäynti ja analysointi. Tässä kartoitetaan alueen omat mutta myös kansalliset logistiikan strategiat ja suunnitelmat ja tehdään yhteenveto niiden vaikutuksista alueen logistiikan kehittämiseksi. Näiden pohjalta luonnostellaan skenaariomalli tulevaisuuden logistiikkatarpeista ja järjestetään seminaari,tai workshop, jossa keskustellaan, miten esitettyä mallia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Modul 2. Saavuttavuuden (sisäisen ja ulkoisen) parantamiseen tarvittavien työkalujen ja mekanismien kartoitus ja osaamistarpeet niiden käyttämiseksi. Tässä kartoitetaan henkilöliikenteen ja rahtiliikenteen logistiikkaketjuja ja kehitetään solmukohtien palvelutasoa. Logistiikkaketjut eivät riipu kuntarajoista tai palvelutuottajista. Digitalisaation avulla pyritään parantamaan tiedonkulkua ketjujen toimivuuden ja toimitusten sujuvuuden parantamiseksi. Sisäinen saavutettavuus tarkoittaa mm.päivittäistä työmatkaliikennettä ja opiskelijaliikennettä. N henkilöä pendelöi päivittäin Kokkola-Pietarsaaren seudulla. Tämän liikenteen sujuvoittaminen ja erilaiset juna-bussi-henkilöauto yhdistelmät voivat tulla kysymykseen. Myös parkkipaikat autoille ja pyörille kartoitetaan. Modulissa selvitetään myös tavara- ja palveluliikenteen kuljetusketjut alueella ja haetaan parhaita ratkaisuja niiden tehdostamiseksi. Monilla pk-yrityksillä markkina-alue on täällä ja kuljetusten sujuvuus parantaa paikallisten yritysten kilpailukykyä. Modulissa voidaan myös tehdä pilottikokeiluja ja käydä benchmark-vierailuilla tutustumassa onnistuiden kuljetusketjujen toimivuuteen. Ulkoisen saavutettavuuden parantamiseksi luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita lento-juna-bussi-auto yhdistelmistä, jotta voidaan saavuttaa sujuvia matkustus ja tavarakuljetusketjuja ja tukea ekologisesti kestävää kehitystä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon infrastruktuuri, maankäyttö, palvelut, yrityslähtöisyys, logistiikka ja eri kuljetusmuotojen yhdistelmät. Yhtenä tavoitteena on Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kehittäminen Suomen nopeimmaksi lentokentäksi. Samalla tehdään myös tarkempi suunnitelma lentokentän kehittämiseksi ja erilaisten matkustusmuotojen aktivoimiseksi. Myös kentän vaikutusalueen kehittäminen ja käyttömahdollisuudet selvitetään. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

21 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE Modul 3. Tulosten ja suositusten pohjalta käytännön jatkotyöskentelyn rakentaminen. Projekti antaa pohjan tulevalle työskentelylle valitun skenaariomallin/mallien pohjalta. Projektin loppuraportti kirjoitetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää tulevien suunnitelmien tai toteutusmallien pohjalla. Hanke toteutetaan ja sen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion osuus 50 % eli euroa ja kuntarahoitus 50%, joka jakaantuu tasan Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kesken (Kokkola euroa, Pietarsaaren seutu euroa). Hankkeen koordinaattorina toimii Concordia kehitysyhtiö. 2. ELINKEINOELÄMÄN VERKOSTOJEN JA KLUSTEREIDEN RAKENTAMINEN Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on vahvoja yhteisiä toimialoja, joiden verkostoitumista tulisi edistää. Suurhankkeet ja kansainväliset markkinat ovat mahdollisuuksia mutta usein yksittäisen yrityksen resurssit eivät yksin riitä tarjouspyyntöihin osallistumiseen. Verkostoituminen on jo tuonut tuloksia mm. Pohjois-Pohjanmaan alueella, jossa Pyhäjoen ydinvoimala-hankkeen toteuttamiseen on valikoitunut verkostomaisesti toimivia yrityksiä Veneteollisuuden verkostot Veneteollisuudella on iso merkitys Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yleisessä toimeliaisuudessa. Kaikkinensa veneteollisuus työllistää Pohjanmaan alueella tuhatkunta henkeä ja satoja heistä Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. Veneteollisuuden tuotannosta keskimäärin n. 70 % menee vientiin. Suurin osa yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla itsenäisesti mutta vahvemman näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi yhteisiä toimenpiteitä tulisi suunnitella ja toteuttaa. Alihankintaverkoston kehittäminen on myös keskeistä alan toiminnan kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä on myös linjassa EU:n tavoitteleman älykkään erikoistumisen kanssa 1.2. Biotalouden verkostot ml. elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus Keski-Pohjanmaan talous rakentuu paitsi viennin, pitkälti myös biotalouden varaan. Keski- Pohjanmaa lähikuntineen tuottaa lähes viidenneksen Suomen perunasta, sian- ja naudanlihasta ja maidosta, ja huomattava osa maataloustuotteista jalostetaan omassa maakunnassa tai lähialueella. Osuus turkisnahkojen vientituloista on yli puolet. Lisääntyneet metsävarat ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle ja monipuoliselle puun-käytölle. Maataloudessa alue on Suomen maitoaitta. Elintarviketeollisuuden jatkojalostusta on alueella merkittävästi. Metsäteollisuuden suuryritykset ovat Pietarsaaressa sellu- ja paperitehtaat. UPM-Kymmene Oyj:n Wisaforest on yksi maamme suurimmista kemiallisen massan valmistajista. Pakkaustarpeisiin menevän voimapaperia valmistaa BillerudKorsnäs Finland Oy. Alueella ja lähiseutukunnissa on vahvaa puutalotuotantoa. Bioenergian tuotannossa alueella on vahvaa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

22 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE Verkostojen rakentaminen eri toimialojen sisälle ja välille edesauttaa uusien innovaatioiden kehittämistä toimintojen kehittämiseksi. Energiatuotantoon, maankäytön suunnitteluun, raakaaineiden ominaisuuksiin ja uusien innovaatioiden tuotteistamiseen liittyvä osaaminen ovat vahvuuksiamme. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä: Vaihtoehtoisten maankäyttömuodot, niiden optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Sininen biotalous; kalatalous Turvesoiden jälkikäyttö Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi Turkistuotanto ja sen jalostusarvon nostaminen Biotalouden sivutuotevirrat energian ja uusien tuotteiden raaka-aineena ja ympäristön kuormituksen vähentäjänä 1.3. Metalli- ja konepajateollisuuden verkostot Alueella on vahvaa metalli- ja konepajateollisuutta, joka keskittyy pääsääntöisesti alihankintaan ja osavalmistukseen. Alalla tehdään mm. kaivos- ja prosessiteollisuuden putkistoja ja säiliöitä, metallin työstöä mm. laserleikkausta ja pinnoitusta, alumiinivalmistusta ja hitsausta sekä raskaan konepajateollisuuden tuotteita. Tähän liittyvät myös metallin pinnoitus- ja maalauspalvelut. Uudet suurhankkeet (Pyhäjoki, Äänekoski, Kiiruna, Jällivaara, jne) luovat mahdollisuuksia verkostoitumisen kautta päästä mukaan tarjouskilpailuihin. Klustereiden rakentaminen edellyttää mm. laatujärjestelmien ja sertifiointien laatimista ja ylläpitoa. Hankkeen tavoitteena on alueen keskeisten elinkeinoelämän verkostojen vahvistaminen ja klustereiden muodostaminen. Hanke tukee Kokkolan ja Pietarsaaren seudun strategiaa ja Kokkolan elinkeino-ohjelmaa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa. Hankkeen toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion rahoitusta 50 % eli euroa ja Kokkolan ja Pietarsaaren seudun osuus yhteensä euroa ( euroa Kokkola ja euroa Pietarsaaren seutu). Hankerahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle. Hankkeen hallinnoija on Kokkolanseudun Kehitys Oy. Hankkeen sisältöä voidaan myös tarkentaa. 3. KANSAINVÄLISTEN YHTEYKSIEN TEHOSTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Kokkola-Pietarsaaren seudun alueella on pitkät perinteet kansainväliseen kauppaan ja yhteyksiin. Viennin merkitys on edelleen korkea ja kansainvälisten yhteyksien merkitys on iso alueen Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

23 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUTU - EXPORT ZONE elinkeinoelämälle. Markkina-alueet ja kohdemarkkinat kuitenkin muuttuvat jatkuvasti maailmantalouden muutosten mukana. Olemassa olevien yhteyksien kartoitus ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpito onkin tärkeää, jotta vienti on edelleen mahdollista Olemassaolevien verkostojen kartoitus Eri organisaatoilla on hyvin monenlaisia kansainvälisiä yhteyksiä. Usein niistä ei kuitenkaan tiedetä organisaation ulkopuolella. Olemassa olevista yhteyksistä voi olla hyötyä elinkeinoelämälle ja viennille. Hankkeessa kartoitetaan kaupunkien, kehitysyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden, kehitysyhtiöiden, kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja eri kulttuurijärjestöjen kansainväliset yhteydet. Kartoituksen jälkeen analysoidaan niiden merkitys ja mahdollisuudet elinkeinoelämän kannalta Uusien kansainvälisten yhteyksien tarve Maailmanmarkkinatilanteen muutos, valuuttakurssimuutokset ja uusien vientikanavien löytäminen vaativat myös uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeessa tehdään kysely elinkeinoelämän tarpeista uusien kansainvälisien yhteyksien löytämiseksi. Kyselyn pohjalta tehdään analyysi ja toimenpidesuunnitelma, mihin markkina-alueeseen tai kohdennettuun vientimaahan olisi tarvetta löytää uusia yhteyksiä. Kartoituksessa otetaan huomioon myös kansallisten organisaatioiden (Team Finland, Finpro, Tekes, UM) olemassa olevat verkostot ja niiden mahdollisuudet uusien yhteyksien luomiseen Toimenpiteet verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen Olemassa olevien yhteyksien ja uusien yhteyksien analysoinnin jälkeen tehdään suunnitelma toimenpiteistä verkostojen hyödyntämiseksi. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämälle uusia vientiverkostoja ja kanavia. Yhteistyötä tehdään Finpron Export Finland verkoston kanssa ja aluemarkkinoinnin osalta Invest In verkoston kanssa. Hankkeen aikana voidaan tehdä benchmark-matka/matkoja potentiaalisiin kohdemarkkinoihin. Hankkeen toteutusaika on ja sen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion rahoitus 50 % eli euroa ja kuntarahoitus euroa (Kokkola euroa ja Pietarsaaren seutu euroa) jakaantuen 2,5 vuoden ajalle. Kokkola-Pietarsaaren seudun kehityskäytävä Export Zone-hakemusta on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kanssa. Hakemus sisältää hankeaihiot, jotka valmistellaan erikseen valmiiksi hankkeiksi, mikäli hakemus johtaa kehityskäytävä sopimukseen. Kuntien viralliset sitoumukset kuntarahoitukseen tehdään sen jälkeen. Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone

24 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Presentation av Concordias nya VD Jarl Sundqvist Concordias nya VD Jarl Sundqvist presenterade sig för samarbetsnämnden och berättade om sina visioner för den framtida verksamheten. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden antecknade presentationen för kännedom och uttryckte samtidigt en önskan att Sundqvist skulle besöka respektive kommun och presentera sig även för kommunernas förtroendeorgan. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

25 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL Kalenderärenden Följande kalenderärenden listades vid sammanträdet: 1. Forum för dialog och interaktion i Jakobstad Migrationsinstitutet, social- och hälsovårdsverket och Concordia ordnar den 14 april 2016, kl , i Jugendsalen i Jakobstad, ett seminarium som riktar sig till invandrare, medborgare och samhällsengagerade, arbetslivet, kommunala förtroendemän, tjänstemän, berörda organisationer och tredje sektorn. Syftet med seminariet är att skapa kontakter och diskutera. 2. Samarbetsnämndens nästa sammanträde Samarbetsnämndens nästa sammanträde hålls måndagen den 9 maj 2016, kl Framtidsseminariet Cultivate Your Connections Ett framtidsseminarium med nordisk touch, Cultivate Your Connections, kommer att hållas i Campus Allegro i Jakobstad Seminariet riktar sig till dem som jobbar inom näringslivet eller en offentlig organisation och syftar till att skapa nätverk. Temat för årets konferens är export och internationalisering. 4. Kommunförbundets svenska team i Kronoby Kommunförbundets svenska team besöker Kronoby fredagen den 17 juni 2016 (förmiddagen). Samarbetsnämnden håller sammanträde i Kronoby i samband med detta. Samarbetsnämndens beslut: Samarbetsnämnden antecknade dessa datum och evenemang för kännedom. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar