KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE
|
|
- Ella Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE [Voit lisätä tähän tiivistelmän tai muun keskeisen lausunnon. Tiivistelmä on lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä.]
2 1 Sisällys Tiivistelmä... 1 Hakemus kasvusopimusmenettelyyn alueelliset innovaatiot ja kokeilut Kokkola-Pietarsaaren seudun kasvuvyöhyke Export Eone... 1 Kasvuvyöhykkeen resilienssi ja liityntä alueellisiin strategioihin... 2 Kasvuvyöhykehakemuksen strategiset painopisteet... 3 Aluerakenne... 4 Elinkeinorakenne... 4 Keskeiset vientialat... 5 Logistiikka ja saavutettavuus... 6 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen ja saavutettavuuden parantamiseen Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen... 9 Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone
3 Tiivistelmä HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KASVUVYÖHYKE EXPORT ZONE Hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Tämä hakemus koskee Kokkola-Pietarsaaren seutujen kasvuvyöhykkeen strategisen yhteistyösopimuksen tekemistä valtion kanssa vuosiksi Kehitysvyöhyke-hanke koostuu kolmesta osa-alueesta: 1.Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen, 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen ja 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion osuus 50 % ja kuntien 50 %. ALUERAKENNE Kokkola ja Pietarsaaren seutu muodostavat yhtenäisen, n asukkaan työssäkäyntialueen, jonka asukasluku on kasvanut ja ennakoitu kasvu 2040 luvulle on noin 10 %. Alue on kaksikielinen ja sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Alueen BKT on kasvanut vahvasti (+ 56 % %) vuosien aikana. Alue on valtakunnallisesti merkittävä teollinen ja kaupallinen keskittymä. Pendelöinti kaupunkien välillä on vilkasta koostuen niin työmatka- ja opiskelijaliikenteestä kuin rahtiliikenteestä. ELINKEINOELÄMÄ JA LOGISTIIKKA Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja erityispiirteenä on voimakas vientiteollisuuden keskittymä. Alueella on yli 600 kansainvälistä kauppaa käyvää yritystä. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin kemian teollisuuden keskittymä ja Pietarsaaresta Suomen suurin sellutehdas, maailman johtava pakkaus- ja kartonkiyritys sekä bioenergialaitos. Teollisuuden erityispiirteenä on kansainvälisyys. Kansainväliset suuryritykset ovat etabloituneet alueelle ja investoineet vahvasti, lähes 500 Milj. viimeisen viiden vuoden aikana. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis- Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n matkustajaa vuonna Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueelta on erinomaiset yhteydet Vaasaan ja siitä lauttayhteyden kautta edelleen Ruotsiin sekä pohjoiseen Ouluun ja edelleen Perämerenkaaren kautta Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan.
4 KOULUTUS Alueella on erittäin monipuolinen koulutustarjonta opistotasosta tohtoritutkintoihin. Kokkolassa sijaitsee Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen monitieteellinen yliopistokeskus. Centria-ammattikorkeakoulu toimii Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa ja Pietarsaaressa lisäksi Yrkeshögskolan Novia. Opistotason koulutusta järjestetään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän puitteissa Kokkolassa ja Optiman ja Yrkesakademin puitteissa Pietarsaarenseudulla. Opiskelijat liikkuvat sujuvasti kaupunkien välillä riippuen koulutuksen opetuskielestä. KASVUVYÖHYKKEEN RESILIENSSI JA LIITYNTÄ ALUEELLISIIN STRATEGIOIHIN Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (2015) on arvioitu Suomen seutukuntien muutosjoustavuutta laskemalla kullekin seutukunnillelle erityinen resilienssi-indeksi. Resilienssiindeksissä otettiin huomioon seuraavat muuttujat: aluetalouden häiriöherkkyys eli resistenssi (teollisuusrakenteen monipuolisuus) sekä aluetalouden kyky mukautua häiriöön eli rakennemuutosalttius (yritysdynamiikka, keskittämisen edut sekä vientimenestys maakunnassa). Pietarsaaren seutu on koko maan 9. ja Kokkolan seutu 10. muutosjoustavin seutukunta (ja Pohjanmaan joustavin ja Keski-Pohjanmaa 3.joustavin). Myös kilpailukykymittauksissa alue on menestynyt hyvin: vuonna 2013 Pietarsaaren seutu arvioitiin Suomen 8. kilpailukykyisimmäksi ja Kokkola 11. Kokkolan-Pietarsaaren kasvuvyöhykehakemus tukee kaupunkien ja maakuntien strategisia tavoitteita. Kokkolan kaupungin strategiassa yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki ja sen strategiseksi päämääräksi on nostettu yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka. Kriittisenä menestystekijänä mainitaan KIP suurteollisuusalueen kehittäminen sekä erikoistumisalana kemia. Älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. ÄES pyrkii löytämään uusia liiketoiminta-aloja, joiden tähtäimessä on kansainväliset markkinat. Pietarsaaren seudulla yritystoiminta on laaja-alaista venealasta elintarvikealaan. Vahvasta kaksikielisyydestä johtuen alueella on paljon osaamista ja kokemusta kansainvälistymisestä. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärjeksi valitulla kemian ja biotalouden osaamiskeskittymällä on maassamme ainutlaatuinen profiili epäorgaanisen kemianteollisuuden ja vahvan maaseudun liittymäpinnassa. Pohjanmaan liiton älykkään erikoistumisen strategiassa kärkitoimialoiksi on valittu energia-ala, veneteollisuus ja turkistalous. Näillä toimialoilla Pohjanmaan alue erottuu kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa edukseen.
5 KASVUVYÖHYKEHAKEMUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET Kokkola-Pietarsaaren seudun Export Zone kasvuvyöhykehakemuksen keskeiset osa-alueet ovat seuraavat: 1. Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen Työmatkapendelöinti, palvelu- ja kauppaliikenne, opiskelijaliikenne ja rahtikuljetukset ovat keskeisiä logistisia liikkumistarpeita alueella. Kokkola-Pietarsaaren kehityskäytävä-hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa näitä kuljetuksia. 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla vahvoja aloja ovat vientivetoinen kemian-, metalli- ja metsäteollisuus ja biotalouden arvoketjut tuotannosta jalostukseen ml. vahva turkistalous. Myös elintarviketeollisuus on vahvassa kasvussa. Erityisenä osaamisalueena on laadukas moottori- ja purjeveneteollisuus, jonka tuotannosta n. 70 % menee vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Yritysten tehokas yhteistyö ja verkostojen merkitys korostuvat tilanteessa, jossa kilpailukykyä täytyy parantaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevia ja luoda uusia yritysverkostoja eri toimialoille mm. kansallisiin ja kansainvälisiin suurhankkeisiin osallistumiseksi. 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen Kokkola-Pietarsaaren alueelta on vahvat yhteydet muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Yhteyksiä on niin yrityksillä kuin organisaatioilla (kaupungeilla ja kehitysyhtiöillä). Hankkeen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat yhteydet ja aktivoida niitä sekä luoda uusia, alueen strategisen kehittämisen kannalta tärkeille alueille. Kasvuvyöhykehakemus on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaarenseudun elinkeinoyhtiö Concordian kanssa ja käsitelty Kokkolan kaupunginhallituksessa ja Pietarsaarenseudun yhteistyölautakunnassa Antti Isotalus kaupunginjohtaja Stefan Svenfors yhteistyölautakunnan pj
6 Aluerakenne Kokkola-Pietarsaaren seutu (=alue) muodostaa yhtenäisen kaupunkiparin, jossa lähiseutukuntineen asuu n asukasta. Alueen väestönkehitys on positiivinen ja ennustettu kasvu vuoteen 2040 on n. 10 %. Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. Väestön ikärakenne alueella on nuorempi kuin maassa keskimäärin (40,2/41,6). Syntyvyys on hyvä ja se nostaa alueen väkilukua vaikka nettomuutto on negatiivinen. ELINKEINORAKENNE Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen alkutuotannosta korkean jalostusasteen teollisiin lopputuotteisiin. Kemian ja biotalouden teollisuus ja osaamiskeskittymä on toimiva esimerkki elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen keskittymästä, joka luo erinomaiset puitteet uusiin innovaatioihin perustuvalle teollisuudelle. Alueella on ainutlaatuinen osaamisprofiili epäorgaanisen kemian ja biotalouden rajapinnassa. Toiminnan ytimessä ovat luonnonvarojen ja kestävien prosessien kemian tutkimus sekä jalostustoiminta. Elintarviketeollisuus on merkittävässä roolissa. Työpaikkaomavaraisuus on Kokkolassa 103,4 % ja Pietarsaaressa peräti 132,3 %. Työpaikkoja on lähes
7 KESKEISET VIENTIALAT Alueen elinkeinoelämä on erittäin vientipainotteista. Kokkola-Pietarsaaren seudun vienti on ollut vuonna 2011 yhteensä 2,6 miljardia euroa. Keskeiset vientialat ovat kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet. Yksistään Kokkolan suurteollisuusalue työllistää ihmistä. Alueen yritysten liikevaihto on lähes 1,2 miljardia euro vuodessa. Viennin arvo on 1,1 miljardia euroa vuodessa. Pietarsaaressa UPM Kymmene Oyj on Suomen suurin sellutehdas, BillerudKorsnäs Finland Oy on osa maailman johtavaa paperi- ja kartonkiteollisuusyritystä, Nautor SwanOy ja Baltic Yacht Oy valmistavat maailmankuuluja luksuspurjeveneitä ja Kokkolassa Finmarin Oy, Kewatec Aluboat Oy, Linex Boat Oy ja Sargo Boats Oy valmistavat huippuluokan moottoriveneitä työhön ja vapaa-aikaan. Lisäksi vahvoja toimialoja ovat metalli ja elektroniikka sekä muovi- ja hiomatuotteiden valmistus. Edellä mainittujen yritysten ja toimialojen tuotanto suuntautuu lähes kokonaan vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Alueella toimii 46 % Suomen kaikista turkistiloista ja vuonna 2012 näiden tilojen nahkamyynnin arvo oli 177 milj. euroa. Alueella tuotetaan laadukkaita nahkatuotteita mm. muoti- ja autoteollisuuden käyttöön. Tulot ovat pääosin vientituloja. Henkilöstö asuu talousalueella ja työntekijöiden yksityinen kulutus on merkittävä tulonlähde muille yrityksille.
8 LOGISTIIKKA JA SAAVUTETTAVUUS Kokkola-Pietarsaaren seutu sijaitsee Pohjanlahden rannalla keskellä Suomea erinomaisessa logistisessa solmukohdassa. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Satamien yhteinen kokonaisliikennemäärä v oli n. 9,7 milj. tonnia. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis-Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n matkustajaa vuonna Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueen saavutettavuus on hyvä. Matka-aika Helsingistä lentäen on 1 h, junalla n. 3,5 h ja autolla n. 6 h. Lentoyhteys on myös Tukholmaan, johon matka-aika on myös 1 h. Alueen keskeinen sijainti mahdollistaa tehokkaat rahtiyhteydet junalla Keski- ja Pohjois-Suomesta Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta maailmalle. Pohjanlahden kiertävä Botnian käytävä on tärkeä liikenneväylä pohjoisen teollisuudelle sekä ihmisten liikkumiselle etelä-pohjois suunnassa sekä itä-länsi suunnassa Midway Alignment väylän kautta. Myös Kokkola-Pietarsaari alueen kannalta teollisuudelle ja ihmisten liikkumiselle elintärkeitä väyliä ja solmukohtia on kehitettävä edelleen tulevaisuutta ajatellen, jotta valtaväylät pysyvät kilpailukykyisinä ja Suomelle tärkeän vientialueen mahdollisuus kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja liikennejärjestelmiin säilyy ja kehittyy.
9 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 1. DIGITALISAATIOSTA TEHOKKUUTTA LIIKENTEESEEN JA SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMISEEN Projektin tavoitteena on selvittää miten digitalisaatio voi tehostaa kuljetuspalveluja ja miten sen käyttöönotto voidaan käytännössä toteuttaa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kolme modulia. Jokaisessa modulissa tehdään nykytilanteen kuvaus, priorisoidaan tarvittavat toimenpiteet ja tehdään toimenpidesuunnitelma. Modul 1. Voimassa olevien suunnitelmien, strategioiden ja raporttien läpikäynti ja analysointi. Tässä kartoitetaan alueen omat mutta myös kansalliset logistiikan strategiat ja suunnitelmat ja tehdään yhteenveto niiden vaikutuksista alueen logistiikan kehittämiseksi. Näiden pohjalta luonnostellaan skenaariomalli tulevaisuuden logistiikkatarpeista ja järjestetään seminaari,tai workshop, jossa keskustellaan, miten esitettyä mallia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Modul 2. Saavuttavuuden (sisäisen ja ulkoisen) parantamiseen tarvittavien työkalujen ja mekanismien kartoitus ja osaamistarpeet niiden käyttämiseksi. Tässä kartoitetaan henkilöliikenteen ja rahtiliikenteen logistiikkaketjuja ja kehitetään solmukohtien palvelutasoa. Logistiikkaketjut eivät riipu kuntarajoista tai palvelutuottajista. Digitalisaation avulla pyritään parantamaan tiedonkulkua ketjujen toimivuuden ja toimitusten sujuvuuden parantamiseksi. Sisäinen saavutettavuus tarkoittaa mm.päivittäistä työmatkaliikennettä ja opiskelijaliikennettä. N henkilöä pendelöi päivittäin Kokkola-Pietarsaaren seudulla. Tämän liikenteen sujuvoittaminen ja erilaiset juna-bussi-henkilöauto yhdistelmät voivat tulla kysymykseen. Myös parkkipaikat autoille ja pyörille kartoitetaan. Modulissa selvitetään myös tavara- ja palveluliikenteen kuljetusketjut alueella ja haetaan parhaita ratkaisuja niiden tehdostamiseksi. Monilla pk-yrityksillä markkina-alue on täällä ja kuljetusten sujuvuus parantaa paikallisten yritysten kilpailukykyä. Modulissa voidaan myös tehdä pilottikokeiluja ja käydä benchmark-vierailuilla tutustumassa onnistuiden kuljetusketjujen toimivuuteen. Ulkoisen saavutettavuuden parantamiseksi luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita lento-juna-bussi-auto yhdistelmistä, jotta voidaan saavuttaa sujuvia matkustus ja tavarakuljetusketjuja ja tukea ekologisesti kestävää kehitystä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon infrastruktuuri, maankäyttö, palvelut, yrityslähtöisyys, logistiikka ja eri kuljetusmuotojen yhdistelmät. Yhtenä tavoitteena on Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kehittäminen Suomen nopeimmaksi lentokentäksi. Samalla tehdään myös tarkempi suunnitelma lentokentän kehittämiseksi ja erilaisten matkustusmuotojen aktivoimiseksi. Myös kentän vaikutusalueen kehittäminen ja käyttömahdollisuudet selvitetään.
10 Modul 3. Tulosten ja suositusten pohjalta käytännön jatkotyöskentelyn rakentaminen. Projekti antaa pohjan tulevalle työskentelylle valitun skenaariomallin/mallien pohjalta. Projektin loppuraportti kirjoitetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää tulevien suunnitelmien tai toteutusmallien pohjalla. Hanke toteutetaan ja sen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion osuus 50 % eli euroa ja kuntarahoitus 50%, joka jakaantuu tasan Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kesken (Kokkola euroa, Pietarsaaren seutu euroa). Hankkeen koordinaattorina toimii Concordia kehitysyhtiö. Hankkeen kustannukset koostuvat palkoista ( e), asiantuntijapalveluista ( e ) ja yleiskuluista ( e). 2. ELINKEINOELÄMÄN VERKOSTOJEN JA KLUSTEREIDEN RAKENTAMINEN Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on vahvoja yhteisiä toimialoja, joiden verkostoitumista tulisi edistää. Suurhankkeet ja kansainväliset markkinat ovat mahdollisuuksia mutta usein yksittäisen yrityksen resurssit eivät yksin riitä tarjouspyyntöihin osallistumiseen. Verkostoituminen on jo tuonut tuloksia mm. Pohjois-Pohjanmaan alueella, jossa Pyhäjoen ydinvoimala-hankkeen toteuttamiseen on valikoitunut verkostomaisesti toimivia yrityksiä Veneteollisuuden verkostot Veneteollisuudella on iso merkitys Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yleisessä toimeliaisuudessa. Kaikkinensa veneteollisuus työllistää Pohjanmaan alueella tuhatkunta henkeä ja satoja heistä Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. Veneteollisuuden tuotannosta keskimäärin n. 70 % menee vientiin. Suurin osa yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla itsenäisesti mutta vahvemman näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi yhteisiä toimenpiteitä tulisi suunnitella ja toteuttaa. Alihankintaverkoston kehittäminen on myös keskeistä alan toiminnan kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä on myös linjassa EU:n tavoitteleman älykkään erikoistumisen kanssa 1.2. Biotalouden verkostot ml. elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus Keski-Pohjanmaan talous rakentuu paitsi viennin, pitkälti myös biotalouden varaan. Keski- Pohjanmaa lähikuntineen tuottaa lähes viidenneksen Suomen perunasta, sian- ja naudanlihasta ja maidosta, ja huomattava osa maataloustuotteista jalostetaan omassa maakunnassa tai lähialueella. Osuus turkisnahkojen vientituloista on yli puolet. Lisääntyneet metsävarat ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle ja monipuoliselle puun-käytölle. Maataloudessa alue on Suomen maitoaitta. Elintarviketeollisuuden jatkojalostusta on alueella merkittävästi. Metsäteollisuuden suuryritykset ovat Pietarsaaressa sellu- ja paperitehtaat. UPM-Kymmene Oyj:n Wisaforest on yksi maamme suurimmista kemiallisen massan valmistajista. Pakkaustarpeisiin menevän voimapaperia valmistaa BillerudKorsnäs Finland Oy. Alueella ja lähiseutukunnissa on vahvaa
11 puutalotuotantoa. Bioenergian tuotannossa alueella on vahvaa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Verkostojen rakentaminen eri toimialojen sisälle ja välille edesauttaa uusien innovaatioiden kehittämistä toimintojen kehittämiseksi. Energiatuotantoon, maankäytön suunnitteluun, raakaaineiden ominaisuuksiin ja uusien innovaatioiden tuotteistamiseen liittyvä osaaminen ovat vahvuuksiamme. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä: Vaihtoehtoisten maankäyttömuodot, niiden optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Sininen biotalous; kalatalous Turvesoiden jälkikäyttö Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi Turkistuotanto ja sen jalostusarvon nostaminen Biotalouden sivutuotevirrat energian ja uusien tuotteiden raaka-aineena ja ympäristön kuormituksen vähentäjänä 1.3. Metalli- ja konepajateollisuuden verkostot Hankkeen tavoitteena on alueen keskeisten elinkeinoelämän verkostojen vahvistaminen ja klustereiden muodostaminen. Hanke tukee Kokkolan ja Pietarsaaren seudun strategiaa ja Kokkolan elinkeino-ohjelmaa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa. Hankkeen toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion rahoitusta 50 % eli euroa ja Kokkolan ja Pietarsaaren seudun osuus yhteensä euroa ( euroa Kokkola ja euroa Pietarsaaren seutu). Hankerahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle. Hankkeen hallinnoija on Kokkolanseudun Kehitys Oy. Hankkeen sisältöä voidaan myös tarkentaa. 3. KANSAINVÄLISTEN YHTEYKSIEN TEHOSTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Kokkola-Pietarsaaren seudun alueella on pitkät perinteet kansainväliseen kauppaan ja yhteyksiin. Viennin merkitys on edelleen korkea ja kansainvälisten yhteyksien merkitys on iso alueen elinkeinoelämälle. Markkina-alueet ja kohdemarkkinat kuitenkin muuttuvat jatkuvasti maailmantalouden muutosten mukana. Olemassa olevien yhteyksien kartoitus ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpito onkin tärkeää, jotta vienti on edelleen mahdollista Olemassaolevien verkostojen kartoitus Eri organisaatoilla on hyvin monenlaisia kansainvälisiä yhteyksiä. Usein niistä ei kuitenkaan tiedetä organisaation ulkopuolella. Olemassa olevista yhteyksistä voi olla hyötyä
12 elinkeinoelämälle ja viennille. Hankkeessa kartoitetaan kaupunkien, kehitysyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden, kehitysyhtiöiden, kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja eri kulttuurijärjestöjen kansainväliset yhteydet. Kartoituksen jälkeen analysoidaan niiden merkitys ja mahdollisuudet elinkeinoelämän kannalta Uusien kansainvälisten yhteyksien tarve Maailmanmarkkinatilanteen muutos, valuuttakurssimuutokset ja uusien vientikanavien löytäminen vaativat myös uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeessa tehdään kysely elinkeinoelämän tarpeista uusien kansainvälisien yhteyksien löytämiseksi. Kyselyn pohjalta tehdään analyysi ja toimenpidesuunnitelma, mihin markkina-alueeseen tai kohdennettuun vientimaahan olisi tarvetta löytää uusia yhteyksiä. Kartoituksessa otetaan huomioon myös kansallisten organisaatioiden (Team Finland, Finpro, Tekes, UM) olemassa olevat verkostot ja niiden mahdollisuudet uusien yhteyksien luomiseen Toimenpiteet verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen Olemassa olevien yhteyksien ja uusien yhteyksien analysoinnin jälkeen tehdään suunnitelma toimenpiteistä verkostojen hyödyntämiseksi. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämälle uusia vientiverkostoja ja kanavia. Yhteistyötä tehdään Finpron Export Finland verkoston kanssa ja aluemarkkinoinnin osalta Invest In verkoston kanssa. Hankkeen aikana voidaan tehdä benchmark-matka/matkoja potentiaalisiin kohdemarkkinoihin. Hankkeen toteutusaika on ja sen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta valtion rahoitus 50 % eli euroa ja kuntarahoitus euroa (Kokkola euroa ja Pietarsaaren seutu euroa) jakaantuen 2,5 vuoden ajalle. Kokkola-Pietarsaaren seudun kehityskäytävä Export Zone-hakemusta on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaaren seudun Kehitysyhtiö Concordian kanssa. Hakemus sisältää hankeaihiot, jotka valmistellaan erikseen valmiiksi hankkeiksi, mikäli hakemus johtaa kehityskäytävä sopimukseen. Kuntien viralliset sitoumukset kuntarahoitukseen tehdään sen jälkeen.
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotToimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotKeskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016
Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotSuomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi
Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari
Pohjanmaan kauppakamari Alue-esittelyt ja tilastokatsaus Toimialarakenne Kokkolan sk 2012 yht. n. 22 500 työllistä 5 % 33 % 19 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkiset
LisätiedotTisdagen den 15 mars 2016, kl. 13.00 14.40. Kommungården, Bennäs
PEDERSÖRE KOMMUN Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden PROTOKOLL 15.03.2016 16 Sammanträdestid: Sammanträdesplats: Tisdagen den 15 mars 2016, kl. 13.00 14.40. Kommungården, Bennäs Beslutande Boström,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 1.1.-30.6.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 30.8.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio
Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä
LisätiedotTulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotYKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ
FIN YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ NLC Vaasa on moderni logistiikka- ja yritysalue, joka on suunniteltu palvelemaan etenkin Vaasan seudun vienti- ja energiateollisuutta. Sijainti valtateiden
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen
Kymenlaakson Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO MYR 10.2.2016 Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Tausta ja tavoitteet Osa hallituksen kilpailukykypakettia Hallitus tukee kaupunkiseutujen
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotLiiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki
Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki 19.11.2015 Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Hankkeen toimenpiteet MIKSI?: Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 1.1.-30.6.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 15.8.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.8.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotMaakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä
Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotINKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit
Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotPyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:
Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotVerkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi
Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotDigitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.
Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotVoisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?
Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
Lisätiedot