SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA. KAAVASELOSTUS luonnos

Transkriptio

1 SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA luonnos

2

3 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi ja tavoite Alueen sijainti SUUNNITTELUALUE JA MAANOMISTUS KAAVASUUNNITTELUN TAVOITE SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) SELVITYKSET Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Viranomaisyhteistyö Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rakentamisen mitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset elinkeinoelämään, palveluihin, matkailuun, reitteihin Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Ranta-asemakaava 1:2000

4

5 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite Ranta-asemakaava koskee Jyrkän alueen tiloja 3:3 ja 29:0. Aloite ranta-asemakaavan laadinnalle on tullut alueen maanomistajilta. Tavoitteena on osoittaa tilalle mahdollisuus rakentaa matkailua palvelevaa pääasiassa majoitusrakentamista eli loma-asuntoja nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen. 1.2 Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sonkajärven Jyrkän alueella. Alueelta on matkaa Sonkajärven kirkonkylään noin 27 km ja Iisalmen kaupunkiin noin 50 km. KUVA 1: Kaava-alueen sijainti Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 1 / 11

6 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 2 Suunnittelualue ja maanomistus Suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. KUVA 2: Kaava-alueen likimääräinen rajaus 3 Kaavasuunnittelun tavoite Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä alueelle mahdollinen matkailumajoitusta palveleva rakentaminen. Asemakaavaa ohjaa Jyrkän kylän osayleiskaava, jossa alue on osoitettu matkailupalvelujen (RM) alueeksi. Ranta-asemakaava-alueella on yksi ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus. Muilta osin alue on metsäaluetta. Alueen pinta-ala on noin 5 ha. Asemakaavoitettava alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Sivu 2 / 11 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

7 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava KUVA 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Maakuntakaavassa asemakaavoitettavaa aluetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät: Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 3 / 11

8 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Yleiskaava Ranta-asemakaavoitettavalla alueella on voimassa Sonkajärven kunnanvaltuuston hyväksymä Jyrkän kylän osayleiskaava. KUVA 4: Ote Jyrkän kylän osayleiskaavasta Osayleiskaavassa nyt suunniteltava alue on merkitty matkailupalvelujen (RM) alueeksi: Alueelle voidaan rakentaa matkailua sekä ravintolatoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava ranta-asemakaava. Sivu 4 / 11 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

9 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Asemakaava Jyrkän kylän alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta (1:2000) vuonna Rakennusjärjestys Sonkajärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja on tullut voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 6 Selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Ranta-asemakaavan laadinnassa tukeudutaan oleviin tietoihin (mm. Jyrkän kylän yleiskaavan aineistoihin) alueen luonnonympäristöstä ja kulttuuriarvoista. Nyt asemakaavoitettavalla alueella ei ole tiedossa mitään erityisiä luontoon tai kulttuuriin liittyviä arvoja. Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella on yleiskaavan mukainen kyläkuvallisesti tärkeä alue tai alueen osa (sk-pistekatkoviivarajaus) ja muinaismuistoalue (sm-sininen pistekatkoviivarajaus). Jyrkän kyläalueella on sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkosto. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä ei ole tarvetta tehdä mitään erityisiä lisäselvityksiä. Alue on mäntyvaltaista kangasmetsää eikä se ole soveliasta ympäristöä mm. liitooravalle. 6.1 Rakennettu ympäristö Ranta-asemakaava-alueella on yksi ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus. Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Jyrkkäkosken ruukin yläpuolisella Oululammen ranta-alueella noin 300 m päässä ruukista. Jyrkkäkosken 1831 perustettu rautaruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 5 / 11

10 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava osa Suomen teollisuushistoriaa. Jyrkän ruukkimiljöö onkin yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (rky). KUVA 5: Jyrkkäkosken ruukin rky-rajaus. Museovirasto. Opastettu ruukkikierros Jyrkkäkosken rautaruukin alueella tutustuttaa viime vuosisadan historiaan. Kesäisin Ruukintuvan kahvila tarjoaa virvokkeita ja pikkulämpimiä. Jyrkällä tarjotaan matkailijoille monipuolisia palveluja, mm. retkeilymajoitusta, asuntovaunupaikkoja, kalastusluvat, veneen vuokrausta ja talvisin moottorikelkkareitti. Tilauksesta ruokailut Ruukintuvalla, taontanäytös sepänpajassa, loimulohta kodalla tai rantapaviljongilla (30 henk.) ja löylyt rantasaunassa. Perinteinen Ruukinmessu pidetään joka kesä Pajasaaressa juhannuksen jälkeisen viikonlopun sunnuntaina (Sonkajärven nettisivut). Jyrkänkosken ruukki on myös historiallisen ajan muinaismuisto. Kohteella on ympäristökeskuksen päätöksellä vahvistettu suoja-alue. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano sijaitsevat kosken molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat vuonna 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannalla sijaitseva uudempi masuuni on vuodelta Museovirasto on restauroinut tuotantorakennuksia vuosina Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. KUVA 6: Jyrkkäkosken ruukin muinaisjäännösrajaus. Museovirasto. Sivu 6 / 11 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

11 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 6.2 Luonnonympäristö Luonnonympäristöltään ranta-asemakaava-alue on pääsääntöisesti mäntykangasmetsää. Rannan tuntumassa on yksi lähde. Asemakaava-alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Jyrkkä on osa merkittävää veneily-, kalastus-, retkeily- ja ulkoilualuetta. Jyrkältä alkaa mm. Volokinpolku, joka on 30 km pitkä merkitty erävaellusreitti, joka sijaitsee Itä-Sonkajärven vaihtelevassa maastossa. Se lähtee liikkeelle Jyrkän kylältä, kiemurtelee Kangaslammen särkkien ja Eräholin kautta Haajaistenjärvelle ja päätyy Uuranholin pohjan kanjonimaisemista Susi-Kerviselle aivan Rautavaaran kunnan rajalle saakka (Sonkajärven nettisivut). 7 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 7.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa mahdollisuus rakentaa matkailua palvelevaa pääasiassa majoitusrakentamista eli loma-asuntoja nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen. 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän hankkeen osalta keskeiset osalliset: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon liitto Savon Voima Verkko Oy Jyrkän kyläyhdistys Sonkajärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Maanomistajat Alueen asukkaat ja rajanaapurit Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 7 / 11

12 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelussa todettiin mm. seuraavaa: Kunta on myynyt ehdollisena (rakentamisedellytys) määräalan alueella toimivalle yrittäjälle. Alueen luonto-olot tulee käsitellä. Ranta-asemakaava-alue on mäntyvaltaista kangasmetsää eikä alueella ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Ranta-asemakaava-alueella ei ole tarvetta tehdä muinaismuistoihin liittyviä inventointeja. Jyrkän alueen muinaismuistot ovat jo ennestään tiedossa. Muinaismuistojen kuvausta sisällytetään kaavaselostukseen. Todettiin, että ranta-asemakaavaselostuksessa on hyvä kuvata Jyrkän alueen rakennuskulttuurin kannalta arvokasta miljöötä, samoin alueen merkitystä osana retkeily, veneilyja matkailukokonaisuutta. Jyrkän alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto, johon nyt asemakaavoitettava aluekin tullaan liittämään. Luonnosvaiheen lausunnot Täydennetään prosessin edetessä Ehdotusvaiheen lausunnot Täydennetään prosessin edetessä Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Täydennetään prosessin edetessä Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Täydennetään prosessin edetessä Sivu 8 / 11 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

13 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 8 Ranta-asemakaavan kuvaus 8.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alue on yleiskaavan mukaisesti osoitettu suurimmaksi osaksi matkailupalvelujen alueeksi (RM-1). Niemimäinen alue rannassa on nykytilannetta mukaillen osoitettu retkeilyalueeksi. Matkailupalvelujen alueelle voidaan toteuttaa mm. matkailua palvelevia loma-asuntoja ja osin siihen liittyvää muita yritystiloja. Retkeilyalue palvelee alueen sisäisen ja laajemman ympäristön retkeilyyn ja virkistykseen liittyviä tarpeita. Ranta-alueelle on lisäksi osoitettu alueen sisäistä toimintaa palveleva venevalkama. 8.2 Rakentamisen mitoitus 8.3 Aluevaraukset Alueelle voidaan rakentaa yhden jo olevan rakennuksen lisäksi enintään 5 loma-asuntoa, joista yksi voi vaihtoehtoisesti olla myös matkailua palveleva liikerakennus, kuten ravintola. Loma-asuntoihin voi maksimissaan majoittua arviolta noin matkailijaa rakennettavien loma-asuntojen koosta riippuen. Matkailua palvelevan yritystoiminnan ja loma-asuntojen korttelialue (RM-1) Yritystilojen osuus saa olla enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 6 loma-asuntoa. Loma-asunnot voivat olla enintään 200 k-m2 suuruisia. Yhden loma-asunnon sijaan voi rakentaa myös yhden matkailua palvelevan yritysrakennuksen, joka voi olla enintään 300 k-m2 suuruinen. Lisäksi saa rakentaa enintään 3 erillistä enintään 35 k-m2 suuruista saunarakennusta ja tarvittavia muita huoltorakennuksia kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. RM-1 -alueen kokonaisrakennusoikeudeksi on osoitettu 1500 k-m2. RM-1 -korttelialueen pinta-ala on noin 3.85 ha. Rakennuslupaprosessin yhteydessä tulee laatia asemapiirros ohjaamaan alueen yksityiskohtaisen rakentamisen, piha-alueiden ja muiden toimintojen sijoittumista. Korttelialueen rakennusala on rajattu siten, että rakennukset tulevat sijoittumaan vähintään 10 m päähän naapuritilojen rajoista, vähintään 15 m päähän rantaviivasta ja tiealueesta. Retkeilyalue (VR) Alueelle saa rakentaa retkeilyä palvelevia kevyitä rakennelmia kuten laavun. Alueen maankäytössä tulee ottaa huomioon maisemallisesti merkittävien yksittäisten puiden tai puuryhmien säilyttäminen. VR-alueen pinta-ala on noin 0.43 ha. Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 9 / 11

14 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 8.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kylärakenne, kyläkuva, kulttuuriympäristö Asemakaavassa osoitettu rakentaminen lisää Jyrkän kylän matkailullista tarjontaa pääsääntöisesti majoitustilojen muodossa. Uusi rakentaminen jossakin määrin täydentää kylärakennetta samalla muodostaen nykyistä tiiviimpää kyläkuvaa. Uudella rakentamisella ei ole suoranaisia vaikutuksia Jyrkän kylän alueella todettuihin kulttuuriarvoihin. Liikenneverkosto, vesihuoltoverkosto Rakennuspaikka tulee tukeutumaan nykyiseen pääsytieyhteyteen. Liikennevirrat kasvavat jossakin määrin ko. pääsytiellä varsinkin talvikauden ulkopuolella aktiivisimman matkailukauden aikana. Uusi rakentaminen tullaan liittämään kyläalueella oleviin vesijohto- ja viemäriverkostoihin tehostaen siten ko. verkostojen käyttöä Vaikutukset luontoon Rakennettavalla alueella ei ole lähdettä lukuun ottamatta erityisiä luontoarvoja. Alueen metsäinen luonne tulee muuttumaan loma-asutuksen ja matkailijoiden myötä retkeilyluonteiseksi alueeksi. Rakentamisen ollessa kuitenkin suhteellisen väljää, tulee alue säilymään ainakin osin metsäisenä. Vesistöön työntyvä niemialue säilyy pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena luonnontilassaan. Luonnon ympäristön säilymistä edesauttaa kaavamääräys: Rakentamisalueiden ulkopuolisilla alueilla tulee kasvillisuus säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Erityisesti tulee ottaa huomioon maisemallisesti merkittävien puuryhmien tai yksittäisten puiden säilyttäminen. Lisäksi alueella oleva lähde sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle. Viemäriverkostoon liittymisvelvoite ehkäisee osaltaan merkittävästi maaperän ja vesistöjen pilaantumisriskiä Vaikutukset elinkeinoelämään, palveluihin, matkailuun, reitteihin Uusi rakentaminen mahdollistaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja monipuolistamisen sekä määrällisesti että laadullisesti Jyrkän kylällä. Uusi matkailurakentaminen monipuolistaa alueellista majoitustarjontaa sekä edistää alueellisten matkailualueiden käyttöä. Maanomistajat / yrittäjät voivat toteuttaa alueeseen liittyvät rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Uudisrakentamisen ja lisätarjonnan myötä alueelliset ja laajemminkin lähiympäristöön liittyvät matkailu- ja elinkeinotulot lisääntyvät. Nykyisten palveluiden ja erilaisten retkeilyreittien veneily- ja kalastusalueiden käyttöaste tulee lisämajoituskapasiteetin myötä jossakin määrin kasvamaan. Sivu 10 / 11 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

15 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Matkailun ja muun elinkeinon lisääntyminen monipuolistaa Jyrkän kylän ja lähiympäristön sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin rakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä ainakin osittain asuttuina. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. 8.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueelle uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 9 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen ja ajankohta on maanomistajan päätettävissä. Kuopiossa Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 11 / 11