SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA

2

3 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi ja tavoite Alueen sijainti SUUNNITTELUALUE JA MAANOMISTUS KAAVASUUNNITTELUN TAVOITE SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) SELVITYKSET Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Viranomaisyhteistyö Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rakentamisen mitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset elinkeinoelämään, palveluihin, matkailuun, reitteihin Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Ranta-asemakaava 1:2000

4

5 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite 1.2 Alueen sijainti Ranta-asemakaava koskee Jyrkän alueen tiloja 3:3 ja 29:0. Aloite ranta-asemakaavan laadinnalle on tullut alueen maanomistajilta. Tavoitteena on osoittaa tilalle mahdollisuus rakentaa matkailua palvelevaa pääasiassa majoitusrakentamista eli loma-asuntoja nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen. Suunnittelualue sijaitsee Sonkajärven Jyrkän alueella. Alueelta on matkaa Sonkajärven kirkonkylään noin 27 km ja Iisalmen kaupunkiin noin 50 km. KUVA 1: Kaava-alueen sijainti Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 1 / 13

6 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava 2 Suunnittelualue ja maanomistus Suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. KUVA 2: Kaava-alueen likimääräinen rajaus 3 Kaavasuunnittelun tavoite Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä alueelle mahdollinen matkailumajoitusta palveleva rakentaminen. Asemakaavaa ohjaa Jyrkän kylän osayleiskaava, jossa alue on osoitettu matkailupalvelujen (RM) alueeksi. Ranta-asemakaava-alueella on yksi ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus. Muilta osin alue on metsäaluetta. Alueen pinta-ala on noin 5 ha. Asemakaavoitettava alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Sivu 2 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

7 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava KUVA 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Maakuntakaavassa asemakaavoitettavaa aluetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät: Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 3 / 13

8 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Yleiskaava Ranta-asemakaavoitettavalla alueella on voimassa Sonkajärven kunnanvaltuuston hyväksymä Jyrkän kylän osayleiskaava. KUVA 4: Ote Jyrkän kylän osayleiskaavasta Sivu 4 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

9 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Osayleiskaavassa nyt suunniteltava alue on merkitty matkailupalvelujen (RM) alueeksi: Alueelle voidaan rakentaa matkailua sekä ravintolatoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava ranta-asemakaava. Asemakaava Jyrkän kylän alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta (1:2000) vuonna Rakennusjärjestys Sonkajärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja on tullut voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 6 Selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Ranta-asemakaavan laadinnassa tukeudutaan oleviin tietoihin (mm. Jyrkän kylän yleiskaavan aineistoihin) alueen luonnonympäristöstä ja kulttuuriarvoista. Nyt asemakaavoitettavalla alueella ei ole tiedossa mitään erityisiä luontoon tai kulttuuriin liittyviä arvoja. Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella on yleiskaavan mukainen kyläkuvallisesti tärkeä alue tai alueen osa (sk-pistekatkoviivarajaus) ja muinaismuistoalue (sm-sininen pistekatkoviivarajaus). Jyrkän kyläalueella on sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkosto. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä ei ole tarvetta tehdä mitään erityisiä lisäselvityksiä. Alue on mäntyvaltaista kangasmetsää eikä se ole soveliasta ympäristöä mm. liitooravalle. 6.1 Rakennettu ympäristö Ranta-asemakaava-alueella on yksi ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus. Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Jyrkkäkosken ruukin yläpuolisella Oululammen ranta-alueella noin 300 m päässä ruukista. Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 5 / 13

10 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Jyrkkäkosken 1831 perustettu rautaruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Jyrkän ruukkimiljöö onkin yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (rky). KUVA 5: Jyrkkäkosken ruukin rky-rajaus. Museovirasto. Opastettu ruukkikierros Jyrkkäkosken rautaruukin alueella tutustuttaa viime vuosisadan historiaan. Kesäisin Ruukintuvan kahvila tarjoaa virvokkeita ja pikkulämpimiä. Jyrkällä tarjotaan matkailijoille monipuolisia palveluja, mm. retkeilymajoitusta, asuntovaunupaikkoja, kalastusluvat, veneen vuokrausta ja talvisin moottorikelkkareitti. Tilauksesta ruokailut Ruukintuvalla, taontanäytös sepänpajassa, loimulohta kodalla tai rantapaviljongilla (30 henk.) ja löylyt rantasaunassa. Perinteinen Ruukinmessu pidetään joka kesä Pajasaaressa juhannuksen jälkeisen viikonlopun sunnuntaina (Sonkajärven nettisivut). Jyrkänkosken ruukki on myös historiallisen ajan muinaismuisto. Kohteella on ympäristökeskuksen päätöksellä vahvistettu suoja-alue. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano sijaitsevat kosken molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat vuonna 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannalla sijaitseva uudempi masuuni on vuodelta Museovirasto on restauroinut tuotantorakennuksia vuosina Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. KUVA 6: Jyrkkäkosken ruukin muinaisjäännösrajaus. Museovirasto. Sivu 6 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

11 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 6.2 Luonnonympäristö Jyrkkäkoski Oulunlampi -kulttuurimaisema-alue. Mutkitteleva koski, kosken pienet saarekkeet, itärannan järeät metsät, ruukin alue sekä Herralan pihamiljöön puistomaiset, järeäpuustoiset metsiköt muodostavat maisemallisesti vaihtelevan kokonaisuuden. Oulunlammen maisemallista arvoa lisäävät Miilusaari ja Masuunisaari sekä lammen länsirannan niemi, joka on karua jäkälätyypin mäntykangasta. Luonnonympäristöltään ranta-asemakaava-alue on pääsääntöisesti mäntykangasmetsää. Rannan tuntumassa on yksi lähde. Lähde ja siihen liittyvä tihkupintaisen korven alue on metsälakikohde (MeL 10 ). Jyrkkä on osa merkittävää veneily-, kalastus-, retkeily- ja ulkoilualuetta. Jyrkältä alkaa mm. Volokinpolku, joka on 30 km pitkä merkitty erävaellusreitti, joka sijaitsee Itä-Sonkajärven vaihtelevassa maastossa. Se lähtee liikkeelle Jyrkän kylältä, kiemurtelee Kangaslammen särkkien ja Eräholin kautta Haajaistenjärvelle ja päätyy Uuranholin pohjan kanjonimaisemista Susi-Kerviselle aivan Rautavaaran kunnan rajalle saakka (Sonkajärven nettisivut). 7 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 7.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa mahdollisuus rakentaa matkailua palvelevaa pääasiassa majoitusrakentamista eli loma-asuntoja nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen. 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän hankkeen osalta keskeiset osalliset: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon liitto Savon Voima Verkko Oy Jyrkän kyläyhdistys Sonkajärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Maanomistajat Alueen asukkaat ja rajanaapurit Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 7 / 13

12 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelussa todettiin mm. seuraavaa: Kunta on myynyt ehdollisena (rakentamisedellytys) määräalan alueella toimivalle yrittäjälle. Alueen luonto-olot tulee käsitellä. Ranta-asemakaava-alue on mäntyvaltaista kangasmetsää eikä alueella ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Ranta-asemakaava-alueella ei ole tarvetta tehdä muinaismuistoihin liittyviä inventointeja. Jyrkän alueen muinaismuistot ovat jo ennestään tiedossa. Muinaismuistojen kuvausta sisällytetään kaavaselostukseen. Todettiin, että ranta-asemakaavaselostuksessa on hyvä kuvata Jyrkän alueen rakennuskulttuurin kannalta arvokasta miljöötä, samoin alueen merkitystä osana retkeily, veneilyja matkailukokonaisuutta. Jyrkän alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto, johon nyt asemakaavoitettava aluekin tullaan liittämään. Luonnosvaiheen lausunnot Ranta-asemakaavaluonnoksesta annettiin 5 lausuntoa. Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla, Pohjois-Savon liitolla, Savon Voima Verkko Oy:llä ja Ylä-Savon Sote kuntayhtymällä ei ollut lausunnoissaan huomautettavaa rantaasemakaavasta. P-S ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että VR-alueen rooli jää epäselväksi, kun alueelle ei ole ositettu varsinaista kulkuyhteyttä esim. ulkoilureittiä. Sonkajärven rakennusjärjestyksessä rantasaunat on sijoitettava, mikäli sauna on enintään 20 m2 vähintään 10 m rantaviivasta ja mikäli sauna on 30 m2 vähintään 20 m rantaviivasta. Riittävää etäisyyttä rantaviivasta on syytä miettiä rakennusjärjestyksen näkökulmasta, koska kaava mahdollistaa 35 m2 rantasaunat. Koska kysymys on Jyrkän merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön lähiympäristöön tulevasta rakentamista, esitetään alueelle laadittavaksi tarkemmat rakennustapaohjeet. Kaavaselostukseen on hyvä lisätä tietoja ja kuvia alueella olevasta ympärivuotisessa käytössä olevasta asuinrakennuksesta ja miten se tullaan liittämään osaksi alueen käyttöä. Suunnittelutilanne: Maakuntakaavan osalta puuttuu maininta, että Jyrkän aluetta koskee kehittämisperiaatemerkintä Virkistys- ja matkailuvyöhyke". Luonnonympäristön osalta on todettu, ettei asemakaavoitettavalla alueella ole tiedossa mitään erityisiä luontoon liittyviä arvoja. Kuitenkin osayleiskaavan luontoselvityksessä on todettu asemakaava-alueen pohjoisosan niemen kohdalla arvokas kasvillisuuskohde. Kaavaselostuksessa tulisi esittää, minkälaisesta kasvillisuuskohteesta on kyse joko vanhojen tietojen tai maastokauden 2016 havaintojen perusteella. Samalta tulee esittää, kuinka kasvillisuuskohde ja lähde otetaan huomioon kaavassa. Jyrkkäkoski-Oulunlampi kulttuurimaisema-alueesta olisi hyvä liittää kuvaus kaavaselostukseen. Sivu 8 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

13 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Kulttuuriympäristö: Valtakunnallisesti arvokas Jyrkän ruukkimiljöö rajautuu kaava-alueeseen. Ruukin arvokkaimmat rakennukset eivät ole kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä, mutta osittain näköetäisyydellä kuitenkin. Kaavaluonnoksen ranta-alueilla on merkintä "Luonnontilaisena säilytettävä tai istutettava alueen osa". Tämä estää esim. saunarakennusten sijoittamisen maisemallisesti tärkeän vesialueen rannoille. Jyrkän kylän osayleiskaavassa ruukin rakennusten merkinnät sr-1 ja sr-2 ohjaavat näiden alueiden ja rakennusten välittömään läheisyyteenkin tulevien uusien rakennusten ulkonäköä ja mittasuhteita. Tämä on otettava huomioon uusien rakennusten suunnittelussa. Alueelle olisi hyvä laatia rakennustapaohjeet. Tulvakysymykset: Vedenpinta kaava-alueella on käytännössä sama kuin Kiltuanjärvellä, joten esitetään kaavamääräykseksi "Rakennusten alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus, jolle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voidaan sijoittaa, on vähintään +147,00 m (N2000järjestelmä). " Vastine ELY-keskuksen lausuntoon: VR-alue toimii matkailualueen luontaisena retkeily-, ulkoilu- ja virkistysalueena. Aluetta on jo nykyisin käytetty nuotiopaikkana. Alue on hyvin saavutettavissa sekä vesitse että jalkaisin. Alueelle ei ole tarvetta osoittaa kaavaan varsinaista ulkoilureittiä; kulku alueelle muodostuu luontaisesti kinttupolkujen / pitkospuiden muodossa. Asemakaavalla voidaan poiketa rakennusjärjestyksestä. Tällä lähes taajamaluonteisella alueella rakentamisetäisyyksien ei tarvitse olla vastaavia kuin rakennusjärjestyksessä, joka ohjaa pääsääntöisesti haja-asutusluonteisten alueiden (joille ei ole laadittu kaavaa) rakentamista. Alueelle ei nähdä tarpeelliseksi määritellä erityisiä rakentamistapaohjeita ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä. Rakentamistapa tullaan arvioimaan rakennuslupamenettelyn aikana. Nykyinen rakennus sijaitsee pohjakartalla ilmenevällä paikalla. ko. rakennus rytmittyy tulevaan rakentamiseen; kaavassa on ohjeellisesti esitetty uusien rakennusten sijainnit. Maakuntakaavan virkistys- ja matkailuvyöhyke -maininta lisätään kaavaselostukseen. Kaavaselostukseen ja kaavakartalle lisätään yleiskaavan yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukainen luontokohde (kohdetta ei ole merkitty ko. yleiskaavaan): Rannan tuntumassa on yksi lähde. Lähde ja siihen liittyvä tihkupintaisen korven alue on metsälakikohde (MeL 10 ). Kaavaselostukseen lisätään kuvausta Jyrkkäkoski Oulunlampi -kulttuurimaisema-alueesta. Kaavamääräystä täsmennetään seuraavasti: "Rakennusten alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus, jolle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voidaan sijoittaa, on vähintään +147,00 m (N2000järjestelmä). " Ehdotusvaiheen lausunnot Ranta-asemakaavaehdotuksesta annettiin 3 lausuntoa. Savon Voima Verkko Oy:llä ja Ylä-Savon Sote kuntayhtymällä ei ollut lausunnoissaan huomautettavaa ranta-asemakaavasta. Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 9 / 13

14 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava P-S ELY-keskuksen lausunnossa esitetään näkemys, että alueen rakennustapaan liittyvät seikat (ulkonäkö, mittasuhteet) tulee ratkaista jo ranta-asemakaavassa, jolloin alueen yhtenäinen ja maisemaan sopeutuva rakentaminen on helpompi varmistaa kuin yksittäisissä rakennuslupamenettelyissä. Näin ollen ELY-keskus edelleen esittää, että alueelle laaditaan yksityiskohtaisemmat rakennustapaohjeet, tai vaihtoehtoisesti kaavamääräyksiä täydennetään rakentamistavan osalta. Lisäksi ELY-keskus esittää, koska VR-alue rajautuu RM-alueeseen, tulee alueen kulkuyhteydet joko osoittaa kaavakartalla tai huomioida polkujen muodostaminen RM-alueen kaavamääräyksessä. Tämän lisäksi kaavaselostuksessa tulee esittää alueen sisäinen liikkuminen ja yhteydet Ruukin alueeseen. Vastine ELY-keskuksen lausuntoon: Lausunnon perusteella RM-alueen kaavamääräykseen lisätään seuraavaa: Alueelle sijoittuvien rakennusten tulee sopeutua alueen ympäristöön ja maisemaan. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena ja maisemaltaan avoimena. Massiivisia pengerryksiä tai kaivauksia ei saa tehdä. Rakennusten tulee noudattaa yhtenäistä ilmettä mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta. Rakennusten pihapiirejä ei tule aidata. Rakennuslupavaiheessa alueen asemapiirroksessa tulee esittää ajoyhteyksien lisäksi kävely-/polkuyhteydet rannan retkeilyalueelle kuin myös Ruukin alueen suuntaan. Savon järvimalmiruukit, Jyrkänkoski (rky 2009) osoitetaan lisäksi merkinnällä rky (sijoittuu vähäisesti kaava-alueelle): Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta ei ole jätetty yhtään mielipidettä tai muistutusta Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Valmisteluvaiheen aineisto pidettiin nähtävillä Ranta-asemakaavaehdotus on pidetty nähtävillä Täydennetään prosessin edetessä 8 Ranta-asemakaavan kuvaus 8.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alue on yleiskaavan mukaisesti osoitettu suurimmaksi osaksi matkailupalvelujen alueeksi (RM-1). Niemimäinen alue rannassa on nykytilannetta mukaillen osoitettu retkeilyalueeksi. Matkailupalvelujen alueelle voidaan toteuttaa mm. matkailua palvelevia loma-asuntoja ja osin siihen liittyvää muita yritystiloja. Retkeilyalue palvelee alueen sisäisen ja laajemman ympäristön retkeilyyn ja virkistykseen liittyviä tarpeita. Ranta-alueelle on lisäksi osoitettu alueen sisäistä toimintaa palveleva venevalkama. Sivu 10 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

15 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 8.2 Rakentamisen mitoitus 8.3 Aluevaraukset Alueelle voidaan rakentaa yhden jo olevan rakennuksen lisäksi enintään 5 loma-asuntoa, joista yksi voi vaihtoehtoisesti olla myös matkailua palveleva liikerakennus, kuten ravintola. Loma-asuntoihin voi maksimissaan majoittua arviolta noin matkailijaa rakennettavien loma-asuntojen koosta riippuen. Matkailua palvelevan yritystoiminnan ja loma-asuntojen korttelialue (RM-1) Yritystilojen osuus saa olla enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 6 loma-asuntoa. Loma-asunnot voivat olla enintään 200 k-m2 suuruisia. Yhden loma-asunnon sijaan voi rakentaa myös yhden matkailua palvelevan yritysrakennuksen, joka voi olla enintään 300 k-m2 suuruinen. Lisäksi saa rakentaa enintään 3 erillistä enintään 35 k-m2 suuruista saunarakennusta ja tarvittavia muita huoltorakennuksia kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Alueelle sijoittuvien rakennusten tulee sopeutua alueen ympäristöön ja maisemaan. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena ja maisemaltaan avoimena. Massiivisia pengerryksiä tai kaivauksia ei saa tehdä. Rakennusten tulee noudattaa yhtenäistä ilmettä mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta. Rakennusten pihapiirejä ei tule aidata. Rakennuslupavaiheessa alueen asemapiirroksessa tulee esittää ajoyhteyksien lisäksi kävely-/polkuyhteydet rannan retkeilyalueelle kuin myös Ruukin alueen suuntaan. RM-1 -alueen kokonaisrakennusoikeudeksi on osoitettu 1500 k-m2. RM-1 -korttelialueen pinta-ala on noin 3.85 ha. Rakennuslupaprosessin yhteydessä tulee laatia asemapiirros ohjaamaan alueen yksityiskohtaisen rakentamisen, piha-alueiden ja muiden toimintojen sijoittumista. Korttelialueen rakennusala on rajattu siten, että rakennukset tulevat sijoittumaan vähintään 10 m päähän naapuritilojen rajoista, vähintään 15 m päähän rantaviivasta ja tiealueesta. Retkeilyalue (VR) 8.4 Kaavan vaikutukset Alueelle saa rakentaa retkeilyä palvelevia kevyitä rakennelmia kuten laavun. Alueen maankäytössä tulee ottaa huomioon maisemallisesti merkittävien yksittäisten puiden tai puuryhmien säilyttäminen. VR-alueen pinta-ala on noin 0.43 ha Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kylärakenne, kyläkuva, kulttuuriympäristö Asemakaavassa osoitettu rakentaminen lisää Jyrkän kylän matkailullista tarjontaa pääsääntöisesti majoitustilojen muodossa. Uusi rakentaminen jossakin määrin täydentää kylärakennetta samalla muodostaen nykyistä tiiviimpää kyläkuvaa. Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 11 / 13

16 Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Uudella rakentamisella ei ole suoranaisia vaikutuksia Jyrkän kylän alueella todettuihin kulttuuriarvoihin. Savon järvimalmiruukit, Jyrkänkoski (rky 2009) on osoitettu merkinnällä rky (sijoittuu vähäisesti kaava-alueelle): Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen maankäytössä tulee kulttuuriympäristön ominaispiirteet pyrkiä säilyttämään. Mahdollinen täydennys- ja uudisrakentaminen tulee sijainniltaan ja rakennustavaltaan sopeuttaa ympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Liikenneverkosto, vesihuoltoverkosto Rakennuspaikka tulee tukeutumaan nykyiseen pääsytieyhteyteen. Liikennevirrat kasvavat jossakin määrin ko. pääsytiellä varsinkin talvikauden ulkopuolella aktiivisimman matkailukauden aikana. Uusi rakentaminen tullaan liittämään kyläalueella oleviin vesijohto- ja viemäriverkostoihin tehostaen siten ko. verkostojen käyttöä Vaikutukset luontoon Rakennettavalla alueella ei ole lähdettä ja tihkupintainen korpialuetta (osoitettu luo-alueeksi, jonka luontoarvoja ei saa heikentää) lukuun ottamatta muita erityisiä luontoarvoja. Alueen metsäinen luonne tulee muuttumaan loma-asutuksen ja matkailijoiden myötä retkeilyluonteiseksi alueeksi. Rakentamisen ollessa kuitenkin suhteellisen väljää, tulee alue säilymään ainakin osin metsäisenä. Vesistöön työntyvä niemialue säilyy pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena luonnontilassaan. Luonnon ympäristön säilymistä edesauttaa kaavamääräys: Rakentamisalueiden ulkopuolisilla alueilla tulee kasvillisuus säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Erityisesti tulee ottaa huomioon maisemallisesti merkittävien puuryhmien tai yksittäisten puiden säilyttäminen. Lisäksi alueella oleva lähde sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle. Viemäriverkostoon liittymisvelvoite ehkäisee osaltaan merkittävästi maaperän ja vesistöjen pilaantumisriskiä Vaikutukset elinkeinoelämään, palveluihin, matkailuun, reitteihin Uusi rakentaminen mahdollistaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja monipuolistamisen sekä määrällisesti että laadullisesti Jyrkän kylällä. Uusi matkailurakentaminen monipuolistaa alueellista majoitustarjontaa sekä edistää alueellisten matkailualueiden käyttöä. Maanomistajat / yrittäjät voivat toteuttaa alueeseen liittyvät rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Uudisrakentamisen ja lisätarjonnan myötä alueelliset ja laajemminkin lähiympäristöön liittyvät matkailu- ja elinkeinotulot lisääntyvät. Nykyisten palveluiden ja erilaisten retkeilyreittien veneily- ja kalastusalueiden käyttöaste tulee lisämajoituskapasiteetin myötä jossakin määrin kasvamaan. Sivu 12 / 13 Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx

17 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Matkailun ja muun elinkeinon lisääntyminen monipuolistaa Jyrkän kylän ja lähiympäristön sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin rakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä ainakin osittain asuttuina. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. 8.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueelle uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 9 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen ja ajankohta on maanomistajan päätettävissä. Kuopiossa Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sonkajärvi_Jyrkkä_rak_selostus_ docx Sivu 13 / 13