Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun organisaation rakenne Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Esittely: hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen Edellisessä Xamk Oy:n, Kyamk Oy:n ja Mamk Oy:n hallitusten yh teises sä kokouksessa hyväksyttiin Kaakkois-Suomen ammat ti kor kea kou lun strategia. Kokouksessa johdon edustajat val tuutet tiin laatimaan strategian pohjalta 2 4 vaihtoehtoista or ga ni saa tiora ken ne mal lia seuraavan yhteisen kokouksen käsiteltäväksi. Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen, va ra pu heenjoh ta ja Jyrki Koivikko, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, va ra toimi tus joh ta ja Mirja Toikka ja kehitysjohtaja Kalevi Niemi ovat kä si telleet uusia vaihtoehtoisia organisaatiorakennemalleja kokouksissaan sekä Hallituksen puheenjohtaja esittelee kokouksessa vaihtoehtoiset orga ni saa tio ra ken ne mal lit. Esitys Käsitellään vaihtoehtoiset organisaatiorakennemallit ja päätetään uuden organisaation rakenne. Päätös Valittiin henkilöstöryhmien kanssa yhteistoimintalain mukaisesti kä sitel tä väk si malli, jossa koulutus organisoidaan kolmeen ko ko nai suuteen (talous, teknologia ja hyvinvointi), joita leikkaa kolme strategista tee maa (yrittäjyys, digitaalisatio ja Venäjä-osaaminen). Hallinnon osal ta henkilöstöryhmien kanssa käsiteltäväksi valittiin rakenne, jossa toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat va ra reh to ri/va ra toi mi tus johta ja vastaten kaikesta opetuksen hallinnosta ja tukipalveluista, ke hitys joh ta ja vastaten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta se kä niihin liittyvistä palveluista, sekä talous-, henkilöstö- ja hal lin to joh ta ja vastaten kaikista nimikkeensä mukaisista hallinnon osa-alueis ta. Hallitus päättää organisaatiorakenteesta sen jälkeen kun yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstöryhmien kans sa on käyty.

2 Edellisen mukainen esitys kaavioina on pöytäkirjan liitteenä. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti ko koukses saan esittää henkilöstöryhmille yt-lain mukaisesti kes kus tel ta vak si rakenteen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun or ga ni saa tios ta. Esityksen perusteella käynnistettiin henkilöstöryhmien kanssa käy tävät yhteistoimintaneuvottelu. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta neuvottelut päättyivät , Mikkelin Am mat ti kor keakou lu Oy:n osalta ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta Henkilöstöryhmien neuvotteluiden aikana esittämiä muutoksia voi luon neh tia kokonaisuutta ajatellen enemmänkin täsmentäviksi kuin esi te tyl le rakenteelle vaihtoehtoisiksi malleiksi. Yhteenveto hen ki löstö ryh mien tekemistä esityksistä on liitteenä. Henkilöstöryhmien käsiteltäväksi menevä esitys oli tarkoituksellisesti var sin karkealla tasolla antaen ryhmille mahdollisuuden vaikuttaa lop pu tu lok seen. Samaan aikaan myös johto on jatkanut asian työs tämis tä. Näiden prosessien yhteisvaikutuksesta päätösesitys Kaakkois-Suo men ammattikorkeakoulun rakenteesta poikkeaa joiltain osin henkilöstöryhmien käsittelyyn menneestä esityksestä. Tuleva rakenne Rakenne on kuvattu liitteenä olevassa diaesityksessä. Sen mu kaises ti yhtiön rakenne jakaantuu johdollisesti seitsemään ko ko nai suuteen. Koulutuksen osalta muodostetaan Talouden ja kulttuurin kou lu tus ala, Tekniikan koulutusala ja Hyvinvoinnin koulutusala. Hal lin to jär jes te tään neljään kokonaisuuteen. Nämä ovat Ope tuk sen hallinto, Ope tuk sen palvelut, TKI-palvelut sekä Talous-, hen kilös tö- ja hal lin to pal ve lut. Talouden ja kulttuurin koulutusala jakaantuu edelleen kolmeen osako konais uu teen, joista käytetään nimitystä koulutusyksikkö. Tek niikan koulutusala jakaantuu kuuteen koulutusyksikköön ja Hy vin voinnin koulutusala viiteen koulutusyksikköön. Koulutusalasta vastaavista johtajista käytetään nimikettä kou lu tusala joh ta ja ja koulutusyksiköistä vastaavista johtajista nimikettä kou lutus joh ta ja. Koulutusjohtaja on kaikkien yksikkönsä työntekijöiden suo ra nai nen esimies. Koulutusjohtajalla on apunaan kou lu tus oh jelma koh tai set koulutusvastaavat, mutta näillä henkilöillä ei ole esimies ase maa ja he hoitavat tehtäväänsä oman toimensa ohessa.

3 Koulutusalajohtajalta edellytetään alalleen soveltuvaa yliopettajan pä te vyyt tä, mieluiten tohtorin tutkintoa ja koulutusjohtajalta alalleen so vel tu vaa lehtorin pätevyyttä. Kielten opetus ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden opetus jär jes te tään keskitettynä palveluna. Vararehtori vastaa opetuksen hallinnosta, johon kuuluvat kes kei sesti mm. opetushallinto, yhteisesti järjestettävä opetus ja avoin am matti kor kea kou lu. Kehitysjohtaja vastaa tutkimus-, kehitys- ja in no vaatio pal ve luis ta, johon kuuluvat keskeisesti painoalojen TKI-toi min nan joh ta mi nen, tutkimusyksiköt ja TKI-tukipalvelut. Opetuksen pal ve lujoh ta ja vastaa mm. kirjastosta, opintotoimistosta, sekä kan sain vä lisis tä palveluista. Hallinto- ja talousjohtaja vastaa keskeisesti talous hal lin nos ta, henkilöstöhallinnosta ja yleishallinnosta. Strategiasta nousevat horisontaaliset tehtäväkokonaisuudet Di gi ta lisaa tio, Venäjä ja Yrittäjyys saavat oman päällikkönsä. Nämä pääl liköt vastaavat kokonaisuuksien etenemisestä toimitusjohtajalle, va ratoi mi tus joh ta jal le tai kehitysjohtajalle. Päälliköt hoitavat teh tä vään sä oman toimensa ohella. Toimitusjohtajalle on oikeus tehdä vastuisiin tarkoituksenmukaisia muu tok sia muuttamatta kuitenkaan työnjakoa oleellisesti. Näistä täsmen nyk sis tä hän informoi hallitusta. Hallitus nimittää toimitusjohtajan esityksestä tämän suoranaiset johta ja-ni mik keel lä olevat alaiset. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan suo rien alaisten alapuolelle syntyvän rakenteen, mutta toi mi tus joh tajal la on jatkossa oikeus tehdä siihen täsmennyksiä. Näistä hän in formoi hallitusta. Toimitusjohtaja nimittää muut kuin suoranaiset johtaja-nimikkeellä ole vat alaisensa sekä päättää hakuihin liittyvät yksityiskohdat siltä osin, kun hallitus ei ole niitä linjannut tai ne eivät selvästi kuulu hal lituk sel le. Kaikki tehtävät täytetään lähtökohtaisesti sisäisellä haulla. Ulkoista ha kua käytetään, mikäli sisältä ei löydy soveltuvaa henkilöä. So vel tuvuus ar vioin tia voidaan käyttää kaikissa esimiesvalinnoissa. Esitys Hallitus hyväksyy ammattikorkeakoulun rakenteen esityksen mu kaises ti.

4 Päätös Hallitus vahvisti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun or ga ni saation rakenteen esityksen mukaisesti seuraavin täsmennyksin: Tarkennettiin varatoimitusjohtajan/vararehtorin asema or ga nisaa tio kaa vios sa Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusta ei or ga nisoi da yhteisesti järjestettävinä opintoina. Toimitusjohtajalla ja va ra toi mi tus joh ta jal la on oikeus tehdä muutos organisointiin, mi kä li se osoittautuu tarpeelliseksi. Tällöin asiasta tulee in formoi da hallitusta. Päätöksen mukainen organisaatiokaavio on pöytäkirjan liitteenä. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hallitus Kokouksessaan hallitus päätti toimitusjohtajan suoranaisten alais ten vastuista hallinnon osalta seuraavasti: Vararehtori vastaa opetuksen hallinnosta, johon kuuluvat kes keises ti mm. opetushallinto, yhteisesti järjestettävä opetus ja avoin ammat ti kor kea kou lu. Kehitysjohtaja vastaa tutkimus-, kehitys- ja in novaa tio pal ve luis ta, johon kuuluvat keskeisesti painoalojen TKI-toi minnan johtaminen, tutkimusyksiköt ja TKI-tukipalvelut. Opetuksen palve lu joh ta ja vastaa mm. kirjastosta, opintotoimistosta, sekä kan sainvä li sis tä palveluista. Hallinto- ja talousjohtaja vastaa keskeisesti talous hal lin nos ta, henkilöstöhallinnosta ja yleishallinnosta. Hallitus päätti myös, että hallitus päättää myös toimitusjohtajan suorien alaisten alapuolelle syntyvän rakenteen, mutta toimitusjohtajalla on jatkossa oikeus tehdä siihen täsmennyksiä. Näistä hän informoi hal li tus ta. Hallituksessa on myös ollut esillä tavoite päästä esimiesten mää rässä 20 prosentin vähennykseen verrattaessa yhteistyötä edeltänyttä ai kaa fuusion toteutumisen jälkeiseen aikaan. Rakennetta on nyt täsmennetty yhdessä valitun johdon kans sa. Lopputuloksena on syntynyt esitys kunkin johtajan ala puo lelle syntyvästä rakenteesta. Kokonaisuutena esimiestehtävät vähenisivät tällä esityksellä noin 13,5 henkilötyövuodella. Yhteistyön tuloksena ovat jo aiemmin lakanneet seuraavat esi miesteh tä vät: 1 toimitusjohtajan, rehtorin tehtävä 1 kirjastonjohtajan tehtävä 1 viestintäpäällikön tehtävä

5 1 kansainvälisten asioiden päällikön tehtävä 1 hallintopäällikön (0,5 htv) tehtävä 1 OPTEKin päällikön tehtävä Lisäksi seuraavat tehtävät hoidetaan oman toimen ohessa, kun tehtä vää hoitanut työntekijä on siirtynyt pois työantajan palveluksesta: Mamkin hallinto- ja talousjohtajan tehtävä Xamkin hallintojohtajan (0,5 htv) tehtävä Kyamkin henkilöstöpäällikön tehtävä Xamk-konsernissa on käytetty työaikaa johtaja- ja päällikkötehtäviin se kä tiimivastaavan tehtäviin yhteensä noin 69 henkilötyövuotta. Täs tä määrästä arvioidaan olevan fuusion toteutumisen jälkeen jäljel lä noin 55,5 henkilötyövuotta. Arvioitu kokonaisvähennys on näin ol len noin 13,5 henkilötyövuotta. Vähennyksestä vain yksi hen ki lötyö vuo si kohdistuisi suoranaisesti koulutuksen rakenteisiin. Ko ko naisuu te na esimiestyön määrä laskee 19,5 prosentilla. Laskennassa on huo mioi tu myös sellaiset esimiestehtävät, joihin yhdentymisellä ei ole ollut vaikutusta. Uuden organisaation myötä toimitusjohtajan suoranaisten alaisten ala puo lel le muodostuu lukien 13 koulutusjohtajan teh tä vää, noin 5,5 henkilötyövuotta oman toimen ohessa hoidettavia kou lu tusvas taa van tehtäviä, jotka eivät ole esimiestehtäviä, 11 ope tuk sen hallintotehtävää sekä 20 TKI- ja hallinnon esimiestehtävää. Kehitysjohtajan alapuolisessa organisaatiossa olisi viisi tut ki mus yk sikön päällikön tehtävää. Nämä yksiköt hankkivat rahoituksensa ko konaan organisaation ulkopuolelta ja niiden vuosiliikevaihto on vä hintään puoli miljoonaa euroa yksikköä kohden. Yksiköiden määrä voi vaih del la ulkopuolisen kysynnän mukaan. Yksiköitä voi myös lakata ja uusia vastaavia yksiköitä voi syntyä. Toimitusjohtaja asettaisi sisäisesti haettavaksi kaikki tehtävät tut kimus yk si köi den johtajien tehtäviä lukuun ottamatta, vaikka vain uudet ja oleellisesti muuttuneet tehtävät voidaan täyttää eri henkilöillä, kuin jot ka tehtäviä nyt hoitavat. Suunnitelman mukaan kaikki haettavat teh tä vät sijoittuisivat Xamkiin lukien ja mikäli tehtävään va litaan henkilö, joka hoitaa tehtävää jo nyt, siirtyisi hän siirtyy Xamkiin ns. vanhana työntekijänä (työsopimuslain 1 luvun 10 ). So vel tuvuus ar vioin te ja käytetään harkiten, koska kyseessä ovat jo kon ser nin palveluksessa olevat henkilöt. Arvioinnin teettäminen kaikkien va lit tavien kohdalla maksaisi kymmeniä tuhansia euroja. Esitys Hallitus hyväksyy, että toimitusjohtajan suunnitelman pohjalta Xamkis sa, Kyamkissa ja Mamkissa käydään paikallisten luot ta mus miesten kanssa yhteistoimintalain 8 luvun tarkoittamat yh teis toi min ta neu-

6 vot te lut, minkä jälkeen toimitusjohtaja päättää organisaation lo pul lises ta rakenteesta ja rekrytoinnit aloitetaan. Vararehtorin alaisuuteen sijoittuvat seuraavat esimiestehtävät: 1 opetusjohtaja 1 koulutusjohtaja, yhteiset opinnot ja kielet 1 koulutuspäällikkö, kielet, edellisen alaisuuteen, vähennystä ny kyi seen yksi henkilötyövuosi 1 kehityspäällikkö, pedagogiikka ja opetus (aiempi opetuksen ja henkilöstön kehityspäällikön tehtävä) 1 täydennyskoulutuspäällikkö, vähennystä nykyiseen yksi henki lö työ vuo si 1 viestintä- ja markkinointipäällikkö (tehtävää ei laiteta avoimeen hakuun, koska tehtävä on jo siirretty Xamkiin ja täytetty avoi men haun kautta) Esityksenä on, että nykyiset kielipalvelujen päällikön ja täy den nyskou lu tus pääl li kön tehtävät lakkaavat lukien. Nykyiseen vastaavien tehtävien rakenteeseen verrattuna johtajien ja pääl li köi den määrä vähenisi ehdotetulla organisoinnilla kahdella hen ki lö työ vuo del la. Opetuksen palvelujohtajan alaisuuteen sijoittuvat seuraavat esimies teh tä vät: 1 opiskelijapalvelupäällikkö (tehtävää ei laiteta avoimeen hakuun, koska tehtävä on jo siirretty Xamkiin ja täytetty avoimen haun kautta) 1 E-kampuksen päällikkö, aiempi Optekin päällikön tehtävä 1 tietohallintopäällikkö 1 Kirjastonjohtaja 1 Kansainvälisten asioiden päällikkö Esityksenä on, että nykyinen järjestelmäpäällikön tehtävä lakkaa lukien ja tietohallintopäällikkö vastaa suoraan koko tie to hallin non organisaatiosta. Kirjasto- ja oppimisteknologiapalveluiden johta jan tehtävä muuttuu kirjastonjohtajan tehtäväksi. Nykyiseen vastaavien tehtävien esimiesrakenteeseen verrattuna esimies ten määrä vähenisi esityksen mukaisella ratkaisulla kahdella. Kehitysjohtajan alaisuuteen sijoittuvat seuraavat esimiestehtävät: 4 tutkimusjohtajaa 3 tutkimusyksikön päällikköä (NELI, Juvenia, Mikpolis) 1 teknologiajohtaja 2 tutkimusyksikön päällikköä (3K-tehdas, Kuitulaboratorio) 1 kehityspäällikkö 1 kansainvälisen rahoituksen hankinnan päällikkö (uusi teh tävä)

7 Esityksenä on, että nykyinen hankecontrollerin tehtävä muuttuu asian tun ti ja teh tä väk si lukien, ja että nykyiset TKI-johtajan, tut ki mus joh ta jien ja painoalapäälliköiden tehtävät lakkaavat lu kien. Nykyisten tutkimusjohtajien ja painoalapäälliköiden tehtävät koot tai siin neljälle tutkimusjohtajalle. Nykyiseen vastaavien tehtävien esimiesrakenteeseen verrattuna esityk sen mukainen ratkaisu vähentäisi esimiesten määrä neljällä. Hallinto- ja talousjohtajan alaisuuteen sijoittuvat seuraavat esimies teh tä vät: 1 laatu- ja palvelujohtaja 1 hallintojohtaja 1 talouspäällikkö 1 henkilöstöpäällikkö 1 kiinteistöpäällikkö 1 auto- ja tilavastaava 1 palvelupäällikkö 1 turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö, osin uusi tehtävä Esityksenä on, että nykyiset hankintapäällikön ja henkilöstön ke hit tämis pääl li kön tehtävät muuttuvat asiantuntijatehtäviksi lukien. Lisäksi esitetään, että nykyiset talousjohtajan, palvelujohtajan ja yhden kiinteistöpäällikön tehtävät lakkaavat lukien. Laatu- ja palvelujohtajan sekä hallintojohtajan tehtävät lakkaavat sen jälkeen, kun tehtäviä hoitavat henkilöt siirtyvät pois työnantajan pal veluk ses ta, tai kun he siirtyvät toisiin tehtäviin. Verrattuna nykyiseen rakenteeseen vastaavissa tehtävissä vä hen täisi esitetty organisointi johtajien ja päälliköiden määrä 4,5 hen ki lö työvuo del la. Koulutusalajohtajien alaisuuteen muodostuisi organisaatio sen mu kai ses ti, kun hallituksen kokouksessa on päätetty lukuun otta mat ta seuraavaa muutosta: Tekniikan koulutusalalla logistiikan ja merenkulun yksiköt yhdis te tään yhden koulutusjohtajan alaisuuteen Hallituksen tekemään päätökseen verrattuna kou lu tus johta jien määrä vähenee esitetyssä mallissa yhdellä. Esityksenä on, että nykyiset Kyamkin ja Mamkin koulutusjohtajien, tii mi vas taa vien ja koulutuspäälliköiden tehtävät lakkaavat lu kien. Lisäksi organisoituminen esitetyn mallin mukaisesti voi johtaa siihen, et tä yksittäisiä tehtäviä lak kaa toimintojen uudelleen järjestelyistä

8 joh tu vis ta syistä. Lakkaavien tehtävien osalta käydään tarvittaessa erik seen yhteistoimintaneu vot te lut. Päätös Hallitus hyväksyi suunnitelman Kaakkois-Suomen am mat ti kor keakou lun organisaation rakenteeksi. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan käyn nis tä mään suunnitelman pohjalta yhteistoimintaneuvottelut talou del li sis ta ja toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä. Yh teis toi min ta neu vot te lu jen jälkeen toimitusjohtaja päättää or ga nisaa tion lopullisesta rakenteesta. Ne tehtävät, joihin ei ole vielä nimet ty henkilöä, laitetaan tällöin sisäiseen hakuun. Toimitusjohtaja tekee hallituksen seuraavaan kokoukseen esityksen esimiesten palkkarakenteesta.