SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012"

Transkriptio

1 SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 Raportti Mikko Kesä Juuso Heinisuo INNOLINK RESEARCH OY 2O12

2 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ ARVO- JA ARVOSTUSKYSYMYKSET Kiinnostus aikuiskoulutukseen Tekijöiden arviointi OPPIMISTARPEIDEN KARTOITUS Koulutustarpeet KOULUTTAJIEN TUNTEMINEN JA LISÄTIETOA SEGMENTOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET TAUSTATIEDOT LIITTEET (tarve aikuiskoulutuksella nyt tai tulevaisuudessa) Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Suupohjan seutukunta Seinäjoen seutukunta... 40

3 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 1 TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvityksen tutkimusraportti SeAMK toimii aikuiskoulutuksen tarveselvityshankkeen hallinnoijana ja tilaajana. Ammattikorkeakoulu toimii Etelä-Pohjanmaalla viidellä paikkakunnalla ja sen opetuksessa on noin 4800 opiskelijaa. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja sen lähialueilla asuvien vuotiaiden koulutustarpeita ja koulutukseen liittyviä arvoja yleensä. Tuloksia tarkastellaan raportissa lisäksi seutukunnittain. Seutukunnat tarkastelussa ovat Järviseutu, Seinäjoki, Kuusiokunnat sekä Suupohjan seutukunta. Kuva 1. Tutkimuksen kohdealueet Etelä-Pohjanmaalla - seutukunnat ja ulkopuoliset alueet. (Lähde: mukailtu Wikipedia) Tutkimus koostui seuraavista osa-alueista: Kiinnostus aikuiskoulutukseen Eri väittämien arviointi Oppimistarpeiden kartoitus Kiinnostus aikuiskoulutukseen Tarve erityyppisistä aikuiskoulutuksista Koulutuksen kustannukset Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluiden avulla joulukuussa tammikuussa 2012, kokonaisvastaajamäärän ollessa 2510 vastaajaa.

4 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 2. ARVO- JA ARVOSTUSKYSYMYKSET 2.1 Kiinnostus aikuiskoulutukseen Vastaajat olivat kiinnostuneita osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää uralla etenemistä (27 %). Kiinnostusta oli myös työllisyyden turvaamiseen (24 %) ja työssä jaksamiseen (22 %). Suurin osa 62 % vastaajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen. Perusteluina aikuiskoulutukseen vastaajat pitivät osaamisen laajentamista sekä ammatinvaihdon yhteydessä tarvittavaa uutta osaamista. uralla etenemistäsi 27,1% (679) työssä jaksamistasi 21,6% (542) työllisyytesi turvaamista 23,7% (595) jotakin muuta 4,7% (118) en ole kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen 62,1% (1557) Kuva 2. Oletko kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää... Seutukunnittain tarkasteltuna Suupohjan seutukunnassa oli selvästi enemmän kiinnostusta aikuiskoulutukseen työssä jaksamisen näkökulmasta (38 %). Järviseudun seutukunta 31,9% (109) 21,1% (72) 23,1% (79) 57,6% (197) Kuusiokuntien seutukunta 18,4% (65) 9,3% (33) 13,6% (48) 16,4% (58) 56,9% (201) Suupohjan seutukunta 41,1% (152) 38,1% (141) 41,1% (152) 51,1% (189) Seinäjoen seutukunta 25,7% (291) 21, (238) 23,1% (261) 64,1% (726) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 19,4% (57) 18,7% (55) 17, (50) 80,3% (236) 2 uralla etenemistäsi työllisyytesi turvaamista en ole kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen 4 työssä jaksamistasi jotakin muuta 6 8 Kuva 3. Oletko kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää...(seutukunnittain).

5 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 2.2 Tekijöiden arviointi Parhaiten vastaajia kuvaa väittämä haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani (keskiarvo 5,8; asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin). Toiseksi parhaiten kuvaa tekijä minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtäviäni (5,7). Heikoiten vastaajia kuvaa tekijä otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin (5,0) Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani, 2499 kpl 5,8 Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni, 2465 kpl 5,7 Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä, 2465 kpl 5,6 Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla, 2481 kpl 5,6 Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita, 2497 kpl 5,3 Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin, 2505 kpl 5,0 max 7 Kuva 4. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni 7,3% 19,9% (490) 40,6% (1000) 26,9% (663) Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani 6,3% 24,3% (608) 41,1% (1027) 25,2% (630) Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä 8,2% 23,8% (587) 37,4% (922) 24,7% (608) Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla 9,9% 28,3% (702) 37,8% (939) 20,3% (504) Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita 5,4% 13,5% 33,2% (829) 30,7% (766) 15,4% (385) Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin 8,5% 15,6% (390) 37,7% (944) 23,1% (579) 11,7% Kuva 5. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) (Seutukunnittain)

6 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Seutukunnittain väittämien väillä ei ollut suuria eroja. Punaisella merkityt kohdat taulukossa ovat keskiarvoa -0,2 pienempiä arvoja. TOIMINNAN TEKIJÄT Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla Kaikkien kriteerien keskiarvo Keski arvo, N=2510 Järviseudun seutukunta, N=343 Kuusiokuntien seutukunta, N=353 Suupohjan seutukunta, N=370 Seinäjoen seutukunta, N=1135 Muualla Etelä- Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella, N=294 5,0 5,0 4,9 5,0 5,1 5,0 5,3 5,2 5,2 5,4 5,3 5,3 5,8 5,8 5,7 5,8 5,8 5,6 5,7 5,5 5,6 5,9 5,8 5,6 5,6 5,6 5,5 5,6 5,7 5,5 5,6 5,5 5,5 5,6 5,7 5,4 5,5 5,4 5,4 5,6 5,6 5,4 Kuva 6. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) (Seutukunnittain - keskiarvo)

7 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 3. OPPIMISTARPEIDEN KARTOITUS 3.1 Koulutustarpeet Tällä hetkellä henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita oli 12 prosentilla vastaajista. Mahdollisesti tulevaisuudessa oppimistarpeita oli 24 % vastaajista. 65 % ei ollut nyt eikä tulevaisuudessa tarvetta oppimiselle. Kyllä, tällä hetkellä 11,7% (293) Mahdollisesti tulevaisuudessa 23,6% (588) Ei ole nyt eikä oppimiselle luultavasti ole tarvetta tulevaisuudessakaan 64,7% (1613) Kuva 7. Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita? Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tarvetta koulutukselle ja oppimiselle oli Suupohjan seutukunnassa (16 %) ja toiseksi eniten Kuusiokuntien seutukunnassa (15 %). Kokonaisuutena tarkasteltuna Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten tarvetta tulevaisuuden koulutukselle (46 %).

8 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Kuva 8. Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita? (Seutukunnittain) Tutkimuksen tuloksia vertailtiin Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksiin. Kuva 9. Onko osallistunut aikuiskoulutuksiin vuosina (Tilastokeskus osallistuminen aikuiskoulutukseen

9 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Kiinnostus aikuiskoulutukseen on kasvanut, koska jokin muu syy (esim. kiinnostus parempaa palkkaan, mielenkiinto, ammattitaidon ylläpito ja halu kehittyä) on antanut aihetta koulutukseen (33 %). Myös työtehtävien monipuolistuminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kiinnostusta aikuiskoulutukseen (28 %). työtehtäväni on monipuolistunut/ monimutkaistunut 27,6% (80) työtehtäväni on kansainvälistynyt 1,4% (4) vastuualue työssäni on kasvanut 8,6% (25) työtehtäväni voivat loppua 9,7% (28) haluan vaihtaa työtä 20, (58) jokin muu syy 32,8% (95) Kuva 10. Miksi olet ensisijaisesti kiinnostunut aikuiskoulutuksesta juuri nyt? Kuusiokuntien seutukunnan vastaajat kokevat, että kiinnostus aikuiskoulutukseen on lisääntynyt erityisesti työtehtävien monipuolistumisen ja monimutkaistumisen myötä (40 %). 8 Järviseudun seutukunta 31,3% (15) 4,2% 10,4% (5) 10,4% (5) 22,9% (11) 20,8% (10) Kuusiokuntien seutukunta 39,6% (21) 7,5% 5,7% 15,1% (8) 32,1% (17) Suupohjan seutukunta 19, (11) 10,3% (6) 12,1% (7) 25,9% (15) 32,8% (19) Seinäjoen seutukunta 23,2% (26) 8, (9) 9,8% (11) 17,9% (20) 39,3% (44) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 31,3% (5) 6,3% 12,5% (2) 18,8% (3) 31,3% (5) 2 työtehtäväni on monipuolistunut/ monimutkaistunut vastuualue työssäni on kasvanut haluan vaihtaa työtä työtehtäväni on kansainvälistynyt työtehtäväni voivat loppua jokin muu syy Kuva 11. Miksi olet ensisijaisesti kiinnostunut aikuiskoulutuksesta juuri nyt? (Seutukunnittain) 4 Selvitettäessä tapaa kouluttautua aikuisiällä eniten oppimisen tarvetta tukisi ammatillinen täydennyskoulutus (42 %) ja toiseksi eniten yksittäiset kurssit esim. kansalais- tai kansanopistossa sekä kesäyliopistoissa (29 %). Kolmantena tukevana koulutuksena vastaajat kokevat tutkintoon tähtäävän ammatillisen aikuiskoulutuksen (22 %). 6 8

10 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 21,7% (191) ammatillinen täydennyskoulutus 41,6% (366) oppisopimuskoulutus 14,2% (125) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 12,4% (109) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 5,1% (45) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 8,5% (75) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 9,7% (85) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 3,5% (31) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (253) työvoimapoliittinen koulutus 3,8% (33) työnantajan järjestämä koulutus 20,3% (179) jokin muu 4,7% (41) Kuva 12. Minkä tyyppinen aikuiskoulutus tukisi nyt tai tulevaisuudessa oppimisen tarvetta? Seutukunnittain on havaittavissa selviä eroja koulutustyyppien suhteen. Järviseudun seutukunnassa on tarvetta ammatilliselle täydennyskoulutukselle (52 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (54 %). Kuusiokuntien (27 %), Suupohjan (20 %) ja Seinäjoen (22 %) seutukuntien vastaajat arvioivat työnantajan järjestämien koulutuksien tukevan oppimisen tarvetta (kuva 11).

11 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 20,6% (21) ammatillinen täydennyskoulutus 52, (53) oppisopimuskoulutus 10,8% (11) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 2,9% (3) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 0, (0) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1, (1) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 5,9% (6) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 0, (0) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 13,7% (14) työvoimapoliittinen koulutus 1, (1) työnantajan järjestämä koulutus 2,9% (3) jokin muu 2, (2) Kuusiokuntien seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 15,3% (33) ammatillinen täydennyskoulutus 29,3% (63) oppisopimuskoulutus 12,1% (26) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 8,4% (18) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 1,4% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 3,7% (8) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 3,3% (7) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 0, (0) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (62) työvoimapoliittinen koulutus 1,9% (4) työnantajan järjestämä koulutus 27,4% (59) jokin muu 6,5% (14) Suupohjan seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 22,5% (32) ammatillinen täydennyskoulutus 40,1% (57) oppisopimuskoulutus 23,2% (33) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 13,4% (19) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 4,2% (6) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 6,3% (9) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 7,7% (11) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 2,8% (4) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 27,5% (39) työvoimapoliittinen koulutus 2,1% (3) työnantajan järjestämä koulutus 19,7% (28) jokin muu 3,5% (5) Seinäjoen seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 25,6% (100) ammatillinen täydennyskoulutus 45,6% (178) oppisopimuskoulutus 13,8% (54) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 17,2% (67) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 8,7% (34) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 14,4% (56) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 15,6% (61) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 6,4% (25) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 33,3% (130) työvoimapoliittinen koulutus 5,9% (23) työnantajan järjestämä koulutus 21,8% (85) jokin muu 4,1% (16) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 16,7% (4) ammatillinen täydennyskoulutus 54,2% (13) oppisopimuskoulutus 4,2% (1) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 4,2% (1) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 4,2% (1) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 0, (0) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 0, (0) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 4,2% (1) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 16,7% (4) työvoimapoliittinen koulutus 8,3% (2) työnantajan järjestämä koulutus 12,5% (3) jokin muu 16,7% (4) 2 4 Kuva 13. Minkä tyyppinen aikuiskoulutus tukisi nyt tai tulevaisuudessa oppimisen tarvetta? (Seutukunnittain) 6 8

12 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Koulutuksesta oltaisiin valmiita maksamaan alle 50 euroa päivässä (27 %). Suurimman osan mielestä koulutuksen tulisi olla maksutonta tai työnantajan kustantamaa (62 %). alle 50 eur/päivä 27,4% (239) eur/päivä 9,2% (80) eur/päivä 1,6% (14) eur/päivä 0,1% (1) yli 1000 eur/päivä 0,2% (2) koulutuksen tulisi olla maksutonta/työnantajan kustantamaa 61,5% (536) Kuva 14. Paljonko olisit itse valmis maksamaan koulutuksesta, joka kehittää osaamistasi työelämässä? Seinäjoen seutukunnassa 11 % mielestä koulutuksesta voitaisiin maksaa myös euroa päivässä. Suupohjan seutukunnassa selvän enemmistön mukaan koulutuksen tulisi olla maksutonta (69 %). Suupohjan seutukunta 20,4% (29) 9,2% (13) 69, (98) Kuusiokuntien seutukunta 27,6% (59) 8,4% (18) 62,1% (133) Järviseudun seutukunta 34,3% (35) 3,9% 60,8% (62) Seinäjoen seutukunta 28,2% (108) 11, (42) 59, (226) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 29,2% (7) 8,3% (2) 4,2% 58,3% (14) 2 alle 50 eur/päivä eur/päivä eur/päivä eur/päivä yli 1000 eur/päivä koulutuksen tulisi olla maksutonta/työnantajan kustantamaa Kuva 15. Paljonko olisit itse valmis maksamaan koulutuksesta, joka kehittää osaamistasi työelämässä? (Seutukunnittain) Eniten koulutuksen tarvetta (kuva 14) olisi tekniikan ja liikenteen (28 %) sekä sosiaali- ja terveys sekä liikunta-alalla (26 %).

13 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 11,8% (96) 3,5% 16,4% (134) 28, (229) 6,4% (52) 25,7% (210) 5,5% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) Kuva 16. Minkä alan koulutusta tarvitsisit? 6 8 Kuusiokuntien seutukunnassa ja muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella on seutukunnittain eniten tarvetta tekniikan ja liikenteen alan koulutukselle. Suupohjan seutukunnassa koetaan olevan tarvetta humanistiselle (15 %) ja kulttuurialalle (5 %). Järviseudun seutukunta 7,4% (7) 4,3% 16, (15) 22,3% (21) 11,7% (11) 29,8% (28) 5,3% Kuusiokuntien seutukunta 9,4% (18) 3,7% 15,7% (30) 3,7% 30,9% (59) 6,3% 25,7% (49) 4,2% Suupohjan seutukunta 15,2% (20) 5,3% 13,6% (18) 28,8% (38) 6,8% 25, (33) 5,3% Seinäjoen seutukunta 13,2% (49) 19,1% (71) 26,3% (98) 4,3% 25, (93) 6,5% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 9,5% (2) 4,8% 33,3% (7) 14,3% (3) 33,3% (7) 4,8% 2 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) Kuva 17. Minkä alan koulutusta tarvitsisit? (Seutukunnittain) Esimerkkeinä koulutustarpeista koulutusta haluttaisiin syventää avoimien vastausten perusteella jatko-opiskelulla. Esimerkkinä tästä lähihoitajaksi opiskelleet ovat kiinnostuneita vanhusten hoitopuolesta tai tekniikan ja liikenteen alalla voitaisiin opiskella lisää metallialan täydennyskoulutusta.

14 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Pitkäkestoisille koulutuksille olisi tarvetta. Koulutus saisi kestää 365 päivää tai yli, 34 %:ssa vastauksista tai päivää (30 %). 1-5 päivää 15,6% (137) 6-30 päivää 20,5% (180) päivää 30,3% (266) 365 päivää tai yli 33,6% (295) Kuva 18. Kuinka monta päivää koulutus, johon osallistuisit, voisi kestää? Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella olisi eniten tarvetta (41 %) pitkäkestoiselle koulutukselle. Myös Seinäjoen seutukunnan alueella 39 % vastaajista kokee, että koulutus voisi kestää vuoden tai yli. Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 31,8% (7) 13,6% (3) 13,6% (3) 40,9% (9) Seinäjoen seutukunta 14,5% (56) 19,4% (75) 27,5% (106) 38,6% (149) Kuusiokuntien seutukunta 20, (43) 15,3% (33) 30,2% (65) 34,4% (74) Suupohjan seutukunta 11,3% 24,8% (35) 32,6% (46) 31,2% (44) Järviseudun seutukunta 10,9% 30,7% (31) 42,6% (43) 15,8% (16) päivää 6-30 päivää päivää 365 päivää tai yli 8 Kuva 19. Kuinka monta päivää koulutus, johon osallistuisit, voisi kestää? (Seutukunnittain) Koulutukseen (kuva 18) voisi vastaajien mielestä olla kilometrin matka (64 %).

15 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 20,2% (178) 64,1% (565) 15,7% (138) alle 20 km km 100 km tai yli Kuva 20. Kuinka pitkä matka koulutuspaikkaan voisi olla? Suupohjan (28 %) ja Seinäjoen seutukunnissa (27 %) sekä muualla Etelä- Pohjanmaan ulkopuolella (26 %) pidetään lyhyempiä alle 20 kilometrin opiskelumatkoja kohtuullisina. Suupohjan seutukunta 28,2% (40) 61,3% (87) 10,6% (15) Seinäjoen seutukunta 26,5% (103) 56,3% (219) 17,2% (67) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 26,1% (6) 65,2% (15) 8,7% (2) Kuusiokuntien seutukunta 10,3% (22) 70,1% (150) 19,6% (42) Järviseudun seutukunta 4, 85, (85) 11, (11) alle 20 km km 100 km tai yli 8 Kuva 21. Kuinka pitkä matka koulutuspaikkaan voisi olla? (Seutukunnittain) Vastaajat voisivat opiskella mieluiten työajalla työnantajan tukemana (74 %) tai omalla ajalla (56 %). Omalla ajalla 55,6% (489) Työajalla (ilman korvausta) 22,6% (199) Työajalla työnantajan tukemana (palkallisena työaikana) 73,5% (646) Kuva 22. Olisitko halukas opiskelemaan

16 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (63 %) ja Järviseudun seutukunnassa (53 %) oltaisiin selvästi muita seutukuntia halukkaampia opiskelemaan myös omalla ajalla. Järviseudun seutukunta 52,9% (54) 10,8% (11) 52, (53) Kuusiokuntien seutukunta 47,7% (102) 18,2% (39) 72,9% (156) Suupohjan seutukunta 60,6% (86) 38,7% (55) 83,8% (119) Seinäjoen seutukunta 58,2% (227) 21,5% (84) 76,4% (298) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 62,5% (15) 29,2% (7) 62,5% (15) 2 Omalla ajalla Työajalla työnantajan tukemana (palkallisena työaikana) 4 Työajalla (ilman korvausta) 6 8 Kuva 23. Olisitko halukas opiskelemaan (Seutukunnittain) Vastaajista 41 % kokee, että työnantajan pitäisi järjestää koulutusta. 30 % vastaajista työnantajan koulutusta on jo saatavilla. Kyllä, koulutusta on jo saatavilla 30,2% (264) Kyllä, koulutusta pitäisi järjestää 40,8% (357) Ei 9,5% (83) En osaa sanoa 19,5% (170) Kuva 24. Tulisiko työnantajasi järjestää osaamistarpeisiisi koulutusta? Seinäjoen seutukunnassa on eniten työnantajan tarjoamaa koulutusta saatavilla (34 %).

17 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Seinäjoen seutukunta 34,4% (134) 39,8% (155) 10, 15,7% (61) Kuusiokuntien seutukunta 29,3% (63) 49,3% (106) 15,8% (34) Suupohjan seutukunta 27,5% (39) 46,5% (66) 13,4% 12,7% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 25, (6) 37,5% (9) 8,3% 29,2% (7) Järviseudun seutukunta 19,6% (19) 18,6% (18) 10,3% 51,5% (50) 2 4 Kyllä, koulutusta on jo saatavilla Kyllä, koulutusta pitäisi järjestää Ei En osaa sanoa 6 8 Kuva 25. Tulisiko työnantajasi järjestää osaamistarpeisiisi koulutusta? (Seutukunta) Aikuiskoulutus nähdään kiinnostavana osaamisen kehittämisen välineenä (53 %). 41 % kokee aikuiskoulutuksen todellisena mahdollisuutena ja on suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen. todennäköisenä mahdollisuutena, olen jo suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen 41,3% (359) kiinnostavana vaihtoehtona, josta haluaisin kuulla lisää 53,4% (464) aikuiskoulutus ei ole itselleni soveltuva vaihtoehto 5,3% (46) Kuva 26. Millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä? Aikuiskoulutus nähdään Järviseudun seutukunnassa selvästi muita todennäköisempänä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen (66 %).

18 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta 65,6% (63) 34,4% (33) Suupohjan seutukunta 45,1% (64) 52,1% (74) Seinäjoen seutukunta 41,1% (159) 54,8% (212) 4,1% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 37,5% (9) 58,3% (14) 4,2% Kuusiokuntien seutukunta 29,1% (62) 60,1% (128) 10,8% todennäköisenä mahdollisuutena, olen jo suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen kiinnostavana vaihtoehtona, josta haluaisin kuulla lisää aikuiskoulutus ei ole itselleni soveltuva vaihtoehto 8 Kuva 27. Millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä? (Seutukunnittain) Koulutusseteli lisäisi 87 % vastaajista kiinnostusta koulutukseen. kyllä 86,7% (757) ei 13,3% (116) Kuva 28. Jos nyt saisit 1000 euron arvoisen koulutussetelin, lisäisikö se kiinnostustasi opiskeluun? Kaikissa seutukunnissa koulutusseteli lisäisi kiinnostusta opiskeluun.

19 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta 92, (92) 8, Kuusiokuntien seutukunta 83,1% (177) 16,9% (36) Suupohjan seutukunta 87,2% (123) 12,8% Seinäjoen seutukunta 87,4% (339) 12,6% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 87,5% (21) 12,5% 2 kyllä ei Kuva 29. Jos nyt saisit 1000 euron arvoisen koulutussetelin, lisäisikö se kiinnostustasi opiskeluun? (Seutukunta)

20 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 4. KOULUTTAJIEN TUNTEMINEN JA LISÄTIETOA Tunnetuin aikuiskouluttaja oli selvästi Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja toiseksi tunnetuin JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (42 %). Seinäjoen ammattikorkeakoulu 21, (489) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 5,5% (127) Koulutuskeskus Sedu 10,5% (244) Sedu Aikuiskoulutus 66,2% (1540) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 14,4% (336) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 4,2% (98) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 19,7% (459) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 42,4% (987) Suomen yrittäjäopisto 10,2% (238) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 7,2% (168) jokin muu 7,5% (174) Kuva 30. Mitä aikuiskouluttajia tunnet seudullanne Järviseudun seutukunnassa tunnettiin hyvin Sedu Aikuiskoulutus (64 %) ja JA- MI, Järviseudun ammatti-instituutti (53 %). Kuusiokuntien seutukunnassa tunnettiin myös Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (33 %). Suupohjan tunnetuimpia aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja olivat TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus (56 %) ja JAKK (49 %) sekä Sedu Aikuiskoulutus (48 %). Seinäjoen seutukunnan tunnetuimpia aikuiskouluttajia olivat Sedu Aikuiskoulutus (79 %) ja JAKK (43 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tunnetuimmat aikuiskouluttajat olivat JAKK (53 %) ja Sedu (40 %).

21 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 17,1% (57) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 3,9% (13) Koulutuskeskus Sedu 3,6% (12) Sedu Aikuiskoulutus 63,7% (212) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 52,9% (176) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 13,2% (44) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 16,8% (56) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 34,5% (115) Suomen yrittäjäopisto 5,7% (19) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 0,9% (3) jokin muu 2,1% (7) Kuusiokuntien seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 14,4% (45) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 1,6% (5) Koulutuskeskus Sedu 19,8% (62) Sedu Aikuiskoulutus 65,5% (205) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 7,7% (24) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 0, (0) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 3,8% (12) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 32,6% (102) Suomen yrittäjäopisto 3,5% (11) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 2,9% (9) jokin muu 10,5% (33) Suupohjan seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 16, (53) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 4,8% (16) Koulutuskeskus Sedu 13, (43) Sedu Aikuiskoulutus 48,3% (160) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 3,6% (12) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 7,6% (25) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 55,9% (185) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 48,9% (162) Suomen yrittäjäopisto 1,5% (5) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 4,5% (15) jokin muu 9,7% (32) Seinäjoen seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 26,4% (286) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 7,5% (81) Koulutuskeskus Sedu 11,2% (121) Sedu Aikuiskoulutus 78,8% (854) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 6,5% (70) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 1,7% (18) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 12,9% (140) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 43,3% (469) Suomen yrittäjäopisto 16,7% (181) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 11,3% (123) jokin muu 2,3% (25) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella Seinäjoen ammattikorkeakoulu 17,3% (44) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 4,7% (12) Koulutuskeskus Sedu 1,2% (3) Sedu Aikuiskoulutus 39,8% (101) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 20,9% (53) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 3,9% (10) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 24,4% (62) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 52,8% (134) Suomen yrittäjäopisto 8,3% (21) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 6,7% (17) jokin muu 30,3% (77) Kuva 31. Mitä aikuiskouluttajia tunnet seudullanne. (Seutukunta)

22 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 23 prosenttia vastaajista haluaisi kuulla ja saada lisää informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Kyllä 22,7% (568) Ei kiitos 77,3% (1935) Kuva 32. Haluaisitko kuulla lisää ja saada informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista? Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten kiinnostusta aikuiskoulutuksen lisäinformaatiolle (30 %). Kuusiokuntien seutukunta 29,7% (105) 70,3% (248) Suupohjan seutukunta 25,7% (95) 74,3% (275) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 24,1% (71) 75,9% (223) Järviseudun seutukunta 20,9% (71) 79,1% (269) Seinäjoen seutukunta 19,6% (222) 80,4% (909) 2 Kyllä 4 Ei kiitos 6 8 Kuva 33. Haluaisitko kuulla lisää ja saada informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista? (Seutukunta)

23 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 5. SEGMENTOINTI Tutkimuskysymysten avulla muodostettiin asiakassegmentointia. Segmentoinnissa hyödynnettiin tilastollista päätöspuuanalyysiä. Segmentoinnin tarkoituksena oli löytää tilastollisesti eroavia osajoukkoja, joihin voidaan jatkossa kohdistaa aikuiskoulutus- ja markkinointitoimenpiteitä. Pääjako segmentoinnissa tehtiin aikuiskoulutuksen nykytarpeesta. Lomakkeella kysyttiin kysymys Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita?. Tämän kysymyksen perusteella vastaajat jakautuivat kahteen potentiaaliseen ryhmään. Ne, joilla on todellisia oppimistarpeita tällä hetkellä ja ryhmään, jolla voi olla mahdollisesti tulevaisuudessa tarpeita. Tarpeisiin perustuvissa kolmessa ryhmässä toimenpiteet kannattaa jatkossa suunnata näihin kahteen edellä mainittuun ryhmään. Aktiivista ja passiivista ryhmää tarkasteltiin ympäröivien kysymysten avulla. Kuva 34. Segmentoinnin perusteet ja tukevat kysymykset.

24 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Tietoa oppimistarpeen mukaan analysoitaessa jaotteleva tekijä muodostui kysymyksestä millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä?. Todennäköisenä mahdollisuutena tai jo aikuiskoulutusta suunnittelevilla oli selvästi lisätiedon tarve yli puolella vastaajista. Aktiivisissa ja passiivissa aikuiskouluttautuvien ryhmissä vastaajat, jotka pitivät aikuiskoulutusta kiinnostavana mahdollisuutena, jakautui seutukunnan mukaan vielä selvästi Suupohjan ja Järviseudun seutukuntaan sekä muualle Etelä- Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelle. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna vastaajat jakautuivat eri koulutusalojen mukaan omiin ryhmiinsä. Koulutuksen tason mukaan tarkasteltuna ikätekijä oli jakava muuttuja. Koulutuksen taso oli myös vaikuttavana tekijänä koulutusmatkan pituutta kartoitettaessa. Korkeamman koulutuksen saaneet olisivat valmiimpia kulkemaan kauempanakin sijaitsevaan koulutuspaikkaan. Tekniikan ja liikennealan koulutuksen saaneilla miehillä on alemman tason koulutus. Vastaavasti taas humanististen ja kasvatusalan koulutuksen saaneilla naisilla on selvästi korkeampi Yliopistokoulutus. Työnkuvan monipuolistuessa tai monimutkaistuessa koulutuksen keston toivotaan olevan 6-30 päivää.

25 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Vastaajat olivat kiinnostuneita osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää uralla etenemistä (27 %). Kiinnostusta oli myös työllisyyden turvaamiseen (24 %) ja työssä jaksamiseen (22 %). Suurin osa 62 % vastaajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen. Perusteluina aikuiskoulutukseen vastaajat pitivät osaamisen laajentamista sekä ammatinvaihdon yhteydessä tarvittavaa uutta osaamista. Seutukunnittain tarkasteltuna Suupohjan seutukunnassa oli selvästi enemmän kiinnostusta aikuiskoulutukseen työssä jaksamisen näkökulmasta (38 %). Parhaiten vastaajia kuvaa väittämä haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani (keskiarvo 5,8; asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin). Toiseksi parhaiten kuvaa tekijä minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtäviäni (5,7). Heikoiten vastaajia kuvaa tekijä otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin (5,0) Tällä hetkellä henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita oli 12 prosentilla vastaajista. Mahdollisesti tulevaisuudessa oppimistarpeita oli 24 % vastaajista. 65 % ei ollut nyt eikä tulevaisuudessa tarvetta oppimiselle. Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tarvetta koulutukselle ja oppimiselle oli Suupohjan seutukunnassa (16 %) ja toiseksi eniten Kuusiokuntien seutukunnassa (15 %). Kokonaisuutena tarkasteltuna Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten tarvetta tulevaisuuden koulutukselle (46 %). Kiinnostus aikuiskoulutukseen on kasvanut, koska jokin muu syy (esim. kiinnostus parempaa palkkaan, mielenkiinto, ammattitaidon ylläpito ja halu kehittyä) on antanut aihetta koulutukseen (33 %). Myös työtehtävien monipuolistuminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kiinnostusta aikuiskoulutukseen (28 %). Kuusiokuntien seutukunnan vastaajat kokevat, että kiinnostus aikuiskoulutukseen on lisääntynyt erityisesti työtehtävien monipuolistumisen ja monimutkaistumisen myötä (40 %). Selvitettäessä tapaa kouluttautua aikuisiällä eniten oppimisen tarvetta tukisi ammatillinen täydennyskoulutus (42 %) ja toiseksi eniten yksittäiset kurssit esim. kansalais- tai kansanopistossa sekä kesäyliopistoissa (29 %). Kolmantena tukevana koulutuksena vastaajat kokevat tutkintoon tähtäävän ammatillisen

26 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) aikuiskoulutuksen (22 %). Seutukunnittain on havaittavissa selviä eroja koulutustyyppien suhteen. Järvi-seudun seutukunnassa on tarvetta ammatilliselle täydennyskoulutukselle (52 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (54 %). Kuusiokuntien (27 %), Suupohjan (20 %) ja Seinäjoen (22 %) seutukuntien vastaajat arvioivat työnantajan järjestämien koulutuksien tukevan oppimisen tarvetta (kuva 11). Koulutuksesta oltaisiin valmiita maksamaan alle 50 euroa päivässä (27 %). Suurimman osan mielestä koulutuksen tulisi olla maksutonta tai työnantajan kustantamaa (62 %). Seinäjoen seutukunnassa 11 % mielestä koulutuksesta voitaisiin maksaa myös euroa päivässä. Suupohjan seutukunnassa selvän enemmistön mukaan koulutuksen tulisi olla maksutonta (69 %). Eniten koulutuksen tarvetta (kuva 14) olisi tekniikan ja liikenteen (28 %) sekä sosiaali- ja terveys sekä liikunta-alalla (26 %). Kuusiokuntien seutukunnassa ja muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulko-puolella on seutukunnittain eniten tarvetta tekniikan ja liikenteen alan koulutukselle. Suupohjan seutukunnassa koetaan olevan tarvetta humanistiselle (15 %) ja kulttuurialalle (5 %). Esimerkkeinä koulutustarpeista koulutusta haluttaisiin syventää avoimien vastausten perusteella jatko-opiskelulla. Esimerkkinä tästä lähihoitajaksi opiskelleet ovat kiinnostuneita vanhusten hoitopuolesta tai tekniikan ja liikenteen alalla voitaisiin opiskella lisää metallialan täydennyskoulutusta. Pitkäkestoisille koulutuksille olisi tarvetta. Koulutus saisi kestää 365 päivää tai yli, 34 %:ssa vastauksista tai päivää (30 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella olisi eniten tarvetta (41 %) pitkäkestoiselle koulutukselle. Myös Seinäjoen seutukunnan alueella 39 % vastaajista kokee, että koulutus voisi kestää vuoden tai yli. Koulutukseen (kuva 18) voisi vastaajien mielestä olla kilometrin matka (64 %). Suupohjan (28 %) ja Seinäjoen seutukunnissa (27 %) sekä muualla Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella (26 %) pidetään lyhyempiä alle 20 kilometrin opiskelumatkoja kohtuullisina. Vastaajat voisivat opiskella mieluiten työajalla työnantajan tukemana (74 %) tai omalla ajalla (56 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (63 %) ja Järviseudun seutukunnassa (53 %) oltaisiin selvästi muita seutukuntia halukkaampia opiskele-

27 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) maan myös omalla ajalla. Vastaajista 41 % kokee, että työnantajan pitäisi järjestää koulutusta. 30 % vastaajista työnantajan koulutusta on jo saatavilla. Seinäjoen seutukunnassa on eniten työnantajan tarjoamaa koulutusta saatavilla (34 %). Aikuiskoulutus nähdään kiinnostavana osaamisen kehittämisen välineenä (53 %). 41 % kokee aikuiskoulutuksen todellisena mahdollisuutena ja on suunnistellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutus nähdään Järviseudun seutukunnassa selvästi muita todennäköisempänä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen (66 %). Koulutusseteli lisäisi 87 % vastaajista kiinnostusta koulutukseen. Kaikissa seutukunnissa koulutusseteli lisäisi kiinnostusta opiskeluun. Järviseudun seutukunnassa tunnettiin hyvin Sedu Aikuiskoulutus (64 %) ja JA- MI, Järviseudun ammatti-instituutti (53 %). Kuusiokuntien seutukunnassa tunnettiin myös Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (33 %). Suupohjan tunnetuimpia aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja olivat TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus (56 %) ja JAKK (49 %) sekä Sedu Aikuiskoulutus (48 %). Seinäjoen seutukunnan tunnetuimpia aikuiskouluttajia olivat Sedu Aikuiskoulutus (79 %) ja JAKK (43 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tunnetuimmat aikuiskouluttajat olivat JAKK (53 %) ja Sedu (40 %). 23 prosenttia vastaajista haluaisi kuulla ja saada lisää informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten kiinnostusta aikuiskoulutuksen lisäinformaatiolle (30 %).

28 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 7. TAUSTATIEDOT nainen 44,5% (1114) mies 55,5% (1388) Kuva 35. Sukupuoli Järviseudun seutukunta 41,6% (142) 58,4% (199) Kuusiokuntien seutukunta 43,6% (153) 56,4% (198) Suupohjan seutukunta 50,7% (187) 49,3% (182) Seinäjoen seutukunta 45,5% (516) 54,5% (617) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 38,9% (114) 61,1% (179) nainen mies 5 Kuva 36. Sukupuoli seutukunnittain

29 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) vuotta 15,7% (395) vuotta 13,6% (340) vuotta 13,5% (338) vuotta 16, (402) vuotta 19,1% (480) vuotta 22, (553) Kuva 37. Ikä Järviseudun seutukunta 12,6% 12, 15,5% (53) 16,7% (57) 18,4% (63) 24,9% (85) Kuusiokuntien seutukunta 15, (53) 12,5% 13,6% 17, (60) 17,6% (62) 24,4% (86) Suupohjan seutukunta 14,3% (53) 11,4% 12,4% 16,8% (62) 18,9% (70) 26,2% (97) Seinäjoen seutukunta 17,5% (199) 15, 13,5% 15,3% 19,9% (226) 18,7% (212) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 15, (44) 13,9% 12,9% 15, (44) 19, (56) 24,1% (71) vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kuva 38. Ikä seutukunnittain Peruskoulu 12,2% (305) Ammattikoulu tai opisto 62, (1554) Lukio 5,4% (136) Ammattikorkeakoulu 13,6% (342) Yliopisto 6,7% (169) Kuva 39. Koulutus

30 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta 18,7% (64) 60,3% (207) 5,5% 12,2% (42) Kuusiokuntien seutukunta 12,2% (43) 66, (233) 5,4% 9,6% (34) 6,8% Suupohjan seutukunta 14,1% (52) 63,5% (235) 3,5% 12,2% (45) 6,8% Seinäjoen seutukunta 8,4% (95) 61,3% (694) 6,3% 16,2% (184) 7,9% (89) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 16,8% (49) 60,6% (177) 4,5% 11,3% (33) 6,8% Peruskoulu Ammattikoulu tai opisto Lukio Ammattikorkeakoulu Yliopisto 8 Kuva 40. Koulutus seutukunnittain Työssä 73,5% (1842) Opiskelija 3,6% (89) Työtön 6,3% (157) Eläkkeellä 5,7% (142) Kotiäiti/-isä 3,9% (97) Muu 7,1% (179) Kuva 41. Oletko tällä hetkellä?

31 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Järviseudun seutukunta Opiskelija 2,9% (10) Työtön 6,1% (21) Eläkkeellä 4,4% (15) Kotiäiti/-isä 6,7% (23) Muu 1,8% (6) Työssä 78,1% (267) Kuusiokuntien seutukunta Opiskelija 1,4% (5) Työtön 8,2% (29) Eläkkeellä 7,9% (28) Kotiäiti/-isä 2,8% (10) Muu 4,8% (17) Työssä 74,8% (264) Suupohjan seutukunta Opiskelija 3,8% (14) Työtön 8,1% (30) Eläkkeellä 5,9% (22) Kotiäiti/-isä 2,4% (9) Muu 6,8% (25) Työssä 73, (270) Seinäjoen seutukunta Opiskelija 4,3% (49) Työtön 5,4% (61) Eläkkeellä 5,7% (65) Kotiäiti/-isä 3,7% (42) Muu 7,9% (89) Työssä 73, (826) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella Opiskelija 3,4% (10) Työtön 5,4% (16) Eläkkeellä 4,1% (12) Kotiäiti/-isä 4,4% (13) Muu 14,3% (42) Työssä 68,4% (201) Kuva 42. Oletko tällä hetkellä? Seutukunnittain

32 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Alajärvi 7,1% (178) Alavus 5,5% (137) Evijärvi 2,8% (71) Ilmajoki 4,5% (112) Isojoki 1,1% (28) Jalasjärvi 2,4% (59) Karijoki 0,7% (18) Kauhajoki 9, (225) Kauhava 6,8% (169) Kaustinen 1,3% (33) Keuruu 2,2% (56) Kinnula 0,6% (15) Kuortane 2,4% (61) Kurikka 5,2% (129) Kyyjärvi 0,3% (8) Lappajärvi 1,9% (48) Lapua 4,6% (115) Parkano 1,9% (47) Saarijärvi 2,6% (64) Seinäjoki 22,1% (552) Soini 1,8% (45) Teuva 4, (99) Töysä 2,1% (52) Veteli 0,8% (21) Virrat 2,1% (52) Ähtäri 4,1% (103) Kuva 43. Asuinpaikka Järviseudun seutukunta 13,7% (343) Kuusiokuntien seutukunta 14,1% (353) Suupohjan seutukunta 14,8% (370) Seinäjoen seutukunta 45,5% (1135) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 11,8% (294) Kuva 44. Seutukunta

33 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) 8. LIITTEET (tarve aikuiskoulutuksella nyt tai tulevaisuudessa) 8.1 Järviseudun seutukunta nainen 51,5% (52) mies 48,5% (49) Kuva 45. Sukupuoli vuotta 20,4% (21) vuotta 10,7% (11) vuotta 24,3% (25) vuotta 10,7% (11) vuotta 19,4% (20) vuotta 14,6% (15) Kuva 46. Ikä Peruskoulu 6,8% (7) Ammattikoulu tai opisto 68, (70) Lukio 5,8% (6) Ammattikorkeakoulu 17,5% (18) Yliopisto 1,9% (2) Kuva 47. Koulutus

34 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Opiskelija 4,9% (5) Työtön 8,7% (9) Kotiäiti/-isä 9,7% (10) Muu 1,9% (2) Työssä 74,8% (77) Kuva 48. Asema humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) 3,3% (3) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) 5,6% (5) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) 13,3% (12) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) 1,1% (1) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) 30, (27) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) 12,2% (11) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) 21,1% (19) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) 12,2% (11) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 1,1% (1) Kuva 49. Koulutustausta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23,5% (24) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 5,9% (6) Koulutuskeskus Sedu 6,9% (7) Sedu Aikuiskoulutus 65,7% (67) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 54,9% (56) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 19,6% (20) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 24,5% (25) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 41,2% (42) Suomen yrittäjäopisto 5,9% (6) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 1, (1) jokin muu 2,9% (3) Kuva 50. Spontaani tunnettuus 8

35 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 20,6% (21) ammatillinen täydennyskoulutus 52, (53) oppisopimuskoulutus 10,8% (11) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 2,9% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1, (1) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 5,9% (6) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 13,7% (14) työvoimapoliittinen koulutus 1, (1) työnantajan järjestämä koulutus 2,9% (3) jokin muu 2, (2) Kuva 51. Minkä tyyppinen koulutus nyt tai tulevaisuudessa? 7,4% (7) 4,3% 16, (15) 22,3% (21) 11,7% (11) 29,8% (28) 5,3% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 6 8 Kuva 52. Koulutusalat tarpen mukaan 8.2 Kuusiokuntien seutukunta nainen 49,8% (107) mies 50,2% (108) Kuva 53. Sukupuoli

36 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) vuotta 19,5% (42) vuotta 17,2% (37) vuotta 9,8% (21) vuotta 20,5% (44) vuotta 18,6% (40) vuotta 14,4% (31) Kuva 54. Ikä Peruskoulu 6, (13) Ammattikoulu tai opisto 67,4% (145) Lukio 6,5% (14) Ammattikorkeakoulu 10,2% (22) Yliopisto 9,8% (21) 5 Kuva 55. Koulutus Opiskelija 0,5% (1) Työtön 8,4% (18) Eläkkeellä 3,3% (7) Kotiäiti/-isä 4,7% (10) Muu 3,3% (7) Työssä 80, (172) Kuva 56. Asema humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) 10,8% (20) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) 2,7% (5) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) 8,6% (16) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) 1,1% (2) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) 34,4% (64) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) 7,5% (14) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) 25,3% (47) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) 8,6% (16) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 1,1% (2) Kuva 57. Koulutustausta

37 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS (43) Seinäjoen ammattikorkeakoulu 16,2% (32) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 2, (4) Koulutuskeskus Sedu 19,2% (38) Sedu Aikuiskoulutus 67,2% (133) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 6,6% (13) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 5,6% (11) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 32,8% (65) Suomen yrittäjäopisto 4, (8) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 2,5% (5) jokin muu 12,1% (24) Kuva 58. Spontaani tunnettuus tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 15,3% (33) ammatillinen täydennyskoulutus 29,3% (63) oppisopimuskoulutus 12,1% (26) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 8,4% (18) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 1,4% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 3,7% (8) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 3,3% (7) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (62) työvoimapoliittinen koulutus 1,9% (4) työnantajan järjestämä koulutus 27,4% (59) jokin muu 6,5% (14) Kuva 59. Minkä tyyppinen koulutus nyt tai tulevaisuudessa? 9,4% (18) 3,7% 15,7% (30) 3,7% 30,9% (59) 6,3% (12) 25,7% (49) 4,2% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 6 8 Kuva 60. Koulutusalat tarpen mukaan

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Yhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja

Yhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Yhteishaku 2018 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen perustutkinnon,

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Muutostarpeet ja benchmarkit Annemari Rautio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tarve muutokselle - Työnantajat eivät osaa luokitella ilmoituksia, vaan käyttävät

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Koulutus 2018 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

REDU PÄÄTTÖ-kysely KOONTI

REDU PÄÄTTÖ-kysely KOONTI REDU PÄÄTTÖ-kysely 2018 - KOONTI Vastausprosentti: 58% Suodatus Suodatusehto: Vastausaika (Vastaukset lähetetty ajalla 1.8.2017-31.5.2018) Alkupäivämäärä: 1.8.2017 Loppupäivämäärä: 31.5.2018 Paikkakunta,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010 Koulutus 2011 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Liite 2: Opiskelijakysely

Liite 2: Opiskelijakysely Liite 2: Opiskelijakysely Sukupuoli ( ) Nainen ( ) Mies Ikä ( ) 18-24 ( ) 25-30 ( ) 31-44 ( ) 45-59 ( ) yli 60 Mistä maasta olet kotoisin? (pudotusvalikko, maat) Mikä on äidinkielesi? (pudotusvalikko,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 % 1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015

VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015 VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015 SUOMEN KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ VAIHTOEHTOJA LUKION JÄLKEEN Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toisen asteen ammatillinen koulutus Oppisopimus Armeija/siviilipalvelus

Lisätiedot

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi 499 93.8 6.2 2.-3. vuosi 928 93.9 6.1 4. vuosi 294 93.5 6.5 5.- vuosi 198 93.9 6.1

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi 499 93.8 6.2 2.-3. vuosi 928 93.9 6.1 4. vuosi 294 93.5 6.5 5.- vuosi 198 93.9 6.1 Taulukko 115b/1. Oppimisvaikeudet ja oppimise vaikuttavat sairaudet tai vammat opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) kyllä N % % 1. vuosi 423 96.9 3.1 2.-4. vuosi 1080

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yleistä lukion ainevalinnoista

Yleistä lukion ainevalinnoista Yleistä lukion ainevalinnoista LUKIO JA YLIOPPILASKOE Lukio on suorin reitti yliopistoihin. Yliopisto-opinnoissa tarvitaan opiskelutaitoja ja osaamista, joita molempia saa lukiosta. Lukiossa voi tutustua

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 Hakuaika 24.2. 17.3.2015 www.opintopolku.fi HUOM! Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa on mahdollista hakea yhdellä hakulomakkeella

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

mahdollisimman optimaaliset valinnat

mahdollisimman optimaaliset valinnat Kurssivalinnat 2013 Kurssivalinnat tehdään Wilman tarjottimeen (2013-14) samalla tavalla kuin tämän vuodenkin valinnat Tarjotinta muokataan valintojen perusteella kevään aikana ja uusi kierros on toukokuussa.

Lisätiedot

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU!

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Hannu Soini Hankepäällikkö / Paradigma Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6 57200 Savonlinna tel +35844 550 6617 email: hannu.soini@samiedu.fi Toisen asteen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot