TEKLA KH KV VE1 URHEILUTALO HUHKOLINNA PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS VE2 UUSI LIIKUNTAHALLI HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 TEKLA KH KV VE1 URHEILUTALO HUHKOLINNA PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS VE2 UUSI LIIKUNTAHALLI HANKESUUNNITELMA Tekninen palvelukeskus / Tilapalvelut Ari Jyräkoski

2 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET Tausta / historia Nykytilanne Puutteet TARVESELVITYS Tarveselvitys Tilaohjelma HANKESUUNNITTELUN TOTEUTUS Prosessi Kaavallinen valmius HUHKOLINNAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS VE Kuntotutkimus Kaavallinen tarkastelu Kunnallistekniikka Peruskorjaussuunnitelmaluonnos Tilaohjelma Väliaikaistilat UUDISRAKENNUS VE 2A ja 2B Kaavallinen tarkastelu Kunnallistekniikka Suunnitelmaluonnos Tilaohjelma HANKKEIDEN TAVOITEHINTA-ARVIOT... 16

3 2 7. VAIKUTUS KÄYTTÖTALOUTEEN RAHOITUS JA AIKATAULUT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tilaohjelma Toiminnallisuus Rakennetun ympäristön laatu Työmaajärjestelyt... 20

4 3 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTEET 1.1. Tausta / historia Urheilutalo Huhkolinna on rakennettu vuonna 1970 ja sitä on laajennettu vuosina 1983 ja Vuoden 1990 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös osittainen peruskorjaus. Kiinteistön on alun perin omistanut Huittisten Urheilutalon Kannatusosakeyhtiö ja se on siirtynyt kaupungin omistukseen luvulla on uusittu liikuntasalin lattian pintarakenne asentamalla vanhan lattian päälle uusi matto ns. irtoasennuksena. Lisäksi osa ikkunoista ja uimahallin puoleisen päädyn pesutilat on uusittu luvulla on uusittu yhden ilmanvaihtokoneen säätöautomatiikka, peruskorjattu keittiö Lauttakylän va. koulun käyttöön ja rakennettu kiinteistöön valmiudet varavoimalle. Lauttakylän koulu jouduttiin sulkemaan ja poistamaan käytöstä kesäkuussa Samalla käytöstä poistui yksi liikuntasali. Lisäksi Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen sali on ollut pääosin vain lentopallokäytössä vuodesta 2014 alkaen. Muutoksien seurauksena kaupungin sisäliikuntatilojen määrä on ollut riittämätön. Myös valtaosa Huhkolinnan piha-alueesta otettiin Lauttakylän va. koulun käyttöön sen valmistuttua. Kaudella Huittislaiset joukkueet pelasivat pääsarjatasolla naisten lentopallossa ja futsalissa. Aiemmin myös salibandyä on pelattu ylimmällä sarjatasolla. Huhkolinnan peruskorjaus sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille Hankekohtainen avustuksen määrä ko. hankkeissa on 25 % arvioiduista kustannuksista, kuitenkin enintään Urheilukentän puoli

5 Nykytilanne Liikuntatilat ovat päivisin pääasiallisesti koulujen käytössä. Muina käyttäjinä päivisin ovat varhaiskasvatus, nuoriso- ja liikuntapalvelut ja terveyskeskus. Iltaisin Huhkolinnan pääasiallisina käyttäjinä ovat urheiluseurat. Muutama vuoro on nuoriso- ja liikuntapalveluilla sekä työpaikoilla. Viikonloppuisin on pelejä, seurojen harjoituksia sekä yleisötilaisuuksia. Huhkolinnassa on liikuntasali 20 m x 45 m, joka voidaan jakaa kahdella väliverholla kolmeen osaan. Tällöin yhden osan koko on 15 m x 20 m. Salin vapaa korkeus on 6,0 m. Pukuhuoneita on viisi, joissa jokaisessa on suihkut ja wc. Aulassa on naisten ja miesten yleisö-wc sekä inva-wc. Huhkolinnan kahvio- ja keittiötilat ovat nykyisin Lauttakylän koulun ruokailutiloina ja keittiö toimii jakelukeittiönä. Huhkolinnassa sijaitsevat myös nuoriso- ja liikuntapalvelujen toimistotilat. Huhkolinnassa on varastotiloja sisä- ja ulkourheiluvälineille sekä pienimuotoinen kuntosali peruspainoineen. Nykyisin osa varastotiloista on Lauttakylän koulun liikuntavälineiden käytössä Puutteet Päivisin salitilat eivät Huittisissa riitä kaikille tarvitseville. Samoin myös iltaisin ja viikonloppuisin salien määrä on ollut riittämätön. Huhkolinnan salin mitat eivät täytä nykyisiä eri lajien vaatimuksia mm. futsalin, lentopallon ja salibandyn osalta. Kaikki lajit tarvitsisivat nykyolosuhteissa poikkeusluvat ylempien sarjatasojen peleihin. Salibandyn ja futsalin osalta ongelmana on riittävien turva-alueiden ja toimitsijatilojen puute ja lentopallon osalta salin korkeus on riittämätön. Huhkolinna on myös teknisen käyttöikänsä päässä ja ei vastaa kunnoltaan nykyajan vaatimuksia. 2. TARVESELVITYS 2.1. Tarveselvitys Nuoriso- ja liikuntalauta on laatinut Huhkolinnan peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvityksen. Selvityksen pohjaksi syksyllä 2014 kartoitettiin liikunta- ja urheiluseurojen tarpeita Huhkolinnan käytön osalta lähitulevaisuudessa. Erityisryhmien tarpeet kartoitettiin Erityisryhmien yhdistysfoorumissa syksyllä 2014 osana erityisryhmien kehittämishanketta Koulujen käyttötarpeet kartoitettiin syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana, jolloin myös nuoriso- ja liikuntapalveluiden tulevaisuuden toiminnalliset ja rakenteelliset tarpeet kirjattiin ylös. Tarveselvitystä varten tekninen palvelukeskus hankki kiinteistön kuntoarvion RKM Engineering:ltä.

6 5 Tarveselvityksessä esitettiin neljä eri vaihtoehtoa Huhkolinnan peruskorjaamiseksi ja laajentamiseksi: 1) nykytilojen peruskorjaus ja välttämättömät peruskorjaukset 2) nykytilojen peruskorjaus, varastotilojen laajennus (OPM:n rahoitusohjelman mukainen vaihtoehto) 3) tilojen peruskorjaus ja liikuntasalin laajennus lisäosalla 4) tilojen peruskorjaus ja rakennuksen laajennus täysimittaisella lisäkentällä Nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyi laaditun tarveselvityksen kokouksessaan ja valitsi toteutettavaksi sen vaihtoehdon 3. Kokouksen jälkeen yksityinen taho toimitti kaupungille ehdotuksen liikuntatilojen toteuttamisesta rakentamalla kokonaan uusi liikuntakeskus. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan nuoriso- ja liikuntalautakunnan tarveselvityksessä esitetyt tilantarpeet ja edellytti, että hankesuunnitelmassa selvitetään Huhkolinnan peruskorjauksen vaihtoehtona se, onko tilatarpeet tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa uudisrakennuksella esitetyn vaihtoehdon 3 kustannusarvion puitteissa. Tarveselvitys ja asiaa koskeva kaupunginhallituksen päätös ovat hankeselvityksen liitteinä 1 ja Tilaohjelma Tarveselvityksen vaihtoehdon 3 mukainen hyötyala on n m2 ja hyötyala kasvaa n. 490 m2 nykyisestä.

7 6 3. HANKESUUNNITTELUN TOTEUTUS 3.1. Prosessi Huhkolinnan peruskorjauksen ja laajennuksen / uuden liikuntahallin rakentamisen hankesuunnitelman laadinta aloitettiin välittömästi kaupunginhallituksen hankepäätöksen jälkeen. Vaihtoehtojen vertailtavuuden parantamiseksi tilapalvelut päätti hankkia alustavat luonnospiirustukset (L1 suunnitelmat) molemmista vaihtoehdoista. Suunnittelijaksi valittiin kaupungin arkkitehtisuunnittelun vuositarjousten perusteella Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy. Kaupungin puolelta hankesuunnittelussa mukana ovat olleet kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, koulutusjohtaja Eija Mattila, tekninen johtaja Ulla Ojala, nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Teuvo Munkki, rakennuspäällikkö Ari Jyräkoski sekä talonrakennusinsinööri Juha Tuominen. Hankesuunnitteluryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Kaupunginhallituksen edellyttämä vertailu uudisrakentamisen ja peruskorjauksen välillä edellytti, että Huhkolinnan kunto arvioidaan kuntotutkimustasoisesti. Työ hankittiin kuntoarvion tehneeltä RKM Engineering:ltä (Tekla ). Laadittujen alustavien luonnospiirustusten sekä kuntoarvion perusteella lasketettiin vaihtoehtojen kustannusarviot NL Rakennuslaskenta Oy:llä Kaavallinen valmius Urheilutalo Huhkolinnan alustavien laajentumisvaihtoehtojen ja mahdollisen uuden liikuntahallin sijoittumisvaihtoehtojen kartoittamiseksi tilapalvelut pyysi suunnitteluja maankäyttöpalveluja laatimaan selvityksen eri vaihtoehtojen kaavallisista edellytyksistä. Selvityksessä on käyty läpi 3 eri vaihtoehtoa Huhkolinnan laajentumissuunnista sekä mahdollisia uudisrakennusalueita jäähallin ympäristössä ja Kivirannan peltoalueella. Siinä kuvataan eri vaihtoehtojen rakentamisedellytyksiä, kaavallista valmiutta sekä mahdollisia haasteita. Peruskorjauksen ja laajentamisen osalta Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut on selvittänyt laajentamismahdollisuuksia nykyisen kaavan rajoissa, kaavamuutosta Huhkolantien/Kirjatien suuntaan sekä kaavamuutosta Huhkolantien/Kirjatien ja uimahallin suuntaan laajentamiseen. Uudisrakentamisen osalta on selvitetty mahdollisuutta rakentaa uusi liikuntahalli jäähallin alueelle sekä nykyisen kaavan puitteissa, että kaavoittamalla uusi rakennusala jäähallin pohjoispuolelle. Lisäksi on selvitetty ns. Kivirannan peltoalueen soveltuvuutta hallin rakentamiseen.

8 7 Kaavaote Huhkolinnan alueelta Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelujen laatima selvitys on hankesuunnitelman liitteenä HUHKOLINNAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS VE Kuntotutkimus Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tarveselvitysvaiheessa laadittua kuntoarviota tarkemmalla tasolla Huhkolinnan teknistä nykykuntoa. Jo kuntoarvion laadinnan yhteydessä LVV-tekniset järjestelmät kartoitettiin kuntotutkimustasoisesti. Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä kuntoarviota täydennettiin mm. lämpökuvauksella, julkisivujen, alapohjan sekä yläpohjan kuntotutkimuksilla, haittaaineselvityksellä sekä kosteusteknisellä kartoituksella ja sisäilmaselvityksellä. Rakennus on pilari-palkki -runkoinen. Vanhan osan pilarit ja palkit ovat betonia ja laajennusosan palkeista osa on liimapuuta. Rakennuksen runko on paalutettu ja siinä ei ole havaittavissa painumia.

9 8 Selvitysten perusteella rakennuksen alapohjarakenne on vanhassa osassa ns. kaksoislaattarakenne ja laattojen välissä on täytehiekkakerros. Alapohja on salin osalta paalutettu mutta siinä on havaittavissa painumia. Lisäksi alapohjan alapuolella ei ole lämmöneristettä. Lattian alla on kosteutta kapillaarisesti nostava hiekkakerros, joka altistaa alapohjaa kosteusrasitukselle. Peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalin kosteustekninen toiminta tulee varmistaa esim. purkamalla ylempi betonilaatta ja hiekkatäyttö ja rakentamalla tilalle koneellisesti tuuletettu alapohjarakenne. Nykyisten pukuhuoneiden alueella väliseinissä on runsaasti lattian painumisesta johtuvia halkeamia ja niiden alueella nykyinen lattiarakenne on perusteltua uusia kokonaisuudessaan koska myös tilat joudutaan järjestelemään uudelleen. Laajennusosilla lattiana on tavanomainen maanvarainen laatta, jonka uusimistarpeet on ratkaistava tilaryhmittäin. Julkisivut on pääosin tehty höyrykarkaistusta kevytbetonista (Siporex-elementti) ja puusta. Siporex- elementtien ulkopinta on monin paikoin rapautunut ja julkisivussa on lämpökuvausten perusteella monin paikoin lämpövuotoja. Myös julkisivun puuosat sekä ikkunat ja ovet ovat heikkokuntoisia. Kuntotutkimuksen suositusten mukaan nykyinen julkisivu tulee lisäeristää ulkopuolelta tai vaihtaa julkisivut kokonaisuudessaan. Myös osa ikkunoista ja ovet on perusteltua uusia peruskorjauksen yhteydessä. Rakennuksen yläpohja on tehty alun perin Siporex -elementeistä, jotka on pinnoitettu bitumihuovalla. Aiemman peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä halliin on rakennettu vanhan rakenteen päältä puurunkoinen harjakatto, jonka vesikatteena on konesaumapelti. Samanaikaisesti yläpohjaan on asennettu lisälämmöneristettä. Vesikate on huonokuntoinen ja siinä on ollut useita vuotoja. Aluskatteen vaurioiden ja yläpohjan huonon tuuletuksen johdosta yläpohjan rakenteisiin on syntynyt kosteusteknisiä vaurioita. Peruskorjauksessa vesikate alusrakenteineen on vaihdettava, yläpohjan eristeet on uusittava ja sen tuuletuksesta on huolehdittava. Sisäilma- ja kosteustutkimuksissa todettiin, että kiinteistössä ei ole merkittäviä sisäilmaan tai kosteusvaurioihin liittyviä ongelmia lukuun ottamatta rakennuksen yläpohjan vaurioita. Lisäksi liikuntasalin katossa on ääneneristysvilloja, joiden pinnoite on vaurioitunut. Ne tulee vaihtaa peruskorjauksen yhteydessä. Haittaainekartoituksissa ei todettu mitään aikakaudelle poikkeavaa: Märkätilojen laatoituksen kiinnityslaasti sisälsi asbestia. LVV tekniikka edellyttää tutkimuksissa todettujen ongelmakohtien korjauksia mutta järjestelmät ovat pääosin kohtalaisessa kunnossa. Kuitenkin erityisesti puku- ja pesutilojen osalta tehdään runsaasti uudelleenjärjestelyjä, joten niiden johdosta putkistojen korjaustarve on suurempi suhteessa niiden teknisen kunnon edellyttämään tasoon verrattuna. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhoja putkistoja ei ole juurikaan mahdollista hyödyntää. Sähköjärjestelmien jakeluverkko joudutaan uusimaan pääosin. Rakennus tulee jatkossakin varustaa varavoimavalmiudella.

10 9 Ilmanvaihdon osalta nykyiset ilmamäärät eivät vastaa tiloille asetettavia vaatimuksia, joten ilmanvaihtojärjestelmä kanavistoineen on uusittava kokonaisuudessaan peruskorjauksen yhteydessä. Kuntotutkimusten yhteenveto on hankesuunnitelman liitteenä Kaavallinen tarkastelu Suunniteltu laajennusosa sijoittuu osittain kaavaan merkityn johtovarauksen päälle. Ko. linjat on siirrettävä pois rakennuksen alta, joten erillistä kaavamuutosta tai ympäristölautakunnan poikkeuslupaa ei tarvita. Sen sijaan poikkeaminen voidaan käsitellä rakennusluvan yhteydessä. Pelastuslain 71.2 :n mukaan: Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään neliömetriä. Laajennuksen neliöt jäävät alle m 2, joten VSS velvoitetta ei ole Kunnallistekniikka 1970 luvulta peräisin oleva vesijohto ja betoniviemäri kulkevat alle 5 metrin etäisyydellä nykyisen Huhkolinnan Lauttakylänkadun suuntaisesta ulkoseinästä. Niihin on liitettynä kirjasto, Kaarirannat, Huhkolinna, Lauttakylän va. koulu sekä uimahalli. Ne jäävät laajennusosan kulman alle ja samalla on perusteltua harkita linjojen siirtoa koko Huhkolinnan matkalta kauemmas seinälinjasta. Putkistojen alueelle kohdistuu peruskorjauksessa runsaasti työmaan aiheuttamaa raskasta ylikulkuliikennettä, joka voi omalta osaltaan vaurioittaa putkistoja. Siirrettävää runkolinjaa on n jm toteutuslaajuudesta riippuen. Laajennuksen osalle ei ole tehty maaperätutkimusta. Perustamisolosuhteet on kustannusarviota varten arvioitu Huhkolinnan ja muiden läheisten rakennusten perustamistietojen perusteella Peruskorjaussuunnitelmaluonnos Huhkolinnaa esitetään laajennettavaksi siten, että saadaan pituussuunnassa lisätilaa pelikentille ja katsomoille. Leveyssuunnassa pelialuetta ei voida kasvattaa rakennuksen rungosta johtuen. Luonnoksessa laajennus on esitetty Huhkolantien puolelle siten, että laajennus on osittain kaksikerroksinen. Alakerrassa on ryhmäliikuntatila ja sen yläpuolella uusi IVkonehuone. Juoksusuoran päähän laajennetaan heittoharjoittelupaikka liikuntasalin korkuisena.

11 10 Paikoitus- ja pihajärjestelyt voivat olla ennallaan. Päälähestyminen tapahtuu vanhasta katoksesta, jonka alle tuulikaappi siirretään. Hallia varten tehdään aulamainen kahvilaosa pääsisäänkäynnin ja yleisökäynnin yhteyteen. Hallin käyttöliikenne pukuhuoneisiin tapahtuu oman oven kautta tai kentän puolelta pukuhuoneisiin, jotka voi olla ulkokäytössäkin. Pääpukutilat on ehdotettu tehtäväksi 2 parina ja sijoitettu siten että likainen ja puhdas liikenne ovat erillään. Ulkoa kuljettavat pukuhuoneet on sijoitettu parina rakennuksen uimahallin puoleiseen sivuosaan.

12 11 Juoksusuoraa ja käytäviä sekä aulaa on ajateltu voitavan käyttää turnausten ja sarjapelien aikana toimitsijoiden ja pelaaja-aitioiden sijoituspaikkoina. Juoksusuora toteutetaan nykyiseen varasto- ja näyttämöosaan ja sen päätyyn tehdään heittopaikka uudisosana. Juoksusuoran toisessa päässä on pituushyppypaikka. Katsomot voidaan toteuttaa ns. teleskooppikatsomoiden avulla halliosien päätyihin. Hallin maksimi katsojapaikkamäärä voi olla 420 henkeä teleskooppikatsomoissa ja sitä voi kasvattaa irtokatsomoilla 195 henkeä varten. Irtokatsomot on esitetty varastotilojen paikalle, joten käytännössä valittavaksi jää joko varasto- tai katsomotiloista tinkiminen. Peruskorjauksen alustavat luonnospiirustukset ovat hankesuunnitelman liitteenä ja selostus liitteenä Tilaohjelma Peruskorjauksen ja laajennuksen luonnoksessa koko rakennuksen hyötyala on hym 2. Liikennetilaa on lisäksi 103 m 2 sekä teknistä tilaa 127 m 2. - Laajennuksen osuus hyötyalasta on 493 hym 2. Laajennusosassa liikennetilaa on 13 m 2 ja teknistä tilaa 100 m 2. - Nykyiseen osaan sijoittuu hyötyalasta hym 2, liikennetilaa 90 m 2 ja teknistä tilaa 27m 2. Kokonaisala on brm 2, josta laajennuksen bruttoala on 665 m 2 ja nykyisen osan bruttoala on m 2. Aula- ja kahvilatilat on suunniteltu toteutettaviksi selkeästi suppeampina kuin tarveselvityksessä. Tarveselvityksen laadinnan yhteydessä todettiin, että muissa vastaavissa lähialueiden halleissa ko. tilat ovat selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä. Vastaavasti juoksuradan yhteyteen päätettiin hankesuunnittelun yhteydessä lisätä ns. heittonurkkaus. Näiden muutosten pinta-alavaikutus kumoaa toisensa.

13 12 Peruskorjausvaihtoehdossa toteutuva hyötyala on n. 70 m 2 suurempi kuin tarveselvityksessä. Kasvu johtuu siitä, että tarveselvityksessä IV-koneiden tilantarve on arvioitu pienemmäksi. Muilta osin tilojen pinta-alaerot kumoavat toisensa Väliaikaistilat Huhkolinnassa on käytössä tällä hetkellä kolme erillistä kenttää, joiden päivittäinen käyttöaste on korkea sekä päiväaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin. Kaupungilla ei ole osoittaa korvaavia salitiloja omista tiloistaan koska liikuntasalien kapasiteetti on Lauttakylän koulun salin poissaolon johdosta alimitoitettu. Alustavasti arvioitu rakennusaika kohteessa on 6 10 kk ja rakentaminen olisi järkevää aloittaa esim. 5-6/2017, jolloin rakentaminen jatkuisi vuodenvaihteen yli. Peruskorjauksen aikana Huhkolinnaa ei voida käyttää missään vaiheessa. Näin ollen peruskorjausvaihtoehdossa tulee varautua liikuntatilojen hankkimiseen koulujen ja seurojen käyttöön esim. yksityiseltä taholta koko peruskorjauksen ajaksi. Lauttakylän va. koulun ruokailut tapahtuvat tällä hetkellä Huhkolinnan tiloissa. Peruskorjausvaihtoehdossa ruokailu on siirrettävä pois, johonkin muuhun kiinteistöön. Koulutoimi on laatinut asiasta alustavan suunnitelman. 5. UUDISRAKENNUS VE 2A ja 2B 5.1. Kaavallinen tarkastelu Huhkolinnan nykyinen sijainti on erinomainen. Se on lähellä lukiota, Pellonpuiston koulua ja nykyistä Lauttakylän va. koulua. Myös etäisyys nykyisiin päiväkoteihin on maltillinen. Huhkolinna muodostaa urheilukentän, uimahallin, kirjaston ja läheisten puistoalueiden kanssa merkittävän vapaa-ajantilojen kokonaisuuden. Lisäksi sen sijainti urheilukentän välittömässä läheisyydessä mahdollistaa tilojen käytön mm. kentällä järjestettävien tapahtumien yhteydessä. Myös parkkipaikkojen osalta uudisrakennuksen sijoittaminen nykyisten tilojen läheisyyteen vähentää uuden infran rakentamistarvetta. Uudisrakennuksen sijoittaminen esim. Kivirannan peltoalueelle aiheuttaisi tarpeen rakentaa sen yhteyteen kokonaan uudet P-alueet ja Lauttakylän kadulle yli- tai alikulun rakennukseen kouluilta tulevan jalankulkuliikenteen turvaamiseksi. Uudisrakennuksen osalta hankesuunnitteluvaiheessa onkin tutkittu tarkemmin uuden liikuntahallin sijoittamista Huhkolinnan ja urheilukentän välittömään läheisyyteen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois muita sijoittumisvaihtoehtoja myöhemmässä suunnitteluvaiheessa mutta tällöin tulee huomioida sijainnin vaikutus infrarakentamiseen ja sen kustannuksiin. Sijainnillisesti uudisrakennus olisi tarkasteltavalla alueella mahdollista sijoittaa nykyisen Huhkolinnan ja uimahallin väliin (vaihtoehto A) tai Huhkolantien varteen nykyisen hallin pohjoispuolelle (vaihtoehto B).

14 13 Vaihtoehdossa A rakennus sijaitsee kahden kaavamääräyksen alueella, VU-1 ja YU. Tonttia ei voi muodostaa kahdesta erilaisesta kaavamääräyksen osasta, joten vaihtoehto edellyttää asemakaavan muutoksen. VU-1:n alueella ei ole määritelty rakennusoikeuden määrää ja ne on yleensä tarkoitettu vain vähäiselle rakentamiselle. Vaihtoehdossa B rakennus sijaitsee kahden kaavamääräyksen alueella, VU-1 ja YU. Tonttia ei voi muodostaa kahdesta erilaisesta kaavamääräyksen osasta, joten vaihtoehto edellyttää asemakaavan muutoksen. Asemakaavamuutos tulee käynnistää välittömästi, mikäli päätöksenteossa päädytään uudisrakentamisvaihtoehtoon. Kaavoitusprosessin kesto on karkeasti arvioiden noin vuosi mutta siihen vaikuttaa merkittävästi tarvittavat lisäselvitykset sekä mahdolliset valitukset. Kaupungilla itsellään on lähialueilla suurin maanomistus. Pelastuslain 71.2 :n mukaan: Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään neliömetriä. Uudisrakennukseen on näin ollen rakennettava väestönsuoja. Väestönsuojatiloja voidaan kuitenkin käyttää ns. normaalikäytössä, joten se ei varsinaisesti lisää rakennuksen tilantarvetta Kunnallistekniikka Vaihtoehdossa A nykyiset jäteveden ja vesijohdon runkolinjat jäävät koko Lauttakylänkadun puoleisen seinän matkalta rakennuksen alle. Siirrettävää linjaa on n. 75 jm. Lisäksi rakennuksen sijoittelussa tulee huomioida, että uimahallin ja suunnitellun rakennuspaikan välisen kevyenliikenteenväylän alla kulkee kaukolämpölaitoksen syöttölinja keskusta-alueelle, joten tarkemmassa suunnittelussa uusi rakennus tulisi sijoittaa riittävän kauas siitä. Rakennuksen alle jäisi leikkipuisto, Lauttakylän va. koulun jätekatos/varastorakennus sekä urheilukentän huoltorakennus. Niille tulisi etsiä korvaavat sijoituspaikat. Vaihtoehdossa B uuden liikuntakeskuksen alle jäisi n. 50 m jäteveden ja vesijohdon runkolinjaa sekä n. 65 jm hulevesiviemäriä, jotka tulisi siirtää. Lisäksi rakennus sijoittuisi n. 50 jm matkalta Punkalaidun Huittinen paineviemärin siirtolinjan päälle. Lisäksi Huhkolantien varressa kulkee kaukolämpölinjoja sekä runsaasti sähkö- ja telekaapeleita. Näin ollen rakennuksen sijoittelua tulisi tarkistella uudelleen. Uusille rakennuspaikoille ei ole tehty maaperätutkimusta. Perustamisolosuhteet on kustannusarviota varten arvioitu Huhkolinnan ja muiden läheisten rakennusten perustamistietojen perusteella. Uudisrakennusvaihtoehdossa Huhkolinna puretaan uusien tilojen valmistumisen jälkeen ja sen paikalle on osoitettu liikuntakeskuksen lähipaikoitusalue.

15 14 Johtokarttaote Kaukolämpölinjat 5.3. Suunnitelmaluonnos Liikuntakeskus sijoittuu keskustatoimintojen läheisyyteen. Uudisrakennuksesta on esitetty kaksi sijoitusvaihtoehtoa siten, että molemmissa vaihtoehdoissa Huhkolinnaa voidaan käyttää osittain rakentamisaikana. Uudisrakennus VE2A

16 15 Tilat on sijoitettu 4 osaan jaettavaa hallia varten siten, että urheilukentän alue säilyy käyttökelpoisena. Uudet autopaikoitus- ja pihajärjestelyt voidaan tehdä purettavan Huhkolinnan paikalle. Päälähestyminen on sijoitettavissa Huhkolantieltä uimahallille johtavan reitin varrelle. Hallia varten on aulamainen kahvilaosa pääsisäänkäynnin ja yleisökäynnin yhteydessä. Hallin käyttöliikenne pukuhuoneisiin tapahtuu aulan tai oman sisäänkäynnin kautta. Pukutilat on ehdotettu tehtäväksi 3 parina ja sijoitettu siten että likainen ja puhdasliikenne ovat erillään. 4-osaisen salin lisäksi toteutettaisiin ryhmäliikuntatila erilleen salista, jota voidaan käyttää palloilu- ja voimistelutoiminnan aikana muunlaiseen liikkumiseen. Juoksusuoraa ja käytäviä on ajateltu voitavan käyttää turnausten aikana toimitsijoiden ja pelaaja-aitioiden sijoituspaikkoina. Halliin liittyy yleisurheiluharjoittelua varten juoksusuora, hyppy- ja heittopaikka sekä varastot. Varastoseinälle voidaan toteuttaa katsomopaikkoja joko teleskooppi- tai kääntökatsomoiden avulla. Varasto-osan päälle on osoitettu myös katsomopaikkoja. Hallin maksimi katsojapaikkamäärä voi olla 930 henkeä jos saliosan päädyt varustetaan irtokatsomoilla. Uuden liikuntahallin alustavat luonnospiirustukset ovat hankesuunnitelman liitteenä ja selostus liitteenä Tilaohjelma Luonnoksessa uudisrakennuksen hyötyala on hym 2. Lisäksi siinä on liikennetilaa 92 m 2 ja teknistä tilaa 160 m 2. Uudisrakennuksen kokonaisala on brm2.

17 16 Aula- ja kahvilatilat on suunniteltu toteutettaviksi selkeästi suppeampina kuin tarveselvityksessä. Tarveselvityksen laadinnan yhteydessä todettiin, että muissa vastaavissa lähialueiden halleissa ko. tilat ovat selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä. Osa hyötyalan kasvusta suhteessa tarveselvityksessä esitettyyn aiheutuu siitä, että liikuntasalin ja juoksuratojen mitoituksessa on huomioitu tarvittavat turva-alueet tarpeen mukaisina (+ 115 m 2 ). Tarveselvityksessä ja peruskorjausvaihtoehdossa turva-alueet on sovitettu olemassa olevan rakennukseen. Lisäksi myös uudisrakennusvaihtoehdossa on mukana heittopaikka n. 50 m 2. Tarveselvityksessä IV-koneiden tilantarve on arvioitu huomattavasti uudisrakennusluonnosta pienemmäksi (+ 115 m 2 ). Lisäksi uudisrakennuksessa osa katsomoista on esitetty tehtäväksi liikuntasalin varaston yläpuolelle ja se lisää hyötyalaa 175 m 2 :llä. Ko. katsomo-osa on mahdollista jättää rakentamatta ja toteuttaa tarvittava katsomomäärä pinta-alaa kasvattamatta. 6. HANKKEIDEN TAVOITEHINTA-ARVIOT Laadittujen luonnosten ja tehdyn kuntotutkimuksen perusteella NL Rakennuslaskenta Oy on laskenut eri vaihtoehdoille tavoitehinta-arviot. Ne eivät sisällä irtaimiston ja toimintavarustuksen hankintaa. Peruskorjauksen ja laajennuksen tavoitehinta-arvio luonnosten ja kuntotutkimuksen perusteella on n. 3,6 M. Tilojen arvioitu kokonaiskorjausaste on 84,3 %, joka tarkoittaa, että aluetta, runkoa ja vaippaa lukuun ottamatta kaikkien rakennusosat uusitaan (> 80 %). Kuntotutkimuksessa tehtyjen tarkempien selvityksien ja rakenneavauksien perusteella todettiin, että rakennuksen peruskorjaustarve on oletettua laajempi mm.

18 17 ala- ja yläpohjan osalta. Nämä korjaustarpeet ovat osittain vaikuttamassa siihen, että vaihtoehdon kustannusarvio on noussut tarveselvitysvaiheesta. Lisäksi hyötyala on 72 m 2 isompi kuin tarveselvityksessä (IV-konehuoneen lisätilantarve). Uudisrakentamisen tavoitehinta-arviot ovat 5,1 M (vaihtoehto A) ja 5,2 M (vaihtoehto B). Erotus johtuu rakennusten sijoittelun mahdollistaman P-alueiden rakentamisen laajuuden määrästä. Hinta sisältää nykyisen Huhkolinnan purkamisen kustannukset Uudisrakennusvaihtoehdossa rakennuksen hyötyala on kasvanut tarveselvityksestä kohdan 5.4. mukaisesti yhtensä 419 m 2. Yhteenveto kustannusarvioista on hankesuunnitelman liitteenä VAIKUTUS KÄYTTÖTALOUTEEN Huhkolinnan nykyiset kiinteistönhoidon käyttökustannukset ovat n /vuosi eli n. 2,50 /m 2 /kk. Energiakustannusten (lämpö ja sähkö) osuus on n. 34,000 / vuosi. Uuden tai peruskorjatun kiinteistön ylläpidon neliökustannuksien voidaan olettaa olevan n. 30 % alemmat kuin nykytilanteessa mutta vastaavasti kiinteistön neliömäärän kasvu kasvattaa käyttökustannuksia. Näin ollen varsinaiset käyttökustannukset ovat jatkossakin n /vuosi. Huhkolinnan nykyiset siivouksen käyttökustannukset ovat n /vuosi eli n. 0,48 /m 2 /kk. Kiinteistön siivouskustannukset kasvavat laajennuksen pinta-alaa vastaavasti, eli ovat jatkossa n /vuosi. Poistot ovat myös kiinteistöjen käyttötalouden menoja ja Huhkolinnassa ne olivat vuonna 2015 yhteensä n Kiinteistön poistamaton hankintameno on ja poistot loppuvat Näin ollen Huhkolinnasta ei aiheudu ylimääräistä poistomenoa vaikka sen käytöstä luovuttaisiin. Peruskorjauksen ja laajennuksen tai uudisrakentamisen kustannukset siirtyvät kokonaisuudessaan poistopääomaksi. Kiinteistölle tullaan määrittelemään uusi poistoaika, joka on vuotta. Esimerkiksi 3,6 M :n investoinnin poistoja lisäävä vaikutus 30 vuoden poistoajalla on n /vuosi. Näin ollen käyttötalousmenot kasvavat valittavasta vaihtoehdosta riippuen /vuosi. Hankkeen toteutuminen ei vaadi lisäystä nuoriso- ja liikuntapalvelujen henkilöstömäärään eikä näin ollen aiheuta siltä osin lisäkustannuksia. Uusi halli mahdollistaa maksujen ja taksojen tarkastelun uudelta näkökannalta. Uudessa hallissa on mahdollista periä tilavuorojen käyttäjiltä maksuja. Myös urheiluseurojen käyttövuorot voidaan laittaa maksullisiksi. Pelien ja otteluiden sekä yleisötilaisuuksien maksuja voidaan nykytasosta huomattavasti korottaa. Käyttökorvauksista kuitenkin päätetään erikseen nuoriso- ja liikuntalautakunnassa tilojen valmistumisen jälkeen..

19 18 8. RAHOITUS JA AIKATAULUT Hanke sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille Huhkolinnan liikuntahallin peruskorjaukseen on suunnitelmassa varattu euroa vuodelle Hankekohtainen avustuksen määrä on suunnitelmahankkeissa neljäsosa arvioiduista kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin euroa. Valtionavustuksen määrä tarkistetaan hyväksytyn hankesuunnitelman perusteella. Huhkolinnan peruskorjaukseen on Huittisten kaupungin talousarvion investointiosassa varattu yhteensä 3,1 M siten, että vuodelle 2016 on varattu suunnitteluun 0,1 M ja varsinaiseen rakentamiseen 3,0 M vuosille Määrärahavaraus perustuu tarveselvityksen vaihtoehto 3 mukaiseen tavoitehinta-arvioon. Hankkeen alustava aikataulu on seuraava: - hankesuunnitelman hyväksyminen (KV) suunnittelijoiden hankinta 5 6/ luonnossuunnittelu 7 9/ L2-piirustusten ja rakennusosa-arvion hyväksyminen sekä rakentamispäätös mennessä (Investointien hankeohje KV Kaupunginhallitus) - pääpiirustukset 10 12/ pääpiirustuksien hyväksyminen (Tekla) mennessä - valtionavustushakemus tulee jättää mennessä - toteutussuunnittelu 1 3/ urakoitsijoiden valinta 4 5/ kunnallistekniikan siirrot 4 6/2017 (rakennuttajan hankinta) - töiden aloitus 6/ töiden valmistuminen 5/2018 mennessä - Huhkolinnan purkaminen 6/2018 (vain uudisrakennusvaihtoehdossa) - Uuden P-alueen rakentaminen 7 8/2018 (vain uudisrakennusvaihtoehdossa) 9. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 9.1. Tilaohjelma Hankesuunnitelman liitteenä 8 on eri toteutusvaihtoehtojen tilaohjelmien vertailutaulukko Toiminnallisuus Tilojen toiminnallisuuden arvioinnissa tulee huomioida, että hankesuunnitelmassa esitetyt tilaratkaisut ovat vielä alustavia luonnoksia ja ne on tehty tilojen massoittelun selvittämiseksi. Varsinaisessa suunnitteluvaiheessa valittavan arkkitehdin kanssa suunnittelu aloitetaan uudelleen hyväksytyn tilaohjelman pohjalta. Luonnosten avulla on kuitenkin voitu arvioida eri vaihtoehtojen tilaratkaisuille asettamia haasteita.

20 19 Peruskorjaus ja laajennusvaihtoehdossa pystytään vastaamaan syntyneeseen salitilojen lisäämistarpeeseen tarveselvityksessä esitetyllä tavalla. Laajentamalla liikuntasalia lisälohkolla parannetaan sen soveltumista eri urheilulajien käyttöön merkittävästi. Laajennukseen voidaan sijoittaa myös katsomotilat nykyistä ongelmattomammin. Katsomot joudutaan pääosin sijoittamaan pelialueen päihin. Mikäli halutaan lisäkatsomoja kentän pitkälle sivulle, joudutaan tinkimään varastotiloista. Ongelmana vaihtoehdossa on erityisesti se, että leveyssuunnassa salia ei voida kasvattaa johtuen runkosyvyydestä. Näin ollen eri urheilulajien sivuturva-alueiden osalta ei ole saavutettavissa merkittäviä parannuksia. Myös salin korkeus on riittämätön esim. lentopallon osalta ja sitä ei voida kasvattaa. Luonnospiirustusten perusteella voidaan todeta, että kaikki tarveselvityksessä esitetyt käyttötarkoituksen mukaiset tilat ja toiminnat saadaan sovitettua laajennettuihin tiloihin. Tilojen sijoittamisessa ja niiden koossa joudutaan tekemään kompromisseja kun ne mahdutetaan olemassa olevien ulkoseinien sisäpuolelle ja sovitetaan olemassa oleviin rakenteisiin. Mahdollisten sivukatsomoiden osalta nykyinen runko ja tarvittavat tilojen jakorakenteet heikentävät näkyvyyttä pelialueelle. Pysäköinti- ja liikennejärjestelyt säilyvät pääosin ennallaan ja lisää P-alueita ei ole osoitettu. Uudisrakennusvaihtoehdossa pystytään vastaamaan syntyneeseen salitilojen lisäämistarpeeseen tarveselvityksessä esitetyllä tavalla. Liikuntasalin ja muiden suorituspaikkojen mitoitus voidaan uudisrakentamisessa toteuttaa tarpeen ja määräysten mukaan ilman nykyisten rakenteiden rajoittavaa vaikutusta. Myös salin korkeus voidaan toteuttaa vaatimusten mukaisena. Vastaavasti myös näiden tilojen koko kasvaa verrattuna peruskorjausvaihtoehtoon verrattuna lisäten tältä osin kustannuksia. Tarveselvityksen mukaiset tilat pystytään sijoittamaan tilaohjelman puitteissa hyvin ja tilojen yhteydet saadaan toimiviksi. Katsomot voidaan sijoittaa uudisrakennusvaihtoehdossa vapaammin ja katsomokapasiteettia voidaan lisätä joustavammin erilaisin vaihtoehtoisin ratkaisuin. Uudisrakennuksen sijoittuminen ei vaikuta olennaisesti alueen liikennejärjestelyihin. Uudet P-paikat sijoittuvat purettavan Huhkolinnan kohdalle ja niitä on toteutettavissa kpl Rakennetun ympäristön laatu Nykyinen Huhkolinna sijaitsee näkyvällä paikalla Lauttakylän kadun varrella ja Kivirannan peltoaukean tuntumassa samoin kuin uudisrakennusvaihtoehto VE2B. Uudisrakennusvaihtoehto VE2A sijoittuu olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja tiivistää kaupunkikuvaa. Rakennusalue on haastava. Välittömässä läheisyydessä ovat arkkitehtonisesti yhtenäiset Kaarirannat ja kirjastorakennus, jotka edustavat julkisivuiltaan tiiliarkkitehtuuria. Lisäksi vieressä on 2010-luvulla peruskorjattu ja julkisivuiltaan uudistettu uimahalli. Alueen maisemallista kokonaisuutta häiritsee Huhkolinnan entiselle P-alueelle rakennettu Lauttakylän va. koulu, joka poikkeaa muusta alueen rakentamisesta merkittävästi. Rakennus on kuitenkin väliaikainen ja tulee poistumaan muutaman vuoden kuluttua, jolloin näkymä Lauttakylänkadulta avautuu uudelleen peruskorjatun tai uuden liikuntahallin suuntaan.

21 20 Peruskorjaus ja laajennusvaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta rakennetun ympäristön laatuun. Huhkolinnaa on jo aikaisemmin laajennettu, sen kattomuotoa on muutettu ja lisätty uusi sisäänkäynti. Rakennus ei enää sinällään edusta oman aikakautensa liikuntapaikkarakentamista. Uudisrakennuksen sijoittaminen alueelle on haasteellista mutta urheilukentän läheisyyteen sijoitettuna se tukee voimakkaasti siellä järjestettävää toimintaa. Uudisrakennus voidaan suunnitella ympäristöönsä soveltuvaksi. Lähtökohtana suunnittelussa tulee olla lähiympäristön pysyvä rakennuskanta ja muodostuva kokonaisuus Työmaajärjestelyt Sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen/laajennuksen osalta työmaa tulee olemaan urakoitsijoiden kannalta haastava. Alueella rakennusten välittömässä läheisyydessä on Lauttakylän va. koulu, jossa on runsaasti vuotiaita lapsia. Näin ollen työmaalle tulevaa tavaraliikennettä koulun toiminta-aikana tulisi rajoittaa. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei ole tilaa varastointiin työmaarakennuksille tai paikoitukselle. Sen sijaan lähialueelta on vapautettavissa tiloja ko. toimintoja varten. Työmaan onnistunut toteuttaminen edellyttää oikea-aikaisia tavarantoimituksia ja hyvää työmaalogistiikkaa. Lisäksi työmaa-alueen erottamiseen ympäröivästä toiminnasta tulee kiinnittää huomiota. Huittisissa Tekninen palvelukeskus Tilapalvelut / AJ

22 LIITE 1 1 Tarveselvitys Urheilutalo Huhkolinnan peruskorjaus/laajennus Hyväksytty Nultk Hyväksytty

23 2 Sisällys 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Tilat ja toiminta Rakenteet Toimintavälineet ARVIOITU TILANTARVE LÄHITULEVAISUUDESSA HUHKOLINNAN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT Nykytilojen peruskorjaus Sisäsalin toiminnallisuuden lisääminen Rakennuksen laajentaminen lisäosalla Rakennuksen kattava laajennus LAATUVAATIMUKSET RAKENNUS JA SIJANTIPAIKKA AIKATAULU ARVIO KUSTANNUKSISTA VAIKUTUKSET KÄYTTÖTALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN YHTEENVETO LIITTEET... 12

24 3 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS 1.1 Tilat ja toiminta Urheilutalo Huhkolinna on rakennettu vuonna 1970 ja sitä on laajennettu vuosina 1983 ja Vuoden 1990 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös osittainen peruskorjaus. Kiinteistön on alun perin omistanut Huittisten Urheilutalon Kannatusosakeyhtiö ja se on siirtynyt kaupungin omistukseen Huhkolinnassa on liikuntasali 20mx45m, joka voidaan jakaa kahdella väliverholla kolmeen osaan. Tällöin yhden osan koko on 15mx20m. Salin vapaa korkeus on 6,0 m. Pukuhuoneita on viisi, joissa jokaisessa on suihkut ja wc. Aulassa on naisten ja miesten yleisö-wc sekä inva-wc. Huhkolinnan kahvio- ja keittiötilat ovat nykyisin Lauttakylän koulun ruokailutiloina ja keittiö toimii jakelukeittiönä. Huhkolinnassa sijaitsevat myös nuoriso- ja liikuntapalvelujen toimistotilat. Huhkolinnassa on varastotiloja sisä- ja ulkourheiluvälineille sekä pienimuotoinen kuntosali peruspainoineen. Nykyisin osa varastotiloista on Lauttakylän koulun liikuntavälineiden käytössä. Liikuntatilat ovat päivisin pääasiallisesti koulujen käytössä (Pellonpuisto, lukio, Lauttakylän koulu). Muina käyttäjinä päivisin ovat varhaiskasvatus (päiväkodit, perhepäivähoito), nuoriso- ja liikuntapalvelut (tuolijumppa, toimintakeskus) ja terveyskeskus. Iltaisin Huhkolinnan pääasiallisina käyttäjinä ovat urheiluseurat. Muutama vuoro on nuoriso- ja liikuntapalveluilla (KKI, nuorten salivuoro) sekä työpaikoilla. Viikonloppuisin on pelejä, seurojen harjoituksia sekä yleisötilaisuuksia. Liitteessä 1 on esitetty Urheilutalo Huhkolinnan käyttövuorot kausilla ja Tällä hetkellä päivisin tilat eivät aina riitä kaikille tarvitseville koulujen liikuntaryhmille samanaikaisesti, koska Lauttakylän koulun liikuntasali on väistötilanteen vuoksi poissa käytöstä. Salitilan tarvetta lisää myös se, että iltaisin seurat tarvitsisivat viikolla nykyistä enemmän harjoitusaikoja. Huhkolinnan salin mitat eivät täytä nykyisiä eri lajien vaatimuksia futsalin, lentopallon ja salibandyn osalta. Huittisissa naisten lentopallo ja futsal ovat korkeimmalla sarjatasolla kaudella Molemmat lajit tarvitsevat nykyolosuhteissa poikkeusluvat, että saavat pelata kotiottelunsa Huittisissa. Seurojen nykyisten poikkeuslupien ehtona on ollut esim. naisten lentopalloliigassa, että Huittisiin on tulossa liikuntatilojen peruskorjaus, joka on hyväksytty Huittisten kaupungin investointiohjelmaan. Naisten lentopallon SM-ottelut pelataan Kunininkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen liikuntasalissa ja futsalin SM-sarja pelataan Huhkolinnassa.

25 4 Henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat nykyisissä tiloissa kokonaan. Siivoustarvikkeille ei ole omaa varastotilaa, vaan ne ovat nykyisin sähköpääkeskuksessa. 1.2 Rakenteet Huhkolinnaan on asennettu vanhan lattian päälle uusi yhtenäinen pinnoite irtoasennuksena vuonna Kiinteistöön ei ole peruskorjauksen lisäksi tehty vuosien varrella muita korjauksia kuin kahvio- ja keittiötilojen muutos vuonna 2014 Lauttakylän koulun väistötiloja varten. Tilojen rakenteellinen kuntoarvio tehdään syksyn 2015 aikana. Rakennuksen siporexulkoseinäelementit ovat rapautuneita. Osassa rakennuksen lattioita on painumia ja niiden johdosta väliseinissä on runsaasti halkeamia. Vesikatossa on ollut vuotoja läpivientien ympäristössä. Rakennuksen sisäpuoliset pintamateriaalit ovat kuluneita ja osin huonokuntoisia. Ovet ovat pääosin alkuperäisiä ja ne ovat huonokuntoiset. Osa ikkunoista on vaihdettu ja loput ovat alkuperäisiä. LVI-järjestelmät ovat huonokuntoiset. Säätöjärjestelmät ovat puutteelliset ja mm. viemäreiden toiminnassa on ollut häiriöitä. Liikuntasalin valaistus ei vastaa nykyisiä otteluissa ja peleissä tarvittavia normeja Toimintavälineet Huhkolinnan toimisto- ja muut kalusteet ovat erittäin huonossa kunnossa. Osa toimistokalusteista ei täytä nykyajan ergonomisia vaatimustasoja. Nykyinen varastotilojen puute on aiheuttanut sen, että uusia toimintavälineitä ei ole riittävissä määrin voitu hankkia. 2. ARVIOITU TILANTARVE LÄHITULEVAISUUDESSA Syksyllä 2014 kartoitettiin liikunta- ja urheiluseurojen tarpeita Huhkolinnan käytön osalta lähitulevaisuudessa. Erityisryhmiltä tarpeet kartoitettiin Erityisryhmien yhdistysfoorumissa syksyllä 2014 osana erityisryhmien kehittämishanketta Koulujen osalta käyttötarpeet kartoitettiin syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana, jolloin myös nuoriso- ja liikuntapalveluiden tulevaisuuden toiminnalliset ja rakenteelliset (toimisto-, varasto- ja kokoustilat) tarpeet kirjattiin ylös. Liitteessä 2 on yhteenveto eri käyttäjäryhmiltä kerätyistä tarpeista Huhkolinnan laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelun tueksi.

26 5 3. HUHKOLINNAN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN VAIH- TOEHDOT 3.1. Nykytilojen peruskorjaus Vaihtoehdossa kiinteistön nelilömäärä säilyy entisellään ja rakennukseen tehdään ainoastaan välttämättömät korjaukset ja kunnostukset. Tässä vaihtoehdossa voidaan parantaa tilojen toiminnallisuutta tekemällä uudenlaisia tilajärjestelyjä, jolloin nykyisille toiminnoille saadaan nykyistä paremmin toimivat tilat. Lisäksi suunnittelussa pyritään lisäämään tilojen monimuotoista käyttöä. Tilajärjestelyillä saataisiin mm. henkilökunnalle omat sosiaali- ja wc-tilat, jotka Huhkolinnasta tällä hetkellä puuttuvat. Tässä vaihtoehdossa kunnostettaisiin riittävät keittiötilat, jotka mahdollistavat yleisö- sekä liikuntatapahtumien elintarvikkeiden myynnin, ruuan valmistuksen ja tarjoilun. Tässä vaihtoehdossa ei vastata eri liikuntaryhmien kasvaneeseen toiminnalliseen tilatarpeeseen eikä varastotilojen tarpeeseen. LP Vampula, Huittisten naisten lentopallon liigajoukkue ja Lauttakylän Lujan futsalin naisten liigajoukkue eivät voisi pelata nykyisellä sarjatasolla kotiottelujaan, koska tilat eivät vastaa lajien vaatimustasoa ko. sarjatasolla. Tässä vaihtoehdossa ei tulisi myöskään parannusta koulujen ja seurojen kokemaan liikuntatilatarpeeseen. Tässä mallissa kiinteistöön tulisi yhteiskäyttöinen toimistohuone sekä sosiaali- ja wctilat, jota nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilöstö sekä koulujen liikunnanopettajat voisivat käyttää. Nykyisille rakenteille tehdään kuntokartoituksen mukaiset korjaustoimenpiteet ja tekniset järjestelmät uusitaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja määräyksiä Sisäsalin toiminnallisuuden lisääminen Tässä vaihtoehdossa kiinteistön ulkoseinät pysyisivät pääosin ennallaan. Nykyinen juoksusuora ja hyppypaikka poistettaisiin liikuntasalista, jotta se mahdollistaisi salibandyn ja futsalin pelaamisen. Ne voitaisiin siirtää nykyisten näyttämön ja varastotilojen puolelle. Jatkosuunnittelussa voidaan selvittää mahdollisuus rakentaa ko. suorituspaikat rakennettavaan toiseen kerrokseen. Kaksikerroksisuus toteutettaisiin rakentamalla välitaso nykyisten varastotilojen ja näyttämön kohdalle. Tällöin välipohjan alle olisi mahdollista sijoittaa ulosvedettävä katsomo. Molemmissa vaihtoehdoissa varastotilat tulee järjestellä uudestaan ja tarvittava varastolaajennus toteuttaa rakennuksen ulkopuolelle. Yleisurheilijoiden heittopaikka säilyisi nykyisellä paikalla.

27 6 Tässä vaihtoehdossa tilojen määrä pysyisi varastolaajennusta lukuun ottamatta nykyisellään. Vaihtoehdossa voidaan parantaa tilojen toiminnallisuutta tekemällä uudenlaisia tilajärjestelyjä, jolloin nykyisille toiminnoille saadaan nykyistä paremmin toimivat tilat. Lisäksi suunnittelussa pyritään lisäämään tilojen monimuotoista käyttöä. Tilajärjestelyillä olisi mahdollisuus saada mm. henkilökunnalle omat sosiaali- ja wc-tilat. Tässä vaihtoehdossa kunnostettaisiin riittävät keittiötilat, jotka mahdollistaisivat yleisö- sekä liikuntatapahtumien elintarvikkeiden myynnin, ruuan valmistuksen ja tarjoilun. LP Vampula, Huittisten naisten lentopallon liigajoukkue ei voisi pelata nykyisellä sarjatasolla kotiottelujaan, koska tilat eivät vastaa lajien vaatimustasoa ko. sarjatasolla. Tässä vaihtoehdossa ei huomioitaisi koulujen eikä eri käyttäjäryhmien tarpeita nykytilassa eikä tulevaisuudessa. Tämä vaihtoehto vaatii välinevaraston lisärakentamista. Tällöin olisi mahdollisuus rakentaa erilliset varastotilat ulko- ja sisävälineille, mikä parantaa toiminnallisuutta. Tässä mallissa kiinteistöön tulisi yhteiskäyttöinen toimistohuone sekä sosiaali- ja wc-tilat, jota nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilöstö sekä koulujen liikunnanopettajat voisivat käyttää. Nykyisille rakenteille tehdään kuntokartoituksen mukaiset korjaustoimenpiteet ja tekniset järjestelmät uusitaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja määräyksiä. 3.3 Rakennuksen laajentaminen lisäosalla Tässä mallissa rakennetaan saliin yksi osa lisää (20mx15m) ja tehdään kaksi lisäpukuhuonetta pesu- ja wc-tiloineen lisää sekä peruskorjataan nykyiset tilat. Nykyinen juoksusuora ja hyppypaikka poistettaisiin liikuntasalista, jotta se mahdollistaisi salibandyn ja futsalin pelaamisen. Ne voitaisiiin siirtää nykyisten näyttämön ja varastotilojen puolelle. Jatkosuunnittelussa voidaan selvittää mahdollisuus rakentaa ko. suorituspaikat rakennettavaan toiseen kerrokseen. Kaksikerroksisuus toteutettaisiin rakentamalla välitaso nykyisten varastotilojen ja näyttämön kohdalle. Tällöin välipohjan alle olisi mahdollista sijoittaa ulosvedettävä katsomo. Varastotilat järjestellään uudelleen laajennukseen tai nykyisiin tiloihin. Tilajärjestelyillä olisi tässä mallissa mahdollisuus tehdä yleisurheilijoiden heittopakka niin, että heittolajien harjoittelu ei häiritse muiden lajien harjoittelua samanaikaisesti. Tässä vaihtoehdossa kunnostettaisiin myös riittävät keittiötilat, jotka mahdollistaisivat yleisö- sekä liikuntatapahtumien elintarvikkeiden myynnin, ruuan valmistuksen ja tarjoilun. Tässä mallissa kiinteistöön tulisi yhteiskäyttöinen toimistohuone sekä sosiaali- ja wctilat, jota nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilöstö sekä koulujen liikunnanopettajat voisivat käyttää.

28 7 Kiinteistöön tehtäisiin omat varastotilansa nuoriso- ja liikuntapalveluiden liikuntavälineille, urheilukentän välineille, seuroille, kouluille sekä siivousvälineille ja -tarvikkeille. Pukuhuone- ja wc-tilat tehtäisiin huomioiden myös urheilukentän käyttäjien tarpeet. Tässä ratkaisussa koulujen tarpeet tulisivat huomioitua nykyistä huomattavasti paremmin. Tämä malli mahdollistaisi eri-ikäisten koululaisten telinevoimistelumahdollisuuden, joka nykyisin kokonaan puuttuu. Koulut saisivat yhden osion lisätilaa liikuntakäyttöön, jolloin samanaikaisesti hallissa voisi toimia neljä liikuntaryhmää. Tilaratkaisu mahdollistaisi salin jakamisen ääntä vaimentavilla väliverhoilla, jolloin musiikkiliikuntaa (mm. musiikillista pienryhmätoimintaa ja tanssia) ja muita liikuntalajeja voisi harrastaa samanaikaisesti niin päivä- kuin iltakäytössä. Tilaratkaisu mahdollistaisi sen, että Lauttakylän koulun uudisrakennukseen ei olisi tarvetta rakentaa erillisiä liikuntatiloja, vaan Lauttakylän koulun oppilaat voisivat hyödyntää uudistuneita, ajanmukaisia ja monipuolista koululiikuntaa mahdollistavia tiloja Huhkolinnassa. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi voimistelijoiden, yleisurheilijoiden, futsalin ja salibandyn sekä muiden liikuntaryhmien tarpeiden huomioimisen nykyistä paremmin. Se ei kuitenkaan mahdollistaisi liigapelien pelaamista lentopallossa niin kentän kuin katsomotilojenkaan osalta. Nykyisille rakenteille tehdään kuntokartoituksen mukaiset korjaustoimenpiteet ja tekniset järjestelmät uusitaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja määräyksiä. 3.4 Rakennuksen kattava laajennus Tässä vaihtoehdossa Huhkolinnan peruskorjaus ja laajennus toteutettaisiin eri tahojen tarpeiden mukaisena. Tällöin nykyiset tilat peruskorjattaisiin ja kiinteistöön tehtäisiin laajennus, joka mahdollistaisi lentopallon liigapelien pelaamisen Huhkolinnassa. Tässä mallissa olisi huomioitu eri lajien tilavaatimukset materiaalien sekä tilojen leveyden ja korkeuden suhteen. Tämä malli mahdollistaisi sen, että samanaikaisesti hallissa voisi harjoitella useat eri lajit. Jos tilasta tehtäisiin osittain kaksikerroksinen, toisessa kerroksessa olisi juoksusuora ja hyppypaikka, jonka päälle olisi mahdollisuus vetää seinään piilotettu, ulosvedettävä, katsomo. Näin juoksusuora ja hyppypaikka toimisivat normaalikäytössä yleisurheilijoiden harjoitustiloina ja yleisötilaisuuksissa ja otteluissa katsomotiloina. Ensimmäiseen kerrokseen saataisiin myös seinästä vedettävä katsomo toiselle pitkittäiselle seinälle. Lisäksi olisi mahdollisuus siirrettäviin katsomoihin pelialueen päätyihin. Nämä mahdollistaisivat sen, että uudessa liikuntahallissa olisi riittävät katsomotilat niin lentopallon kuin futsalin liigaotteluihin.

29 8 Tässä vaihtoehdossa rakennettaisiin myös riittävät keittiötilat, jotka mahdollistaisivat yleisö- sekä liikuntatapahtumien elintarvikkeiden myynnin, ruuan valmistuksen ja tarjoilun. Vaihtoehto on optimiratkaisu, jossa Huhkolinnaan tulee tilavat, omat varastotilat nuoriso- ja liikuntapalveluiden liikuntavälineille, oma varasto urheilukentän välineille ja lisäksi omat varastotilat seuroille, kouluille sekä siivousvälineille ja -tarvikkeille. Pukuhuone- ja wc-tilat tehtäisiin huomioiden myös urheilukentän käyttäjien tarpeet. Tässä mallissa kiinteistön toiseen kerrokseen tulisi yhteiskäyttöinen toimistohuone sekä sosiaali- ja wc-tilat, jota nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilöstö sekä koulujen liikunnanopettajat voisivat käyttää. Nämä tilat sijaitsisivat kiinteistön toisessa kerroksessa, jolloin ne eivät veisi tilaa liikunnallisilta toiminnoilta ja henkilöstöllä olisi puolestaan häiriötön työympäristö. Tässä ratkaisussa koulujen tarpeet tulisivat huomioitua nykyistä huomattavasti paremmin. Tämä malli mahdollistaisi eri-ikäisten koululaisten telinevoimistelumahdollisuuden, joka nykyisin kokonaan puuttuu. Koulut saisivat kaksi osiota lisätilaa liikuntakäyttöön, jolloin samanaikaisesti hallissa voisivat toimia esim. alakoulu, yläkoulu, lukio, terveyskeskus ja varhaiskasvatus. Tilaratkaisu mahdollistaisi salin jakamisen ääntä vaimentavilla väliverhoilla, jolloin musiikkiliikuntaa (mm. musiikillista pienryhmätoimintaa ja tanssia) ja muita liikuntalajeja voisi harrastaa samanaikaisesti niin päivä- kuin iltakäytössä. Lisäksi opettajille tulisi peseytymis- ja pukeutumistilat. Tilaratkaisu mahdollistaisi sen, että Lauttakylän koulun uudisrakennukseen ei olisi tarvetta rakentaa erillisiä liikuntatiloja, vaan Lauttakylän koulun oppilaat voisivat hyödyntää uudistuneita, ajanmukaisia ja monipuolista koululiikuntaa mahdollistavia tiloja Huhkolinnassa. Nykyisille rakenteille tehdään kuntokartoituksen mukaiset korjaustoimenpiteet ja tekniset järjestelmät uusitaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja määräyksiä. Tilaohjelma eri vaihtoehtoineen on tarveselvityksen liitteenä LAATUVAATIMUKSET Eri lajien asettamat laatuvaatimukset salin sisäkorkeuden, leveyden, katsojakapasiteetin ja lattiamateriaalien osalta on esitelty liitteessä 4. Laatuvaatimukset kuvaavat, millä edellytyksillä sisäpalloilulajeja voidaan harrastaa korkeimmalla kotimaisella sarjatasolla. Laatuvaatimuksen mukaiset tilat takaavat myös yleisurheilulle ja rytmiselle ja joukkuevoimistelulle laadukkaat harjoitteluolosuhteet.