VALTAKUNNALLISET 7.1 HANKKEET

Transkriptio

1 1 VALTAKUNNALLISET 7.1 HANKKEET Hankekoodi: S20098 Koko toimenpidekokonaisuuden toimeenpanosta vastaava hanke Hankkeen nimi: Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Issakainen Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.issakainen(at)ely-keskus.fi Hallitusohjelmassa velvoitettiin tekemään työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategiaa toteuttamaan perustettiin Työelämä 2020 hanke. Tässä valtakunnallisessa hankkeessa ovat mukana ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja muut työelämätoimijat. Työelämä hanketta tukemaan on jokaiselle ELY-keskus alueelle perustettu alueellinen työelämä 2020 verkosto, jonka tehtävä on miettiä tavoitteet alueen liiketoiminnan työelämän toimintatapojen kehittämiseksi. Alueverkostojen tehtävänä on myös varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkoston toimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi. Koordinaatiohankkeen päätavoitteena on aktivoida ja tukea alueellisia työelämä 2020 verkostoja ja muita alueellisia työelämätoimijoita heidän omassa toiminnassaan. Hanke tunnistaa ja yhteen sovittaa samankaltaisia hankkeita vaikuttavimmiksi ylimaakunnallisiksi hankkeiksi. Yritysryhmien ja potentiaalisten kehittämishakuisten työpaikkojen tunnistaminen alueellisesti vaatii toimijoiden yhteistyötä. Koordinaatiohanke tukee alueellisia toimijoita kehittämään ja markkinoimaan työelämän kehittämispalveluita sekä tunnistamaan uusia palvelutarpeita. Koordinaatiohanke viestii ja jalkauttaa verkostojen käyttöön arviointi- ja seurantamenetelmiä, joita alueelliset toimijat ovat kehittäneet omissa hankkeissaan. Vaikuttavuutta ja hankkeita yhteen sovittavia toimenpiteitä haetaan myös erilaisten seminaarien, idea- ja hankepajojen toiminnan kautta, jotka kohdistetaan hankerahoitusta suunnitteleville tahoille sekä jo hanketoteutuksen aloittaneille organisaatioille. Myös viestintä on hyvin keskeisessä roolissa koordinaatiohankkeen toimenpiteissä. Vaikuttavuutta hanke lisää toimimalla erilaisissa verkostoissa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koordinaatiohankkeen toimintaa ohjaa ohjausryhmä sekä välittävä viranomainen. Tavoitteena on aikaan saada konkreettista toimintaa, joka tavoittaa nykyistä paremmin alueen työpaikat ja toteuttaa työelämäpilotteja yritys- ja työpaikkarajapinnassa. Koordinaatiohankkeessa pyritään pysyvään toimintatapojen muutokseen, jossa on valtakunnallisesti mahdollisuus vertailuun eri hankkeiden toimintamallien välillä. Lisäarvona verkoston toiminta tehostuu ja työelämätoimijoiden yhteistyö aktivoituu uusien toimintamallien ja työkalujen avulla. Pidemmällä aikavälillä luodaan malli pysyville työelämän kehittämisrakenteille. Jatkuvalla viestinnällä ja markkinoinnilla muutetaan asenteita työorganisaatioissa sekä työelämätoimijoiden keskuudessa. Hanke varmistaa laaja-alaisella toiminnallaan yritysten ja työorganisaatioiden jatkuvan kehittymisen niiden omista lähtökohdistaan. Horisontaalisten periaatteet: Koordinaatiohankkeessa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista viestinnän avulla erilaisissa yhteyksissä, kuten hanketyöpajaoissa. Suunnittelu- ja toiminnassa olevia hankkeita ohjataan ja kannustetaan huomioimaan myös välillisesti sukupuolinäkökulma.

2 2 Hanke tukee vahvasti kestävää kehitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä rahoitettavissa hankkeissa. Hankkeessa tuetaan uudenlaisia pysyviä, työpaikkojen tarpeista lähteviä työelämätoimijoiden yhteistoiminnan tapoja alueilla, ml. palvelut. Hanke auttaa välillisesti luomaan uudenlaisia toiminnan pysyviä rakenteita joilla luodaan edellytykset kokonaisvaltaiselle yritysten ja työorganisaation kehittämiselle ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Koordinaatiohanke toteuttaa työelämästrategia 2020 periaatteita hyvinvoinnin edistäjänä strategian nelikenttäjaon mukaisesti; innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä neljäntenä osaava työvoima. Hankkeessa edistetään työn tuottavuutta, joka perustuu ihmisten osaamiseen, sen parempaan luottamukseen perustuvaan hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Hanke tukee välillisesti uudenlaisten toimintaja johtamistapojen kehittämistä, organisointia ja yhteistyötä. Nämä tukevat ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida (työelämästrategia 2020, 12). Monimuotoisuuden voidaan katsoa sisältävän yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet. Hanke edistää välillisesti työelämän kehittämisen monimuotoisuutta. Rahoitettavien hankkeiden kautta johtamisessa tuodaan esille asian tiedostamisen ja siitä saatavien hyötyjen kautta. Mitä monimuotoisempi työpaikka on tai mitä enemmän monimuotoisuusajattelu on otettu osaksi työpaikan strategista toiminnan kehittämistä, sitä paremmat edellytykset sillä on kehittää tuloksellista toimintaa. Ottamalla johtamisessa ja työpaikan toiminnassa huomioon henkilöstön ja asiakkaiden erilaiset näkökulmat, käsitykset, osaaminen, toiminta, tarpeet ja odotukset, on mahdollista kehittää samanaikaisesti työpaikan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Koordinaatiohanke kannustaa välillisesti yrityksiä ja työorganisaatioita edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja käyttämään monikulttuurisuutta voimavarana toiminnan kehittämisessä. Työyhteisön moninaisuus on voimavara, joka lisää tuottavuutta. Hankekoodi: S20190 Hankkeen nimi: Kunteko Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Suomen Kuntaliitto ry WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaanu Anna-Mari Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-mari.jaanu(at)kt.fi Kunta-ala Suomessa elää parhaillaan keskellä historiallisen suuria muutoksia. Kuntarakenne uudistuu, kuntalakia, valtionosuusjärjestelmää ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta uudistetaan. Samanaikaisesti on pystyttävä vastaamaan julkistalouden kestävyyden ja väestön ikääntymisen haasteisiin. Siihen tarvitaan Euroopan parhaita kuntatyöpaikkoja ja tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun pitkäjänteistä kehittämistä. Työelämän kehittäminen on tapa rakentaa tulevaisuuden kuntatyöyhteisöjä. Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on suomalaisia kuntatyöpaikkoja varten valmisteltu mittava kehittämisohjelma. Se tarjoaa kuntien työelämän kehittämis- ja tuloksellisuustyön tueksi tuloksellisuustyöverkoston, oppimisverkostoja, kehittämisverkostoja, sisäisten kehittäjien koulutusta, kehittämistyön tukea ja sparrausta, vaikuttavien käytäntöjen hyödyntämistä sekä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Kehittämisen lähtökohtana on kunkin kuntaorganisaation tai yksikön omat kehitystarpeet. Tavoitteena on, että ohjelma jatkuu vuoteen Hankkeella tehdään näkyväksi kuntakentällä tehty kehitystyö, levitetään vaikuttavia käytäntöjä, parannetaan kehittämisosaamista kuntakentässä, käynnistetään uutta kehittämistoimintaa kuntatyöpaikoilla, syvennetään oppimista kuntakentästä nousevien teemojen ympärillä ja tuotetaan kunta-alalle läpimurtoinnovaatioita työelämään.

3 3 Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan EU-rahoitukseen liittyvät horisontaaliset tavoitteet eli sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys. Toimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan sitä, onko sukupuolinäkökulma tai kestävän kehityksen eri osa-alueet merkityksellisiä toimenpiteen kannalta. Mikäli merkitystä on, asia huomioidaan toimenpiteen sisällössä. Esimerkiksi kehittämisverkostoissa osallistujia kannustetaan huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja kehittämisen sukupuolivaikutukset. Lisäksi kestävän kehityksen teemojen ympärille suunnitellaan oppimisverkostoja, liittyen esimerkiksi kestävään kehitykseen tai moninaisuuden johtamiseen. Vaikuttavien käytäntöjen keräämisessä, arvioinneissa ja levittämisessä otetaan huomioon molemmat horisontaaliset periaatteet, samoin kuin muissa ohjelman aikana toteutetuissa arvioinneissa. Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun määrätietoisella ja pitkäjänteisellä kehittämisellä parannetaan kuntalaisen palveluja ja niiden vaikuttavuutta, edistetään henkilöstön hyvinvointia ja mahdollisuuksia pidempiin työuriin ja parannetaan toiminnan taloudellisuutta. Ohjelman onnistumista mitataan sillä, miten hyvin kuntatyöpaikat onnistuvat tässä ja kykenevät myös jatkossa uudistamaan ja kehittämään toimintaansa. Ohjelmalla edistetään kestävää työelämää. Suomalaisessa työmarkkinakentässä Kunteko on uudenlainen tapa toimia. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ry ja Kunta-alan unioni. Toimialajärjestöjen vahvuus on, että ne tavoittavat kattavasti koko suomalaisen kuntakentän, kunnat, kuntayhtymät, kuntakonsernit ja niiden eri toiminnot, tulosyksiköt ja henkilöstön. Suomella ja kunta-alalla on pitkät perinteet työelämän yhteistoiminnallisesta kehittämisestä. Kunteko ohjelma eroaa aiemmista hankkeista mittakaavansa ja tavoitellun vaikuttavuutensa kautta. Sen kohderyhmänä on koko kuntakenttä. Vuonna 2013 noin viidesosa kaikista palkansaajista, yhteensä työskenteli kunta-alalla. Kuntia oli Suomessa 320 ja kuntayhtymiä 134. Kunteko 2020:n avulla pyritään varmistamaan, että suurten talous- ja muutospaineiden keskellä ponnisteleva kuntaala saadaan kansallisen työelämän kehittämisstrategian toteutuksen piiriin ja toisaalta osalliseksi siihen liittyvää ESRrakennerahastotoimintaa ohjelmakaudella Hankekoodi: S20213 Hankkeen nimi: Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen: toimintamalleja pk-yrityksille Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JANHONEN MINNA Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.janhonen(at)ttl.fi Hankkeen tavoitteena on lisätä pienten ja keskisuurten kasvuyritysten ja kasvuhakuisten startup-yritysten ymmärrystä henkilöstöjohtamisen merkityksestä osana yrityksen tavoitteellista toimintaa. Hankkeessa lisätään yritysten valmiuksia kehittää omia henkilöstöjohtamisen menetelmiään oma toimintaympäristö huomioiden. Pienten ja keskisuurten kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen kehittämisen taustalla on ajatus siitä, että kasvuvaihe edellyttää yritysten henkilöstöjohtamiselta usein ketteryyttä eli nopeaa ja tilanteen mukaan muuttuvaa, yrityksen tavoitteisiin kytkettyä, reagointia. Ketterät toimintatavat tukevat yhdessä tekemistä, ihmisten oppimista, luovuutta sekä kykyä kehittää ja innovoida. Tietoa ketterien menetelmien käytöstä pienissä ja keskisuurissa kasvuyrityksissä on vähän, mutta tulokset niiden sopivuudesta ovat erittäin lupaavia. Tarpeet hankkeelle nousevat pienten ja keskisuurten kasvuyritysten omista toiveista ja kokemuksista. Hanke koostuu kolmesta osasta: 1. Hankkeessa koostetaan tietoa kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä: kerä-

4 4 tään haastatteluaineistoa jo kasvuvaiheen kokeneilta yrityksiltä sekä analysoidaan valmiita kasvuyritysten toimintaa kuvaavia aineistoja 2. Viidessä kasvuvaiheen yrityksessä (6-53 henkilöä) pilotoidaan ensimmäisessä vaiheessa koostettuja henkilöstöjohtamisen periaatteita, ratkaisuja ja käytäntöjä niiden tarpeisiin soveltuvasti muokaten. Henkilöstöjohtamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstöä osallistaen, toimintaympäristö huomioiden ja yrityksen suunnitelmallisen kehittämisen osana. 3. Tietoa kasvuyritysten hyödyntämistä ketteristä henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä, joita on pilotoinnin avulla muokattu ja sovellettu, välitetään pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille sekä kasvuhakuisille start-upeille ympäri Suomea kehittämistyöpajoissa ja niissä koottavissa verkostoissa. Verkoston toiminnan käynnistämiselle tarjotaan tukea yhteisömanageroinnin keinoin. Hankkeesta viestitään aktiivisesti läpi hankkeen. Viestinnässä hyödynnetään monipuolisia julkaisutapoja ja -kanavia erilaisten kohderyhmien tavoittamiseksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyen. Alueelliset kehittämistyöpajat järjestetään yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Tietoa tuloksista levitetään yhteistyössä ELY-keskusten, yrittäjäjärjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Hankkeen eri vaiheissa toteutuvat sukupuolten välisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet. Hanke tukee elinkeinorakenteen vahvistumista valtakunnallisesti. Kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseen osana kasvuyritysten toimintaa. Työhyvinvointi on tärkeä työelämän arvo, jonka avulla voidaan luoda pohjaa kestävälle yritystoiminnalle. Hankekoodi: S20233 Hankkeen nimi: Hyvän työelämän ääni Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NIEMI SARI Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.niemi(at)lamk.fi Hankkeessa etsitään uusia malleja jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Hanke perustuu valtakunnalliseen Työelämä hankkeeseen ja sen taustalla olevaan Työelämän kehittämisstrategiaan. Työelämän kehittämisstrategian visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on, että Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen mikro- ja pk-yrityksillä on paremmat valmiudet kehittää tuottavuutta ja työhyvinvointia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja että työelämän toimijat ovat innostuneita ja motivoituneita kehittämään omaa työtään, osaamistaan, työkykyään ja työyhteisöjään ja pystyvät toimimaan tuottavasti myös tulevaisuudessa. Välillisenä tavoitteena on myös työurien inhimillinen kestävyys ja tasa-arvo työpaikoilla. Hankkeessa luodaan yritysverkostoihin perustuvia toimintamalleja käynnistämällä pilotteja, jotka tukevat Kanta- ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yritysten ja muiden työorganisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä eri näkökulmista: 1) työyhteisöjen kyky rakentaa omaa työhyvinvointiaan. Pienyrityksiä ohjataan hyödyntämään olemassa olevia työhyvinvointia tukevia sovelluksia ja välineitä sekä toimimaan yhdessä työhyvinvoinnin edistämiseksi. 2) Työkulttuurin muutos - uudet tavat johtaa kaaosmaisessa työelämässä sekä luoda sujuvampaa ja innovatiivisempaa työkulttuuria. Kaaosjohtamisen haasteisiin etsitään nopeita, arkea helpottavia välineitä ja menetelmiä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamista tukevaan työn muotoiluun. Kokeillaan Lean- ja palvelumuotoiluajattelun hyödyntämistä sujuvamman ja innovatiivisemman työkulttuurin kehittämiseksi. 3) pienyritysten tarvelähtöinen tuki tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tuloksena toimintamalli yrityksen

5 5 kohtaamisesta ensiavun kautta eteenpäin ohjaamiseen. 4) alueellisen työelämän kehittämisverkoston ja sen toimintamallien vahvistaminen. Hyödynnetään yritysten, ammattikorkeakoulujen sekä työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia tukevien alueellisten verkostojen toimintaa ja osaamista. Etsitään uusia toimintatapoja ja näkökulmia herättää ja innostaa työpaikkoja työelämän kehittämiseen. Pilotit perustuvat käyttäjälähtöiseen, verkostomaiseen yhteiskehittelyyn, jossa työyhteisöt ja työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Hankkeen tuloksena alueen mikro- ja pk-yritykset ja työyhteisöt ovat aiempaa tietoisempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavista ohjaus- ja neuvontapalveluista. Lisäksi alueen mikro- ja pk-yrityksissä osataan hyödyntää verkostoja työelämän kehittämisessä ja johtamisessa. Hankkeeseen osallistuvissa työyhteisöissä on kehitetty ja otettu käyttöön uudenlaisia verkostomaisia toimintamalleja, jotka tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työhön sitoutumista, työnorganisointia sekä johtamista ja edistävät siten työyhteisöjen uudistumista ja kilpailukykyä. Hankkeen päätoteuttaja on Lahden ammattikorkeakoulu, osatoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu ja keskeinen verkostokumppani Työelämä hankkeen Hämeen alueverkosto. Hankekoodi: S20206 Hankkeen nimi: Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Opintotoiminnan Keskusliittory WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)ok-opintokeskus.fi 1990-luvulta lähtien järjestöjen merkitys palkkatyön teettäjänä on kasvanut merkittävästi. Vaikka järjestöjen työnantajarooli on kasvanut, järjestöjen työelämän laatuun ja työhyvinvointiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota tutkimuksessa eikä järjestöjen oman toiminnan suunnittelussa. Järjestöjen taloudellinen tilanne on myös heikentynyt viime vuosina, ja entistä harvemmassa järjestössä on resursseja hankkia ulkopuolista tukea henkilöstön osaamisen ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Yhteistä kehittämistyötä vaikeuttavat myös maantieteelliset haasteet, sillä useat järjestöt toimivat valtakunnallisesti hajautetuissa työyhteisöissä. Tällä hankkeella tuetaan järjestöjä ottamaan käyttöön työyhteisöissään osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin työkaluja, jotka on testattu erityisesti järjestötyöhteisöjen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin sopiviksi. Hankkeen osatavoitteet ovat: 1. Arvioida helmikussa 2015 julkaistun ESR-rahoitteiseen selvityksen: Osaajat järjestötyössä, järjestötyöntekijöiden näkemyksiä ammattitaidosta, työnhallinnasta ja tulevaisuudesta (Ristolainen 2015) pohjalta keskeisimmät kehittämisen kohteet a) yleisesti järjestötyöyhteisöissä ja erityisesti järjestöjen työntekijöiden osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa sekä b) auttaa järjestöjä valitsemaan kunkin organisaation yksilölliset, ensisijaiset kehittämiskohteet resurssit, tarpeet ja järjestön rakenne huomioon ottaen. 2. Mallintaa helposti järjestöjen työyhteisöissä käyttöönotettavia osaamisen johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen toimintatapoja ja kouluttaa järjestöjen työntekijöitä, henkilöstöhallinnon henkilöstöä ja johtoa järjestöjen työyhteisöjen työkalujen hyödyntämisestä ja käyttöönotosta. 3. Perustaa järjestötyöntekijöiden ja -johtajien pysyvä valtakunnallinen verkosto pohtimaan yhdessä järjestöjen työyhteisöjen kehittämiskysymyksiä. Verkoston toiminnassa hyödynnetään sosiaalisen median välineitä sekä uuden teknologian mahdollisuuksia yhteydenpidossa, koulutuksessa ja yhteisen tiedon tuottamisessa. 4. Koota verkkoon yhteen paikkaan järjestöjen työyhteisöjen kehittämistä tukevia työvälineitä sekä ohjeita välineiden käyttöönottoon.

6 6 Hankkeessa kehitetään järjestöjen työyhteisöjen tarpeisiin helposti omaksuttavia toimintatapoja, jotka tukevat järjestöjen toimintaa niin, että järjestöissä pystytään itse edistämään henkilöstönsä osaamista, motivaatiota ja innostusta sekä varautumaan tulevaisuuden haasteisiin muuttuvissa olosuhteissa. Tärkeitä lähtökohtia tähän työhön ovat työntekijöiden osaamisen näkyväksi tekeminen, hiljaisen tiedon siirron käytännöt sekä esimiesten osaamisen kehittäminen johtamistyössä ja yleisemmin henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Hankkeessa on tärkeää tunnistaa organisaatioissa olevaa osaamista, rakentaa tiedon- ja osaamisenjakamisen käytännöt (mm. erilaisia verkon tarjoamia välineitä hyödyntäen) sekä arvioida tulossa olevia muutoksia ja varautua näihin paitsi yksilön, myös henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Mallien valinnassa ja jatkokehittämisessä huomioidaan järjestöjen työyhteisöjen erityisyys: palkkatyön ja vapaaehtoistyön rinnakkaisuus/limittäisyys sekä luottamusjohdon asema henkilöstöjohtamisessa ja -hallinnoinnissa. Mallit valitaan niin, että ne tukevat luottamusjohdon ja henkilöstön yhteistyön lisääntymistä. Järjestötyöntekijöistä on naisia noin 85 % (TEM 2013), mutta esimiesasemassa järjestöissä työskentelee miehiä suhteellisesti naisia enemmän (Ristolainen 2015). Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena on vaikuttaa myös siihen, että järjestötyöyhteisöt kannustaisivat työntekijöitä etenemään tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tämä näkökulma on erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun monissa järjestöissä varaudutaan pitkäaikaisten työntekijöiden ja esimiesten eläköitymiseen. Hankekoodi: S20367 Hankkeen nimi: DigiSyke - Digitaalista Sykettä Teollisuuteen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Innovaatio Oy Uusi Tehdas WWW-osoite: Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RAINIO TIMO Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.rainio(at)hermiagroup.fi Teollisuusyritykset eri puolilla maailmaa ovat saaneet suuria, mitattuja kilpailuetuja ottamalla käyttöön digitaalisia menetelmiä ja työkaluja sekä tosiaikaiseen dataan perustuvaa analytiikkaa. Ne ovat esimerkiksi parantaneet tuottavuutta ja laatua, poistaneet päällekkäistä ja tarpeetonta tekemistä ja parantaneet tiedon kulkua sekä yrityksen sisällä että asiakkaan ja toimittajan välillä. Samalla kun digitalisaation myötä työn tehokkuus ja tuottavuus kasvaa, parempi toiminnan joustavuus ja läpinäkyvyys lisää ymmärrystä työn tavoitteista, merkityksestä ja vaikutuksista. Tämä puolestaan edistää luottamusta, yhteistyötä sekä tiedonkulkua, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan lukuisten tutkimusten perusteella suoraan työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen työpaikoilla tehtaan operatiiviselta tasolta aina ylimpään johtoon saakka. Hankkeessa laajalla aihealueen kehitystyötä tekevällä teknologiateollisuuden kehittäjätoimijoiden verkostolla edistetään digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä yrityksissä, koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatioissa. Nyt on selkeästi havaittu tarve konkretisoida digitalisaation useissa selvityksissä ja tutkimuksissa tunnistetut mahdollisuudet yritysten tuottavuudeksi ja niiden työntekijöiden hyvinvoinniksi. Teollisuus ei vielä hyödynnä digitaalisia työkaluja tehokkaasti. Hankkeen tavoitteena on auttaa teollisuusyrityksiä ymmärtämään työkalujen tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämään omia digitaalisia toimintatapojaan. Tavoitteeseen päästään toteuttamalla konkreettisia yritys- ja yritysryhmäkohtaisia pilotti- ja kehittämishankkeita sekä edistämällä mukana olevien organisaatioiden muissa alueellisissa hankkeissa tehtävien kehittämispilottien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on perustavanlaatuinen suhde: työhyvinvoinnin puutteet ilmenevät esimerkiksi sairauspoissaoloina, ennenaikaisina eläköitymisiä ja osaamisen valumisena ulos yrityksestä. Toisaalta innostuneet ja hyvinvoivat työntekijät tekevät työtä laadukkaasti ja tehokkaasti ja synnyttävät myös uusia innovaatioita. Digitalisoitumiseen liittyvä ansaintalogiikoiden, työtapojen ja organisaatioiden muutos on monella tavalla yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Uudet välineet voivat helpottaa työtä tai esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamista,

7 7 mutta niiden hallitsematon ja epätarkoituksenmukainen käyttö voi myös kuormittaa. Viimeaikoina onkin noussut esille ns. informaatioergonomian näkökulma. Digitalisoitumisen täysimääräinen hyödyntäminen saavutetaan vain, kun työntekijöiden osaaminen ja motivaatio kulkevat käsi kädessä teknologisen uudistumisen kanssa. Hankkeessa tarkastellaan ja tuetaan yritysten digitalisaatioprosesseja vahvasti myös henkilöstön näkökulmasta ja osallistetaan pilottiyritysten henkilöstöä mahdollisimman laajasti uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Täten pyritään sekä varmistamaan toteuttavien uudistusten perusteltavuus ja toteuttavuus paitsi yrityksen strategisesta, myös henkilöstön arjen työn realiteeteista ja tarpeista käsin. Digitalisaation hyötyjä ja vaikutuksia mitataan ja seurataan yrityksissä systemaattisesti nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeella tuetaan myös työn horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Digitalisaation myötä lisääntyvä toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys edistää työyhteisöissä sekä sukupuolien välistä että sukupolvien ja erilaisten työntekijäryhmien välistä tasa-arvoa. Sen avulla kyetään myös järkevöittämään sekä ihmisten että tuotteiden liikkumiseen ja logistiikkaan sekä erilaiseen materiaalien tuotantoon liittyvää turhaa tekemistä ja sitä kautta edistämään sekä ekologisesti että taloudellisesti kestäviä toimintamalleja organisaatioissa. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ja tulokset: - Yritysten ja muiden organisaatioiden valmentaminen ja osallistava kehittäminen esim. työpajojen avulla - Ketterät kokeilut ja käyttöönottomallit Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden tarpeista lähtevien case toteutusten ja pilottikokeilujen kokemusten pohjalta ja niissä tehtävien toimenpiteiden tueksi: - Yritysesimerkkien kerääminen, dokumentointi ja jakaminen - Kansallinen alueen kehittäjätoimijoiden ja hankkeiden verkosto, projektikoordinointi ja hankeyhteistyön edistäminen tavoitteena yhdessä luoda aihealueen palvelupaketti esimerkiksi osaksi Yritys Suomi portaalia. V alussa aloittaneet: Hankekoodi: S20546 Hankkeen nimi: Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Syvänen Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.syvanen@uta.fi Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää siihen osallistuvien mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja niiden kautta syntyvää kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Kehittäminen kohdentuu yrityskohtaisesti (opitaan yrityksessä), alueellisesti (opitaan toisilta) ja valtakunnallisesti (oppimisverkosto) työn, työ- ja palveluprosessien ja johtamisen kehittämiseen, työyhteisön ja tiimien toiminnan uudistamiseen ja yhdessä oppimiseen. Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, miten pienten ja keskisuurten yritysten kiireisen arjen keskelle saadaan luotua pysyvää henkilöstön ja johdon yhteistoimintaa ja sitoutumista, koko henkilöstön työhyvinvointia sekä yritysten tuottavuutta parantavia kehittämisrakenteita, jotka hyödyntävät myös verkkoa ja digitaalisuutta. Yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea näiden rakenteiden luomiseen. Hankkeen tavoitteena on löytää yhdessä toimijoiden kanssa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin avaimia, joiden avulla yritysten henkilöstön työhyvinvointi paranee, kasvu mahdollistuu ja työllistämismahdollisuudet parantuvat. Välillisenä

8 8 tavoitteena ja tuloksena on työpaikkojen säilyttäminen ja työurien pidentäminen sekä kestävä työelämä. Pidemmän ajan tavoitteena on hankkeessa kehitettävän yhteistoiminnallisen kehittämisen toimintamallin edelleen kehittäminen myös muiden toimialojen yritysten ja julkisten organisaatioiden käyttöön. Yksi tavoite on myös omaksua yhteistoiminnallisen kehittämisen periaatteet ja saada työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen osaksi yrityksen arkipäivää ja johtamiskulttuuria. Kehittämishankkeessa sovelletaan ja edelleen kehitetään kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämismallia. Kehittämistapaan liittyy myös yhteistoiminnallisten, aktivoivien ja luovuutta hyödyntävien kehittämisrakenteiden ja työkalujen soveltaminen ja omaksuminen. Yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittämisote lisäävät ja mahdollistavat työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia yritysten kehittämistyöhön. Osallisuus jo itsessään lisää työhyvinvointia ja työmotivaatiota ja edelleen sitoutumista yritykseen ja sen toiminnan kehittämiseen. Tällöin sekä työnantaja että työntekijät hyötyvät. Kestävä kehitys toteutuu työhyvinvoinnin ja pidempien työurien tukemisen kautta. Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat oman toimintansa kehittämiseen asiantuntija-apua konsortion eri alojen asiantuntijoilta. Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan kolmella maantieteellisellä alueella - Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa vastataan sekä yrityskohtaisiin että yleisempiin kohdejoukkoa ja niiden toimialoja koskeviin kehittämishaasteisiin ja -tarpeisiin. Kehittämistyön lähtökohtana ovat yritysten itsensä ilmaisemat kehittämistarpeet. Niiden pohjalta kaikille osallistuville yrityksille tehdään räätälöity kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamista hankkeen asiantuntijat tukevat. Myös yleisempiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita paikannetaan, kartoitetaan ja haetaan ratkaisuja eri toimialojen ja yrityskoon, alueellisista ja seudullisista sekä eri toimialojen yrityskohtaisista kehittämistarpeista käsin. Siten kehittämisrakenne muodostuu yrityskohtaisesta, alueellisesta ja kaikkien hankkeeseen osallistuvien yritysten yhteisestä, verkostomaisesta ja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ilmiöihin yleisemmin liittyvästä temaattisesta kehittämisestä. Hanke on luonteeltaan yhteistoiminnallinen, dialoginen ja tutkimusavusteinen. Tutkimusavusteisuuden kautta yrityksissä, alueilla ja kehittämisverkostossa on mahdollista päästä kiinni niihin tekijöihin ja saada aikaa kehittämiskeskusteluja niistä asioita, tekijöistä ja sisällöistä, joiden on tutkimusten ja hankearviointien mukaan havaittu vaikuttavan sekä tuottavuuteen että työhyvinvointiin. Hankkeessa huomioidaan ne horisontaaliset periaatteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen kannalta (mm. sukupuolivaikutukset, hyvinvoinnin kehittyminen, kestävä kehitys). Hankekoodi: S20531 Hankkeen nimi: Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin (STRATOS) Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Hietala Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hietala@utu.fi Osaaminen on keskeinen tekijä tuottavuuden kehittämisessä ja osaamisen johtamisella on siten tärkeä strateginen rooli. Mikro- ja pk-yrityksissä ei kuitenkaan ole riittävästi toimintamalleja eikä resursseja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa mikro- ja pk-yrityksille soveltuva strategiaperustainen osaamisen johtamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada yritysten henkilöstö ja johto oivaltamaan strategialähtöisen osaamisen johtamisen periaatteet ja näkemään tästä koituvat hyödyt ja ymmärtämään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keskinäisyhteyden arjen käytännöissä ja johtamisessa. Uudenlaisen toimintamallin avulla yritysten osaamisresurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön tuottavuutta lisäten. Toimintamallilla varmistetaan, että osaamisen kehittämisen toimenpi-

9 9 teet kohdentuvat tarkasti liiketoiminnan kannalta oleellisiin osaamispuutteisiin ja lisäksi uuden toimintamallin avulla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia. Strategiaperustaisen osaamisen johtamisen mallia testataan ja jalostetaan yrityspiloteissa. Konkreettiset pilotit tuottavat kohdeyrityksille osaamisen johtamisen toimintamallin sekä henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat. Kehittävän arvioinnin avulla tuotetaan tietoa, miten testattavaa mallia pitää edelleen kehittää ja millaisia tuloksia osaamisen johtamisella saavutetaan. Hankkeessa järjestetään myös pilottiyrityksille yritysseminaareja, joiden workshopeissa keskitytään osaamisen johtamisen toimintamallin suunnitteluun ja kehittämiseen. Näihin seminaareihin osallistuu pilottiyritysten lisäksi muita yrityksiä ja kehittäjäorganisaatioita. Hankkeella tuetaan naisten ja miesten osaamisen tunnistamista ja strategista kehittämistä tasa-arvoisesti huomioiden nais- ja miestyypilliset työt ja niiden erityispiirteet eri toimialoilla. Strategisen osaamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen nostaa esiin myös resurssien järkevän käytön, joka tukee kestävää kehityksen ja ympäristöosaamisen kehittymistä ja siten tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. Hankkeen tavoitteena on tulosten ja osaamisen johtamisen mallin juurruttaminen pilotoitaviin yrityksiin sekä levittäminen laajasti kansallisesti eri yhteistyökumppaneiden avulla. Hankekoodi: S20556 Hankkeen nimi: LOG INNO Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi Metsä- ja kuljetusalan kaikilla osa-alueilla toimivissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa on käynnissä raju rakennemuutos. Tämä muuttaa voimakkaasti kaikkien toimijoiden toimintamalleja ja henkilöstön työtä ja toimenkuvia. Tarvitaan uutta ajattelua johtamiseen, uutta osaamista ja ymmärrystä kokonaisuudesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja PK-yritysten henkilöstön työhyvinvointia siten, että se parantaa yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kehittämisessä parannetaan työyhteisön toimivuutta, vuorovaikutuksen avoimuutta, johtamista sekä innovatiivisuutta. Tavoitteena on myös lisätä yritysten ja asiakasorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Kehittämisprosessissa koko yrityksen aktiivinen osallistuminen oman työnsä ja työhyvinvointinsa kehittämiseen on oleellista. Hankkeen toimenpiteinä ovat eri tavoitealueille suunnatut toimenpidekokonaisuudet. Työhyvinvoinnin valmennusohjelman lähtökohtana on kehittää työhyvinvointia mitattavasti ja luoda osallistuville organisaatioille työhyvinvoinnin käytännöt, joilla työhyvinvoinnin tilaa voidaan mitata ja kehittää edelleen. Kehittämisprosessin tuloksena yritykselle tehdään kehittämisohjelma, minkä toteutuksella yrityksen työntekijöiden työhyvinvointi paranee ja sen seurauksena myös yrityksen tuottavuus paranee. Yrityksen kilpailukykyä parannetaan kehittämällä työ- ja toimintaprosesseja. Tuloksena on kustannustehokkaampi tapa toimia, mikä tuottaa lisää arvoa sekä asiakkaalle että sidosryhmille. Hanke valmentaa yrityksiä hyödyntämään uusia digitaalisia sovelluksia yritystoiminnan tuottavuuden kehttämisessä ja valmentaa myös hyödyntämiseen liittyviä perustaitoja liittyen riskienhallintaan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyen. Johtamisen valmennusohjelman tavoitteena on kehittää organisaation johtamista sekä henkilöstön esimies- ja vuoro-

10 10 vaikutustaitoja. Hankkeen innovatiivisuusvalmennuksen tavoitteena on kehittää yrityksen tai organisaation innovaatiojärjestelmää sekä henkilöstön innovatiivisuuskyvykkyyttä. Valmennusohjelman tuloksena syntyy organisaation innovaatiojärjestelmä, mihin henkilöstö voi tuoda kehittämisideoitaan systemaattisesti edelleen kehitettäväksi. Työhyvinvoinnin kehittämisessä työyhteisössä otetaan sukupuolinäkökulma huomioon valtavirtaistamalla se kaikkiin toimenpiteisiin. Työhyvinvointia voidaan edesauttaa tarkastelemalla millaisia eroja naisilla ja miehillä on työhyvinvoinnin ja sen osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) osalta. Esimerkkeinä voi mainita esimiestyön, tiimityön, toimintaprosessien ja toimenkuvien kehittäminen. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työtehtäviin liittyvien sukupuoliroolien lieventäminen liittyvät tähän. Hankkeen toimenpiteissä alusta loppuun on oleellista kaikkien työntekijöiden aktiivinen osallistuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen oman työnsä asiantuntijana sukupuolesta riippumatta. Kehittämisprosessin vetäjinä toimii hankkeen toteuttajaorganisaatioista sekä miehiä että naisia.