Elämässä. Töihin vai työttömäksi? Kelan etuudet. Kela Benefits s Tradenomiksi valmistunut Mirka Malinen haluaa oman alan töitä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämässä. Töihin vai työttömäksi? Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Tradenomiksi valmistunut Mirka Malinen haluaa oman alan töitä."

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Ajassa Mikä on tarua ja mikä on totta Kelasta? s. 6 7 Opiskelu&Työ Paltamolaisella työttömällä on toivoa. s Koti&Perhe Perhe saa tukea, kun isä on armeijassa. s Terveys Kuntoutuksesta työvirettä tuleville vuosille. s Eläkkeellä Virkistyslomia vapaaehtoistyönä Kittilässä. s Töihin vai työttömäksi? Tradenomiksi valmistunut Mirka Malinen haluaa oman alan töitä. Kelan etuudet s Kela Benefits s Sivut 8 11

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Pääkirjoitus n Toukokuu 2010 A n n e Y r jä nä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 2/2010 jaetaan vuosikerta Vuonna 2010 ilmestyy kolme lehteä: maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Nuorten työttömyys huippukorkealla Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN pitkää pinnaa tarvitaan. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 24 prosenttiin. Surullisin tilanne on loppukeväästä, kun vastavalmistuneet pyrkivät työmarkkinoille. Tuhannet nuoret päätyvät suoraan koulun penkiltä työttömyyskortistoon. Nuorten työttömyys on hyvin suhdanneherkkää, joten talouskriisi vaikuttaa siihen vielä voimakkaammin kuin vanhempien työnhakijoiden tilanteeseen. Voi kuvitella, miltä tuntuu, kun on saanut opintonsa päätökseen eikä työtä löydykään. Tulevaisuus on pimeän peitossa eikä ole tietoa siitä, kauanko hankala tilanne kestää. Miten voi suunnitella asunnon hankintaa tai perheen perustamista, jos ei ole mitään valoa näkyvissä? Huono työllisyystilanne ei liene kenellekään uutinen, mutta omalle kohdalleen sen tuskin ajattelee osuvan, kun on menestynyt opinnoissaan ja valmistunut ammattiin. Tuoreille opeille olisi käyttöä, jos vain pääsisi näyttämään osaamisensa. Työpaikkaa on vaikea löytää ilman työkokemusta, ja jos ei työtä löydy, ei kerry kokemustakaan. Jokaiseen työpaikkaan on kymmeniä jos ei satoja hakijoita, joiden joukosta on vaikea erottua muulla kuin työkokemuksella. Kun muuten samantasoisia hakijoita on paljon, työnantajalla on P i n n a l l a n Miten varata aika Kelan toimistosta? Asiakas voi asioida Kelan toimistossa myös varaamalla ajan etukäteen. Useimmiten asiakas haluaa kiireetöntä aikaa käsitelläkseen virkailijan kanssa melko monimutkaisia etuusasioita, kuten työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutushakemusta. Mihin tahansa Kelan toimistoon voi varata ajan Kelan palvelunumeron kautta; toimistojen numerot poistuivat käytöstä vuoden alussa. Palvelunumerot löytyvät mm. tämän lehden Etuudet-osasta sivuilta ja internetistä osoitteessa www. kela.fi/palvelunumerot. Kela suunnittelee mahdollisuutta varata aika myös internetin kautta. Sähköinen ajanvarauspalvelu otetaan valtakunnallisesti käyttöön aikaisintaan ensi vuonna. mahdollisuus valita tehtävään työkokemukseltaan sopiva henkilö. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Sosiaali- ja terveysalalla työtä on tarjolla enemmän kuin työnhakijoita. Monella muulla alalla tilanne on aivan toinen. Esimerkiksi viestintää tai taideaineita on mahdollista opiskella kaikkialla maassa, mutta alan työpaikkoja on todella vähän tarjolla. Miksi nuoria houkutellaan opiskelijoiksi aloille, joilta ei löydy työpaikkoja? Opetusneuvos Matti Kimari huomauttaa haastattelussaan, että pitkän aikavälin suunnittelu on vaikeaa. Nuori voi myös toiveikkaana hakeutua ammattiin, jonka työllisyysnäkymät ovat huonot. Läheisten hyvät neuvot, jos niitä on tarjolla, kaikuvat kuuroille korville, kun oma ala tuntuu löytyneen. Kauskantoinen suunnittelu ei ole vaikeaa vain opetusviranomaisille. Harva meistä osaa arvioida oman alansa tulevaisuutta vuosien päähän. Kannattaa muistaa, että koulutus on kuitenkin hyvä investointi ja suojaa pitkäaikaiselta työttömyydeltä. Jos työtä ei heti koulun jälkeen löydy, kannattaa hankkia jotakin lisäoppia, joka voi auttaa työmarkkinoilla, kun lama hellittää. Työ ei maailmasta lopu, mutta joustavuutta ja pitkää pinnaa tarvitaan, jos työtä ei heti koulun jälkeen ole tarjolla. Seija Kauppinen n Saako sädehoidosta Kela- korvauksen? Yksityisessä terveydenhoitoyksikössä annetusta sädehoidosta voi saada Kela-korvauksen. Kelan sairaanhoitokorvausten taksaluettelon mukaan sädehoidon korvaustaksa on 67,28 euroa sädehoitokerralta. Korvaus tästä on 75 %. Sairausvakuutuslaissa säädetty kiinteä omavastuuosuus 13,46 euroa koskee yhtä hoitojaksoa, johon voi sisältyä enimmillään 15 hoitokertaa. Julkisessa terveydenhuollossa annetusta sädehoidosta ei saa Kelalta korvausta.kelan taksoihin voi tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. Työkykyneuvoja Mia Saarela keskustelee asiakkaan elämäntilanteesta. Pitkittyviä sairauslomia ehkäistään neuvonnalla Työkykyneuvojat ovat palvelleet sairauspäivärahaa saavia asiakkaita Kelan Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Oulun vakuutuspiireissä viime vuoden lokakuusta lähtien. Työkykyneuvontakokeilu on osa Kelan Yhteistyöllä työkykyä (Kyky) -hanketta, joka kehittää työ- ja toimintakykyyn liittyvien etuuksien asiakaspalvelua. Työkykyneuvojat etsivät yhdessä sairauspäivärahaa saavan asiakkaan kanssa sopivia ratkaisuja työhönpaluun helpottamiseksi ja tarvittaessa ohjaavat asiakkaan esim. kuntoutukseen. Tavoitteena on, että asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman katkoksia toimeentulossa, jos kuntoutuminen ei ole mahdollista. Työkykyneuvoja Mia Saarela Kelan Kokkolan toimistosta pyytää asiakkaan haastatteluun, kun sairausloma uhkaa pitkittyä tai sairausjaksot ovat toistuvia. Keskustelen asiakkaan kanssa hänen työ- ja elämäntilanteestaan. Kartoitan, miten hän kokee sairauden heikentävän työkykyään. Valtaosa Saarelan haastattelemista asiakkaista on tuki- ja liikuntaelinpotilaita. Uupumus- ja masennusdiagnoosit ovat asiakkaille myös yleisiä. Asiakkaat ovat suhtautuneet haastattelukutsuuni hyvin myönteisesti. Suurin osa on ottanut heti yhteyttä ja halunnut tulla keskustelemaan. Heitä helpottaa, kun toimentuloon ja työhön liittyviä ongelmia selkeytetään ja niihin etsitään yhdessä aktiivisesti ratkaisuja. Haastattelussa mietitään eri kuntoutusvaihtoehtoja. Kyseeseen voi tulla Kelan tai työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus tai harkinnanvarainen kuntoutus, kuten erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit tai tukija liikuntaelinsairaiden ja uupuneiden kurssit. Keskustelemme myös edellytyksistä selviytyä nykyisessä työssä ja punnitsemme vaihtoehtoja työtehtävien vaihdosta ammatin vaihtoon tai uudelleen koulutukseen. Tarvittaessa ohjaan asiakkaan esimerkiksi työterveyshuoltoon tai työ- ja elinkeinotoimistoon, Saarela sanoo. Työkykyneuvonta on osoittautunut hyväksi, ja se laajenee lähivuosina osaksi koko Kelan asiakaspalvelua. Heini Lehikoinen

3 4 n Ajassa Osallisena mielettömyydessä Osallisuus on tämän päivän taikasanoja. Simsalabim, ongelmat katoavat ja hyvinvointi ja terveys leijuvat osallisuuden vaikutuksesta kultasateena yllemme. Harvoin kysytään: osallisuus mihin? Osallisuus näyttäytyy arvona sinänsä. Ilmeisesti yksi keino luoda osallisuutta on ottaa osaa keskusteluun, mitä se sitten koskeekin. Lieneekö erityisen suomalainen ilmiö, että tiedotusvälineissä udellaan asiasta kuin asiasta milloin kenenkin mielipidettä? Oletuksena on, että yleisö haluaa kiihkeästi tietää, mitä Jussi Virtanen tai Merja Mäkinen ajattelee tuoreimmasta sisäpoliittisesta kohunaiheesta tai lähteekö hän juhannuksen viettoon maaseudulle. Käsittämättömän laajasta verkkokirjoittelusta päätellen ihmiset otaksuvat itsekin, että heidän näkemyksillään on laajempaa kiinnostusta. MEIDän EI tarvitse KOKO AJan OLLA JOtain MIELtä. Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija Luin taannoin kolumnin, jonka kirjoittaja julisti olevansa kyllästynyt lukemaan ihmisten mielipiteitä. Olen samaa mieltä! Lisäksi olen väsynyt olemaan jotain mieltä asioista, joiden kulku ei mielipiteistäni huolimatta muutu miksikään. Esimerkiksi näistä: Osallisuuspuhunnasta. Tehokkuusvaatimuksista ja kannustamiseksi verhotusta pakottamisesta. Työnteon korvaamisesta strategiatyöskentelyllä. Sata-komitean mietinnön yksityiskohdista ja hyvinvoinnin mittareista, kun kukaan ei mieti sitä, mitä hyvinvointi on. Siihenkin olen uupunut, että jotkut eivät vieläkään soisi homoseksuaaleille oikeuksia, jotka muilla on, ja siihen, että pidämme oikeutenamme olla antamatta eläimille oikeutta säälliseen elämään. Siihen, että ekologisia näkökohtia esille tuovat ovat edelleen altavastaajan asemassa. Siihen, että puhumme kohtuullisesta elintasosta vain köyhien muttei rikkaiden kohdalla. Olen väsynyt verkostoitumisvaatimuksiin, kun jo olemme kuin kalat verkossa. Kirjoitan tätä ja oivallan, että jos ajassamme olisi mieltä, meidän ei tarvitsisi koko ajan olla jotain mieltä. Mielen puuttuessa pysymme tyytyväisinä, koska olemme päässeet ääneen: onhan meidät nähty, olemme olemassa. Näin maailma voi jäädä entiselleen, samoin osallisuutemme asioihin, joihin kenenkään ei pitäisi osallistua. Jos olisimme hiljempaa, kuulisimme paremmin sen, mitä tuleekin kuulla. Tähänkin kohtaan lehteä olisin halunnut jättää kirjoittamattoman tilan, kapean kaistan valkoista. Tyhjän kuin tauon sisään- ja uloshengityksen välissä. Levollisen kuin talvinen metsä, jossa äänettömyys puhuu ja lumen painamat kuusenlatvat piirtyvät taivaan sineä vasten, eikä mitään muuta ole. w i l m a h u r s k a i n e n, E l i na l Au k k a r i n e n Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Simo Kokko ovat kansallisesta terveysrahastosta eri mieltä. Kansallinen terveysrahasto vai ei? Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtasen mielestä on riittämiin syitä, miksi kansallinen terveysrahasto pitää perustaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Simo Kokko on Huuhtasen kanssa eri linjoilla. Huuhtanen kysyy: Miten rakennamme sellaisen toimintamallin, jossa terveydenhuollon isoa rahamäärää käytetään parhaalla mahdollisella tavalla parantamaan perusterveydenhuollon saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta? Hän arvioi, että vastaus löytyy kansallisesta terveysrahastosta. Kuntien, valtion ja Kelan terveydenhoitoon käyttämät rahat, noin 15 miljardia euroa, koottaisiin yhteen rahastoon, ja kaikki yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut rahoitettaisiin sitä kautta. Huuhtasen mukaan terveysrahasto parantaisi terveydenhuoltoa ennen kaikkea siksi, että valtakunnassa jokin taho johtaisi kokonaisuutta. Nyt kokonaisuutta ei johda kukaan. Terveydenhuolto on kuntien vapaassa vallassa ja monessa paikassa villissä tilassa. Yhden tahdon mukainen toimintajärjestelmä estäisi erilaiset lieveilmiöt, joita nykyisin harrastetaan sumeilematta. Huuhtasen mukaan rahastolla päästäisiin perusoikeuksien mukaiseen käytäntöön, jossa kaikkien perusterveydenhoito luvataan ja voidaan hoitaa. Kela hallinnoi noin 50 %:a rahoista, joita käytetään sairauden hoitamiseen koko maassa. Mm. sen vuoksi terveysrahasto sopii Huuhtasen mielestä Kelan hoidettavaksi. Kokko puolestaan arvioi, että terveysrahasto tarjoaisi ratkaisujen sijaan uusia ongelmia. Hän pelkää, että rahasto pahimmillaan johtaisi julkisen terveydenhoidon alasajoon. Kokon mukaan kuntien nykyisin terveydenhuoltoon käyttämien rahojen siirtäminen valtakunnalliseen ohjailuun tietäisi väistämättä demokratiavajetta. Suurimpana riskinä Kokko näkee palveluntuottajien keskittymisen yksityistämisten myötä. Hän pitää mahdollisena, että iso osa suurten kaupunkien terveyspalveluista siirtyisi yksityiseen omistukseen. Se taas Kokon mukaan johtaisi helposti tilanteeseen, jossa terveydenhoitomarkkinoita hallitsisi muutama kansainvälinen yhtiö. Huonosti tuottavat syrjäseudut eivät kiinnostaisi kansainvälisiä firmoja, joten pienillä paikkakunnilla vaihtoehdoksi jäisivät vain julkiset palvelut. Tämä ei Kokon mukaan olisi kovin tasa-arvoista. Kelan roolia terveysrahaston ohjaajana Kokko ei myöskään sellaisenaan sulata. Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää ajatusta kansallisesta terveysrahastosta. Kelalle hän ehdottaa rahapussin hoitajan roolia. Se edellyttäisi kuitenkin Kelan aseman ja toimintatapojen uudelleenmäärittelyä. Lisäksi pitäisi huolehtia rahojen oikeudenmukaisesta tasauksesta ja riittävän tiiviistä suhteista kuntiin. Huuhtanen ja Kokko kertovat näkemyksistään tuoreessa Sosiaalivakuutus-lehdessä 2/2010 (www. kela.fi/sosiaalivakuutus). Hilkka Arola Potilaat säästivät lähes 40 milj. euroa Huhtikuun 2009 alussa voimaan tullut lääkkeiden viitehintajärjestelmä vauhditti hintakilpailua ja toi ensimmäisten 11 kuukauden aikana noin 94,8 milj. euron säästöt. Säästöistä 39,6 milj. euroa koitui potilaiden hyödyksi. Hyötyjät ovat useimmin sydän- ja verisuonitautien, keskushermostoon vaikuttavien, ruuansulatuselinten sairauksien tai aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden käyttäjiä. Sairausvakuutus säästi 66,5 milj. euroa. Lääkkeen vaihdon kieltäneet potilaat maksoivat viitehinnan ylittäviä kustannuksia yhteensä 11,2 milj. euroa. Potilas itse kielsi lääkkeen vaihtamisen 8 %:ssa ja lääkäri vajaassa prosentissa ostoista. Lääke vaihdettiin edullisempaan noin 15 %:ssa ostoista. Lääkkeiden vaihtoaktiivisuus on odotetusti lisääntynyt viitehintajärjestelmän vuoksi. Lääkevaihtoon kuuluvista lääkevalmisteista 75 % oli jo valmiiksi viitehintaisia tai sitä edullisempia. Viitehintajärjestelmään kuului 54 % kaikista huhtikuun 2009 ja helmikuun 2010 välillä apteekeista toimitetuista resepteistä. Kaikkiaan lääkkeiden käyttäjien kustannukset kasvoivat koko viime vuonna 1,4 % ja Kelan korvaukset 0,2 %, mikä on vähän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Leena K. Saastamoinen Eläkeläinen, mahdollinen radikaali Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan. Eläkkeellä olemisen taidosta Suomentanut Raija Rauhakoski. 250 s. Tammi ISBN Kun pohjoismaisen kirjallisuuden professori Merete Mazzarella jäi eläkkeelle, hän tarkkaili tuntemuksiaan ja ympäristön reaktioita noin vuoden ajan ennen ja jälkeen tuota E-päiväksi kutsumansa ajankohtaa. Sekä ikääntyminen että työelämästä pois siirtyminen herättävät ristiriitaisia tunteita. Tilastot ja Mazzarellan keskustelut tuttavapiirissä paljastavat, että moni sairastuu henkisesti tai fyysisesti uuden toimettomuutensa edessä. Osa eläkeläisistä taas voi selvästi paremmin kuin työelämässä. Mazzarellan mukaan eläkkeellä olemisessa on olennaista, että ihminen on itse vastuussa ajankäytöstään. Se tekee eläkeläisistä ainutlaatuisia, vaikka heitä kohdellaan usein yhtenäisenä ryhmänä. Eläkeläisiin liitetään usein konservatiivisuus, mitä Mazzarella ihmettelee. Eläkeläinenkin tekee valintoja. Juuri hän voisi nimenomaan olla vapaa tekemään radikaaleja päätöksiä: nuorena niillä on kauaskantoisia vaikutuksia, mutta vanhana voi ottaa riskejä elämässään. Vaikka Mazzarella itse varoo käyttämästä sanaa viisas, Matkalla puoleen hintaan on nimenomaan viisasta lukemista. Viisaus nousee huumorista ja suhteellisuudentajusta. Niiden avulla Mazzarella käsittelee aihettaan, joka herättää tunteita ja josta on keskusteltu yllättävän vähän tunnetasolla. Elina Teerijoki Hyvänä äitinä ja tutkijana Tutkimusmatkoja äitiyteen Anna Keski-Rahkonen Camilla Lindholm Johanna Ruohonen Maria Tapola-Haapala (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2010 ISBN: p i e ta r i p o s t i Tutkimusmatkoja äitiyteen on neljän tutkijanaisen toimittama kirja äitiyden ja tutkijanuran yhdistämisestä. Kirjassa 34 naista kertoo kokemuksistaan kukin omassa tarinassaan. Osa kirjoittajista on jo eläkkeellä, osa tutkijanuransa alussa. Rohkeasti kirjoittajat jakavat henkilökohtaisia osin kipeitäkin kokemuksiaan ja tuntojaan siitä, mitä tutkijaäidin elämä on. Tarinoihin mahtuu lapsen kaipuuta ja odottamista, synnytystarinoita ja kasvatushuolia, parisuhteita ja yksinhuoltajuutta, apurahoja ja rahapulaa, pätkätyötä ja epävarmuutta, kansainvälisyyttä ja menestystarinoita. Motivaatio toimia tutkijana on joissakin tarinoissa lähes hämmästyttävä voimavara. Lukijana jää kaipaamaan lukuja. Olisi kiinnostavaa lukea tilastoja tutkijanaisten perhesuhteista, toimeentulosta, työn ja perheen yhteensovittamisesta verrattuna muilla aloilla toimiviin naisiin. Tällä tavoin tarinat voisi sijoittaa laajempaan yhteyteen. Kiinnostavaa olisi myös lukea vastaavanlainen kirja tutkijamiesten kertomana siitä, miten isyys ja tutkijanura voidaan yhdistää. Tutkimusmatkoja äitiyteen -kirja on suositeltavaa luettavaa tutkijanuraa suunnitteleville tai sillä toimiville, mutta myös tutkijanaisten esimiehille ja -naisille sekä päätöksentekijöille. Tarinoista välittyy persoonallisella ja mielenkiintoisella tavalla naisten sitkeys ja tahto toteuttaa omia unelmiaan, olla hyvä äiti ja samaan aikaan tutkija. Anna-Liisa Salminen Ajassa n 5 n Sitaatit Lihavan elimistössä on tulehdustila. Farmakologian professorin Eeva Moilasen haastattelu Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 5/2010 n Luvut Kela käytti viime vuonna sosiaaliturvaetuuksiin 11,8 miljardia euroa. n Tänä vuonna 1940 Kelassa työskenteli 100 toimihenkilöä. Nyt noin

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Kolumni Olli Kangas Tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto P i e ta r i p o s t i Tarua ja totta Suhteellisesti köyhiä Tuoreimpien tilastojen mukaan 17 % eurooppalaisista on köyhiä. Suurimmat köyhyysluvut ovat Latviassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Näissa maissa lähes neljännes väestä elää köyhyysrajan alapuolella. Myös Kreikan ja Espanjan luvut ovat samoissa tietämissä. Toisessa ääripäässä ovat 12 prosentillaan Tanska ja Ruotsi. Suomi pärjää vertailussa suhteellisen hyvin. Meillä köyhiä on parisen prosenttiyksikköä enemmän (14 %) kuin länsinaapurissa. Lapsiköyhyys on meillä EUmaista Tanskan jälkeen toiseksi pienintä (12 %). Sen sijaan vanhusten köyhyys on Suomessa (23 %) yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin (19 %). Luvut perustuvat ns. suhteelliseen mittaustapaan. Köyhyysrajana käytetään lukua, joka on 60 prosenttia kunkin maan keskitulosta. Köyhiksi luokitellaan kaikki ne, joiden tulot jäävät sen alle. Suomen köyhyysraja (1 147e/kk) on eurooppalaisittain korkeahko, mutta ostovoimalla painotettuna keskinkertainen. Onko alle e/kk saava todella köyhä? Jos köyhyysraja koetaan liian korkeaksi, köyhyyspolitiikka menettää oikeutustaan. Suhteellista laskutapaa kritisoivat esittävät, että tulisi mitata absoluuttista köyhyyttä. Tällöin määriteltäisiin euromäärä, jolla ihminen tulisi juuri ja juuri toimeen. Rajan alle jäävät olisivat köyhiä. Absoluuttinen köyhyysraja voitaisiin kiinnittää myös jonkin vuoden tulorajaan ja katsoa, miten tilanne olisi kyseisestä vuodesta muuttunut. Jos kiinteänä suomi on pienen köyhyyden maa. köyhyysrajana käytettään vaikkapa vuoden 2000 suhteellista tulorajaa (950 e/kk), köyhyysasteen havaitaan laskeneen Suomessa 14 prosentista vuonna 1995 kuuteen prosenttiin vuonna Vastaavana aikana suhteellinen köyhyys tuplaantui. Kiinteät mittaritkin ovat lopulta suhteellisia. Mitä tarkoittaa tulla juuri ja juuri toimeen? Miksi käyttää vuoden 2000 tilannetta? Entäpä 1950? Miksi vertailupohjana ei käytettäisi nälkävuotta 1868, jolloin oli kurjuutta, kulkutauteja ja kuolemaa. Suhteellisen mittauksen perustelu lähtee siitä, että ihmiset elävät ja toimivat suhteessa muihin. He elävät tässä ja nyt. Tuskin suomalaista toimeentulovaikeuksissa kamppailevaa lohduttaa tietoisuus nälkävuosien kurjuudesta tai siitä, että Kongossa hän olisi rikas. Oltiinpa suhteellisesta köyhyysmittarista mitä mieltä tahansa, kansainväliset järjestöt käyttävät sitä arvioidessaan ja arvottaessaan maita. Eurooppalaisessa perspektiivissä Suomi on pienten tuloerojen ja pienen köyhyyden maa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Useissa Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin tilaisuuksissa Suomi on saanut kyseenalaista kunniaa maana, jossa köyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet muita maita nopeammin. Nähtäväksi jää, miten EU-tasoinen nimittely ja häpeä -strategia (naming-and-shaming), puree suomalaisiin politiikantekijöihin köyhyyden kasvutrendin kääntämiseksi. Vuosi 2020 on pian käsillä! Kelasta Kelan asiakkaan on usein vaikea käsittää monimutkaista sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sen vuoksi Kelan toiminnasta ja sen luonteesta voi helposti syntyä väärinkäsityksiä asiakkaille. Monet myytit ovat jääneet elämään vuosiksi. Viimeisin osoitus uskomusten olemassaolosta saatiin maaliskuussa Yleisradion Aamu-TV:ssä, jossa haastateltiin Kelan pääjohtajaa Jorma Huuhtasta. Haastattelun aikana katsojat saivat lähettää Yleisradion kautta Kelalle kommentteja, jotka sittemmin annettiin Kelalle tiedoksi. Ohessa on vastauksia kansalaisten uskomuksiin. TARUA: Kela antaa ihmisille nuukuuksissaan mahdollisimman pienet päivärahat ja muut etuudet. TOTTA: Eduskunta päättää Kelan maksamien vanhempain-, sairaus-, kuntoutus- ja työttömyyspäivärahojen sekä eläkkeiden suuruuden. TARUA: Kela naittaa samassa asunnossa asuvat kaksi ihmistä, jotta ei joutuisi maksamaan työmarkkinatukea toiselle asukkaalle. TOTTA: Työmarkkinatuen tarveharkinnassa puolison tulot vaikuttavat etuuden suuruuteen. Sitä, mitä laissa on säädetty, sovelletaan myös mieheen ja naiseen, jotka jatkuvasti elävät avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos henkilöt kuitenkin luotettavasti selvittävät, ettei kyse ole avoliitosta vaan esim. vuokrasuhteesta, voidaan katsoa, etteivät he ole puolisoita. Tällöin Kelan tulisi saada selvitys vuokrasuhteesta ja vuokranmaksusta. TARUA: Kela korvaa asiakkaiden lääkärinlaskuja omin päin keksimiensä, todellisia maksuja paljon pienempien taksojen perusteella. TOTTA: Kela korvaa osan yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin kuluista näille määritellyn korvaustaksan mukaan. Kelan vahvistamien taksojen perusteet on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Terveydenhuollon palveluntuottaja voi periä potilaalta Kelan taksaa korkeamman maksun. Kelan taksoihin voi tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. TARUA: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on Kelan toimielin, joka on haluton käsittelemään valituksia ja hidastelee tahallaan niiden käsittelyssä. TOTTA: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on lakisääteinen, riippumaton ja itsenäinen muutoksenhakuelin. Se on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuin, joka ottaa kantaa Kelan ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin. Se toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. TARUA: Vakuutuslääkärit päättävät sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä piittaamatta lainkaan hoitavien lääkäreiden lausunnoista. TOTTA: Vakuutuslääkärit eivät päätä sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä, vaan antavat oman arvionsa hakijoiden työkyvyttömyydestä kaik- kien käytössään olevien tietojen perusteella. Hoitavien lääkäreiden lausunnoista vakuutuslääkärit arvioivat sairauksien vaikutuksen hakijoiden toimintakykyyn ja sen riittävyyden hakijoiden tavalliseen tai siihen verrattavaan muuhun työhön. Hyvät hoitavien lääkäreiden lausunnot, joissa on myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma, auttavat vakuutuslääkäreitä työkyvyn kokonaisarvioinnissa. TARUA: Kela ei pihiyttään anna lapsille eikä aikuisille psykoterapiaa. TOTTA: Psykoterapia on Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta, jolle eduskunta antaa vuosittain rajatun määrän rahaa. Rahalla Kela järjestää 16 vuotta täyttäneille psykoterapiaa. Lapsille Kela järjestää psykoterapiaa vain osana monimuotoista perhekuntoutusta. Muutoin alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto eli lapsen kotikunta. TARUA: Kela hidastelee tahallaan etuuksien käsittelyä. TOTTA: Kelan hallitus asettaa vuosittain etuuksien käsittelylle tavoiteajat. Etuuksien eripituiset käsittelyja tavoiteajat johtuvat pääasiassa etuuksien erilaajuisista myöntämisehdoista. Syynä tavoiteajan ylittymiseen on usein olennaisten tietojen puuttuminen hakemuksesta, ja Kela joutuu pyytämään niitä hakijalta jälkikäteen. Joinakin vuodenaikoina hakemusten käsittely saattaa myös ruuhkautua odotettua suuremman hakemusmäärän vuoksi. TARUA: Kelan päätökset eivät pysy salassa, koska Helsingin Kela lähettelee miten sattuu muualle Suomeen päätettäväksi Helsinkiin jätettyjä hakemuksia. TOTTA: Kela siirtää ruuhkaisista pääkaupunkiseudun toimistoista hakemuksia ratkaistavaksi vähemmän ruuhkaisiin toimistoihin, jotta asiakas saa päätöksensä mahdollisimman nopeasti. Asiakkaan asiapaperit siirretään sähköisesti suojatussa tietoverkossa. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia Kelan toimihenkilöitä riippumatta siitä, missä päin Suomea hän toimii. TARUA: Kela kiusaa ihmisiä lakkauttamalla toimistojen puhelinnumerot. TOTTA: Kela on parantanut puhelinpalveluaan perustamalla 12 valtakunnallista etuuskohtaista palvelunumeroa, joissa neuvotaan asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 8 18 eli myös virka-ajan jälkeen. Asiakas voi soittaa mihin tahansa palvelunumeroon, jos hän ei tiedä, mihin numeroon hänen asiansa kuuluu. TARUA: Kela vahtii kaikkien pankkitilejä. TOTTA: Kela pyytää pankilta etuuden hakijan tilitietoja vain, jos riittäviä tietoja ei muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hakija ole antanut suostumusta tietojen saamiseen. Lain mukaan pankit ovat velvollisia tällöin antamaan tiedot Kelalle. Pankkitalletusten korot vaikuttavat mm. työmarkkinatukeen ja asumistukeen. Hilkka Arola Ensimmäiset selkoesitteet ilmestyneet Kelan ensimmäiset suomenkieliset selkoesitteet ovat ilmestyneet. Kelan etuuksista lyhyesti ja selkeästi kertovat esitteet on tarkoitettu asiakkaille, jotka erityisesti tarvitsevat selkokieltä. Esitteitä on saatavissa Kelan toimistoissa ja joissakin vammaisjärjestöissä. Stop syrjäytymiselle Vuosi 2010 on EU:ssa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Teemavuoden tapahtumissa ja hankkeissa annetaan puheenvuoro myös köyhille ja syrjäytyneille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi teemavuoden toteutusta Suomessa. Lisätietoa saa internetsivuilta www. stopkoyhyys.fi. Riippumaton Kuka kuuntelee köyhää? -ryhmä on avannut teemavuoteen liittyvät internetsivut Ryhmä kannustaa asianosaisia keskusteluun. EU-maiden välillä liikkuvien oikeudet vahvistuvat Toukokuun alussa voimaan tullut uusi EY-asetus 883/2004 tuo melko vähän muutoksia sosiaaliturvaoikeuksiin. Keskeisimmät muutokset koskevat hallinnollisia menettelyjä. Niistä tärkein on EU-maiden sosiaaliturvalaitosten välisen tietoliikenteen sähköistäminen. Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden, kuten opiskelijoiden ja eläkkeensaajien, oikeuksia on laajennettu. He saavat nyt sosiaaliturvaoikeutensa pääsääntöisesti asuinvaltiostaan.

5 8 n Kansi Opiskelu&Työ n 9 Töitä, ei töitä Joka neljäs alle 25-vuotias on vailla työtä. Trade nomi Mirka Malinen on tyytyväinen kassamyyjän työhön omalle alalle työllistymistä odotellessa. TEKSTI Satu Kontiainen n KUVAT Nana Uitto Ehkä jo syksyllä oman alan töihin Nyt keväällä tradenomiksi valmistuva Mirka Malinen toivoo löytävänsä koulutustaan vastaavia töitä ennen vuodenvaihdetta. olisi hienoa työllistyä. Nelivuotiset liiketalouden alan opintonsa juuri päättänyt vantaalainen Mirka Malinen, 22, pohtii luottavaisesti mutta realistisesti työllistymisnäkymiään. Olisi hienoa, jos työllistyn tämän vuoden puolella, vaikka jo syksyllä. Tiedän kuitenkin, että tradenomeista on melkein 6 % työttöminä. Jos mukaan lasketaan koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskentelevät, luku on huomattavasti suurempi. Malinen on jo ehtinyt lähettää muutaman työpaikkahakemuksen, mutta haastattelukutsuja ei ole vielä tullut. Hän tietää myös lähipiirinsä kokemuksien perusteella, että vastavalmistuneen on melko vaikea löytää oman alan työpaikkaa. Työnhaussa voi vierähtää kuukausi jos toinenkin. Opetushallituksen arvioiden mukaan tänä keväänä peruskoulun päättötodistuksen saa noin nuorta, joista noin puolet jatkaa opintojaan lukiossa ja puolet ammatillisissa oppilaitoksissa. Ylioppilastutkinnon suorittaa keväällä noin nuorta. Ammattikorkeakouluista ja korkeakouluista valmistuu yhteensä runsaat henkilöä vuosittain. Työmarkkinoiden ovet eivät ole apposellaan tällaisena aikana. Talouskriisi on heikentänyt selvästi nuorten työmarkkinatilannetta. Valtiovarainministeriön alkukeväästä julkaisemassa raportissa Nuoret työmarkkinoilla arvioidaan, että alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste nousee tänä vuonna 24 prosenttiin. Työttömyyden arvellaan olevan pahimmillaan loppukeväästä, juuri kun vastavalmistuneet tulevat työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että tuhannet nuoret valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon. Hyvä koulutustaso suojana Valtiovarainministeriön raportissa todetaan, että nuorten työttömyys on erityisen suhdanneherkkää. Tämä johtuu siitä, että nuoret työskentelevät vanhempaa työvoimaa useammin määräaikaisissa tehtävissä, joita vähennetään huonoina aikoina helpommin kuin toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Toinen syy on se, että nuoret työskentelevät valtavoittoisesti yksityisellä sektorilla. Siellä työllisyys on julkista sektoria herkempää suhdanteille. Kolmanneksi, nuorilla on huonossa työllisyystilanteessa vaihtoehtona opiskelu. He voivat tarvittaessa joko aloittaa opinnot varhemmin tai pitkittää opintojaan ja valmistumistaan. Juuri opinnäytetyönsä valmiiksi saanut Mirka Malinen ei heti lämpene jatko-opintoajatuksille. Heti tähän päälle ei tee mieleni opiskella. Mutta myöhemmin voisin hyvin kuvitella laajentavani osaamistani.

6 10 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 11 K u n j ä ä t t y ö t t ö m ä k s i n Kun jäät työttömäksi tai opintosi päättyvät eikä sinulla ole työpaikkaa, ilmoittaudu mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työttömänä työnhakijana sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan (ansiopäiväraha tai peruspäiväraha) tai työmarkkinatukeen. n Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Ansiopäivärahaa maksetaan työttömyyskassan jäsenille enintään 500 päivän ajan. Lisätietoja ansiopäivärahasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön internetsivuilta tai omasta työttömyyskassastasi. n Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea haetaan Kelasta. Sinulla on oikeus peruspäivärahaan, jos täytät työssäoloehdon eli olet ollut työssä vähintään 8 kuukautta työttömyyttä edeltävän reilun kahden vuoden aikana. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan. n Jos et täytä työssäoloehtoa, voit saada Kelasta työmarkkinatukea. Sitä maksetaan niille työttömille työnhakijoille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai jotka eivät viime aikoina ole olleet töissä. Työmarkkinatukea maksetaan myös niille työttömille, jotka eivät enää saa ansio- tai peruspäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen, eli tuen määrään vaikuttavat puolison tulot ja myös vanhempien tulot, jos hakija asuu vanhempiensa luona. n Jos opiskelija ei löydä kesätöitä, hän voi opiskella kesällä kesäopintotuen varassa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kesän tukikuukaudet vaikuttavat kysei sen vuoden tulorajoihin. n Sekä kesäopintotukea että työttömyysturvaa voi hakea verkossa osoitteessa kaikkia poistumia ei korvata. Mirka Malinen tietää, että työkokemus on valttia kovassa kilpailussa työpaikoista. Malisen lohtuna on tieto siitä, että hyvä koulutustaso suojaa myös nuoria työttömyydeltä. Työmarkkinoilla huonoimmassa tilanteessa ovat pelkästään perusasteen suorittaneet nuoret, joita oli vuonna 2009 yhteensä noin Heidän työllisyysasteensa on selvästi matalampi kuin enemmän koulutusta saaneiden nuorten. Unelma ohjasi kaupan alalle Mirka Malinen on työskennellyt opintojensa ohella kassamyyjänä. Hän aikoo jatkaa kassalla niin kauan kuin oman alan tehtävä löytyy. Toisaalta hieman arveluttaa, heikkeneekö motivaatio työnhakuun, jos työpaikan löytyminen venyy kovasti, etenkin jos elannon huomaa saavansa kaupan kassaltakin. Rahaa tietysti tarvitsee aina. Turhauttavaa olisi myös huomata, että opitut asiat haihtuvat mielestä, jos niitä ei saa käyttöön työelämässä. Malisen suuntautumisala, taloushallinto, on peruja yläasteajan haaveesta. Hän suoritti 9. luokan työharjoittelun lastenvaatekaupassa ja viihtyi työssä erinomaisesti. Sen jälkeen haaveilin jonkin aikaa omasta kaupasta. Sittemmin olen ymmärtänyt kuinka paljon yrittäminen vaatii. Lukiossa päätin suuntautua yleisesti kaupan alalle. Sieltä löytyy mielenkiintoinen ja monipuolinen tehtäväkenttä. Malisella ei ole mitään määrättyä työnantajaa mielessä. Yksi mieluisa työtehtävä voisi olla esimerkiksi taloushallinnon assistentti, ja jokusen vuoden kuluttua vaikkapa assistant controller eli apulaislaskentapäällikkö. Tämän ammattinimikkeen töissä on hyvin erilaisia tehtävänkuvia. Joka tapauksessa raportointiin liittyvät, vaativammat taloushallinnon tehtävät kiinnostavat. Riittävästi sopivaa koulutusta Opetushallituksessa pohditaan sitä, kuinka paljon kullakin alalla pitäisi olla opiskelijoita, jotta työvoiman kysyntään olisi sopivasti tarjontaa pitkällä aikavälillä. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointityötä on tehty Opetushallituksessa reilut kymmenen vuotta. Tuoreimmat arviot koskevat vuoden 2020 työvoiman kysyntää. Tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa. Eläkkeelle siirtyminen on kuitenkin hyvin ennakoitavissa. On huomioitava, että kaikkia poistumia ei korvata. Työelämä ja ammatit muuttuvat, kertoo opetusneuvos Matti Kimari Opetushallituksesta. Kimari tähdentää, että taloussuhdanteisiin liittyviin työvoiman kysynnän vaihteluihin ei helposti reagoida pitempikestoisen koulutustarjonnan muutoksilla. Niihin vaikuttavat pitkän aikavälin työvoimaennusteet. Muutokset ovat hitaita ja edellyttävät koulutuksen tarjoajilta suuria satsauksia. Opetushallituksessa on parhaillaan käynnissä uusi ennakointikierros, jossa arvioidaan vuoden 2025 työvoiman kysyntää. Näillä tiedoilla pyritään ennakoimaan vuoden 2016 aloituspaikkojen määriä. Työtä tehdään yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Lisäksi kehitetään osaamistarpeiden ennakointia eli mitä opetussuunnitelmissa pitäisi olla. Opetushallituksen arviot tarjoavat tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Koulutuksen järjestäjät päättävät vuosittain niille annetun järjestämisluvan puitteissa, minkä verran aloituspaikkoja milläkin alalla on. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla aloituspaikkamääriä on viime vuosina kasvatettu, muttei kuitenkaan riittävästi. Työvoiman tarve ylittää selvästi koulutuksen tarjonnan. Resurssien ohella opiskelualojen suosio vaikuttaa aloituspaikkojen määrään. Suosio ylläpitää painetta säilyttää aloituspaikkojen määrä suurena, vaikka joidenkin alojen koulutustarjontaa pitäisi ehdottomasti supistaa. Esimerkiksi kauneudenhoitoalalla on ollut vuodesta toiseen työvoiman kysyntään nähden liian suuri aloittajamäärä. Toisaalta tilanne vaihtelee alueittain. Tietyille opiskelualoille, kuten käsi- ja taideteollisuuteen, musiikkialalle ja viestintään, haetaan joukoittain, vaikka tiedetään, ettei työpaikkoja helposti löydy.

7 12 n Opiskelu&Työ Kela parantaa verkkopalvelujaan työttömille Kelan uusi asiointipalvelu työttömille aukesi maaliskuussa. Uudistuksen ansiosta työtön voi hoitaa kaikki Kelaasiansa verkossa. Työtön voi nyt tehdä myös ensimmäisen työmarkkinatuki- tai peruspäivärahahakemuksen verkossa. Aikaisemmin työttömyysturvaa on pitänyt hakea lomakkeella, mutta työttömyyspäivät on voinut ilmoittaa verkossa. Työttömyysturvaa kannattaa hakea, kun on ollut työttömänä kaksi viikkoa. Palvelu löytyy osoitteesta www. kela.fi/asiointi, ja sinne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Palvelusta näkee mm., onko peruspäiväraha tai työmarkkinatuki myönnetty ja onko työvoimapoliittinen lausunto tullut Kelaan. Sosiaaliturvaoikeutta haettava Ruotsiin ja Tanskaan yli vuodeksi lähtevien opiskelijoiden on nyt haettava Kelasta Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Uuden EU-asetuksen mukaan Ruotsiin ja Tanskaan muuttavien sosiaaliturvasta vastaava maa ratkaistaan sen mukaan, muuttaako henkilö yli vai alle vuodeksi näihin maihin tai niistä Suomeen. Alle vuoden oleskelu on tilapäistä ja yli vuoden muutto on vakituista. Sosiaaliturvaan kuulumista haetaan Kelasta lomakkeella Y38. Uuden EU-asetuksen mukaan Ruotsiin ja Tanskaan menevien opiskelijoiden ei siis tarvitse enää hakea kotipaikkaa opiskelumaasta. Muutos ei vaikuta opiskelijan oikeuteen saada opintotukea tai koulumatkatukea Kelasta. P e n t t i M ä ät tä Paltamolaisen Anja Raution päivät kuluvat työttömänä paljon ulkoillessa. Kaverina hänellä on tyttäreltä kotiin jäänyt Tiko-koira. Tytär muutti Kajaaniin opiskelemaan ravintola-alalle. Työtön uskoo, että töitä löytyy LOppU- KUUSta ON aina tingittävä. Anja Rautio haluaa elämänsä varmemmalle pohjalle. - Työttömyys ja työttömyyden pelko ovat olleet esteinä, etten ole voinut rakentaa tulevaisuuttani varmemmalle pohjalle, sanoo yksin asuva, yksihuoltajana vuosia ollut 51-vuotias paljasjalkainen paltamolainen Anja Rautio. - Asun tällä hetkellä kunnan vuokratalossa. Käyn työssä silloin, kun sitä tarjotaan. Nyt olen työttömänä, kun työsuhde työharjoittelurahalla päättyi. Yleensä työttömyysjaksot ovat olleet lyhyitä, joten uskon, että löydän töitä pian. Anja sanoo, että työttömyydestä huolimatta toimeen on tultava, vaikka valtion maksama työttömyyspäiväraha ei ole nettona kuin reilut 430 e/kk. - Sen on riitettävä. En ole ammattiliitossa enkä saa ansiosidonnaista, joka olisi valtion työttömyysturvaa suurempi. - Kun on vähän rahaa, en käytä paljon autoani, koska bensiini on kallista. Auton olen kuitenkin pitänyt, koska ei tiedä, milloin tarvitsen sitä esim. työmatkoihin. Pitää elää sen mukaan, että raha riittää. Loppukuusta on aina tingittävä, Rautio sanoo. Hän kertoo työskennelleensä työelämässään pisimpään ravintola-alalla, tarjoilijana ja vähän kokinkin ammatissa vailla ammatillista koulutusta. Työ on ollut myös oppilaitos ja opettaja. Ulkoilu ja hyvät ystävyyssuhteet piristävät, sanoo Anja ja jatkaa, että aamu alkaa yleensä jo kello 5 6 Tiko-koiran ulkoiluttamisella. - Ulkoilulenkit ovat noin tunnin mittaisia. Jos ilma on hyvä, teen päivittäin jopa neljän tunnin lenkin. Ilman koiraa tuskin tulisi niin paljon ulkoiltua. Ulkoilman hän kertoo piristävän ja samalla pitävän fyysistä kuntoa yllä. Se on tärkeää varsinkin työttömyysaikana, jolloin mieli saattaa olla usein maassa. - Kun kesä lähestyy, mieli pysyy paljon virkeämpänä, vaikka töitä ei heti löytyisikään. Muun muassa miesystävän mökillä aika kuluu kivasti, ja kai sitä tulee käytyä lavatansseissakin, Rautio arvelee. Anja sanoo odottavansa marja-aikaa, vaikka viime vuosina hän ei ole paljon marjoja myyntiin poiminutkaan. Jos oikein hätä tulee, niitä poimimalla ansaitsee jonkin verran, koska tulo on verotonta. Ruuan jatkona ne myös ovat hyviä, samoin kuin sienet. Toivoa työnsaannista hän ei sano menettäneensä, vaikka pitempiaikaista työtä hän ei usko saavansa, koska ikä alkaa olla jonkinlaisena esteenä. Hoiva-ala kiinnostaa häntä niin paljon, että hän olisi valmis vaikka vuoden koulutukseen. Pentti Määttä H i l k k a A r o l a Ei vielä kaikille työtä Paltamon täystyöllisyys tavoitetta jarruttaa talouden taantuma. Kainuun sydämessä, asukkaan Paltamossa käynnistyi runsas vuosi sitten hanke Työtä kaikille. Sen tavoitteeksi asetettiin työllistää kunnan kaikki 255 työtöntä erityisen välityömarkkinakokeilun avulla. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut Kainuussa vitsauksena kauan. Syrjäytymisen kustannukset terveydenhoito- ja sosiaalimenoissa ovat Paltamonkin kokoisessa kunnassa miljoonissa euroissa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut hanketta 22 miljoonalla eurolla. Näillä rahoilla kunnassa toimii Työväentaloksi nimetty siirtymätyöpaikka, jonka palkkalistoille työnhakijat siirtyvät heti ilmoittauduttuaan työttömäksi. Työväentalo etsii ja välittää heille työtä sekä järjestää työpajatoimintaa ja koulutusta. Nyt talon listoilla on 180 työntekijää. Työväentalon maksama palkka on ainakin hieman työttömyyskorvauksia korkeampi. Lisäksi työntekijät ovat työterveyshuollon ja usein työpaikkaruokailun piirissä. Terveellisiä elämäntapoja tukee myös se, että Työväentalo on savuton työpaikka. Paltamon kaupunginjohtaja Arto Laurikainen. Hankkeen idean takana ovat kajaanilainen yrittäjä Arto Okkonen ja entinen kansanedustaja Anne Huotari. Mallia on otettu saksalaisesta Bad Schmiedebergin kaupungista, jossa vastaavanlainen täystyöllisyyskokeilu aloitettiin jo vuonna Tämä kaupunki on Paltamon kokoinen, ja työttömienkin määrät vastaavat toisiaan. Mallin laskelmien mukaan hanke maksaa yhtä paljon kuin työttömien pitäminen työttömyyskorvauksilla. Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen korostaa, että hanke tukee aktiivisesti verrattuna passiiviseen etuuksien nostamiseen. Työ kuntouttaa. Se tuo arkeen rytmiä ja sosiaalisia verkostoja. Hankkeessa räätälöidään työt työkyvyn mukaan ja selvitetään tarvittaessa kuntoutusvaihtoehtoja. Hankkeesta on Laurikaisen mukaan oltu hyvin kiinnostuneita. Täystyöllisyyskokeilu on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja mallia esitellään jatkuvasti. Silti täystyöllisyyteen on vielä matkaa. Avoimet työmarkkinat eivät vedä tällä hetkellä. Kunnassa on yhä noin 170 työtöntä. Satu Kontiainen Opiskelu&Työ n 13 Sähköinen henkilökortti sai lisäaikaa Vain harva hyödyntää sähköistä henkilökorttia. Valtiovarainministeriön vetämän työryhmän mukaan sähköisen henkilökortin tuottamista jatketaan toistaiseksi, mutta tilannetta tarkastellaan uudelleen vuoden 2011 aikana. Työryhmän mukaan sähköiselle henkilökortille on tarpeen antaa jatkoaikaa, jotta voidaan nähdä, syntyykö markkinaehtoisia sähköisiä tunnistamisratkaisuja, kuten mobiilitunnistaminen. Lisäksi EU-tasoinen sähköisen palvelun kehitys saattaa edellyttää sähköistä tunnistautumista, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas. Valtiovarainministeriö on myös kiinnostunut kartoittamaan erilaisia tulevaisuuden ratkaisuja esimerkiksi Kelan, Väestörekisterikeskuksen ja pankkien kanssa yhtenäisen sähköisen tunnistamisen kehittämiseksi. Tärkeintä on, että kansalaiset voidaan tunnistaa turvallisesti sähköisessä maailmassa ja että se on kansalaisille helppoa ja luotettavaa. Noin suomalaisella on sähköisen henkilökortti. He ovat hankkineet kortin pääasiassa henkilöllisyystodistukseksi ja matkustusasiakirjaksi, sillä sitä käytetään sähköisessä tunnistamisessa vähän. Yli 99 % ihmisistä käyttää julkishallinnon, kuten Kelan ja Verohallinnon, palveluihin tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia. Jylhänkankaan mukaan henkilökortin käyttö sähköiseen tunnistamiseen on turvallisuustasoltaan korkea. Henkilökortin käyttö hankaloittaa se, että sähköinen tunnistaminen edellyttää tietokoneeseen sisäänrakennettua tai siihen liitettyä lukulaitetta sekä ohjelmistoa. Pankkitunnisteita on siihen verrattuna selvästi helpompi käyttää. Hilkka Arola Yhä useampi lukiolainen sai opintotukea Kela maksoi lukiolaiselle opintotukea luku vuonna Se on 23 % enemmän kuin kaksi lukuvuotta aikaisemmin. Opintotukea saavien lukiolaisten määrää lisäsi vanhempien tulorajojen nosto 30 %:lla. Opintotukea lukuvuonna sai kaiken kaikkiaan opiskelijaa. Opintolainan valtiontakaus myönnettiin opiskelijalle. Päiväraha Suomesta Toukokuun alusta alkaen toisessa EU-maassa töitä hakevalle työttömälle maksetaan työttömyysetuudet suoraan Kelasta tai työttömyyskassasta. Aiemmin etuudet maksoi työnhakumaa. Kelan työttömyyspäivärahalla tai työttömyyskassan ansiosidonnaisella päivärahalla voi lähteä toiseen EU-maahan työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi. Ennen lähtöä työnhakija pyytää Kelasta tai työttömyyskassastaan EU-massa esitettävän lomakkeen U2. Kun työhakija hakee EU-maassa töitä ja päivärahan maksaa Kela, työttömyysajan ilmoitus tehdään tavalliseen tapaan joko Kelan asiointipalvelussa internetissä tai postittamalla TT2-ilmoitukset. Matka-avustus harvinaista Helmikuussa 2010 Kela maksoi matka-avustusta 194:lle työmarkkinatukeen oikeutetulle. Joulukuussa 2009 matkaavustuksen saajia oli 295. Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Helmikuussa Kela maksoi matka-avustusta yhteensä euroa. Matka-avustus on 26,53 e/pv.

8 14 n Koti&Perhe Kela-Kerttu käynnistyi vauhdikkaasti Maaliskuun alussa avautui Suomi24.fi:ssä Kelan sosiaalisen median kokeilu, Kela- Kerttu. Kelan omalla palstalla perhe-etuuksien asiantuntijat vastaavat lapsiperheiden kysymyksiin. Palsta käynnistyi erinomaisesti. Kahden ensimmäisen viikon aikana palstalla kävi henkilöä ja viestejä luettiin kertaa. Palstalle on tilausta: joka vuorokausi sinne tulee useita kymmeniä uusia kysymyksiä. Vastaavanlaista palstaa toivotaan myös muille asiakasryhmille. Kela-Kerttu vastaa asiakkaiden kysymyksiin toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen kokeilun tulokset arvioidaan ja mietitään, onko tällaiselle palvelulle tarvetta. Moni lapsi käyttää lääkkeitä Moni alle 12-vuotias suomalaislapsi käyttää lääkkeitä. Itä- Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 17 % lapsista käytti kyselyajankohtana, keväällä 2007 vähintään yhtä lääkärin määräämää lääkettä. Yleisimmin käytettyjä reseptilääkkeitä olivat hengityselinten sairauksien lääkkeet, erityisesti astmalääkkeet, sekä kortisonivoiteet ja antibiootit. Itsehoitolääkkeitä oli käyttänyt niin ikään 17 % lapsista. Jos vanhempi käyttää itse lääkkeitä, hän lääkitsee myös useammin lastaan. Asumistukea haettu entistä enemmän Kelaan tuli viime vuonna lähes yleisen asumistuen hakemusta. Se on 16,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja suurin määrä sitten vuoden 1994, jolloin tuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. V e s a- m At t i Vä ä r ä Alikersantti Jussi Saarinen viihtyy armeijassa mutta kaipaa kotiväkeä. Aada viihtyy isän seurassa. Isä on armeijassa Alikersantti Jussi Saarinen, 21 v, on päässyt viikonlopuksi kotiin. Puolitoistavuotias Aada-tytär ei päästä isää hetkeksikään näköpiiristään. ILta- LOMALLA EHtii KOtiin. Aina kun tulen kotiin, huomaan, että Aada on oppinut jotain uutta. Uusia sanoja tulee koko ajan, ja tyttö kävelee ja kiipeilee jo täyttä vauhtia. Ponit ovat tällä hetkellä hänen mielestään se kovin juttu. Aada tykkää myös piirrellä. Jos jokin lastenohjelma tuntuu mukavalta, hän haluaa katsella sen aina uudestaan ja uudestaan, onnellinen isä kertoo. Jussi on päässyt palveluspaikaltaan Turun Pansion laivastoasemalta hyvin lomille. Joka kolmas viikonloppu on kiinni, mutta muuten viikonloput ovat olleet vapaita. Kun palveluspaikka on samassa kaupungissa, iltalomallakin ehtii hyvin kotiin. Perheellisenä olen saanut silloin tällöin myös yövapaita, mikä on hienoa. Aada tietää, että isä on armeijassa, mutta ei hän tietenkään ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Hän ei ihmettele edes isän outoja vaatteita. Jos olemme olleet yhdessä koko päivän ja joudun lähtemään, ennen kuin Aada on nukahtanut, tytölle tulee itku. Jussi kertoo viihtyneensä armeijassa. Kunto on noussut ja ruoka on hyvää. Parasta on palvelu laivalla: hienot maisemat ja laivan omanlainen tunnelma. Mutta kotona viihdyn tietenkin paremmin kuin armeijassa. Aadan ja Jennan vuoksi. Eikä kotona ole joku koko ajan käskemässä. Mitä nyt tietenkin Jenna joskus vähän yrittää, Jussi naurahtaa. Parikymppinen isä ei ole tavallinen tapaus. Miten Jussi arvelee isyyden muuttaneen häntä? Lapsi on aikuistanut ja opettanut ottamaan vastuuta. Asioita pitää nyt suunnitella kauemmaksi kuin päivän päähän. Rahankäyttöäkin täytyy miettiä uudella tavalla. Jussin lomille pääsy helpottaa tietenkin myös vaimon, Jennan arkea. Lähihoitajaopiskelija on parhaillaan työharjoittelussa. Pienen lapsen vanhemmilla vapaa-aikanakin riittää tekemistä. Jennalle tämä on ollut varmasti rankkaa, kun päivään ei jää lainkaan omaa aikaa, Jussi pohtii. Jussi on siviiliammatiltaan kuorma-autonkuljettaja. Hän kertoo, että heitä huoletti etukäteen, miten perhe pärjää taloudellisesti, kun isä lähtee armeijaan. Onneksi pistimme ajoissa hakemukset Kelaan. Saamme nyt sotilasavustuksena perusavustusta ja asumisavustusta. Kelalta voi saada lisäksi tukea joihinkin hankintoihin, vaikkapa lastenvaunuihin. Jussi pääsee armeijasta heinäkuussa. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä osittain auki. Olen hakenut armeijaan aliupseeriksi. Jos se ei onnistu, yksi mahdollisuus on, että palaan kuorma-autonkuljettajaksi. Mutta ennen kaikkea odotan tulevaisuudelta tavallista arkielämää. Vakituinen työpaikka olisi kiva saada, niin voisi miettiä oman asunnon ostoa. Siviiliaurinko sarastaa jo. Pian se paistaa täydellä terällä, Jussi Saarinen toteaa. Matti Välimäki S o t i l a s a v u s t u s n Asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi Kela maksaa sotilasavustusta. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. n Helmikuussa sotilasavustuksella oli saajaa. 220 asevelvollista sai perusavustusta, 5196 sai asumisavustusta, 40 erityisavustusta. Opintolainan koroja maksettiin 17 asevelvolliselle, samoin elatusavustusta. Keskimääräinen sotilasavustus oli 305,60 e/kk. Helmikuussa avustusta maksettiin kaikkiaan euroa. V e s a- m At t i Vä ä r ä Ei mikään tavallinen ambulanssi Turun seudulla toimiva lasten mielenterveysambulanssi ei kiidä paikalle pillit soiden. Palvelun tehtävä on antaa uutta virtaa lapsen hoitoverkostolle kotikunnassa. Kun lapsen mieli järkkyy, paha olo on usein kytenyt jo pitkään. Monenlaisia keinoja on ehkä kokeiltu, mutta auttajien konstit tuntuvat loppuvan. Apuun voidaan Turun seudulla kutsua mielenterveysambulanssi, joka tekee erikoissairaanhoidon konsultointityötä lasten psykiatrisissa ongelmissa. - Ambulanssitiimiin kuuluu erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri, kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Matkaan lähtee aina työpari, sosiaalityöntekijä Laura Tulensalo kertoo. Ambulanssitiimi työskentelee osana Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston akuuttityöryhmää. Sen toiminta-aluetta on koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saaristosta Satakunnan rajoille. Toiminta alkoi elokuussa. Tiimi on tähän mennessä tavannut 38 perhettä, ja käyntejä on ollut vajaat 60. Potilaat ovat yleensä alakouluikäisiä. Ambulanssin kutsuu yleensä koululääkäri tai lastenpsykiatrian aluepoliklinikka. Jokaisessa tapauksessa harkitaan, tarvitseeko lapsi osastojakson vai onko avohoito paras vaihtoehto. - Tapaamme lapsen, perheen ja lasta hoitavan verkoston. Joskus käynnin perusteella todetaan, ettei avohoito riitä, vaan tarvi- TYKS:n lastenpsykiatrian mielenterveysambulanssin työntekijät sosiaalityöntekijä Laura Tulensalo ja psykologi Riia Tammisto lähtevät auttamaan mielenterveysvaikeuksissa olevia lapsia. Koti&Perhe n 15 taan osastojaksoa, psykologi Riia Tammisto sanoo. - Lähetteellä halutaan ulkopuolinen mielipide lapsen tilanteesta. Ambulanssityöhön kuuluu hoitoverkoston konsultointi ja aktivointi niin, että kaikki tahot varmasti toimivat yhdessä järkevällä tavalla lapsen ja perheen hyväksi. Ambulanssilla ei ole omia potilaita. Riia Tammisto kuvailee ambulanssityön päätavoitteeksi sen, että lapsi tuntisi olonsa paremmaksi omassa kasvuympäristössään. - Osastohoitojakso voi jäädä irralliseksi, jos sen jälkeistä perushoitoa ei ole suunniteltu. Usein verkosto kokoontuu vasta, kun tilanne on kriisissä, vaikka se voisi olla pysyvä työkalu lapsen ja perheen hyväksi. - Tietoa ja ajatuksia pitää välittää avoimesti ammattilaisten kesken. Perheen osallistuminen on hyvin tärkeää. Lapsi itsekin kannattaa ottaa mukaan sanoittamaan kokemustaan ja keskustelemaan vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Se voi olla hänelle voimaannuttavaa, Tulensalo jatkaa. Työn tukena on terveydenhuollon hanke, jonka pilottiprojekti ambulanssi on. Toiminta halutaan kuitenkin projektiajan jälkeen juurruttaa pysyväksi osaksi lastenpsykiatrista hoitoa. Elina Teerijoki Pitkä isäkuukausi lähestyy Perheissä, joissa vanhempainpäivärahakausi on alkanut tänä vuonna, isät saavat peräti 36 arkipäivän isäkuukauden. Vanhempainpäivärahakausi alkaa yleensä äitiysrahalla paitsi adoptioperheissä, joissa se alkaa vanhempainrahalla. Vuoden alun adoptioisillä isäkuukausi voi alkaa jo elokuussa ja biologisilla isillä aikaisintaan lokakuussa. Kela tarvitsee tiedon, käyttääkö isä isäkuukautensa, viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhempainrahan päättymistä. Isäkuukausi on käytettävä yhtäjaksoisesti 180 päivän kuluessa vanhempainraha kauden päättymisestä. Lisätietoja ja apua päivärahakausien laskemiseen saa Kelan nettisivuilta. n i na k AV e r i n e n Äitiyspakkaus jatkaa ekolinjalla Kela suosii kestävää kehitystä. Viime vuonna äitiyspakkauksesta jäivät kokonaan kertakäyttövaipat. Niiden sijasta on kaksi kestovaippaa, joista toinen on nyt all-inone- käyttövalmis vaippa. Uutuutena ovat myös konepestävät kestoliivinsuojat, joiden materiaalina on hengittävä mutta vuotamaton mikrokuitu. Ulkohaalarin päällyskankaassa on edellisvuoden tapaan mukana kierrätysmateriaalia. Vaaleanharmaan haalarin vuorikangas on pehmoista puuvillatrikoota. Pakkauksen tuotteet valitaan äitiysavustusraadissa. Asiakaspalautteiden perusteella pakkaukseen otettiin esimerkiksi takaisin kevyt toppahaalari. Mukana on silti viime vuoden uutuus, villasekoitekankainen potkupuku. Uusi äitiyspakkaus tulee jakoon näinä päivinä, toukokuun puolivälin jälkeen.

9 16 n Terveys Terveys n 17 Osasairauspäivärahan käyttö lisääntyy Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa osasairauspäivärahaa sai yhteensä 553 henkilöä, viime vuonna saajia oli 343. Osasairauspäivärahan ehdot muuttuivat vuodenvaihteessa. Päivärahaa voi nyt saada työkyvyttömyyden alusta alkaen omavastuuajan jälkeen. Muutos näyttää lisäävän osasairauspäivärahan käyttöä. Viime vuonna osasairauspäivärahalla oli kaikkiaan saajaa. Päivärahan käytön keskeisimmät syyt olivat edellisen vuoden tapaan mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät ohittaneen mielenterveydenhäiriöt päivärahan perusteena. Nuorten ja keski-ikäisten päivärahan saajien määrä on kaksinkertaistunut. Taksitodistus voi olla myös pitkäaikainen Kelan matkakorvausta varten kirjoitettava todistus (SV 67) taksin tai muun ns. erityisajoneuvon käytöstä voidaan kirjoittaa yhtä käyntiä varten, määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva eli pitkäaikainen todistus voidaan kirjoittaa esimerkiksi vammaiselle henkilölle, joka tekee usein matkoja terveydenhuollon yksiköihin. Se käy kaikilla Kelan korvaamilla matkoilla, jotka tehdään julkisen terveydenhuollon yksikköön tai Kelan järjestämään kuntoutukseen. Todistuksen matkakorvausta varten allekirjoittaa lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Todistus annetaan potilaalle, joka toimittaa sen Kelaan. Kela tallentaa tiedot ja lähettää potilaalle kirjeen, jolla tämä voi vastedes osoittaa erityisajoneuvon tarpeen kuljettajalle taksimatkan yhteydessä. A r i Ko r k a l a Tsemppiä tarvitsee myös tsemppaaja Fysioterapeutti Päivi Hyppölä, 49, hakee Aslak-kuntoutuksesta tsemppiä, että hän vuorostaan jaksaisi tsempata muita. Fysioterapeutti Päivi Hyppölä ja kuntoutuskumppanit nimesivät itsensä Gipinä Gimmoiksi. Aslakilla Päivi Hyppölä varmistelee myönteistä työvirettä tuleville vuosille. Raumalainen Hyppölä aloitti maaliskuussa varhaiskuntoutuksen Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Kumppaneina on yhdeksän muuta hoitoalan ammattilaista. - On hyvä kokea työ myös ohjattavan näkökulmasta, hän kiteyttää. Työssään Hyppölä kuntouttaa lähinnä pitkäaikaissairaita. Hän on toiminut Rauman terveyskeskuksen fysioterapeuttina jo 20 vuotta. - Työssäoloaikana ammattini eläkeikä on noussut 58:sta 65:een. Uskon fyysisen kuntoni kestävän, mutta myös henkisesti on jaksettava, että voin innostaa muita, Hyppölä pohtii. Työkaverit toivottivat onnea, kun Hyppölä kertoi päässeensä Kelan Lounais-Suomen vakuutusalueen kurssille. Myös Hyppölän palkanmaksaja eli Rauman kaupunki LUULin OLEvani HyväSSÄ KUnnOSSA. tukee kuntoutusta. Osastonhoitaja lähiesimiehenä puolsi Hyppölän hakemusta palkallisesta työlomasta, ja kaupunki järjesti sijaisen. Muutama Hyppölän työkavereista on jo aiemmin käynyt Aslakin. He kertoivat kuntoutuksen käyvän työstä. Hyppölä uskoo sen nyt, sillä runsas liikunta tuntuu kropassa. - Luulin olevani hyvässä kunnossa. Kuntotestit paljastivat, että etenkin vatsalihaksia pitää vahvistaa. Aluksi Aslakin osallistujat listasivat tavoitteensa työkirjaan. Hyppölä lupasi jatkaa liikuntaa, kuten len- ASLAK-kuntoutusta kehitetään Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke ( ) on loppusuoralla. Hankkeessa kehitetään kuntoutuslaitosten, työterveyshuollon, työnantajien, työntekijöiden ja Kelan yhteistyönä työikäisten kuntoutukseen uusia toimintatapoja, jotka soveltuvat nykyistä paremmin vastaamaan muuttuneen työelämän ja työterveyden vaatimuksia, joita asettavat mm. ikääntyvät työntekijät ja jatkuvat muutokset työpaikoilla. Tavoitteena on saada aikaan entistä tehokkaammin työelämässä selviytymistä tukevaa kuntoutusta. topallon peluuta ja lihaskuntoharjoittelua. - Kun liikun jo tarpeeksi, pyrin säilyttämään tasoni. En tarvitse enempää, kun ikää kuitenkin tulee. Kankaanpään Aslak-ryhmässä on hoitohenkilöstöä sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Kymmenen ennestään toisilleen vierasta naista majoittuu kolmessa huoneessa. Tämä edistää tutustumista. - Kun tulemme eri työpaikoista, yksilötavoitteet korostuvat. Itse olisin saanut parhaimmin vertaistukea, jos mukana olisi toinenkin kuntoutusalan ammattilainen. Ihmistyö ja äitiys kuitenkin yhdistävät meitä, Hyppölä sanoo. Hän kertoo naisjoukon hakevan tukea paljolti samoihin jaksamisasioihin. Kun naiset yhdessä pähkäilevät henkisiä tavoitteita, niitä oppii pukemaan sanoiksi. Nukkumisen lisääminen on Hyppölän päätavoite sekä terveyden että henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Hän sanoo joskus heräävänsä koti- tai työmurheisiin. Hän pyrkii kuitenkin kehittämään myönteistä ajattelua, jotta unenlaatu paranisi. Kaikkeen ei voi vaikuttaa. Fysioterapeutin työajasta huomattava osa kuluu tietokonepäätteellä. Kun moni kirjoittaa samassa huoneessa yhtaikaa ja joku puhuu puhelimeen, keskittyminen häiriintyy. Hyppölä tunnustaa olevansa viime tipan ihminen, mutta aikoo jämäköityä ja keskittyä olennaiseen. Aslak loppuu ensi tammikuussa viiden päivän jaksoon. Sitä ennen naiset tapaavat toisensa kesäkuussa 12 päivän jaksolla. Hyppölä kaavaili maaliskuussa, että vielä on muutama kuukausi aikaa treenata ennen välietappia. Hannu Kaskinen K u n t o u t u s kk u r s s e i l l a e n t i s t ä v ä h e m m ä n v ä k e ä n Kelan kuntoutusta sai viime vuonna kaikkiaan kuntoutujaa. Heistä 40 % osallistui erityyppisille kuntoutuskursseille. Kursseille osallistui 5,6 % vähemmän kuntoutujia kuin vuotta aiemmin. Erityisesti harkinnanvaraisilla sopeutumisvalmennuskursseilla oli aiempaa vähemmän kuntoutujia. Yksi syy kuntoutuskurssien osallistujien vähenemiseen oli se, että keskeisten sairausryhmien kursseissa vaihtui sopimuskausi. Vuonna 2008 Kela kilpailutti vuosille uudet kurssityypit. Uusista kursseista entistä suurempi osa oli varsinaisia kuntoutuskursseja. Niiden osallistujamäärä pieneni viime vuonna vain 1,8 %. Kelan kuntoutusmenot olivat viime vuonna yhteensä 305 milj. euroa, mikä oli 1,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kehittämisen perustana ovat mm. ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus ASLAK ja työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus Tyk. Hankkeeseen liittyvässä viidessä kokeilussa kehittämiskohteina ovat ASLAK- ja Tyk-kuntoutuksen avomuotoisuus, kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutuksen jaksotus ja pituus, kuntoutuksen liitännät työhön, verkko-oppiminen sekä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö. A S L A K - k u r s s i t v u o s i n a Kuntoutujat Kustannukset, milj. 22,8 23,5 22,8 23,1 23,9 23,2 23,3 24,5 Vuonna 2009 ASLAK-kuntoutuksessa oli eniten kuntoutujia tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairauksien vuoksi, yhteensä kuntoutujaa. Hermoston sairauksien vuoksi kuntoutujia oli 975 ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 761. J u h a ta n h ua Lahden terveyskioskin vetäjä Helena Launiemi tutkii Kauko Savanderin korvaa. Terveyskioski tarjoaa matalan kynnyksen palveluita keskustan kauppakeskuksessa. Kävijämäärät ovat ylittäneet odotukset. Terveyskioskiin ostosten lomassa Lahti avasi maaliskuussa Suomen toisen terveyskioskin. Terveydenhuollon matalan kynnyksen toimipiste on siellä, missä ihmisetkin ovat: keskustan kauppakeskus Triossa, vaatekauppojen ja ravintoloiden tuntumassa. Terveyskioski tarjoaa kaikille avoimia hoitajatasoisia terveyspalveluita ilman ajanvarausta. Tarjolla on muun muassa terveysneuvontaa, palveluohjausta sekä verenpaineen, verensokerin ja lihasvoiman mittausta. Arkiaamuna 56 neliön kioskissa on viiden ihmisen jono, joka kuitenkin purkautuu nopeasti. Moni mittauttaa verenpaineensa tai mittaa sen itse. Kauko Savander tuli tarkistuttamaan korvaansa, joka tuntui ilkeältä. Hän sai ohjeeksi mennä korvahuuhteluun terveyskeskukseen. Pienen odottelun jälkeen asia hoitui hyvin. Tänne oli helppo tulla, kun tämä on tuttu talo Trion historian alusta, Savander sanoo. Terveyskioskissa työskentelee kolme ammattilaista: fysioterapeutti, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Kioski on avoinna maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Erityisiä vetonauloja emme tarvitse, vaan jo alku on osoittanut, että ihmiset ovat kiinnostuneita terveydestään. Tarve oli olemassa. Monet ovat ihmetelleet, miten tällaista ei ole keksitty aiemmin, terveyskioskin vetäjä Helena Launiemi sanoo. Kävijöitä on ollut joka päivä 60 80, kaksinkertaisesti tavoitteeseen verrattuna. Mikä tärkeintä, olemme saaneet kiinni esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät ole tienneet sairastavansa verenpainetautia. Päähänpisto on tuonut heidät sisään. Tällainen ehkäisevä työ maksaa itsensä taatusti takaisin sekä henkilön että yhteiskunnan kannalta, Launiemi sanoo. Ensimmäinen terveyskioski on toiminut viime kesäkuusta Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa. Niin Ylöjärven kuin Lahdenkin kokeiluja rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Puolueettomana tutkimusosapuolena mukana on Tampereen yliopisto, jonka selvityksen mukaan ylöjärveläiset ovat olleet kioskiin tyytyväisiä. Uusi palvelu tavoittaa ihmiset joustavasti ja purkaa terveyskeskuksen painetta. Leena Huovila

10 18 n Eläkkeellä Moni tekisi joustavia töitä eläkkeellä Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että 55 vuotta täyttäneistä, työssäkäyvistä suomalaisista 78 % haluaisi jatkaa joustavaa työntekoa eläkkeellä ollessaan. Opteamin ja Eteran tutkimukseen vastanneet olivat eläkkeelle jäämisen kynnyksellä. Lyhytaikaiset sijaisuudet kiinnostavat vastaajia, eivätkä he ole valmiita luopumaan kokonaan eläkkeen tuomasta ajankäytön vapaudesta. Vastaajista 42 % tekisi oman työuransa mukaista työtä, mutta paljon on myös kiinnostusta suuntautua johonkin uuteen. Työnantajan Kela-maksu pois Työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin vuoden alusta. Sen jälkeen valtio rahoittaa sekä kansaneläkkeiden kustannukset että kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Lainmuutoksen tarkoituksena on alentaa työvoimakustannuksia. Muutos ei vaikuta kansaneläkkeen saajien asemaan. Keskieläke e/kk Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen mukaan Suomessa asuvien työ- tai kansaneläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke vuoden 2009 lopussa oli e/kk. Vuotta aiemmin se oli e/kk. Perhe- tai osa-aikaeläkettä saavat eivät ole mukana luvuissa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miehille maksettiin eläkettä viime vuoden lopussa keskimäärin e/kk, naisille e/kk. Miesten ja naisten eläkkeiden ero johtuu pääosin eripituisista työurista. Takuueläke tulossa Hallitus antoi huhtikuussa lakiesityksen takuueläkkeestä, joka korottaisi pienimpiä kuukausieläkkeitä noin 680 euroon. Esityksen mukaan Kela alkaisi maksaa takuueläkkeitä maaliskuussa T i m o L i n d h o l m Kittiläläinen Taito Maunula on juuri palannut virkistyslomalta ja on tyytyväinen. Virkistyslomalla taivaallinen olo Kittiläläinen Taito Maunula, 79, on saanut nauttia ilmaisesta virkistyslomasta ja konserttiretkestä paikkakunnan muiden ikäihmisten kanssa. Kittilän Ihmiset ry, vuoden verran toiminut vapaiden ihmisten kansalaisliike, järjestää lomia 75 vuotta täyttäneille. Sain kutsun virkistyslomalle terveyskeskuksen kautta. Auto tuli tuohon pihalle hakemaan, eikä kolmen päivän aikana kulunut yhtään rahaa, kertoo syksyllä 80 täyttävä Taito Maunula. Kittilän syrjäkylien 75 vuotta täyttäneet pääsevät 20 hengen ryhmissä virkistyslomalle matkailukeskukseen sesonkiaikojen ulkopuolella. Kylätoimikunnat ja terveydenhoitajat tekevät aloitteen lomalle pääsevistä, eikä ikäraja ole ehdoton. Suru tai sairaus voi olla syy, jonka vuoksi virkistysloma katsotaan aiheelliseksi. Kolmeen päivään mahtui paljon yhteistä keskusteluaikaa, muistelua, vesivoimistelua ja muuta rentouttavaa liikuntaa. Lisäksi oli poliisin pitämä turvallisuusluento sekä terveyskeskuslääkärin muistiluento. Ihmiset alkoivat avautua ja uskalsivat kertoa ajatuksistaan. Oli erittäin hyvä tavata ihmisiä, joita ei ollut nähnyt vuosikymmeniin. Tuttujen kanssa keskusteleminen oli yksi kohokohta, Maunula kiittää. Mukaan oli helppo tulla, kun toiminta oli ohjattua mutta silti vapaamuotoista. Eräskin oli ihmetellyt, mihin hän on sauvansa unohtanut. Hän virkistyi niin. Joku totesi kävelleensä kymmenen kertaa pidempiä matkoja kuin kotonaan. Tällainen iloinen tapahtuma on henkisesti tärkeä. Jos henkisen puolen kanssa pärjää, tulee kehokin mukana, Maunula miettii. Kittilän Ihmiset ry:n toiminnan takana ovat Kari ja Satu Salonen ja monet muut talkootyötä tekevät kuntalaiset. Yritysmaailmassa uran tehnyt Salosen pariskunta muutti Helsingistä Kittilään kolme vuotta sitten. Kari Salonen mietti, miksi matkailukeskuksen luppoaikaa ei käytettäisi paikallisten ikäihmisten virkistykseksi. Jotta juttu olisi lähtenyt liikkeelle, siihen oli suhtauduttava kuin yrittämiseen: täytyy uskoa ideaan ja lähteä täysillä toteuttamaan sitä. On uskallettava ottaa riskejä, Kari Salonen sanoo. Toiminta rahoitetaan henkilö- ja yritysjäsenmaksujen avulla. Yhteisöjäsenet maksavat vähintään 200 euron maksun. Majoituspalvelut saadaan niiden tarjoajilta omakustannushintaan. Mitään hakemusbyrokratiaa tai varallisuuteen liittyvää tarveharkintaa emme harrasta. Lomalla pääosassa ovat ikäihmiset itse, jotka saavat omanikäistään juttuseuraa, kertoo Satu Salonen. Viime vuonna virkistyslomia järjestettiin viisi, ja niihin osallistui yhteensä noin sata ihmistä. Tänä vuonna pyritään vähintään samaan. Riitta Ahonen TuttUJEn tapaaminen on kohokohta. A n n e Y r jä nä Iäkkäille enemmän ja tehokkaampaa kuntoutusta Kela kehittää ikääntyneiden erityistarpeisiin entistä paremmin vastaavia ja tehokkaampia kuntoutusmalleja. Geri-hankkeen aikana vuosina yhteensä ikääntynyttä kuntoutujaa osallistuu kuntoutuskursseille. Kohderyhminä ovat 65 vuotta täyttäneet aivohalvauspotilaat, tuki- ja liikuntaelinpotilaat sekä dementoituneet kotona asuvat henkilöt, joiden liikuntaja toimintakyky on heikentynyt. Hankkeessa selvitetään, minkälainen kuntoutus vaikuttaa parhaiten ikääntyneen henkilön itsenäisen elämän, elämänlaadun ja elämän tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Kela ottaa hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä vakiintuneeksi harkinnanvaraiseksi kuntoutustoiminnaksi vuosina Tavoitteena on, että entistä useampi yli 65-vuotias pääsee tuolloin kuntoutukseen. Tällä hetkellä noin yli 65-vuotiasta osallistuu vuosittain Kelan jo vakiintuneen kuntoutustoiminnan kursseille. Kursseja on mm. tuki- ja liikuntaelin- ja monisairaille, omaishoitajille, reumaa, hengityselin- ja sydänsairauksia sairastaville, aivohalvauspotilaille ja näkövammaisille. Kelan yli 65-vuotiaille suuntaama kuntoutus täydentää terveydenhoitoa ja on vaativaa moniammatillista kuntoutusta. Hilkka Arola Kuntoutuskurssilla opittu innostaa jatkamaan harjoituksia myös kotona, Eivor Kanckos sanoo. Uudenkaarlepyyn sairaskodin 65+ -kuntoutuksen jälkeen hän tunsi olonsa pirteämmäksi ja kehonsa notkeammaksi. Kela vei sosiaaliturva tietoa Aurinko rannikolle Kela ja Eläketurvakeskus järjestivät Espanjan Aurinkorannikolla helmikuussa kolme yleisötilaisuutta, joissa käsiteltiin ulkosuomalaisten sosiaaliturvaa. Kaksi tilaisuutta oli suunnattu eläkeläisille ja yksi työssäkävijöille sekä opiskelijoille. Sosiaaliturva-asiaa kuuli yhteensä runsaat 400 Espanjassa asuvaa suomalaista. Kertasimme sosiaaliturvan lähtökohtia eli minkä maan sosiaaliturvaan ulkomailla asuva henkilö missäkin tilanteessa kuuluu ja milloin sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa ulkomaille. Sairaanhoitoa, lääkeasioita ja eläkkeitä käsiteltiin omissa esityksissään, kertoo tilaisuuksia emännöinyt Kelan ulkomaan yksikön johtaja Maini Kihlman. Aurinkorannikolla asuu talvisin suomalaista. Heistä noin on Espanjassa pysyvästi asuvia eläkkeensaajia, joiden sairaanhoidosta Suomi vastaa. Erityisesti kuuntelijoita askarruttivat toukokuussa voimaan tulevat EU:n uudet sosiaaliturvan yhteensovitusasetukset ja niiden vaikutus eurooppalaisen sairaanhoitokortin käyttöön. Espanjassa vakituisesti asuvat eläkeläiset saavat kortin toukokuun alussa Suomesta, kun se Eläkkeellä n 19 aiemmin on annettu asuinmaasta. Sairaanhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä oli paljon. Suomalaiset reseptit eivät käy Espanjassa, mutta maasta toiseen ei välttämättä voi viedä tarpeeksi lääkkeitä pitkää oleskelua varten, Kihlman selittää. Reseptin saaminen terveyskeskuksesta on monissa paikoissa hyvin hankalaa, kertoivat paikalla olevat suomalaiset. Tunnelmia julkisessa terveydenhuollossa ovat kiristäneet tunnetun poliitikon Juan Carlos Rodriques Ibarran puheet terveysturisteista, jotka tulevat maahan hoidattamaan itsensä kuntoon espanjalaisten piikkiin. Espanjassa eläkeläiset ovat oikeutettuja ilmaisiin lääkkeisiin. Suomihan maksaa Espanjalle hoidosta, jota suomalaiset turistit saavat eurooppalaista sairaanhoitokorttia vastaan ja eläkeläiset lomakkeella E121, Kihlman muistuttaa. Aurinkorannikolle on toivottu suomalaisten viranomaisten neuvontapalvelua. Pipsa Lotta Marjamäki Lisätietoja ulkomailla asuvien suomalaisten sosiaaliturvasta kela.fi > henkilöasiakkaat > Maahan- ja maastamuuutto. P i p s a L o t ta m A r ja m ä k i Tulkkauspalvelun siirto etenee Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy syyskuun alussa kunnilta Kelaan. Asiakkaiden oikeudet palvelun käyttöön säilyvät ennallaan. Kela saa kunnilta toukokuun loppuun mennessä nykyisten tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot. Asiakkaiden ei tarvitse erikseen olla yhteydessä Kelaan palvelun siirron takia. Tulkkauspalveluhakemusten ratkaisutyö keskitetään Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen Turkuun. Syyskuusta alkaen asiakkaat tilaavat tulkin eri puolella Suomea sijaitsevien välityskeskusten kautta. Etätulkkauksen laitteita ja apuvälineitä myönnetään asiakkaille vasta, kun siitä on kehittynyt todellinen vaihtoehto lähitulkkaukselle. Kunnat ovat jatkossa edelleen vastuussa puhe- ja kuulovammaisten sekä kuulonäkövammaisten henkilöiden tarvitsemista muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Noin joka kolmas vahinko korvataan Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna potilasvahinkoilmoitusta. Määrä on noin 10 % pienempi kuin kolmen edellisen vuoden keskiarvo. Korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin tapausta. Niistä 90 % oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli 7 % ja muita vahinkoja 3 %. Kaikista korvatuista vahingoista neljännes oli tapahtunut yksityisessä ja muut julkisessa terveydenhoidossa. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa sekä raajamurtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Viime vuonna maksettiin potilasvakuutuksista korvauksia kaikkiaan 30 miljoonaa euroa.

11 20 nn Etuudet nn Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2010 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Tarkempia tietoja eri etuuksista saat Kelan esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta Terveys Esitteet: Kun sairastat, Kuntoutukseen ja Työterveyshuolto Puhelinpalvelu: Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauksen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kelakorttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on nykyisin noin %. Kelan taksoihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin taksat. Perhe-etuuksien asiakasraati kokoontui keväällä ensimmäiseen kokoukseensa. Kaksi uutta asiakasraatia Kaksi uutta etuuksiin keskittyvää asiakasraatia aloitti keväällä toimintansa Kelassa. Perhe-etuuksien ja työttömyysturvan asiakasraadit käsitelevät, arvioivat ja tuovat asiakkaan näkökulman Kelan perhe-etuuksiin ja työttömyysturvaan liittyvään toimintaan. Opiskelija-asiakasraati ja eläkeasioiden, vammaisetuusasioiden sekä yleisen asumistuen asiakasraadit ovat jo vakiinnuttaneet toimintansa. Raatien jäsenet edustavat järjestöjensä kautta laajaa asiakaskuntaa. Kelan johtaja Helena Pesola kiittelee asiakasraatien toimintaa. Raatien jäsenet rakentavat osaltaan entistä parempia Kela-tuotteita asiakkaille. He esimerkiksi testaavat Kelan verkkopalveluja, kehittävät lomakkeita, päätös- ja kirjetekstejä sekä antavat vinkkejä Kelan esitteisiin. He esittävät näkemyksensä myös asiakkaiden tulevaisuuden tarpeista. Pesolan mukaan asiakasraatitoiminta mahdollistaa ennakkoluulottoman ja ennakoivan otteen ammentaa asiakkailta uusia ideoita Kelan palvelujen kehittämiseksi. Hilkka Arola Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa yksityisen suuhygienistin hammaslääkärin määräämistä hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Korvaus on aina haettava Kelasta. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Na na U i t t o Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta. Lääkekorvaus n Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat kuitenkin 3 euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 672,70 euroa, ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta ilmoituksen lisäkorvausoikeuden täyttymisestä. Näyttämällä tätä ilmoitusta saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan koko naan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 e/ km. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähintään opintotuen mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä sekä viimeistään silloin, kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta ja aikuisten psykoterapiaa. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, joka on vähintään 22,04 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Vammaistuki on korvaus sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta ja/tai erityiskustannuksista. Perusvammaistuki on 85,59 e/ kk, korotettu vammaistuki 199,71 e/ kk ja ylin vammaistuki 387,26 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Hoitotukea maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai maahanmuuttajan erityistuen saajalle. Perushoitotuki on 57,32 e/kk, korotettu hoitotuki 142,70 e/kk ja ylin hoitotuki 301,75 e/kk. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Työterveyshuolto on yleensä työntekijälle maksutonta. Koti&Perhe Esitteet: Lapsiperheelle, Asumiseen tukea, Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta ja maahanmuutto Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1 12 (24) arkipäivältä vanhempainrahan jatkoksi, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Tämän ns. isäkuukauden pidennys koskee isiä, joiden puolison äitiysraha alkaa tai sen jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,04 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 100 e/kk, toisesta 110,50 e/kk, kolmannesta 141 e/kk, neljännestä 161,50 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,60 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 26.5., 24.6., 23.7., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 314,28 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,46 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,19 e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 160,00 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 134,55 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 90 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 139,54 e/kk/lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,04 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyystai leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea saavat henkilöt. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Kun muutat vakinaisesti Suomeen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelijalle ja Työttömälle Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan ja ottaa selvää, miten ne vaikuttavat opintotukeen. Laskentaohjelma löytyy internetistä www. kela.fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei sitä saa. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä asiointi. Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan. Koulumatkatuki n Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa-

12 22 nn nn Etuudet Tehtävät n 23 asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omasta kassastaan ja muut Kelasta. Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta: työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 25,63 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,86 e/pv, kahdesta lapsesta 7,13 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,19 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. k e l a s s a t ö i s s ä Asiantuntijalääkäri perehtyy taustoihin Tuili Tuuponen on tehnyt Kelan kanssa yhteistyötä heti lääkäriksi valmistuttuaan eli 1970-luvun puolivälistä alkaen. Uransa alkuvuosina hän työskenteli muun muassa Keuhkovammaliiton koululääkärinä. Näinä vuosina yhteistyö Kelan kanssa tiivistyi, ja hän toimi päätoimensa ohella yli 20 vuotta Oulun Kelassa kuntoutusryhmän lääkärijäsenenä. Vakuutuslääketieteen pätevyyden vuonna 2007 saanut Tuuponen on työskennellyt viimeiset 10 vuotta Kelan asiantuntijalääkärinä Oulussa. Hänen erikoisalaansa ovat keuhkosairaudet. Kelan asiantuntijalääkärit toimivat vakuutuslääketieteellisinä asiantuntijoina sairauteen perustuvien hakemusten arviointitehtävissä sekä niihin liittyvässä sidosryhmäyhteistyössä. Kelassa on tällä hetkellä kaikkiaan 258 asiantuntijalääkäriä, joista valtaosa on osa-aikaisia. Tuuposen sydäntä lähellä ovat nuoret. Nuoren kuntoutusrahan arviointi on yksi haastavimmista töistä. Siinä on arvioitava, onko sairaudesta olennaista haittaa ja tuleeko ammatillinen kuntoutus mahdollisesti kysymykseen. Tämä on enemmän kuin arviointien kirjoittamista. Tapauksiin täytyy perehtyä syvällisesti, koska kyseessä ovat pitkälle elämään vaikuttavat ratkaisut ja mahdollisuudet. Tuuponen on Oulun yliopiston dosentti, joten kouluttajan rooli jatkuu yhteistyössä potilasta hoitavien lääkärien kanssa. Hän on mukana Kelan kokeilussa, jossa kehitetään yhteistyötä työterveyslääkärien ja Kelan asiantuntijalääkärien välillä. Kokeilu on kiehtova mahdollisuus parantaa varhaista puuttumista. Yhteistyön kehittäminen on kaikille osapuolille etu, koska näin kuntoutuminen saadaan alkuun ilman tarpeettomia viivytyksiä. Satu Kontiainen Kelan töitä on tarjolla osoitteessa Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuja voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on 9 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,41 e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työhistorian jälkeen, tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatukeen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Na na U i t t o Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matkaavustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Esitteet: Eläkkeelle ja Omaisen kuoltua Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Työeläkettä ovat mm. työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet sekä leskeneläkkeet. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 518,12 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,54 e/ kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 207,38 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 1 075,30 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 20,37 e/kk/lapsi. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Rintamalisät ja veteraanilisä n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 45,64 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea Kela alkaa maksaa verotonta veteraanilisää 50 e/kk niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Maahanmuuttajan erityistuki n Iäkäs tai työkyvytön maahanmuuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta saada Kelasta erityistukea, jonka täysi määrä on sama kuin täysi kansaneläke. Sitä kuitenkin pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä osa puolison tuloista. Perhe-eläke n Kela maksaa kansaneläkelain perusteella yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8- vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu 301,27 e/kk alkueläke kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 55,43 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 83,84 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Kela palvelee monin tavoin n Verkossa, puhelimessa ja toimistossa asioinnin lisäksi voit hoitaa Kela-asioitasi yhteispalvelupisteissä. Kun asioit lääkärissä tai apteekissa, Kela-korvaus vähennetään monesti suoraan laskun loppusummasta, eikä sinun tarvitse hakea sitä enää erikseen. Kela lähettää asiakkailleen vuosittain myös paljon asiakaskirjeitä mm. asiakkaan saamista päätöksistä. Ristikko 2/2010 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 2/2010 Palautepalvelut HELSINKI 1. Paljonko oli työ- tai kansaneläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke viime vuoden lopussa? a) e/kk b) e/kk c) e/kk 2. Paljonko potilaat säästivät lääkekuluja viitehintajärjestelmän vauhdittaman hintakilpailun vuoksi viime vuonna? a) 10 milj. euroa b) 40 milj. euroa c) 60 milj. euroa Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta 3. Mitä on ASLAK? a) Kelan tutkimustoimintaa Lapissa b) ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta c) ajankohtaista sairausvakuutuslakiasiaa 4. Kuinka monelle työmarkkinatuen saajalle Kela maksoi matka- avustusta helmikuussa 2010? a) 194:lle b) 255:lle c) 447:lle 5. Missä Kela ja Eläketurvakeskus järjestivät ulkosuomalaisten sosiaaliturvaa koskevia tiedotustilaisuuksia helmikuussa 2010? a) Espanjassa Aurinkorannikolla b) Portugalissa Madeiralla c) Kanadassa Ottawassa 6. Mitä Kela-Kerttu tekee? a) Lajittelee Kelan jätepapereita b) Esiintyy Kelan luontoseuran tilaisuuksissa c) Neuvoo Kelan perheetuusasioissa Suomi24.fi:ssä Ristikko 1/10 ratkaisu Elämässä 1/2010 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Marja-Leena Laurila, Porvoo, 20 euroa voitti: Anna Ijäs, Jyväskylä, 15 euroa voittivat: Tanja Kuusisto, Parkano, Sari Eklund, Pori, Sirkka Pekki, Rantsila, Sisko Ström, Jyväskylä, Esa Laakso, Lempäälä, Vesa Vappula, Tuulos, Reijo Hallikainen, Kuopio, Martti Mattila, Punkalaidun. 10 kysymystä sosiaaliturvasta 7. Kuinka monta yli 65-vuotiasta osallistuu vuosittain Kelan kuntoutuskursseille? a) noin b) noin c) noin Mihin aikaan Kelan palvelunumeroissa neuvotaan maanantaista perjantaihin? a) klo 9 15 b) klo 7 12 c) klo b, 2b, 3b, 4a, 5a, 6c, 7c, 8c, 9a, ja 10b. 9. Kuinka monelle Kela maksoi sotilasavustusta helmikuussa 2010? a) 5 232:lle b) 3 871:lle c) 2 901:lle 10. Mitä tarkoittaa Kelan Kyky-hanke? a) Kyvyt esiin -hanke b) Yhteistyöllä työkykyä -hanke c) Parhaan kykynsä mukaan -hanke Oikeat vastaukset:

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot