Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 70/2001 vp Porin työttömyystilanne Eduskunnan puhemiehelle Poria on jo pitkään vaivannut korkea työttömyys. Viimeaikaisten tilastojen mukaan Porin työttömyys on noin 7 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Erityisen suuri ongelma Porissa on pitkäaikaistyöttömyys sekä ikääntyneiden (yli 50-vuotiaiden) työttömyys. Niinpä viimeisten tilastojen mukaan Porissa oli kaikkiaan pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita) peräti eli 30,4 % kaikista työttömistä. Se on 3,3 % korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömistä oli yli kaksi vuotta työttöminä olleita 1 173, mikä taas oli 16 % kaikista työttömistä. Määrä oli 3,1 % korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Yli 50-vuotiaita työttömiä Porissa oli 2 566, mikä on 35,1 % kaikista työttömistä. Vastaavasti koko maassa heitä oli 32,0 %. Vajaakuntoisia työttömistä oli 832 eli 11,8 % kaikista. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, on aiheuttanut Porissa noidankehän, jossa kaupungin verotulot pysyvät alhaisina ja toisaalta sosiaalimenot ovat korkeat. Niinpä työmarkkinatuella oli Porissa vuoden 2000 joulukuussa henkilöä eli 45,9 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Peruspäivärahalla tai toimeentuloturvalla tai kokonaan tukien ulkopuolella oli työttömistä 632 henkilöä, mikä on 8,6 % kaikista työttömistä. Kun lasketaan yhteen työmarkkinatukeen oikeutetut ja muut peruspäivärahalla/toimeentuloturvalla tai ilman mitään tukea olevat, heidän yhteinen lukumääränsä oli eli 54,3 % työttömistä työnhakijoista. Vastaavasti samana ajankohtana työttömyyskassojen jäseniä Porin työvoimatoimistossa oli eli 45,7 % työttömistä työnhakijoista. On syytä mainita, että ansiosidonnaisella työttömyysturvalla oli muutama vuosi sitten lähes 80 % työttömistä ja, kuten tilastot osoittavat, viime vuosien kehitys on johtanut ns. uusköyhyyden lisääntymiseen. Porissa myönnettiin toimeentulotukea vuonna 1999 yhteensä henkilölle, ja heistä työttömyyden, työttömyysturvan viivästymisen tai karenssiajan vuoksi sai toimeentulotukea eli noin 48 % kaikista saajista. Toimeentulotukea sai vuoden aikana ruokakuntaa ja avustuskertoja oli , joista kerralla oli asiakkaiden oman ilmoituksen mukaan työttömyydestä aiheutuva peruste. Toimeentulotuen suuruus oli vuonna 1999 Porissa kotitaloutta kohden kuukaudessa mk ja henkilöä kohden 871 mk. Vastaavasti koko maassa keskimäärin kotitaloudet saivat toimeentulotukea kuukaudessa 279 mk enemmän eli mk ja henkilöä kohden 269 mk enemmän kuin Porissa eli mk/kuukausi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2000 toimeentulotukipäätöksiä tehtiin Porissa ja toimeentulotukea sai ruokakuntaa, joissa oli perheenjäsentä. Porissa esim. lasten elatusmaksuista vuonna 2000 tuli noin 9 Mmk:n nettomenot, jotka johtuivat pääasiallisesti siitä, että elatusvelvolliset eivät voineet suorittaa elatusmaksujaan, koska olivat työttöminä työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla. Toimeentulotukeen käytettiin rahaa 39,5 Mmk vuonna Versio 2.0

2 Ihmisten hätää ja toimeentulon vaikeutta kuvastaa Porin seurakunnan ruokapankin olemassaolo ja sen varsin laaja käyttö. Seurakunnan ruokapankki jakoi EU-ruokaa vuonna 2000 yhteensä kg yli talouteen, joissa lapsia oli 444. Ruokaa saa vasta varsin perusteellisen selvityksen jälkeen asianomaisten todellisesta elämäntilanteesta. Ruokapankin asiakkaista (80,4 %) oli työmarkkinatuella, toimeentulotuella tai sairauspäivärahalla olevia henkilöitä. Lisäksi Porissa seurakunta on pitänyt ruokalatoimintaa, jota käyttää päivittäin satoja ihmisiä. Porissa, kuten eräillä muillakin paikkakunnilla maassamme, seurakunta tekee merkittävää työtä vähäosaisten hyväksi työtä, joka periaatteessa kuuluu kunnille ja valtiolle. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työministeriö valmistelee ns. Taipaleen mallin käyttöönottoa, jonka pääpaino on selvittää ihmisten omista lähtökohdista heidän elämäntilanteensa ja ryhtyä toimenpiteisiin esim. työttömyyseläkkeelle siirtymiseksi tai kuntoutuksen järjestämiseksi. Lehtitietojen mukaan työministeri Tarja Filatov on arvioinut, että työvoimatoimistoissa on asiakkaita, joiden osalta työhallinnon työllistämiskeinot on käytetty loppuun. Työministerin mukaan voidaan katsoa, että he eivät kuulu työvoimaan. Edelleen työministeri on korostanut, että nyt tehtävillä toimenpiteillä pyritään lopettamaan ihmisten pallottelu luukulta luukulle ja selvittämään heidän todellinen tilanteensa perusteellisilla kartoituksilla. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne tuhannet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet hylkääviä eläkeratkaisuja yhden tai useamman kerran tai joiden työ- ja toimintakyky sekä sosiaalinen elämänhallinta ovat heikentyneet pitkäaikaisen työttömyyden aikana. Voidaan sanoa, että he ovat tosiasiassa täysin työkyvyttömiä eikä kuntoutusmahdollisuuksia ole. Pori sopisi erinomaisesti ns. Taipaleen mallin kokeilualueeksi. Porille tyypillistä on myös se, että työttömyys yleensä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasaantunut tiettyihin suuriin kaupunginosiin. Tällaisia kaupunginosia ovat mm. Sampola, Pihlava ja Pormestarinluoto. Käytännössä näissä kaupunginosissa lähes joka toinen on työtön, vaikka viralliset tilastot osoittavatkin hieman alempia lukuja. Kiistämätön tosiasia on, ettei Porin korkea rakenteellinen työttömyys alene ilman erityistoimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Siksi työvoimahallinnon pitäisi yhdessä Porin kaupungin kanssa käynnistää erityisprojekti Porin pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Tällöin tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ja yrittää löytää myös uusia tapoja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Porin vaikeasta työttömyystilanteesta ja aikooko hallitus ryhtyä yhdessä Porin kaupungin kanssa toimenpiteisiin, joilla käynnistetään pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen katkaisemiseen tähtäävä projekti? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001 Mikko Elo /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 70/2001 vp Mikko Elo /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 70/2001 vp: Onko hallitus tietoinen Porin vaikeasta työttömyystilanteesta ja aikooko hallitus ryhtyä yhdessä Porin kaupungin kanssa toimenpiteisiin, joilla käynnistetään pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen katkaisemiseen tähtäävä projekti? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Hallitus on tietoinen siitä, että Poria on pitkään vaivannut korkea työttömyys. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on koko maassa selvästi laskenut, vaikeasti työllistettävien osuus pitkäaikaistyöttömistä on lisääntynyt. Siitä syystä on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi. Työttömyys kokonaisuudessaan on viime vuosina kehittynyt erittäin myönteisesti. Myös Satakunnassa työllisyys on parantunut, mutta kuitenkin hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tämän vuoksi ja johtuen myös vaikeasta pitkäaikaistyöttömyyden ongelmasta Satakunta on kuluvan vuoden työvoimapoliittisten määrärahojen alueellisessa jaossa saanut edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti enemmän kuin mikään muu alue. Edelliseen vuoteen verrattuna koko maassa määrärahat vähenivät vajaat 10 % ja Satakunnassa vastaavasti kasvoivat noin 8 %. Määrärahat käytetään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta arvioi valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä, että noin prosenttia pitkäaikaistyöttömistä olisi henkilöitä, jotka perusteellisten tutkimusten jälkeen voisivat päästä eläkkeelle. Valtion vuoden 2001 talousarviossa on osoitettu erikseen 10 miljoonaa markkaa työvoimapalvelujen erityismenoihin (mom ) pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen. Työministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen ja alueellisesti organisoidun hankkeen, jossa selvitetään työmarkkinoilla tosiasiassa työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytykset. Työministeriö on antanut toimintaohjeet työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastoille pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi koko maassa. Työministeriön antamien ohjeiden mukaisesti työvoimatoimistojen on käytettävä toiminnassa hyväksi niitä toimintatapoja, joista saatiin hyviä kokemuksia dosentti Ilkka Taipaleen vastaavissa hankkeissa. Valtioneuvoston hyväksyttyä työvoimapalvelujen erityismenoihin osoitetun määrärahan alueellisen jaon työministeriö on vahvistanut pitkä-aikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen osoitetun 10 miljoonan markan määrärahan alueellisen jaon TE-keskuksille ja niiden työvoima-osastoille. Työministeriö korostaa antamissaan ohjeissa, että työvoimatoimistojen on tarkoituksenmukaista ottaa eläke-edellytysten selvityksiin mukaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömien ryhmät. Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on Porissa ja muualla maassa paljon ikääntyneitä, yli 55-vuotiaita henkilöitä, joiden mahdollisuudet palata työelämään ovat monessa tapauksessa olemattomat. Tehostettujen eläkeselvitysten tarpeessa ovat myös ne työttömät työnhakijat, joille on tyypillistä erityisen pitkä- 3

4 Ministerin vastaus aikaisen työttömyyden kierre, monien ongelmien kasautuminen, heikko psyykkinen ja fyysinen työkunto ja vähäiset koulutus- ja kuntoutusedellytykset työmarkkinoille. Mainitut ryhmät ovat usein eri asiantuntijoiden mukaan käytännössä työmarkkinoilla työkyvyttömiä henkilöitä. Näiden työnhakijoiden jäljellä oleva työkyky on useimmiten niin heikko, ettei heillä katsota olevan realistisia kuntoutusmahdollisuuksia työelämään. Hoitavat lääkärit ovat suositelleet monille eläkeratkaisua, mutta huolimatta eläkettä puoltavista lausunnoista nämä työnhakijat ovat saaneet hylkääviä eläkeratkaisuja yhden tai useamman kerran. Työministeriö edellyttää, että työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosastot nimeävät toiminnan kehittämistä varten enintään 2 4 suurta/keskisuurta työvoimatoimistoa, joiden käyttöön nimenomaan pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen tarkoitetut määrärahat jaetaan. Toiminnan tehokas organisointi edellyttää, että kullekin organisaatiotasolle paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti on määritelty asiassa selkeät vastuut. Työministeriön ohjeiden mukaisesti työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen on ryhdyttävä välittömästi organisoimaan omilla alueillaan pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittelytoimintaa. Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston on käynnistettävä omalla alueellaan niiden pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen, joiden osalta työhallinnon työllistämiskeinot on käytetty loppuun. Näin Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vastuulla on käynnistää sille osoitettujen määrärahojen puitteissa erityisprojekti, jossa selvitetään porilaisten pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytykset yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Työministeriö asettaa toiminnan kehittämistä, ohjausta ja seurantaa varten valtakunnallisen ohjausryhmän. Siihen pyydetään edustajat sosiaalija terveysministeriöstä, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta, eläkejärjestelmästä, kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyötoimikunnasta, työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastolta ja työvoimatoimistosta. Toimintamallia ja siitä saatuja hyviä käytäntöjä voidaan käyttää hyväksi kuntouttavaa työtoimintaa koskevan ja siihen liittyvän lainsäädännön tullessa voimaan , jolloin pitkäaikaistyöttömien tarve terveydentilan ja työkunnon tutkimuksiin on arvioitava heille laadittavien aktivointisuunnitelmien yhteydessä. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 70/2001 vp Mikko Elo /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 70/2001 rd: Är regeringen medveten om den svåra arbetslöshetssituationen i Björneborg och ämnar regeringen tillsammans med Björneborgs stad vidta åtgärder för att starta ett projekt som syftar till att bryta långtidsarbetslösheten och utslagningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Regeringen är medveten om att Björneborg länge plågats av hög arbetslöshet. Trots att långtidsarbetslösheten i hela landet klart sjunkit, har andelen långtidsarbetslösa som är svåra att sysselsätta ökat. Därför bör alla möjliga sätt användas för att bryta speciellt långtidsarbetslösheten. Arbetslösheten i sin helhet har under de senaste åren utvecklats mycket positivt. Också i Satakunta har sysselsättningen förbättrats, men dock långsammare än i landet i genomsnitt. Av denna anledning och också på grund av det svåra problemet med långtidsarbetslöshet har Satakunta vid den regionala fördelningen av årets arbetskraftspolitiska anslag fått proportionellt sett mer än någon annan region jämfört med i fjol. Jämfört med fjolåret minskade anslagen i hela landet med knappt 10 %, medan de i Satakunta ökade med ca 8 %. Anslagen används speciellt för förebyggande och minskande av långtidsarbetslöshet. I samband med behandlingen av budgetpropositionen för år 2001 uppskattade riksdagens statsutskott att ca procent av de långtidsarbetslösa är personer som efter grundliga undersökningar kunde bli pensionerade. I statsbudgeten för år 2001 har det skilt anslagits 10 miljoner mark för specialutgifter inom arbetskraftsservicen (mom ) för att utreda de långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar. Arbetsministeriet har inlett ett riksomfattande och regionalt organiserat projekt, där man utreder pensionsförutsättningarna för långtidsarbetslösa som i själva verket är arbetsoförmögna på arbetsmarknaden. Arbetsministeriet har gett arbetskrafts- och näringscentralernas arbetskraftsavdelningar direktiv om att i hela landet utreda de långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar. I enlighet med arbetsministeriets direktiv skall arbetskraftsbyråerna i sin verksamhet utnyttja de metoder av vilka man fick goda erfarenheter i docent Ilkka Taipales motsvarande projekt. Sedan statsrådet godkänt den regionala fördelningen av det belopp som anslagits för specialutgifter inom arbetskraftsservicen har arbetsministeriet ratificerat den regionala fördelningen mellan TE-centralerna och deras arbetskraftsavdelningar vad gäller det belopp på 10 miljoner mark som anslagits för att utreda de långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar. I sitt direktiv framhäver arbetsministeriet att det för arbetskraftsbyråerna är ändamålsenligt att i utredningarna om pensionsförutsättningarna inkludera de grupper av långtidsarbetslösa som är i den allra svåraste situationen. I den grupp av långtidsarbetslösa som finns i Björneborg och på annat håll i landet finns många äldre personer över 55 år vilkas möjligheter att återvända till ar- 5

6 Ministerns svar betslivet i många fall är obefintliga. I behov av effektiverade pensionsutredningar är också de arbetslösa arbetssökande för vilka det är typiskt med en ond cirkel av speciellt långvarig arbetslöshet, en anhopning av många problem, en svag psykisk och fysisk arbetskondition och minimala utbildnings- och rehabiliteringsförutsättningar för att kunna återvända till arbetsmarknaden. Enligt olika sakkunniga är nämnda grupper i praktiken ofta arbetsoförmögna på arbetsmarknaden. Den arbetsförmåga dessa arbetssökande har kvar är ofta så svag att de inte anses ha realistiska rehabiliteringsmöjligheter att komma tillbaka till arbetslivet. De skötande läkarna har för många rekommenderat en pensionslösning, men trots utlåtanden som förordat pension har dessa arbetssökande en eller flera gånger fått avslag då det gällt pensionslösningar. Arbetsministeriet förutsätter att arbetskraftsoch näringscentralernas arbetskraftsavdelningar för utvecklandet av verksamheten utnämner högst 2 4 stora/medelstora arbetskraftsbyråer, till vilka anslagen uttryckligen för utredning av de långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar beviljas. En effektiv organisering av verksamheten förutsätter att man för varje organisationsnivå fastställt klara ansvar lokalt, regionalt och på riksnivå. I enlighet med arbetsministeriets direktiv bör arbetskrafts- och näringscentralernas arbetskraftsavdelningar omedelbart inom sina egna områden börja organisera en utredning av de långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar. Arbetskraftsavdelningen vid Satakunta arbetskrafts- och näringscentral bör inom sitt eget område börja utreda pensionsförutsättningarna för de långtidsarbetslösa för vilka arbetsförvaltningens sysselsättningsåtgärder är slutanvända. Sålunda är Satakunta arbetskrafts- och näringscentral ansvarig för att inom ramen för de anslag som beviljats centralen starta ett specialprojekt, där man i samarbete med Björneborgs stad utreder pensionsförutsättningarna för de långtidsarbetslösa i Björneborg. För utvecklandet, styrningen och uppföljningen av verksamheten tillsätter arbetsministeriet en riksomfattande styrningsgrupp. Till den kallas representanter för social- och hälsovårdsministeriet, kommunens social- och hälsovård, pensionssystemet, samarbetskommissionen för rehabiliteringens kundservice, arbetskrafts- och näringscentralernas arbetskraftsavdelningar och arbetskraftsbyrån. Verksamhetsmodellen och de goda tillvägagångssätt man fått därav kan utnyttjas då lagstiftningen om rehabiliterande arbetsverksamhet och relevant lagstiftning träder i kraft , varvid de långtidsarbetslösas behov av undersökningar gällande hälsotillstånd och arbetskondition bör bedömas i samband med de aktiveringsplaner som skall uppgöras för dem. Helsingfors den 29 mars 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 6