FIN 696 H-VENE S/Y PUHURI 1982

Transkriptio

1 PUHURI

2 FIN 696 H-VENE S/Y PUHURI 1982

3 PUHURI Puhurin Pojat ry:n ja Puhurin Poikien tuki ry: n virallien jäsenlehti vuodesta 1954 Maaliskuu 1/2016 Numero 215 Tääsä numerossa: Valaistumisia 4 Kevään merkkejä 5 Tarpojien koloviikonloppu 6 Puhurin kevät 7 Sudenpenturetki Kokko Toimintakertomus vuodelta Purjehdusvuorokaudet Toimintasuunnitelma vuodelle Mehiläisistä ja kukkasista (aikuisten oikeesti) 20 Vanhempainkerhon tapahtumia 23 PuhuriUutiset 24 Jäsenluettelo 25 PUHURI Numero 215 Painos 100 kpl Issn Puhurin Pojat ry. Uudenmaankatu Turku otto.galder@gmail.com Päätoimittaja Otto Glader Taitto Otto Glader Toimituskunta Timo Mäkinen Niilo Koivisto Teemu Kivinen Kuvat Otto Glader Hunaja.net/Mehiläishoitajain Liitto Kyösti Heino Painopaikka Puhurin Pojat ry. Uudenmaankatu Turku

4 P Ä Ä K I R J O I T U S Valaistumisia OTTO GLADER Kevät on taas täällä. Aurinko paistaa jo kirkkaasti, jäät sulavat ja mieli tekisi jo merelle. Viime viikonloppuna kurjet ja laulujoutsenet piristivät omilla oodeillaan keväälle. Ennen purjehduskautta on kuitenkin vielä paljon puuhaa: veneet pitää kunnostaa kunnialliseen kuntoon, riihitys odottaa jo aivan nurkan takana ja partioparaatikin kutsuu jo innokkaita marssijoita Turun kaduille osoittamaan ryhdikkyyttä ja hyvää partiomieltä. Omalla kohdallani on tapahtunut muunlaistakin valaistumista kuin kevään tuomaa luonnon valoa. Olin pääsiäisenä kouluttamassa vuotiaita ryhmänohjaajia ryhmänohjaajakurssin jatkokurssilla eli tuttavallisemmin ässiksellä. Yksi koulutusaiheistani oli partiomenetelmä, johon myös valaistumiseni liittyy. Vaikka kyseiseen partion toimintatapoja ja keinoja saavuttaa partion päämäärät kuvaavaan teoriaan olen aikaisemminkin lukuisissa yhteyksissä törmännytkin olen sitä aiemmin muutaman kerran kouluttanutkin koen vasta nyt ässikisen koulutusta suunnitellessani todella ymmärtäneeni, miksi tätä teoriaa niin hyvänä pidetään ja miksi myös meidän puhurin poikien kannattaisi sille ajoittain ajatella. Niille jotka eivät muista tahi tiedä, kerrottakoon hyvin lyhyesti mikä se sellainen partiomenetelmä oikein on. Kyseessä on teoria, jota toteuttamalla pitäisi käsissä olla avaimet hyvän partiotoiminnan ja partion päämäärien saavuttamiseksi. Partiomenetelmä koostuu kahdeksasta osa-alueesta, joiden kaikkien tulisi näkyä partiotoiminnassa, jollei nyt kaikkien jokaisessa kokouksessa, niin vähintään päivän retkillä jo ainakin. Nämä maagiset osa-alueet ovat: nousujohteisuus, tekemällä oppiminen, toiminta luonnossa, vartiojärjestelmä, symboliikka, aikuinen tuki, päivän hyvä työ ja sitoutuminen partion arvoihin. Valaistumista en kokenut niinkään sisällön tai sen soveltamisen suhteen, olen toki jo aiemmin myös tiennyt että partiomenetelmän pitäisi toiminnassa näkyä. Sen sijaan, kun aloin asiaa samoajille sopivaan esimerkintäyteiseen muotoon sorvaamaan, tajusin, kuinka konkreettisesti kaikki osat liittyvät toisiinsa. Jos yksikin osa pudotetaan toiminnasta pois, tulee se vääjäämättä vaikuttamaan myös muiden osien toteutumiseen negatiivisesti. Voiko nousujohteisuus toteutua ilman aikuista tukea? Entä vartiojärjestelmä ilman symboliikkaa? Tekemällä oppiminen ilman toimintaa luonnossa? Kahden osan poistaminen aiheuttanee jo todellisia ongelmia partiotoiminnan laadussa ja mielekkyydessä. Toivon jokaisen johtajan ymmärtävän tarkoitukseni. Tinkimällä vääristä asioista toiminnassa, siitä tule väistämättä liian yksipuolista, jotta partiomenetelmä ja hyvä partiotoiminta voisi toteutua. Jos tingitään esimerkiksi retkistä, pudotetaan niin tärkeitä osia pois puolen vuoden ajalta, että toiminta on enää partion irvikuva. Samaten purjehduksilla olisi hienoa, jos kippari ja försti käyttäisivät edes ohikiitävän hetken miettimällä, toteutammeko viikonlopun aikana partiomenetelmää, suurin osa palasista toteutuu luonnostaan, mutta ajatuksen aihetta voi olla esimerkiksi siinä, olemmeko vesillä hyvää merimiestapaa noudattavia purjehtijoita jotka toteuttavat päivän hyvää työtä ja onko kippari oikeasti aikuinen tuki vai pelkästään paikalla oleva aikuinen. En suinkaan tarkoita, että toimintamme olisi partiomenetelmän suhteen huonolla tolalla. Pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi merimiespassimme on hieno osoitus nousujohteisuuden ajattelemisesta. Toivon, että jatkossakin johtajat pitävät partiomenetelmän mielessään ja ajattelevat sitä toimintaa suunnitellessaan. Jos näyttää siltä, että joku osa-alue puuttuu esimerkiksi puolen vuoden aikana kokonaan, on syytä miettiä, mitä voisimme muuttaa. 4 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

5 L I P P U K U N N A N J O H T A J A N P A L S T A Kevään merkkejä TIMO MÄKINEN Kevät se sieltä alkaakin jo nostaa päätään! Arvon lukijat ovatkin varmasti jo tunteneet olonsa hieman energisemmäksi auringon valon määrän lisäännyttyä. Ainakin itsellä tuntuu olevan jotenkin pirteämpi olo kun enää on pimeää vain töihin mennessä, ei myös lähtiessä. Tämä on kevään merkeistä varmin. Toinen hyvä vuodenajan alkamisen indikaattori on Kallasvahantie 32:sessa alkava kuhina, kun mitä erilaisimpiin vuorokauden aikoihin ahkerat veneilyn harrastajat käyvät paijaamassa rakkaita vesiajoneuvojaan. Puhurin Pojat ovat tätäkin traditiota aloitelleet näin helmikuussa. Partiolippukunnan kevään merkkejä on nähty myös kolon ulkopuolella, tarpojaryhmä Mörsselit keräsi energiaa ensin tammikuussa koloviikonlopussa ja suuntasi sitten helmikuun toisella viikolla tarpomaan 15 kilometriä Kuhankuonon korpimaastossa laavuilla yöpyen. Seikkailijat viettivät touhupäivää myöskin tuona samana helmikuun viikonloppuna Turussa. Kuuluipa ajokorttiaan hyödyntäneen Andreaksen johdattaneen iskuryhmän S/Y Jotunheimille tuona vilkkaana viikonloppuna, onnittelut inssin läpäisystä! Lippukunnan samoajat ja sitä vanhemmat johtajat kerääntyivät taas jo tammikuussa lippukunnan TULEVAISUUSSEMINAARIIN, Villa Marjaniemeen, Ruissaloon. Osallistujia oli yhteensä 15 henkeä ja päivä sujui leppoisasti hyvästä ruuasta, seurasta ja saunasta nauttien. Syntyipä ohessa lippukunnan strategian pääpiirteet vuosille ja vieraileva luennoitsijamme Alajoen Kai kertoi yhdistystoiminnasta Puhurin Pojissa ja maailmalla. Kiitokset vielä Kaitsulle! Päivä ei olisi myöskään onnistunut ilman Koiviston Niilon suunnittelupanostusta sekä vanhempainkerhon maittavia ruokia, äärimmäisen iso kiitos vaivannäöstä hänelle ja vanhempainkerholle! Tulevaisuusseminaarissa jo vähän lämmittelimmekin tulevaisuuden tekijöitä uusiin haasteisiin, kertomalla mitä mikäkin tehtävä eli pesti lippukunnassa pitää sisällään. Kuulijat eivät onneksemme pelästyneet sanaa vastuu, vaan esittivät hyviä kysymyksiä ja toivon, että he ymmärsivät pestiin pyytämisen olevan pelkän nakin sijaan arvostuksen osoitus. Kun vanhemmat johtajat esittävät nuorille jotain tehtävää, he aidosti uskovat nuoren siitä suoriutuvan ja näkevät tehtävän olevan kehittävä ja kasvattava. Partiossa kasvetaan ja kehitytään juuri saamalla vastuuta itselleen sopivissa asioissa vaikka se näyttäytyykin nuorelle usein vasta jälkikäteen. Näinpä sitten helmikuun vuosikokouksessa yhdistyksen kokous päätti yhdistyksen hallituksen kooksi 9 henkeä, ja mukaan myös ensikertaa uudeksi sihteeriksi lähti Teemu Kivinen, onnittelut! Allekirjoittanut jatkaa peräsimen varressa, kiitos luottamuksesta. Odotan nousujohteista partiontäyteistä vuotta 2016! Lippukunnalla on enää vuosi aikaa juhlavuoteen 2017, milloin yhdistyksemme täyttää käsittämättömät 100 vuotta!! Juhlavuoden suunnittelu on jo käynnissä niin Tuki ry:n kuin alueen muidenkin lippukuntien kanssa. Lisää voitte kysyä minulta tai 2. LPKJ Otto Gladerilta jos jotain tulee mieleen. Loppuun tahdon toivottaa jokaiselle elämyksellistä kevättä Riihitysmajakoineen, partiotaitojen talvi SM kisoineen ja venehuoltoineen, nähdään koloilloissa ja telakalla! PS. kevät on oiva hetki tuoda kaveri tutustumaan partioon, tutustutaan ja sitten vaan kesällä aalloille! Ensi vuoden seminaariin toivomme vielä useamman pääsevän, sillä tiedän, että näissä tapauksissa isompi on vieläkin parempi. Sitä odottaessa! 5 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

6 Tarpojien koloviikonloppu TEEMU KIVINEN Tammikuun alussa tarpojien koloviikonloppua aloittivat suunnittelemaan kolon hämyisessä, savuisen sumeassa ja kovien pakkasten alijäähdyttämässä laivapäällystönhuoneessa väsymättömät ideasammot: Tarpojajohtajat. Ajatukset onnistuneen koloviikonlopun aineksista alkoivat tuntien vieriessä tiivistyä ideoiksi ja ideat sittemmin suunnitelmaksi. Viikot vierivät ja Tammikuun viimeisen viikon myötä saapui myös koloviikonloppu. Perjantaina kaikki löysivät itsensä kololta, valmiina viikonloppua varten. Majoittautuminen sujui nopeasti tarpojien muodostaessa sohvista ryhmän ja levittäessä pelikonsolinsa ja näyttönsä käyttövalmiuteen liki ennätysnopeuksilla. Alkuilta kului konsolipelien parissa iltapalaan asti, jolloin tarjolle saatiin lämpimiä voileipiä ja kaakaota. Iltapalan jälkeen kaikki asettuivat sohville katsomaan elokuvaa. Intensiivisen elokuvan ja ajatustyötä vaativan juonen seurauksena tarpojat nukahtivat jo vähän ennen loppua ja johtajatkin päättivät mennä nukkumaan elokuvan loputtua. Aamu koitti johtajille kello yhdeksän aikaan, jolloin myös aamiaisen laitto alkoi. Karjalanpiirakoiden ollessa uunissa tarpojat pääsivät aamuherätyksekseen tutustumaan alternati- ve metalliin, josta tyylinäytteen tarjosi Slipknot. Aamiaisen jälkeen siirryttiin viikonlopun ainoan talkootyön pariin; puutalkoisiin. Puita hakattiin, sahattiin ja kasattiin kolme tuntia kolon lämpimämmän tulevaisuuden takaamiseksi. Puutalkoiden lomassa onnistui vahinkojakin sattumaan: Yksi sormi pöllien välissä, yksi kirves lievästi sääreen ja aikaisemin kaiuttimen päälle kaatunut Veikka toimitettiin Timon toimesta ensiapuun tutkituttamaan kylkiluita. Puutalkoiden jälkeen ruoka maistui kaikille, tarjolla olleita kanafileitä ja ranskalaisia ei jäänyt yhtään yli, vaikka coleslawia jäikin seuraavaankin ruokailuun. Lounaan jälkeen tarpojat pelailivat vähän aikaa samalla kun johtajat kertasivat seuraavaa ohjelmanumeroa: Escape Roomia, joka toteutettiin kolon ullakolla. Tarpojien tuli suorittaa tehtävien ketju löytääkseen koodin, joka avaa lukon palkintohuoneeseen. Tarpojien pohtiessa kryptisiä arvotuksia ullakolla keittiössä valmistui lihamureke. Syömisen jälkeen tarpojilla oli aikaa pelailla ja johtajisto vetäytyi viileään majoitustilaansa. Illalla oli jälleen vuorossa elokuva, joka jaksoi pitää kaikki hereillä jännittävällä juonellaan. Illan vaihtuessa yöksi kaikki väsyivät lopulta ja päästiin nukkumaan. Aamulla oli tarjolla brunssimainen, eilisestä iltapalasta koostunut aamiainen: grahampiirakoita, nakkeja, pekonia ja paistettua munaa sekä leipää ja kahvia. Aamupäivän pelailujen jälkeen koitti siivoaminen, johon Timo oli kehittänyt pitkän lista asioista, jotka piti hoitaa ja tarpojat saivat itse neuvotella kuka hoitaa minkäkin kohdan kuntoon. Ainut ongelma muodostui tiskien tiskaamisesta, mutta siitäkin selvittiin lopulta. Kolo tyhjeni kello 15 aikaan ja kotona istuessa sisäisti viikonlopun tapahtumat: kaikkea ei saatu tehtyä, mutta kokonaisuus oli mielekäs ja toimiva. Summa summarum: tarpojia lainatakseni viikonloppu oli wöörtti [worth it; sen arvoinen]. 6 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

7 Puhurin kevät Tänä talvena S/y Puhurin suurin kunnostusprojekti on ollut pohjan huolto. Tähän kuuluu sen skrapaaminen vanhasta maalista, hionta, paklaukset ja maalaus. Suuritöinen skrapausvaihe hoidettiin viime syksynä, joten seuraavana vaiheena pääsemme nyt hiomaan pohjaa. Koko projektista on nyt siis tehty noin kolmannes. Viime kesänä Puhurissa uusittiin sähköliitäntöjä ja tarkoi- Syksyn aikana käyttöikänsä loppuun tullut peräsimen pinna korvataan uudella tukevammalla pinnalla, joka kestäänee taas pitkälle tulevaisuuteen. Veneen takaosan säilytystilaan on tarkoitus rakentaa pohjateline siellä säilytettäviä tavaroita varten. Viime keväänä kunnostetut kulkuluukun listat lakataan uudelleen kesän aikana tulleiden kulumien poistamiseksi. NIILO KOIVISTO tulevasta pohjatelineestä. Kulkuluukun lakkauksesta vastuun on ottanut Andreas. Lisäksi Artun vastuulla on eräs syksystä jäänyt huoltotyö. Näiden kaikkien töiden lisäksi tehdään normaalit jokavuotiset huoltotyöt, kuten kylkien vahaus ja perusteellinen siivous. Tavoitteena on että Puhuri olisi vesillelasku kunnossa vappuun mennessä, jotta purjehduskausi päästään aloittamaan aikataulussa. Kuten kaikki kalenteria katsoneet huomaaavat, huhtikuusta on tulossa kiireinen veneiden huoltokuukausi, joten toivon näkeväni mahdollisimman monia talkoolaisia telakalla vastuuhenkilöitä auttamassa, kun sinne apua pyydetään. Purjehduskautta odotellessa! tuksena on viedä tämä projekti loppuun asentamalla uuden pääkytkimen ja rakentamalla kunnon akkutelineet tämän kevään aikana. Uuteen radiotelineeseen suoritetaan viimeiset hionnat ennen paikalleen asennusta. Edellä mainitut työt on tänä vuonna jaettu vastuualueisiin veneiden huollosta vastaavien ihmisten kesken. Minulla vastuullani pohjaprojektin lisäksi uusi radioteline ja uusi pinna. Kalle taas vastaa pääkytkimestä, akkutelineistä ja takaosaan 7 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

8 Sudenpenturetki kokko PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

9 9 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

10 Toimintakertomus vuodelta 2015 Meripartiolippukunta Puhurin Pojat ry Vuosi 2015 oli lippukunnan 98. toimintavuosi. Vuoden toiminnalliset kohokohdat olivat perinteinen riihitysretki ja Ahvenanmaalle suuntautunut matkapurjehdus. Sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat retkeilivät sekä kevät- että syyskaudella. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Vuonna 2015 koko lippukunnan ikäkausitoiminta noudatti Suomen Partiolaisten partioohjelmaa. Lippukunnan sudenpentutoiminnassa oli keväällä 2015 yksi lauma, kilpikonnat ja syksyllä pesusienet. Kilpikonnien ja pesusienten johtajina toimivat Anna Koivisto, Johannes Siltanen ja Max Salonen. Keväällä sudenpentujen ikäkausivastaavana toimi Sami Kettinen ja syksyllä Erkki Lietzen. Sudenpennut suorittivat kokouksissaan ja retkillään Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelman mukaisia jälkiä. Laumat kokoontuivat kerran viikossa koulujen loma-aikojen ulkopuolella, ja kokouksia kertyi 25 kappaletta. Niissä osallistujia oli kaikkiaan 198 henkilöä (keskimäärin 8/kokous). Seikkailijatoiminta Kevätkaudella lippukunnan seikkailijatoiminnassa oli yksi seikkailijajoukkue, Pomot. Pomot-joukkueen johtajina toimivat Wisa Förbom, Roope Seppälä ja Juho Kankare. Seikkailijoiden ikäkausivastaavana on toiminut Jenni Loponen. Syyskaudella aloitti toinen seikkailijajoukkue Karhukopla, jonka johtajina toimivat Olavi Viitanen, Jani Laiho sekä Pomot-ryhmästä siirtynyt Wisa Förbom. Seikkailijajoukkueet toteuttivat toiminnassaan koko vuoden ajan Suomen Partiolaisten seikkailijaohjelmaa, lippukunnan omia meripartiotaitovaatimuksia soveltaen. Ryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Vuoden aikana kolokirjaan merkittyjä seikkailijakokouksia pidettiin 16 kappaletta ja osallistujia niissä oli yhteensä 87 (keskimäärin 5 osallistujaa / kokous). Tarpojatoiminta Vuonna 2015 lippukunnassa toimi yksi tarpojavenekunta, Mörsselit. Venekunnanjohtajina toimivat Niilo Koivisto, Teemu Kivinen ja Tuukka Lundelin. Tarpojat kokoontuivat keskimäärin kerran viikossa ja toteuttivat pääasiassa Suomen Partiolaisten tarpojaohjelmaa; kolokirjaan merkittyjä kokouksia kertyi vuoden aikana 25 kappaletta, ja niissä oli osallistujia yhteensä 189 (keskimäärin 8 osallistujaa / kokous). Tarpojaluotsina eli tarpojatoiminnasta vastaavana henkilönä toimi kevätkaudella ja syyskaudella. Luotsina toimi sekä kevät- että syyskaudella Timo Mäkinen. Samoajatoiminta SP:n partio-ohjelman mukainen samoajatoiminta jatkui aktiivisena vuonna Samoajaluotsin pestissä toimi Otto Glader. Samoajat kokoontuivat kololla 5 kertaa ja osallistujia oli yhteensä 24 kappaletta (keskimäärin 5 osallistujaa / kokous) Vaeltajatoiminta Lippukunnan vuotiaat jäsenet, vaeltajien toiminta ei ole ollut säännöllistä. Toiminnan vetäjänä oli Santeri Vairio. Vaeltajat toimivat yhteistyössä Kaakkois-Turun vaeltajien kanssa. Vaeltajaluotsina toimi Tuomas Mäkinen. Leiri- ja retkitoiminta Tarpojat retkeilivät saaristossa Houtskarissa Retken johtajana toimi Niilo Koivisto ja retkelle osallistui 4 tarpojaa ja 5 muuta johtajaa. Lippukunnan perinteinen riihitysmajakka oli tutulla Raasin metsäkämpällä. 10 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

11 Johtajana toimi tänä vuonna Johannes Siltanen ja kaikkiaan mukana oli 22 henkilöä. Sudenpennut järjestivät retken Tähtipirtillä, Vahdossa Retkeä johti Anna Koivisto ja osallistujia oli yhteensä 12. Kesällä lippukunnastamme osallistui 4 samoajaa, 2 vaeltajaa ja 1 aikuinen L-SP:n Huhu 2015 samoajaleirille Syksyllä järjestettiin yhteisretki Louhen Tyttöjen kanssa Kettulinnassa, Aurassa ja sinne osallistui kaikkiaan 20 henkilöä Puhurin Pojista. Purjehdustoiminta S/y Jotunheim ja S/y Puhuri laskettiin vesille toukokuussa ja telakoitiin lokakuussa. S/y Jotunheimin vuoden 2015 matkapurjehdus suuntautui Ahvenanmaalle. Matkapurjehdusten lisäksi järjestettiin venekuntalaisille ja sudenpennuille tarkoitettuja viikonloppupurjehduksia saaristossa ja iltapurjehduksia sudenpennuille Airistolla. S/y Puhurilla purjehdittiin pääasiassa Turunmaan saaristossa. Kesän aikana S/y Puhurilla järjestettiin seikkailijoille ja sitä vanhemmille tarkoitettuja viikonloppupurjehduksia ja se oli sen lisäksi pienimuotoisessa ilta-, virkistys- ja koulutuspurjehduskäytössä. Kippariluetteloihin tehtiin keväällä muutos, kun Otto Gladerille myönnettiin kipparinkirjat. Miespurjehdusvuorokausia kertyi purjehduskaudelta S/y Jotunheimin osalta yhteensä 331 kappaletta. Kaikkiaan alus vietti kotisatamansa ulkopuolella 53 vuorokautta. Lokikirjaan merkittyjä purjehdusvuorokausia kertyi s/y Puhurille yhteensä 96 kappaletta, ja liikkeellä alus oli 32 vuorokautena. Lippukuntatilaisuudet Puhurin Pojat osallistui Lounais-Suomen Partiopiiri perinteiseen kevätparaatiin Lippukunnan vahvuus oli marssissa 42 henkilöä, ja osallistumisprosenttimme oli 71,2. Saavutimme ryhtikilpailussa 1. sijan sarjassa pienet poikalippukunnat. Kevätparaati päätti samalla kevätkauden kokoukset järjestettiin lippukunnan jäsenille ja heidän vanhemmilleen avoin kahvittelutilaisuus paraativoiton kunniaksi. Syyskausi avattiin kololla koko lippukunnan yhteisellä kokouksella Kausi päätettiin puolestaan lippukunnan perinteisellä puurojuhlalla , mikä järjestettiin Turun kansalliset seniorit ry:n tiloissa. Jenni Loposen järjestämään juhlaan osallistui yhteensä 50 lippukuntalaista ja vanhempaa. Tilaisuudessa annettiin ikäkausilupauksia sekä jaettiin taitomerkkejä. Tavalliseen tapaan juhlavieraat pääsivät nauttimaan joulupuurosta ja joulupukin vierailusta. 11 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016 Huomionosoitukset Puurojuhlassa joulukuussa lippukunnan ahkerimman adventtikalenterimyyjän kiertopalkinnon sai vuonna 2015 Johannes Mäkelä. Kilpailutoiminta Anna Koivisto osallistui partiotaitokilpailu Hiipivään Haamuun Helsingissä Lippukunnan pienempi koulutusalus S/y Puhuri osallistui Marskär Open purjehduskilpailuun Johannes Siltanen osallistui L-SP:n syyspartiotaitokisoihin Koulutus- ja kurssitoiminta Lippukuntalaiset osallistuivat vuonna 2014 L-SP:n ja muiden tahojen järjestämille kursseille seuraavasti: Veneenohjaajakurssi Teemu Kivinen Ensiapukurssi 2 Anna Koivisto Turvallisesti yhdessä -koulutus Otto Glader Niilo Koivisto Mika Kuusisto Erkki Lietzen Nico Linke Timo Mäkinen Janne Roslöf Olavi Viitanen HALLINTO Jäsenistö Lippukunnassa oli vuoden 2015 lopussa 77 jäsentä jakautuen seuraavasti:

12 Aikuiset: 29 Vaeltajat: 15 Samoajat: 10 Tarpojat: 7 Seikkailijat: 11 Sudenpennut: 5 Lippukunnan kokoukset Puhurin Pojat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin kololla ja siihen osallistui 10 henkilöä. Hallitus Hallitus toimi vuonna 2015 seuraavassa kokoonpanossa: 1. lippukunnanjohtaja Timo Mäkinen 2. lippukunnanjohtaja Otto Glader Sihteeri Niilo Koivisto Taloudenhoitaja Anssi Lehto Jäsen Karl Lövgren Jäsen Johannes Siltanen Hallitus ja lippukunnan johtajaneuvostona toiminut laivapäällystö kokoontui 13 kertaa. Osallistujia laivapäällystön kokouksissa oli keskimärin 10 lippukuntalaista. Tiedotustoiminta Lippukunta on yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa julkaissut Puhuri-jäsenlehteä. Lehti ilmestyi vuonna kertaa painomäärän ollessa 100 kappaletta per numero. Lehdessä on tiedotettu lippukunnan ja Tuki ry:n toiminnasta sekä julkaistu miehistölistoja, retki- ja purjehdusraportteja ja muuta lippukunnan toimintaan liittyvää materiaalia. Puhurin päätoimittajana toimi Otto Glader. Lehden lisäksi kolon ilmoitustaulu, sähköpostilistat sekä lippukunnan www-sivut ja sosiaalinen media toimivat tiedonlähteinä. Tarvittaessa tiedotuskanavina olivat myös kokouksissa tai postin välityksellä jaetut jäsenkirjeet. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta toimi vuonna 2015 yhteistyössä seuraavien yhdistysten kanssa: Puhurin Poikien Tuki ry Lounais-Suomen Partiopiiri ry Suomen Partiolaiset ry Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry Lippukunnan edustajat ovat osallistuneet Tuki ry:n hallituksen kokouksiin ja järjestäneet yhdessä varainhankintaa ja ylläpitäneet lippukunnan käytössä olevaa kalustoa. L-SP:n kevätkokoukseen ja lippukuntafoorumiin lippukunnasta osallistuivat Timo Mäkinen, Otto Glader ja Anna Koivisto. L-SP:n syyskokouksessa Timo Mäkinen, Otto Glader ja Kalle Lövgren edustivat lippukuntaamme. Lippukunta on ottanut aktiivisesti osaa myös Kaakkois- Turun alueen lippukuntien väliseen yhteistyöhön. Koulutusaluksemme kuuluivat vuonna 2015 Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry:n alusrekisteriin. Lippukunta oli myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsen. Olemme tehneet yhteistyötä aktiivisesti lippukunnan vanhempainkerhon kanssa. Vuoden 2015 aikana vanhempainkerho kokoontui 10 kertaa ja osallistujamäärä oli keskimäärin 3 jäsentä. VARAINHOITO Kalusto ja toimitilat Vuoden mittaan kololla järjestettiin pienimuotoisia siivoustalkoita. Kolon yleisestä siisteydestä sekä varusteiden ja kokoustilojen kunnosta huolehti kalustonhoitaja. Puhuri-saari Puhuri-saari toimi kesällä purjehdusten tukikohtana. Varainhankinta Lippukunnan varainhankinta jatkui vuonna 2015 entiseen tapaansa vilkkaana. Pääpaino varainhankinnassa oli perinteisillä jouluprojekteilla (Hansan joulumyyjäiset, adventtikalenterimyynti, joulukuusikauppa ja joulupukkipalvelu). 12 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

13 TILASTOJA Vuosi Lpk:n jäsenmäärä Aikuiset Vaeltajat Samoajat Tarpojat Seikkailijat Sudenpennut Yhteensä Osanottajat Talvileiri Kesäleiri Suurleiri Riihitys Partiomarssi Miespurjehdusvrk Purjehdusvrk Retki- ja leirivrk PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

14 Purjehdusvuorokaudet PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

15 15 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

16 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Vuosi 2016 on Puhurin Poikien 99. toimintavuosi. Vuoden päätavoitteina on monipuolisen ja mielekkään partiotoiminnan ylläpitäminen, sekä samoaja että vaeltajatoiminnan kehittäminen. Tämän lisäksi lippukunnan jäsenmäärää pyritään nostamaan yli 85 jäseneen. Vuoden 2016 merkittävämpiä tapahtumia ovat Itämerelle suuntautuvat matkapurjehdukset, sekä haluttaessa järjestettävä lippukunnan oma kesäleiri nuoremmille ikäkausille. Tarpojia, samoajia ja vaeltajia tulee osallistumaan Suomen Partiolaisten suurleirille, ROIHU:lle. Ryhmiä kannustetaan osallistumaan piirin ja muiden lippukuntien järjestämiin kisoihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen peruspartiotoimintaan ja jäsenmäärän kasvattamiseen. Yhteis- ja partiohengen merkitystä korostetaan. Tuki ry:tä pyritään avustamaan mahdollisuuksien mukaan venetilin riskittömässä kartuttamisessa. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Sudenpennut noudattavat Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelmaa. Lippukunnassa toimii keväällä yksi ja syksyllä kaksi sudenpentulaumaa. Laumat kokoontuvat kololla toimintasuunnitelmiensa mukaisesti vii- koittain (pl. koulujen loma-ajat). Syksyllä otetaan mahdollisimman monta uutta sudenpentua. Sudenpennuille järjestetään kevätkaudella yksi yhteinen viikonloppuretki. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään sudenpennuille myös puuhapäivä tai te ta kololla. Syystoimintakaudella järjestetään ainakin yksi sudenpenturetki. Jokaiselle sudenpennulle tarjotaan mahdollisuus osallistua vähintään yhdelle ilta- ja viikonloppupurjehdukselle s/y Jotunheimilla. Venekuntatoiminta (seikkailijat, tarpojat ja samoajat) Venekunnat noudattavat toiminnassaan Suomen Partiolaisten ikäkausiohjelmaa lippukunnan omien meritaitovaatimusten ohella. Seikkailijavartioita toimii keväällä kaksi ja syksyllä kaksi ryhmää/joukkuetta. Tarpojaryhmiä toimii niin ikään yksi sekä kevät- että syyskaudella. Samoajat toimivat kevät ja syykauden yhdessä ryhmässä. Sudenpentujen ja seikkailijoiden vuoden päätapahtumat ovat talviretki ja purjehdukset kesäkaudella. Samoajien vuoden päätapahtumia ovat ROIHU 2016 sekä matkapurjehdukset. Venekunnat kokoontuvat toimintasuunnitelmiensa mukaisesti viikoittain koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Samoajaryhmien toimintaa venekunnanjohtajien omana tukiverkkona pyritään tehostamaan tarjoamalla venekunnanjohtajille parempia eväitä tehtävistään suoriutumiseen. 16 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

17 Samoajaryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti viikon välein kevät- ja syystoimintakausien aikana. Samoajatoiminnan puitteissa järjestetään venekunnanjohtajille mm. omia koulutustilaisuuksia ja retkiä, näistä ensimmäisenä LPK:n tulevaisuusseminaari 2016 tammikuussa. Lisäksi pyritään kohottamaan venekunnanjohtajien ryhmähenkeä ja luomaan venekunnanjohtajista tiiviimpi joukko esimerkiksi nuoremmille lippukuntalaisille. Venekuntia kannustetaan ja avustetaan omatoimiseen retkeilyyn. Jokainen venekunta järjestää mahdollisuuksien mukaan oman venekuntaretken kevät- ja syyskaudella. Venekuntatoiminnassa painotetaan mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä monipuolisen ja mielekkään toiminnan toteuttamiseksi. Riihitys-majakka toteutetaan keväällä kohteenaan jokin lähialueen korpimaastoista. Venekuntia kannustetaan lippukunnan koulutusalusten käyttöön osana syyskauden toimintaa. Venekuntia avustetaan toimintasuunnitelmien tekemisessä ja toiminnan toteuttamisessa tarpeen mukaan. Uusia ideoita pyritään myös tukemaan taloudellisesti mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on säilyttää venekuntatoiminta suunnitelmallisena ja mielekkäänä. Vaeltajatoiminta Vaeltajien, eli vuotiaiden lippukunnan nuorten aikuisten, rooli on ryhmien vetäminen ja leirien toteuttaminen oman partiotoimintansa lisäksi. Vaeltajat, jotka eivät viikoittaiseen toimintaan osallistu, toimivat erilaisten projektien ja talkoiden toteuttajina. Vaeltajat avustavat joka keväisissä veneiden kunnostustöissä sekä Puhuri-saaren talkootöissä. Vaeltajia kannustetaan myös omatoimiseen retkeilyyn ja rajojen rikkomiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla mielekästä ja mukaansatempaavaa partiotoimintaa mm. Suomi-projektin muodossa. Leiri- ja retkitoiminta Sudenpennuille ja venekuntalaisille järjestetään vähintään yksi retki kevätkaudella ja syyskaudella. Venekuntalaisille järjestetään Riihitysretki jossain Turun lähialueen korpimaastossa. Samoajia kannustetaan osallistumaan ROIHU 2016 leirille kesäkuun alussa. Kesällä järjestetään tarpeen vaatiessa lippukunnan oma kesäleiri Turun saaristossa. Eri ikäryhmien itsenäinen retkitoiminta pyritään pitämään aktiivisena. Venekuntien ja vaeltajaryhmän kynnystä omatoimiseen retkeilyyn pyritään madaltamaan. Ryhmien välistä yhteistyötä kehitetään sekä kannustetaan kehittämään lippukuntien välistä toimintaa. Purjehdustoiminta Lippukunnan pääkoulutusaluksena toimii 44-jalkainen S/y Jotunheim. Veneen puutteita pyritään korjaamaan resurssien puitteissa kevään aikana. Merkittävin kunnostuskohde on ikkunoiden uudelleentiivistys. Pidetään yllä korkean ja turvallisen purjehdustoiminnan edellyttämää varustetasoa. Samalla jatketaan Tuki ry:n avustamista uuden aluksen varainkeruussa. Lippukunnan retkiveneessä Puhurissa suoritetaan mm. pohjan kunnostus. Päätavoitteena on kuitenkin veneen aikataulun mukainen käyttöönotto toukokuun loppuun mennessä hankitut jollat kunnostetaan purjehduskuntoon keväällä, jonka lisäksi koulutusaluksilla 17 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

18 suoritetaan normaalit huoltotoimenpiteet keväällä ja syksyllä. Aluksille laaditaan yksityiskohtaiset purjehduskalenterit, jotka julkaistaan huhti-toukokuun vaihteessa. Purjehduskausi aloitetaan toukokuun loppuun mennessä ja päätetään Puhurin ja Jotunheimin osalta lokakuun puolessa välissä. Purjehdusohjelmat rakennetaan siten, että jokaisella lippukuntalaisella on mahdollisuus osallistua vähintään yhdelle purjehdukselle Puhuri toimii venekuntalaisten koulutusaluksena. Sillä järjestetään viikonloppu- sekä retkipurjehduksia Turunmaan saaristossa. Veneen käyttöä pyritään lisäämään ja venekuntalaisia kannustetaan osallistumaan retkipurjehduksille. Syystoimintakauden avaus tapahtuu elokuun puolessa välissä kololla ja vuosi päätetään joulukuussa puurojuhlaan. Kilpailutoiminta Venekuntia ja vaeltajia kannustetaan osallistumaan piiritason partiotaitokilpailuihin sekä muihin vastaaviin tapahtumiin. Otetaan osaa mahdollisuuksien mukaan Auran Tähti Poikien Sininen Kärppäkaupungintuntemuskilpailuun, Turun Metsänkävijöiden Karhuautosuunnistuskilpailuun ja piirin sudenpentukilpailuun. Pyritään osallistumaan piirin merikilpailuihin sekä Archipelago Raceen. S/y Puhurin käyttöä kilpailutoiminnassa pyritään kehittämään ja kesän aikana osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Marskär Open:iin ja Turun pursiseuran tiistaikisoihin. Lippukunta on yhtenä järjestävänä osapuolena partiotaito SM-kisa Vestigatio Kalmia :ssa maaliskuussa Koulutus- ja kurssitoiminta kesän aikana. Iltapurjehduksille voivat osallistua sudenpentujen lisäksi myös venekuntalaiset. Matkapurjehdusten miehistöpaikkajaossa otetaan huomioon hakijan aktiivisuus muussa toiminnassa sekä soveltuvuus purjehdukselle. S/y Jotunheimilla järjestetään lyhyiden lähisaaristoon suuntautuvien viikonloppu- ja iltapurjehdusten lisäksi matkapurjehduksia Suomen rannikoilla ja Itämeren alueella. Lippukuntalaisten laskenutta purjehdusaktiivisuutta pyritään lisäämään molempien veneiden osalta jatkamalla lippukunnan oman meriohjelman kehittämistä käytännössä sekä innostamalla lippukuntalaisia purjehduksille koko vuoden kattavalla merellisellä toiminnalla. Vireillä olevat jollakunnostukset pyritään toteuttamaan loppuun kevään aikana. Veneiden iltakäyttöä kokoustarkoituksiin pyritään lisäämään. Lippukuntatilaisuudet Lippukunta osallistuu perinteisesti Lounais-Suomen Partiopiirin kevätparaatiin tavoitteena marssikannun voittaminen. 18 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016 Lippukunnan 18 vuotta täyttäviä/täyttäneitä ohjataan osallistumaan partionjohtaja peruskurssille. Veneenohjaajakurssille lähetetään kaikki pääsyvaatimukset täyttävät venekunnanjohtajat ja vaeltajat. Lippukunta järjestää keväällä oman merenkulkukurssin tuleville Puhurin kippareille ja Jotunheimin försteille. Kipparikurssille osallistuu lippukunnasta tulevia Jotunheimin kippareita. Lippukuntalaisia kannustetaan oman kiinnostuksensa mukaisesti osallistumaan myös muille par-

19 tiopiirin järjestämille kursseille esim. erätaito-, pelastautumisja EA- kursseille. Lippukunta osallistuu kurssimaksuihin harkinnan mukaan. Lippukuntalaisten osallistumista pelastautumiskurssille pidetään tärkeänä. HALLINTO Lippukunta kokoontuu sääntömääräiseen vuosikokoukseen helmikuussa. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia. Lippukunnan hallitus ja partiojohtajaneuvostona toimiva laivapäällystö kokoontuvat kesäkautta lukuun ottamatta noin kerran kuukaudessa sekä muulloin tarvittaessa. Tiedotustoiminta Lippukunta julkaisee yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa Puhuri-nimistä jäsenlehteä. Lehti ilmestyy vuoden aikana noin neljä kertaa ja se jaetaan kaikille jäsenille ja toiminnan tukijoille. Tiedotus hoidetaan pääasiassa lippukunnan www-sivujen, sähköpostilistojen ja sosiaalisen median kautta sekä Puhurilehden ja kolon ilmoitustaulun sekä tarvittaessa jäsenkirjeiden välityksellä. Puhuri-lehti pyritään pitämään laadukkaana, toimivana ja edustavana julkaisuna. Lippukunnan Facebookja Instagramsivujen aktiiviseen päivittämiseen panostetaan näkyvyyden lisäämiseksi. Puhurilehden sähköisen jakelun mahdollisuutta tuki ry:n osalta tutkitaan. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta tulee toimimaan yhdessä Suomen Partiolaiset ry:n, Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa. Lisäksi olemme mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä ja Partiopurjehtijat-Scoutseglarna ry:ssä. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Kaakkois-Turun alueen partiolippukuntien sekä piirin muiden meripartiolippukuntien kanssa. Tavoitteena on yhdistää voimavaroja monipuolisemman toiminnan aikaansaamiseksi. VARAINHOITO Kalusto ja kiinteistö Kololla suoritetaan tarpeen mukaan kunnostus- ja korjaustoimia. Tarvikkeiden hankinnassa lähestytään kaupungin kiinteistötilaliikelaitosta. Kolo pyritään siivoamaan ryhmien toimesta perusteellisesti vähintään kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi kololla ja piha-alueella järjestetään aina tarpeen tullen siivoustalkoita. Puhuri-saaressa suoritetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet ja varustehankinnat yhdessä Tuki ry:n kanssa. Rakennetaan Puhuri-saaren rantaan vuosia suunniteltu veneliuska jollien ja muun veneilykaluston käytön helpottamiseksi. Tuki ry:n kanssa aloitellaan vanhan majan peruskorjausta. Varainhankinta Jatketaan yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa varojen keräämistä partiotoiminnan ja veneiden kunnon ylläpitämiseksi. Tavoitteena suunnitella menot niin, että päähuomio voidaan pitää partiotoiminnassa. Lippukunnan talous pidetään vakaana suunnittelemalla projektit ja suuremmat hankinnat huolellisesti etukäteen. Varainhankintaa jatketaan erilaisilla talkooluonteisilla kampanjoilla sekä mahdollisuuksien mukaan Puhuri-lehteen myytävillä mainoksilla. Lisäksi pyritään kehittämään ennakkoluulottomasti uusia varainhankintamuotoja ja -tempauksia mm. koulutusaluksen kasvaneiden kulujen kattamiseksi. Säilytetään lippukunnan taloushallinnon taso korkeana ja saatavien perintä tehokkaana. Kolon jatkuvasti nouseva vuokra ja rakennuksen alati heikkenevästä kunnosta aiheutuva lämmityskustannusten kohoaminen ovat suuri rasite lippukunnan taloudelle. Lippukunta hakee Turun kaupungin nuorisolautakunnalta yleistä toiminta-avustusta. PARTIOPARAATI MARSSITAAN KAIKKI PAIKALLE! 19 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

20 Mehiläisistä ja kukkasista (aikuisten oikeesti) Kyösti Heino Mul on jano sun kukkasi mettä, mun huuleni etsii mettä virtaavaa jotenkin noin lauloi Pave Maijanen jo 80-luvulla. Liekö miehellä ollut mielessä mehiläisten maailma? Mehiläisistä monelle varmaan tulee ensimmäisenä mieleen hunaja, sitten kivulias pistos jne. Pyrin tällä jutulla (varmaan juttusarja) syventämään Puhurin Poikien (ja vanhempien) tietämystä mehiläisistä ja niiden elämästä sekä merkityksestä ihmiskunnalle unohtamatta hunajaa ja muita mehiläistuotteita. Tunnistaminen Mehiläinen (Apis mellifera) läisten yhdyskunnissa, Suomessa useimmiten tarhattuina omissa pesälaatikoissaan. Mehiläinen on rauhallinen pölyttäjä, joka tekee vain omaa työtään kunhan sen jättää rauhaan, Se pistää vain puolustautuessaan. Mehiläinen pistää vain kerran ja kuolee pistettyään. Myrkkypistin irtoaa mehiläisestä ja kiinnittyy pistoskohtaan. Pistin kannattaa poistaa välittömästi, ettei se kerkeä pumppaamaan kaikkea myrkkyä. Yleinen ampiainen (Vespula vulgaris) syö mettä ja hunajaa sekä muiden hyönteisten toukkia. Ampiaisen pistos saattaa olla jopa kyyn puremaa vaarallisempi. Ampiainen pistää useita kertoja, ei kuole pistettyään. Ampiaisia on Suomessa yli 10 lajia. Kimalaiset (Bombus) on hennon karvainen oranssimustaraidallinen mesipistiäinen. Pohjan tumma mehiläinen (Apis mellifera mellifera) on poikkeuksellisesti väritykseltään kokonaan musta. Mehiläiset elävät suurissa kesäaikaan kymmenien tuhansien mehi- Kuvat: Hunaja.net / Mehiläishoitajain Liitto on karvaton ja kalju selkeästi kelta-mustaraidallinen pistiäinen. Ampiaiset elävät kesällä muutaman sadan yksilön yhteiskunnassa harmaassa pesärakennelmassa, jonka ne ovat tehneet puumassasta. Ampiainen ei tuota hunajaa, mutta 20 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016 ovat mehiläisiä ja ampiaisia selkeästi suurempia ja muodoltaan pyöreämpiä pistiäisiä. Kimalainen on väritykseltään kelta-musta- tai oranssi-mustaraidallinen. Kimalainen tekee pesän usein maahan tai puurunkoon, jossa on jäseniä muu-

21 tamasta kymmenestä muutamaan sataan. Kimalainen käyttää ravinnokseen mettä ja kerää toukille ravinnoksi siitepölyä kuten myös mehiläinen. Kimalainen on rauhallinen pölyttäjä, joka tekee vain työtään kunhan sen jättää rauhaan. Se pistää vain puolustautuessaan. Kimalainen voi pistää useita kertoja. Ei kuole pistettyään. Kimalaislajeja on Suomessa noin 30. Tarhamehiläinen kuuluu niihin harvoihin hyönteisiin, jotka ihminen on kesyttänyt kotieläimeksi. Pohjolan tumma mehiläinen oli ainoa tarhamehiläislaji Suomessa noin luvulle saakka. Sittemmin erilaisia lajeja on kehitetty lisää ja niitä on tuotu myös Suomeen. Yleisimmät lajit on tällä hetkellä Italialainen (Apis mellifera ligustica), Krainilainen ja Buckfast. Muita vähemmän tavattuja on Elgon, Starline, Midnite ja Kaukaasialinen. Lisäksi löytyy kaikkien näiden risteymiä. Mehiläisten historiaa mistä. Monissa Afrikan maissa kerätään hunajaa edelleen samoin menetelmin. Vastaavia luolamaalauksia on löydetty eri puolilta maailmaa. Suomeen mehiläistarhaus saapui vuonna 1760 Virosta piispa Mennanderin toimesta. Hän toi vain yhden pesän, joka kuoli melko pian. Professori Pietari Kalm toi viisi vuotta myöhemmin Ruotsista mehiläispesiä Turun yliopiston puutarhaan, josta mehiläistarhaus vähitellen levisi muualle Suomeen. Toki Suomen Kalevalakin tuntee hunajan ja mehiläisen, vaikka hunajamehiläisiä ei ole koskaan elänyt luonnonvaraisena Suomessa (nykyään on joitain karanneita pesiä selvinnyt yli talven). Kalevalan perimätieto on kulkenut ihmisten mukana niiltä ajoilta, kun suomalaisugrilaiset esi-isät asuivat Volgan seudulla ja keräsivät hunajaa villimehiläisten pesistä aina 1900-luvulle saakka. Egyptissä faaraoiden aikaan mehiläishoitajan ammatti oli korkealle arvostettu. Hunajaa ja muita mehiläispesän tuotteita käytettiin mm. palsamoinnin raaka-aineena, kirjoitus- ja maalausaineissa sekä kosmetiikassa puhumattakaan makeista hunajaisista jälkiruokakakuista joita edelleen tehdään perinteisillä resepteillä. Myös antiikin kreikkalaiset uskoivat hunajan ravintoarvoon lujasti. Kaikki kreikkalaiset urheilijat käyttivät hunajaa osana ruokavaliota ja kaikkien raskaiden harjoitusten ja otteluiden jälkeen nautittiin hunajasta ja 21 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016 Mehiläiset ovat valmistaneet hunajaa jo kauan ennen ihmisten kehitystä. Mesipistiäisten kehityksen arvellaan alkaneen noin 125 miljoonaa vuotta sitten samoihin aikoihin kun kukkivat kasvit alkoivat yleistyä. Kuusikulmainen mehiläiskenno ei ollut heti alussa mehiläisen genetiikassa, vaan mehiläinen on kokeillut muitakin muotoja. Espanjan Valenciassa on vuoden ikäinen kuuluisa luolamaalaus, jossa kuvataan villimehiläisten hunajan keräävedestä valmistettua juomaa, joka karkotti väsymyksen nopeasti. Hyvän terveyden ja pitkän iän takeena on aina pidetty hunajan jokapäiväistä nauttimista. Lääketieteen isä Hippokrates piti hunajaa pitkän iän lähteenä. Samoin uskoi Pythagoras. Hän ja hänen oppilaansa noudattivat ruokavaliota, jossa tärkeimpänä osana oli hunajan ja maidon seos, jota kutsuttiin nimellä ambrosia. Ruokavaliota he täydensivät hedelmillä, pähkinöillä ja vihanneksilla. Urheilujuoma hunajasta 2 reilua ruokalusikallista hunajaa 0,3 dl vastapuristettua sitruunamehua tai sitruunamehutiivistettä ¼ tl suolaa 9 dl vettä Sekoita hunaja ja sitruunamehu, lisää vesi ja suola. Sekoita ja jäähdytä kylmäksi. Voit käyttää haaleaa vettä nopeuttaaksesi hunajan liukenemista. Selvityksen mukaan hunajainen urheilujuoma näyttää käyttökelpoiselta pitkäkestoisessa suorituksessa energiahuollon takaajana ja on siedettävyydeltään parempi kuin kaupallinen urheilujuoma ( Mehiläistuotteista ja niiden merkityksestä Pölytys Mehiläisten tuottamia kaupallisia tuotteita on useita,

22 Kuva: Hunaja.net / Mehiläishoitajain Liitto mutta kaikkia muita merkityksellisempää on mehiläisten luonnolle tekemä pölytystyö. Mehiläislajien osuudeksi maailman ravintokasvien pölyttämisessä on arvioitu noin 75-85%:iin. Vuosittaiseksi rahalliseksi arvoksi muutettuna se on noin 153 miljardia euroa. Toisin sanoen ilman mehiläislajien pölytystä maailman nykyisestä kasviperäisestä (pölytettävistä) ravinnosta olisi jäljellä vain 15-25%. Ja kaikki lihakarja syö ravinnokseen kasviperäistä rehua. Olemme siis täysin riippuvaisia ravinnon tuotannossa mehiläislajien pölytystyöstä. Suomessa mehiläistarhaukseen liittyvä pölytystyön arvo on noin 11-kertainen hunajan arvoon verrattuna. Euroina pölytyshyöty Suomessa on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Partiolaisen perustietoihin ja taitoihin kuuluu luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja luonnon kunnioittaminen. Tässä kohtaa voit ja kannattaa miettiä ja lukea lisää mikä merkitys koko luonnolle on kukista ja mehiläisistä, siemenistä ja marjoista. Huom! Suojele myös villipölyttäjiä. Ilman mehiläisiä ekosysteemimme järkkyisi. Ilman pölyttäjiä meillä olisi vä- hemmän ruokaa. Mehiläishoitaja = maailmanparantaja? Alueilla, joissa mehiläisiä tarhataan on odotettavissa moninkertainen sato luonnon marjoista (mustikka, puolukka, vadelma, metsämansikka ). Omenat, kirsikat, päärynät, mansikat, pensasmustikat jne. kaikki tuottavat suurempia, maukkaampia ja muodoltaan lajityypillisimpiä hedelmiä ja marjoja. Pensasmustikka on täysin riippuvainen mehiläispölytyksestä. Mansikkaviljelmillä käytetään nykyään enemmän ja enemmän biologisena harmaahomeen torjuntana mehiläispölytystä. Lista on loputtoman pitkä ja mm. monet öljykasvit hyötyvät myös mehiläispölytyksestä. Mehiläisyhdyskunta päättää aamuisin yhdessä (työpäivän alkaessa) mistä kukasta tänään kerätään mettä taikka siitepölyä. Näin mehiläinen siirtää siitepölyä kukasta kukkaan saman päivän aikana vain saman kukkalajin kesken. Tästä syntyy mehiläisten erittäin hyvä pölytysteho, sillä ei tapahdu niin sanottua ristipölytystä. Mehiläiset lentävät keräämässä pesältä noin 3 km säteellä kaikissa alueen mettä ja siitepölyä erittävissä kukissa. Mehiläispesiä siirretäänkin usein peltojen reunoille, marjaja hedelmätarhoille ym. missä tarvitaan mehiläisten apua pölytystehtävissä. Tätä kutsutaan pölytyspalveluksi. Siirtoajankohdat on riippuvaisia pölytettävän kasvin kukinta-ajasta. Kehittyneintä pölytyspalvelu on USA:ssa, mutta sillä on siellä erittäin huonot seuraukset. Mehiläispesiä saatetaan siirtää USA:ssa tuhansia kilometrejä paikasta A paikkaan B ja pesien paikallaoloaika sattaa olla vain 1-2 viikkoa. Se ei ole mehiläiselle luontaista, sillä mehiläinen opettelee aina pesäympäristön karttapohjan suhteessa aurinkoon jne. Jatkuva siirtely stressaa mehiläisiä ja tämän artikkelin kirjoittajan mielestä USA:ssa esiintyneet mehiläisten joukkokuolemat johtuvat suuresti juuri tästä jatkuvasta siirtelystä. Jatkuu seuraavassa numerossa. 22 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

23 Vanhempainkerhon tapahtumia Vanhempainkerho muistuttaa taas kevään tullen olemassaolostaan. Alla on listattu vuoden 2016 projekteja vanhempainkerhon osalta, toivotamme kaikki innokkaat tervetulleiksi toimintaamme, myös projektiluonteinen apu on kullanarvoista. - Marssileipien teko kololla heti pihalla tapahtuvan virallisen osuuden jälkeen. - Kolon vintillä olevien kirppartavaroiden siivous ja lajittelu kello 18:00 - Kolon ikkunoiden pesu ennen syyskauden alkua. Pesemme ikkunat viikkoa ennen kuin pojat aloittavat syyskauden kokoukset, aloitamme keskiviikko iltana ja mahdollisesti jatkamme torstaina. - Syyskuussa jäsjestämme taas kokoperhen retken saareen, tästä enemmän seuraavassa lehdessä. - Marraskuussa myyntiin tulevat tuttuun tapaan keksit, karkit ja joulukortit. - Kokoamme pienet pussit jaettavaksi poikien puurojuhlassa, maanantaina ennen puurojuhlaa. - Turun VPK:n talon joulumyyjäisiin olemme varanneet pöydän myymme leipiä ja muita leivonnaisia. - Kokoonnumme partion kokouskaudella joka kuukauden viimeinen torstai kololla kello 18: PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

24 PuhuriUutiset Lippukunnan viimeisenkin riippakiven on kerrottu siirtyneen älypuhelinaikaan! Toimitus onnittelee kaikkia ajokortin saaneita ja toivoo oman bensalaskunsa pienenevän. Historiaa on tapahtunut, lippukunnasta on osllistunut kahdeksan henkilöä PT-kisoihin. Järjestelytehtäviin tosin. Lahoavat puutalot ovat Turun alamaailman trendi Kolokin on kiinnostanut jo toistamiseen kolmen kuukauden sisällä. Kolon pihalla on havaittu erikoinen valoilmiö, toimitus kiittää asentaja Ruutua 24 PUHURIN POJAT PUHURI 1/2016

25 CHANCE 44 S/Y JOTUNHEIM 1976/1984

26 Lähettäjä Meripartiolippukunta Puhurin Pojat ry. Uudenmaankatu Turku Vastaanottaja MERIPARTIOLIPPUKUNTA PUHURIN POJAT RY FI VENETILI FI