P U H U R I /14

Transkriptio

1 PUHURI /14

2 H-VENE S/Y PUHURI 1982 FIN 696

3 Maaliskuu 1/2014 PUHURI Puhurin Pojat ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n virallinen jäsenlehti vuodesta Tässä numerossa: Muutoksen tuulia ja vanhan soveltamista 4 Vuosikokouksen antia 5 Talvirieha Jouluprojektit Toimintakertomus vuodelta Toimintasuunnitelma vuodelle Purjehdusvuorokausia 18 NABILUS 20 Lazy Zakit luovina 21 Kalustonhoitajan kuulumiset 23 Et tu Brute? 24 PuhuriUutiset 29 Puhuriluettelo 30 Puhuri Numero: Painos: Issn: Päätoimittaja: Kuvat: kpl Otto Glader Otto Glader Karl Lövgren Toimituksen osoite: Taitto: Timo Mäkinen Uudenmaankatu 17 Otto Glader Turku Painopaikka: Toimituskunta Puhurin Pojat ry Puh./ Timo Mäkinen Uudenmaank Tuomas Mäkinen Turku otto.glader@gmail.com Niilo Koivisto julkaisupäivä

4 Pääkirjoitus Muutoksen tuulia ja vanhan soveltamista Otto Glader Toiminta on vuoden vaihteen jälkeen taas alkanut, vai pitäisikö sanoa, jatkunut kiivaasti. Olemme saaneet kokea ensimmäisen oman talviretkemme pitkiin aikoihin. Kuhankuonoon suuntautunut retki keräsi vieläpä suhteellisen mukavan joukon innokkaita partiolaisia nauttimaan piristävästä talvisäästä, vaikkakin vanhempien ikäkausien retkeilyinnossa olisi ollut hieman parantamisen varaa. Ovatpa myös tarpojat ehtineet jo retkeillä tutulla ja turvallisella kolollamme elokuvan teon merkeissä. Tämä on juuri sellaista luovaa aktiviteettien soveltamista, jota kaivataan elähdyttämään muutoin varsin samanlaista ohjelmaa; onhan se myös kunniallinen keino selviytyä tylsähköstä luovuus-tarposta. Helmikuun alussa kokoontui myös vuosikokous kaikessa arvovallassaan kololle. Ja siellä alkoivat ne muutoksen navakat virtaukset puhaltaa. Hallituksen kokoonpanoa uusittiin merkittävästi ja keski-ikää hilattiin reilusti alaspäin. Tässä lienee sopiva tilaisuus kiittää lippukuntaa siitä luottamuksesta, jota osoititte valitsemalla allekirjoittaneen luotsaamaan persoonallista poikajoukkomme tulevaisuuden haasteisiin. Hallitus ei ole lippukunnassamme kovin merkityksellinen elin ollut, sillä kaikki päätökset tehdään laivapäällystön kokouksissa, joihin on kaikilla johtajilla oikeus osallistua. Näin tulee olemaan jatkossakin, hallitus on käytännössä vain nimet papereissa, mutta päätöksiä tekevät kaikki. Mitä tämä uusittu kokoonpano sitten aikoo tulevaisuudessa tehdä? Ei huolta, radikaaleja muutoksia ei ole luvassa, vaan toimintaa tullaan jatkamaan samoilla pääurillaan, joilla se on toiminut jo lähes sata vuotta. Meripartiotoiminta tulee olemaan lippukunnassamme kaiken toiminnan ehdoton painopiste, vaikka sitä tämän kevään aikana pyritään viemään hieman tavoitteellisempaan suuntaan, yhdistelemällä vanhan ja nykyisen ohjelman parhaita paloja hyväksi meripartio-ohjelmaksi. Tästä utelias lukija saa kattavan selostuksen seuraavassa lehdessä. Hyviin purjehduskokemuksiin tähtäävät myös kevääksi kaavaillut veneiden perusteellisemmat huoltotyöt. Peruspartiotoimintaan tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota: tällä tarkoitan etenkin kokousten mielekkyyttä ja koulutuksellisuutta. Kaikki lukijat ja etenkin ryhmien johtajat tajuavat toivottavasti syyn tähän. Poikien on ehdottomasti viihdyttävä ja opittava uutta kokouksissa, sillä muutoin ei lippukuntamme tulevaisuus ole kovin valoisa. Voin kokemuksesta sanoa, että hauskoja kokouksia ja tavoitteellista ohjelmaa on myös johtajana merkittävästi mukavampi toteuttaa. Luotan siihen, että kaikki johtajat ymmärtävät tämän. Eräs tumma varjo kuitenkin vaanii näiden ajatusten yllä. Jäsenmäärämme on nimittäin edelleen uhkaavassa laskussa, mikä on tänä vuonna saatava pysäytettyä. Viime vuoden rekrytapahtumista viisastuneena uskon, että tänä syksynä jäsenmäärämme alkaa taas kivuta kohti entisiä lukemia. Tämä vaatii kuitenkin sitoutumista ahkeraan rekrytointiin ja ennen kaikkea partiotoiminnan säilyttämistä laadukkaana. Yhtään jäsentä ei ole enää varaa menettää! Näen tilanteen kaikesta huolimatta toiveikkaana, sillä viimevuotiset rekrytoinnit osoittautuivat jo menestyksekkäiksi, jatkakaamme samalla linjalla. Muistuttaisin nyt jokaista lukijaa siitä, että rekrytointitapahtumat ovat suhteellisen tehoton keino vanhaan ja hyvään puskaradioon verrattuna. Lähes kaikki varmasti tuntevat jonkun sudenpentuikäisen tai vanhemmankin lapsen, joka ei vielä ole partiolainen. Etenkin nykyisten sudenpentujen kaverit ovat potentiaalisia uusia partiolaisia. Nyt on kaikkien meidän otettava haasteeksemme saada tuttumme, iästä riippumatta, liittymään kunniakkaaseen joukkoomme, sillä jos siinä onnistumme, on tulevaisuus todella valoisa. 4

5 Vuosikokouksen antia Otto Glader 9.2 kokoontui lippukunnan ydinjoukko kololle päättämään vuoden 2014 merkittävistä partioasioista. Ennen kaikkea mielissä pyörivät jo pitkään pohditut pestijaot millä kokoonpanolla lippukuntaamme lähdettäisiin viemään eteenpäin. Tämän lisäksi merkittäviä asioita vuosikokouksessa ovat aina kipparinimitykset, joita tehtiin tänäkin vuonna. Pari viikkoa ennen kokousta olin hyvin tyytyväinen lueskellessani Anssin sähköpostia, jossa hän ilmoitti Niilo Koivistin hakevat perämieskirjoja, eli partiojargonilla s/y Puhurin kipparinpapereita. Olin Niilon kanssa aiheesta jo vuoden aikana useampaan kertaan keskustellut, ja vaikka ajatukset olivat vielä keväällä epävarmat, päätös hakea kirjoja vahvistui koko ajan. Uskon että Niilosta tulee erinomainen ja vastuullinen kippari pienemmälle koulutusaluksellemme ja pojat tulevat hänen kanssaan varmasti kokemaan monta hienoa purjehdusta. Kuten jo pääkirjoituksessani totesin, hallituksen keski-ikää nuorennettiin kokouksessa rajulla kädellä, ja pesteihin valittiin uusia, toivottavasti myös innokkaita partiolaisia. Hallituksen paikkajako on kokonaisuudessaan seuraava: 1. Lippukunnanjohtaja: Otto Glader 2. Lippukunnanjohtaja: Juho Kankare Taloudenhoitaja: Anssi Lehto Sihteeri: Niilo Koivisto Jäsen: Santeri Vairio Jäsen: Jenni Loponen Jäsen: Lauri Nieminen Jäsen: Kalle Lövgren Kun, arvon lukija, pohdit keneen ottaisit yhteyttä mieltäsi askarruttavassa asiassa, kaivapa tämä sivu esille ja tarkista kuka mitäkin pestiä hoitaa. Esimerkiksi jos sinulla on kysyttävää jäsenmaksusta, kannattaa yhteyttä ottaa suoraan taloudenhoitajaan, niin asia tulee hoidettua kaikkein helpoimmin, vastaavasti, jos tiedossasi on uusi jäsen, kannattaa siitä ilmoittaa joko Juholle tai allekirjoittaneelle. Vastuu alkaa painaa myös Kallen harteilla 5

6 Talvirieha Alku kaiken Suuri koitos Juho Kankare Lippukuntamme vuosiohjelmasta oli vuosien saatossa jäänyt pois Puhurin Poikien oman talviretken Letkajenkkaa lumikentällä pitäminen, mutta onneksi sain partionjohtajan peruskurssin välitehtäväkseni tämän vanhan perinteen uudelleen herättämisen. Työtä olisi saattanut olla liiaksikin, mutta onneksi päätimme yhdistää Niilo Kössi Tuomarannan kanssa omat välitehtävämme. Omalle vastuulleni jäi talviretken johtaminen, kun taas hän hoitaisi ohjelmassa suurta roolia näyttelevän vaelluksen, jonne osallistuisivat kaikki vanhemmat retkeläiset. Paljon asioita kuitenkin muuttui ennen suurta koitosta. Alkutalven leuto sää teki osaltaan tepposet suunnitelmillemme, ja kelirikon vuoksi emme turvallisuussyistä voineet pitää retkeä aluksi kaavailemassamme Puhurisaaressa. Tämän vuoksi päätimme Niilon kanssa tammikuun alussa siirtää tapahtuman Kuhankuonon kansallispuistoon Kurjenpään retkeilyalueelle, joka pystyi tarjoamaan hyvät puitteet ohjelmallemme. Retkeä edeltävien valmistelujen jälkeen kaikki oli valmista lähtöön lauantaiaamuna, jolloin 17 lippukuntalaista lähti vanhempien kyydeillä kohti retkipaikkaamme. Mukana matkassa oli kolme sudenpentua, joille retki oli ensimmäinen teltassa nukuttu. Tarkoitus oli tarjota myös muille retkeilijöille, viidelle seikkailijalle, yhdelle tarpojalle ja mukana oleville johtajille, jotain uutta. Saapuessamme Kuhakuonoon meitä oli vastassa tehotiimiksi ristitty ryhmä, joka oli jo aikaisemmin Renaultilla lähtenyt valmistelemaan ohjelmaa ja ruokaa. Lounaan jälkeen oli ryhmämme valmis pystyttämään asumuksemme, mutta maa oli roudan kovettama ja kiilat eivät uponneet siihen. Pienellä säädöllä narut saatiin tiukasti kiinni ja pystyimme osoittamaan, että mikään ei ole mahdotonta ja aina voi oppia. Esimerkiksi retkenjohtaja oppi pystytyksen aikana tekemään telttasolmun, eli koskaan ei ole liian myöhäistä. Teltan pystytyksen jälkeen oli aika aloittaa ohjelma. Seikkailijat lähtivät vaellukselleen, kun taas loput jäivät retkialueelle. Sudenpentujen ohjelmaan kuului paljon pelaamista, mihin retkipaikkamme maasto antoi hyvät mahdollisuudet. Kohokohtana 6

7 nuorimpiin. Telttasaunaa emme valitettavasti saaneet niin lämpimäksi, että se olisi ollut sauna, eli saunominen sai jäädä seuraavalle reissulle. Saunateltan saloja kuitenkin oli oman nimikyltin tekeminen. Leiriin jääneet johtajat saivat tehtäväkseen koota mukaan ottamamme telttasaunan, jonka pystytys sujui muutamista yllätyksistä ja omalaatuisesta soveltamisesta huolimatta mallikelpoisesti. Sunnuntaipäivän ohjelmaan kuului tavaroiden pakkaamista, ennätysnopea teltan purku ja lipunryöstö, jossa voittajaa ei saatu, koska lippuina toimineet lettupannut pystyttiin liian hyvin piilottamaan metsäiseen maastoon. Sudenpentujen kanssa kokeilimme myös parhaita tapoja laskea mäkeä ja totesimme isot mustat pussit kai- Illan myötä seikkailijat saapuivat väsyneenä leiripaikalle ja kaikki retkeläiset alkoivat raskaan päivän jälkeen painua pehkuihin lämpimiin makuupusseihinsa, minkä johdosta johtajat saivat yksin pitää pientä iltanuotiotaan. Kuitenkin tasaisin väliajoin pojat alkoivat käydä levottomiksi, mutta onneksi tarinoilla tuntuu olevan rauhoittava vaikutus lippukuntamme Suomen kelkkaedustus Pyeongchangissa 2018? kista parhaimmiksi pulkkien korvikkeiksi. Kokeilimme myös kimppalaskua maavaatteilla, mutta siinä yrityksessä fysiikan lait tulivat vastaan. Lounaan syötyämme poistuimme kokemusta rikkaampina autokyydeillä kololle, jossa vielä suoritimme retken jälkeiset tavaroiden kunnostustoimet kaikkien leiriläisten kanssa yhdessä. Pohdintaa Omasta mielestäni retki oli monilta osin onnistunut kokonaisuus, mikä on tullut myös hyvin ilmi nuorempien antaman suoran palautteen myötä. Jälkipuinnissa havaitsimme johtajiston kesken myös pal- 7

8 jon parantelemisen varaa. Kommentit olivat täysin osuvia ja tulen ainakin itse kiinnittämään enemmän huomiota esim. tiedottamiseen, joka jäi leirinjohdolta käytännössä katsoen tekemättä. Palaute on kuitenkin annettu ja se tärkeä osa oppimisprosessia, jota partiolaisen elämä oikeastaan on. Retkellä oli ilo huomata nuorempien sudenpentujen into retkielämää kohtaan, mikä näkyi poikien halussa kokeilla kaikkea uutta esim. teltanpystytystä tai kipinävuorossa istumista. Tämä suoraan sisältä kumpuava kiinnostus lämmittää jo tällaisen, vain muutaman vuoden toiminnassa mukana olleen mieltä todella paljon, mutta samalla luo paineita, koska tuon sisäisen palon ylläpitäminen vaatii paljon luovuutta myös johtajilta. Johtajiston mielestä retken mieleenpainuvin positiivinen kokemus tuli mukana olleelta Max Saloselta, joka osoitti sudenpentujen apujohtajana toimiessaan olevansa täydellistä johtaja-ainesta heittäytyessään täysillä mukaan ohjelmaan ja muutenkin käyttäytymällä rauhallisesti vaativissa tilanteissa. Max osoitti meille, että pystyy täydellisesti kantamaan vastuuta nuoremmistaan, mikä on hyvä merkki tulevan kannalta. Muutenkin tuntui, että talviretki haastavista olosuhteistaan huolimatta on perinne, jota omasta mielestäni kannattaa vaalia, sillä niin sanotusti ääriolosuhteissa eläminen on opettavaa, koska samanlaisia kokemuksia ei nykyajan arjessa enää saa. Lisäksi talvi tarjoaa ohjelmalle aivan omat ja monipuoliset puitteet, mikä osaltaan rikastaa retkikulttuuriamme. 8

9 Jouluprojektit 2013 Niilo Koivisto Tänä vuonna lippukuntamme järjesti taas perinteiset jouluprojektit, eli Hansan joulumyyjäiset, kuusimyynnin ja joulupukkipalvelun. Itse otin vastuuprojektikseni Hansan joulumyyjäiset, joka järjestettiin , kun taas kuusimyynnin ja joulupukkipalvelun organisoinnin hoiti Sami Kettinen. Kyselylaput joulumyyjäisistä lähtivät liikkeelle hyvissä ajoin marraskuun alkupuolella, koska halusin hoitaa asiat tällä kertaa mahdollisimman jouhevasti ilman turhaa kiirettä. Aika kului nopeaan ja huhuillessani lappuja takaisin huomasin kovin harvan niitä palauttaneen. Kokeilin sitten vielä sähköpostin tehokkuutta viikko ennen tapahtumaa, mutta siihenkin sain vain muutaman vastauksen. Kokonaisuudessaan olin kovin pettynyt, että näin harvoilta tuli vastaus. Onneksi vanhempainkerhon jäsenet pystyivät paikkaamaan kiitettävästi leivonnaistarvetta, eikä myyjäispöytämme näin jäänyt vajaaksi. kuusimyynti alkoi sitten heti maanantaina ja kuten aina, myynti kiihtyi loppuviikkoa kohden. Itsekin olin muutamana päivänä myymässä ja kauppa kävi ihan hyvin. Minulle täysin uusi kokemus oli joulupukkina toimiminen. Ensimmäisen kerran pääsin harjoittelemaan tätä roolia TEK:n ja TET:n joulunuotiolla. Se oli kuitenkin vielä helppoa verrattuna siihen mitä oli tulossa. Pääosin joulupukkina olemisessa ei ole mitään vaikeaa, kunhan vaan saa homman lähtemään käyntiin, melko samalla konseptillahan kaikki paikat käydään läpi. Aikatauluhan tässä se suurin haaste on. Toinen asia mikä puskee esiin on hiki. Voin vakuuttaa, että kaikki Puhurin Poiken joulupukit ovat aina lämminhenkisiä jo pelkästään senkin takia että kaapu, villapaita ja tyyny lämmittävät kiitettävästi. Nyt kun jouluprojektit ovat jo takanapäin ja keskittyminen on siirtynyt takaisin viikkotoimintaan on mukava siirtää ajatukset tulevaan kesään. Purjehdusten mahdollitaminen vaatii rahaa ja nämä jouluprojektit ovat lippukuntamme tärkeimpiä tulonlähteitä. Olethan sinäkin ensi vuonna mukana jouluprojekteissa? Itse myyjäispäivä sujui hyvin, vaikka moni asia varmistuikin vasta viime hetkillä. Myyjäisten ajankohta klo 9-15 tosin osoittautui liian aikaiseksi sillä ensimmäinen tunti oli hyvin hiljainen, kun taas loppua kohti kauppa kävi paremmin. Pääosa tuotoista tuli niin kuin ennenkin eli arpamyynnistä. Ensivuonna täytyy ainakin tämä kyselyasia hoitaa paremmin ja lisäksi ajankohtaan tulee kiinnittää huomiota. Rahaa tuli kuitenkin hyvin. Heti seuraavana päivänä myyjäisistä kävimme Samin, Timon ja Paapan kanssa hakemassa kuusia. Kuuset olivat tuoreita, suomalaisia metsäkuusia Aurasta. Itse 9

10 Toimintakertomus vuodelta 2013 Vuosi 2013 oli lippukunnan 96. toimintavuosi. Vuoden toiminnalliset kohokohdat olivat Satahanka XII, Tammileiri XV sekä matkapurjehdukset. Matkapurjehdukset suuntautuivat vuonna 2013 Ahvenanmaalle. Sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat retkeilivät sekä kevät- että syyskaudella. Vuonna 2013 koko lippukunnan ikäkausitoiminta noudatti Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Lippukunnan sudenpentutoimintaa pyöritti vuonna 2013 kaksi laumaa, Kilpikonnat ja Hait. Hait lauman toiminnan johtajina jatkoivat Ville Kalliomäki, Jani Laiho ja Olavi Viitanen. Uutta Kilpikonnat laumaa alkoi vetää Juho Kankare ja Anna Koivisto. Ikäkausivastaavana toimi Tuomas Mäkinen. Sudenpennut suorittivat kokouksissaan ja retkillään Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelman mukaisia jälkiä. Laumat kokoontuivat kerran viikossa koulujen loma-aikojen ulkopuolella, ja kokouksia kertyi 38 kappaletta. Niissä osallistujia oli kaikkiaan 269 kappaletta (keskimäärin 7 / kokous). Seikkailijatoiminta Kevätkaudella lippukunnan seikkailijatoiminnasta vastasi yksi seikkailijajoukkue, Purjehtijat. Seikkailijoiden sampoina toimivat Juho Vainio ja Niilo Tuomaranta sekä syyskaudella heidän lisäkseen Wisa Förbom ja heidän ikäkausivastaavanaan Jenni Loponen. Seikkailijavartiot toteuttivat toiminnassaan koko vuoden ajan Suomen Partiolaisten seikkailijaohjelmaa, lippukunnan omia meripartiotaitovaatimuksia soveltaen. Ryhmä kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Vuoden aikana kolokirjaan merkittyjä seikkailijakokouksia pidettiin 19 kappaletta ja osallistujia niissä oli yhteensä 102 (keskimäärin 5 osallistujaa / kokous). Tarpojatoiminta Vuonna 2013 lippukunnassa toimi edelleen aktiivisesti kaksi uuden partio-ohjelman mukaista tarpojavenekuntaa, Seilaajat ja Lazy Zakit. Lazy Zakkien venekunnanjohtajina toimivat Niilo Koivisto, Iiro Prusila ja syyskaudella Teemu Kivinen, sekä syyskaudella Seilaajien johtajina Roope Seppälä ja Arttu Seppälä. Tarpojat kokoontuivat keskimäärin kerran viikossa ja toteuttivat pääasiassa Suomen Partiolaisten tarpojaohjelmaa; kolokirjaan merkittyjä kokouksia kertyi vuoden aikana 22 kappaletta, ja niissä oli osallistujia yhteensä 141 (keskimäärin 6 osallistujaa / kokous). Tarpojaluotsina eli tarpojatoiminnasta vastaavana henkilönä toimi Timo Mäkinen. Luotsi osallistui aktiivisesti ryhmien toimintaan sekä kevät- että syyskaudella. Samoajatoiminta SP:n partio-ohjelman mukainen samoajatoiminta jatkui vuonna 2013 säännöllisempänä mitä aikaisempina vuosina. Vartio pyrki kokoontumaan ja järjestämään aktiviteetteja kerran viikossa. Syyskaudella samoajat harjoittelivat piirin veneenohjaaja-, sekä lippukunnan merenkulkukurssia varten. Samoajaluotsin pestissä toimi Otto Glader. Samoajat kokoontuivat kololla 8 kertaa ja osallistujia oli yhteensä 63 kappaletta (keskimäärin 8 osallistujaa / kokous) Vaeltajatoiminta Lippukunnan vuotiaat jäsenet, vaeltajat, jatkoivat Suomen Partiolaisten vaeltajaohjelman toteuttamista vuonna 2009 alkaneessa Henkan haaremi vartiossa. Vaeltajavartion toiminta ei kuitenkaan ollut säännöllistä. Toiminnan vetäjänä oli Tuomas Mäkinen. Vaeltajat toimivat yhteistyössä Kaakois- Turun vaeltajien kanssa. Vaeltajaluotsina toimi Henrik Ruutu. 10

11 Leiri- ja retkitoiminta Retkikauden avasi uusille vaeltajille järjestetty vaeltajakaste Vaeltajat lähtivät Turun kauppatorilta ja suunnistivat julkisilla kohti Nauvoa ja Puhuri saarta. Osallistujia leirillä oli yhteensä 15 kpl ja retken johtajana toimi Jenni Loponen. Syyskaudella järjestettiin yhteensä kolme retkeä eri ikäkausille. Juho Kankareen järjestämä Nauvon ukko Puhurisaaressa, Santeri Vairion Maahisten maailmanloppu Matildajärvellä Teijossa ja Iiro Prusilan Syty seikkailijaksi Kustavissa. Leirivuorokausia retkiltä kertyi yhteensä 78 kpl. Lippukuntamme vaellusperinnettä heräteltiin jälleen 30.3 Timo Mäkisen järjestämässä vaelluksessa kuhankuonoon. Rimppakinttu vaellukseen osallistui 8 lippukuntalaista. Lippukunnan riihitysmajakka järjestettiin Raasissa. Leiriläiset pääsivät jälleen osoittamaan vuoden aikana oppimiaan partiotaitoja. Osallistujia oli eri ikäkausista yhteensä 20kpl jolloin retkivuorokausia kertyi 60 kpl. Sudenpennut etsiskelivät sisäistä pyromaaniaan Iiron johdolla Syksyllä vaeltajat järjestivät kulttuuri ja virkistys matkan eteläiseen naapuriimme Viroon. Retkelle osallistui 6 lippukuntalaista, jotka tutustuivat Tallinnan nähtävyyksiin ja ruokakulttuuriin. Purjehdustoiminta Riihitys leimahti liekkeihin huhtikuussa Perinteiselle sudenpentujen Tammileirille Sauvon Ahtelassa osallistui lippukunnastamme 4 sudenpentua, yksi seikkailija ja heidän johtajanaan Juho Kankare. Tammileiri XV:ta teemana oli MikäMikäMaa jossa nuoret partiolaiset pääsivät kokemaan ensimmäisen suurleirinsä. S/y Jotunheim ja S/y Puhuri laskettiin vesille toukokuussa ja telakoitiin lokakuussa. S/y Jotunheimissa suoritettiin keväällä perushuoltotyöt. Syksyllä veneet nostettiin Raisioon, kun Rymättylän telakointi- Norjassa pidettyyn kansainväliseen Stavanger 2013 jamboreelle osallistui hienosti kaksi puhurinpoikaa. Lippukunnastamme osallistui 12 henkisellä ryhmällä kansainväliselle meripartioleirille Satahanka XII Kustavin Lootholmassa Leirillä partiolaiset pääsivät toteuttamaan oppimiaan taitojaan sekä maalla että merellä ja tutustumaan muiden lippukuntien toimintaan. Satahangalle startattin aurinkoisissa tunnelmissa 11

12 palvelu siirsi toimintansa Raision rantaan. Syksyllä aloitettiin Jotunheimin istumalaatikon korjaus. S/y Jotunheimin vuoden 2013 matkapurjehdukset suuntautuivat Maarianhaminan rannikkoseudulle. Matkapurjehdusten lisäksi järjestettiin venekuntalaisille ja sudenpennuille tarkoitettuja viikonloppupurjehduksia saaristossa ja iltapurjehduksia sudenpennuille Airistolla. Molemmat koulutusalukset osallistuivat myös Satahangalle. Puhurin Pojat osallistui Lounais-Suomen Partiopiirin perinteiseen kevätparaatiin 5.5. Paraatia edeltävänä iltana lippukunnasta oli osallistujia Lounais-Suomen partiopiirin järjestämällä Suurella iltanuotiolla Varvintorilla. Lippukunnan vahvuus oli marssissa 41 henkilöä, ja osallistumisprosenttimme oli 51,3. Onnistuimme voittamaan jälleen ryhtikilpailun sarjassa pienet poikalippukunnat ja säilyttämään Akun marssikannun kololla. Kevätparaati päätti samalla kevätkauden kokoukset. Syyskausi avattiin kololla koko lippukunnan yhteisellä kokouksella Kausi päätettiin puolestaan lippukunnan perinteisellä puurojuhlalla 11.12, mikä järjestettiin kololla. Juho Kankare isännöimään juhlaan osallistui 26 lippukuntalaista ja vanhemmat. Tilaisuudessa annettiin ikäkausilupauksia sekä jaettiin taitomerkkejä ja ikäkausien päätösmerkkejä. Tavalliseen tapaan juhlavieraat pääsivät nauttimaan joulupuurosta ja joulupukin vierailusta. Huomionosoitukset Juho Kankare palkittiin 2 luokan Mannerheim-soljella. Puurojuhlassa joulukuussa lippukunnan ahkerimman adventtikalenterimyyjän kiertopalkinnon sai vuonna 2013 Jetro Kurkilahti. Kilpailutoiminta S/y Puhurilla purjehdittiin pääasiassa Turunmaan saaristossa. Kesän aikana S/y Puhurilla järjestettiin seikkailijoille ja sitä vanhemmille tarkoitettuja viikonloppupurjehduksia ja oli lisäksi pienimuotoisessa ilta-, virkistys- ja koulutuspurjehduskäytössä. S/y Puhuri osallistui myös Archipelago Race kilpailuun ja sijoittui siinä kuudenneksi. Kippariluetteloihin tehtiin keväällä muutos, kun Juho Kankareelle, Lauri Niemiselle, Santeri Vairiolle ja Iiro Prusilalle myönnettiin perämieskirjat ja Timo Mäkiselle myönnettiin s/y Jotunheimin 1. kipparin kirjat. Miespurjehdusvuorokausia kertyi purjehduskaudelta S/y Jotunheimin osalta yhteensä 300 kappaletta. Kaikkiaan alus vietti kotisatamansa ulkopuolella 45 vuorokautta. Lokikirjaan merkittyjä purjehdusvuorokausia kertyi s/y Puhurille yhteensä 240 kappaletta, ja liikkeellä alus oli 63 vuorokautena. Lippukuntatilaisuudet Puhurin Pojat osallistui s/y Puhurilla Lounais- Suomen Partiopiirin järjestämään Archipelago Raceen, jossa sijoitus oli hienosti kuudes. Timo Mäkinen, Otto Glader ja Jenni Loponen hakivat lisäksi syksyllä järjestetystä Karhu-autosuunnistus kilpailusta pronssisijan. Menestyksekäs joukkue palaa karhun ajosta Koulutus- ja kurssitoiminta Lippukuntalaiset osallistuivat vuonna 2013 L-SP:n ja muiden tahojen järjestämille kursseille seuraavasti: 12

13 Kurssin nimi: Partiojohtajakurssi Ryhmänohjaajakurssi Suorittaja: Lauri Nieminen Santeri Vairio Juho Kankare Juho Vainio Niilo Tuomaranta Andreas Ström Arttu Seppälä Roope Seppälä Wisa Förbom Kalle Lövgren 1. lippukunnanjohtaja Anssi Lehto 2. lippukunnanjohtaja Timo Mäkinen Sihteeri Mikko Laine Taloudenhoitaja Eero Itälä Jäsen Otto Glader Jäsen Juho Kankare Jäsen Lauri Nieminen Jäsen Santeri Vairio Hallitus ja lippukunnan johtajaneuvostona toiminut laivapäällystö kokoontui 10 kertaa. Osallistujia laivapäällystön kokouksissa oli keskimärin 9 lippukuntalaista. Veneenohjaajakurssi Ensiapukurssi 1 Ensiapukurssi 2 Kipparikurssi Kalle Lövgren Niilo Tuomaranta Janne Pikka Timo Mäkinen Juho Kankare Santeri Vairio Lauri Nieminen Timo Mäkinen Mikko Laine Topi Huuskonen VHF-kurssi Mikko Laine Järjestyksenvalvojakurssi Janne Roslöf HALLINTO Jäsenistö Lippukunnassa oli vuoden 2013 lopussa 66 jäsentä jakautuen seuraavasti: Aikuiset: 25 Vaeltajat: 12 Samoajat: 8 Tarpojat: 5 Seikkailijat: 7 Sudenpennut: 9 Lippukunnan kokoukset Puhurin Pojat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin kololla ja siihen osallistui 12 henkilöä. Hallitus Hallitus toimi vuonna 2013 seuraavassa kokoonpanossa: Tiedotustoiminta Lippukunta on yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa julkaissut Puhuri-jäsenlehteä. Lehti ilmestyi vuonna 2013 neljä kertaa painomäärän ollessa 150 kappaletta / numero. Lehdessä on tiedotettu lippukunnan ja Tuki ry:n toiminnasta sekä julkaistu miehistölistoja, retki- ja purjehdusraportteja ja muuta lippukunnan toimintaan liittyvää materiaalia. Puhurin uutena päätoimittajana toimi Otto Glader. Lehden lisäksi kolon ilmoitustaulu, sähköpostilistat sekä lippukunnan www-sivut ja sosiaalinen media toimivat tiedonlähteinä. Tarvittaessa tiedotuskanavina olivat myös kokouksissa tai postin välityksellä jaetut jäsenkirjeet. Vuonna 2013 lippukunta panosti rekrytointiin ja mietti uusia tapoja saada jäsenmäärä kasvuun. Uusia jäseniä ja näkyvyyttä pystyttiin lisäämään vuoden aikana. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta toimi vuonna 2013 yhteistyössä seuraavien yhdistysten kanssa: Puhurin Poikien Tuki ry Lounais-Suomen Partiopiiri ry Suomen Partiolaiset ry Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry Lippukunnan edustajat ovat osallistuneet Tuki ry:n hallituksen kokouksiin ja järjestäneet yhdessä varainhankintaa ja ylläpitäneet lippukunnan käytössä olevaa kalustoa. L-SP:n kevätkokoukseen lippukunnasta osallistuivat Timo Mäkinen ja Otto Glader. L-SP:n syyskokouksessa ei ollut edustusta lippukunnastammen. Lippukuntapäivään Erkki Liezen ja lippukuntafoorumiin Timo Mäkinen ja Otto Glader ja Niilo Koivisto. Lippukunta on ottanut aktiivisesti osaa myös Kaakkois-Turun alueen lippukuntien väliseen yhteistyöhön. Lippukunta järjesti yhdessä 13

14 Kaakkois-Turun alueen lippukuntien kanssa L-SP:n talvimestaruuskilpailu Legendan. Koulutusaluksemme kuuluivat vuonna 2013 Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry:n alusrekisteriin. Lippukunta oli myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsen. Olemme tehneet yhteistyötä aktiivisesti lippukunnan vanhempain kerhon kanssa. Vuoden 2013 aikana vanhempainkerhon kokouksissa, osallistujamäärä oli keskimäärin viisi jäsentä. Varainhankinta Lippukunnan varainhankinta jatkui vuonna 2013 entiseen tapaansa vilkkaana. Pääpaino varainhankinnassa oli perinteisillä jouluprojekteilla (Hansan joulumyyjäiset, adventtikalenterimyynti, joulukuusikauppa ja joulupukkipalvelu). VARAINHOITO Kalusto ja toimitilat Vuoden mittaan kololla järjestettiin pienimuotoisia siivoustalkoita. Kolon yleisestä siisteydestä sekä varusteiden ja kokoustilojen kunnosta huolehtivat kalustonhoitajat Niilo Koivisto ja Kalle Lövgren. Kesän aikana Kolon piha-aluetta siistittiin ja vanhojen kalkuunien kunto tarkastettiin. Puhuri-saari Puhuri-saari toimi kesällä purjehdusten tukikohtana. Vuonna 2008 aloitettua saunanrakennusprojektia jatkettiin ahkerasti lippukuntalaisista ja Puhurin Poikien Tuki ry:n jäsenistä koostuvin talkoovoimin edelleen vuonna Päävastuu hankkeesta on kuitenkin ollut Puhurin Poikien Tuki ry:llä. TILASTOJA Vuosi Lpk:n jäsenmäärä Aikuiset Vaeltajat Samoajat Tarpojat Seikkailijat Sudenpennut Yhteensä Osanottajat Talvileiri Kesäleiri Suurleiri Riihitys Partiomarssi Miespurjehdusvrk Purjehdusvrk Retki- ja leirivrk

15 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuosi 2014 on Puhurin Poikien 97. toimintavuosi. Vuoden päätavoitteina on viime vuoden tapaan monipuolisen partiotoiminnan ylläpitäminen ja venekunta- ja vaeltajaikäisten toiminnan kehittäminen. Lisäksi pyritään kehittämään yhteistyötä äitikerhon ja Tuki ry:n kanssa. Merkittävämpiä tapahtumia ovat tarpeen vaatiessa järjestettävä lippukunnan kesäleiri, kesän purjehdukset ja Piiru14 piirileiri Kannustetaan ryhmiä osallistumaan piirin järjestämiin kisoihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen peruspartiotoimintaan ja jäsenmäärän kasvattamiseen. Yhteis- ja partiohengen merkitystä korostetaan. Tuki ry:tä pyritään avustamaan mahdollisuuksien mukaan venetilin riskittömässä kasvattamisessa. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Sudenpennut noudattavat Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelmaa. Lippukunnassa toimii keväällä kaksi ja syksyllä kaksi sudenpentulaumaa. Laumat kokoontuvat kololla toimintasuunnitelmiensa mukaisesti viikoittain (pl. koulujen loma-ajat). Syksyllä otetaan mahdollisimman monta uutta sudenpentua. Sudenpennuille järjestetään kevätkaudella yksi yhteinen viikonloppuretki. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään sudenpennuille myös puuhapäivä tai te ta kololla. Syystoimintakaudella tehdään ainakin yksi sudenpenturetki. Jokaiselle sudenpennulle tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin yhdelle ilta- ja/tai viikonloppupurjehdukselle. Venekuntatoiminta (seikkailijat, tarpojat ja samoajat) Venekunnat noudattavat toiminnassaan Suomen Partiolaisten ikäkausiohjelmaa lippukunnan omien meritaitovaatimusten ohella. Seikkailijavartioita toimii keväällä yksi ja syksyllä kaksi ryhmää/joukkuetta. Tarpojaryhmiä toimii niin ikään kaksi sekä kevät- että syyskaudella. Samoajaryhmiä toimii yksi keväällä ja yksi syksyllä. Tarpojien ja samoajien vuoden päätapahtumat ovat talviretki ja Gangut-regatta, samoin kuin purjehdukset kesäkaudella. Venekunnat kokoontuvat toimintasuunnitelmiensa mukaisesti viikoittain koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Keulapuomin toimintaa venekunnanjohtajien omana johtajaryhmänä pyritään tehostamaan tarjoamalla venekunnanjohtajille parempia eväitä tehtävistään suoriutumiseen. Keulapuomi kokoontuu noin kolmen viikon välein kevät- ja syystoimintakausien aikana. Keulapuomin puitteissa järjestetään venekunnanjohtajille mm. omia koulutustilaisuuksia ja retkiä. Lisäksi pyritään kohottamaan venekunnanjohtajien ryhmähenkeä ja luomaan venekunnanjohtajista tiiviimpi joukko esimerkiksi nuoremmille lippukuntalaisille. Venekuntia kannustetaan ja avustetaan omatoimiseen retkeilyyn. Jokainen venekunta järjestää mahdollisuuksien mukaan oman venekuntaretken kevätja syyskaudella. Venekuntatoiminnassa painotetaan mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä monipuolisen ja mielekkään toiminnan toteuttamiseksi. Riihitysmajakka toteutetaan keväällä kohteenaan jokin lähialueen korpimaastoista. Venekuntia kannustetaan lippukunnan koulutusalusten käyttöön osana syyskauden toimintaa. Venekuntia avustetaan toimintasuunnitelmien tekemisessä ja toiminnan toteuttamisessa tarpeen mukaan. Uusia ideoita pyritään myös tukemaan taloudellisesti mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on säilyttää venekuntatoiminta suunnitelmallisena ja mielekkäänä. Vaeltajatoiminta Vaeltajien, eli vuotiaiden lippukunnan nuorten aikuisten, rooli on ryhmien vetäminen ja leirien toteuttaminen oman partiotoimintansa lisäksi. Vaeltajat, jotka eivät viikoittaiseen toimintaan osallistu, toimivat erilaisten projektien ja talkoiden toteuttajina. Vaeltajat pyritään saamaan avuksi mm. joka 15

16 keväisissä veneiden kunnostustöissä sekä Puhurisaaren saunatalkoissa. Vaeltajia kannustetaan myös omatoimiseen retkeilyyn ja rajojen rikkomiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla mielekästä ja mukaansatempaavaa toimintaa. Leiri- ja retkitoiminta Sudenpennuille ja venekuntalaisille järjestetään yksi retki kevätkaudella ja yksi syyskaudella. Venekuntalaisille järjestetään Riihitysretki jossain Turun lähialueen korpimaastossa. Kesällä lippukunnan jäsenet voivat osallistua Piiru14 piirileirille. Kesällä järjestetään tarpeen vaatiessa lippukunnan kesäleiri Turunsaaristossa. Eri ikäryhmien itsenäinen retkitoiminta pyritään pitämään aktiivisena. Venekuntien ja vaeltajaryhmän kynnystä omatoimiseen retkeilyyn pyritään madaltamaan. Ryhmien välistä yhteistyötä kehitetään sekä kannustetaan jatkamaan lippukuntien välistä toimintaa. Purjehdustoiminta Lippukunnan pääkoulutusaluksena toimii 44-jalkainen S/y Jotunheim. Veneen puutteita pyritään korjaamaan resurssien puitteissa kevään aikana. Merkittävin kunnostuskohde on istumalaatikon vuodon tilkitseminen Tuki ry:n toimesta. Pidetään yllä korkean ja turvallisen purjehdustoiminnan edellyttämää varustetasoa. Samalla jatketaan Tuki ry:n avustamista uuden aluksen varainkeruussa. Lippukunnan retkiveneessä Puhurissa suoritetaan pienempiä kunnostustöitä päätavoitteena kuitenkin veneen aikataulun mukainen käyttöön otto toukokuun loppuun mennessä hankitut jollat kunnostetaan purjehduskuntoon keväällä, jonka lisäksi koulutusaluksilla suoritetaan normaalit huoltotoimenpiteet keväällä ja syksyllä. Aluksille laaditaan yksityiskohtaiset purjehduskalenterit, jotka julkaistaan huhti-toukokuun vaihteessa. Purjehduskausi aloitetaan toukokuun loppuun mennessä ja päätetään Puhurin ja Jotunheimin osalta lokakuun puolessa välissä. Purjehdusohjelmat rakennetaan siten, että jokaisella lippukuntalaisella on mahdollisuus osallistua ainakin yhdelle purjehdukselle kesän aikana. Iltapurjehduksille voivat osallistua sudenpentujen lisäksi myös venekuntalaiset. Matkapurjehdusten miehistöpaikkajaossa otetaan huomioon hakijan aktiivisuus muussa toiminnassa sekä soveltuvuus purjehdukselle. S/y Jotunheimilla järjestetään lyhyiden lähisaaristoon suuntautuvien viikonloppu- ja iltapurjehdusten lisäksi matkapurjehduksia Suomen rannikoilla ja Itämeren alueella. Tutkitaan mahdollisuutta osallistua Gangut-regattaan heinä- elokuun vaihteessa. Puhuri toimii venekuntalaisten koulutusaluksena. Sillä järjestetään viikonloppu- sekä retkipurjehduksia Turunmaan saaristossa. Veneen käyttöä pyritään lisäämään ja venekuntalaisia kannustamaan osallistumaan retkipurjehduksille. Harkitaan toisen optimistijollan hankkimista jollan toiminnan kehittämiseksi puhurisaaressa. Vireillä olevat jollakunnostukset pyritään toteuttamaan loppuun kevään aikana. Veneiden iltakäyttöä kokoustarkoituksiin pyritään lisäämään Lippukuntatilaisuudet Lippukunta osallistuu perinteisesti Lounais-Suomen Partiopiirin kevätparaatiin tavoitteena marssikannun valloittaminen viime vuosien tapaan. Syystoimintakauden avaus tapahtuu elokuun puolessavälissä kololla ja vuosi päätetään joulukuussa puurojuhlaan. Kilpailutoiminta Venekuntia ja vaeltajia kannustetaan osallistumaan piiritason partiotaitokilpailuihin sekä muihin vastaaviin tapahtumiin. Otetaan osaa mahdollisuuksien mukaan Auran Tähti Poikien Sininen Kärppä-kaupungintuntemuskilpailuun, Turun Metsänkävijöiden Karhu-autosuunnistuskilpailuun ja piirin sudenpentukilpailuun. Koulutus- ja kurssitoiminta Lippukunnan nuoria aikuisia innostetaan osallistumaan partiojohtajien peruskurssille. Veneenohjaajakurssille lähetetään kaikki pääsyvaatimukset täyttävät venekunnanjohtajat ja vaeltajat. Lippukunta järjestää keväällä oman merenkulkukurssin tuleville Puhurin kippareille ja Jotunheimin försteille. Kipparikurssille osallistuu lippukunnasta tulevia Jotunheimin kippareita. Lippukuntalaisia kannustetaan oman kiinnostuksensa mukaisesti osallistumaan myös muille partiopiirin järjestämille kursseille esim. erätaito-, pelastautumis- ja EA- kursseille. Lippukunta osallistuu kurssimaksuihin harkinnan mukaan. Lippukuntalaisten osallistumista pelastautumiskurssille pidetään myös erittäin tärkeänä. HALLINTO Lippukunta kokoontuu sääntömääräiseen vuosikokoukseen helmikuussa. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia. 16

17 Lippukunnan hallitus ja partiojohtajaneuvostona toimiva laivapäällystö kokoontuvat kesäkautta lukuun ottamatta noin neljän viikon välein sekä muulloin tarvittaessa. Tiedotustoiminta Lippukunta julkaisee yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa Puhuri-nimistä jäsenlehteä. Lehti ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa ja se jaetaan kaikille jäsenille ja toiminnan tukijoille. Tiedotus hoidetaan pääasiassa lippukunnan www-sivujen, sähköpostilistojen ja sosiaalisen median kautta sekä Puhuri-lehden ja kolon ilmoitustaulun sekä tarvittaessa jäsenkirjeiden välityksellä. Puhuri-lehti pyritään pitämään laadukkaana, toimivana ja edustavana julkaisuna. Lippukunnan talous pidetään vakaana suunnittelemalla projektit ja suuremmat hankinnat huolellisesti etukäteen. Varainhankintaa jatketaan erilaisilla talkooluonteisilla kampanjoilla sekä mahdollisuuksien mukaan Puhuri-lehteen myytävillä mainoksilla. Lisäksi pyritään kehittämään uusia varainhankintamuotoja ja -tempauksia mm. koulutusaluksen kasvaneiden kulujen kattamiseksi. Säilytetään lippukunnan taloushallinnon taso korkeana ja saatavien perintä tehokkaana. Kolon kasvavat vuokra- ja lämmityskustannukset rasittavat lippukunnan taloutta erittäin raskaasti. Lippukunta hakee Turun kaupungin nuorisolautakunnalta yleistä toiminta-avustusta. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta tulee toimimaan yhdessä Suomen Partiolaiset ry:n, Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa. Lisäksi olemme mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä ja Partiopurjehtijat-Scoutseglarna ry:ssä. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Kaakkois-Turun alueen partiolippukuntien sekä piirin muiden meripartiolippukuntien kanssa. Tavoitteena on yhdistää voimavaroja monipuolisemman toiminnan aikaansaamiseksi. VARAINHOITO Kalusto ja kiinteistö Kololla suoritetaan tarpeen mukaan kunnostus- ja korjaustoimia. Tarvikkeiden hankinnassa lähestytään kaupungin tilalaitoksen kiinteistöosastoa. Kololla ja piha-alueella järjestetään aina tarpeen tullen siivoustalkoita. Puhuri-saaressa suoritetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet ja varustehankinnat yhdessä Tuki ry:n kanssa. Rakennetaan Puhuri-saaren rantaan vuosia suunniteltu veneliuska jollien ja muun veneilykaluston käytön helpottamiseksi. Siivotaan Puhuri-saari jälleen partiotoimintaan soveltuvaan kuntoon. Tuki ry:n kanssa saatetaan aiemmin alkanut rantasaunaprojekti päätökseen. Varainhankinta Jatketaan yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa varojen keräämistä partiotoiminnan ja veneiden kunnon ylläpitämiseksi. Tavoitteena suunnitella menot niin, että päähuomio voidaan pitää partiotoiminnassa. 17

18 Purjehdusvuorokausia Listalla on kaikkien niiden nimet jotka ovat lippukunnan jäseniä ja löytyvät lehden takana olevasta puhuriluettelosta. Vuorokaudet on laskettu toimiston seinällä olevista listoista, ja ne ovat ajantasaiset. Nuoremmille partiolaisille ja vanhemmille tiedoille, että vuorokausia tarvitaan tulevaisuudessa kipparikirjojen saamiseen. Lisätietoja voi kysyä johtajilta. s/y Jotunheim 2013 s/y Jotunheim yht SY Puhuri 2013 s/ypikkumusta + s/y Puhuri yht Aaltonen Vesa 40 Ahmad Faisal Alajoki Kai Ellonen Aleksi Fredriksson Petri 45 Förbom Wisa Gaye Adam 7 14 Glader Otto Grefberg Sammy 53 Holsti Lauri 149 Huuskonen Tatu 67 6 Huuskonen Topi Itälä Eero 26 8 Ivanoff Anton 4 Joutsenvirta Luukas 1 1 Kaaria Tatu Kaikkonen Samuli 25 Kalliala Joel 2 3 Kalliomäki Antti 31 Kalliomäki Ville Kankare Juho Kartemo Matias 7 13 Kettinen Sami 73 Kivinen Teemu Koivisto Anna Koivisto Niilo Laaksonen Anton 1 3 Laaksonen Heikki Laiho Jani Laine Mikko Lehtinen Leevi 3 3 Lehto Anssi Lehtonen Eeli Leino Saara 9 Lietzén Erkki Lindroos Elias 1 1 Linke Nico 55 4 Liukkonen Joonas 1 Liuksila Timo

19 s/y Jotunheim 2013 s/y Jotunheim yht SY Puhuri 2013 s/ypikkumusta + s/y Puhuri yht Loponen Jenni Lumikangas Mikko Lundelin Tuukka Lundelin Veikka 3 8 Lövgren Kalle Malmberg Janne 99 8 Manner Lauri Manner Markus Martin Esa 102 Mattila Ilkka Mattila Samppa Mäenpää Sami 1 Mäkinen Timo Mäkinen Tuomas Nieminen Lauri Ojala Akseli 2 5 Paajanen Matti 107 Pernaja Petteri Pikka Janne 8 Preston Kim 2 5 Prusila Iiro Pääkkönen Jarno 259 Ranta Tuukka 6 Ranta Vilho 3 Rautavirta Niilo 4 16 Riihimäki Heikki Roslöf Janne 75 Rusi Miikka 1 9 Ruutu Henrik Salonen Max Seespuro Sakari 14 Seppälä Arttu Seppälä Roope Sillman Roni 9 Siltanen Johannes Sinisalo Crista Soinio Olavi 1 Stenberg Antti Ström Andreas Tuomaranta Niilo Vainio Juho Vairio Santeri Vesanto Klemetti 6 Viitanen Olavi Virtanen Jesse 5 19

20 ESINE-ESITTELY NABILUS Timo Mäkinen Kolon sudenpentuhuoneen nurkkaa on koristanut vuodesta 2011 asti eriskummallinen keltainen torni. Tarkkasilmäinen käsityötaiteentuntija löytää rakennelman kyljestä nimen NABILUS ja mainoksen abiristeilyn hinnasta huumorimielessä. Lisäksi esine on keltainen ja etäisesti oikeassa asennossa muistuttaa sukellusvenettä. Kaikki alkoi Turun Klassikon lukion äidinkielentunnin virikkeellisyyden hetkellisestä herpaantumisesta. Tuona armon vuonna 2009 olisi viimeinen opintovuoteni lukion oppimäärää vääjäämättä ohitse. Siispä suunnittelimme penkkareita. Muut fiksummat olivat jo päättäneet teemaksi vedenalaisen maailman ja koska merenneitoasut eivät olleet poikajoukkomme toivelistan kärjessä, kurkotimme kohti jotain miehisempää. Työnimi Nabilus hahmottui vihon sivulle minuuteissa. Pyöreän muodon tulisi tuomaan öljytynnyri. Nykyisen ammatinvalintani tietäen ei monikaan enää ihmettele koko ideaa. pajassa allekirjoittanut viihdytti vanhaa opettajaansa kiikuttamalla kaksi 200L öljytynnyriä iltapäivällä ovesta sisään. Migillä saumat syntyivät hetkessä. Talven raikkaissa ulkokeleissä karvalakkilaivanrakentajamme rälläköi rungon muotoonsa. Kantoaukon tieltä leikattu pelti vääntyi kellarin lattialla näppärästi torniksi, ja Suomisoffa-plexikyltit kolon vintiltä muuntuivat uunissa ilmastointiputken päällä kaareviksi ikkunoiksi. Niittejä, pultteja ja vääntämistä tehtiin sitten viikon jokaisena iltana. Keltaista spraymaalia kului tolkuttomat 9 purkkia. Kolon nurkkahuoneessa maalaus pressuvirityksen sisällä kysyi sisua ja säännöllisiä happihyppelytaukoja. Lopulta rakennelma oli menestys. Repeatilla torniin asetetusta mankasta soinut ikivihreä Yellow Submarine ja yhtenäisesti pukeutunut miehistömme sai osakseen ansaittua hilpeyttä. Ja miksi tämä penkkarirekvisiitta sitten on kololla? Yksi syy on laivavarustajan muuton tuoma tilanpuute ja toinen taas perinteen syntyminen. Klassikon lukion abiturientit vuosimallia 2012 muunsivat Nabiluksen alumiinifoliovuorauksella avaruusalukseksi, ja näin alus sai uuden elämän Puhurin Poikien abiturienttien perinnealuksena. Kiinnitys vuoden 2014 penkkareihin huhujen mukaan oli, mutta luulen aluksen jääneen käyttämättä. Onneksemme Klassikon lukiossa on edelleen Puhurin Poikia, jotka voivat tätä perinteen poikasta pitää yllä. Ideana oli siis neljän hengen kannettava sukellusvene. Ja jotta meitä ei liitettäisi Neuvostoliiton laivaston vedenalaiseen huono-onniseen vastaavaan laitteeseen, päätimme ottaa The Beatlesin Yellow submarine :n pääteemaksemme. Porin Merivartioaseman tyhjät Mobil-öljytynnyrit olivat kaiken perusta. Koulun teknisentyön hitsaus- 20

21 Lazy Zakit luovina Niilo Koivisto Viime syksynä suunnittelimme kevääksi tarpojien suoritettavaksi luovuustarpoa, mistä lähti idea tehdä elokuva vartiomme kesken. Ensimmäisissä kokouksissa yritimme kerätä ideoita elokuvan aiheeksi. Kokeilimme esimerkiksi metodia, jossa kaikki käyvät kirjoittamassa taululle kolme asiaa, joista on kiinnostunut. Joku oli sitten kirjoittanut sinne PP talon kauhu, josta me (tai ainakin me johtajat) innostuimme ja lähdimme rakentamaan käsikirjoitusta. Ryhdyimme haalimaan elokuvan tekemiseen tarvittavia teknisiä apuvälineitä (kuten kamera) lähipiiristämme ja suunnittelemaan kuvauspaikkoja. Kuvaus ajankohdaksi valitsimme hiihtoloman ensimmäisen viikonlopun, jolloin olisi ollut tarkoitus kuvata kaikki kohtaukset. Osan kohtauksista jouduimme kuitenkin kuvaamaan sitä edeltävän viikon kokouksessa, koska Johannes ei päässyt viikonlopuksi kololle. Emmekä me viikonloppunakaan ehtineet kuvata kaikkea tarvittavaa erinäisten hankaluuksien takia. Spektaakkelin käsikirjoitus jäikin johtajien harteille, sillä lapsenomainen mielikuvitus pääsi mielissämme puhkeamaan kukkaan ja innostus oli suuri projektiin ryhdyttäessä. Suurella itseluottamuksella aloimme suunnitella, miten tarpojavenekunta tulisi viettämään koloviikonloppua, joka alkaisikin muistuttaa enemmän Stephen Kingin romaaneja kuin tavanomaista partiohauskanpitoa. Käsikirjoituksen vauhdikkaan alun jälkeen huomasimme, että irrallisia juonenkäänteitä onkin yllättävän vaikea sitoa toisiinsa yhtenäiseksi tarinaksi; tämä taitaa vääjäämättä näkyä myös lopputuloksessa. Olipa aika ajoin pientä luovuuspulaa havaittavissa, mutta onneksi ideoivia päitä oli niin monta, että häikäisevä käsikirjoitus saatiin kirjoitettua loppuun. Muuten koloviikonloppumme oli onnistunut kokemus. Tulimme perjantaina kuuden aikaan kololle (paitsi allekirjoittanut, joka saapui vasta kahdeksan aikoihin) ja aloitimme viikonlopun fish&chips-illallisella. Sen jälkeen alkoivat kuvaukset. Päätimme olla perjantai-illan aikana mahdollisimman tehokkaita, jotta sunnuntaina ei pääsisi aika loppumaan kesken, kohtauksia oli paperilla kuitenkin runsaasti. Kuvauksien alussa joku johtajista toimi kameramiehenä, sillä kolon patoutunut murhaaja ei ollut vielä paljastanut kynsiään, joten kaikki tarpojat olivat pelissä mukana. Kun Teemu kuvauksien alussa teilattiin jättämällä pää kovakouraisesti puuarkun kannen väliin, oli hänen aika ryhtyä päätoimiseksi kuvaajaksi, johtajien voidessa keskittyä nyt oheistoimintoihin, kuten valaistukseen, maskeeraukseen ja muonitukseen. Useiden traagisten kohtausten, kuten Niilon tyrmäyksen ja sähköistettyjen ikkunoiden jälkeen oli luovuutemme ehtynyt siinä määrin, että oli aika pis- 21

22 tää kuvaukset purkkiin siltä illalta. Myöhemmin illalla ehdimme vielä pelata korttia ja legendaarista Hero Questia. Lauantaina kuvasimme myös paljon, joskin kuvaustahtia rytmittivät pötkötys tauot, jotka olivat tarpeen eilisen illan jäljiltä. Kuvaus oli päivällä huomattavasti helpompaa sillä luonnonvalon tulviessa ikkunoista, ei työmaavaloja tarvinnut viritellä sen kömpelöiksi korvaajiksi. Kuvaustiimi oli myös oppinut perjantain yritysten ja erehdysten kautta, että kamera kannattaa pitää mahdollisimman paikallaan, päät kannattaa ottaa kuviin mukaan ja kameramiehen ei kannata heitellä piikikkäitä välikommentteja. Kun Teemu ei enää näitä johtajien virheitä toistanut, kohtauksia saatiin tallennettua häikäisevää vauhtia. Kuvaussessioiden välillä Otto loihti ruuaksi possua, perunoita ja kermakastiketta. Kun nauhalle oli saatu Niilon hukuttaminen kiehuvaan perunakattilaan, Maxin hallusinaatiot ja lopulta murha hiilihangolla ja Matiaksen putoaminen vintin luukusta (vakuuttava toteutus aiheutti runsaasti päänvaivaa) oli todettava että projektin loppu häämötti. Illalla jatkoimme Hero Questia kunnes edellisen yön valvominen verotti voimiamme liiaksi ja totesimme, että on parasta mennä nukkumaan. Elokuvaprojektimme jäi nyt viikonlopun jälkeen hieman keskeneräiseksi ja se tulee valmistumaan tässä kevään aikana. Tuleville elokuvaprojekteille voin antaa seuraavan ohjeen: tehkää hyvä käsikirjoitus. Siitä on uskomattomasti apua. 22

23 Kalustonhoitajan kuulumiset Kalle Lövgren Olen nyt ollut kalustonhoitajana puolitoista vuotta ja mielestäni olen onnistunut. Toivottavasti moni on kanssani samaa mieltä. Ainakin uskoisin niin, koska kritiikkiä ei pahemmin ole kuulunut. Kololla on panostettu tänä ja viime talvena erityisesti lämmitykseen ja näin ollen sähkölasku onkin ahkeralla kakluunien polttamisella pienentynyt huomattavasti. Polttopuutilanne kololla on tällä hetkellä parempi kuin aikoihin ja se riittää vähintään kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kaikki puu ei kuitenkaan ole vielä polttokelpoista, sillä se on kooltaan liian suurta kakluuniin työnnettäväksi. Siksi toivonkin, että aikaisempaa useampi osallistuisi keväisiin puutalkoihin, ettei kahden ihmisen tarvitsisi luoda kaikkea puuta koko ensi talveksi. Puutalkoissa ei ole epämukavaa vaan puiden pilkkominen on hyvää vastinetta koululle ja työlle. Ja lisäksi hyöty on suurta. Sähkölaskussa on vielä pienentämistä ja kaikki mitä saadaan säästettyä sähkölaskussa, on itse partiotoiminnalle lisää. Olen ollut tyytyväinen siihen, että tiskaus on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sujunut. En rupea ottamaan kantaa siihen, että onko sen aina tehneet tiskin aiheuttajat. Esimerkiksi eräs nimeltä mainitsematon henkilö on syönyt kololla maapähkinävoita pesemättä lusikkaa ikinä ja lusikoita on ollut useita kymmeniä. Yleiseen siisteyteen toivoisin kiinnitettävän enemmän huomiota. Aktiivisessa käytössä olevat huoneet ovat muistuttaneet ajoittain enemmän sikolättiä kuin kokoushuonetta. Toivoisin kaikkien muistavan laivapäällystön vuonna 2010 antaman asetuksen siitä, että kololla ei ole sallittua kulkea ulkokengissä. Jos kaikki jättäisivät ulkokengät eteiseen, muut huoneet välttyisivät ulkoa kulkeutuvalta kuralta. Toki liikaa ei mielestäni olisi jos joku toimelias henkilö silloin tällöin tarttuisi imurinvarteen ja osoittaisi kiinnostusta yleisestä siisteydestä, satunnaisilla siivoustalkoilla ei koloa pysty pitämään täydellisen siistinä, vaan niiden tarkoituksena on pikemminkin toimittaa kololla ajoittainen suurempi siivous. Mielestäni ryhmät voisivat osallistua kolon siistinä pitämiseen yhtä ahkerasti kuin ne tänä vuonna ovat hoitaneet puiden kantamisen sisälle. Jos yksi ryhmä, edes kerran kuukaudessa ottaisi kokouksen aiheeksi siivouksen, kolo pysyisi huomattavasti puhtaampana. Kun ryhmiä toimii tällä hetkellä 7, se tarkoittaisi, että siivousnakki osuisi kerran puolessa vuodessa oman ryhmän kohdalle, mikä ei mielestäni ole kohtuutonta. Tällainen käytäntö kannustaisi varmasti myös pitämään enemmän huolta siisteydestä omilla toimilla. Kulmahuoneesta on nyt lanseerattu uusi nikkarointihuone, kuten usea teistä on varmasti jo huomannut. Tämän tarkoituksena on, että siellä voi tehdä lyhytaikaisia projekteja kuitenkin niin, että huoneessa voi tarvittaessa järjestää kokouksia. Jäljet on siis myös siivottava. Keväällä järjestetään vintinsiivous talkoot. Ja toivottavaa on, että osallistujia olisi paljon. Koska vintillä on paljon tavaraa, jota täytyy heittää pois. Yksi kevään suurista projekteista on venäläisen saaressa paljon kysymyksiä saaneen sinisen Puudeli-jollan kunnostusurakka. Mikäli olet kiinnostunut kunnostamaan jollaa, ole yhteydessä minuun. 23

24 HISTORIANURKKA Et tu Brute? Tuomas Mäkinen Vallankumous Italiassa 49 eaa. Menestynyt poliitikko ja kenraali on saavuttanut kansansuosion voittoisalla hyökkäyssodalla Ranskaan. Valtion viideksi vuodeksi myöntämät toimivaltuudet alueella sekä virkaan kuuluva syytesuoja ovat kuitenkin päättymässä. Neuvottelut komentajuuden vaihtamisesta ja uudesta virasta kariutuvat senaatin säätäessä hätäasetuksen kenraalin aseistariisumiseksi. Poliittinen ratkaisu on menetetty. Komentaja ylittää Italian rajajoen Rubiconin lausuen lentävät sanat alea iacta est ja marssii joukkoineen Apenniinien niemimaan ja valtakunnan sydänmaille. Tämä mies on Gaius Julius Caesar. Rubicon-joen ylitys on maailmanhistorian kuuluisimpia kohtauksia, joka päättää tasavallan ajan demokratian lopullisesti Rooman valtakunnassa. Caesarin toiminnan nopeus ja yllätyksellisyys ajoi legimiteetin vallan pääkaupungista sekä Italiasta, mutta seurauksena oli sisällissota.senaatti oli asettanut valtion armeijoiden komentoon kokeneen Pompeius Suuren, joka valitsi strategiakseen turvautua valtakunnan itäosien resursseihin ja asettaa puolustuksen Balkanille. Parhaat Pompeiukselle lojaalit legioonat olivat kaukana Espanjan provinsseissa. Caesarin ja hänen harjaantuneiden veteraaniensa kyvykkyys vakaannuttaa olot Italiassa aliarvioitiin. Caesar kutsui Roomassa kokoon senaatin ja palautti valtiollisen päiväjärjestyksen sekä kohteli antautuneita vastustajiaan lempeästi ja voittaen arvovaltaa. Tavoittamatta Italiasta Balkanille purjehtineita Pompeiusta ja hänen liittolaisiaan, Caesar kääntyi Länsi- Euroopan viimeisiä vastustajiaan vastaan Espanjan provinsseihin. Palatessaan voitokkaana Espanjasta Caesarille saapui tieto neljän legioonan kapinauhasta. Armelias ja lempeä strategia voitti Caesarin vastustajia hänen puolelleen, mutta näin sotilailta evättiin samalla mahdollisuudet ryöstösaaliiseen. Kapina kukistui kuitenkin Caesarin saavuttua henkilökohtaisesti paikalle puhumaan joukoilleen. Takaisin Italiaan päästyään Julius Caesar vietti 11 päivää pääkaupungissa Roomassa järjestäen hallintoa sekä varmistaen itselleen senaatilta konsulinviran vuodelle 48 eaa. Hämärtäen näin entisestään legimaatin hallinnon rajoja suhteessa vastustajiinsa, Caesar lähti Balkanilla puolustusta järjestäneen Pompeiuksen perään. Pompeius oli kerännyt Caesaria vastaan ylivoimaiset asevoimat, mutta hävisi ratkaisevassa kreikan sisämaassa käydyssä Farsaloksen taistelussa tämän taktisille lahjoille. Pompeius pakeni Egyptiin, missä faarao Ptolemaios XIII murhautti hänet. Faarao valitsi voittavan osapuolen ja halusi osaltaan varmistaa ettei Pompeiusta jahtaavalla Caesarilla olisi syytä jäädä ja sekaantua itsenäisen Egyptin asioihin. Julius Caesarin tarkoitusperinä oli kuitenkin kerätä vauraasta Egyptistä täydennystä sotakassaansa, kunnes hänet tapasi salaa faaraon maanpaossa elänyt sisarpuoli Kleopatra VII. Heidän välilleen syntyy suhde, joka johtaa faaraon kuolemaan ja Egyptin vasallisuhteeseen Roomaan. Pompeiuksen kuolema ei kuitenkaan päättänyt sisällissotaa. Hänen poikansa tekivät liittolaisineen yhä vastarintaa Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Espanjassa. Lyötyään vastuksensa yksi kerrallaan raskaissa taisteluissa, Caesar palasi kaikkiaan neljä vuotta 24