Muistathan maksaa jäsenmaksun

Transkriptio

1

2 Huhtikuu 1/2011 Puhuri Puhurin Pojat ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n virallinen jäsenlehti vuodesta Muistathan maksaa jäsenmaksun eräpäivään mennessä! Tilisiirtolomake on tämän lehden liitteenä. Jäsenmaksun maksaminen on edellytys lippukuntatoimintaan osallistumiselle. Tässä numerossa: Pääkirjoitus...4 Kalustonhoitajan palsta...5 Ajankohtaista asiaa kolon kunnosta. Toimintakertomus Muistatko vielä Kilkkeen? Katso toimintakertomuksesta, mitä muuta tapahtui vuonna Toimintasuunnitelma Lyhyesti vuosikokouksesta...13 Lippukunnan hallitus...14 Tunnetko PP:n valtaapitävät? Tutustu heihin Puhuri-lehden esittelyssä. Rullaspinnun palsta...15 Rullaspinnun ympäristösaarna on jälleen täällä. Ajankohtaiset ilmoitukset...16 Kaakkois-Turun ROK...18 Kaakkois-Turun ryhmänohjaajakurssi keräsi sekalaisen seurakunnan samoajia Oriniemeen. Sesonki Jamboreefebern stiger...22 PuhuriUutiset...23 Puhuriluettelo...24 Viimeiset sanat...26 Telttakylän ruutukaavamaista taikaa voi kokea kesän jamboreella. Tarpojat horjuttivat Oton uskoa, vaan eivät tasapainoa Tähtipirtillä. Partiomarssi kutsuu taas 15.5.! Kannen kuva: Kai Alajoki Kannen grafiikka: Miikka Rusi Puhuri Numero: Painos: Issn: Päätoimittaja: Kuvat: kpl Kai Alajoki Puhurin arkisto Kai Alajoki Toimituksen osoite: Taitto: Erkki Lietzén Uudenmaankatu 17 Kai Alajoki Turku Miikka Rusi Painopaikka: Puhurin Pojat ry Puh./ Toimituskunta: Uudenmaank Kai Alajoki Turku Timo Mäkinen Tuomas Mäkinen Miikka Rusi

3 Pääkirjoitus Katupölyä Kalustonhoitajan puheenvuoro Vastuu on sinun keuhkoissa Kai Alajoki Timo Mäkinen Kävelen Itäistä Pitkäkatua Kaskenmäen juurelta kololle päin ja nuuhkaisen Turun raikasta keskustailmaa. Keuhkoni täyttyvät katupölystä ja nenäni menee tukkoon, mutta silti jokin ilahduttaa minua. Auringonpaisteen kuivattamat kadut kielivät kevään saapumisesta. Lumen alta paljastuu päivä päivältä lisää maata, jonka olemassaolon olemme jo lähes unohtaneet pitkän talven aikana. Jäät lähtevät ja avaavat meren purjehtijoille. Kevät ei ole kesän ohella suosikkivuodenaikani vain siksi, että terassikausi alkaa; myös partiossa tapahtuu keväisin. Yksi kevään huipentumista on perinteinen erätaitokosketus, riihitys, toimivaksi todetulla Raasin metsäkämpällä. Se on järjestetty viime vuodesta alkaen uuden partio-ohjelman mukaisena majakkana eli eräänlaisena käytännön testinä opituista partiotaidoista. Nuoret samoajamme osallistuvat ensi kertaa retken järjestämiseen aktiivisesti juuri riihitystä suunniteltaessa, kun kokeneemmat vanhemmat johtajat kantavat päävastuun. Näin kaikille annetaan vastuuta juuri oman kantokyvyn verran. Riihityksen myötä on tavallisesti saatu jakaa suoritusmerkkejä Turun vuotuisessa kevätparaatissa, johon piirin partiolaiset kokoontuvat aina Turunmaan saaristoa ja Porin pohjoisia esikaupunkeja myöten. Paraatin tarkoituksena on muun muassa partiotoiminnan esitteleminen ulkopuolisille; onhan se vuosittaisista partiotapahtumista maan suurin. Partiomarssissa myös me esittelemme itseämme lippukuntana, minkä vuoksi juuri sinun osana lippukuntaamme tulee olla mukana. Näkyvyyttämme lisäisi entisestään se, että ryhtikilpailun voitto tulisi vuosien tauon jälkeen meille. Jäsenhankinnan kannalta menestyminen ryhtikilpailussa on tärkeää kuka haluaisi liittyä häviäjien joukkoihin? Vaikka partiomarssi päättää kevätkauden kokoukset kololla, vapaaehtoistyö partion parissa jatkuu sen jälkeenkin. Tärkeä jokakeväinen tehtävä on lippukunnan veneiden kunnostus, eräänlainen ikuisuusprojekti, joka on käynnissä oikeastaan ympäri vuoden. Keväällä veneet valmistellaan purjehduskuntoon, jotta kokoukset voitaisiin siirtää sisältä ulos, maalta merelle. Kuin missä tahansa partiotoiminnassa, myös veneiden kunnostuksessa tarvitaan mahdollisimman usean työpanosta, jottei urakka kasaannu vain vastaavien kippareiden harteille. Jatkan siksi taannoin aloittamaani lupausten sarjaa ja lupaan omasta puolestani, että osallistun ainakin kerran venetalkoisiin. Lautakasajupakan käsittely on siirtynyt näin vaalien alla oikeussaleista Puhuri-saareen. Monen mielestä parasta keväässä on se, että sen jälkeen tulee kesä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka keväällä valmistellaan kesän partiotoimintaa, itse keväälläkin tapahtuu paljon. Ja tarjoaahan kevät roppakaupalla arjen elämyksiä, viimeisimpänä talvitakin vaihtamisen ohuempaan ja tietenkin eduskuntavaalit. Katupölykin tuntuu hyvältä, kun se kertoo keväästä. Noniin nassikat ja nassikanmieliset. Kalustonhoitajalla on purettavaa, ja paljon! Jokaisella meistä mitä todennäköisimmin on koti. Ihan oma paikka missä viettää yöt sekä nauttia omasta itsestään ja omista ajatuksistaan. Kenties perhe tuo monille nautintoa, ainakin ajoittain. Älkää nyt kuitenkaan luulko minun kieltävän moista puhdetta Kololla, sillä siellä jos jossain saa partiolainen kanssapartiolaistensa kanssa olla partiolainen. Ja samalla nauttia historian tuoksusta, tunteesta sekä pienoisesta havaittavasta havinasta jota rakas Kolomme tarjoaa jokaiselle kävijälleen. Kolomme on erittäin vanha rakennus. (Kalustonhoitajan yleishyödylliset kiinteistöntutkinnat ovat vielä kesken, mutta kenties tulevaisuudessa saatte nauttia legendaa Uudenmaankatu 17:sta...) Kun rakennus on vanha, niin lienee selvää, että rakennus on myös kulunut, nahistunut, nariseva, vinohko sekä kylmä. Joillain meistä voi olla kotina myös vanha rakennus, jossa voi olla samoja ominaisuuksia. Kuitenkaan en usko näiden mahdollisten rakennusten olevan samassa jamassa kuin rakas Kolomme. Jaa miksi ei? No, tässähän se punainen lanka sen kuin punertuu. Harva Turun kaupungin omistama rakennus on samanlaisessa käytössä kuin Kolo. Koloa käytetään pari päivää viikossa, sekä satunnaisesti muulloin. Tällainen käyttö ei anna edellytyksiä kiinteistön omistajalle ehostaa kiinteistöä asuttavammaksi. Myöskään Turun kaupungin taloudellinen tila ei ole koskaan antanut moiselle toiminnalle edellytyksiä. Tilanne on sellainen, että me vuokralaisina emme voi paljoa tehdä asialle mitään. Lupaa remontoida ei tule, rahaa remontointiin ei laiteta. Kaupungin täytyy kantaa vastuu omaisuudestaan. Me voimme ainoastaan tuoda häikäilemättä jatkuvalla syötöllä vikoja ja puutteita isännöitsijän tietoon; vain siten on joskus mahdollista, että jotain ihan oikeasti tapahtuu. Näin on tehtykin. Viimeisten kahden vuoden aikana kehitys kalustonhoitajuudessa on ollut huomattava, ainakin näin itse sanottuna. Aktiivinen välittäminen ja huolenpito lpk:n omaisuudesta ja vuokraamista tiloista on tuonut kololle kokolattiamatot kylmää torjumaan, imuri on uusittu, siivousvälineisiin on investoitu, varasto on järjestetty sekä järjestystä ja yleistä ilmettä on kohennettu. Suurin ansio ja voiton merkki kaupungin ja vuokralaisen yhteistyön taistelutantereella on kolomme keittiö. Keittiö koki kovia vuoden 2009 varainkeruuoperaatio tacossa. Kovan väännön jälkeen kaupunki löysi uutta vastaavat keittiökalusteet ja vaihtoi lattian 60 %:sesti. Nyt saamme nauttia hajuttomasta keittiöstä, joka on puhdas ja ajanmukainen. Kaiken lisäksi keittiö näyttää hyvältä. Taistelu ei lopu koskaan. Nyt uusimpana projektina on muumipappamme kotiluola, WC. Itse olen katsellut saniteettitilojemme heikkoa tilaa jo 14 vuotta. Nyt on muutoksen aika. Yli kuukauden mittaisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen voin ilmoittaa kololla tapahtuvasta remontista varmana sen ajankohdasta. Prässääminen ei lopu tähän: kuistimme on edelleen vino, ikkunoista vetää, maalit tippuvat ovista. Koska maksamme joka ikinen kuukausi n. 300 euroa vuokraa, johon ei sisälly muuta kuin tämä kiinteistö, katsomme olevamme oikeutettuja parannuksiin. Huomioikaa, että ennen keittiöremonttia Kololla ei tapahtunut mitään suurempaa kunnostustyötä kaupungin taholta 20 vuoteen! Kuitenkin, kaupungin miehet eivät ole vastuussa kolon siisteydestä, kulumisesta eivätkä huolimattomasta käytöstä. Tässä vastuu on visusti meidän. Kuka kävelee kotonaan kengät jalassa? Kuka jättää kotonaan tiskit tiskaamatta? Kuka repii kotonaan verhot ikkunasta? Kuka heittää roskat olohuoneensa lattialle? Miettikää mitä tekisitte kotonanne toisin kuin kololla. Miksi Kolo ei ansaitsisi samanarvoista kohtelua? Vanhetessanne pojat tulette ymmärtämään, kuinka suurta roolia Kolo elämässänne esittääkään. Kohdelkaa sitä sen mukaisesti. Kaikissa kalustoon liittyvissä asioissa voitte ottaa yhteyttä kalustonhoitaja Timo Mäkiseen. 4 5

4 Toimintakertomus vuodelta 2010 Vuosi 2010 oli lippukunnan 93. toimintavuosi. Vuoden toiminnallinen kohokohta oli heinä-elokuussa järjestetty VI Finnjamboree Kilke. Purjehduskesän pisimmät matkat suuntautuivat Ruotsiin ja Ahvenanmaalle. Sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat retkeilivät sekä kevät- että syyskaudella. Vuonna 2010 koko lippukunnan ikäkausitoiminta oli siirtynyt noudattamaan Suomen Partiolaisten uutta partio-ohjelmaa. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Lippukunnan sudenpentutoiminta rakentui keväällä 2010 yhden lauman, Meriseikkailijoiden, varaan. Laumaa johtivat tuolloin akelat Tuomas Mäkinen, Janne Pikka, Annika Granholm ja Miikka Rusi. Kevään partioparaatissa sudenpentutaipaleensa päätti kaksi henkilöä, jotka siirtyivät syksyllä seikkailijajoukkueeseen. Syksyllä sudenpentulaumaan liittyi partiouransa aloittavia uusia jäseniä ja sitä vetämään ryhtyivät Tuomas Mäkinen, Janne Pikka ja Sami Kettinen. Sudenpennut suorittivat kokouksissaan ja retkillään Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelman mukaisia jälkiä. Lauma kokoontui kerran viikossa koulujen loma-aikojen ulkopuolella, ja kokouksia kertyi 18 kappaletta. Niissä osallistujia oli kaikkiaan 216 kappaletta (keskimäärin 12/kokous). Meriseikkailijat-laumasta kolme sudenpentua oli myös mukana Turun alueen lippukuntien Kaikutapahtumassa Hannunniitun koululla. 6 Seikkailijatoiminta Kevätkaudella lippukunnan seikkailijatoiminnasta vastasi yksi seikkailijajoukkue, Merenelävät. Seikkailijajoukkue jatkoi toimintaansa siten, että nuoremmat seikkailijat kuuluivat Meduusatvartioon ja vanhemmat Mustekalat-vartioon. Vartion nimi: Sammot: Meduusat Kai Alajoki ja Crista Sinisalo Mustekalat Saara Leino Syksyllä Meduusat-vartio otti vastaan muutaman uuden jäsenen sudenpennuista sekä lippukunnan ulkopuolelta. Mustekalat sai uusia jäseniä lippukunnan ulkopuolelta, ja koko joukkueen koko oli syyskauden alussa 13 vartiolaista. Koko joukkuetta vetämään ryhtyivät Kai Alajoki ja Heikki Riihimäki. Vartion nimi: Sampo: Meduusat Heikki Riihimäki Mustekalat Kai Alajoki Seikkailijavartiot toteuttivat toiminnassaan koko vuoden ajan Suomen Partiolaisten seikkailijaohjelmaa lippukunnan omia meripartiotaitovaatimuksia soveltaen. Ryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa koulujen Kai Alajoki loma-aikoja lukuun ottamatta. Kevätkaudella kolokirjaan merkittyjä seikkailijakokouksia pidettiin 13 kappaletta, ja osallistujia niissä oli yhteensä 111 (keskimäärin 8,5 osallistujaa/kokous). Syyskaudella seikkailijajoukkueen kokouksia merkittiin kolokirjaan 14 kappaletta, ja niihin otti osaa yhteensä 183 lippukuntalaista (keskimäärin 13 osallistujaa/kokous) Hannunniitun koululla järjestettyyn Kaiku-tapahtumaan osallistui lisäksi viisi seikkailijaa. Seikkailijatoiminnasta vastaavana henkilönä sekä sampojen aikuisena tukena toimi vuonna 2010 Eero Itälä. Tarpoja- ja samoajatoiminta Vuonna 2010 lippukunnassa toimi kaksi uuden partio-ohjelman mukaista tarpojavenekuntaa. Lazy Zakit-tarpojavenekuntaa johtivat Otto Glader, Ilkka Mattila ja Petteri Pernaja. Saalinki-tarpojavenekuntaa johti puolestaan Tatu Kaaria kevätkaudella ja syyskaudella venekunnanjohtajaksi alkanut Matias Jaako. Venekuntajako oli siis seuraavanlainen: Vartion nimi: Vkj:t: Lazy Zakit Otto Glader, Ilkka Mattila ja Petteri Pernaja Saalinki Tatu Kaaria (kevätkaudella) ja Matias Jaako (syyskaudella) Tarpojat kokoontuivat keskimäärin kerran viikossa ja toteuttivat pääasiassa Suomen Partiolaisten tarpojaohjelmaa; kolokirjaan merkittyjä kokouksia kertyi vuoden aikana 37 kappaletta, ja niissä oli osallistujia yhteensä 241 (keskimäärin 6,5/ kokous). Tarpojaluotsina eli tarpojatoiminnasta vastaavana henkilönä toimi kevätkaudella Erkki Lietzén sekä syyskaudella Timo Mäkinen. Luotsit osallistuivat aktiivisesti ryhmien toimintaan sekä kevät- että syyskaudella. Uuden ohjelman mukainen samoajatoiminta jatkui vuonna 2010, mutta hyvin epäsäännöllisenä. Samoajaluotsin pestissä toimi Erkki Lietzén. Vaeltajatoiminta Lippukunnan vuotiaat jäsenet, vaeltajat, jatkoivat Suomen Partiolaisten vaeltajaohjelman toteuttamista vuonna 2009 alkaneessa Henkan haaremi vartiossa. Vaeltajavartion toiminta ei kuitenkaan ollut säännöllistä; se kokoontui kololle vuoden aikana kolme kertaa. Leiri- ja retkitoiminta Retkikausi avattiin jo helmikuussa Toivon Erätyttöjen ja Turun Eränkävijöiden kanssa yhteistyössä toteutetulla talviretkellä, Jäätiköllä helmikuuta Rymättylässä järjestetylle talviretkelle osallistui lippukunnasta 15 henkilöä, joten retkivuorokausia kertyi yhteensä 45 kappaletta. Sudenpentulauman oma kevätretki suuntautui kololle Tuomas Mäkisen johdolla Sopivasti ulkoilua ja viihde-elektroniikkaa sisältäneeseen koloviikonloppuun osallistui 15 lippukuntalaista. Muut ikäkaudet kokoontuivat jokakeväiseen riihitykseen Raasin metsäkämpälle Uuden ohjelman konseptilla järjestetyn riihitysmajakan johtajina toimivat Otto Glader ja Ilkka Mattila. Retki keräsi kaiken kaikkiaan 25 osallistujaa, ja retkivuorokausia kertyi retkenjohtajien laskelmien mukaan 52 kappaletta. Vuonna 2010 ei lippukunnan omaa kesäleiriä järjestetty lainkaan. Sudenpennut ja seikkailijat osallistuivat sen sijaan yhteistyössä tuttujen Turun Eränkävijöiden ja Toivon Erätyttöjen kanssa Varsholmin saarella järjestetylle kesäleiri Välkkeelle. Pienimuotoinen Välke keräsi 10 osallistujaa lippukunnastamme, ja retkivuorokausia kertyi 30. Vanhemmat lippukuntalaiset matkasivat puolestaan leireilemään Hämeenlinnaan: 12 hengen suuruinen joukko lippukuntalaisia osallistui Suomen Partiolaisten suurleirille, Kilkkeelle Puhurin Poikien lähetystö koostui pääasiassa tarpojista, joita johtivat Crista Sinisalo ja Erkki Lietzén. Leirin vierailupäivään 1.8. osallistui lisäksi lippukunnastamme kolme vaeltajaa. Varsinaisten leiriläisten leirivuorokausien lukumääräksi muodostui 108. Syyskaudella retkeiltiin pääasiassa omien ryhmien voimin. Sudenpentulauma Meriseikkailijat suunnisti Vahdon Tähtipirtille Robin Hoodin hengessä. Huikea seikkailu päättyi lopulta kololle, jonne yksi tarinan päähenkilöistä oli leiriytynyt. Osanottajia Tuomas Mäkisen johtama retki keräsi yhteensä 15 ja retkivuorokausia 28. Seikkailijajoukkue Merenelävät järjesti puolestaan syysretken yhdessä tarpojavenekunta Lazy Zakien kanssa tutuksi tulleella Kakskertatalolla. Vanha harppu retkellä seikkailijat ja tarpojat saivat tutustua suomalaiseen kansanperinteeseen ja tapasivat itse Väinämöisenkin. Kai Alajoen johtama retkikunta oli yhteensä 15 hengen vahvuinen, joten retkivuorokausia saatiin kasaan 30. Purjehdustoiminta S/y Jotunheim ja S/y Puhuri laskettiin vesille toukokuun lopussa ja telakoitiin lokakuussa. S/y Jotunheimin kölin korjaustyöt aloitettiin ja akut uusittiin. Molemmissa veneissä tehtiin lisäksi kevään aikana pienimuotoisia kunnostustöitä. S/y Jotunheimin vuoden 2010 matkapurjehdukset suuntautuivat Ruotsiin sekä Ahvenanmaan ja Turunmaan saaristoihin. Matkapurjehdusten lisäksi järjestettiin kaksi venekuntalaisille ja sudenpennuille tarkoitettua viikonloppupurjehdusta saaristossa. Purjehduskauden aikana järjestettiin myös neljä iltapurjehdusta sekä muutamia tilauspurjehduksia. S/y Jotunheim osallistui lisäksi L-SP:n kokoontumispurjehdukseen Lippukunnan vaeltajaikäiset rentoutuivat puolestaan syyskuussa laivapäällystöpurjehduksella. S/y Puhurilla purjehdittiin pääasiassa Turunmaan saaristossa. Suurin yksittäinen purjehdustapahtuma oli S/y Puhurin osallistuminen Välke-kesäleirille. Kesän aikana järjestettiin neljä seikkailijoille ja sitä vanhemmille 7

5 tarkoitettua retkipurjehdusta. Viikonloppuretkien ja kesäleirin lisäksi S/y Puhuri oli pienimuotoisessa ilta- ja koulutuspurjehduskäytössä. S/y Jotunheimin kippariluetteloon tehtiin keväällä muutos, kun Anssi Lehdolle myönnettiin määräaikainen kipparikirja harjoitusvesialueelle. Miespurjehdusvuorokausia kertyi purjehduskaudelta S/y Jotunheimin osalta yhteensä 392 kappaletta. Kaikkiaan alus vietti kotisatamansa ulkopuolella 52 vuorokautta. S/y Puhuri sai kaksi uutta kipparia, Otto Gladerin ja Tatu Kaarian. Lokikirjaan merkittyjä purjehdusvuorokausia kertyi yhteensä 73 kappaletta, ja liikkeellä alus oli 20 vuorokautena. Lippukuntatilaisuudet Puhurin Pojat osallistui Lounais- Suomen Partiopiirin perinteiseen kevätparaatiin Lippukunnan vahvuus oli marssissa 40 henkilöä, ja osallistumisprosenttimme oli 48. Tälläkään kertaa eivät rivistömme yltäneet pienten poikalippukuntien ryhtikilpailussa aivan kärkisijalle, mutta lopputuloksena oli kuitenkin jo toista vuotta peräkkäin toinen sija tiukassa kilvassa. Koska kevätparaati järjestettiin jo huhtikuussa, jatkettiin kokouksia vielä muutaman viikon ajan sen jälkeen. Syyskausi avattiin kololla koko lippukunnan yhteisellä kokouksella Kausi päätettiin puolestaan lippukunnan perinteisellä puurojuhlalla, joka järjestettiin kolon sudenpentuhuoneessa. Kai Alajoen isännöimään juhlaan osallistui noin 50 lippukuntalaista ja 20 vanhempaa. Tilaisuudessa annettiin ikäkausilupauksia sekä jaettiin taitomerkkejä ja ikäkausien päätösmerkkejä. Tavalliseen tapaan saivat puurojuhlavieraat nauttia joulupuurosta ja tavata joulupukin. Vanhemmille järjestettiin samaan aikaan viereisessä huoneessa vanhempainilta, jossa kerrottiin mm. kuluneen vuoden tapahtumista, tulevan vuoden suunnitelmista sekä Tuki ry:n toiminnasta. Huomionosoitukset Kevätparaatin yhteydessä huhtikuussa myönnettiin Crista Sinisalolle Suomen Partiolaisten II luokan Mannerheim-solki. Suomen Partiolaisten Louhisuden soljet ansiokkaasta toiminnasta vartionjohtajana saivat Otto Glader ja Petteri Pernaja. Lounais-Suomen Partiopiirin pronssiset ansiomitalit myönnettiin Eero Itälälle ja Markus Mannerille. Lippukunta muisti kevätparaatissa myös pitkäaikaista jäsentänsä ja tukijaansa Esa Martinia Lounais-Suomen Partiopiirin hopeisella ansioplaketilla. Puurojuhlassa joulukuussa lippukunnan ahkerimman adventtikalenterimyyjän kiertopalkinnon sai Johannes Siltanen, toista vuotta peräkkäin. Kilpailutoiminta Sudenpentulauma Meriseikkailijat osallistui keväällä Lounais- Suomen Partiopiirin Aikakone 2010 sudenpentukilpailuun. Koulutus- ja kurssitoiminta Lippukuntalaiset osallistuivat vuonna 2010 L-SP:n ja muiden tahojen järjestämille kursseille seuraavasti: Kurssin nimi: Rannikkolaivurin radiotutkinto Suorittaja: Tuomas Mäkinen Saaristolaivurikurssi Lauri Nieminen Lippukunnasta osallistuivat lisäksi Kai Alajoki ja Timo Mäkinen yhden päivän kestäneeseen ongelmalapset-koulutukseen Euran lippukuntapäivässä. Samassa tilaisuudessa Crista Sinisalo osallistui koulutusvastaavakoulutukseen. HALLINTO Jäsenistö Lippukunnassa oli vuoden 2010 lopussa 76 jäsentä jakautuen seuraavasti: Aikuiset: 17 Vaeltajat: 14 Samoajat: 7 Tarpojat: 12 Seikkailijat: 13 Sudenpennut: 13 Lippukunnan kokoukset Puhurin Pojat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin kololla ja siihen osallistui 13 henkilöä. Hallitus Hallitus toimi vuonna 2010 seuraavassa kokoonpanossa: 1. lpkj Eero Itälä 2. lpkj Anssi Lehto Sihteeri Kai Alajoki Taloudenhoitaja Mikko Laine Jäsen Tuomas Mäkinen Jäsen Joonas Liukkonen Hallitus ja lippukunnan johtajaneuvostona toiminut laivapäällystö kokoontuivat 10 kertaa. Osallistujia laivapäällystön kokouksissa oli yhteensä 89 (keskimäärin 8,9 osallistujaa/kokous). Tiedotustoiminta Lippukunta on yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa julkaissut Puhuri-jäsenlehteä. Lehti ilmestyi vuonna 2010 neljä kertaa painomäärän ollessa kappaletta/numero. Lehdessä on tiedotettu lippukunnan ja Tuki ry:n toiminnasta sekä julkaistu miehistölistoja, retki- ja purjehdusraportteja ja muuta lippukunnan toimin-taan liittyvää materiaalia. Puhurin päätoimittajana toimi koko vuoden ajan Kai Alajoki. Lehden lisäksi kolon ilmoitustaulu, sähköpostilistat sekä lippukunnan www-sivut toimivat tiedonlähteinä. Tarvittaessa tiedotuskanavina olivat myös kokouksissa tai postin välityksellä jaetut jäsenkirjeet. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta toimi vuonna 2010 yhteistyössä seuraavien yhdistysten kanssa: Puhurin Poikien Tuki ry Lounais-Suomen Partiopiiri ry Suomen Partiolaiset ry Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry. Lippukunnan edustajat ovat osallistuneet Tuki ry:n hallituksen kokouksiin ja järjestäneet yhdessä varainhankintaa ja ylläpitäneet lippukunnan käytössä olevaa kalustoa. Lippukunta järjesti kesällä L-SP:n veneenohjaajakurssin, jota johtivat Antti Stenberg ja Markus Manner. L- SP:n syyskokoukseen lippukunnasta osallistuivat Kai Alajoki ja Erkki Lietzén. Erkki Lietzén edusti L-SP:a Suomen Partiolaiset ry:n jäsenkokouksessa Tampereella marraskuussa. Lippukunta on ottanut aktiivisesti osaa myös Kaakkois-Turun alueen lippukuntien väliseen yhteistyöhön. Koulutusaluksemme kuuluivat vuonna 2010 Partiopurjehtijat Scoutseglarna ry:n alusrekisteriin. Lippukunta oli myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsen. VARAINHOITO Kalusto ja toimitilat Kolon kokoushuoneiden matot uusittiin ja kuistin viereinen puu kaadettiin. Vuoden mittaan kololla järjestettiin pienimuotoisia siivoustalkoita. Kolon yleisestä siisteydestä sekä varusteiden ja kokoustilojen kunnosta huolehti kalustonhoitaja Sami Kettinen. Puhuri-saari Puhuri-saari toimi kesällä purjehdusten tukikohtana. Vuonna 2008 aloitettua saunanrakennusprojektia jatkettiin ahkerasti lippukuntalaisista ja Puhurin Poikien Tuki ry:n jäsenistä koostuvin talkoovoimin myös tänä vuonna. Päävastuu hankkeesta on kuitenkin ollut Puhurin Poikien Tuki ry:llä. Puhuri-saareen hankittiin myös uusi laituri pienvene- ja uimakäyttöön. Varainhankinta Lippukunnan varainhankinta jatkui vuonna 2010 entiseen tapaansa vilkkaana, joskaan ei yhtä aktiivisena kuin vuonna Pääpaino varainhankinnassa oli perinteisillä jouluprojekteilla (Hansan joulumyyjäiset, adventtikalenterimyynti, Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, joulukuusikauppa ja joulupukkipalvelu). 8 9

6 Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Vuosi 2011 on Puhurin Poikien 94. toimintavuosi. Vuoden päätavoitteina on viime vuoden tapaan monipuolisen partiotoiminnan ylläpitäminen ja venekunta- ja vaeltajaikäisten toiminnan kehittäminen. Lisäksi pyritään kehittämään yhteistyötä äitikerhon ja Tuki ry:n kanssa. Merkittävämpiä tapahtumia ovat yhteistyössä TTT:n kanssa pidettävä kesäleiri sekä kesän purjehdukset. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen peruspartiotoimintaan ja venekuntaryhmien retkitoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Yhteis- ja partiohengen merkitystä korostetaan. PARTIOTOIMINTA Sudenpentutoiminta Sudenpennut noudattavat Suomen Partiolaisten sudenpentuohjelmaa. Lippukunnassa toimii keväällä yksi ja syksyllä kaksi sudenpentulaumaa. Laumat kokoontuvat kololla toimintasuunnitelmiensa mukaisesti viikoittain (pl. koulujen loma-ajat). Syksyllä otetaan mahdollisimman monta uutta sudenpentua. Sudenpennuille järjestetään kevätkaudella yksi yhteinen viikonloppuretki. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään sudenpennuille myös puuhapäivä tai te ta kololla. Syystoimintakaudella tehdään ainakin yksi sudenpenturetki. Jokaiselle sudenpennulle tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin yhdelle ilta- ja/tai viikonloppupurjehdukselle. Venekuntatoiminta (seikkailijat, tarpojat ja samoajat) Venekunnat noudattavat toiminnassaan Suomen Partiolaisten ikäkausiohjelmaa lippukunnan omien meritaitovaatimusten ohella. Seikkailijavartioita toimii keväällä ja syksyllä kaksi ryhmää, jotka muodostavat yhden joukkueen. Tarpojaryhmiä toimii niin ikään kaksi sekä kevät- että syyskaudella. Samoajaryhmiä toimii yksi keväällä ja yksi syksyllä. Tarpojien ja samoajien vuoden päätapahtumat ovat talviretki ja kesäleiri, samoin kuin purjehdukset kesäkaudella. Venekunnat kokoontuvat toimintasuunnitelmiensa mukaisesti viikoittain koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Keulapuomin toimintaa venekunnanjohtajien omana johtajaryhmänä pyritään tehostamaan tarjoamalla venekunnanjohtajille parempia eväitä tehtävistään suoriutumiseen. Keulapuomi kokoontuu noin kolmen viikon välein kevät- ja syystoimintakausien aikana. Keulapuomin puitteissa järjestetään venekunnanjohtajille mm. omia koulutustilaisuuksia ja retkiä. Lisäksi pyritään kohottamaan venekunnanjohtajien ryhmähenkeä ja luomaan venekunnanjohtajista tiiviimpi joukko esimerkiksi nuoremmille lippukuntalaisille. Eero Itälä Venekuntia kannustetaan ja avustetaan omatoimiseen retkeilyyn. Jokainen venekunta järjestää oman venekuntaretken kevät- ja syyskaudella. Venekuntatoiminnassa painotetaan mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä monipuolisen ja mielekkään toiminnan toteuttamiseksi. Riihitys toteutetaan keväällä kohteenaan jokin lähialueen korpimaastoista. Venekuntia avustetaan toimintasuunnitelmien tekemisessä ja toiminnan toteuttamisessa tarpeen mukaan. Tavoitteena on säilyttää venekuntatoiminta suunnitelmallisena ja mielekkäänä. Vaeltajatoiminta Kevään 2009 mukanaan tuoma ikäkausiuudistus uudisti myös vaeltajan käsitteen. Vaeltajat ovat nyt vuotiaat lippukunnan nuoret aikuiset, joiden rooli on ryhmien vetäminen ja leirien toteuttaminen oman partiotoimintansa lisäksi. Vaeltajat, jotka eivät viikoittaiseen toimintaan osallistu, toimivat erilaisten projektien ja talkoiden toteuttajina. Vaeltajat pyritään saamaan avuksi mm. joka keväisissä veneiden kunnostustöissä sekä Puhurisaaren saunatalkoissa. Vaeltajia kannustetaan myös omatoimiseen retkeilyyn ja rajojen rikkomiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla mielekästä ja mukaansatempaavaa toimintaa. Leiri- ja retkitoiminta Purjehdustoiminta Sudenpennuille ja venekuntalaisille järjestetään yksi retki kevätkaudella (samoajat ja tarpojat tekevät talviretken) ja yksi syyskaudella. Venekuntalaisille järjestetään Riihitysretki jossain Turun lähialueen korpimaastossa ja kesäkuussa järjestetään koko lippukunnan yhteinen kesäleiri yhdessä Turun Tähtityttöjen kanssa. Ruotsin Kristianstadissa järjestettävälle 22. Maailmanjamboreelle osallistuu 2+3 lippukuntalaista. Eri ikäryhmien itsenäinen retkitoiminta pyritään pitämään aktiivisena. Venekuntien ja vaeltajaryhmän kynnystä omatoimiseen retkeilyyn pyritään madaltamaan. Ryhmien välistä yhteistyötä kehitetään sekä kannustetaan jatkamaan lippukuntien välistä toimintaa. Lippukunnan pääkoulutusaluksena toimii 44-jalkainen S/y Jotunheim vaurioitunut köli ja muut puutteet korjautetaan kevään aikana. Pidetään yllä korkean ja turvallisen purjehdustoiminnan edellyttämää varustetasoa. Samalla suunnitellaan rahoitusta ja aikataulua uuden aluksen hankintaa varten. Lippukunnan retkiveneessä Puhurissa suoritetaan pienempiä kunnostustöitä. Tämän lisäksi koulutusaluksilla suoritetaan normaalit huoltotoimenpiteet keväällä ja syksyllä. Aluksille laaditaan yksityiskohtaiset purjehduskalenterit, jotka julkaistaan huhti-toukokuun vaihteessa. Purjehduskausi aloitetaan toukokuun loppuun mennessä ja päätetään Puhurin osalta syyskuun alussa ja Jotunheimin osalta lokakuun alkupuolella. Purjehdusohjelmat rakennetaan siten, että jokaisella lippukuntalaisella on mahdollisuus osallistua ainakin yhdelle purjehdukselle kesän aikana. Iltapurjehduksille voivat edelleen osallistua sudenpentujen lisäksi myös venekuntalaiset. Matkapurjehdusten miehistöpaikkajaossa otetaan huomioon hakijan aktiivisuus muussa toiminnassa sekä soveltuvuus purjehdukselle. S/y Jotunheimilla järjestetään lyhyiden lähisaaristoon suuntautuvien viikonloppu- ja iltapurjehdusten lisäksi matkapurjehduksia Suomen rannikoilla ja Itämeren alueella. Puhuri toimii venekuntalaisten koulutusaluksena. Sillä järjestetään viikonloppu- sekä retkipurjehduksia Turunmaan saaristossa. Veneen käyttöä pyritään lisäämään ja venekuntalaisia kannustamaan osallistumaan retkipurjehduksille. Optimistijolla ja Puhuri-saaren muu aluskalusto kunnostetaan käyttökuntoon. Selvitellään käyttötarkoitukseltaan lippukunnalle sopivamman jollan hankintaa. Lippukuntatilaisuudet Lippukunta osallistuu perinteisesti Lounais-Suomen Partiopiirin kevätparaatiin tavoitteena marssikannun valloittaminen lähes vuosikymmenen tauon jälkeen kolon koristukseksi. Syystoimintakauden avaus tapahtuu elokuun puolessavälissä kololla ja vuosi päätetään joulukuussa puurojuhlaan. Kilpailutoiminta Venekuntia ja vaeltajia kannustetaan osallistumaan piiritason partiotaitokilpailuihin sekä muihin vastaaviin tapahtumiin. Otetaan osaa mahdollisuuksien mukaan Auran Tähti Poikien Sininen Kärppä-kaupungintuntemuskilpailuun, Turun Metsänkävijöiden Karhu-autosuunnistuskilpailuun ja piirin sudenpentukilpailuun. Koulutus- ja kurssitoiminta Lippukunnan nuoria aikuisia innostetaan osallistumaan partiojohtajien peruskurssille. Veneenohjaajakurssille lähetetään kaikki pääsyvaatimukset täyttävät venekunnanjohtajat ja vaeltajat. Lippukunta järjestää tarpeen mukaan keväällä oman merenkulkukurssin tuleville Puhurin kippareille ja Jotunheimin försteille. Kipparikurssille osallistuu lippukunnasta tulevia Jotunheimin kippareita. Lippukuntalaisia kannustetaan oman kiinnostuksensa mukaisesti osallistumaan myös muille partiopiirin järjestämille kursseille esim. erätaito-, pelastautumis- ja EA- kursseille. Lippukunta osallistuu kurssimaksuihin kaikkien kurssien osalta. Lippu

7 kuntalaisten osallistumista pelastautumiskurssille pidetään myös erittäin tärkeänä. HALLINTO Lippukunta kokoontuu sääntömääräiseen vuosikokoukseen helmikuussa. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia. Lippukunnan hallitus ja partiojohtajaneuvostona toimiva laivapäällystö kokoontuvat kesäkautta lukuun ottamatta noin kolmen viikon välein sekä muulloin tarvittaessa. Tiedotustoiminta Lippukunta julkaisee yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa Puhuri-nimistä jäsenlehteä. Lehti ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa ja se jaetaan kaikille jäsenille ja toiminnan tukijoille. Tiedotus hoidetaan pääasiassa Puhurilehden ja kolon ilmoitustaulun sekä tarvittaessa jäsenkirjeiden välityksellä. Puhuri-lehti pyritään pitämään toimivana ja edustavana julkaisuna. Myös lippukunnan www-sivut ja sähköpostilistat toimivat tärkeänä tiedon lähteenä. Yhteistyöyhdistykset Lippukunta tulee toimimaan yhdessä Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa. Lisäksi olemme mukana 12 Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä ja Partiopurjehtijat-Scoutseglarna ry:ssä. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Kaakkois-Turun alueen partiolippukuntien sekä piirin muiden meripartiolippukuntien kanssa. Tavoitteena on yhdistää voimavaroja monipuolisemman toiminnan aikaansaamiseksi. VARAINHOITO Kalusto ja kiinteistö Kololla suoritetaan tarpeen mukaan kunnostus- ja korjaustoimia. Tarvikkeiden hankinnassa lähestytään kaupungin tilalaitoksen kiinteistöosastoa. Kololla ja piha-alueella järjestetään aina tarpeen tullen siivoustalkoita. Kolon wc remontoidaan ja piha-alue siivotaan kuukausittain. Puhuri-saaressa suoritetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet ja varustehankinnat yhdessä Tuki ry:n kanssa. Pyritään toteuttamaan Puhuri-saaren rantaan vuosia suunniteltu veneliuska jollien ja muun veneilykaluston käytön helpottamiseksi. Tuki ry:n kanssa saatetaan aiemmin alkanut rantasauna-projekti päätökseen. Varainhankinta Sinun ilmoituksesi tähän? Jatketaan yhdessä Puhurin Poikien Tuki ry:n kanssa varojen keräämistä partiotoiminnan ja veneiden kunnon ylläpitämiseksi. Lippukunnan talous pidetään vakaana suunnittelemalla projektit ja suuremmat hankinnat huolellisesti etukäteen. Varainhankintaa jatketaan erilaisilla talkooluonteisilla kampanjoilla sekä mahdollisuuksien mukaan Puhuri-lehteen myytävillä mainoksilla. Lisäksi pyritään kehittämään uusia varainhankintamuotoja ja -tempauksia mm. koulutusaluksen kasvaneiden kulujen kattamiseksi. Säilytetään lippukunnan taloushallinnon taso korkeana ja saatavien perintä tehokkaana. Kolon kasvavat vuokra- ja lämmityskustannukset rasittavat lippukunnan taloutta raskaasti. Lippukunta hakee Turun kaupungin nuorisolautakunnalta sekä yleistä toiminta-avustusta että kohdeavustuksia eri tapahtumiin. Mainostila on Puhurissa edullista! Julkaisemme myös muunlaisia ilmotuksia, mm. tervehdyksiä. Mainosten hinnat: Koko sivu 50 e Puoli sivua 30 e 1/4 sivu 15 e 1/8 sivu 10 e Myös muut koot ovat mahdollisia. Tiedustelut osoitteesta kai_alajoki@suomi24.fi. Uusia jäseniä hallitukseen Puhurin Pojat kokoontui säännönmukaiseen vuosikokoukseensa lauantaina 5.2. Kokouksessa päätettiin muun muassa lippukunnan työjärjestyksen muutoksista sekä hallituksen uusista jäsenistä. Lippukunnan vuosikokoukseen osallistui tänä vuonna yhdeksän äänivaltaista jäsentä. Äänivaltaisia yhdistyksen jäseniä ovat kaikki lippukunnan yli 15-vuotiaat jäsenet. Kokouksen aluksi sen puheenjohtajaksi valittiin lippukunnanjohtaja Eero Itälä ja sihteeriksi Kai Alajoki. Mikko Laine ja Otto Glader nimitettiin puolestaan pöytäkirjan tarkastajiksi. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010 hyväksyttiin pienin muutoksin yksimielisesti ja Vuosikokous houkutteli kololle vain vajaat kymmenkunta jäsentä. Puhurin Poikien pinssi myynnissä Hanki sinäkin Puhurin Poikien oma pinssi ja erotu massasta! Lippukunnan pinssin voit kiinnittää halutessasi partiopaidan oikeaan taskuun. Upeassa pinssissä on Puhurin Poikien vihreä logo kultaisella taustalla. Sen hinta on vaivaiset 2 euroa / kpl. Pinssejä voi tiedustella omalta johtajalta tai laivapäällystöltä. edelliselle hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kokous hyväksyi myös toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Vuoden 2011 hallituksen kokoonpanoa jouduttiin pohtimaan jonkin aikaa, kun Tuomas Mäkinen ilmoitti, ettei hän ole käytettävissä hallituksen jäseneksi enää tänä vuonna. Tuomaksen ja Joonas Liukkosen tilalle hallitukseen valittiin uudelleen Timo Mäkinen ja aivan uutena jäsenenä lippukunnan nuori toivo, Otto Glader. Muilta osin hallitus pysyi muuttumattomana: Lippukunnanjohtajakaksikkona jatkavat Eero Itälä ja Anssi Lehto. Taloudenhoitajan tehtäviä hoitaa vastedeskin Mikko Laine, ja Kai Alajoki toimii yhdistyksen sihteerinä. Toiminnantarkastajiksi eli tilintarkastajiksi nimitettiin Markus Manner ja Erkki Lietzén. Pisin keskustelu käytiin kipparikirja-anomuksista. Lippukunnan työjärjestys edellyttää, että kipparikirja-anomus hyväksytään vain, jos kukaan lippukunnan kippareista ei ole ilmoittanut vastustavansa sitä. Käytännössä siis yhden kipparin ei saattaa kaataa koko hakuprosessin. Tätä työjärjestyksen pykälää pidettiin sekä epäoikeudenmukaisena että toisaalta tärkeänä alusturvallisuuden Teksti: Kai Alajoki kannalta, mutta siitä ei kuitenkaan kukaan halunnut äänestää. Perusteellisen keskustelun ja kiivaan sananvaihdon jälkeen kokous päätti myöntää S/y Jotunheimin kipparikirja 1:n Anssi Lehdolle ja hylätä Erkki Lietzénin hakemuksen. Veneiden vastaaviksi kippareiksi valittiin tuore kippari Anssi Lehto sekä Otto Glader. Purjehdustoiminnasta vastaa vuonna 2011 lippukunnanjohtaja Eero Itälä. Kokouksen lopuksi päätettiin työjärjestyksen muutoksista. Uuteen työjärjestykseen lisättiin pykälä 16, jossa määritellään väliaikainen kipparuus harjoitusvesialueelle. Harjoitusvesialueen kipparikirjan myöntämisen ehdoista syntyi keskustelua. Lippukunnanjohtaja Eero Itälän ehdotus harjoitusvesialueen kipparikirjan myöntämiseksi viiden kipparin suosituksesta voitti äänestyksen äänin 6-2. Vastustajat olisivat halunneet kaikkien kippareiden suostumuksen hakemukseen. Lippukunnan työjärjestykseen tehtiin toinenkin muutos, kun purjehdusvesialuetta, johon kipparikirja 1 oikeuttaa, laajennettiin. Vuosikokouksen pöytäkirja liitteineen on nähtävänä laivapäällystön huoneen kirjahyllyssä. Siitä selviävät mm. tarkemmat tiedot sääntömuutoksista. Piirin jäsenmaksu säilyy muuttumattomana Lounais-Suomen Partiopiirin jäsenmaksu pysyy muuttumattomana 13,50 eurossa vuonna Sen päätti sunnuntaina 3.4. Poriin kokoontunut piirin kevätkokous. Partiopiirin jäsenmaksu on osa vuosittain kerättävää Suomen Partiolaisten jäsenmaksua. Piirin jäsenmaksutuotot käytetään piirin toimintaan. Puhurin Poikien oma jäsenmaksu on suuruudeltaan 20 euroa kotitalouden ensimmäiseltä jäseneltä, ja se kerätään erikseen Puhurilehden välissä. L-SP:n kevätkokous hyväksyi myös toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta Lisäksi kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, tuleeko piirin järjestää sudenpennuille ja seikkailijoille oma kesäleiri vanhan Tammileirin tapaan. Äänestyksen jälkeen päätettiin, että jo vahvistettua leirikaaviota ei muuteta. (KA) 13

8 Lippukunnan Rullaspinnun palsta Kivenkovaa hallitus Eero Itälä Itämeren puolesta Anssi Lehto - 2. lippukunnanjohtaja Anssi on 22-vuotias tuleva merikarhu, jonka vastuualueena on kaikki lippukunnan kentällä tapahtuvat asiat. Anssi toimii linkkinä sekä Eeron ja muiden lippukuntalaisten että Tuki ry:n ja lippukunnan kanssa sekä vastaa Jotunheimin purjehduskunnosta. Lippukunnan purjehdustoiminnan kannalta Anssi on siis ehkä tämän hetken tärkein Puhurin Poika. Jos Anssia kuvailisi jollain värillä, väri olisi tumman sininen. Anssi on melko hiljainen kaveri ja yleensä soittaa mieluummin kitaraa kuin juttelee joutavia. Mikko Laine - taloudenhoitaja Mikko, niin ikään 22-vuotias nuori aikuinen, on insinöörikoulussa ja lippukunnan taloudenhoitaja. Ikuisesti jatkuvien taloushuolien suitsimisen lisäksi Mikko on suuressa roolissa lippukunnan uuden rantasaunan rakennusprojektissa. Liekö sitten tulevan ammatin innoittaman, sitä voi vain arvailla. Mikon aktiiviseen elämäntyyliin kuuluu myös hifistelevä välineurheilu ja potkunyrkkeily. On siis syytä olla varuillaan; 170 cm ja 60 kg voi olla hyvinkin harhaanjohtava ulkokuori. Kai Alajoki - sihteeri Kai on lippukunnan kirjuri, jonka suurimpana vahvuutena on peräänantamaton määrätietoisuus, vaikka nimi saattaakin hieman johtaa harhaan. Kaitsu vastaa lippukunnan seikkailijatoiminnasta ja on näin yksi PP:n johtajiston näkyvimmistä hahmoista. Päivätyökseen Kaitsu tekee tällä hetkellä byrokraatin töitä, minkä lisäksi hän toimittaa harrastuksenaan lippukunnan uljasta Puhuri-lehteä. Nyt on tullut aika Rullaspinnun jälleen valistaa satoja ja taas satoja lukijoitaan! Suuren ja mahdottoman intensiivisen tarkkaavaisuuden omaavana profeettana, minä löysin jotain mahtavaa. Jotain, mitä jokainen voi koskea, katsoa ja rakastaa. Niin kuin Itämerta. Kuin Puhurin Poikia. Kuin Suomen Turkua. Opiskelijakin pystyy pökeltämään tähän ihmeeseen vaadittavan summan rahoistaan, sillä tämä jos mikä on ajanmukaiselle, vastuulliselle ja ennen kaikkea merihenkiselle ihmiselle tärkeää. Kaikki me tiedämme, ettei kauhistuttavan kauniilla ja karmivan korvaamattomalla Itämerellämme ole nyt kunnolla sukkia jalassa. Sukat kun ovat ruvenneet syöpymään kovasta kulutuksesta. Jokainen Teistä, rakkaat lukijani, on joskus kasvattanut perunoita kengissään. Muistelkaa tuota hetkeä! Mahtoi olla häiritsevää. Nyt tarvittaisiin pehmeämmät jalkineet, mieluiten isommat kuin kokoa 48. Löytyisikö kenties Puhurin Poikien Äitikerhon kirpparilta? Ehkei, mutta tuolta samaiselta kirpparilta löytyy sitä tahtoa ja hyvää mieltä, jolla saa lahjoitettua osan niihin kovin suuriin froteetohveleihin joita Itämereni kaipaa. Onko sinun osasi pala kivenkovaa pohjallista, joka suojaa kaasuputken riskeiltä vai osa kantapäätuppia, joka estää heikkojen poliitikkojen petoksien iskut tähän antiikista asti tunnettuun heikkoon kohtaan? Löytyykö sinusta sisua ja tahtotilaa toimia? Oman palani toivoisin olevan pala pohjallista päkiän alta. Siinä paine on kovin, siellä tarvitaan jatkuvaa prässäystä ravinnekuormitusten pienentämiseksi. Roolitusta ei jaeta tässä taistelussa, sillä jokainen pala jalkinetta on elintärkeää jalkineen koossa pysymiseksi. Metaforin: Niin to- tisesti kun S/y Puhuri ei pysy pystyssä ilman köliään, niin todenmukaisesti kun Saaren Sauna ei piippuaan kanna ilman faaraoiden hautojakin varjoonsa jättävää sarkofagiaan, tai niin yksinkertaisesti kun ei Samurai kulje hiljaa ilman kunnon laakeria. Puhe, kuhina ja kuumin huhumylly pyörii Rullaspinnun mystisten kirjainten lomassa. Kuuma totuudenmukainen vinkki erottuu pedagogisesti mahdottomasta dadaistisesta saarnanomaisesta evankeliumista: Nyt jokainen voi ostaa itselleen laatan, johon kaiverretaan ostajan nimi ja se sijoitetaan Forum Marinumin eteen tulevaan monumenttiin. Laatta maksaa vaivaiset 50 euroa. Hinnasta 30e menee Itämeren hyväksi, ja 20e menee valmistuskuluihin. Aiheesta tarkemmin osoitteessa Timo Mäkinen - kalustonhoitaja Timo on tittelinsä mukaan varsinainen handy-man. Hän pitää kolon siistinä ja kutakuinkin pystyssä, rakentaa saunaa, on mukana monissa varainhankintaprojekteissa ja retkeilee eri ikäkausien kanssa ahkerasti. Timo on yksi kolmesta Puhurin aktiivikippareista ja ahkera lyhyiden matkojen purjehtija. Timo on yleisestikin nopean toiminnan mies, joka on usein monessa paikassa samaan aikaan. Elantonsa Timo ansaitsee siivoamalla keskustan tavarataloja ja pohdiskelemalla koneiden syvintä olemusta. Otto Glader - Puhurin vastaava kippari Otto on hallituksen nuorin ja tuorein jäsen. Viikkotoiminnan lisäksi Otto pitää huolen H-veneestä, Puhurista, jota Oton on useasti kuultu kutsuvan silmäteräkseen. Näkyvänä hahmona ja peruspartiotoiminnan ylläpitäjänä Otto on Kain ohella erittäin tärkeä hahmo lippukunnalle. Partion ulkopuolella Otto harrastaa VPK:ta, jonka lisäksi hänet tunnetaan myös laajalti torvensoittopiireissä. Hallitukseen kuuluu yllä mainittujen lisäksi myös lippukunnajohtaja Eero Itälä. Hänet saatat tavata suorittamasta fysikaalisia mittauksia Turun yliopistolla tai vaihtoehtoisesti Ruotsissa, jonne hän säännöllisin väliajoin matkustaa. Lippukunnassa Eero vetää hallituksen kokouksia ja toimii yleisenä delegaattorina. (KA) Ovatko Itämeren kauniit rantamaisemat kohta enää vain historiaa? 14 15

9 Ajankohtaiset ilmoitukset Riihitysmajakka 2011 Perinteinen riihitysretki järjestetään jo toista kertaa uuden ohjelman konseptilla. Retken ajankohta on , paikkana entiseen tapaan legendaarinen Raasin metsäkämppä. Retken päävastuussa on Timo, jolta saat myös lisätiedot retkestä. Ilmoittautumislaput ovat jo lähteneet jakoon; muista, että sen viimeinen palautuspäivämäärä on keskiviikko 13.4.! Partioparaati lähestyy - oletko valmis? Lounais-Suomen Partiopiirin vuotuinen kevätparaati on jo ovella! Olethan varannut sunnuntaipäivän jo kalenteristasi sitä varten? Juuri sinun, sudenpentu, seikkailija, tarpoja, samoaja, vaeltaja, aikuinen tai tukilainen, osallistumisesi on äärimmäisen tärkeää, jotta saisimme vihdoinkin kantaa kunniakkaasti ryhtikilpailun pokaalin kotiin. Viimeksi tämä tapahtui yli 10 vuotta sitten! Marssikäsky pukuohjeiden ja kesän purjehduskalenterin kera saapuu postiosoitteeseesi lähiviikkoina. Muistathan myös osallistua marssiharjoituksiin? Niiden ajankohdat selviävät marssikäskystä. PS. Pidä osoitetietosi ajan tasalla: ilmoita uusi osoitteesi Erkille! Puhuri-lehden ilmestymisaikataulu Seuraava Puhuri-lehti on historian 200. numero! Juhlanumeron 2/2011 ilmestymisaikataulu on seuraava: Materiaalit: Ilmestyy: ma mennessä pe Toimitus ottaa mielellään vastaan kaikenlaisia raportteja ja kuvia partiotapahtumista, mielipidekirjoituksia sekä ilmoituksia ja mainosmateriaalia. Voit lähettää materiaalit lehden toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen kai_alajoki@suomi24.fi tai toimittaa ne kirjekuoressa kololle, Uudenmaankatu 17, Turku. Tuoreimmat tiedot tapahtumista: Sudenpentujen teemapäivä Kaakkois-Turun sudenpennut kokoontuvat yhteiseen teemapäivään Peppi Pitkätossun hengessä Turun Tähkäpuistoon juhlistamaan kevätkauden päätöstä kello järjestettävän teemapäivän vastuuhenkilönä toimii Kaitsu, p , s-posti kai_alajoki@ suomi24.fi. Seuraa ilmoittelua - tarkempi tietoisku ja ilmoittautumislappu on tulossa jakoon! Kesäleiri! Mitäpä kesä olisi ilman perinteistä kesäleiriä! Tänä vuonna kesän kohokohta on yhteistyössä Turun Tähti-Tyttöjen ja Auran Tähti Poikien kanssa toteutettava viikinkiaiheinen meriseikkailu. Sudenpennut osallistuvat leirille , muut Leirin hinta on sudenpennuilta 30 e ja muilta 50 e. Ilmoittautumislappu palautetaan partiomarssin yhteydessä. Lisätietoja leiristä antaa Timo, p , s- posti makisen_timo@gmail. com

10 Kaakkois-Turun ROK Johtajuuden ensi askeleet Kai Alajoki Värvätään partiolaisia viihtymään! Kaakkois-Turun alueen ryhmänjohtajiksi aikovat samoajat osallistuivat alueen yhteistyössä toteutetulle ryhmänohjaajakurssille. Kurssi koostui kahdesta osasta, jotka järjestettiin 3.3. ja Hirvensalossa sijaitseva kurssikeskus Oriniemi täyttyy iloisesta puheensorinasta, kun Kaakkois-Turun alueen ryhmänohjaajakurssi on alkamassa perjantaina Kurssilaiset tuntevat toisiaan hieman jo entuudestaan, sillä he ovat tavanneet aikaisemmin ainakin partiotoimistolla järjestetyssä kaupunki-illassa. Nyt he ovat kokoontuneet kurssin toiselle osalle pitämään hauskaa, oppimaan uutta sekä kokeilemaan ryhmänohjaustaitojaan käytännössä. 18 Kurssilla syntyy lippukunta-aktiiveja Ryhmänohjaajakurssin päätavoite on valmistaa samoajaikäisiä johtamaan pienempiä ryhmiä, ja kurssi kuuluu osana partioohjelmaan. Kurssinjohtaja Sarita Välimäki Henrikin Tapulitytöistä toivoo, että ROK:n käyneet olisivat aktiivisempia toimijoita lippukunnissa. Kurssilta samoajat saavat mukaansa eväitä ryhmän johtamiseen ja valmiuksia kohdata partiotoiminnan pieniä, arkisia haasteita. Tarvetta kurssin järjestämiselle kuului olevan Kaakkois-Turun joka lippukunnassa, minkä vuoksi päätimme pitää sen nyt. Ennen vartionjohtajakurssit järjestettiin koko piirille, mutta vastuuta kurssien järjestämisestä Sanokaa homejuusto! Kuvassa vasemmalta: Sarita Välimäki, Kirsi Pukkila, Jami Lehtonen, Teppo Laine ja Ville Ruuskanen. Kuvasta puuttuvat kouluttajat Timo Mäkinen ja Kai Alajoki. FAKTA: ROK Rok eli ryhmänohjaajakurssi vastaa vanhan ohjelman vartionjohtajan peruskurssia Kurssin käyneillä on valmius toimia esimerkiksi tarpojavartion johtajana Tarkoitettu samoajaikäisille ja sitä vanhemmille johtajan pestissä aloittaville Kurssilla käsitellään mm. johtajan vastuuta, partiokokouksen rakennetta ja retken suunnittelua sekä kehitetään ryhmätyötaitoja on siirretty yhä enemmän alueille piirin tarjotessa kurssimateriaalin. Saritan mukaan alueittain järjestettävät pienehköt kurssit toimivat hyvin, kun johtajat tuntevat toisensa ja usein myös osan kurssilaisista. Kommunikaatio pelaa, vakuuttaa Sarita. Hieman yllättäen kurssinjohtajaksi päätynyt Sarita kertoo kurssin sujuneen hyvin, vaikka pieniä kommelluksia on mahtunut matkaan. Emme meinanneet saada kurssille muonittajaa, kun tehtävään lupautunut henkilö sairastui. Onneksi TEK:n Jami Lehtonen joukkoineen saapui avuksemme! Sarita naurahtaa. Telttailu avartaa Kurssilaiset saivat nukkua ensimmäisen yön teltassa ja toisen mökissä. Yksi kurssilaisista, Toivon Erätyttöjen Minka Peltonen, kertoo, että telttayö oli melkoinen shokki. Selittämätöntä toveruuden tunnetta. Nostattavaa joukkovoimaa. Viehkosti horisontissa leijuvaa asfalttipölyä. Rumpujen hypnoottista pauketta. Kylmiä väreitä partionutun alla. Kyse ei ole valkokankaalle piirtyvästä spagettiwesternistä, vaan aivan todellisesta elämästä. Partiovuoden jokavuotinen juhlatapahtuma partiomarssi on taas tulossa. Oletko valmis kantamaan kortesi kekoon ja olemaan osa voitokasta kulkuettamme? Me olemme. Partioparaatit ovat ikimuistoisia tapahtumia lippukunnan jäsenistölle sudenpennuista senioreihin. Marssipokaali on kuitenkin harmillisesti kiertänyt kunniakkaan lippukuntamme useana vuonna peräkkäin. Juuri sinä voit olla tämänvuotisen voittomme tae. Ole Puhuri liity joukkoomme sunnuntaina 15. toukokuuta! taina luonnistuu samoajilta verrattain hyvin ottaen huomioon, että heidät on jaettu muutaman hengen ryhmiin, joissa yhtä ohjeistajaa lukuun ottamatta kaikkien silmät on peitetty huivein. Ohjeistajien tehtävänä on neuvoa ja opastaa sokkoja teltan purussa osallistumatta itse siihen. Pienen Teltan pystytystä lihasmuistista. Siitä shokista, että joutuu nukkumaan teltassa, yli pääseminen oli mahtava tunne! Minka kertoo, että jotakuinkin kaikki kurssilla on ollut hauskaa ja ryhmähenki on hyvä. Ryhmähenkeä on päästy luomaan perjantai-illan ryhmäytymistestissä. Kurssilaisten tehtävänä oli pystyttää puolijoukkueteltta ilman vanhemman johtajan opastusta tai läsnäoloa. Hetkisen kuluttua teltta oli kuin olikin pystyssä, vaikka tehtävän vetovastuuta ei kukaan ollut halunnut ottaa. Vaikeaa se silti oli. Nyt huomaa, että johtajaa todella tarvitaan, Minka toteaa. Perjantai-iltana pystytetyn puolijoukkueteltan purku lauanähellyksen jälkeen teltta saadaan kuin saadaankin kasaan. Lauantai-ilta jatkuu perinteisin merkein koulutusrupeamien, hyvän ruoan, saunomisen ja iltaohjelman parissa. Sunnuntaina on vuorossa kurssipalautteen antaminen sekä todistusten jako. Todistus ryhmänohjaajakurssista on oiva lisä ansioluetteloon, muistuttavat kurssin kouluttajat ja keräävät palautelaput osallistujilta. Ennen Oriniemen oven sulkemista kaikki ovat varmoja siitä, että kurssi on ollut hyödyllinen. Tuorein eväin ja ideoin on hyvä lähteä nostamaan kotilippukunnan vartiotoimintaa uudelle tasolle! 19

11 Tarpojien talviretki Sesonki 2011 Teksti: Otto Glader Niilo Koivisto Karl Lövgren Timo Mäkinen Arttu Seppälä Roope Seppälä Lippukunnan tarpojaryhmät suunnistivat Turun Tähti- Tyttöjen Tähtipirtille Retken tuotoksista yksi pääsi Puhuri-lehden sivuille. Tarpojien keväinen riemuretki suuntautui tällä kertaa mystiseen Tähtipirttiin. Matka pirtille oli kovin pomppuisa, pitkä, sekä eniromainen. Eniroon ei enää luottoa löydy, ainakaan 1,5 tuntisen hakuammunnan jälkeen. Olisi pitänyt taas kuunnella naisten tekemiä ohjeita tietokoneen vastaavien sijaan. Tähtityttöjen ajo-ohjeilla päästiinkin jouhevasti perille, pimeyden jo halatessa kuuden hengen iskujoukkoamme. Lumitöiden puutteesta johtuen suurjohtajat saivat samantien tarttua lapioihin, ja pieni poteron alku saatiinkin taistelukoulutuksen johdosta valmiiksi. Naapureiden onneksi muistuttaessa muistimme laajentaa poteroa ihan pikkasen aamukaupankäyntiä varten. Naapurisopua parhaimmillaan Lapioituamme polut puuvajalle ja huussiin helpottui kulkumme pihapiirissä huomattavasti. Poikien iloksi päätimme myös pitää välillä hauskaakin. Hypimme talon matalalta katolta lumikasaan, mikä oli hulvatonta. Timppa siirtyi puuvajan katolle ja otti lumet alas raivokkaasti, kunnes hyppäsi alas lähes kissamaisen taidokkaasti. Tämän kaiken jälkeen tulimme sisälle ja laitoimme takkaan tulen ja nupit kaakkoon. Naapuri pääsi Ladan ohi, koska lapioimme poteron autolle, anteeksi Samuraille. Oltuamme hetken sisällä lähtivät Otto ja Timo rakentamaan 20 köysirataa. Siirryimme ulos suorittamaan rataa. Pääsimme lähes toiseen puuhun, mutta tipuimme. Yrityksemme jälkeen Timo suoritti radan parissa sekunnissa ja osoitti radan olevan mahdollinen. Seuraavaksi saimme tehtäväksi kaivaa poterot lumeen, niin että mahduimme sinne kokonaan. Sitten kaivoimme kuopat nuotioille ja sulatimme nuotiolla mukillisen lunta. Tehokkaimmaksi keinoksi Uhkaavan ämpäripalon torjuntaharjoitus onnistui Kallelta. Onko tämä sitä elämää juoksuhaudoissa? kyselivät Arttu ja Roope kaivettuaan poteron hankeen. osoittautui käyttää lapiota pannuna nuotion päällä ja kaataa siitä suodatinpaperin läpi mukiin. Opittuammme jälleen yhden eräkikan siirryimme painimaan johtajien kanssa. Vain kerran onnistui taistelupari Seppälä & Seppälä kaatamaan Viikinki Oton, muuten tuli vain tasapelejä. Siirryimme hengästyneenä sisälle lämmittelemään ja suorittamaan meripartiolaiskoetta. Selvittyämme siitä kohtuullisesti nakitimme Seppälät perunateatteriin ja rentouduimmme, kunnes mekin innosta puhkuen pääsimme kuorintaharjoitteeseen. Taistelut täyttivät pelilaudan ja maaston Maittavan perunamuussi & lihapullat aterian jälkeen luvassa oli viimeiltaisen monopolin jatko. Kiivaana jatkunut peli vei kaikkien huomion useaksi tunniksi, ja viimein ilta kuudelta Kalle selvisi voittajana. Osakeyhtiöiden keskeinen väsytystaistelu toi uutta piristystä peliin. Illan loppuhuipennus oli kapulanryöstö pimeässä höystettynä heijastinliiveillä ja terroristeilla. Taisteluparit hakivat puuklapeja pulkasta ja yrittivät viedä ne omiin kuoppiinsa. Matkalla oli Timo ja Otto häiritsemässä. Väsyneenä ja märkinä menimme saunaan. Selvittyämme saunasta pelasimme pokeria monopolin rahoilla. Illan päätti Timon tarina, joka kertoi partion tärkeydestä nuoren miehen elämässä. Muistithan siirtää kellot? Aamuherätys tuli tuntia aiemmin kellojen siirron ansiosta. Pakkasimme tavarat aamupalan jälkeen. Artun tietokilpailu sai meidät arvioimaan partiotietojamme ja totesimme sen hyväksi. Kiitokset Artulle hyvästä visasta! Ratkaisimme viimeisten muffinsien kohtalon kyödenvedolla, minkä jälkeen siivosimme Tähtipirtin. Päätimme myös ilahduttaa vuokraemäntiämme tyhjentämällä huussin sekä viemällä tuhkatkin pesästä. Paluumatka sujui tulomatkaa paljon sutjakkaammin, ja retki saatiin onnellisesti päätökseen. Pojilla oli hauskaa, johtajilla oli hauskaa. Näinhän sen pitääkin mennä! Puhuri Puhuri-lehti - wc-lukemiston aatelia. 21

12 22:a Världsjamboreen i Sverige Jamboreefebern PuhuriUutiset Koonneet läppätsaarit Alpo ja Kaitsu stiger! Text: Kai Alajoki -Luotettavaa oikean ja väärän tiedon välitystä jo vuodesta 2009 Den 22a världsjamboreen ordnas på sommaren i Rinkaby, Sverige. Jamboreefebern stiger redan hos deltagarna. Sommaren närmar sig med stormsteg. Så gör också världsjamboreen, som arrangeras Det är alltså mindre än fyra månader kvar till årets största scoutevenemang. Till Rinkaby lägerområde väntas det komma scouter från 150 olika länder, så det är fråga om ett riktigt storläger. Jamboreen erbjuder därför ypperliga tillfällen att knyta internationella kontakter och främja vänskap över gränser. I slutet av juli packar också fyra medlemmar från Puhurin Pojat kappsäckarna och reser över viken till Rinkaby. Puhurin Pojats patrull består av fyra aktiva scouter: Erkki Lietzén, Janne Roslöf, Nico Linke och Iiro Prusila. Av dem har bara Lietzén tidigare erfarenhet av jamboreer, medan Roslöf, Linke och Prusila deltar i ett jamboreeläger för första gången. Vad förväntar du dig, Nico, av världsjamboreen? Det att man får bekanta sig med nya människor från olika kulturer, och förstås vill jag spendera rolig tid tillsammans med andra. Deltagarna på jamboreen hör till lägerkårer bestående av scouter från egentliga scoutkårers område. Puhurin Pojats egen grupp hör till Vanamo-kåren tillsammans med deltagare från åtta övriga scoutkårer i Sydvästra Finland. Lietzén själv fungerar som kårchef för Vanamo. Nico Linke. Erkki Lietzén. Före jamboreen kommer vi att ha tre sammanträden, av vilka vi redan har hunnit hålla ett. Det är bra att bekanta sig lite med varandra på förhand, eftersom man inte nödvändigtvis har de gamla kompisarna med sig på jamboreen, säger Lietzén. Enligt honom är det bästa med jamboreer den internationella stämningen: Vi finländare utgör en pytteliten minoritet där, vilket man inte kan uppleva på inhemska läger. Foto: Kim Rask/Världsjamboreens pressbildbank Kaduilta kuultua ja korkeampien piirien tiedonmurusia: Anssi Lehto kotiutui turvallisesti Itämeren kainalon helmestä, Puolasta. Toimitus onnittelee - ja hämmästelee. Sudenpentujen tulevaan johtoon on tällä kertaa Suomi-neidon pystymetsistä shanghaijattu verestä lihasvoimaa uudesta sukupolvesta Juho Kankareen, Iiro Prusilan sekä Ville Kalliomäen muodossa. Puhuri-lehti on saanut kanteensa uutta graafista ilmettä. Huhujen mukaan suunnittelutyö oli ulkoistettua ja saapui Korvatunturilta. Tässä Puhuri-lehdessä on ennätysmäärä marssipropagandaa: kuudessa artikkelissa mainitaan partiomarssi. Toimitus haastaa lukijat bongaamaan jokaisen! Huom. Seuraava numeromme on järjestyksessään 200. Puhuri: varautukaa asianmukaisin varustuksin! Nide ei sisällä 3D-laseja. Heikki Laaksonen on lahjoittanut kolon vessaan uuden wc-istuimen. Vanhallekin pöntölle on jo keksitty käyttöä; ainakin tuhkakuppi-idea on noussut keskusteluissa esiin. Kolon vessaremontti edistyy. Vessan ovesta vietiin lukko, jotteivät remonttimiehet vahingossa lukitsisi itseään sisään. Toimitus onnittelee Annika Granholmia uuden pesäpaikan löytämisestä niin pikaisesti. Monet joutuvat etsimään sopivaa vuokraasuntoa kuukausikaupalla. Vakavampia uutisia, elämän totuuksia ja juttuja maailmalta: Blondi näki kaupassa vessaharjan ja kysyi myyjältä: - Mikäs se tuo on? - Se on sellainen kätevä wc-harja, vastasi myyjä. Blondi katseli aikansa kummastuneena vessaharjaa ja päätti ostaa sen. Viikon kuluttua hän käveli vaivalloisesti takaisin kauppaan tuskainen ilme kasvoillaan palauttamaan vessaharjaa. Palautustiskillä hän totesi: - Kyllä mä taidan pysyä siinä vessapaperissa vaan Ruotsalaiset miettivät, kuinka kaukana Afrikka on. - Ei se kovinkaan kaukana voi olla, koska meillä on töissä yksi tummaihoinen ja se tulee joka aamu pyörällä töihin. Leipäkauppias kysyy asiakkaalta: - Tummaa vai vaalea leipää? - Ei mitään väliä. Se tulee sokealle. Poika oli päässyt käymään Laihian kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen: - Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin auton perässä kotiin! Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa: - Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän. Laihialainen tapasi Turussa vanhan tuttavansa ja kysyi: - Milläs matkalla sitä ollaan? - Häämatkalla. - No missä morsiamesi on? - Hän on käynyt Turussa jo aiemmin. Tiotusentals scouter väntas söka sig till Rinkaby lägerområde i slutet av sommaren

13 Viimeiset sanat Meripartiolippukunta Puhurin Pojat ry Ålandsbanken Kevätmanifesti Kevät kukoistaa niin lippukunnassamme kuin ulkomaailmassakin ja kansakuntamme ajankohtaisimpia aiheita on vaalit. Chance 44 S/y Jotunheim 1976/1984 Kansalaisen äänioikeus alkaa vasta täysi-ikäisenä, mutta jopa sudenpentu voi partiossa saada eräänlaisen äänioikeuden osallistumalla marssiin. Kuten vaaleissakin, yksittäisen partiopersoonan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen voi tuntua pikkuseikalta, mutta kylmä fakta on, että vaaleja kuten liioin marssejakaan ei ratkaise mikään muu, kuin nuo yksittäiset äänet; osallistumiset. Kevät on monille inspiroivaa ja innostavaa kautta. Me toimituksessa toivomme jokaiselle lukijalle juuri kyseisiä tunnelmia tämä tuore Puhuri kädessä tai ilman. Kuule nyt meitä, ilmojen Ukko, aukaise eestä auringon lukko, päästäös päivä pilvien takaa, kussa se Louhen vankina makaa. Eino Leino: Laulu valon sodassa 26

14 Lähettäjä: Meripartiolippukunta Puhurin Pojat ry Uudenmaankatu Turku 2 Vastaanottaja: Partiokevään 2011 tapahtumamuistio Milloin? Mitä? Missä? Puhurin Poikien vanhempainkerhon kirpputori Riihitysmajakka Jurmo-kevätkisat Partioviikko Sudenpentujen teemapäivä Partiomarssi Juttujen viimeinen palautuspäivämäärä Puhurin numeroon 2/2011 Kesäleiri Kolo, Turku Raasi Turku Kaikkialla Tähkäpuisto, Turku Turku, lähtö Kololta Kaikkialla Karjaluoto/Lahjasaari Muistathan kertoa mielipiteesi Puhuri-lehdestä! Palautteen voit kertoa henkilökohtaisesti toimitukselle tai lähettää osoitteeseen kai_alajoki@suomi24.fi.