KEMIA. Kemi TIIBET ISO RAHA PUHDAS- TILASSA VALO- KUVAN. lumosi seikkailijaprofessorin. pyörittää kolesterolitutkimusta. ei pärskitä.

Transkriptio

1 KEMIA 6/2013 Kemi TIIBET lumosi seikkailijaprofessorin ISO RAHA pyörittää kolesterolitutkimusta PUHDAS- TILASSA ei pärskitä VALO- KUVAN tuhat tarinaa website:

2 Sveitsiläistä tarkkuutta ja saksalaista huippulaatua Täydellinen valikoima huippuluokan laitteita Analytik Jenalta Nyt saat ne Metrohmilta! Metrohm - ionianalytiikan asiantuntija Titraus Ionikromatografia Karl Fischer-titraus ph Elektrodit Nesteenkäsittely Analytik Jena - se ero on laadussa Atomiabsorptio UV/VIS-spektrofotometrit TOC ja TNb Alkuainenalysaattorit: C, N, S ja halogeenit Mikroaaltouuni Soita niin kerromme lisää Metrohm Nordic Oy, Koskelontie 19 B, Espoo. mail@metrohm.fi

3

4 SISÄLLYS Jay Huang Tältä näyttää maailman tunnetuin orgaaninen molekyyli. Kolesteroli kiinnostaa niin suurta yleisöä, tiedeyhteisöä kuin teollisuuttakin. (s. 14) Mitä tahansa tieteen hyväksi. Professori Mika Sillanpää on valmis yöpymään nomadien teltassa jakinlantalämmittimen kupeessa. (s. 6) 7 Satunnainen professori Tiibetissä Leena Laitinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Velvoitetarkkailu tuottaa pätevää tietoa ympäristöstä Paul Klein 14 Hyvä paha kolesteroli Kalevi Rantanen 18 AJANKOHTAISTA Rakennemuutokset myllertävät VTT:tä Harriet Öster 20 UUTISIA 25 REACH RAKENTUU Autorisointi vaatii yritysten yhteistyötä Jouni Honkavaara 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 35 PIENI SUURI NANO Nanohiukkasia muodostuu myös jätteenkäsittelyssä Maija Pohjakallio 36 NÄKÖKULMA Parasta jälkeen Anja Nystén 36 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NAISET JA KEMIA Jane Marcet oli tieteen kansantajuistaja Sisko Loikkanen 38 Kemiaa ja kulttuurihistoriaa Valokuva kertoo tuhat tarinaa Arja-Leena Paavola 42 Uudet materiaalit ratkaisevat energiantuotannon haasteita Marja Saarikko 44 Oikea toiminta tekee Laboratoriosta turvallisen työpaikan Sanna Alajoki 46 Erotustekniikat mullistavat pakkausalaa Biopakkaus syntyy suomalaisesta metsästä Katja Pulkkinen 49 Pätevyyskokeet tuovat Laatua lämpöarvomäärityksiin Mirja Leivuori ja Minna Rantanen 52 Puhdastilassa ei puhuta eikä pärskähdellä Maija-Liisa Kuusela 54 Katoava kansantauti Kuppa kavahtaa penisilliiniä Arja-Leena Paavola 56 KEEMIKKO Farmasian armoilla 57 TUOTEUUTISIA 58 ULKOMAILTA 60 Henkilöuutisia 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 LABORATORIOSTA TUTUT Jöns Berzelius kehitti dekantterilasin Pekka T. Heikura Anni Hanén Akatemiaprofessori Maarit Karppisen laboratoriossa syntyy materiaaleja moneen lähtöön, esimerkiksi litiumioniakkuihin ja kiinteäoksidipolttokennoihin. (s. 42) Kansankynttilöitä sadan vuoden takaa. Turun yliopistosta löytynyt kuva-aarre kertoo laboratoriotyön ja lääketieteen historiasta. (s. 38) Turun museokeskus 4 KEMIA 6/2013

5 Pääkirjoitus 9. lokakuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Eetu Laitinen Tärkeintä on lähteminen Toiset meistä ovat luotuja kulkemaan. Aina kohteessa, kuten avausjutun professori Mika Sillanpää, jolle liikkeelläolo on helpompaa kuin pysyminen paikallaan. Haastattelun viimeisen osan kävimme puhelimitse Sillanpään kiitäessä kohti tapaamista jossain Itä-Thaimaassa. Puhe katkesi vain kerran pariksi sekunniksi, aha, täytyy tehdä U-käännös, sitten matka ja jutustelu jatkuivat. Lehden ilmestyessä nykyajan löytöretkeilijä on jo uudessa maassa. Tunnistan kulkijageenin suvustani. Isosetäni lähti 1920-luvulla Brasiliaan perustamaan ihanneyhteisöä. Ihanteet karahtivat olosuhteiden ankaruuteen, mutta Penedon suomalaiskylä on yhä voimissaan turistikohteena, ja pikkuserkkuni toimii oppaana kylän Suomi-museossa. Sotavuosina oli lähdettävä, löytyipä matkustusviettiä tai ei. Kesäkuussa 1944 isovanhempani pakkasivat hevoskärryyn lapsensa ja ottivat suunnan kohti länttä. Vastikään ripille päässyt äitini taivalsi satojen kilometrien taipaleen jalan, olihan lehmät saatava mukaan. Isäni vanhemmat viihtyivät etenkin Kanariansaarilla, jotka olivat vielä 1960-luvulla eksoottinen kohde. Mummi kertoi meille ihmeellisiä tarinoita ja esitteli valokuvaa, jossa hän piteli sylissään leijonanpentua. Isompina tajusimme, että kuvassa oli aito turistileijona ja seikkailut lainattu Valituista Paloista, mutta ei se himmennä kertomusten hohtoa. Oma sukupolveni pääsi matkailun makuun aluksi kesätyö-, opiskelijavaihto- ja au pair -keikoilla, ajan mittaan myös vapaa-ajan reissuilla. Matkustaminen innostaa! Suunnittelu ja muistelu ovat yhtä tärkeitä kuin itse matkalla olo, yksi siskoistani perustelee kroonista matkakuumettaan. Toisen mukaan parhaita ovat junamatkat, joilla sielu ehtii mukaan. Hän matkusti omille syntymäpäivilleen Nizzaan yksin interrailaamalla, kun me muut lensimme. Matkakärpänen on puraissut myös seuraavaa sukupolvea, jonka kasvatit tottuivat kulkemiseen jo taaperoina. He näyttävät pärjäävän kielitaidollaan ja sosiaalisilla valmiuksillaan luontevasti missä vain. Maapallo on kutistunut muutamassa sukupolvessa, mutta matkalle lähtö kutkuttaa edelleen. Itse pidän eniten perillä olemisesta ja uuden paikan tunnelmasta. Kun haikeus valtaa paluupäivän koittaessa, kannustan itseäni Nuuskamuikkusen sanoin: On lähdettävä, jotta voi tulla takaisin. Lomamoodissa Nizzassa. 6/2013 KEMIA 5

6 Professori Mika Sillanpää perustelee voimakasta matkustusviettiään malttamattomuudella. On vaikeaa pysytellä paikallaan. 6 KEMIA 6/2013

7 Satunnainen professori Tiibetissä Kemistilläkö tylsää? Kysytään nyt esimerkiksi professori Mika Sillanpäältä. Hän on yöpynyt jakinlannan lämmössä Mount Everestillä ja juossut karkuun leijonalaumaa Ugandassa. Teksti: Leena Laitinen Kuvat: Mika Sillanpää ja Jay Huang Siinä alkoi jo arveluttaa. Ilta oli kääntymässä yöksi, ja auto jumitti renkaat joenpenkan mutaan uponneena Tiibetin ylängöllä keskellä ei-mitään. Tähänkö jäätäisiin? Sitten, pitkän ajan kuluttua, pimeydestä alkoi kuulua raskasta jyrinää. Kiinan armeija ennätti avuksi ja veti meidät kuorma-autolla ylös. Kiipelistä kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian professori Mika Sillanpää, joka palasi kesäkuussa reilun kuukauden mittaiselta tutkimusmatkalta Tiibetistä. Huippukokemuksena jäi mieleen Mount Everest, jonka näin nyt ensimmäisen kerran Tiibetin puolelta. Näkymä oli todella vaikuttava varsinkin auringonlaskun ja -nousun aikoihin. Pioneeritutkimusta kilometrien korkeudessa Matkan tarkoituksena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia jäätikön sulamiseen ja veden laatuun Himalajalla. Sillanpää keräsi vesinäytteitä yhdessä kiinalaisten ja nepalilaisten tutkijoiden kanssa useista vesistöistä, ensimmäistä kertaa myös Hindusjoen alkulähteiltä Länsi-Tiibetin ylängöltä. Aasian suuret joet Brahmaputra, Indus, Ganges, Jangtsen, Keltainenjoki ja Mekong saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä. Joet tuovat vettä noin kahdelle miljardille ihmiselle, Sillanpää kertoo. Tutkijat liikkuivat näytteenotossa tu- hansien kilometrien matkan, alkutaipaleet autoilla ja loput patikoiden, repuissaan retkivarustuksen lisäksi paikantimia ja laboratoriovälineistöä. Työpäivät venyivät aamuvarhaisesta iltapimeään. Urakan vaativuutta lisäsi työskentely ohuessa ilmanalassa, sillä näytteet kerättiin 3 6 kilometrin korkeudessa. Osa analysoitiin jo paikan päällä, ja loput tutkitaan Suomessa, Pekingissä ja Tiibetin autonomisen alueen pääkaupungissa Lhasassa. Kestää aikansa, kun teemme tulkintoja ja kirjoitamme julkaisuja. Kenttätutkimusvaihe on vain pieni osa kokonaisuutta, Sillanpää sanoo. Käytössämme oli online-monitorointiasema, joka mittaa veden laatua reaaliaikaisesti ja jonka avulla saadaan välittömästi tietoa äkillisistä muutoksista veden laadussa. Asema on viety talveksi Lhasaan, jossa paikalliset tutkijat kokoavat tiedot ja lähettävät ne meille. Näytteistä tutkitaan muun muassa sähkönjohtavuus, lämpötila, hivenaineet, orgaaniset aineet, sameus ja happamuus. Näin kerätään pohjaa tietopankille, joka antaa ajan mittaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Monien aineiden pitoisuudet kasvavat vesistöissä jäätiköiden sulaessa, rapautuminen taas korreloi sähkönjohtavuuden kanssa. Kun mittauksia jatketaan kyllin pitkään, saadaan mielekkäitä trendejä. Näytteitä kerättiin myös vesistöjen sedimenteistä ja kaloista, joista etsittiin raskasmetalleja ja torjunta-aineiden jää- 6/2013 KEMIA 7

8 Mika Sillanpää pääsi vetristämään kielitaitoaan oppaana toimineen tiibetiläisen Drolman kanssa. miä. Vaikka kyse on perustutkimuksesta, osa havainnoista voi Sillanpään mukaan hyödyttää paikallisia nopeastikin. Löysimme vesistä korkeita arseenipitoisuuksia, jotka ylittävät WHO:n suositukset juomavedelle jopa 25-kertaisesti. Nyt kun asia tiedetään, paikallisten on mahdollista ryhtyä ratkomaan ongelmaa. Osaamista löytyy läheltä Intiasta, jossa on kehitetty esimerkiksi mangonsiemenistä ja muista biojätteistä halpoja adsorbenttimateriaaleja raskasmetallien sitomiseen. Seikkailunhaluisen kannattaa opiskella kemiaa Kemiaa ei ehkä ensimmäisenä mielletä alaksi, jota opiskelemalla pääsee seikkailemaan. Vihreän kemian professori on toista mieltä. Kemia on todella kiehtova aine, joka mahdollistaa arjessa niin monta asiaa, että alan koulutuksella pärjää vaikka missä ja pääsee moniin paikkoihin. Sillanpää itse on päässyt 83 maahan, esimerkiksi Ugandaan, jossa paikallisen faunan edustajat tekivät näytteenotosta rutiinikeikkaa haastavamman. En onnistunut ottamaan näytteitä Niilistä, sillä virtahevot eivät päästäneet lähelle. Kun aloin perääntyä rannalta, havaitsin ohitse kulkevan leijonalauman. Olivat ilmeisesti jo syöneet, mutta kiipesin silti akaasiapuuhun. Mika Sillanpään Tiibet-harrastus virisi jo parikymppisenä. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi lähdin vuodeksi reppumatkalle kiertämään Aasiaa ja päädyin tiibetiläiseen luostariin, jossa aloitin tiibetin opinnot. Tähän mennessä olen käynyt Tiibetissä Mika Sillanpää Syntynyt Alastarossa Kemian diplomi-insinööriksi 1992 ja tekniikan tohtoriksi 1997 Teknillisestä korkeakoulusta, MBA:ksi 2013 Aalto-yliopistosta. Toiminut vuodesta 2000 alkaen professorina useissa yliopistoissa, nykyisin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. LUT Kemian laitosjohtaja. Vieraillut vuodesta 1991 lähtien kymmeniä kertoja tutkijana Euroopassa, Aasiassa, Amerikoissa ja Afrikassa, seuraavaksi Australiaan. Tärkeimpiä tutkimuskohteita adsorptio- ja hapetusprosessit vedenkäsittelyssä, sähkökemiallinen vedenkäsittely ja ympäristöanalytiikka. Yli 400 julkaisua, kymmeniä huomionosoituksia, palkintoja ja luottamustehtäviä. Ohjannut toistasataa opinnäytetyötä. Naimisissa, kolme tytärtä. Perheen vakituinen koti Mikkelissä. Harrastuksina mm. lintukuvaus ja luonnon tarkkailu, jalkapallo, kreikkalainen filosofia sekä Tiibetin kulttuuri ja kieli. noin 15 kertaa ja Himalajalla kolmisenkymmentä. Sillanpää on opiskellut Tiibetin kulttuuria ja klassista tiibetiä. Nykytiibetillä hän tulee toimeen omien sanojensa mukaan välttävästi. Kiinalaiset kollegani olivat ihmeissään, kun pystyin silti kommunikoimaan paikallisten kanssa heitä helpommin. Tiibetin maaseudulla ei juuri puhuta kiinaa. Sillanpään kokemuksen mukaan tutkijan vapaus on Tiibetissä, kuten muuallakin Kiinassa, parempi kuin poliittinen vapaus. Viisumin lisäksi tarvitaan silti nippu lupia ja asiakirjoja ennen kuin tutkimusmatkalle pääsee. Matkalla menoa hidastavat tiuhaan vastaan tulevat poliisin ja armeijan tarkastuspisteet. Mukana kulkee myös viranomaisten määräämä opas, tällä matkalla tiibetiläinen Drolma. Emme varsinaisesti tarvinneet opaspalveluita, mutta oli mukavaa päästä puhumaan tiibetiä hänen kanssaan. Kun takana on satoja reissuja, sopeutuminen vallitseviin oloihin ja majoituksen tasoon käy mutkattomasti. Ei sitä sen enempää mieti, sattuuko majapaikkana olemaan viiden tähden vai viidenkymmenen sentin hotelli. Ensin mainittuihin Sillanpää on päässyt tutustumaan korkean tason kauppadelegaatioissa, joita ovat johtaneet muun muassa Tarja Halonen, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Jälkimmäiset ovat tulleet tutuiksi monilla reppu- ja kenttätyömatkoilla. Yksi tuoreen reissun erikoisimmista yösijoista löytyi Mount Everestiltä metrin korkeudesta. Nomadien teltassa olisi tullut vilu ilman tulisijaa, jossa käytettiin polttoaineena jakkihärän ja lampaan kuivattua lantaa. Mika Sillanpään rakkaus Tiibetiin näkyy perheen lasten nimissä. Kolmesta tyttärestä Tseyang on 15-vuotias, Tsering 10 ja Tsekyi 6. Lapset puhuvat kotikielenään suomen lisäksi englantia, sillä heidän äitinsä on Laosista. Monikulttuurisuus antaa kansainväliselle perheelle arjen rikkautta ja välillä myös yllätyksiä. Laosissa miehet pitävät hameita. Puolisoni vanhemmat antavat minulle aina perinteisen laosilaisen hameen, kun käymme tapaamassa heitä. En oikein tiedä, mitä niillä tekisin, mutta joskus toki pidän kotioloissa, Sillanpää hymyilee. Matka jatkuu kolmessa maanosassa Mika Sillanpää aloitti elokuussa seitsemän kuukauden tutkijavapaan, jonka aikana hän aikoo kiertää ainakin Kiinassa, Intiassa, Thaimaassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa, verkostoitua ja vierailla tutustumassa tutkimusprojekteihin. Vihreän kemian laboratorion hallinnolliset työt, opinnäytteiden ohjaus ja tieteellisten artikkelin valmistus hoituvat matkan aikana etätyönä. Samaan ai- Sivulle 10 8 KEMIA 6/2013

9 Tiibetin kuiva ja pölyävä maaperä saa etenkin monet naiset käyttämään hengityssuojaimia. Ngarin alueella käyskenteli villiaasien lauma. Pieni kylä matkalla muinaiseen Gugen kuningaskuntaan. Tiibetiläisiä pidetään maailman uskonnollisimpana kansana. Lungta-rukouslippuja näkyy erityisesti vuorten huipuilla. Dalai Lamat ovat perinteisesti asuneet Lhasassa Potala-palatsissa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Nomadinaisia pyhän Manasarovarjärven rannalla Länsi-Tiibetissä. 6/2013 KEMIA 9

10 Yhteistyötä yli maanosien Veden laadun tutkimushanke Himalajalla on osa Suomen Akatemian ja ulkoasianministeriön rahoittamaa Ilmastonmuutos ja kehitysmaat -tutkimusohjelmaa, jossa tuotetaan uutta tietoa ja osaamista kehitysmaihin ja luodaan yhteistyöverkostoja. Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Kiinan tiedeakatemian Tiibetin instituutti ja Katmandun yliopisto Nepalissa. Kaksivuotinen hanke kestää vuoden 2014 loppuun, ja sen aikana LUT:n vihreän kemian laboratorioon on tulossa tutkijavaihtoon kahdeksan tutkijaa yhteistyöyliopistoista. Molemmista yliopistoista yksi tutkija tekee väitöskirjan Mika Sillanpään ohjauksessa. Hankkeen jatkuminen on nyt varmistunut, sillä saimme äskettäin päätöksen jatkorahoituksesta Suomen Akatemialta, Sillanpää kertoo. Myöhemmin aiomme hakea rahoitusta Kiinan tiedeakatemialta. Tarkoitus on viedä tutkimusta vielä vuosia eteenpäin. Sillanpään johtama laboratorio tekee vedenkulutukseen ja juomaveteen liittyvää tutkimusta, joka tähtää veden kulutuksen vähentämiseen, puhtaan juomaveden tuottamiseen ja jätevesien kestävään puhdistamiseen. Tutkimuksen kantavana teemana on nanoteknologia. Näytteitä kerättiin muun muassa Lhasajoen sivujoesta matkalla Kongpon alueelle. sivulta 8 kaan Sillanpää valmistelee kirjaa, joka käsittelee humuksen karakterisointia ja poistamista vedestä. Professorin julkaisuluetteloon on kertynyt melkein 400 julkaisua. Oikeastaan jo vähän yli, professori päivittää kolme kuukautta vanhan listauksen. Yli puolet on referoituja kansainvälisiä artikkeleita, joita Sillanpään ryhmä tuottaa vuosittain kymmeniä. Loput ovat muun muassa kokousjulkaisuja, tutkimusraportteja ja osuuksia kirjoista. Miten kukaan voi ehtiä näin paljon? Tutkimusryhmän vetäjä saa osittain ansaitsematonta kunniaa pääosin muiden tekemästä työstä. Myös verkostoitumisesta on apua, tämä on joukkuepeliä, Sillanpää selittää mutta on ollut kiistatta hyvä ehtimään ennenkin. Opiskeluaikanaan hän teki Teknillisen korkeakoulun nopeusennätyksen valmistumalla kahdessa vuodessa ja yhdeksässä kuukaudessa kemian diplomi-insinööriksi erinomaisin arvosanoin. Tohtoriksi Sillanpää väitteli 27-vuotiaana, ja ensimmäisen professuurinsa hän sai 30-vuotiaana Oulun yliopistosta. Mikä on vauhdin salaisuus? Ehkä se on vaikeus pysyä paikallaan. Lisäksi lyöttäytyminen itseään fiksumpien seuraan, mikä ei ole vaikeaa. Sillanpäälle on myönnetty useita palkintoja tieteellisistä ansioista, ja hänen ryhmänsä on palkittu kahdesti ympäristöliiketoiminnan ideoista Venture Cup -kisassa. Huomionosoitusten joukosta löytyy myös valinta Vuoden mikkeliläiseksi Vastaus kysymykseen tähänastisen uran mieluisimmasta tunnustuksesta on selvä. Unescon alainen Scope (Scientific Committee on the Problems of the Environment) myönsi Sillanpäälle vuonna 2010 nuoren tutkijan palkinnon tämän ansioista ympäristötekniikan innovaatioiden alalla. Scopen palkinto oli ykköstunnustus, kun se on globaali huomionosoitus koko laboratorion tekemästä hienosta työstä. Mount Everestin perusleirissä reilun viiden kilometrin korkeudessa yövyttiin paikallisten nomadien teltassa. 10 KEMIA 6/2013

11 !"#$%&' )*%% +,))&'&#- &. /0-) &%!)1&2$3& 4#*$-) 5678!:;<=> D?E>F GFE:H?; CA?AA IF:< L0?A &EBAM>;<=> IF:<?AL BNF?; BNFAOK;<ABCEE ICJE:P?F>D BQF<=;:;H<:;<>A< : =?@:R J:Q=?@:?EE?F =?@:<= A?=;QEQH:S 4F:<?A M>F J?T:EO>A< BNF?; BKF<= KT?;?AA <KF<=:EA BF>@<AG?;D? ICJE:P?F>A IFQ HF>DC-?EE?F D:IEQ@>FJ?A? =>; =Q@@> : BFGH>S!NF<E>H?; J?M>;DE>< =Q;B:D?;A:?EEA >T IF:<BQ;D?;< <AVF?E<? QPM D? JNF T>F> <>@BC;D?A A:EEM>;D> D?; 5W Q=AQJ?F 5678S.>F TK;E:H QPM <K;D BNF<E>H?; <>@A J:E>HQF A:EEX +>FP Y>C@>;; Y:Q@?D:PC@ 4Y Z8 [1>>FA@>;<H>A>; W\!*2-6667] 1?E<:;HBQF< C;:T?F<:A?A A?E [6^\ 7^7 5_566 +?F :;BQF@>A:Q; Q@ D?A &EBAM>;<=> IF:<?A <>@A!:;<=> =?@:<A<>@BC;D?A< <ACD?;A- QPM EKF>F<A:I?;D:C@ B:;;< IG <>@BC;D?A< M?@<:DQFX wwwsb:;<=>=?@:<a<>@bc;d?asb:s Kemian ja biotekniikan laitoksen opetus- ja tutkimusalueet ovat biotekniikka, kemia, energia- ja ympäristötekniikka. Laitoksen tutkimuksen yhteinen fokus on kehittää uusia ja kestäviä konsepteja ja prosesseja luonnonvarojen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. TENURE TRACK (3 TEHTÄVÄÄ) Kemian ja biotekniikan laitoksella on avoinna 3 tenure track- tehtävää. Tehtävien alat ovat: 1) Prosessikemia (Process Chemistry) 2) Biojalostuksen kemia (Chemistry of Biorefining) 3) Supramolekulaarinen kemia (Supramolecular Chemistry) Tehtävät 1 ja 2 täytetään tenure track menettelyllä tenured Professor -tasolle toistaiseksi. Tehtävä 3 täytetään Assistant Professor (2nd term) tai Associate Professor -tasolle neljän vuoden määräajaksi. YLIOPISTONLEHTORI (BIOTEKNIIKKA) Tehtävä on opetuspainotteinen. Tehtävään kuuluu sekä luento- että laboratorio-opetusta mikrobeja hyödyntävässä biotekniikassa ja sen uusimmissa teknologioissa. Lisäksi tehtäviin kuuluu aktiivinen osallistuminen laitoksen tutkimusprojektien valmisteluun ja toteuttamiseen. Lue työpaikkailmoitukset kokonaisuudessaan sekä tarkemmat hakuohjeet osoitteesta Hakuaika päättyy Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on noin työntekijän ja opiskelijan aktiivinen tiedeyhteisö sekä haluttu tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän kumppani. Kansainvälisyys on osa kaikkea toimintaa. Tule kehittymään huippuosaajien joukkoon!

12 TÄTÄ MIELTÄ Velvoitetarkkailu tuottaa pätevää tietoa ympäristöstä VELVOITETARKKAILUJEN avulla selvitetään ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon. Tarkkailuilla tuotetun ympäristötiedon edustavuutta ja merkitystä on eri yhteyksissä voimakkaasti kyseenalaistettu. Tarkkailu on luonteeltaan seurantaa, eikä sillä pyritä kaikenkattavan ympäristöinformaation tuottamiseen. Tarkkailut tarjoavat silti pätevää ja luotettavaa tietoa ympäristön tilasta. Tarkkailuja hoitavat pääosin ympäristöalan konsulttitoimistot ja ympäristölaboratoriot. Velvoitetarkkailujen merkitys on kuitenkin huomattavasti laajempi kuin yksittäisen toiminnanharjoittajan ympäristövaikutusten seuranta. Yli puolet Suomen ympäristön tilaa kuvaavasta tiedosta syntyy velvoitetarkkailuissa. Merkittävä osa velvoitetarkkailuista liittyy veteen tai vesiympäristöön. Ristiriitoja syntyy, kun kansalaisten kokemukset esimerkiksi vesiluonnon muutoksista ja tarkkailutulokset eivät ole samansuuntaisia. VELVOITETARKKAILUOHJELMAN laatii yleensä asiantuntija, joka tuntee toimintaa riittävästi ja osaa arvioida sen vaikutuksia ympäristöön. Tarkkailuohjelmat sekä muutokset niiden sisällössä ja toteuttamisessa hyväksyy laaja joukko ympäristöhallinnon asiantuntijoita. Ohjelmien sisältövaatimukset poikkeavat toisistaan ajoittain paljonkin, jopa saman toimialan sisällä. Myös toimialojen välillä erot ovat joskus suuria: teollisten toimijoiden vaikutuksia tarkkaillaan jopa päivittäin, hajakuormituksen vaikutuksien seuranta ei tunnu kiinnostavan ketään. Ohjelmia hyväksyessään ympäristöviranomaisten tulee huolehtia myös siitä, että toiminnanharjoittajille esitetyt vaatimukset ovat kohtuullisia ja että toiminnanharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti toimialan sisällä ja eri toimialojen välillä. Velvoitetarkkailun avulla mitattu niin sanottu kontrolloitu kuormitus muodostaa vain pienen osan ihmistoiminnan luontoon kohdistamasta kokonaiskuormituksesta. Luonnossa on kuitenkin näkyvissä kaikkien kuormittajien yhteisvaikutuksen tulos. Ympäristöä kuormittavien toimijoiden tasavertaista kohtelua edistäisi, jos tarkkailuohjelmia arvioitaisiin ja hyväksyttäisiin valtakunnan tasolla toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa ja kaikki luontoa kuormittavat tahot saataisiin mukaan tarkkailutoimintaan. OIKEALLA TAVALLA OTETUT, edustavat ympäristönäytteet muodostavat perustan laadukkaalle analyysitoiminnalle ja tuloksista tuotetulle informaatiolle. Paras- Paul Klein on kemisti ja NabLabs Oy:n johtaja. Jyrki Juhanoja 12

13 kaan analyysilaite ei pysty tuottamaan parempaa tulosta kuin näyte antaa myöten. Näytteenoton aikaraami tulee tarkkailuohjelmasta, jonka puitteissa työ tulee hoitaa. Teknisesti moitteettoman näytteenoton lisäksi tärkeä merkitys on näytteenoton yhteydessä tehtävillä toimintaympäristön tilan ammattitaitoisilla havainnoilla. Ympäristönäytteenoton pätevyyttä arvioidaan joko henkilökohtaisen sertifikaatin tai näytteenottomenetelmien akkreditoinnin kautta. Vaativissa seurannoissa tulisi ensisijaisesti edellyttää akkreditointia, koska silloin näytteenottomenetelmät ja toimintatavat on yksityiskohtaisesti kuvattu ja jokainen menetelmä kolmannen osapuolen arvioima ja päteväksi todentama. Nykyaikainen ammattimainen ympäristönäytteenotto integroituu tehokkaasti muuhun toimintaan erilaisten reaaliaikaisten tietojärjestelmien avulla. Työmääräykset saadaan sähköisesti, paikkatieto sähköisine karttoineen on kokoaikaista ja tarkkaa. Kenttähavainnot välitetään päätelaitteilta laboratorion tietojärjestelmään ja tarvittaessa asiakkaille reaaliajassa. Näytteenoton yhteydessä tehtäviä havaintoja voidaan tallentaa ja jakaa monin tavoin. Jatkuvatoimisten vedenlaatumittausten laatu paranee koko ajan mutta ei vielä riitä velvoitetarkkailussa käytettäväksi, ainakaan ainoana menetelmänä. Joka tapauksessa näytteenottoa ja laboratorioanalytiikkaa tarvitaan jatkossakin referenssitiedoksi ja eri yhdisteiden tarkempaan analysoimiseen. LABORATORIOANALYTIIKAN laatu on parantunut koko ajan. Laboratorioiden tulostaso ja menetelmät ovat määrätietoisen työn ansiosta harmonisoituneet. Analytiikkatyössä pyritään käyttämään standardisoituja menetelmiä tai niihin perustuvia validoituja menetelmiä. Määritysrajat ovat pienentyneet ja mittausepävarmuus kaventunut. Myös tulosten toimitusaika on lyhentynyt. Automaation lisääntyminen on vähentänyt manuaalityön käsialavaikutusta. Kaikki merkittävät toimijat ovat akkreditoineet suurimman osan velvoitetarkkailuissa käytetyistä menetelmistä. Laboratorion osuus kokonaishajonnasta on selvästi pienempi kuin edeltävien vaiheiden. Uusia haasteita on ollut ja tulee uusien analysoitavien yhdisteiden ja parametrien kautta. Oma haasteensa on jatkuvasti lisääntyvän informaation tallentaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. VELVOITETARKKAILUISSA ON vuosikymmenten ajan tuotettu valtavasti tietoa Suomen vesistöjen tilasta. Jatkossa vedenlaatutietoihin tallennetaan hyvin erilaisista lähteistä tulevaa tietoa. On hyvin tärkeää luokitella tieto sen luotettavuuden ja jäljitettävyyden kannalta. Tulosten arvioinnissa tyydytään aivan liian usein aikasarjojen vertailuun varsinaisten johtopäätösten ja kokonaisarvioinnin sijasta. Tulokset pitäisi hyvin nopealla aikajänteellä jakaa sopivasti popularisoituina julkisen verkon kautta kaikille kiinnostuneille. Aktiiviset toiminnanharjoittajat voisivat tuottaa myönteistä viestintää. Tekniikka ja palveluntarjoajat ovat olemassa. Velvoitetarkkailuiden luotettavuutta on eri toimenpiteiden avulla parannettu koko ajan. Tulosten laadunvarmistuksen ja laadunosoituksen eteen tehdään paljon töitä päivittäin. Velvoitetarkkailujen kautta syntyvä informaatio on riippumatonta ja perustuu luotettaviin havaintoihin ja jäljitettäviin laboratorioanalyyseihin. Velvoitetarkkailun varaan voidaan jatkossakin rakentaa laadukasta ympäristötiedon keruuta. Paul Klein UUSI LAUDA ECO Lauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkään Ecoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vielä entistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version, saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut: Laaja lämpötila-alue Helppokäyttöiset valikkotoiminnot Vahva kiertopumppu, jonka nopeus on säädettävissä Ohjelmointitoiminto USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisia liitäntämoduleita Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta The Right Temperature Worldwide Lisätiedot: Antti Jokipii, gsm , Heikki Suortti, gsm ,

14 Hyvä paha Tohtori Artturi Koivuniemi VTT:stä on mallintanut kolesterolin kuljettajaproteiinin toimintaa supertietokoneella. Molekyylidynamiikkasimulaatiolla tuotetussa kuvassa oranssit palloset ylhäällä ovat kolesteroliestereitä. Keltaiset, valkoiset ja violetit nauhat ovat kolesteroliesterin kuljettajaproteiinin eli CETP:n sekundäärirakenteita. Mustat ja punaiset palloset esittävät rasvapisaraa, johon CETP kiinnittyy. 14 KEMIA 6/2013

15 kolesteroli Se on tunnetuin orgaaninen molekyyli suuren yleisön keskuudessa. Kemistit ovat tutkineet sitä yli kaksisataa vuotta. Nykyään sen ympärillä pyörii iso tiede, teollisuus ja raha. Kyseessä on tietenkin kolesteroli. Kalevi Rantanen Valkoista pulveria Kolesterolin molekyyli- tai bruttokaava on C 27 H 46 O. Ulkonäöltään se on valkoista, kiteistä pulveria. Arkikielessä puhumme HDL- ja LDL-kolesterolista. HDL on hyvää ja LDL huonoa. Kemiallisesti molemmat ovat lipidipaketteja, jotka kuljettavat veressä samaa kolesterolia. Terveysvaikutus riippuu kuljettimesta. Kun netin hakukoneeseen syöttää sanan cholesterol, saa melkein sata miljoonaa osumaa. Kolesteroli on käytännössä jokaisen tuntema molekyyli, tuttu teeveestä ja kahvipöytäkeskusteluista. Kiinnostuneita siitä ovat myös tutkijat. Lääketieteellinen tietokanta PubMed antaa kolesterolista yli viitettä. Julkaisutulva kertoo, että kolesterolia tutkivat päätyökseen tuhannet ihmiset maailmassa. Vielä vahvemmin aiheen merkityksestä todistaa, että kolesterolitutkimukseen satsataan lamasta huolimatta. Rahoittajakin ymmärtää, että kolesterolia on pakko tutkia, sanoo akatemiaprofessori Elina Ikonen, joka johtaa uutta kalvotutkimuksen huippuyksikköä Helsingin yliopistossa. Kolesterolilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Valtimotaudin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja aivosairauksien ymmärtäminen vaatii kolesterolin tutkimusta. Tutkimustyötä edellyttää myös lääkkeiden kehittäminen, jotta ihmisten kolesterolitasoa voidaan hallita. Elina Ikosen mukaan kolesteroli on ainutlaatuinen molekyyli. Se on pitkälle kehittyneen elämän kemikaali. Kärpänen ei tarvitse kolesterolia, mutta ihminen ja muut nisäkkäät tarvitsevat. Laaja-alaista tutkimusta Kolesterolin tärkeydestä kemikaalina kertoo jo se, kuinka paljon luonto on satsannut siihen. Kolesterolin biosynteesi elimistössä edellyttää yli kolmeakymmentä vaihetta, joita säätelee joukko entsyymejä. Entsyymien kemiaa säätelevät puolestaan geenit. Synteesi vaatii myös paljon energiaa eli solujen polttoainetta ATP:tä. HYVÄ KOLESTEROLI. Kärpänen ei tarvitse kolesterolia, mutta ihminen tarvitsee. Mekanismi palautesilmukoineen on hyvin hienostunut. Kolesteroli säätelee omaa tuotantoaan, mutta säätelyprosessia aletaan vasta ymmärtää, Ikonen kertoo. Ikonen viittaa biokemisti Konrad Blochiin, joka sai vuonna 1964 Nobelin palkinnon kolesterolitutkimuksestaan. Jo Bloch arveli, että kolesterolia tarvitaan vahvistamaan muutoin hauraita kalvoja kehittyneissä soluissa. Kalvot kiinnostavat tutkijoita edelleen. Ikosen ryhmä selvittää kolesterolin vaikutusta lipideistä koostuvissa solukalvoissa ja sitä, kuinka kolesteroli toimii yhdessä muiden rasvojen kanssa. Kolesteroli tekee enemmän kuin pelkästään eristää vesiosastoja solussa. Kalvossa on proteiineja, jotka aistivat kolesterolin ja sen kyvyn järjestää muita lipidejä. Monitieteinen tutkimus on laaja-alaista, vaativaa puurtamista. Pikavoittoja on vähän, Ikonen muistuttaa. Tutkimus vie aikaa ja edellyttää pitkäjänteisyyttä ja kekseliäisyyttä. Lisäksi tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä, kuten mikro- ja nanoskaalan työkaluja. Teknologioiden kehittämisessä on tarpeen myös kemistien ja fyysikkojen panos. Yksi ryhmän työkalu ovat fluoresoivat kolesterolijohdannaiset. Niiden ja tarkkojen kuvantamismenetelmien avulla kolesteroli saadaan näkyviin. Sen jälkeen tutkijat kykenevät havaitsemaan solujen varhaisvaiheen muutoksia, jotka ennakoivat sairauksia. Uusia lääkkeitä kehitetään Elimistö tarvitsee hyvää HDL-kolesterolia, mutta huonosta LDL-koleste- HUONO KOLESTEROLI. Ne, joilla kolesterolia on paljon, tulevat patologien ja oikeuslääkärien käsiteltäviksi. rolista voi olla sille vakavaakin haittaa. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan LDL:n kertyminen verisuonten seinämiin aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Pitkäjänteisen tutkimuksen ansiosta on löydetty keinoja alentaa haitallisen kolesterolin pitoisuutta veressä sekä lääkkeillä että elämäntavoilla. Ensimmäiset kolesterolilääkkeet, statiinit, kehitettiin 1970-luvulla. Tätä nykyä statiineja käyttää pelkästään Suosivulle 17 6/2013 KEMIA 15

16 Tutkimuksen merkkivuosi Kolesterolin haitallisuus havaittiin sata vuotta sitten Ranskalainen lääkäri ja kemisti François Poulletier de la Salle eristi kolesterolin sappikivistä jo 1700-luvulla. Nimen ja molekyylikaavan uusi kemikaali sai 1800-luvulla. Kolesterolin rakenne ja synteesireitti ihmisen kehossa selvitettiin viime vuosisadalla monen tutkijan voimin. Kolesterolin säätelyn tutkijat Michael S. Brown ja Joseph L. Goldstein mainitsivat Nobel-luennossaan vuonna 1985, että yhteensä 13 Nobel-palkittua oli siihen mennessä tutkinut molekyyliä. Venäläinen patologi Nikolai Anitškov havaitsi vuonna 1913, että kaniinit sairastuivat valtimotautiin syötyään kolesterolipitoista ruokaa. Väestötutkimus toi lisää tietoa kolesterolin haitoista. Yhdysvaltalainen Ancel Keys osoitti huonon kolesterolin ja sydänkohtausten yhteyden. Keys veti seitsemän maan tutkimusta, johon myös Suomen Pohjois-Karjala-tutkimus kuului. Osalle ihmisistä kolesterolitutkimuksen tulokset ovat olleet epämukavia. Tutkijat suosittelevat kovien rasvojen vähentämistä ja liikunnan lisäämistä. Syntyy sosiaalista tilausta väitteille, että huonokin kolesteroli on todellisuudessa harmiton aine. Pieni osa tiedeyhteisöstä on samaa mieltä. Vastarannankiisket ovat kyseenalaistaneet rasvahypoteesin eli sen, että kolesterolitaso olisi yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Kolesterolisota on käynyt kuumana myös Suomessa. Kirsikanpoiminta ei kerro totuutta Biokemisti Pauli Ohukainen, joka valmistelee Oulun yliopistossa väitöskirjaa aorttaläpän ahtaumasta, on punninnut tutkimustulosten kiistäjien vastaväitteitä Skepsis ry:n Skeptikkolehdessä. Skeptikko on ihminen, joka arvioi väitteen pätevyyttä vasta tutustuttuaan todistusaineistoon. Todisteita läpi käynyt Ohukainen sanoo, että väitteet kolesterolin harmittomuudesta perustuvat niin sanottuun kirsikanpoimintaan. Suuresta väestötutkimusaineistosta valitaan poikkeukset ja jätetään pääosa tuloksista huomiotta. Tampereen yliopiston Terho Lehtimäki kertoo toisen esimerkin vinosta valikoinnista. Eräs kirurgi sanoi, että ei löytänyt kolesterolia verisuonten seinämistä. Verisuonten plakkeja on kuutta lajia, Lehtimäki muistuttaa. Potilailla, joita kirurgi vielä voi auttaa, on vain vähän kolesterolia suontensa plakeissa, ja plakit ovat vakaita. Ne, joilla kolesterolia on paljon, tulevat patologien ja oikeuslääkärien käsiteltäviksi. Pauli Ohukaisen mielestä tutkimustulosten kiistäminen on lakannut olemasta tieteellistä kritiikkiä ja muuttunut uudeksi valetieteeksi, kolesterolidenialismiksi. Yhtenevää aineistoa on niin monesta eri näkökulmasta, että kolesteroliskeptikoiden sijaan voidaan jo turvallisesti puhua pseudoskeptikoista tai joidenkin tapauksessa ihan rehellisesti kolesterolidenialisteista, Ohukainen kiteyttää. Scanstockphoto Maailman käytetyimpiin lääkkeisiin kuuluvat nykyään statiinit. Ne vähentävät veren huonon LDLkolesterolin pitoisuutta ja lisäävät hyvän HDL-kolesterolin määrää. 16 KEMIA 6/2013

17 Kolesteroliarvoja pitävät kurissa myös elintavat: terveellinen ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus ja ylipainon välttäminen. Scanstockphoto Kolesterolin tärkeydestä kemikaalina kertoo se, kuinka paljon luonto on satsannut siihen. sivulta 15 messa henkeä, maailmalla moninkertainen määrä. Lääketeollisuudelle tuote on siis erittäin merkittävä. Kolesterolilääkkeiden tutkimus myös jatkuu intensiivisesti. PCSK9-inhibiittorit ovat nykyään kova sana, kertoo kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Lyhenteellä PCSK9 tarkoitetaan entsyymiä, jota samanniminen geeni koodaa. Se hajottaa solun LDL-reseptoria, joka auttaa LDL-hiukkasia pääsemään soluun. Kun reseptori tuhoutuu, huonon kolesterolin määrä veressä kasvaa. PCSK9-inhibiittorit estävät hankalan entsyymin vaikutuksen, joten niistä odotetaan uutta keinoa huonon kolesterolin kurissa pitämiseen. Tärkeässä osassa elintavat Tehokkaatkin lääkkeet ratkaisevat kuitenkin vain osan ongelmasta. On tutkittava myös ihmisten käyttäytymistä ja saatava se tarvittaessa muuttumaan. Sydäntautikuolleisuus on laskenut Suomessa 1980-luvulta alkaen. Finriskitutkimuksen mukaan elämäntapamuutokset selittävät laskusta 75 prosenttia. Ainutlaatuisissa pitkäkestoisissa suomalaishankkeissa kerätään yhä tietoa tautiriskeistä ja niiden pienentämisestä. Hyviä esimerkkejä ovat Laseri- ja Striptutkimukset. Laseri-tutkimuksessa on seurattu alkuaan 3 18-vuotiaita osanottajia kolmenkymmenen vuoden ajan, Terho Lehtimäki kertoo. Tutkimuksen piiriin kuului aluksi yli henkeä, joista on nyt mukana noin Tutkijat ovat selvittäneet sepel- Ravuille ruokaa ja ihmisille kosmetiikkaa Kolesteroli on myös teollinen hyötykemikaali, jota käytetään katkarapujen rehuna ja kosmeettisissa ihovoiteissa. Lääkeainekapseleissa kolesterolilla säädellään vaikuttavan aineen annostelua. Sitä käytetään myös lähtöaineena D-vitamiinin synteesissä. Fysikaalisesti eräät kolesterolin johdannaiset ovat nestekiteitä. Niistä tehdään näyttöjä väriään muuttaviin lämpötila-antureihin. valtimotaudin riskitekijöiden LDL-kolesterolipitoisuuden lisäksi korkean verenpaineen, lihavuuden ja tupakoinnin vaikutusta verisuoniin. Tulokset ovat selvät ja yhteys suoraviivainen. Mitä useampi riskitekijä vaikuttaa lapsena ja nuorena, sitä huonommin verisuonet voivat aikuisena. Strip-tutkimushanke, jossa etsitään keinoja ehkäistä huonon kolesterolin muodostumista jo lapsuudessa, alkoi vuonna Strip on pisimpään kestänyt ravintointerventiotutkimus, jonka interventiovaihe kesti 20 vuotta vauvaiästä nuoreen aikuisuuteen, kertoo akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopistosta. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole muualla toteutettu. Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta, mutta jo saadut tiedot avaavat jännittäviä näköaloja. Jos sydäntauteja opitaan ehkäisemään lapsuuden helpoilla ruokavaliomuutoksilla, kolesterolikemia saavuttaa yhden suurimmista voitoistaan. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi 6/2013 KEMIA 17

18 ajankohtaista Rakennemuutokset myllertävät VTT:tä VTT on suurten myllerrysten keskellä. Tutkimuskeskuksen organisaatio, strategia ja yhtiömuoto sekä valtion tutkimusrahoituksen rakenne ovat muuttumassa yhtä aikaa. Henkilöstöön mullistus heijastuu irtisanomisina ja keskinäisenä kilpailuna karsituista päällikkötehtävistä. Harriet Öster VTT:ssä saatiin kesäkuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden seurauksena 88 henkeä irtisanottiin. Henkilöstö kutistuu myös eläkejärjestelyin ja noin 40 määräaikaisen työsuhteen loppumisella, joten vuoden loppuun mennessä poistuma on yhteensä 160 henkeä. Lisäksi syksyn aikana irtisanotaan vajaat kymmenen johtaja- ja päällikkötason henkilöä, joille ei ole löytynyt paikkaa uudessa organisaatiossa. Syyksi irtisanomisiin VTT on ilmoittanut sen, että se supistaa toimintaansa ja luopuu tutkimusaiheista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä. Johtamisjärjestelmäkin uusitaan, minkä myötä johtajien ja päälliköiden lukumäärä karsitaan noin puoleen. Keskeisiä syitä leikkauksiin ovat nähtävissä olevat talouden muutokset. Sen lisäksi luovumme eräistä perustutkimusta lähellä olevista aloista. Ne eivät enää istu malliimme, jossa painotamme innovaatio- ja hyötynäkökulmaa, sanoo VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori. Parhaillaan neuvottelemme näiden alojen siirtämisestä yliopistojen haltuun. Asia on auki, mutta syksyn aikana ratkaisu on löydettävä. Yliopistot katsovat tietenkin asiaa omasta näkökulmastaan ja päättävät sen mukaisesti. En ole varma, että kaikki siirrot toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ellei jollekin alalle löydetä uutta kotipesää, toiminta lopetetaan. Perustelut jäivät puuttumaan Irtisanomisten kohdistumisen perustelut ovat jääneet VTT:n henkilöstölle epäselviksi. Lähtemään joutuvat ovat pääosin VTT:ssä pitkään työskennelleitä. Kolme neljäsosaa kesäkuussa irtisanotuista on ollut VTT:ssä yli kymmenen vuotta. Yli puolet on yli 50-vuotiaita, osa yli 60-vuotiaita, kertoo VTT:n akavalainen pääluottamusmies Anu Vaari. Muuttuneesta strategiasta huolimatta irtisanomiset tehtiin melko tasaisesti eri aloilta. Olisin toivonut selkeää viestiä siitä, mitkä olivat irtisanomisten syyt ja 18 KEMIA 6/2013

19 VTT:ssä tuulee. Tapa, jolla teknologiakeskuksen johto toteutti irtisanomiset, on herättänyt talon sisällä epäluottamusta. mitkä niiden tavoitteet suhteessa uuteen strategiaan, Vaari sanoo. Asia on jäänyt vaivaamaan. Ilman selkeitä perusteluja ylimmän johdon toiminta ei prosessista pinnoja kerää. VTT-Akavan selvityksen mukaan irtisanomiset kohdistuivat 45 osaamiskeskukseen, joista 34:ssä vain yksi akavalainen irtisanottiin. Suhteessa eniten henkilöstöä menettävät uudet materiaalit, bioenergia, terveyden ja hyvinvoinnin tekniikka sekä teolliset verkottuneet järjestelmät. VTT on ilmoittanut luopuvansa osasta terveyden ja hyvinvoinnin tekniikkaa ja neuvottelevansa toimintojen siirtämisestä muualle. Erkki Leppävuoren mukaan bioenergian kokeellista puolta karsitaan, koska alan tutkimusta tehdään paljon ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea, eikä VTT:n ole järkevä kilpailla niiden kanssa. Kemian osalta metsäalan massanvalmistuksen tutkimus kuuluu mielestämme teollisuudelle, samoin graafinen painaminen, Leppävuori toteaa. Leikkauksista huolimatta VTT:n ylimmän johtoryhmän kokoonpano säilyi entisenään. Visio hukassa, luottamus häviää Talon sisältä prosessin menettelytapoja arvostellaan suorin sanoin. Kaikki oli suunniteltu valmiiksi, mutta päätösten perusteet on pidetty salassa. Tuntuu siltä, että johto yrittää luoda pelkoa ja luulee, että sillä saadaan henkilökunnasta luovuus irti, sanoo pitkään VTT:ssä tutkimustyötä tehnyt henkilö, joka antaa haastattelun nimettömänä. Häntä itseään ei ole irtisanottu. Keskijohto ja päälliköt pistettiin kilpailemaan omista töistään ja pyydettiin kirjoittamaan johdolle motivointikirje, jolla he osoittaisivat sitoutuneisuutensa, tutkija kuvailee. Työpaikkojen määrä oli puolitettu, ja hakijoita oli niihin nähden moninkertaisesti. Päätökset oli nähtävästi tehty ylemmällä tasolla etukäteen, sillä niitä, jotka sittemmin valittiin, oikein patistettiin kirjeen kirjoittamiseen. Haastatellun mielestä tarvetta VTT:n muuttamiseen on. Muutoksen toteuttamisesta kuitenkin puuttuu innostavuus, ja tutkijoiden luottamus johtoon uhkaa hävitä. Tällä henkilöstöllä olisi edellytyksiä enempään, mutta huonolla johtamisella tehoja ei saada irti. Tämä on hyvin ylhäältä johdettu muutos. Nyt talossa on pelko, että ensi vuonna tämä jatkuu, ja väkeä irtisanotaan lisää. Huoli liittyy siihen, että valtion tutkimusrahoitusta muutetaan ja VTT yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. VTT:stä tulee voittoa tavoittelematon erityistehtäväyhtiö, jonka budjettirahoitus säilyy. Valtioneuvosto on kuitenkin jo päättänyt, että VTT:n perusrahoituksesta neljännes 20 miljoonaa euroa poistetaan asteittain vuoteen 2017 mennessä. Raha siirretään Suomen Akatemian alle perustettavaan strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, josta sitä voi hakea projektikohtaisesti kilpailun kautta. VTT:n nykyrahoituksesta kolmannes tulee suoraan valtion budjetista. Nyt kaikilla on niin kiire, ettei mietitä, mitä oikein ollaan tekemässä. Kun budjetti- Teknologian tutkimuskeskus VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio. Vuoden 2012 liikevaihto 316 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä noin Perustettu Suomen suosituin työnantaja tekniikan alan opiskelijoiden keskuudessa. rahoitus vähenee, tutkimus joutuu yhä useammin heilahtelevien trendien armoille, kokenut tutkija epäilee. Johto lietsoo positiivisuutta mutta ei siedä kritiikkiä. Ollaan tietävinään, missä mennään. Visio on kuitenkin hukassa, eikä se ainakaan pelolla löydy. Taustaryhmä selvitti asiaa pari vuotta Mielikuva, että irtisanomisista ainakin osa olisi päätetty etukäteen, ei välttämättä ole tuulesta temmattu. Muutosten taustalla on parin vuoden mittainen prosessi melko isossa ryhmässä. On siis ollut reilusti aikaa miettiä VTT:n tulevaa roolia ja sitä, miten me vastaamme siihen, pääjohtaja Leppävuori sanoo. Leppävuori kertoo prosessin alkaneen vuonna 2011 pidetyllä koulutustilaisuudella, jonka osallistujista puolet oli VTT:n keskijohtoa ja puolet hänen henkilökohtaisesti kutsumiaan nuoria tulevaisuuden tutkijalupauksia. Alkuun mukana oli noin 50 henkeä. Ryhmä laajeni nopeasti. Pyrimme katsomaan VTT:tä ulkopuolisin silmin, joten paljon on käyty yrityksissä tekemässä syvähaastatteluja ja hyödynnetty verkostoja. VTT:n uusi strategia oli tämän työn loppupiste, Leppävuori sanoo. Kaikki VTT:n toiminnot on käyty läpi ja katsottu, mikä on kunkin alan odotettavissa oleva talous- ja työllisyystilanne. Lopulliset päätökset irtisanomisista tehtiin asianomaisella tasolla, eli tutkimustoiminnasta vastaavat teknologiajohtajat päättivät. On ihan luonnollista, että tällaiseen prosessiin kuuluu kritiikkiä. Työn etenemisestä olemme kuitenkin tiedottaneet henkilökunnalle ryhmän omilla sivuilla intranetissä. Halusimme tässä edetä mahdollisimman laajasti, ei niinkään keskustelemalla ay-edustajien kanssa, Leppävuori toteaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. harriet.oster@welho.com Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! Teemoina: analytiikka tutkimus pinnat Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh puh Numero 7/2013 ilmestyy 11. marraskuuta Varaukset viimeistään 22. lokakuuta. KEMIA Kemi 6/2013 KEMIA 19

20 UUTISIA Esko Aho Berggrenin syysseminaarissa: Yrityksillä on opittavaa valtion tehokkuudesta Julkishallinnossa on osaamista ja tehokkuutta, josta elinkeinoelämänkin kannattaa ottaa oppia, sanoo entinen pääministeri ja Nokian johtaja Esko Aho. Yritysten ei kannattaisi suhtautua ylimielisesti julkishallinnon osaamiseen ja työntekijöihin. Logiikka ja kellotaajuus voivat olla valtiolla erilaiset kuin yrityksissä, mutta jos vieroksumisen sijasta pitää silmät avoinna, voi löytää opittavaa. Näin sanoo IPR-yhtiö Berggrenin syysseminaarissa 4. syyskuuta puhunut Esko Aho, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina Sittemmin Sitran yliasiamiehenä ja Nokian johtajana toiminut Aho työskentelee nykyisin Harvardin yliopistossa, jossa hänen erikoisalaansa on valtion roolin muutos hyvinvoinnin ja globaalin kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Hyvänä esimerkkinä Aho mainitsi Suomen verohallinnon tehokkuuden siirtymisessä sähköiseen veroilmoitukseen ja kysyi, kuinka monelta kuluu nykyisin enemmän kuin puolisen tuntia veroilmoituksen tekemiseen. Ravintola Sipuliin kokoontuneesta 170 hengen joukosta pari nosti kätensä ylös. Jenkit käyttävät veroilmoituksen tekemiseen yhdeksän miljardia tuntia. Heillä ei ole sellaista luottamusta valtioon, että uskoisivat sen osaavan laskea verot oikein, Aho sanoi mutta muistutti, ettei valtiolla kuitenkaan aina mene nappiin. Sähköisen reseptin käyttöönotto kesti Suomessa viisitoista vuotta. Virossa vastaava uudistus vietiin läpi kuudessa kuukaudessa. Berggren Paula Sailas (vas.), Erkki Holmila, Kim Simelius ja Jatta Rantala kertoivat Berggrenin uudistuvasta palveluntarjonnasta. Keskellä tilaisuuden juontaja André Noël Chaker. Hyvä pelaaja vai huippupelaaja? Aho kommentoi edellispäivän uutispommia Nokian puhelinliiketoiminnan myynnistä Microsoftille vertauksella hyvän pelaajan ja huippupelaajan erosta. Hyvä pelaaja luistelee sinne, missä kiekko on, huippupelaaja sinne, minne kiekko on menossa. Parhaiden vuosiensa jälkeen Nokia valitettavasti jäi sinne, missä kiekko oli. Organisaatiot eivät suhtaudu samalla tavalla menettämisen riskiin kuin voittamisen riskiin. Edellinen arvioidaan jäl- kimmäistä painavammaksi, Aho sanoi ja kaipasi uudenlaista ajattelua rahoitusjärjestelmiin, jotka eivät hänen mukaansa nykyisellään edistä myönteistä muutosta. Berggrenin toimitusjohtaja Hannu Syrjälä ja useat asiantuntijat esittelivät kutsuvieraille yhtiön uutta strategiaa, joka julkistetaan syksyn kuluessa. Puheenvuorojen otsikko Ostoksilla täyden palvelun IPR-talossa kiteyttää strategian keskeisen tavoitteen. Leena Laitinen SÄHKEITÄ Kehitysyhtiö Culminatum ajetaan alas Uudenmaan kehitysyhtiö Culminatum Innovation Oy Ltd lopettaa toimintansa. Syynä on työ- ja elinkeinoministeriön osaamiskeskusohjelman päättyminen vuoden 2013 lopussa, johon asti yhtiö jatkaa ohjelman toteuttamista. Muita hankkeitaan yhtiö jatkaa kesäkuun 2014 loppuun saakka. Vuonna 1995 perustettu Culminatum Innovation on vetänyt tai hallinnoinut muun muassa terveyden bioklusterin ja nanoteknologian sekä elintarvikekehityksen ja ympäristöteknologian osaamiskeskuksia. Onbonen puukipsi palkittiin jälleen Uudenlaisen kipsausmenetelmän kehittänyt Onbone Oy on saanut MediAward-tunnustuksen. Palkinnon myönsi Mediuutiset. Suomalaisyrityksen menetelmässä murtumien hoitoon käytetään kipsiä, jonka materiaalina on puukomposiitti. Puukipsi uudistaa murtumien hoitoa, helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja parantaa hoidon laatua. Palkinto jaettiin Helsingissä MedTech Nordic Investing & Partnering -tapahtumassa. Onbone sai keksinnöstään Kemianteollisuus ry:n vuoden 2012 innovaatiopalkinnon. 20 KEMIA 6/2013