Kaavin kunta Marraskuu IHAN ITE Kaavin kunnan nuorten työpajan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Kaavin kunta Marraskuu 2013 IHAN ITE Kaavin kunnan nuorten työpajan toimintasuunnitelma

2 Taustaa Kaavin kunta on 3315 asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Kuntakeskuksesta on 15 km naapurikuntaan Juankoskelle ja 60 km lähimpään suurempaan kaupunkiin, Kuopioon. Työikäisiä (16 64 vuotiaita) kunnassamme on 55,7 % väestöstä (v. 2012). Vuonna 2012 Kaavilla oli vuotiasta nuorta. TE-toimiston antamien tietojen mukaan marraskuussa 2013 Kaavin kunnassa oli 15 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista ammattikouluttamattomia oli 6. Kaikkiaan kyseisenä ajankohtana työnhakijana oli 36 nuorta, joista osa kuitenkin TE-toimiston toimenpiteissä, kuten kuntoutuksessa tai osa-aikaisessa työssä. Kaavin kunnan sosiaalitoimen antamien tietojen mukaan alle 29-vuotiaita nuoria on ollut lokakuuhun 2013 mennessä toimeentulotukiasiakkaana noin 60 henkilöä, joista noin puolet on pidempiaikaisen taloudellisen tuen tarpeessa. Kaavilla ei ole omaa yläkoulua, 7-9 luokkien nuoret käyvät koulua Juankoskella tai Tuusniemellä. Lähimmät lukiot sijaitsevat niin ikään Juankoskella ja Tuusniemellä. Vastaavasti lähimmät ammatilliset koulutusyksiköt ovat Outokummussa, Iisalmessa ja Kuopiossa, jonne suurin osa kaavilaisista nuorista suuntaa opintonsa. Myös Juankosken Muuruvedellä, 20 km:n päässä, on maatalous- ja puutarha-alan ammattikoulutusta saatavilla. Näin ollen toisen asteen koulutukseen hakeutuvista useimmat joutuvat peruskoulun jälkeen joko muuttamaan pois kotoa tai kulkemaan kotoa käsin oppilaitoksiin, jolloin koulupäivien pituudet voivat venyä pitkiksikin. Kaavin kunnassa nuorten palveluista vastaa nuorisotoimi, joka ylläpitää muun muassa nuorisotalo Kamarin toimintaa. Kunnassa on yksi nuorisotyöntekijä, jonka kanssa työskentelee yksi työllistämisvaroin palkattu nuorisotalon valvoja. Nuorisotoimen hallinnosta vastaa vapaa-aikatoimensihteeri, jonka työajasta 50% on osoitettu nuorisotoimen käyttöön. Kaavin kunnassa on käynnistynyt etsivän nuorisotyön hanke elokuussa Kaavin kunnassa ei tällä hetkellä ole nuorten työpajatoimintaa. Työn Uudet Areenat ry on järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Tarvittaessa se on ottanut vastaan myös nuoria, mutta kokemusten mukaan nykyisessä muodossaan toteutettava työtoiminta ei sisällöllisesti palvele nuoria riittävän tehokkaasti. Tarvitaan paja, jonka toiminta on suunnattu nuorille. Nyt haasteena on se, että nuoret ovat kaikenikäisille suunnatulla pajalla, jossa ei ole tarjolla sellaista sosiaalista ympäristöä/vertaistukea, joka toimisi nuorta motivoiden ja kannustaen (vrt. tarkoitukseton sosiaalistaminen). Kaavin kunta on käynyt yhteistyöneuvotteluja Tukeva-työvalmennussäätiön kanssa muun muassa nuorten starttipajasta, mutta toistaiseksi sopimusta ei ole tehty. Tukevan tarjoama palvelu ei vastannut kunnan asettamia odotuksia toiminnallisesti eikä taloudellisesti. Tukevan mallissa nuoret olisi sijoitettu samaan yksikköön pitkäaikaistyöttömien aikuisten kanssa. Kaavin kunnassa on olemassa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkosto koostuu seuraavien tahojen edustajista: sosiaalitoimi (sosiaalijohtaja ja sosiaalityöntekijä), koulutoimi (Kirkonkylän alakoulun koulunjohtaja ja Juankosken yläkoulun oppilaanohjaaja), vapaa-aikatoimi (vapaa-aikatoimensihteeri, etsivä nuorisotyöntekijä ja nuoriso-ohjaaja), Pohjois-Savon TE-toimisto (asiantuntija), terveystoimi (kouluterveydenhoitaja), poliisitoimi, Kaavin 4H-yhdistys ry (toiminnanjohtaja), Kaavin Yrittäjät ry (puheenjohtaja). 2

3 Nuorten työpajatoiminnan tavoitteet Nuoren elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisvaltainen tukeminen: Kasvattaa nuoren itsetuntemusta ja tietämystä. Kartoittaa ja tukea nuoren voimavaroja. Kartoittaa nuoren elämän riskitekijöitä ja puuttua niihin yhteistyössä nuoren kanssa. Kehittää nuoren valinta- ja päätöksentekotaitoja. Lisätä nuoren oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Lisätä nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Auttaa nuorta suunnittelemaan vapaa-ajan järkevää käyttöä. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja vahvistaminen. Oman talouden hallinta. Tarjota nuorille onnistumisen kokemuksia elämystoiminnan avulla (esim. sosiaalinen sirkus ja sosiaalinen nuorisotyö) Nuoren opiskelu- ja työelämävalmiuksien lisääminen: Kartoittaa nuorten realistisia opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Kartoittaa ja tukea nuoren opiskelu- ja työnhakutaitoja sekä työelämäosaamista. Vahvistaa nuoren oman opiskelu- ja työmotivaation löytämistä. Nuoren terveys ja hyvinvointi: Vahvistaa nuoren henkistä ja fyysistä toimintakykyä sekä tarvittaessa ohjata sopivien palveluiden piiriin. Terveelliset elämäntavat: ravinto, ruokailu ja liikunta. Kestävä kehitys ja ekologisuus: antaa nuorelle tietoa kestävästä kehityksestä ja ekologisuudesta sekä luoda ymmärrys siitä, että jokaisen on pidettävä huolta ja kannettava vastuuta ympäristöstä. Luoda nuorille suora yhteys riittäviin mielenterveyspalveluihin sekä tarvittaviin psykologisiin testauksiin. 3

4 Toimintaa ohjaavat arvot Yhteisöllisyys Osallisuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Yhteisöllinen elämä ja kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ovat yksilön elämälle ja olemassaololle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita Pajayhteisö pitää sisällään erilaisia yksilöitä, joista jokaisella on tärkeä tehtävä ja rooli kokonaisuudessa. Pajalla työskennellään ja toimitaan yhdessä. Jokaista pajalaista kunnioitetaan yksilöllisenä yhteisön jäsenenä. Työskentelyssä huomioidaan nuorten toiveet. Osoitetaan aitoa kiinnostusta nuorta kohtaan. Nuorta kuullaan ja kuunnellaan. Luodaan nuorelle tunne ja kokemus joukkoon kuulumisesta Nuoret ovat tasa-arvoisia. Nuorille luodaan ymmärrys oman toiminnan seurauksista. Tärkeää on luoda ymmärrys siitä, että yhteiskuntamme perustuu jokaisen yksilön vastuuseen; jokaisella on oikeus toimia vapaasti ja tehdä päätöksiä itsenäisesti, mutta vastuullisesti itseä ja muita ihmisiä ajatellen. Nuoret toimivat vapaaehtoisesti, mutta kantavat vastuun omasta toiminnastaan ja valinnoistaan. Kokemuksellisuus Nuorille luodaan mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksille. 4

5 Toimintasuunnitelma Kohderyhmä: vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työelämäuran löytämiseen, elämänhallintataitojen ja oman motivaation vahvistamiseen, toimintakyvyn lisäämiseen tai jotka haluavat mielekästä ja tavoitteellista tekemistä määräajaksi koulutus- ja työmarkkinoille siirryttäessä. työttömät työnhakijat toimeentulo- tai kuntoutustukea saavat henkilökohtaista tukea tarvitsevat oppilaat tai opiskelijat (esim. oppisopimusopiskelija) koulutuksen keskeyttäneet tai ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat työpajatoiminnassa voi samanaikaisesti olla 10 nuorta Tällä hetkellä ammattikouluttamattomat jäävät kunnan sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakkuuksiin roikkumaan. Sopivien palveluiden puuttuessa he eivät ohjaudu eteenpäin. Näiden nuorten tilanteesta on herännyt huoli siitä, että onko heillä lainkaan tiedollisia ja taidollisia resursseja lähteä tavalliseen ammatilliseen oppilaitokseen. Useimmat näistä nuorista on käynyt peruskoulunsa joko osittain tai kokonaan mukautetusti, mutta heidän oppimisen edellytyksiä ei ole tuolloin riittävästi selvitetty. Yhteistyötahot ja työnjako: Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat: Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto: sosiaalityöntekijät, sosiaalijohtaja, terveydenhuollon eri ammattilaiset Kaavin kunnan sosiaalitoimi ohjaa nuoria toimeentulotukiasiakkaita aktiivisesti eteenpäin. Tällä hetkellä käytettävissä on etsivän nuorisotyöntekijän työpanos, mutta osa nuorista tarvitsee pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta, jonka nuorten työpaja pystyy heille tarjoamaan. Parhaimmillaan työpaja toimii väylänä passiivisesta toimeentulotukiasiakkuudesta aktiiviseksi työnhakijaksi ja tekijäksi. Paja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ottaa käyttöön olemassa olevat voimavarat turvallisessa ympäristössä siten, että välitön palaute on saatavissa ja omaan toimintaan saa riittävästi ohjausta ja tukea. Terveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö liittyy keskeisimmin mielenterveys-, psykologi- ja päihdepalveluihin, joihin nuorten ohjautumista tulee tehostaa. Kaavin kunnassa nuorten mielenterveyden haasteet ovat yleisiä. Usein taustalla on sairautta perheessä ja mahdollisesti jo pitkään jatkuneita oireita nuoren omassa elämässä. Yleensä nuoret tyrmäävät ehdotuksen hakea apua esimerkiksi masennukseen. Tällöin nuori tarvitsee aikaa sopeutua ajatukseen avun hakemisesta ja tällöin työpajavalmentajan tehtävä on tukea häntä hakeutumaan avun piiriin. Tällä hetkellä esimerkiksi TE-toimiston listoilla on paljon sellaisia nuoria, joiden pitäisi ensisijaisesti olla terveydenhuollon palveluissa. Tarvitaan sellainen toimintamalli, jolla nuoret ohjataan oikeisiin ja riittäviin palveluihin. Tällaisena väylänä voi toimia esimerkiksi yksittäinen psykologi, joka tekee saumatonta yhteistyötä nuoren, TE-palveluiden sekä nuorten työpajan kanssa. Tällä hetkellä ongelmana on, ettei ole tietoa, kenelle nuoria ohjataan, jotta he saavat tarvitsemaansa palvelua ja selvitystyötä. Erilaiset terveydentilan ja oppimisedellytysten selvitykset ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta nuorta voidaan ohjata tavoitteellisesti ja realistisesti eteenpäin. 5

6 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyöntekijä ohjaa nuoria työpajalle. Tällä hetkellä etsivän kädet täyttyvät nuorista, joille ei ole olemassa oikeanlaisia ja riittäviä palveluita. Etsivä nuorisotyö kohtaa nuoria heidän omassa ympäristössään ja arjessaan pääsääntöisesti virka-aikana ja tarvittaessa myös ilta-aikaan. Etsivän tavoittaa nuorisotalolta noin kerran kuukaudessa. Hän osallistuu tarpeen mukaan katupäivystyksiin mm. erilaisten tapahtumien yhteydessä. Sivistystoimi/koulut: Opettajat, opinto-ohjaajat Koulu- ja oppilaitosyhteistyössä yhteistyön keskiössä on oppilaitoksesta toiseen siirtyminen ja tämän nivelvaiheen seuranta ja tukeminen. Keskustelussa on tällä hetkellä myös nuorille tarjottava mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja työpajalla. Oppilaitokset Työpajalla voidaan tarjota mahdollisuus suorittaa joitakin opintoja etäopiskeluna yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Tällainen toiminta tulee kyseeseen silloin, kun nuorella on vaikeuksia mennä kouluun, pysyä koulussa tai hänen kokonaisvaltainen elämäntilanteensa kaipaa tukea ulkopuolelta. Nuorisotoimi: Nuoriso-ohjaaja, vapaa-aikatoimensihteeri, harrastusohjaajat Työpajavalmentaja ja nuoriso-ohjaaja ohjaavat aktiivisesti nuoria ohjattuihin vapaa-ajan toimintoihin. Kunnan kaikki hallintoalat Kartoitetaan kunnan hallintoalojen alla olevat työtehtävät, joihin nuoria voidaan ohjata heidän vointinsa ja omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Kunnan eri toimielimet sitoutuvat ottamaan vastaan nuorten työpajan nuoria. Pajanuorten ohjauksesta vastaa työpajavalmentaja. Työtehtäviä voivat olla mm. kiinteistöjen ja ulkoilualueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät ateriapalvelut + kuljetus alakoulun ohjattu välituntitoiminta avustavat ja ohjaavat (esim.atk) tehtävät vanhustyössä avustavat tehtävät päivähoidossa Työelämä: työnantajat, TE-toimisto Yritysyhteistyössä työpajavalmentaja toimii aktiivisena koordinaattorina ja linkkinä nuorten ja työelämän välillä. Nuoria tutustutetaan ja ohjataan eri yrityksiin yhteistyössä kunnan elinkeinotoimen kanssa. Työpajavalmentaja toimii nuoren ohjaajana, kun nuori menee työtoimintaan yritykseen. Yhteistyöyrityksiä hankitaan eri toiminnan sektoreilta, jotta nuorilla on mahdollisuus päästä työskentelemään sellaisille aloille, jotka heitä kiinnostavat. Kaavin kunta tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja, joiden järjestelyissä etsivä tekee yhteistyötä vapaaaikatoimensihteerin kanssa. Kesätyökampanjaa kehitetään siten, että kaikki nuoret haastatellaan ja kohdataan ennen kesätyön alkua ja kesän jälkeen, jolloin kartoitetaan heidän kokemuksiaan kesätöistä ja jatkosuunnitelmistaan. Näin saavutetaan tasapuolinen otepinta nuorten tilanteisiin opintojen alkaessa/jatkuessa. 6

7 Työpajavalmentajan ja etsivän nuorisotyöntekijän rooli on ohjata nuoria työnhakuun ja tukea heitä työnhaussa. Tällä hetkellä lähin TE-toimisto sijaitsee Juankoskella, 15 km:n päässä, joten osa nuorista voi tarvita kyyditysapua päästäkseen sovittuihin tapaamisiin. Tarvittaessa etsivä voi lähteä myös nuoren tueksi TE-toimistoon. TE-toimisto ilmoittaa etsivälle nuoresta, joka ei saavu sovitulle ajalle ja etsivä selvittää nuoren tilanteen ja pyrkii huolehtimaan siitä, ettei yhteys työvoimaviranomaisiin katkea. Työpajavalmentaja tuo aktiivisesti esiin nuorten ääntä ja kokemuksia TE-toimiston palveluista, jotka pääsääntöisesti eivät tällä hetkellä palvele nuorten tarpeita. Yhdistykset ja yhteisöt: esimerkiksi Kaavin nuorisosirkus ry, Kaavin 4H ry Yhteistyöneuvotteluja nuorten työpajan ja sirkustoiminnan kanssa on käyty sosiaalisen sirkuksen ja sirkuksen avustavien tehtävien suhteen. Sosiaalisen sirkuksen avulla nuorille pyritään tarjoamaan elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Toimintaa järjestetään pajan nuorille projektityyppisesti ja aina yksittäiselle ryhmälle räätälöitynä. Sosiaalista sirkusta järjestetään ostopalveluna ja avustavat tehtävät suoritetaan työtoimintana. Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi tuotantoon, äänentoistoon tai yksittäisen esityksen järjestämiseen osallistuminen. Kaavin 4H yhdistyksen kanssa toteutetaan työpaja nuorille suunnattuja elämänhallintaan liittyviä toimintoja. Lisäksi työpajanuoret voivat osallistua 4H-yhdistyksen ohjaustoimintaan yhdessä ohjauksesta vastaavan henkilön kanssa. Yhdistys tarjoaa kuntalaisille erilaisia palveluita, joihin pajanuoret voivat mahdollisuuksiensa mukaan osallistua. Työmuodot Nuorten kanssa työskenneltäessä työmuotoina käytetään yksilötyötä ryhmätoimintoja monialaista verkostotyötä Toiminnan sisältö Toiminta rakennetaan siten, että ohjauksellinen toiminta ja työtoiminta kulkevat rinnakkain. Ohjaava toiminta sisältää nuorten elämänhallintataitojen vahvistamista ja työelämäosaamisen lisäämistä nuorten yksilölliset tarpeet huomioiden. Työmahdollisuuksia tarjotaan kunnan omassa toiminnassa, yksityisellä sektorilla ja kolmannen sektorin toiminnassa. Molempia toiminnan elementtejä, ohjausta ja työtoimintaa, kuljetetaan rinnakkain, koska kokemuksemme mukaan nuoret tarvitsevat arkeensa myös tavoitteellista tekemistä, jotta heidät saadaan sitoutumaan toimintaan. Suurella osalla pajalle ohjautuvista nuorista on ollut haasteita sopeutua esimerkiksi koulun arkeen ja ns. penkissä istumiseen. Jotta paja palvelisi nuoria, on sen sisällön oltava toiminnallista ja tavoitteellista. Ohjauksen ja tiedollisen annin lisäksi nuorten täytyy päästä tekemään jotain tärkeää ja järjellistä. Arviointi ja seuranta Nuorelle tehdään alkukartoitus pajajakson alussa. Kartoituksessa selvitetään hänen tämänhetkinen tilanteensa sekä asetetaan tavoitteet. Pajalaisella itsellään on keskeinen asema tavoitteiden asettamisessa ja työpajajaksoa koskevan suunnitelman laatimisessa. Nuorelle tehdään yksilöllinen suunnitelma, johon palataan määräajoin ja jota tarvittaessa täydennetään. Arviointia ja seurantaa toteutetaan yhdessä pajalaisen ja palvelun tilaajan kanssa. Nuorten työpajan seurantaa ja dokumentointia tehdään jatkuvasti toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttavuuden selvittämiseksi. Vaikuttavuutta seurataan vielä pajajakson jälkeen 1-2 vuotta. Etsivässä nuorisotyössä on otettu 7

8 käyttöön ParEnt-tilastointiohjelma ja nuorten työpajatoimintaan otetaan käyttöön ParTy-ohjelma. Työpajatoiminnan asiakirjajärjestelmä on osa kunnan järjestelmää. Työpajalle perustetaan oma ohjausryhmä toiminnan arvioimiseksi, kehittämiseksi ja seuraamiseksi. Ohjausryhmään nimetään työpajalle lähettävien tahojen edustajat sekä kunnan edustajat kuten hallintojohtaja, sosiaalijohtaja ja nuorisotoimen edustajat. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin. 8

9 Talousarvio Menoarvio: Palkkausmenot sivukuluineen 1 kokopäiväinen työntekijä (määräaikainen työpajavalmentaja) 2100 /kk x 1,3 x palkkatuella palkattu työntekijä 1700 /kk x 85 % x 1,3 x Matkakustannukset Koulutus, seminaari, työnohjaus Työtilojen vuokra Puhelin 400 ATK-kulut (tietokoneen vuokra, laajakaista) 400 Ostopalvelut Muut kulut mm. materiaali, postitus, työvaatteet Yhteensä Rahoitussuunnitelma: Kunnan omarahoitusosuus Palkkatuki (62 x 22 pv x 12 kk) Haettava valtion avustus Yhteensä Kustannusten erittely: Palkkausmenot: Matkakustannukset: Koulutus, seminaari, Työnohjaus: Vuokrat: Puhelin: Atk-kulut: Ostopalvelut: Muut kulut: Yhden koko- ja määräaikaisen työpajavalmentajan palkkauksesta aiheutuvat palkkausja henkilösivukulut sekä palkkatuella palkatun työntekijän palkkauksesta aiheutuvat kulut (32,5 h/vko). Työpajavalmentajan työstä aiheutuvat matkakulut. Työpajavalmentajan työhön liittyvä koulutus ja seminaarit lähipaikkakunnilla. Työ on henkisesti raskasta ja vaatii suunnitelmallista työnohjausta työntekijän työssä jaksamisen varmistamiseksi. Toimisto- ja työtilojen vuokrakustannukset. Työpajavalmentajan toiminnasta aiheutuneet puhelinkulut. Tietokoneen vuokrat ja laajakaistayhteys. Työpajan nuorille suunnatut koulutukset Sisältää mm. toimistotarvikkeet, työvälineet, postikulut, ilmoituskulut, elintarvikekuluja ym. ennalta arvaamattomia kustannuksia. Haettavaan valtionavustukseen lasketut kustannukset: työpajavalmentajan palkkausmenot sivukuiluineen ja koulutuskulut, nuorille suunnatut ostopalvelut ja muut kulut (materiaali). 9